ALKOHOLIPOLITIIKKA 323

TOIVO PÖYSA - KLAUS MAKELA

KORVIKEALKOHOLIN JUOPOTTELU.I(AYTTÖ ENNEN JA JALKEENLAINUUDISTUKSEN

Vuonna 1968 Alkoholitutkimussäätiö pyr-ki kartoittamaa,n korvirkealkoholien juopot-telukäyttöä (Pöysä & Mäke,lä 1968). Aiheenteki ajankohtaiseksi ennen kaikkea se, ettätaloussprii T:n juopottelukäyttö oli huomat-tavasti enentynf vuoden 1967 aikana. Li-säksi haluttiin vastaisten vertailujen varaltakerätä perustietoja tilanteesta ennen uudenalkoholilainsäädännön voimaantuloa.

Tutkimus perustui maa,mme kaikille po-liisilaitoksille ja nimismlss'piirreille lähetet-tyyn §selylomakkeeseen. Tätä aineistoatäy'dennettiin lakisääteiseltä alkoholisti-huollolta ja A-klinikoilta kerätyin hajatilas-toin. Haastattelujen ja havainnoinnin avullakerättiin lisäksi tietoja korvikkeiden käyttö-tavoista ja'liekkimiesten' päivittäi,n juom,is-ta määristä eri paikkakunnilla. Tutkimusra-portin tiivistelmä oli seuraava:

'1. Talousspriin d,enaturoinnin muuttami-nen ja T-spriin markkinointi lisäsivät korvik-keiden juopottelukäyttöä.

2. Maassam,me on ainakin runsaat B 000korvikkeiden käyttäjää, joista ehkä viitisen-turhatta piintynyttä korvi,kealkohol istia.

3. Vuonn,a 1967 käytetti,in juopotteluu,nehkä 190 000-280 000 kiloa T-spriitä.

4. T-spriin denaturoinnin vahvistaminenBitrexillä on luu,ltavasti vähentänyt se,n sa-tunnais- ja kokeilukäyttöä. Piintyneitä korvi-

kejuoppoja uusi denaturointi ei ole torjunut.Korvikeal,koholien käytossä tapahtunei-

den mahdol I isten mu utosten,kartoitta,m ise,k-si poliisi- ja nimismiespii,reille lähetettiinuusi kyselylomake helmikuussa 1970. Kaik-ki maamme 271 poliisi- ja nimismiespiiriäpalauttivat lomakkeen. (Poliisipiirien koko-naismäärä oli vähentynyt ka,hdella e,nsim-mäisen kyselyn ajankohtaan verrattu-na.) Kai'kkia lo,makkeita ei kuiten,ka,an olluttäytetty kokonaan, joten vastausprosenttivaihtelee jonkin verran kysymyksestä toi-seen.

Korvikejuomien käyttäjien lukumäärä

Taulukko 1 pe'rustuu seuraavaan kysy-mykseen: "Montako korvikejuomien käyttä-jää airvelette olevan piirinne alueella?"Kumman,kin tutkimusvuoden korvikkeidenkäyttäjien absoluuttiset lukumäärät ei-vät Uudenmaan, Ahvenanmaan 1a Lapinosatta ol,e täysi,n, vertailukelpoisia, sillä en-simmäisellä kyselykierroksella eräät poliis,i-piirit näissä Iääneissä jättivät lomakkeenpalauttamatta. Si,ksi on paras nojautua100000 asukasta kohti laskettuihin suhde-lukui,hin.

Poliisin arvion mukaan korvikkeidenkäyttäjien lukumäärä on alen,tunut vuodes-ta 1967 vuoteen 1969. Erityisen selvää vä-

lääni

Uudenmaan ....Turun ia PorinHämeenKymen ., .... .

Mikkelin. .. .. .

