Kouluterveyskysely 2017,Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksetMyönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain.

• Vertailuna Helsinki - koko maa sekä Helsinki; tytöt-pojat.

Koonti tehty 25.10.2017 tiedon perusteella

• Koonti täydennetään vuoden 2018 alussaVastaajat: Helsinki yhteensä 7392, josta tytöt 4026 ja pojat 3823.

Kaupunginkanslia, Kaupunkitutkimus ja –tilastot. Lisätietoja: Stina Högnabba, stina.hognabba@hel.fi

THL; Avoin tulospalvelu ja tulosten luokittelu

2

Lähde: THL www.thl.fi/fi/web/lapset-

nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia

Indikaattorien tarkemmat tiedot:

https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/fact_ktk_

ktk1/81469

Myönteiset asiat ja huolenaiheet.

Myönteiset asiat ja huolenaiheet 1/3Myönteistä

• Yhdeksän kymmenestä kokee terveytensä hyväksi.

• 84 % viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa.

• Puolet tuntee itsensä usein iloiseksi kotona ja koulussa.

• 83 % pitää koulunkäynnistä ja 42 % on innostunut koulunkäynnistä.

• 65 % uskaltaa sanoa mielipiteensä luokassa ja 69 % kokee, että luokan oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä.

• Reilu 80% tulee hyvin toimeen opettajan ja koulukavereiden kanssa.

Huolestuttavaa

• Vain noin puolet kokee olevansa tärkeä osa koulu- ja luokkayhteisöä, reilu puolet on voinut osallistua koulun asioiden suunnitteluun.

• Noin joka kymmenes kokee usein niska- ja hartiakipuja, päänsärkyä ja on vaikeuksia nukahtaa tai heräilee öisin.

• Reilu kolmannes kokee koulustressiä.

• Pojista yli kolmannes harjaa hampaitaan harvemmin kuin kahdesti päivässä.

• 14 % on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia viimeisen kahden viikon aikana (tytöt useammin).

4

Myönteiset asiat ja huolenaiheet 2/3Myönteistä

• 86 % syö kouluruoan kaikki aterianosat päivittäin.

• Kaksi lasta kolmesta syö päivittäin vihanneksia, hedelmiä tai marjoja.

• Lapsista enemmistö liikkuu useamman tunnin viikossa, ei ollenkaan liikkuvia on vain murto-osa.

• 42 % kokee, että on ollut mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista.

Huolestuttavaa

• Joka viides ei syö aamupalaa.

• Vajaa puolet liikkuu vähintään tunnin päivässä (pojat useammin).

• 6 % on käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran.

• 35 % on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä mutta ei ole onnistunut, 12 % kokee olonsa hermostuneeksi kun ei pääse nettiin.

• Kolmasosa on kokenut merkittävän elämänmuutoksen vuoden aikana.

5

Myönteiset asiat ja huolenaiheet 3/3Myönteistä

• 62 % kokee, että koulukiusaaminen on loppunut tai vähentynyt kiusaamisesta kertomisen jälkeen.

• 56 % kertoo että vanhempien kanssa on hyvä keskusteluyhteys ja 63 % kokee, että perheellä on riittävästi yhteistä aikaa.

• Kaksi lasta kolmesta kokee, että vuorovaikutus vanhempien kanssa on avointa.

Huolestuttavaa

• 5 % kokee yksinäisyyttä välitunnilla ja viidesosa toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunneille.

• 8 % on ollut koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 17 % kertoo että kiusaaminen on jatkunut vaikka on kertonut siitä.

• Viidesosa on kokenut syrjivää kisaamista koulussa tai vapaa-ajalla.

