Talvi 2013

Uutuus lattia- asennuksiin

Mahdollisuus keittiön remontointiin

Energia-korjaukset yleistyvät

KOrjaushanKKeet tutuiKsi – Onnistu talOyhtiösi hallituKsessa

Ratkaisut taloyhtiösi hankkeisiin. Liity jäseneksi osoitteessa www.omataloyhtio.fi.

Omataloyhtiö.fi

2

Uusi vuosi ja uudet kujeetMonelle taloyhtiölle kuluva talvi ja sitä edeltänyt syksy ovat tarkoittaneet intensiivistä korjaushankkeen valmistelua; toisilla nämä ajat on vasta edessä, toisilla sen sijaan tois-taiseksi takana. Kaikesta haikeudesta huolimatta todellisuus on se, että tässä maassa korjattavia taloyhtiöitä riittää. Me Omataloyhtiö.finä olemme palvelleet taloyhtiöitä nyt jo neljän vuoden ajan. Tarkoituksenamme on alusta asti ollut jakaa tietoa niin ta-loyhtiöiden hallinnoimisesta kuin korjaushankeratkaisuistakin. Korjausrakentamisen saralla kehitys on aikamme voimasana ja tähän liittyen välitön tiedonhaku sekä verkko ovat keskiössä. Jotta sinäkin tietäisit missä nyt mennään, suosittelemme siirtymistä osoitteeseen www.omataloyhtio.fi.

www.omataloyhtio.fi Talvi 2013

Vastuuta kantamassa – pysy ajan tasallaSinun merkityksesi taloyhtiölle ja sen omistajille 3ARAn avustukset vuodelle 2013 4Isännöitsijäntodistus – mistä sen saa ja kuka sen voi antaa? 6Omataloyhtiö.fi-palvelussa vastataan lakikysymyksiin 8

Osakkaan vai taloyhtiön omaisuutta?Patentoitu uutuus lattia-asennukseen ja -remontointiin 10Kylpyhuoneen kalustuksen uudet tuulet 12Pukkilan Saaristo-mallisto on suomalaista suunnittelua parhaimmillaan 14Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat – mitä niistä pitäisi tietää? 16Omataloyhtiö.fi: hankekoulu, korjaushankkeen suunnitteluvaihe 17Tuhohyönteiset ovat taloyhtiön yhteinen ongelma 20Putkiremontti – loistava syy uusia myös keittiö 22

Vastaako taloyhtiösi varustelu nykyvaatimuksia?Voiko asunnossa kuivata pyykkiä? 24Pesukoneet ja kuivausrummut tuovat arkeen helppoutta ja säästöä 26Kuntoarvio kertoo taloyhtiösi korjaustarpeet 28Huoneistokohtainen IV tuo etuja korjausrakentamisessa 30Asuntosi arvo säilyy, kun pyykkihuolto tehdään talopesulassa 33Pyykinkuivaukseen lisää tehoa ja nopeutta 34Kostea tai jopa märkä alapohja voidaan pitää kuivana 35Oma Energia -palvelussa voi seurata sähkönkäyttöä 36Miten parannat ääneneristystä huoneistoremontoinnin yhteydessä 37Hyvä äänenvaimennus, parempi viihtyvyys 38

Suunnitelmallisuus palkitaan – varaudu ajoissaKatoilta putoava lumi ja vahinkojen korvausvastuu taloyhtiöissä 40Sähköauton latauspisteiden suunnittelu ajankohtaista taloyhtiöissä 42Piha-alueiden muutosten suunnittelu hyvissä ajoin kannattaa 45Huoltovapaa vinyyliaita haastaa vanhat piharakenneratkaisut 46Sopiva tiili vanhan tilalle 48Kun kattila vaihtui päivässä 51Ovien ja ikkunoiden ominaisuuksilla on suuri merkitys 52Sisusta parvekkeesi – suojaa se auringolta ja uteliailta katseilta 54

Kerralla kaikki – osaamista taloyhtiöihinAs Oy Pohtolan katto remontoitiin keskellä talvea 56Energiakorjaukset yleistyvät kattoremonttien yhteydessä 58Suomalaisia vesikattoja yli 50 vuotta 60Kattohuolto kuuluu kalenterivuoteen 62Turvaa liikkumisesi katolla huoltotöiden aikana! 63Pinnalle pulpahtaneet 64Omataloyhtiö-lehden lukijapalsta ja lukijatutkimus 66Tulisiko taloyhtiöitä koulutaa? 67

3C pitää tuparit perjantaina 19-23. Pahoittelen mahdollista älämölöä klo 22 jälkeen.

Kylpyhuoneen uudet tuulet s. 12

Pyykkihuolto talopesulaan s. 33

Sähköautot tulevat s. 42

Suojaa parvekkeelle s. 54

Turvaa katoille s. 63

3

JulkaisiJa Ja kustantaJaSanoma Digital/Omataloyhtiö.fiLuotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori02-634 6400

Päätoimittaja Topi Aaltonentopi.aaltonen@rakentaja.fi046-810 1684

toimituskuntaMika Jaara BinjaKatarina Ylikorkala E.ONJenni Niemelä EnstoKrister Söderlund EskonPäivi Hantula FenestraSakari Mustonen FineraPetri Perta IcopalSuvi Salo IDOMarkus Talvio JuriNetJyrki Hutri LumonKim Henriksson MonierJuhani Kukkakorpi NescoThomas Granberg NewLinerJukka Jaakkola NovartTuula Nordberg ParocRiitta Soininen Pohjola VakuutusAnna-Kaisa Tuomi PukkilaSami Kaivola Puuha GroupPia Toivanen Ruukki ConstructionMaini Schildt SPUHarri Manninen Suomen AsiakastietoPeter Schlauf Suomen TerveysilmaJorma Hyrske TalopesulatJouko Siltanen UpofloorTord Holmlund UponorJuuso Hämäläinen Valvontakonsultit Aki Helminen WhirlpoolJuha Karilainen WienerbergerEero Otronen Öljyalan Palvelukeskus

Vakituiset toimittajatSatu EvilampiKatariina HakalaTapio NäslundErik RahialaMinna Saha

taitto ja ulkoasu Virve Rintasalo

osoitteenmuutokset ja tilauksetKirsi Hankimaakirsi.hankimaa@rakentaja.fi02-634 6400

Painopaikka Printall Oy

Painosmäärä 50.000

Jakelu Osoitteellinen suorajakelu: isännöitsi-jät, taloyhtiöiden hallitukset, kiinteistöhuolto-yhtiöt, viranomaistahot ja muut taloyhtiöiden sidosryhmät.

ISSN-L 1798-9183ISSN 1798-9183

www.omataloyhtio.fi

Taloyhtiösi päättäjänä sinulla on merkittävä rooli kiinteistönne arvon säilyttämises-sä. Turhaan ei kannata korjata, mutta tarpeelliset uudistukset on syytä tehdä tarkkaan harkiten ja perusteellisesti.

Miten sitten määritellään turha taikka tarpeellinen? Taloyhtiössä hallitus on aina enemmän tai vähemmän ulkoisten havaintojen armoilla. Kunnostustarpeiden selvit-tämisen ja tulevien investointien priorisoinnin sekä suoritettavien hankkeiden organi-soinnin tulisi perustua osaamiseen. Ammattiapuahan on näihin tarjolla ja sitä tuleekin näissä yhteyksissä korostetusti hyödyntää. On kuitenkin syytä muistaa, mistä pelimer-kit tähän kaikkeen otetaan – omistajat eli osakkaat ovat tässä kirstun vartioina. Sinun tehtäväsi hankeen valmistelijana ja taloyhtiöin edustajana on vakuuttaa osakkaat sekä varmistaa investoinnin kannattavuus. Varsinkaan vakuuttamisvaiheessa eivät pelkät konkreettiset faktat välttämättä aina riitä. Mieti siis, miten investointi realisoituu mak-sajalle, ja olet perimmäisten kysymysten äärellä. Mikä on kokonaisvaltainen peruspa-rannus? Mikä se monien mahdollisuuksien hanke todella on?

Palkataan vain paras ja kokenein saatavilla oleva konsultti vetämään taloyhtiön han-ketta, niin varmasti onnistutaan. Tällä olettamuksella kuitenkin sivuutetaan se seikka, miksi taloyhtiössä on ylipäätään hallitus ja isännöitsijä. Se mahdollisuus, mikä liittyy edellä mainittuihin perimmäisiin kysymyksiin, on toimenkuvasi ydin. Edustat osakkaita, olet taloyhtiösi osakkaiden valitsema edunvartija ja he luottavat sinun kykyysi toimia yhteisen hyvän eteen. Selvitä siis, mistä taloyhtiösi osakkaat ovat valmiita maksamaan, mitä he uusitukselta odottavat sekä ennen kaikkea, tuntevatko he omat mahdollisuu-tensa hankkeeseen liittyen.

Konsultti on korjausrakentamisen ja hankeprosessin hallinnan ammattilainen. Hä-nen tehtävänään on huolehtia mm. siitä, että sopimukset urakoitsijoiden kanssa ovat aukottomat ja se mistä on sovittu, tulee myös tehdyksi. Osakkaiden korjaushankkeelle asettamat vaatimukset eivät kuitenkaan aina rajoitu tähän. Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä joku haluaa aina uusia keittiönsä ja toinen olohuoneensa. Kuinka voidaan varmistaa, että nämä toiveet tulee huomioiduksi riittävän ajoissa? Toki osaava konsultti huomioi myös osakkaiden tarpeet, mutta hanke on jo tässä vaiheessa käynnistetty, aina-kin suunnittelun osalta. Pitkän aikavälin suunnittelu voi kuulostaa teennäiseltä, mutta tässä esimerkissä sen merkitys korostuu. Harva haluaa, että juuri uusittu kylpyhuone räjäytetään putkiremontin yhteydessä ja mm. tähän konsultin on vaikea enää vaikut-taa. Ole osaava päättäjä, mieti ja selvitä taloyhtiösi tarpeet ajoissa niin kiinteistön kuin osakkaidenkin osalta. Näin toimimalla todella annat osakkaille mahdollisuuden vaikut-taa vuosiksi eteenpäin.

Topi Aaltonenpäätoimittaja

Sinun merkityksesi taloyhtiölle ja sen omistajille

Edellisen lehden lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin kolme Suomalainen Koti -sisustuskirjapakettia. Onnetar suosi seuraavia:

Minna Rauas, Pori; Virpi Hongisto, Punkalaidun; Harri Veira, Kaarina

4 Teksti: Topi Aaltonen Kuvat: Jarno Kylmänen

Taloyhtiöille myönnettävät avustuksetTaloyhtiöiden korjaushankkeisiin myönnet-tävät avustukset ovat pääsääntöisesti kor-jaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia. Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuk-sia myöntävät osittain kunnat, osittain ARA. ARA antaa ohjeet avustusten hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta sekä val-voo järjestelmän toimintaa kunnissa. Kun-nat myöntävät avustukset ja ilmoittavat ha-kuajan päätyttyä ARAlle määrärahatarpeen-sa. ARA osoittaa määrärahaosuudet kunnille.

Avustus suunnitelmallisen korjaustoimin-nan edistämiseksiSuunnitelmallisen korjaustoiminnan edistä-miseksi myönnetään avustuksia kuntoarvion laadintaan, kuntotutkimuksiin ja huoltokir-jan laadintaan. Avustuksen em. toimintaan myöntää kunta. ARA taasen myöntää avus-tuksen, jos hakijana on kunta tai kuntayh-tymä.

KuntoarvioavustusKuntoarvioavustuksen saaminen edellyttää, että kuntoarvion taso vastaa alalla sovittua hyvää tasoa ja sen tulee sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihto-järjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, säh-köjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon ar-viointi tekniseltä ja tarvittaessa toiminnalli-selta kannalta (14 §). Kiinteistön toiminnal-lisuus (esteettömyys) on selvitettävä aina kuntoarviota laadittaessa.

Avustusta kuntoarvion kustannuksiin voi-daan myöntää enintään 50 % kuntoarvion hyväksytyistä kustannuksista

KuntotutkimusavustusAvustettavalla kuntotutkimuksella tarkoi-tetaan jonkin VNA 15 §:ssä tarkoitetun osa-alueen tai rakennuksen laitejärjestelmän yk-sityiskohtaista tutkimista korjaustarpeiden täsmentämiseksi. Kuntotutkimusavustusta voidaan myöntää, jos kyseessä on betoni-julkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kun-totutkimus. Tutkimus tehdään käyttäen tar-

ARAn avustukset vuodelle 2013

ARAn varoista sekä valtion talousarvion määrärahoista myönnetään korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia sekä erityisryhmien investointiavustuksia eri väestöryhmien asuinolojen parantamiseen. Avustuksia myönnetään myös uusien asuinalueiden infrastruktuurin rakentamiseen.

vittavassa laajuudessa rakenteiden koestusta, näytteiden ottoa ja mittauksia.

Avustusta kuntotutkimuksen kustannuk-siin voidaan myöntää enintään 50 % kunto-tutkimuksen hyväksytyistä kustannuksista.