Kuopion . ...,.Pohjois-KarjalanVaasan .....Keski-SuomenOulun . .... .

korvikkeidenkäyttäiiä

korvikkeidenkäyttäiiä100 000asukasta

kohri1967 1969228 235144 110169 12098 94

133 172365 219182 181130 150309 150200 148188 15035 14

324 ALKOHOLI POLITI IKKA

Taulukko 1. Poliisiloitosten jo nirnismiespiirien arviokorvikkeiden köyttöiien lukumäöröstö lööneittöin vuosino

1967 io 1969

paan vuoden 1967 alrkupuorlella. Vuoden1968 kes'kivaiheilla T-spriihin lisättiin kat-

keroainetta, jo'n,ka piti tehdä se vaikearn-min nieltäväksi. Onko liekkiviinan juopot-

telukäyttö lisääntynyt, vähentynyt vai pysy-

nyt e,nnallaan,katkeroaineen lisäämisen jäl-

keen?" Kysymykseen vastas'i 266 poliisipii-riä, joista 53 o/e ilmoitti juopottelukäytön py-

slDreen e'nnallaan, 1t 0/e katsoi sen lisään-tyneen ja 36 oÄ vähentynreen. Vähentymistäoli siis havaittu useammin kuin lisääntymis-tä, joten tulokset käyväi tältä osin yksii'n

taulu'kon 1 kan'ssa. Jos va,stau'ksia sitä vas-

toin tutkitaan lääni ,kerrallaan, ne eivät täs-mää kovinkaan hyvin taulukossa 1 näky-vien muutosten kanssa. Tästä lienee pää-

teltävä, että taulu'kon 1 mukaiset läänienväliset muutoserot,ovat satunnaisheilahte-luja, jotka johtuvat poliisin arvioiden epä-

varmuu,d'esta.Korvi,kkeita käyttävät muutkin kuin asun-

nottomat alkoholistit. Laillisen viinan lop-puessa kesken juomakauden mies voi jat-

kaa liekil,lä, vai'kka hän yleensä ottaen on

varsin hyvin kiinnittynyt yhteiskuntaan.

Yleiskuvan saamise'ksi poliisiviranomaisiapyydetti,in pros,enttisesti luo,kittele'maan pii-

rinsä liekkivii'nan käyttäjät. Ensimmäisessäkyselyssä vastauksia kertyi 244 ia toisessa265. Kun kunkin piirin prosenttiarvot paino-

tettiin saman pi'irin korvikkeiden käyttäjienlukumäärällä saatiin seuraavat kcrko maata

kuvaavat jakautumat (o/s):

pii ntyn eitä ikorvi kej uoppoja (puli ukkoja) . .kausijuojia, jotka enimmäkseen käyttävätlaillisia alkoholijuomiakokei'lljoita, täysin satun,naisrkäyttäjiä . . . .

27 3612 16

Tutkimusvuosien välinen vertailu a'ntaa

yllättäviä tuloksia. Jos Iaillisen alkoholinhelpompi saanti ja paran'tunut työllisyysti-Ianne ovat vähentäne,et korvikkeiden käyt-töä, niin kuin taulu'kko 1 osoittaa, luulisi vä-hentymisen kes,kittyvän nimen,omaan kausi-ja tilapäiskäyttäjiin. Näin pitäisi olla jo siitä-

1967 19691921 2312937 742

1022 770312 328308 447951 588365 354584 658727 372845 637370 328

53Koko maa 8347 7559 189 160

Uudella'maalla 4 poliisripiiriä, ,Ahvenanmaalla 2 jaLapissa I ei vastannut vuotta 1967 koskevaan tiedus-teli.un. Vastaamatta jättä'n'eiden'poliisipilrlen alueellaasuri 3.2 o/s maan'koko väestöstä.

Suhdeiuku;a laskettaessa vastaamatta jättäneidenpol,i,islipi'irien vä€stö on vähennetty alueen kokonais-väes1östä.

,Kaikki'poliisirpiirit vastasi^/at vuotta 1 969 ko§k'evaanti,ed u stel u,r.rn .

hentymin,en on Kuopion ja Keski-Suornenläänei'ssä. Juu'ri näissä lääneissä korvike-juoppqia oli erityisen paljon vuoden 1967

arvion mukaan. Vain kolmessa läänissä(Uudellamaalla, Mrilkkelin lääni'ssä ja Poh-jois-Karjalan läänissä) korvikkeiden käyttöon poliisin arvion mu,kaan yleistynyt. Lää-

nien sisäisiin vaihteluihin ei kuitenkaankannata kiinnittää liikaa huomiota, sillä po-

liisin arviot ovat sen verran epävarmoja,että kovin yksi§iskohtaiset vertailut vieväthe,lposti harha,an.