6

Hyvinvointi, osallisuus, ja vapaa-aikaHyvinvointierot näkyvät edelleen lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Enemmistö lapsista, nuorista ja perheistä voi hyvin eri indikaattoreilla mitattuna, mutta pienelle osalle on kasautunut hyvinvointia vaarantavia tekijöitä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Elämään tyytyväisyys ja osallisuus, Helsinki – koko maa

8

9

30

42

56

83

53

51

88

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikäluokkayhteisöä

Kokee olevansa tärkeä osa nettiyhteisöä

Kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä

Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä

Kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä

Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun

Erittäin tyytyväinen elämäänsä

Tyytyväinen elämäänsä

%

Koko maa Helsinki

Elämään tyytyväisyys ja osallisuus, Helsinki: tytöt ja pojat

9

12

40

40

48

82

52

51

89

7

23

43

62

83

54

49

88

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä

Kokee olevansa tärkeä osa nettiyhteisöä

Kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä

Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä

Kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä

Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun

Erittäin tyytyväinen elämäänsä

Tyytyväinen elämäänsä

%

Tytöt Pojat

Kaverit, harrastaminen ja yksinäisyys, Helsinki – koko maa

10

3

7

20

38

84

85

99

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Tuntee itsensä usein yksinäiseksi

On yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä

Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään viitenä päivänäviikossa

On yksin monta tuntia vähintään yhtenä koulupäivänä viikosta

Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa

Tapaa kavereita vähintään kerran viikossa koulupäivän jälkeen

Vähintään yksi hyvä kaveri

%

Koko maa Helsinki

Kaverit, harrastaminen ja yksinäisyys, Helsinki; tytöt-pojat

11

3

4

24

38

85

91

99

4

9

18

40

83

81

99

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Tuntee itsensä usein yksinäiseksi

On yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä

Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään viitenäpäivänä viikossa

On yksin monta tuntia vähintään yhtenä koulupäivänäviikosta

Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerranviikossa

Tapaa kavereita vähintään kerran viikossa koulupäivänjälkeen

Vähintään yksi hyvä kaveri

%

Tytöt Pojat

Netin käyttö, Helsinki – koko maa

12

4

12

19

24

35

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Ei ole usein syönyt tai nukkunut netin takia

Tuntenut olonsa usein hermostuneeksi, kun ei ole päässytnettiin

Huomannut usein olevansa netissä vaikka ei ole huvittanut

Kokenut usein, että pitäisi viettää aikaa muutoin kuin netissä

Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei oleonnistunut

%

Koko maa Helsinki

Netin käyttö, Helsinki: tytöt ja pojat

13

6

11

18

24

37

2

12

20

23

33

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Ei ole usein syönyt tai nukkunut netin takia

Tuntenut olonsa usein hermostuneeksi, kun ei ole päässytnettiin

Huomannut usein olevansa netissä vaikka ei ole huvittanut

Kokenut usein, että pitäisi viettää aikaa muutoin kuin netissä

Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei oleonnistunut

%

Tytöt Pojat

Perhe ja elinolotPerheen tilanteella on keskeinen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Perheet ovat monimuotoistuneet, mikä näkyy myös lasten ja nuorten arjessa. Hyvät keskusteluyhteydet vanhempiin, arjen ennustettavuus ja kiinnostus nuoren asioihin ovat esimerkkejä lasta ja nuorta suojaavista tekijöistä.

Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Perheen arjen toimivuus, Helsinki – koko maa

15

3

34

56

63

71

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa

Merkittävä elämänmuutos lukuvuoden aikana

Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa

Perheellä riittävästi yhteistä aikaa

Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus avointa

%

Koko maa Helsinki

Perheen arjen toimivuus, Helsinki; tytöt ja pojat

16

6

39

56

68

68

1

30

56

59

73

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa

Merkittävä elämänmuutos lukuvuoden aikana

Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa

Perheellä riittävästi yhteistä aikaa

Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus avointa

%

Tytöt Pojat

Terveys ja toimintakyky

Valtaosa lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Tilanne on hyvä kansainvälisestikin vertailtuna. Siitä huolimatta erilaista oireilua esiintyy runsaasti. Myös mielenterveyden häiriöt ja väsymys ovat yleisiä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Terveysindikaattorit, Helsinki-koko maa