Huoltokirja-avustusAsuinrakennuksille laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää enintään 50 % avustusta, jos huoltokirja koskee koko ra-kennusta, siihen sisältyy sekä kunnossapi-to- että huolto-osa ja sen taso vastaa alalla noudatettavaa hyvää tasoa.

Huoltokirjojen laatimisen kustannuk-sia avustettaessa on otettava huomioon se, milloin rakennukselle on jo muutoin laadit-tava käyttö- ja huolto-ohje. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 66 §:n mu-kaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on laadittava uusille asuinrakennuksille sekä uudisrakentamiseen verrattavissa korjaus- ja muutostyökohteissa ja soveltuvin osin sellai-sessa korjaus- ja muutostyökohteessa, johon edellytetään rakennuslupaa. Käyttö- ja huol-to-ohjeen laatiminen todetaan loppukatsel-muksessa. Ohjeen ylläpitoon ja noudattami-seen ei aseteta velvoitteita.

Edellisen vuoksi huoltokirjan, joka tar-koittaa käytännössä samaa kuin käyttö- ja huolto-ohje, laatimisen avustaminen on tar-koituksenmukaisempaa, jos rakennus on ra-kennettu ennen vuotta 2000. Avustuksen saaminen ei ole tarkoituksenmukaista, jos ra-kennusta on korjattu tai muutettu vuonna 2000 tai sen jälkeen tavalla, joka on vaa-tinut rakennusluvan. Määräaika lasketaan siitä, kun rakennuslu-pahakemus on jätetty viranomaiselle.

Terveyshaitta-avus-tuksen hakumenet-telyAvustusta haetaan lomak ke el l a A R A 35. Hakuaika tämän osalta on jatkuva ja

avustuksia myönnetään käytettävissä ole-vien määrärahojen puitteissa. Hakemuk-set liitteineen toimitetaan kiinteistön si-jaintikuntaan, josta kunta toimittaa hake-musasiakirjat lausunnoillaan varustettuna ARAlle. Kunta voi toimittaa tulevat liitteet jälkikäteen ARAan tai ARA pyytää puuttu-vat liitteet hakijoilta.

ARA päättää avustuksen myöntämisestä. Avustuksen suuruus on enintään 70 % hy-väksytyistä kustannuksista.

Terveyshaitan toteaminen, korjausuunni-telma ja kustannusarvioAsunnon terveyshaitan arvioinnin suorit-taa kunnan terveydensuojeluviranomainen. Hän laatii asunnon tarkastuksesta tarkas-tuspöytäkirjan, joka sisältää arvion asunnon terveyshaitasta.

Terveyshaitan toteamisen jälkeen on sel-vitettävä rakennuksessa olevat vauriot ja haitat sekä näiden syy. Alan asiantuntijan, jonka tutkimusmenetelmien luotettavuu-della, asiantuntemuksella ja pätevyydellä on terveydensuojeluviranomaisen hyväksyn-tä, tulisi tehdä kohteen terveyshaittaa tai vauriota koskevat tutkimus ja sen tuloksis-ta raportti. Raportin perusteella laaditaan hankkeen laajuuden kannalta tarpeellinen korjaussuunnitelma työselityksineen ja pii-rustuksineen. Nämä tutkimus- ja suunnit-telukustannukset voidaan ottaa huomioon avustusta myönnettäessä.

5

Korjaustoimenpiteiden on kohdistuttava vaurioituneiden rakenteiden ja rakennuso-sien korjaamiseen tai uusimiseen sekä terve-yshaitan aiheuttaneen rakennevirheen tms. korjaamiseen. Korjaussuunnittelussa on mah-dollisuuksien mukaan käytettävä kosteus- ja mikrobivauriokorjauksiin perehtynyttä suun-nittelijaa. Suunnitelma toteutetaan siten, että olemassa olevia käyttökelpoisia rakenteita ja rakennusosia ei turhaan pureta, vaan niitä hyödyntämällä pyritään mahdollisimman ta-loudelliseen, kuitenkin pitkällä aikavälillä kes-tävään ja varmaan ratkaisuun. Korjaustoimen-piteiden suunnittelematon toteuttaminen johtaa usein liian laajoihin, kustannuksiltaan korkeisiin toimenpidekokonaisuuksiin.

ARA pyytää tarvittaessa lausunnon kun-nan rakennustarkastajalta suunnitelman tarkoituksenmukaisuudesta, avustettavis-ta korjaustoimenpiteistä ja kustannuksista (VAL 10 §).

Terveyshaitta-avustus myönnetään ter-veyshaitan, esim. homeen, kosteusvaurion, radonkaasun tai muiden terveydellisiä on-gelmia aiheuttavien tekijöitten poistamiseen asuinrakennuksesta tai asunnosta.

Avustusta ei myönnetä muuhun korjauk-seen ja puutteiden poistamiseen. Terveyshai-taksi ei nähdä asunnon puutteellista laite- tai varustetasoa, esim. puutteellisia saniteet-ti- tai peseytymistiloja. Koska terveyshai-tan poistamiseksi myönnettävä avustus on tarkoitettu rakennuksen rakenteissa olevan kosteuden tai kosteuden aiheuttaman vauri-on korjaamisesta aiheutuviin kustannuksiin, ei avustuksen piiriin pääsääntöisesti hyväk-sytä uusittavia keittiö- yms. kalusteita eikä uusittavia vesi- ja viemärikalusteita.

Avustus hissin rakentamiseen sekä liikku-misesteen poistamiseenVuoden 2013 valtion talousarviossa on his-sin rakentamisavustukseen ja liikkumises-teen poistamisen avustamista (ns. esteettö-myysavustus) varten vahvistettu 22 miljoo-naa euroa. Summasta esteettömyysavustuk-siin on varattu 2 miljoonaa euroa ja hissien rakentamiseen 20 miljoonaa euroa.

Uuden hissin rakentaminenAvustuksen kohteena on sovellettavien sään-nösten mukaan uuden hissin asentaminen kerrostaloon. Avustusedellytyksenä on, että porrashuoneessa, johon hissi asennetaan, ei ennestään ole hissiä. Uuden hissin asenta-minen jo olemassa olevan hissin tilalle kat-sotaan hissin perusparantamiseksi eikä sitä avusteta.

Kerrostalo on vähintään kolme asuntoa käsittävä rakennus, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Rakennuksen on oltava ympärivuotisessa asuinkäytössä. Avustusta voidaan myöntää myös silloin, kun raken-nus otetaan ympärivuotiseen asuinkäyttöön.Avustuksen hakija ja saaja on rakennuksen omistaja, esim. asunto-osakeyhtiötalossa asunto-osakeyhtiö.

Avustusta myönnetään enintään 50 % hy-väksytyistä hissin tai hissien rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista. Avustuk-sen myöntää ARA. Avustuksessa on jatkuva hakuaika.

Liikkumisesteen poistaminenAvustuksen kohteena ovat sovellettavien toi-menpiteiden mukaan muut kuin hissin ra-kentamista tai perusparantamista koskevat toimenpiteet, joilla tehdään mahdolliseksi liikkumisesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai asuntojen yh-teistiloihin. Porrashissin hankintaa voidaan avustaa liikkumisesteen poistamisena, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

Avustuksen hakija ja saaja on rakennuk-sen omistaja, esim. asunto-osakeyhtiötalossa asunto-osakeyhtiö.Avustettavia toimenpiteitä voivat olla esim.– kulkuluiskien rakentaminen,– kynnyskorkeuksien madaltaminen,– askelmien poistaminen,– oviaukkojen leventäminen,– kaiteiden asentaminen ja– muut vastaavat toimenpiteet, joiden avul-

la tehdään mahdolliseksi liikkumisestei-sen pääsy rakennukseen, rakennuksessa oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin.Avustusta myönnetään enintään 50 % hy-

väksytyistä kustan-nuksista. Avustuksen myöntää ARA. Avus-tuksessa on jatkuva hakuaika.

Energia-avustukset 2013Vuoden 2013 valtion talousarviossa on ener-gia-avustusten myöntämistä varten vahvis-tettu energia-avustuksiin 13 miljoonaa, josta pientalojen tarveharkintaisiin energia-avus-tuksiin 2 miljoonaa euroa. Uusituvan energi-an käyttöönottoa ei vuonna 2013 avusteta muuta kuin pientalojen tarveharkintaisen energia-avustuksen toimenpiteenä.

Avustettavat toimenpiteetAvustusta voidaan myöntää vain mainituille toimenpiteille:• Ikkunoidenkunnostaminentaiuusiminen

U-arvoltaan enintään 0,8 W/m² K.• Ikkunoidenkunnostamisen tai uusimi-

sen yhteydessä toteutettu parvekeovien parantaminen tai uusiminen U-arvoltaan enintään 0,6 W/m² K oviksi (umpiovet) tai U-arvoltaan enintään0,8 W/m² K oviksi (ikkuna-aukolliset ovet).

• Ulkoseinänlisäeristäminenulkopuoleltavähintään 150 mm:n paksuisella mineraa-livillalla tai toteuttamalla vastaava eristys-tason parantaminen muulla tavoin 16 €/seinä-m².

• Yläpohjanyläpuolinenlisäeristäminenvä-hintään 200 mm:n paksuisella mineraali-villalla tai toteuttamalla vastaava eristys-tason parantaminen muulla tavoin.

• Kaikkien edellämainittujen suoritetta-vien toimenpiteiden yhteydessä on teh-tävä

• ilmanvaihdonperussäätö15%• lämmitysjärjestelmänperussäätö15%• tarvittaessaperussäädöstäaiheutuvapat-

teri- ja linjasäätöventtiilien uusiminen 15 %Nämä perussäädöt ovat avustettavia vain

tässä yhteydessä. Lämmitysjärjestelmän pe-russäätö on tehtävä myös, jos kyseessä on ilmanvaihdon lämmöntalteenoton raken-taminen• Erillistenkorvausilma-japoistoilmavent-

tiilien asentaminen silloin, kun se on tar-peen edellä mainittujen ikkunasaneeraus-ten tai ulkoseinien lisäeristämisen yhtey-dessä.

• Ilmanvaihdonlämmöntalteenotonraken-taminen. Samassa yhteydessä on tehtävä lämmitysjärjestelmän perussäätö sekä tarvittaessa perussäädöstä aiheutuva pat-teri- ja linjasäätöventtiilienuusiminen.

• Liittyminenkauko-taialuelämmitykseen.

Lisätietoja myönnettävistä tuista saa ARAn verkkosivuilta. Ha-kuaika ja hakumenettely ovat valtakunnalliset. Vuoden 2013 ha-kuaika päättyy 27.3.2013. Terveyshaitan poistamista ja hissin ra-kentamista koskevaa avustusta voidaan kuitenkin hakea kunnan kautta ARAlta myös normaalin hakuajan jälkeen.

6 Teksti: Topi Aaltonen Kuvat: Keijo Aulu

Isännöitsijän on pyynnöstä annettava osa-kehuoneistoa koskeva isännöitsijäntodis-tus. Jollei yhtiöllä ole isännöitsijää tai tämä on esteellinen, velvollisuus antaa todistus on hallituksen puheenjohtajalla. Hallituksen puheenjohtaja antaa isännöitsijäntodistuk-sen vain, jos yhtiössä ei ole isännöitsijää tai tämä on esteellinen esimerkiksi sen vuoksi, että todistus koskee hänen hallinnassaan ole-vaa osakehuoneistoa. Puheenjohtajan ei siten tarvitse antaa todistusta, kun isännöitsijä on lomalla tai muusta syystä tavoittamattomis-sa. Asiakirjana isännöitsijäntodistuksesta voidaan periä maksu ja se on voimassa kolme kuukautta sen päiväyksestä.

todistuksen voivat saada:• osakehuoneistonhallintaanoikeuttavien

osakkeiden omistaja• osakkeitapanttauksennojallahallussaan

pitävä

• välitysliike,jollaonvoimassaolevaosak-keiden välitystä koskeva toimeksianto osakkeen myyntiin tai osakehuoneiston vuokralle antamista.

Mikä isännöitsijäntodistus on?Isännöitsijäntodistus on tiivistelmä todis-tuksen kohteena olevan yhtiön ja huoneiston yksilöintitiedoista, talous- ja kunnossapito-tiedoista sekä muista merkittävistä tiedoista. Tiedot on annettava isännöitsijäntodistuk-sen päiväyksen ajankohtana yhtiön käytet-tävissä olevien tietojen perusteella. Isännöit-sijäntodistuksen tilaajan pyynnöstä tiedot osaketta koskevasta lainaosuudesta voidaan kuitenkin antaa isännöitsijäntodistuksesta ilmenevän sellaisen muun ajankohdan tieto-jen perusteella, joka on viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen. Osakehuoneistossa teh-tyjen kunnossapito- ja muutostöiden osalta todistuksessa on mainittava, mistä ajankoh-

dasta lähtien yhtiön tiedossa olevia töitä to-distus koskee.

Isännöitsijäntodistuksen tilaajan pyyn-nöstä isännöitsijäntodistuksen voi antaa il-man tilinpäätös-, toimintakertomus-, talous-arvio- ja energiatodistustietoja tai siten, että isännöitsijäntodistus sisältää vain energiato-distustiedot. Tällaisesta pyynnöstä ja tietojen puuttumisesta on mainittava isännöitsijän-todistuksessa.