Absoluuttisesti korvikejuoppojen määrä

on tauluko'n 1 mukaan vähentynyt noin 800

hengellä, vai'kka vuoden '1969 arviossa ovatmukana myös ne poliisipiirit, jotka eivätvastanneet ensimmäisellä kyselykierro'k-sella.

T-spriin juopottelukäytön kehitystä pyrit-tiin mittaamaan eriks'een seuraavalla kysy-myksellä: "T-sprii eli liekkivi,ina tu'li kaup-

1967 1969

%Yo61 48

kin syystä, että katkeroaineen, lisäämisenon arveltu to,rjuvan ennen kai'kkea Iiekki-viinan tilarpäiskäyttöä. Tietysti on mahdol-lista, että pa,rantunut työllisyystila'nne on

helpottanut myös lyhyi,den työkeikkojensaantia, niin että osalla aikaisempia piinty-neitä koruikejuoppoja on nyt varaa juoda

myös laillista alkoholia. Silti on vairke,a us-koa, e,ttä piintyneiden korvikejuoppojenosuus kaikista rkorvikkeiden käyttäjistä olisiainakaan laskenut, vai'kka asetelma tähän

viittaakin.Pikemmin lienee niin, että esittä,mämme

kysymykset ovat olleet liian yksityiskohtai-sia. Poliisi reagoi korviketilanteeseen hyvinko'konaisvaltaisesti. Ensimmäisella kysely-kerralla koko korvikeongelma nähtiin .hyvin

hälyttävänä, ja silloin poliisi leimasi käyt-täjien valtaosan toivottomiksi puliukoiksi.Nyt kokonaistilanne nähdään valoisampana,ja tämä heijastuu myös siinä, että poliisiei enää leimaa yhtä suu,rta osaa käyttäjistäpiintyneiksi korvikejuopoiksi.

luopotteluun käytetyt korvikeaineet

Kaikki poliisipiirit vastasivat s€ut'ääV€loh

kysymykseen: "Mitä korvikejuomia piirinnealueella on eniten käytetty juopotteluun?"Seitsemän prosenttia piireistä ilmoitti, ettäniiden alueella ei lainkaan esiin'ny korvik-keiden juopottelu,käyttöä. Jäljelle jäävistäpiireistä 90 oÄ ilmoitti T-spriin yleisi,mmin

käytetyksi korvikkeeksi, ja vain 4 o/s mai-nitsi jonkin toisen korvikeaineen. Loput 6

/e nimesivät ensi tilall'e kiljun ta,i pontirkan.Nämä juomat ovat tietysti laittomia väki-juomia mutta e'ivät rkorvikealkoholeja. ll-meistä on, että varsinai'si,sta korvikeaineis-ta li,ekkiviina on etummaisena myös näissäpoliisipiir'eissä.

1-s,prii on siis ylivoimaisesti eniten käy-tetty ikorvikealkorholi. Sen vu,oksi muidenkorvikkeiden juopottelukäyttöä pyrittiin vie-lä kartoittamaan seuraavalla tkysymykse,llä:

"Mitä,korvikeaineita piirinne aluee,lla on vii-

ALKOHOLI POLITI I KKA 325

me aikoina käytetty juopotteluun?" Kaikkipoliisipiirit vastasivat tkysymykseen, mutta

'kuten edellä todettiin ei 20 pii,ri'ssä lainkaanesiinny korvikkeiden juopottelukäyttöä.Vastauksien luokittelussa on omat han'ka-

luutensa, sil,lä eräät poliisipiirit mainitsivatvain erilaisia korvikeryh'miä, kun taas toisetluettelivat nimeltä yksittäisiä korvikeaine-merrkkejä. Vastauksista rkäy rkuite,nrkin il'm,i,

että T-spri'in ja muiden spriisekoitusten juo-pottelukäyttö on levin'nyt ylivoimaisesti laa-jimmalle. Seuraavaksi yleisimmän ryhmänmuodostavat kasvo-, suu- ja pa,rtavedet.