18

6

7

7

9

8

9

11

12

14

17

23

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Usein vatsakipuja

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi

Usein kuiva tai kipeä kurkku

Usein kutiavat tai vuotavat silmät

Usein niska- ja hartiakipuja

Usein yskää

Usein vaikeuksia nukahtaa tai heräilemistä öisin

Usein päänsärkyä

Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana

Usein nenän tukkoisuutta tai nuhaa

Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä

%

Koko maa Helsinki

Terveysindikaattorit, Helsinki: tytöt ja pojat

19

5

7

7

7

7

9

10

10

13

18

28

7

6

8

10

10

10

12

14

14

17

19

0 5 10 15 20 25 30

Usein vatsakipuja

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi

Usein kuiva tai kipeä kurkku

Usein kutiavat tai vuotavat silmät

Usein niska- ja hartiakipuja

Usein yskää

Usein vaikeuksia nukahtaa tai heräilemistä öisin

Usein päänsärkyä

Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana

Usein nenän tukkoisuutta tai nuhaa

Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä

%

Tytöt Pojat

Elintavat

Tasapainoiset ruokailutottumukset turvaavat lapsen ja nuoren hyvää kasvua ja kehitystä sekä tukevat hyvinvointia. Lapsena opituilla elintavoilla on suuri taipumus jatkua aikuisuuteen. Terveyttä edistävällä toiminnalla ja varhaisella puutumisella voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Elintavat, Helsinki – koko maa

21

6

14

22

29

24

45

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintäänkerran

Syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä

Ei syö aamupalaa joka arkiaamu

Ei syö hedelmiä tai marjoja joka päivä

Ei syö kasviksia joka päivä

Vähintään tunnin päivässä liikkuvat

%

Koko maa Helsinki

Elintavat, Helsinki: tytöt ja pojat

22

8

15

22

32

26

50

4

14

23

26

22

40

0 10 20 30 40 50 60

Käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavukettavähintään kerran

Syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkinakoulupäivinä

Ei syö aamupalaa joka arkiaamu

Ei syö hedelmiä tai marjoja joka päivä

Ei syö kasviksia joka päivä

Vähintään tunnin päivässä liikkuvat

%

Tytöt Pojat

Palvelut ja avunsaantiUniversaalina palveluna koululla ja opiskeluhuollolla on mahdollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasoittaa hyvinvointieroja nuorten välillä. Yhteisöllisellä ja yksilökohtaisella opiskeluhuoltotyöllä on mahdollisuus edistää lasten ja nuorten terveitä elintapoja ja terveystottumuksia sekä toisaalta tarjota tukea riittävän varhain sitä tarvitseville.

Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Avun ja tuen saanti, Helsinki – koko maa

24

6

8

42

0 10 20 30 40 50 60

Käynyt koulupsykologilla lukuvuoden aikana

Käynyt koulukuraattorilla lukuvuoden aikana

Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisenkanssa mieltä painavista asioista

%

Koko maa Helsinki

Avun ja tuen saanti, Helsinki; tytöt ja pojat

25

6

7

40

7

8

42

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Käynyt koulupsykologilla lukuvuoden aikana

Käynyt koulukuraattorilla lukuvuoden aikana

Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisenkanssa mieltä painavista asioista

%

Tytöt Pojat

Koulunkäynti ja opiskeluOpiskeluympäristöllä ja oppilaitosyhteisöllä on suuri merkitys lasten ja nuorten terveydelle ja

hyvinvoinnille sekä mahdollisuuksille oppia omien kykyjensä mukaisesti. Kouluviihtyvyys

vahvistaa oppimista ja hyvinvointia. Kouluviihtyvyyteen vaikuttavat kokemukset opiskelusta

sekä oppilaitosyhteisön sosiaaliset suhteet.

Opiskelijat, jotka kokevat koulunkäynnin myönteisenä, menestyvät myös opinnoissaan

paremmin. Koulunkäynnistä pitävien nuorten osuus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana.

Myös opettajien ja opiskelijoiden välinen on suhde on kehittynyt myönteisesti. Kokemukset

opiskelun kuormittavuudesta ovat kuitenkin lisääntyneet ja koulu-uupumus on melko yleistä.Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Koulunkäynti, luokkayhteisö ja välitunnit, Helsinki – koko maa