Isännöitsijäntodistus on päivättävä ja isän-nöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan alle-kirjoitettava. Isännöitsijä voi valtuuttaa työn-tekijänsä allekirjoittamaan isännöitsijäntodis-tuksen. Isännöitsijäntodistuksesta perittävästä maksusta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa.

Mitä todistus pitää sisällään?todistuksen ja sen kohteen yksilöinti Todistuksen ja sen kohteen yksilöimiseksi isännöitsijäntodistukseen on merkittävä: • yhtiönnimi, yritys- ja yhteisötunnus ja

rekisteröintipäivä• kiinteistönsijaintipaikanosoite• yhtiöjärjestyksenmukaiset osakkeiden

numerot ja lukumäärä sekä osakehuo-neiston tunnus ja mahdollinen muu osa-kehuoneiston yksilöimiseksi tarpeellinen sijaintitieto

• isännöitsijänja,josisännöitsijäonyhtei-sö, päävastuullisen isännöitsijän tai jollei yhtiöllä ole isännöitsijää, hallituksen pu-heenjohtajan nimi ja osoite.

tiedot osakehuoneistostaOsakehuoneistosta isännöitsijäntodistuk-seen on merkittävä: • huoneistonyhtiöjärjestyksenmukainen

käyttötarkoitus ja siitä mahdollisesti poik-keava voimassa olevan rakennusluvan mu-kainen käyttötarkoitus

• huoneistonyhtiöjärjestyksenmukainenpinta-ala ja tieto siitä, onko pinta-ala mi-tattu 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla

• yhtiöjärjestyksenmukainenjamahdolli-nen osakkeenomistajan ilmoittama huo-neiden lukumäärä tarvittaessa eriteltynä

• muuttilat,kutenvarastotilat,autopaikkaja piha-alue, joiden hallintaan osakkeet oikeuttavat yhtiöjärjestyksen mukaan ja hallinnan peruste sekä, jos yhtiöjärjestyk-sessä niin määrätään, näiden tilojen pin-ta-ala ja sijainti

Isännöitsijäntodistus –mistä sen saa ja kuka sen voi antaa?

7

• osakeryhmänosakeluetteloonmerkitynomistajan nimi ja merkinnän päivämäärä

• mainintayhtiöjärjestyksessäolevastalu-nastuslausekkeesta ja lunastukseen oi-keutetuista, muusta yhtiöjärjestyksessä olevasta osakkeiden luovuttamista kos-kevasta rajoituksesta sekä osakeluette-loon merkityistä muista osakkeisiin tai osakehuoneiston hallintaan kohdistuvis-ta käyttö- tai luovutusrajoituksista, kuten yhtiöjärjestykseen perustuvasta kunnan lunastusoikeudesta ja osakkeiden enim-mäishinnoista annetun lain (235/1991) soveltamisesta yhtiöön ja yhtiön osak-keiden luovutuksen rajoittamisesta mai-nitussa laissa säädetyllä tavalla

• mainintayhtiökokouksentekemästäpää-töksestä ottaa osakehuoneisto yhtiön hal-lintaan ja hallinnan kestoaika sekä tieto siitä, onko osakehuoneisto jo yhtiön toi-mesta vuokrattu

• osakehuoneistosta suoritettavanyhtiö-vastikkeen määrä tarvittaessa eriteltynä ja vastikeperuste

• yhtiöllesuoritettavatmuutmaksutja,josyhtiöjärjestyksessä määrätään huoneiston hallintaan ottamista ja osakkeen uuden omistajan vastuuta koskevien asunto-osa-keyhtiölain säännösten soveltamisesta maksuun, maininta siitä

• mainintasiitä,onkoyhtiöhakeutunutar-vonlisäverovelvolliseksi huoneiston osalta

• osakehuoneistoakoskevat lainaosuudet,jos osakkeenomistajalla on oikeus maksaa lainaosuutensa pois, eriteltynä lainoittain ja ottaen huomioon pääomavastikkeeseen liittyvä maksuhetken alijäämä tai ylijää-mä, sekä maininta sellaisista yhtiön päät-tämistä nostamatta olevista lainoista, jot-ka tulevat koskemaan osakehuoneistoa ja joiden osalta osakehuoneistokohtaisesta lainaosuudesta ei ole tietoa

• osakkeenomistajanerääntyneiden,mak-samatta olevien yhtiövastikkeiden mää-rä ja sellaisten muiden maksujen määrä, joihin sovelletaan yhtiöjärjestyksen pe-rusteella asunto-osakeyhtiölain säännök-siä huoneiston hallintaan ottamisesta ja osakkeen uuden omistajan vastuusta

• mainintayhtiöntiedossaolevistayhtiöntai osakkeenomistajan kunnossapitovas-tuun piiriin kuuluvista osakehuoneiston käytön tai käyttökustannusten kannalta olennaisista vioista ja puutteista;

• mainintayhtiön tiedossaolevistaasun-to-osakeyhtiölain 4 luvun 7 §:ssä tarkoi-tetuista kunnossapitotöistä ja 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetuista muutostöistä ja töitä koskevien ilmoitusten päivämäärät sekä vastaavat tiedot sellaisista yhtiön kun-nossapito- ja muutostöistä, jotka koske-vat osakehuoneiston sisäosia

• maininta siitä, että yhtiöjärjestyksessä

määrätään kunnossapitovastuun jakau-tumisesta yhtiön ja osakkeenomistajan kesken tai osakkeenomistajan oikeudesta muutostyöhön.

tiedot yhtiön kiinteistöstä ja rakennuk-sista Yhtiön kiinteistöstä ja rakennuksista isän-nöitsijäntodistukseen on merkittävä: • yhtiönhallitsemankiinteistöntaikiinteis-

töjen kiinteistötunnukset ja pinta-alat• kiinteistönhallinnanperustejahallintaan

mahdollisesti liittyvä lunastusoikeus• josyhtiöhallitseekiinteistöävuokrasopi-

muksen nojalla, on mainittava myös vuok-ranantaja, vuokrasuhteen päättymisaika, vuosivuokran määrä ja tarkistusperuste sekä mahdollinen yhtiön tai osakkeen-omistajan lunastusoikeus ja tieto lunas-tusoikeuden käyttämisestä sekä osake-huoneistojen erilainen vastuu vuokran maksamisesta

• yhtiön rakennusten lukumäärä, käyt-töönottovuosi, talotyyppi, pääasiallinen rakennusaine, kattotyyppi, kate, lämmi-tys-, jäähdytys-, ilmanvaihto- ja tietolii-kennejärjestelmät ja tieto rakennuksessa olevista hisseistä

• rakennuksen tai rakennustenkerrosala,tilavuus sekä kerrosten ja porrashuonei-den lukumäärä

• joskiinteistön tai rakennuksenhallintaperustuu yhteisomistukseen, on mainit-tava myös muut yhteisomistajat ja näiden omistusosuudet sekä yhteisomistuksen ehdot ja tiedot hallinnanjakosopimuksen rekisteröinnistä

• osakehuoneistojen lukumäärä janiidenyhteenlaskettu pinta-ala sekä yhtiön osak-keiden lukumäärä jaoteltuna asuinosake-huoneistojen ja muiden osakehuoneisto-jen hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin

• yhtiönpysyvässähallinnassaolevathuo-neistot ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala sekä yhtiön pysyvässä hallinnassa olevien autopaikkojen tyypit ja lukumäärä ja muut osakkeenomistajien käytössä olevat tilat

• asunto-osakeyhtiölain6luvun3§:n2mo-mentin 2 kohdassa tarkoitettu selvitys yh-tiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnos-sapitotarpeesta

• mainintasiitä,onkoyhtiölläyhtiökokouk-sen hyväksymä suunnitelma rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja uudis-tamisesta, ja mahdollisen suunnitelman pääasiallinen sisältö

• maininta yhtiössä suoritetuista kunto-arvioista ja -tutkimuksista ja sellaisista muista yhtiöllä olevista yhtiön kiinteistöä ja rakennuksia koskevista selvityksistä ja tiedoista, jotka voivat vaikuttaa olennai-sesti osakehuoneistojen käyttöön tai käyt-tökustannuksiin

• sellaisetyhtiönpäättämättaihallituksenehdottamat korjaukset ja muutokset ja yhtiökokouksen jälkeen ilmenneet kor-jaustarpeet, jotka voivat vaikuttaa olen-naisesti osakehuoneistojen käyttöön tai käyttökustannuksiin

• asunto-osakeyhtiölain6luvun3§:n2mo-mentin 3 kohdassa tarkoitettu selvitys yh-tiön kiinteistöllä tai rakennuksessa suo-ritetuista kunnossapito- ja muutostöistä sekä niiden valmistumisajankohdista.

tiedot yhtiön taloudesta Yhtiön taloudesta isännöitsijäntodistukses-sa on oltava: • yhtiönnostamien lainojenmääräeritel-

tynä lainoittain ja siten, että erittelystä selviää, mihin hankkeeseen tai tarkoituk-seen laina on tarkoitettu ja maininta siitä, voiko osakas maksaa osuutensa lainasta pois, sekä yhtiön päättämistä nostamat-ta olevista lainoista samat tiedot ja arvio siitä, milloin laina nostetaan

• yhtiöjärjestyksenmukaiset yhtiövastik-keen määräämisen perusteet ja tieto sii-tä, kuka määrää vastikkeen suuruuden ja maksutavan sekä vastikkeiden suuruus

• mainintasiitä,onkoyhtiöhakeutunutar-vonlisäverovelvolliseksi

• tiedotyhtiönomaisuudenvakuuttamises-ta.Isännöitsijäntodistukseen on liitettävä

viimeksi laadittu ja vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus, talousarvio ja jos yhtiössä on oltava tilintarkastaja tai toiminnantarkas-taja, yhtiölle annettu tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus sekä pyydet-täessä yhtiöjärjestys.

Muut tiedotMuina tietoina isännöitsijäntodistukseen on merkittävä: • tiedotyhtiönkiinteistönhoidostajaisän-

nöinnistä• tietoyhtiönosakekirjojenpainamisesta• tiedotyhtiönrakennustenenergiatodis-

tuksesta.

Omataloyhtiö.fi tarjoaa nyt käyttäjilleen täysin veloituksetta lomakkeen todistuk-sen pohjaksi. Täytettyäsi lomakkeen jää-vät tiedot talteen niin, ettei isännöitsijän-todistuksen täyttäminen uudelleen koko laajuudessaan ole välttämätöntä. Parhai-ten todistus säilyy käytettävissä, kun liityt jäseneksi. Tämän jälkeen todistus löytyy jäsentililtäsi.

Lomakkeen saat käyttöösi osoittees-ta www.omataloyhtio.fi/isannointsijan-todistus

Lomake veloituksetta

8

K: mitkä ovat isännöitsijän tehtävät?Mitkä ovat rivitaloyhtiössä isännöitsijän tehtä-vät? Tuntuu kuin isännöitsijä olisi vain kokous-ten sihteeri ja hallituksen puheenjohtajalla olisi kaikki tehtävät ja vastuu taloyhtiössä.

V: Laki ei määrittele tarkkaan sitä, mitä isän-nöitsijän tehtäviin kuuluun. Isännöitsijä kui-tenkin toimii taloyhtiön ”toimitusjohtajana”. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiöllä on oltava hallitus. Sillä voi olla myös isännöitsi-jä, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai yhtiökokous niin päättää.

Asuntokauppalaissa säädetään isännöitsi-jän tehtävistä vain, että Isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituk-sen antamien ohjeiden ja määräysten mukai-sesti. Isännöitsijä vastaa siitä, että yhtiön kir-janpito on lain mukainen ja varainhoito luo-tettavalla tavalla järjestetty. Isännöitsijän on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoi-tamiseksi. Isännöitsijä saa ryhtyä kuitenkin eräisiin toimiin vain hallituksen valtuutuksen perusteella tai jos hallituksen päätöstä ei voi-da odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa ta-pauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Isännöitsijällä on myös oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä pu-hevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, jollei hallitus päätä toisin.

Taloyhtiönne on mahdollisesti määritellyt isännöitsijän tehtävät tarkemmin isännöinti-sopimuksessa, jonka taloyhtiö on isännöin-nistä tehnyt. Samoin sopimuksessa on mää-ritelty laskutusperusteet. Ainakin näin olisi pitänyt tehdä. Selvittäkää asiaa siis sitä kaut-ta isännöitsijän/isännöitsijätoimiston kans-sa tehdystä sopimuksesta. En uskalla vasta-ta kysymykseenne tarkemmin perehtymättä asiakirjoihinne. Asuntokauppalaissa sääde-tään isännöitsijän tehtävistä vain, että Isän-nöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Kenen on vastuu? Kuka korvaa? Miten toimia? Näihin kysymyksiin törmätään huomattavan usein taloyhtiöissä. Omataloyhtiö.fin Kysy, vastaamme -palsta an-taa täysin veloituksetonta apua taloyhtiöitä koskeviin lakiteknisiin kysymyksiin. Joka torstai otamme vastaan viisi lakiasioihin liittyvää kysymystä. Kysymysten vastauksista huolehtii JuriNet-asianajotoimistot, joka on valtakunnallinen, 12 paikkakunnalla toimiva, 12 itsenäisen asianajotoimiston muodostama ketju.