Myös ap,teekkitippoja juodaan jon,kin ver-ran. Jos erityyppisten korvikkeiden levin-neisyyttä tarkastellaan lääneittäin, näyttääsiltä, että kasvo-, suu- ja pa,rtavesie'n sekä

apteekkitippojen juopottelukäyttö on suh-teellisesti ylei,se,mpää lta-, Keski- ja Poh-jois-Suomessa.

Mainittakoon, että tämän kysy,myksenkohdalla varsin monet poliisipiirit ilmoittivatkiljun tai pontikan, vaikka ne eivät ole kor-vikealkoholeja. On siis luultavaa, että po-

liisi on eräissä tapauksissa luokitellut kor-vi,ke,al'koholistei,ksi myös kiljun, tai pontikankäyttäjiä, mutta tästä aiheutuva vir.he ei Iie-ne kovi,n suuri muihi'n vi,rhelähteisiin verrat-tuna.

Liekin juopottelukäytön suuruus

Kummallakin kyselykerralla Iiekkiviin,anjuopottelukäyton laajuutta pyrittiin arvioi-maan ,ka,hta eri tietä. Toisaalta poliisipiirejäpyydettiin arvioimaan, kuin,ka suuri osa ta-lousspri i n vähittäismyynnistä menee juopot-teluun, ja toi,saalta yritettii,n mitata piinty-neen korvikkeiden käyttäjän vuosi,kulutustaja edetä tätä kautta koko maata koskevaankokonaisarvioon.

Edellä to,dettiin, että lomakkeen kysymyk-set ovat epärealistisen yksityiskohtaisia,koska poliisi kuitenkin vastaa hyvin koko-naisvaltaisesti sen mu,kaan, miten hälyttä-vältä korviketila'nne vai,kuttaa. Sen vuoksi

326 ALKOHOLIPOLITIIKKA

kulutuslaskel,mat lepäävät hyvin hatarallapohjalla.

Poliisille tuotti ilmeisiä vaikeuksia arvioi-da lierkkiviinan vähittäismyynnin juopottelu-prosenttia. Ensimmäisellä kyselykerrallavastauksia saatiin 211 ja toisella vieläki'nvähemmän eli 196. Lasrkettaessa koko maan'keskiprosentti a yksittäisten pol i isi pi i ri en ar-vi,ot pitäisi palnottaataloussprtii,n vähittäis-myynnin volyymilla. Koska liekin myyntiä eivoitu eritellä riittävän tarkoin alueellisesti,painoina käytettiin poliisipiirien väkilu,kua.Tällä tavoin voitiin las,kea, että poliisin ar-vion mukaan koko maan talousspriin vähit-täismyynn,istä meni vu,onn,a 1967 24.5 o/s javuonna 1969 8.5 0/s .luopo,tteluun. Ero on siismelkoin,en. Todelliset muutokset voivat tus-kin olla näin suuria, vaan todennäköisintäon, että poliisi on ensimmäisellä kyselyker-ralla vahvasti liioitellut liekin juopottelu-käyttöä.

Todettakoon vielä, että kes,kiprosenttejalaskettaessa ,käytetty painotus on sikälih,arhaanjohtava, että varsinkin talousspriintalvikäyttö keskittyy pääasia,llisesti ha,rvaanasu'ttuu,n Pohjois-Suomeen. Kun painoinakäytetään kunkin poliisipiirin väestöä, tuleesiis juopottelu,prosentti liian ko,rkeaksi. Sa-maan suuntaan vaikuttaa myös se, että tä-hän §symykseen ovat jättäneet vastaa-matta ennen kai,kkea ne poliisi,piirit, joidenalueella korvike,juopottelu on vähäistä.