27

84

82

68

55

36

29

72

22

5

2

84

43

36

3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

LUOKKAYHTEISÖ

Tulee hyvin toimeen koulukavereiden kanssa

Tulee hyvin toimeen opettajien kanssa

Luokan oppilaat viihtyvät usein yhdessä

Luokassa uskaltaa sanoa mielipiteensä

Opettajat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaalle kuuluu

Luokassa usein rauhallista

VÄLITUNNIT

Välitunnit virkistävät

Toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunnilla

On yksinäinen välitunnilla

Välitunnit pelottavat

KOULUTYÖ JA VAIKEUDET

Pitää koulunkäynnistä

Kouluinnostus

Koulustressi

Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa

%

Helsinki Koko maa

Koulunkäynti, luokkayhteisö ja välitunnit, Helsinki; tytöt ja pojat

28

83

75

69

61

33

31

79

22

5

2

80

39

40

3

85

88

68

50

38

28

65

22

4

1

88

46

32

3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

LUOKKAYHTEISÖ

Tulee hyvin toimeen koulukavereiden kanssa

Tulee hyvin toimeen opettajien kanssa

Luokan oppilaat viihtyvät usein yhdessä

Luokassa uskaltaa sanoa mielipiteensä

Opettajat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaalle kuuluu

Luokassa usein rauhallista

VÄLITUNNIT

Välitunnit virkistävät

Toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunnilla

On yksinäinen välitunnilla

Välitunnit pelottavat

KOULUTYÖ JA VAIKEUDET

Pitää koulunkäynnistä

Kouluinnostus

Koulustressi

Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa

%

Pojat Tytöt

Koulun fyysiset työolot, Helsinki – koko maa

29

4

4

4

6

8

9

10

17

27

0 5 10 15 20 25 30

Liika kuumuus sisällä häirinnyt paljon

Liian kirkas tai hämärä valaistus koulussa häirinnyt paljon

Luokkahuoneen ahtaus häirinnyt paljon

Liika kylmyys sisällä koulussa häirinnyt paljon

Epämiellyttävä haju koulussa häirinnyt paljon

Tunkkainen ilma koulussa häirinnyt paljon

Epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet koulussahäirinneet paljon

Melu koulussa häirinnyt paljon

Huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat koulussahäirinneet paljon

%

Koko maa Helsinki

Koulun fyysiset työolot, Helsinki; tytöt ja pojat

30

5

4

4

4

8

9

10

15

30

3

4

5

8

8

9

9

18

25

0 5 10 15 20 25 30 35

Liika kuumuus sisällä häirinnyt paljon

Liian kirkas tai hämärä valaistus koulussa häirinnyt paljon

Luokkahuoneen ahtaus häirinnyt paljon

Liika kylmyys sisällä koulussa häirinnyt paljon

Epämiellyttävä haju koulussa häirinnyt paljon

Tunkkainen ilma koulussa häirinnyt paljon

Epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet koulussahäirinneet paljon

Melu koulussa häirinnyt paljon

Huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat koulussahäirinneet paljon

%

Tytöt Pojat

Kasvuympäristön turvallisuusKiusaamista, syrjintää, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää esiintyy edelleen kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Siihen puuttuminen vaatii sovittuja toimintatapoja ja toimivat rakenteet, joita johdetaan määrätietoisesti ja systemaattisesti. Suurin osa kiusaamisesta jää piiloon, sillä siitä ei aina kerrota aikuisille.

Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Koulukiusaaminen, Helsinki – koko maa

32

8

17

21

58

62

64

79

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa

Koulukiusaaminen jatkunut tai pahentunut kiusaamisestakertomisen jälkeen

Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajallalukukauden aikana

Kertonut koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta koulunaikuiselle lukukauden aikana

Koulukiusaaminen loppunut tai vähentynyt kiusaamisestakertomisen jälkeen

Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana

Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen

%

Koko maa Helsinki

Koulukiusaaminen, Helsinki; tytöt ja pojat

33

9

15

21

56

66

61

70

8

19

21

61

57

67

87

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa

Koulukiusaaminen jatkunut tai pahentunut kiusaamisestakertomisen jälkeen

Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajallalukukauden aikana

Kertonut koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta koulunaikuiselle lukukauden aikana

Koulukiusaaminen loppunut tai vähentynyt kiusaamisestakertomisen jälkeen

Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana

Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen

%

Tytöt Pojat

Syrjivä kiusaaminen, Helsinki-koko maa, Helsinki; tytöt ja pojat

34

2

2

3

4

7

13

19

0 5 10 15 20 25

Vammaisuuden vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukaudenaikana

Uskonnon vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana

Ihonvärin tai kielen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukaudenaikana

Perheen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana

Sukupuolen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana

Ulkonäön vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana

Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana

%

Koko maa Helsinki yhteensä Tytöt Pojat