Isännöitsijä vastaa siitä, että yhtiön kir-janpito on lain mukainen ja varainhoito luo-tettavalla tavalla järjestetty. Isännöitsijän on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoi-tamiseksi. Isännöitsijä saa ryhtyä kuitenkin eräisiin toimiin vain hallituksen valtuutuksen perusteella tai jos hallituksen päätöstä ei voi-da odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa ta-pauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista. Ainakin näin olisi pitänyt tehdä. Selvittäkää asiaa siis sitä kautta isännöitsijän/isännöitsijätoimiston kanssa tehdystä sopimuksesta. En uskalla vastata kysymykseenne tarkemmin pereh-tymättä asiakirjoihinne.

Markus Talvio, Lakimies, OTM

K: Voiko hallitus vapauttaa rakentajan leik-kipaikan rakentamisvelvoitteesta?Kyseessä on uusi neljän asunnon rivitaloyhtiö. Rakentaja luovutti yhtiön osakkaille vuoden 2011 lopussa. Hyväksytyssä asemapiirustuk-sessa on leikkipaikka. Yhtiössä ei ole tällä het-kellä lapsia. Voiko yhtiön hallitus päätöksellään vapauttaa rakentajan leikkipaikan rakentamis-velvoitteesta? Pitääkö kaikkien osakkaiden hy-väksyä päätös, vai riittääkö enemmistöpäätös?

V: Tuota esittämääsi kysymystä voisi lähes-tyä myös seuraavasta perspektiivistä: Entä siinä tapauksessa, että joku nykyisistä osak-kaista myy huoneistonsa ja tilalle muuttaa lapsiperhe, joka haluaa taloyhtiön pihalle asemapiirrokseen rakennettavaksi merki-tyn leikkipaikan. Rakentaako taloyhtiö sen sitten omalla kustannuksellaan, kun raken-nusliike on vapautettu leikkipaikan rakenta-misvelvoitteesta? Kehottaisin hallitustanne miettimään asiaa tulevaisuuden kannalta, jos asiassa ei ole taustalla jotain muuta, mitä

et kysymyksessäsi kerro. Saattaahan hyvällä leikkipaikalla olla vaikutusta asunnon halut-tavuuteen ja välillisesti hintaankin. Asia olisi syytä käsitellä yhtiökokouksessa.

Kysymyksesi ratkeaa asunto-osakeyhti-önlain 1. luvun 9 §:n ilmaiseman enemmis-töperiaatteen mukaan, koska 6. luvun 27 § määrittelee ne asiat, joissa päätös on tehtävä määräenemmistöllä. Kysymyksesi ei sisälly määräenemmistöllä tehtäviin asioihin, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin sovittu, joten enemmistöpäätös riittää.

Osakkeenomistajat käyttävät 1. luvun 9 mukaan päätösvaltaansa yhtiökokoukses-sa. Päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä yhtiöjärjestykses-sä tai asunto-osakeyhtiölaissa määrätä toisin. Enemmistöpäätös tarkoittaa sitä, että yhtiö-kokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei asunto-osakeyhtiölaissa säädetä toi-sin. Yhtiökokouksessa saadaan päättää vain asiasta, joka on mainittu kokouskutsussa tai joka yhtiöjärjestyksen mukaan on käsiteltä-vä kokouksessa.

Markus Talvio, Lakimies, OTM

K: kosteusvaurion korjaustason laajuus taloyhtiössä?Taloyhtiömme yhdessä kylpyhuoneessa on todet-tu kosteutta pintamittarilla mitattuna. Kosteut-ta on todettu vain lattiassa, seinät ovat kuivat. Muutama lattialaatta on rikki, lisäksi löytyy kopo-laattoja. Onko taloyhtiö velvoitettu kus-tantamaan täydellisen remontin (lattia+seinät) vai riittääkö, että lattia ja alin laattarivi seinistä puretaan, suoritetaan kuivaus, vesieristys ja uu-delleen laatoitus? Osakas vaatii, että seinät pi-tää myös vedeneristää ja lattiakaivo uusia ja siir-tää niin, että se on vaaditut 500 mm seinästä. Lisäksi osakas haluaa, että tehdään kuivakaivo suihkun alle ja pesukoneen poistoputki suoraan kaivoon. Perustaso vastaavassa kylppärissä on yksi lattiakaivo sekä sekoittaja.

V: Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 1–3 §:ssä on säädetty kunnossapitovastuun jakautumi-sesta osakkaan ja yhtiön kesken. Myös yhtiö-järjestyksessä voi olla määräyksiä vastuun-

Omataloyhtiö.fi-palvelussa

vastataan lakikysymyksiin

9

jaosta. Asunto-osakeyhtiölain 2 §:n mukaan yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle. Yhtiön on pi-dettävä kunnossa osakehuoneiston rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitä-mään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedon-siirto-, kaasu, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa ole-vista altaista. Yhtiön on korjattava ne osake-huoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Kysymyksestä ei ilmene kylpyhuoneen kosteusvaurion syytä. Tietyissä tilanteis-sa yhtiö on siis vastuussa myös normaalisti osakkaan vastuulle kuuluvien sisäosien saat-tamisesta perustasoon. Mikäli perustaso vas-taavassa kylpyhuoneessa on yksi lattiakaivo ja sekoittaja, ei yhtiön vastuu ulotu tätä laa-jemmalle. Kylpyhuoneremonttia suoritet-taessa on kuitenkin noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman normeja ja hyvää rakennustapaa. Osakorjauksen mah-dollisuutta on arvioitava sen nojalla, mitä ra-kentamismääräyskokoelma säätää ja toisaalta sen mukaan, että pääsääntöisesti yhtiön on korjattava huoneisto siihen tasoon, jossa se oli ennen vaurion syntymistä.

Osakorjaus ei näin ollen saa esimerkiksi vaikuttaa asunnon arvoon sitä vähentäväs-ti. Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan vedeneristys on ulotettava riittä-vän korkealle seinälle sekä liitettävä veden-pitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden si-sään. Märkätilan vedeneristys on nostetta-va seinille ja oven kynnyksellä vedeneristys nostetaan kynnystä vasten. Lattian vedene-ristyksen reuna on suositeltavaa nostaa sei-nälle ainakin 100 mm:n korkeuteen lattiapin-nasta. Lattian vedeneristyksen saumoja tulee välttää märkätilan eniten kastuvalla alueella. Osakkaalla on oikeus vaatia, että korjaus suo-ritetaan mainittuja määräyksiä noudattaen siten, että työn kustannuksista vastaa yhtiö.

Elina Kemppainen, asianajaja, varatuomari,

K: Hallituksen tiedottaminen?Taloyhtiössämme on kuusi huoneistoa/osaketta. Hallituksessa on kolme jäsentä eli käytännössä aina edustus kolmesta huoneistosta. Hallitus ei

kerro päätöksistään, ei edes pyydettäessä, muille osakkaille. Myöskään yhtiökokouspöytäkirjaa ei suostuta jakaamaan automaattisesti osakkaille. Onko mitään esteitä sille, että kaikki hallituk-sen ja yhtiökokouksen päätökset ja pöytäkirjat sekä tiedotteet jaettaisiin näin pienessä yhtiössä kaikille osakkaille joko sähköpostitse tai yhtiölle avattavien sivustojen kautta?

V: Hallituksen kokouksessa tehdyt päätökset ja hallituksen kokouksesta laadituttu pöytä-kirja eivät ole julkisia, eikä niistä siten halli-tuksella ole velvollisuutta yleisesti tiedottaa. Pöytäkirjat on kuitenkin säilytettävä luotet-tavalla tavalla. Jos hallituksen päätös koskee osakkeenomistajan omistamiin yhtiön osak-keisiin perustuvaa oikeutta tai velvollisuutta suhteessa yhtiöön tai toiseen osakkeenomis-tajaan, on kyseisellä osakkeenomistajalla kui-tenkin oikeus saada tieto tällaisesta hallituk-sen päätöksestä. Yksinkertaistaen sanottuna tämä siis tarkoittaa sitä, että sillä osakkeen-omistajalla, jota hallituksen päätös koskee, on oikeus saada tieto päätöksestä. Tällöin-kään hallituksella ei ole lain mukaan aktii-vista velvollisuutta päätöksestä tiedottaa, mutta hyvään hallintotapaan voidaan katsoa kuuluvan se, että hallitus tiedottaa oma-aloit-teisesti tällaisista päätöksistä asianomai-sia osakkeenomistajia. Osakkeenomistajan pyynnöstä tieto on annettava kirjallisesti.

Yhtiökokouksen pöytäkirjan osalta tilan-ne on toinen. Osakkeenomistajalla on oikeus tutustua yhtiökokouspöytäkirjoihin. Oikeus koskee myös vanhoja pöytäkirjoja. Yhtiöko-kouksen pöytäkirja on neljän viikon kulues-sa kokouksesta pidettävä nähtävänä yhtiön isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan luona. Osakkeenomistajalla on myös oikeus saada pyynnöstä jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä. Yhtiökokouksen pöytäkirjaa-kaan yhtiö ei siis ole velvollinen oma-aloit-teisesti toimittamaan jokaiselle osakkeen-omistajalle. Pöytäkirjan ja liitteiden toimit-tamisesta yhtiö saa periä osakkeenomista-jalta hallituksen vahvistaman kohtuullisen maksun. Maksu perustuu asiakirjojen toi-mittamisesta yhtiölle aiheutuviin kuluihin. Jos asiakirjat ovat sähköisessä muodossa ja ne toimitetaan osakkeenomistajalle esim. sähköpostilla, voinee yhtiölle aiheutua ku-luja ainoastaan sähköpostin lähettämiseen kuluvasta ajasta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yhtiöllä ei siis ole velvollisuutta aktiivisesti toimittaa tietoa pöytäkirjoista ja päätöksistä erikseen jokaiselle osakkeenomistajalle esimerkiksi sähköpostilla. Toisaalta pienessä asunto-osa-keyhtiössä aktiivinen ja avoin tiedottaminen olisi varmasti helposti järjestettävissä ja olisi omiaan vähentämään eripuraa ja epäilyksiä päätöksentekoa kohtaan.

Joni Brander, asianajaja, varatuomari

K: onko pelastussuunnitelma pakko laatia?Onko pakollista tehdä taloyhtiön pelastussuun-nitelma ja turvallisuusjärjestelyt. Taloyhtiös-sämme ei ole halukkaita, koska paljon jo iäkkäi-tä ja muualla töissä ovat viikkoja työmatkalla. Huoneistoja on 15 ja asukkaita tällä hetkellä 21.

V: Heinäkuussa 2011 voimaan tulleen pelas-tuslain 15:ssä tarkoitettu pelastussuunnitel-ma on pelastustoimesta annetun valtioneu-voston asetuksen 1 § 1 momentin 1 kohdan mukaan laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.

Pelastussuunnitelman laadinnan tavoit-teena on kehittää riskien tunnistamista, en-naltaehkäisyä sekä varautumista onnetto-muustilanteissa toimimiseen. Taloyhtiössä vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja viestinnästä on taloyhtiön hal-lituksella. Pelastuslaitoksilla on lain mukaan velvollisuus antaa neuvontaa pelastussuun-nitelman laadinnasta. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen asuinkiinteistön pelastus-suunnitelman laadinnasta. Yhtiö voi tieten-kin myös tilata suunnitelman laadinnan täl-laisia palveluja tarjoavalta yritykseltä. Uuden pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma olisi lain voimaantulosäännöksen mukaan tullut laatia 30.6.2012 mennessä. Kuitenkin, mikäli yhtiössä on laadittu vanhan pelastus-lain mukainen pelastussuunnitelma, on se päivitettävä uuden lain säännösten mukai-seksi 30.6.2013 mennessä.

Mikäli pelastussuunnitelman laatiminen on laiminlyöty voi alueen pelastusviranomai-nen velvoittaa yhtiötä määräajassa oikaise-maan laiminlyönti ja tätä määräystä voidaan tarvittaessa tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Julia Plathin-Kankare asianajaja

Lisää kysymyksiä ja niihin annettu-ja vastauksia löydät osoitteesta www.omataloyhtio.fi. Sivustolla esitellään vii-koittain mm. mielenkiintoisin kysymys. Liittymällä jäseneksemme saat viikoit-taisen verkkolehtemme yhteydessä ky-symyksen aina suoraan sähköpostiisi.

JuriNet on Suomalaisten asianajotoimistojen nopeasti kasvava ja nykyaikainen yhteen-liittymä. Tarjoamme asianajopalveluja taloyhtiöille sekä kaikille rakennus- ja kiinteis-töalan ammattilaisille vaivattomasti, kustannustehokkaasti ja edullisesti. Toimistois-samme on Suomessa noin 50 ammattilaista. JuriNetistä löydät helposti osaavat juristit, jotka ovat valmiita perehtymään juuri teidän asiaanne. Meillä on lukuisia luotettavia rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia yhteistyökumppaneina ja kokemusta vaati-vistakin toimeksiannoista. 