Ai'kaisemmassa raportissa arvioitiin, ettäpiintyneelle korvikkeiden käyttäjälle kertyykeskimäärin 200 juomi'späivää vuod,essa jaettä 'kesikimääräinen päivärkulutus on 114

tölkkiä eli 190 grammaa li,ekkiä (Pöysä &Mäkelä 1968). Ensimmäisellä mittauske,rral-Ia korvikkeiden käyttäjiä arvioitiin olevanrunsaat B 000, joista kuutise,nrkymmentä pro-€enttia el,i noi,n 5 000 luokiteltiin piintyneiksikorvikealkoholisteiksi. Toisella kyselyker-ralla korvikkeiden käyttäjiä kertyi no'in7 600, joista puolet eli noin 3 800 henkilöäluokiteltiin piintyneiksi korvikemiehiksi.

Seuraavassa asetelmassa on esitetty

kaksi arviota liekkiviinan juopottelukulutuk-sesta kumpanaki n tutkimusvuonna.

T-spriinvä- iuopotteluunhittäismyynti käytetty osuus

litran tölkeissä poliisin arvionkiloa mukaan

kg

piintyneidenkorvikeiuop-

poien vuosiku-lutuksen perus-teella laskettu

arvio kg

19671969

1 130 0001 360 000

280 000'tl 5 000

190 0001.O 000

Osa T-spriin vähittäismyynnistä tapahtuuastioissa. Astiamyynnistä vain pieni osa

menee yksityistalouksiin, joten poliisi on

tuskin ottanut sitä huomioon arvioissaan.Kummankin arvion mu'kaan liekin juopot-

telu,käyttö o,n selvästi vähenty'nyt.Pi,intyneen,konvirkem,iehe'n vuosikulutusta

on äärimmäise'n vaikeata arvioi'da edessuuntaa antavan tarkasti. Salme A h l-

ström- La a kso on tutkinut alko'holis-teiksi leimattujen miesten juomatapoja Hel-singissä, Mäntyharjulla ja Polvijärvellä (Ahl-ström-Laakso 1970). Hels'ingi,n näytteestänoin 30 % ol'i juonut korvikealkoholejahaastatteluvuoden aika,na, ja 10 o/s oli käyt-tänyt korvikkeita enemmän kuin muita alko-'holeja. Mäntyharj u n näytte,essä korvi kketita

nauttineita oli 12 o/s, ja Polvijärvellä vastaa-va lu'ku oli 15 o/o. Mainitta'koon, että kum-,massa,kin ma,alaiskunnassa korvikkeidenkäyttäijiä oli lä,hes puolet enem,män kuin mi-tä poliisi arvioi heitä olevan vastates'saankorvikealkoholitutkimuksen kyselylomak-ke'ese,en.

Ne 23 helsi,nrkiläismiestä, jotka olivat juo-neet ,ko,rvikkeita ,enemmän kuin muita alko-holel'a, olivat juoneet 'kes'kimäärin 111 päi-vä,nä vuodessa. Juomapäiviä kertyi siis vainrunsaat puolet siitä, mitä edellä esite,tyissäliekin kulutusarvioiss,a on oletettu. Tämäjohtuu siitä, että tutkitulle miesryhmälle olikertynyt,keskimäärin 152 pakollista raittius-päivää vuodessa vankila'ssa, huoltolassa,sairaa,l'ass,a tai muissa laitoksissa. Alkoho-lin keskimääräinen päiväkulu,tus sitä vas-

toin vastasi läh,es puolta tölkkiä T-spriitä.Jos siis pii'n,tyneen korvikealikoholistin vuo-si,kulutus arvioidaan Sal,me Ahlström-Laak-son aineiston perusteella, päädytää'n suun-nilleen samaan suuruusluokkaan kuin mitä

tämän raportin laskelmissa on käytetty.Kaikkiaan vaikuttaa siltä, että T-spriin nä-

kyvä juopottelukäyttö on vähen,tynyt. Vaik-ka poliisi toisella ,kyselykerralla arvioi piin-tyneiden korvikealkoholistien o,suuden kai-ki'sta ko,rvi,kkeiden käyttäjistä pienemmäksikuin ensimmäisellä,kyselyke,rralla, on siltiilmeistä, että nimenomaan liekkiviinan kau-

siluo,nteinen käyttö on vähe'ntynyt. Tämänpuolesta puhuvat monet vapaamuotoisetkeskustelut viranomaisten kanssa eri puo-

lill,a Suomea. Näyttää myös siltä, että va-paa keskiolut on vähentänyt korvikkeidensatunnaiskäyttöä nimenomaan niilla alueil-la, joilla laillisen alkoholin saanti ennen olivaikeata.