JuriNet on myös kansainvälinen yhteistyöverkosto. JuriNet tarjoaa kansainvälises-ti yli 150 asiantuntijaa ja juristia sekä muita kontakteja. JuriNet koostuu itsenäisistä luotettavista asianajotoimistoista, minkä vuoksi asiakas ei koskaan katoa massaan.

10 Teksti: Jouko Siltanen Kuvat: Upofloor

DreamClick LVT-lankuissa on aidon puu-lattian ilmettä erinomaisin käyttöominai-suuksin. Lattia, jossa yhdistyvät kulutus- ja kosteudenkestävyys, helppohoitoisuus, ää-

Patentoitu uutuus lattia-asennukseen ja -remontointiin

Upofloor Oy on tuonut markkinoille täysin uuden tyyppisen DreamClick-vinyylilankun kodin ja julkisten tilojen lattia-asennuksiin. Tuote soveltuu sekä uudis- että saneeraus-kohteisiin.

taa asennusta. Saneerauskohteissa asennus voidaan tehdä suoraan useimmiten vanhan pinnoitteen päälle, jolloin säästetään aikaa ja kustannuksia sekä vältytään pölyäviltä työvaiheilta.

nenvaimennus, helppo asennettavuus sekä kierrätettävyys.

Patentoidun lukkopontin ansiosta lattiaa ei tarvitse liimata alustaansa, mikä nopeut-

11

Ylivoimainen lukkoponttiPatentoidun iskunkestävästä polystyreenis-tä tehdyn HIPS-lukkopontin vetolujuus 500 kg/m on moninkertainen verrattuna normaa-leihin vinyyli-lukkopontteihin. Pontti kestää kuormitusta, käsittelyä ja mahdollistaa lat-tian purun ja asennuksen vaikkapa uuteen kohteeseen.

Kaikilta sivuiltaan yhteensopiva lukko-pontti mahdollistaa asennussuunnan kään-tämisen 90°-180°-360°. Tämä helpottaa hankalien tilojen asennusta. Kääntämällä vinyylilankku 90° saadaan aikaan esim. ka-lanruotokuvio.

Kestäviä, helppohoitoisiaDream Click ei elä ilman-kosteuden muutosten mu-kaan ja kestää hyvin päältä tulevaa kosteutta. Se sovel-tuu siksi erinomaisesti esim. eteisiin, keittiöihin, porras-huoneisiin sekä katutason liiketiloihin.

DreamClick:n pintakäsit-telynä on helppohoitoinen, kestävä polyuretaani,PUR, jota ei tarvitse vahata.

Vinyylilankun paksuus on vain 5 mm, jolloin re-monteissa vältytään nor-maalisti ovien lyhentämi-seltä. 15,24 x 91,44 cm ko-koista lankkua ja 2,09 m²

paketteja on helppo käsitellä. Mallistoissa on kaksi kulutuskerrosvaihtoehtoa, 0,3 mm ja 0,55 mm.

DreamClick Pro 0,55 mm pinnalla on tuote kovan kulutuksen tiloihin esim. porrashuo-neet, katutason myymälät, virastot. Takuu asuintiloissa 15 v, julkisissa tiloissa 10 v.

DreamClick 0,3 mm pinnalla on erinomai-nen tuote kaikkiin kodin kuiviin tiloihin sekä kevyen rasituksen liike- ja toimistotiloihin. Takuu asuintiloissa 10 v, julkisissa tiloissa 6 v.

Vaimentaa ääntä, lämminAlhainen kulkuääni verrattuna koviin pääl-lysteisiin kuten kivi, keraaminen laatta, la-

Edullinen, helppo ja nopea asennusUseimmat joustavat lattianpäällysteet vaa-tivat kiinnityksen liimaamalla sekä paljon alustan kunnostusta ennen asennusta. Kor-jauksissa vanha pinnoite pitää yleensä pois-taa. Myös kovat päällysteet kuten keraamiset laatat vaativat hyvän alustan ja kiinnityksen laastilla ja saumauksen.

Alustan kunnostuksen työvaiheita yleen-sä on vanhan pinnoitteen ja liimajäänteiden poisto, primerointi, tasoitukset sekä hion-nat. Nämä ovat yleensä aikaa vieviä ja kallii-ta työvaiheita sekä vaativat erikoistyökaluja että ammattiosaamista.

Dream Click LVT-vinyylilankku  voidaan irtoasentaa suoraan hyväkuntoisen van-han päällysteen (ei kuitenkaan tekstiilima-ton) sekä kuivan levy- tai betonialustan pääl-le. Se on täydellinen ratkaisu remontointiin. Lattian uusinta voidaan tehdä keskeyttämät-tä normaalia toimintaa, jolloin tilat voivat olla koko ajan käytössä.

DreamClick asentaminen onnistuu kä-tevästi sekä ammattilaiselta että tee se itse -henkilöltä. Pontti lukkiutuu helposti ja tii-viisti. Laattoja on helppo työstää kuviosahalla sekä mattopuukolla viiltämällä ja taittamalla.

Voit ottaa tilat käyttöön samana päivänä asennuksen etenemisen mukaan. Säästyt vanhan pinnoitteen hävittämiseltä, tasoituk-selta, hionnalta, pölyltä ja tasoitteen sekä lii-man kuivumisen odotusajoista.

Tutustu asennusohjeisiin www.upofloor.fi>Asennus >Dream Click LVT-laatta

minaatti tuo viihtyisyyttä työ- ja kotitiloihin. Lattialla on miellyttävä kulkea ja se tuntuu lämpimältä jalan alla. Se soveltuu hyvin yh-teen lattialämmityksen kanssa.

Testeissä kulkemisesta aiheutuva huo-neääni on 70 % alhaisempi (SL 70 / EPLF) kuin referenssilaminaattilattian.

Tuote soveltuu myös uudisasentami-seen. Tiloissa, joissa on askeläänivaatimus DreamClick:n alle asennettu Upofloor Tup-lex-alusmateriaali antaa 5-8 dB paremman arvon kuin normivaatimus. Vanhan muovi-maton päälle asennettuna askelääneneristä-vyys myöskin paranee.

www.upofloor.fi > Asennus >Dream Click LVT-laatta

Katso asennusvideo ja -ohjeet

12 Teksti: Hanne Kinnunen Kuvat:IDO Kylpyhuone Oy

Niinkin perinteinen kotiemme käyttöesine kuin wc-istuin on viime vuosina kehittynyt huimasti. Myös kotimaiset wc-istuimet ovat yli sadan vuo-den kehityskaaren aikana jatkuvasti saaneet uu-sia ominaisuuksia helpottamaan käyttäjiensä ar-kea. 2000-luvun wc-istuin edustaa jo aivan uutta sukupolvea monine uusine ja innovatiivisine omi-naisuuksineen. Paitsi toiminnallinen, wc-istuin on tänä päivänä myös joka kodin design tuote, joka nostaa wc- ja kylpytilan arvoa.

Kylpyhuoneen kalustuksen uudet tuuletVedensäästö ja kosteusturvallisuus avainasemassa

Suomen ainoan kylpyhuoneke-ramiikan valmistajan IDOn IDO Seven D -sarja on laaja valikoima istuimia erilaisiin tiloihin ja vie-märöintiratkaisuihin. Taloyh-tiölle IDO Seven D -wc-istuin on paitsi pitkäikäinen, myös turval-linen valinta.

Fresh wc -raikastin antaa ankoille kyytiäKaikissa IDO Seven D sarjan is-tuimissa on sisäänrakennettu raikastin, jonka ansiosta wc rai-kastuu automaattisesti jokaisella

huuhtelulla. Raikastimena toimii painonapin alle sijoitettava rai-kastinpuikko, josta liukenee so-piva määrä raikastetta jokaisella huuhtelulla. Aika ajoin vaihdet-tava puikko sijaitsee sille varta vasten suunnitellussa, kuivassa paikassa vesisäiliön sisällä, mikä takaa tasaisen kulutuksen. Pait-si, että Fresh wc on kätevä asuk-kaiden käytössä, se auttaa myös välttämään taloyhtiöissä silloin tällöin sattuvia perinteisten roik-kuvien raikastinten aiheuttamia harmillisia vahinkoja. Jos wc-kul-hossa roikkuva raikastin joutuu

13

IDO Seven D on joustava de-signkonsepti, joka soveltuu erilaisiin tarpeisiin ja elämän-tilanteisiin. Mallisto koostuu kylpyhuonekalusteista, pesu-altaista, wc-istuimista ja am-meista sekä niihin yhteenso-pivista suihkuista. Sisustus-arkkitehti Kaarle Holmberg on suunnitellut malliston kylpyhuonekalusteet ja -pos-liinit muotokieleltään pelkis-tetyiksi yhtenäisiksi kokonai-suuksiksi.

IDO Seven D

turvallinen hankinta, koska tar-vittaessa varaosia saa vielä kym-menen vuotta senkin jälkeen, kun malli on poistunut tuotan-nosta. Palvelu ja asiantuntemus ovat aina lähellä.

Kansissa on valinnan varaaWc-istuimissa suositaan nykyään yhä enemmän tukevaa ja tyyli-kästä kovamuovista kantta. IDO Seven D -wc-istuimiin voi peh-meän kannen lisäksi valita sii-vouksen ajaksi helposti irroitet-tavan pikalukituskannen ja/tai hitaasti laskeutuvan slow close -kannen. Enää eivät istuinkan-net kolahtele! Kansien väreissä on myös valinnanvaraa. Värin voi valita täydentämään kylpyhuo-neen muuta sisustusta.

Vain yksi viemäri?Vanhemmissa taloyhtiöissä on jos-kus vain yksi viemäri, jolloin wc-is-tuimen ja pesualtaan asentaminen samaan tilaan ei onnistu. IDO Se-

liön kaksoisrakenteen ansiosta huuhtelu toimii aiempaa hiljai-semmin eikä vesi enää konden-soidu säiliön pinnalle. Näin väl-tetään kondensoitumisen jos-kus aiheuttamat kosteusvauriot. Huonelämpötilan ollessa korkea runsas kondensoituvaa vettä voi kerääntyä niin paljon, että se va-luu lattialle ja kosteutta pääsee kerääntymään rakenteisiin.

Wc kiinni lattiaan liimalla – ei ruuvin reikiä lattiaanUusimmat wc-istuimet on mah-dollista asentaa myös täysin rik-komatta lattian pintaa ja koste-ussuojausta. IDO Seven D -wc:is-sä tämä on huomioitu suunnitte-luvaiheessa: saatavana on mal-leja, joissa ei ole kiinnitysreikiä ollenkaan eli posliinipinta on yh-tenäinen ja helppo pitää siistinä. Liimalla kiinnitetyn ja silikonilla suojatun jalan alle ei pääse kerty-mään kosteutta.

Mallistosta löytyvän perus-korjausmallin jalka on normaalia jalkaa isompi, jolloin vanhat ruu-vinreiät jäävät peruskorjauksen

yhteydessä jalan alle ja lopputulos on siisti ja huoliteltu.

Uusi sileämpi lasiteIDO Seven D posliineissa

on jatkuvan tuotekehityk-sen tulos: entistä liukkaam-

pi lasite , joka hylkii likaa te-hokkaammin. Siinä käytetyt

ainesosat ovat ympäristöystä-vällisiä, joten IDO Seven D pitää huolta sekä kotisi että yhteisen ympäristömme puhtaudesta. IDOn kotimaiset tuotteet ovat

ven D -valikoimassa on wc-malli, jonka jalassa on aukko pesualtaan tai vaikkapa pesukoneen poisto-putkea varten. Näin yhden viemä-rin ongelma on ratkaistu.

Vettä säästävä huuhteluVedensäästö on avainsana jo-kaisessa talonyhtiössä. IDO on edelläkävijä wc-istuinten veden-säästöratkaisujen kehittämisessä ja yrityksen kehittämä kaksois-huuhtelu onkin jo wc-maailmas-sa standardi. IDO Seven D wc-is-tuimissa huuhtelu säädetään tehtaalla 2,5 litrasta 4 litraan, mikä usein on riittävä määrä ja tuo merkittävää vedensäästöä yhtiölle. Huuhtelu on kuitenkin mahdollista säätää jopa 8 litraan, mikä voi olla tarpeen vanhoissa taloissa. Julkisiin tiloihin usein parhaiten soveltuvissa yksöis-huuhtelumalleissa huuhteluve-den määrä on myöskin säädettä-vissä. Lakisääteinen minimi täl-laisissa tiloissa on 6 litraa.

Hygieeninen IDO Seven D Sensor hoitaa huuhtelun käsin koskematta. Se on markkinoi-den ensimmäinen kaksoishuuh-telu sensor. Pyyhkäisy kädellä tunnistimen yli riittää.Normaali huuhtelu hoituu rauhallisella liik-keellä (yli 0,5 sekuntia) ja pieni nopealla, alle puolen sekunnin pyyhkäisyllä. Tarvittaessa sen-sorimekanismi voidaan aktivoida toimimaan pelkällä yksöishuuh-telulla (kuusi litraa).

huuhtelun mukana putkistoon, se voi aiheuttaa tukkeuman, jonka avaaminen ei käy käden käänteessä.

Kätevä kaksoissäiliö – hiljai-nen ja kosteusturvallinenIDO Seven D -istuimen keraa-minen säiliö on valettu yhdestä yhtenäisesti osasta, mikä tyylit-telee ulkonäön ja helpottaa wc-is-tuimen puhtaanapitoa, kun pölyä ei enää keräänny säiliön ja sen kannen rajapinnalle. Keraami-sen kuoren alla on muovista teh-ty vesisäiliö, minkä ansiosta vesi ei pääse lattialle keraamisen säi-liön rikkoutuessakaan. Vesisäi-

www.ido.fi

Lue lisää

IDO Seven D

Fresh WC

IDO Seven D Sensor

14 Teksti: Satu Evilampi Kuvat: Pukkila Oy

Saaristo on täynnä tarinoita raikkaan suoma-laisesta merimaisemasta ja luonnon kauneu-desta sen eri olomuodoissa: aamun usvasta ja kasteesta, rannan laineista ja taivaanrannan aavasta. Malliston kauniin elävät ja samalla ajattoman rauhalliset laattapinnat sopivat moniin erilaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin. Värimaailmaltaan puhtaan pehmeällä Saaris-to-mallistolla voi luoda hyvän olon tiloja, joista on ilo nauttia pitkään. Malliston sarjat linkit-tyvät toisiinsa pehmeän värimaailmansa kaut-ta muodostaen uudenlaisen kokonaisuuden, jonka osia voi yhdistellä monella eri tavalla.

”Saaristo-mallisto koostuu himmeästä, si-leäpintaisesta Usvasta sekä kohopintaisista Kasteesta, Laineesta ja Aavasta,” Jarkko Kallio muotoilutoimisto Helorinne & Kalliosta kertoo.

Pukkilan Saaristo-mallisto on

suomalaista suunnittelua parhaimmillaan

Ajattoman kauniit, kotimaiset laatat ovat suomalaisten kestosuosikkeja. Pukkilan Saaristo-mallisto tarjoaa kotimaisuutta arvostavalle sisustajalle neljä erilaista, toinen toistaan viehättävämpää laattasarjaa, jotka tuovat lempeän tuulahduksen saaristosta: Usva, Kaste, Laine ja Aava. Hillityn tyy-likkäät, saaristohenkiset laatat ovat vuodessa valloittaneet suomalaiset kodit.

Avara, raitapintainen Aava Kallion mukaan Saaristo-malliston neljäs laattasarja, Aava, kutsuu luomaan katseen horisonttiin ja unelmoimaan ulapan ava-ruudesta.

”Aavan selkeän raitamainen kohopinta rakentaa harmonisia kokonaisuuksia, jot-ka kestävät aikaa. Valkoinen yhdistyy tum-miin, mullanruskean ja antrasiitinharmaan sävyihin luoden voimakkaan kokonaisuu-den. Tummat sävyt rinnastuvat myös Usvan vaaleampiin väreihin niitä täydentäen. Aavaa voimistaa myös näyttävä listalaatta, jota on saatavilla ruskeana ja harmaana.”

Luonnollinen UsvaUsvan samettisen pehmeä värimaailma luo rauhallisen tunnelman sisustukseen.

”Luonnollisen pehmeät ja aikaa kestävät sävyt toimivat niin yhdessä kuin erikseenkin, ja niistä voi rakentaa näyttäviä kokonaisuuk-sia. Vaaleat sävyt sointuvat tummien kanssa ja lämpimät sävyt rinnastuvat rauhoittavan viileisiin sävyihin. Usva tuo ajatonta kauneut-ta moderniin sisustamiseen,” muotoilija Har-ri Helorinne kuvailee.

Kauniin helmiäispintainen KasteKasteen helmimäiset pisarat luovat elävän ja herkän pinnan katseelle ja kosketuksel-le. Valkoinen, koivunvaalea ja savenharmaa

Aava

15

muodostavat sävymaailman, jota on helppo täydentää Usvan voimakkaammilla sävyil-lä ja hohtavan ylellisillä Pisara-mosaiikki-pinnoilla.

”Saimme Kaste-sarjaan inspiraation aa-mun ensimmäisistä valonsäteistä, jotka kimmeltävät vesipisaroiden läpi heijastel-len pehmeistä luonnonsävyjä ympäriltään,” Kallio tunnelmoi Kaste-sarjan suunnittelun lähtökohtia.

Aaltoileva LaineLaineen aaltoileva kohopinta kertoo tarinoita veden liplatuksesta kesäisellä rannalla.

”Ajattoman eläväpintainen Laine on lem-peä koskettaa ja kestää katseen pitkään. Val-koinen rinnastuu kauniisti honganruskean ja graniitinharmaan sävyihin. Kohopinta yhdis-tyy myös luontevasti pehmeän Usvan sileisiin pintoihin,” Helorinne maalailee.

Sarjan kokonaisuutta voi täydentää näyt-tävällä Laine-listalaatalla, jossa koho- ja me-talliviivat leikittelevät keskenään luoden ylel-lisen ilmeen. Laine-listaa saa honganruskea-na sekä graniitin- ja antrasiitinharmaana.

Huurre-sarjalla lattia vaivatta sävy sävyyn Uusi 10 x 10 cm lattialaattasarja Huurre tar-joaa Saaristo-sarjan kanssa yhteensopivan ratkaisun, joka sopii erinomaisesti laatta-vaihtoehdoksi myös taloyhtiön saneerausten yhteyteen. Saaristo ja Huurre sointuvat kau-niisti toisiinsa, eikä yhteensopivaa lattialaat-taa tarvitse enää erikseen etsiä. Usvan kans-sa yhteisiä värivaihtoehtoja on kuusi. Huurre on lasitettua klinkkeriä .

10 x 10 laattakoko sopii erinomaisesti myös pieniin lattiakaivollisiin kylpyhuonei-siin, sillä kaatojen tekeminen on pienellä laattakoolla helpompaa kuin suuremmilla.

Suomalainen design-laatta pitää pintansaPukkilan Turun tehtaalla valmistetaan pitkän perinteen tuomalla ammattitaidolla noin mil-joona neliömetriä laattoja vuodessa. Kansain-välisestikin palkittu, moderniksi klassikoksi muodostunut Suomi-laattamallisto on Pukki-lan vahva kilpailuvaltti Suomen markkinoilla: kotimaisen laatan osuus kotimaan myynnistä on kaiken kaikkiaan jo puolet.

”Suomalainen design ei ole vain visuaalista suunnittelua, vaan samalla on otettava huo-mioon myös tuotteen elinkaari, kustannuste-hokas valmistus ja tuotteistaminen. Olemme tuoneet laattojen suunnitteluun myös kulut-tajalähtöisen mallistoajattelun: ei riitä, että on erilaisia laattoja, vaan haluamme raken-

Pukkila Oy Ab on Pohjoismaiden ainoa keraamisia laattoja valmistava yritys, jolla on jo lähes 140 vuoden historia keraamisten laattojen suunnittelussa, valmistuksessa sekä käytön sovellu-tuksissa. Täydellä kapasiteetilla toimi-va tehdas sijaitsee edelleen Turussa, missä koko tuotantoprosessi on hiottu täyttämään tiukimmatkin ympäristö-vaatimukset kestävän kehityksen peri-aatteita noudattaen.

Suomalainen design on kilpailuvalttiPukkilan toimitusjohtaja Johan Wes-terlund näkee suomalaisen designin kilpailuvalttina, jolla voi erottautua kilpailijoista.

”Vaikka olemme osa kansainvälistä konsernia, olemme kuitenkin suoma-lainen yritys, jolla on suomalainen iden-titeetti. Kilpailijat ostavat valmiita laat-toja, me voimme joustaa tuotannossa ja tuottaa juuri suomalaisen kuluttajan makuun sopivia laattoja pienemmissä-kin erissä,” hän painottaa.

Pukkilan mallistojen yleisilme on hy-vin skandinaavinen ja sopii suomalai-seen makuun. Muotoilun lähtökohtina ovat olleet suomalaisesta luonnosta saa-dut kuvioaiheet ja pintojen tekstuurin korostaminen.

Merkittävää on, että hinnaltaan kil-pailukykyiset laatat on valmistettu ym-päristöystävällisin tuotantomenetelmin Suomessa ja että ne ovat saaneet avain-lipputunnuksen. Korkea laatu on Pukki-lalle kunnia-asia. Tuotannon eri vaiheis-sa tehdään paljon päivittäisiä testauk-sia, joilla taataan, että laattojen laatu pysyy tasaisena ja korkeana. Laaduk-kaat laatat ovat saavuttaneet niin osta-jien kuin suunnittelijoidenkin suosion.

taa tarinallisia kokonaisuuksia erilaisiin ko-teihin ja erilaisille ihmisille. Toimintamme periaatteena on rakentaa kokonaisvaltaisia mallistoja, joissa uudet sarjat eivät kilpaile vanhojen kanssa vaan täydentävät kokonai-suutta,” Kallio kertoo.

Kaste Huurre

Laine

1616 Teksti: Topi Aaltonen

Kustannustehokkaat ener-giatehokkuuden parannukset toteutetaan muun korjaami-sen yhteydessäLähtökohtana annetuille mää-räyksille on suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistäminen ja energiatehokkuuden kytkemi-nen osaksi tehtäviä korjaus- ja uusimistoimenpiteitä. Peruskor-jaus, perusparannus sekä muu-toksia edellyttävä käyttötarkoi-tuksen muutos ovat käsitteinä kohtuullisen selkeitä soveltamis-kohteita. Sen sijaan osakorjauk-set saattavat joskus olla hanka-lampia tulkita, esim. yhden tai useamman julkisivun uusimi-nen, linjasaneeraus, ilmanvaih-toon liittyvät korjaukset ja uu-simiset, uudisasennukset ovat kuitenkin yleensä sen tyyppisiä osakorjauksia, joiden yhteydes-sä energiatehokkuutta voidaan parantaa. Energiatehokkuusvaa-timukset ovat työväline kiinteis-töjen omistajille, suunnittelijoille ja rakennusvalvonnoille.

Tavoitteena pienentää ole-massa olevien rakennusten energiankulutustaEnergiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen. Ase-tuksen mukaisilla vaatimusta-soilla on tavoitteena pienentää rakennuskannassa olemassa ole-vien rakennusten energiankulu-tusta noin 6 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Huomioitavaa on myöskin se, että energiate-hokkuutta parantavat toimenpi-teet parantavat myös asumis- ja käyttömukavuutta, sisäilmastoa sekä pienentävät käyttökustan-

nuksiin kohdistuvia korotus-paineita. Korjausrakentamiselle asetetut vaatimukset koskevat kohteita, joissa tehdään laajamit-taisia korjauksia tai rakennuksen ulkovaippaa korjataan siten, että sillä on vaikutuksia energiate-hokkuuteen. Lisäksi vaatimukset koskevat myös taloteknisten jär-jestelmien korjaamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät 117 § ja 118 § huomi-oitavaAivan kuten ennenkin, korja-usrakentamista ohjaa edelleen myös maankäyttö- ja raken-nuslain pykälät. Rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet, soveltuvuus aiottuun käyttöön sekä terveydelliset olot eivät saa heikentyä eikä myöskään turval-lisuus saa vaarantua. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei histo-riallisesti tai rakennustaiteelli-sesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella korjaus-toimista huolimatta.

Määräyksiä sovelletaan luvanvaraiseen korjaamiseen/rakentamiseenKorjausrakentamiseen liittyviä energiamääräyksiä tullaan so-veltamaan maankäyttö- ja ra-kennuslain (132/1999) mukai-sesti luvanvaraisiin rakennuksen korjaus- tai muutostöihin taikka käyttötarkoituksen muutoksiin. Näiden yhteydessä määräyksiä sovelletaan niin, että niiden yh-teydessä on teknisesti, toimin-nallisesti ja taloudellisesti mah-dollista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat – mitä niistä pitäisi tietää?

Korjausrakentamiseen liittyvät energiamääräykset tulevat voimaan viranomaisten käytössä olevien rakennusten osalta 9.1.2013 ja muiden rakennusten osalta 9.7.2013. Määräysten tar-koituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta korjaus- ja muutostöiden taikka käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä. Velvollisuus energiatehokkuuden parantamiseen on sidottu muihin korjauksiin ja toimenpiteen luvanvaraisuuteen.

Vaaditun korjaustason tulee ollateknisesti mahdollinenTeknisesti toteutettavalla tarkoitetaan ratkaisua, joka suunni-tellaan ja toteutetaan siten, että muun muassa kosteus-, palo- ja äänitekniset sekä sisäilmasto-olosuhteiden ominaisuudet eivät heikkene.

toiminnallisesti mahdollinenToiminnallisesti toteutettavalla ratkaisulla tarkoitetaan ratkaisua, jonka seurauksena rakennuksen käyttäminen aiottuun käyttötar-koitukseensa ei merkittävästi heikkene verrattuna alkuperäiseen ratkaisuun.

taloudellisesti mahdollinenTaloudellisesti toteutettavalla tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Taloudel-lisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytet-tävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa.