Denaturoinnin ja valvonnan mahdollisuudet

Katkeroaineen l'isääminen T-spriihin huh-

ti,kuussa 1968 ei poliisin näkemyksen mu-

kaan sanottavasti vaikuttanut liekkivii'nanjuopottelukäyttöön. Alkuun oli tosin havait-tavissa, että liekkim,iehet koke,ilivat muitakorvikkeita, mutta li,ekin halpuus on sa,anut

korvikealkoholistit palaamaan siihen uudes-taa,n. Monet vastaajat arvelevat kylläkin,että denaturoinnin vahvistaminen on to'rju-nut ti lapäiskäyttäjiä.

Suure,mpi merkitys on poliisin käsityksenmukaan ollut sillä, että mo'net Iiikkeet ovattiukentaneet T-spriin myynnin valvontaa.Monissa myymälöissä T-spriitä myydäänvain ennalta tunnetuille henkilöille, ja eräinpaikoin asiaka,sta vaadita,an omakätisestikuittaamaa,n jokainen li,ekkiostos. Valvon-taa on tiukennettu nimenomaan niissä myy-mälöissä, joissa liikkeenharjoittaja pelkää

ALKOHOLIPOLITIIKKA 327

liekkimiesten pahalla hajullaan karkottavanmuita asiakkaita. Seurauksena tästä on ol-lut, että liekkimiehet ova,t joutuneet keskit-tämään ostoksen'sa huoltoasemille.

Yhteenveto

l.Korvikkeiden käyttö ja käyttäjien määrä

on jonkin verran vähentynyt vuodesta 1967

vuoteen 1969. Ennen kaikkea T-spniin tila-päinen ja kokeileva käyttö on vähentynyt'Vähentymistä on todettu erityisesti lta- jaPohjois-Suomessa.

2. Katkeroain,een lisääminen liekki-viinaan ei ole vieroittanut piintyneitä ikorvi-

kealkohol,i,steja mutta on ilm,eisesti to.rjunutkokei Ieva,a ti lapäiskäyttöä.

3. Poliisi on kehottanut vähittäismyynti-paikkoja tehosta,maan T-spriin myynnin val-vontaa. Liekkimiehet kertovat joutuvansa

monilla paikkakunnilla keskittämään oston-sa etupäässä huo'ltoasemille.

4. On syytä harkita valvonna,n tehosta-mista entisestään. Olisi luultavasti eduksi,jos asiakkaat joutuisivat kuittaamaan jokai-sen talousspriiostoksensa. On pohdittava,

onko juridisesti mahdollista velvoittaa vä-h ittäismyyntipisteet noudattam aan tä'l I aistakäytäntöä vai voi,daanko samaan päämää-

rään päästä sopimusteitse.

Kirjalliset lähteet

Ahl strö m-Laa kso, Salme: A/koholistien alko-holinkäyttötavoista. Alkohol,istitutkimuksen osa-raportti. A,lko,holipoliittisen tutki,rnuslaitoksen tut-kimusseloste 5711970

P ö y s ä, laivo: Havaintoia korvikealkoholien kä_y-

töstä iuopotteluun !tä- ia Pohiois-Suomessa. Al-ko,hol i,pol i,ittise,n tutkimu,slaitoksen julkaisematontr.rtkimusraportti 1970

Pöysä, Toivo & Mä'kelä, Klaus: 8@p !<orvik-keiden luojaa. Alkoholipolitii'kka 1968, XXXlll, 5'241-245.