Vaatimukset eivät koskeEnergiatehokkuusvaatimukset eivät koske seuraavissa tapauk-sissa:• rakennuksia niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien nou-

dattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä;

• tuotantorakennuksia, joissa tuotantoprosessi luovuttaa niin suuren määrän lämpöenergiaa, että halutun huonelämpötilan aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäi-sessä määrin muuta lämmitysenergiaa tai tuotantotila, jossa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytys-energian kulutusta;

• rakennusta, jonka pinta-ala on enintään 50 m²;• muuta kuin asuinkäyttöön tarkoitetuttua maatalousrakennus-

ta, jossa energiankäyttö on vähäinen;• kasvihuonetta, väestönsuojaa tai muuta rakennusta, jonka

käyttö alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa vaikeutuisi koh-tuuttomasti näitä määräyksiä noudatettaessa;

• loma-asuntoa, johon ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyt-töön tarkoitettua lämmitysjärjestelmää;

• määräajan paikallaan pysytettävää siirtokelpoista rakennusta, jonka käyttötarkoitus ei siirron yhteydessä oleellisesti muutu;

• rakennuksia, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja us-konnolliseen toimintaan.

17

Omataloyhtiö.fi: hankekoulu, osa 5

Korjaushankkeen suunnitteluvaiheSuunnitteluvaiheen lähtökohdatSuunnittelua edeltävä vaihe hankkeessa oli siis suunnittelun valmisteluvaihe, josta edel-linen hankekoulun juttu kertoi. Suunnittelun valmisteluvaiheessa suunnittelijakonsultit valittiin hoitamaan kohteen suunnittelua joko neuvotellen tai kilpailuttaen. Tehtävästä on voitu sopia myös siten, että hankesuun-nittelussa mukana olleet tahot jatkavat myös varsinaisen hankkeen suunnittelijana.

Suunnittelu jakautuu tyypillisesti kaik-kien tunnistamiin neljään eri suunnitte-lualaan, joista kuhunkin nimetään vastuul-linen suunnittelija. Arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelija ovat ne korjaus-hankkeenkin keskeisimmät suunnittelijat. Luonnollisesti korjattava kohde määrittää suunnittelutarpeen ja näin ollen painottaa eri suunnittelualojen työmääriä toisiinsa nähden. Edellisten lisäksi on lukuisa joukko erikoissuunnittelualoja kuten rakennusau-tomaatio-, pohjarakennus- ja hissikonsultti vain muutamia mainitakseni.

Suunnittelutehtävän sisältö on kirjattu suunnittelusopimukseen, joka kannattaa perustaa voimassa oleviin konsulttisopimu-sehtoihin KSE 1995 sekä eri suunnittelualo-jen tehtäväluetteloihin. Vielä, kun kohteen aikataulu, laajuus ja laatutaso ovat yksilöity, on tehtävänanto selkeä.

Suunnittelun organisointi ja vastuutKaikki suunnittelu on vastuunalaista toimin-taa. Vastuita on useimmiten yksilöity sopi-musasiakirjoihin, mutta peruslähtökohtana on aina maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakentamismääräyskokoelman noudattami-nen. Rakentaminen ja sen suunnittelu on erittäin pitkälle säädeltyä toimintaa. Raken-teiden mitoittamiselle ja energiatalouden toteutumiselle esimerkkinä mainiten ovat tiukat normit. Ne ovat siis minimivaatimuk-sia, jotka suunnitelman laatijan tulee tuntea ja tuottamassaan suunnitelmassa täyttää.

Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa vaa-timuksia itse asiassa tilaajalle ns. rakennus-hankkeeseen ryhtyvälle, järjestää suunnitte-

lu siten, että kuhunkin tehtävään on nimet-ty riittävän ammattitaidon omaava suunnit-telija. Laki kirjoittaa painavin sanoin tämän vielä siten, että tilaaja viime kädessä myös vastaa hankkeeseen ryhtyvänä suunnitte-lusta. Se on vain sopimuksellisin keinoin siirretty suunnittelijan hoidettavaksi. Tämä tähtää siihen, että useimmille korjaushank-keille on haettava rakennuslupa ja tämän käsittelyyn liittyen osoitettava laaditussa suunnitelmassa määräysten mukaisuus sekä tekijöiden ammattitaito. Sinällään kysymyk-sessä ei ole aina mikään erityisosaaminen, mutta on joka tapauksessa niin, että enää

vanhaan hyvään aikaan kaiken suunnitel-lut ja itse vielä rakentanut multitalentti ra-kennusmestari ei enää riitä. Kunnia näille hienoille rakentajille!

Kiteytettynä, valitsemalla ammattitaitoi-set ja kokeneet suunnittelijat hoituvat itse suunnittelutehtävän lisäksi myös lainsäätä-jän tarkoittamat tilaajan velvoitteet.

Tärkeänä erikseen mainittavana suunnit-telijana on hankkeen pääsuunnittelijana, joka

Teksti: Juuso Hämäläinen Kuvat: Keijo Aulu

18 Teksti ja kuvat: Topi Aaltonen

voi edustaa oikeastaan mitä tahansa suunnit-telualaa kunhan hän on pätevä hoitamaan kyseessä olevan korjaushankkeen pääsuun-nittelijan tehtävän. Eduksi voidaan laskea aiemmat pääsuunnittelijareferenssit ja toi-miminen paikallisten viranomaisten kanssa. Joiltakin se vaan tuntuu luonnistuvan tois-ta paremmin. Lisäksi on todettava, että hy-viä pääsuunnittelijoita ei kasva joka oksalla. Tehtävä vaatii johtajuutta ja täsmällisyyttä. On ilo seurata tällaista ammattilaista ja kar-mivaa katsoa sitä, jonka nimi nyt vain sattui olemaan pääsuunnittelijan kohdalla vastuuta kuitenkaan oikealla vakavuudella ottamatta. Tässäkin asiassa tilaajan valppaus vaikkapa projektinjohtajan avustuksella on paikallaan. Sitä saa mitä tilaa kuten niin monessa muus-sakin asiayhteydessä. Tiedä siis mitä haluat. Aseta rima sopivasti korkealle.

Kyvykkyys selvitetään hakeuduttaessa pääsuunnittelijaksi rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Pääsuunnittelijan tehtävä on koordinoiva, yhteen sovittava. Hänen vel-voitteisiinsa kuuluu varmistua, että laaditut suunnitelmat ovat yhteensopivat ja ristirii-dattomat. Kukin suunnittelija vastaa oman suunnittelualansa sisällöstä, mutta pääsuun-nittelija todella vastaa asioiden nivomisesta yhteen. Aiemmin tarkasteluun käytettiin valopöytää asettamalla kuvat päällekkäin ja katsomalla se avulla läpivalaistuja kuvia päällekkäin. Jos asiat olivat paikallaan, oli homma kunnossa. Esimerkkinä wc-pytyn kalustemerkinnän kohdalta tulisi löytyä vie-märikuvista asiaan kuuluva viemäröinti. Ny-kyään tämä tehdään tietokoneella tai tieto-mallisuunnittelun yhteydessä erityisillä mal-lintarkastelu ohjelmilla. Välillä vain tuntuu, että vanha valopöytä ei olisi yhtään hassumpi apuväline edelleenkään. Siitä oli niin paljon helpompi nähdä kokonaisuuksia kuin monin kerroin zoomatusta näytöstä.

Nämä olivat siis lähtökohtia suunnitte-luun ja sen organisointiin sekä vastuisiin. Muistetaan vielä tässä kohdin, että ensim-mäinen suunnittelusta laadittu juridinen asiakirja on suunnittelusopimus. Sitä seuraa-vat kaikki laaditut suunnitelmat, suunnitte-lukokouspöytäkirjat, rakennuslupa-asiakir-jat sekä sopijapuolten muutoin keskenään allekirjoittamat dokumentit. Suunnittelu, jos mikä, on juuri tilaajan tavoitteiden doku-mentoimista ymmärrettäviksi rakennuspii-rustuksiksi ja työselosteiksi. Niiden avulla ra-kentaja myöhemmin toteuttaa rakentamisen ja valvoja valvoo urakoitsijan työsuorituksen. Katsotaan seuraavassa minkä vaiheiden kaut-ta asiakirjat syntyvät.

LuonnossuunnitteluLaadittavien suunnitelmien taso ja yksityis-kohtaisuus niin sanotusti valmiusaste riip-puu mm. valitusta urakkamuodosta. Asunto-

saneeraushankkeissa on kuitenkin luontevaa viedä suunnittelu ”valmiiksi”. Näin toimien tilaajan ja käyttäjien (osakkaiden) on hel-pompi mieltää mitä ollaan saamassa. Kaikissa urakkamuodoissa suunnitelma-asiakirjojen on pystyttävä kuvaamaan hankkeen laajuus ja laatutaso. Muuten urakoitsija ei pysty las-kemaan suoritteiden määriä eikä hinnoitte-lemaan niitä. Suunnitteleminen ”valmiiksi” ei vielä takaa erityisesti korjauskohteessa, että suunnitelma on oikein tai toteutuskelpoinen.Suunnitelma, vaikka luonnostasoinenkin on laadittava oikein. On tehtävä vanhaan rakenteeseen sopivat oikeat ratkaisut. Mitä vanhempi talo on sitä paremmin vanhat ra-kenteet ja niiden toimivuus on tunnettava. Vai onko väärin sanoa, että tämä koskisi pel-kästään vanhoja rakennuksia. Uudehkokin talo lukuisine eri rakennusmateriaaleineen on korjattava oikein. Muuten sen saa kohta tehdä uudelleen.

Luonnossuunnitteluvaihe on osa toteu-tussuunnittelua ja luonteva jatkumo hanke-suunnittelulle. Valittu korjaustapa viedään tarkentuvana suunnitteluna oikeastaan en-simmäistä kertaa mittatarkasti suunnitel-miin.

Mitoitus suunnitelmiin tehdään ehkä myöhemmin, mutta roiskaisten isolla sutilla niitä ei enää tässäkään vaiheessa voi tehdä. Korjaussuunnitelma laaditaan vaikkapa kor-jattavasta märkätilasta sijoittaen kalusteet ja niitä palveleva tekniikka paikalleen.

Luonnosvaiheeseen liitettäviä sanoja ovat massoittelu, reititys, tilavaraukset, di-mensiointi (karkea mitoitus) ja tilasuunnit-telu. Tässä vaiheessa arkkitehti voi tuottaa samasta tilasta tai käyttötarkoituksesta eri tilankäyttövaihtoehtoja, joilla on sitten lop-putuloksen kannalta eri ominaisuuksia. Ai-van kuin taloyhtiö tarjoaa märkätilasanee-rauksessa perusratkaisun suihkulla, mutta osakas haluaa muutos-suunnitella tilaan ammeen. Sekin on tilankäyttö-vaihtoehto. Molemmis-sa kastuu, mutta eri puit-teissa. Laajemmin ottaen luonnosvaiheessa voidaan tarkastella vaikka kokonai-sia rakennuksia ja sijoitella ti-laohjelman tiloja eri tavoin pyr-kien tätä kautta löytämään paras vaihtoehto. Sitähän se suunnittelu on! Etsitään keinoja täyttää tilaa-jan tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla laadullisesti, taloudellisesti ja ajallisesti. Suunnitelluilla vaihto-ehdoilla on eri ominaisuuksia usein myös elinkaaren sekä käytön ja huol-lettavuuden osalta. Näiden tekijöi-den avulla sitten suunnittelun oh-jauksen ja päätösten myötä asioita

lukitaan paikalleen ja mennään suunnitte-lutyössä eteenpäin.

Suunnittelun prosessi on samankaltai-nen myös asuntosaneeraussuunnittelussa vaikka kohteiden samankaltaisuuden vuok-si koettuja ratkaisuja olisi tehty koko joukko ennenkin. Ne ratkaisut on vaan istutettava siitä huolimatta jokaiseen kohteeseen pai-kalleen. Toistuvassa tilakorjauksessa, mitä asuntosaneeraus monesti on, piilee mahdol-lisuus ja kenties ripaus uhkaakin. Mahdolli-suus on siitä, että suunnitteluratkaisua on käytetty toimivaksi osoittautuneessa mo-nessa muussakin kohteessa. Uhkakuvia voi maalailla sen suhteen, että mennäänkö sit-ten aina helpoimman kautta ja unohdetaan itse ”suunnittelu”. Joskus tulee sanottua, että ei suomalaisen märkätilan kanssa voi paljon innovoida, kun sieltä löytää aina samat neljä peruselementtiä. WC -pytyn kavereina ovat allas, suihku ja pesukone. Ne voi laittaa eri järjestykseen tilan sallimissa rajoissa ja ke-hystää ne erilaisin pintarakentein ja kalus-

19

Lue aiemmin julkaistut osat:www.omataloyhtio.fi/hankekoulu

Hankekoulu osat 1–4

tein, mutta siinäpä se sitten vai eikö sitten-kään? Totta ihmeessä voi innovoida ja sitähän sekä suunnittelijat että käyttäjät/osakkaat tekevät. Maailma on pullollaan erilaisia tuot-teita ja niillä juuri voi yksilöidä, personoida, innovoida ei sentään derivoida, mutta tulla tosi tyytyväiseksi lopputuloksesta. Silloin hyvin suunniteltu on oikeasti puoliksi tehty!

Luonnossuunnitteluvaiheen infoSuunnitteluvaiheen informointi työn tilaa-jille, osakkeen omistajille on erittäin tärkeä vaihe. Vaikka tässä yhteydessä ei useimmis-sa tapauksissa yhtiökokousta pidetäkään tar-kistetaan kuitenkin kurssi, että ollaan siinä sovitussa kehyksessä, josta hankesuunnitel-man hyväksymisen yhteydessä päätettiin. Osakkaille tulee infota laadittu perussuun-nitelma, yleisaikataulu, vaikutukset asumi-seen ja mielellään määräpohjaiseen kustan-nuslaskentaan perustuvat kustannukset. Infon perusteella osakas voi jo valmistautua pohtimaan onko taloyhtiön tarjoama perus-suunnitelmasisältö sellainen, joka miellyttää vai haluaako jo tässä vaiheessa ehdottomasti jotain muuta. Muutoksen haluaminen joh-taa osakasmuutoksen tielle, joka sidotaan useimmiten urakoitsijan kanssa tarjouksen ja tilauksen kautta. Suunnitteluvaiheessa on kuitenkin hyvä jo varmistua vaikkapa laajem-man huoneistomuutoksen osalta onko se yli-päätään mahdollista toteuttaa. Tarvitaanko sille kenties rakennuslupa? Silloin tarvitaan, jos esimerkiksi olohuone ja keittiö vaihtavat paikkaa tai vaatehuoneesta tulee sauna. Ti-lojen käyttötarkoitus muuttuu ja se on aina rakennuslupa-asia. Lupa on kysyttävä myös taloyhtiön hallitukselta.

ToteutussuunnitteluJos luonnosvaiheessa annettiin ajatuksen lentää, on tämä toteutussuunnitteluvaihe puhdasoppisempaa insinööritaitoa ja ark-kitehtuuria. Perusmitoituksesta tarkentuu millimetreiksi, raudoitus suunnitellaan kuor-mat kantavaksi ja työohjeet kirjoitetaan työ-selosteeksi.

Kaikkea suunnittelua ohjataan suunnitte-lukokouksissa johon osapuolet kokoontuvat kertomaan mm. työvaiheensa, tiedon tarpeet muilta, tulevat työvaiheet, aikataulutilanteen ja kustannustietouden. Suunnittelukokous-pöytäkirja on päätöspöytäkirja, jossa asiat avataan, käsitellään ja päätetään. Hyvä tapa on edellyttää suunnittelijoilta suunnittelu-vaiheilmoitukset joihin suunnittelijat kirjaa-vat noita edellä mainittuja asioita. Silloin ne nimittäin tulevat kirjatuiksi ja konsulttisopi-musehtojen mukainen puheoikeus / tahdon ilmaus tulee siten täytetyksi.

Toteutussuunnittelun lopputuloksena ovat valmiit suunnitelma-asiakirjat, jotka

käydään pääsuunnittelijan johdolla läpi ja yhteen sovitetaan, kuten edellä kerrottiin. Suunnitelmat esitellään taloyhtiön hallituk-selle hyväksyttäväksi. Niihin tehdään sovit-tavat tarkennukset yhdessä kaupallisten asia-kirjojen kanssa. Näin ollaan valmistauduttu rakentamisen valmisteluvaiheeseen, jossa urakointi sitten kilpailutetaan.

Rakennuslupaa hakemaanTaloyhtiön tulee valtuuttaa pääsuunnittelija rakennusluvan hakemiseen. Lupa haetaan ta-loyhtiön nimissä ja tästä on oltava myös halli-tuksen päätöspöytäkirjaote. Lisäksi tärkeänä huomiona on tarkistettava, että hallituksessa istuvat henkilöt tai ainakin lupahakemuksen, valtakirjan tai valtuutuksen allekirjoittavat henkilöt on nimetty kaupparekisteriotteessa ajantasaisesti taloyhtiön vastuuhenkilöinä. Kokemuksen mukaan moni yhtiön on juuri tätä joutunut jälkikäteen tarkentamaan. Lu-pakäsittelyn kesto on paikkakuntakohtaista ja se riippuu vielä haettavan luvan sisällöstä sekä itse kohteesta. Museaaliset rakennuk-set tarvitsevat useimmiten eri viranomais-ten lausunnot lupaan liittyen. Muita kantaa ottavia tahoja voivat olla mm. kaupunkikuva-lautakunta, ympäristöviranomainen, pelas-tuslaitos jne. Naapureiden kuuleminen kuu-luu myös lupaprosessiin ja sen hoitaa lupa-maksuun sisältyen virkatyönä viranomainen.

Kunnan tai kaupungin rakennuslupia hoi-tava viranomainen antaa omat tarkentavat ohjeensa luvan ennakkokäsittelyn, lupa-ai-neiston esittelyn, lupaprosessin ja toiminta-ohjeiden suhteen. Ne on hyvä selvittää etukä-teen suunnittelijoiden avustukselta, että tur-hilta viivästyksiltä vältytään. Luvan käsittely kestää tyypillisesti vaikkapa putkiremontin osalta 1–3 kuukautta. Menettelyn kesto on vain hankkeen aikataulussa yksi huomioon otettava seikka. Viranomainen tekee työtään virkavastuullisena toimielimenä ja se niin sa-notusti kestää minkä kestää.

Joskus suunniteltavan urakan sisällöstä ei ole yksimielisyyttä tai halutaan muutoin suunnitella useampi vaihtoehto tai edelleen urakassa erillishintaisena pyydettäviä ”optioi-ta”. Näistä johtuen lupaa ei välttämättä voi hakea ennen yhtiökokouksen päätöstä raken-nettavan urakan sisällöstä. Tai sitten haetaan lupa varmaksi tiedetylle ”perussisällölle” ja lupa täydennetään maksullisena rakennusai-kaisena muutoksena. Rakennuslupamaksut määräytyvät kuntakohtaisesti haettavan lu-van ja laajuuden perusteella. Keskikokoisis-sa taloyhtiöissä ne ovat tyypillisesti joitakin tuhansia euroja.

Rakennuslupaa liittyy aina mahdollisuus valittaa lupapäätöksestä. Mikäli oikaisuvaati-muksia ei ole jätetty säädetyn ajan puitteissa lupa saa lainvoiman ja rakentaminen voidaan sen puolesta aloittaa. Aloituslupaa ja pur-

kulupaa voidaan perustellusta syystä hakea myös ennen lainvoimaisuutta takuusummaa vastaan, mutta se ei asuntoyhtiöhankkeissa ole juuri tarpeen.

Hankkeiden valmistelu kestää usein kauan ja niitä tehdään harkiten. Miksi kiire tulisi sitten juuri rakentamisvaiheen kynnyksellä, kun mahdolliset osakasmuutoksetkin pitäi-si käsitellä ja rakentaminen huolella valmis-tella? Rohkenisin sanoa, että se on huonoa hankkeen ja aikataulun suunnittelua, jos tä-hän joudutaan. Sinällään kuitenkin on nor-maali ja hyväksyttävä menettely.

Suunnitteluvaiheen johtopäätöksetSuunnitteluvaihe on hankkeen onnistumisen kannalta aivan keskeinen hankkeen vaihe. Hyvin valittujen suunnittelijoiden kanssa työ onnistuu hyvin johdettuna ja informoituna. Hyvällä suunnittelulla edesautetaan onnistu-nutta toteutusta ja minimoidaan riskejä to-teutuksen aikaisista törmäyskursseista sekä miehekkäistä lisälaskutuksista. Suunnittelu on organisoitava ja hoidettava vastuullisesti lainsäädännön ja sopimuksien nojalla. Tässä kohdin on hyvä korostaa, että asuntoyhtiön hankkeen suunnittelu ei ole missään nimessä vähempi arvoinen tai vasemmalla kädellä hoi-dettava tehtävä. Voi olla, että siinä on paljon rutiinin omaista suorittamista, mutta tila- ja tekniikkasuunnittelu monesti pieniinkin ti-loihin ovat sitä haastavampi tehtävä. Lisäksi korostuvat yhteistyö- ja kommunikointitai-dot, kun asiakas ei useimmiten ole se am-mattimaisin osapuoli. Kaikkea tätä tehtävä-kenttää johtamaan valittiin jo juttusarjankin aikaisessa vaiheessa osaava projektinjohtaja, jonka tehtävän kuvaan suunnittelun johta-minen kuuluu.

Tilaajan kuuluu saada nauttia hyvistä tulok-sista ja raportoinnista työn etenemisen mu-kaan. Asioiden auki kirjoittaminen ja tarvit-taessa kerä rautalankaa ovat hyväksyttäviä keinoja. Koska hallitukseltakin penätään aina vastuuta, niin on kohtuullista edellyttää pal-katuilta toimijoilta, että asioita tehdään ym-märrettäviä.

20

Kerros- ja rivitaloissa tuholaison-gelma saattaa ilmetessään olla koko kiinteistön laajuinen, min-kä vuoksi asukkaan velvollisuus on kertoa tuholaisia asunnossa havaitessaan asiasta aina välit-tömästi isännöitsijälle. Tuholai-set voivat piileskellä rakenteissa ja ellei niitä hävitetä ajoissa, ne voivat levitä koko kiinteistöön mm. ilmanvaihtoputkien kautta.

Reikiä tekstiileissä, sotkua keittiön kaapeissa?Koska samat torjuntaohjeet pä-tevät eri tuhohyönteisryhmiin, ötököiden tunnistaminen tor-junnan onnistumiseksi ei aina ole välttämätöntä. Elintarvikkeista löytyvät hyönteiset osoittautu-vat yleensä elintarviketuholai-siksi ja vaatekomerosta löyty-vät tekstiilituholaisiksi, joista on yleensä kyse etenkin silloin, jos vaatteisiin on alkanut ilmes-tyä reikiä.

Jos halutaan kuitenkin var-muus siitä, mitkä hyönteiset asuntoa häiriköivät, hyönteis-näytteen voi lähettää ympäris-tökeskukseen tunnistettavaksi. Näyte pakataan lasipurkkiin ja tunnistusta voi odottaa viikon sisällä. Jos kyseessä ovat lutikat, kotikonstit eivät torjunnassa rii-tä, vaan paikalle tarvitaan torjun-nan ammattilainen.

Tavallisimmin kyseessä ovat kuitenkin joko tekstiili- tai elin-tarviketuholaiset. Tekstiilitu-holaisiksi kutsutaan hyönteisiä, joiden toukat käyttävät ravin-nokseen erilaisia tekstiilikui-tuja. Tällöin reiät vaatteissa ja muissa tekstiileissä ovat yleensä ensimmäisiä kutsumattomien vieraiden ilmiantajia. Osa näistä tuholaisista elää myös luonnon-

Teksti: Satu Evilampi Kuvat: Jarno Kylmänen

Tuhohyönteiset ovat taloyhtiön yhteinen ongelmaTaloyhtiöön voi tulla kutsumattomia vieraita esimerkiksi pakkausten, matka-laukkujen tai käytettynä ostettujen vaatteiden ja huonekalujen mukana. Tu-holaisten hävittämisestä vastuussa on taloyhtiö, mutta myös asukkaiden tu-lee tehdä yhteistyötä niistä eroon pääsemiseksi. Esimerkiksi turkiskuoriaiset pitäisi hävittää kerralla hyvän tuloksen saavuttamiseksi.

tiilien säilytystilat tyhjennetään, siivotaan ja käsitellään torjun-ta-aineella. Torjunta-ainetta tu-lee sumuttaa myös lattialistoihin, patteriläpivienteihin, ilmanvaih-toventtiileihin tms. paikkoihin, joiden takana hyönteisiä saattaa lymyillä tai joiden kautta raken-teissa elävät hyönteiset saattavat tulla asuntoon.

Tekstiileistä hyönteiset, niiden toukat ja munat voi hävittää pese-mällä, pakastamalla (vähintään -20 °C viikon ajan) tai ko. tekstii-lille soveltuvalla torjunta-aineella. Torjunta-aineiden käytössä tulee noudattaa valmistajan ja maahan-tuojan ohjeita. Torjuntakäsittelyn jälkeen pölynimurin pölypussi pi-tää vaihtaa.

Tuholaisia voi tulla huippusiis-tiinkin asuntoonElintarviketuholaisiksi kutsu-taan puolestaan tuhoeläimiä, jot-ka syövät tai vahingoittavat ulos-teillaan elintarvikkeita. Ötököitä voi löytyä esimerkiksi näkkilei-västä, jauhoista, mausteista, kek-seistä ja muusta kuivamuonasta. Tuholaiset kulkeutuvat asuntoi-hin yleensä kaupasta pakkauksen mukana. Ne voivat olla joko pak-kauksen ulko- tai sisäpuolella. Tuholaiset ovat saattaneet jou-tua pakkauksiin jo myllyssä tai tukkuliikkeessä.

Ulkomailta tuoduissa elin-tarvikkeissa (esim. mausteissa) voi olla munavaiheessa olevia hyönteisiä, jotka sitten alkavat kehittyä lämpimässä asunnossa. Ulkomailta mausteita saadessa tai tuodessa, mausteet kannat-taakin pakastaa kolmeksi vuo-rokaudeksi.

Niin tekstiili- kuin elintarvi-ketuholaisetkin ovat melko ylei-

varaisena ja niitä voi kulkeutua asuntoihin ulkoa.

Second hand -ostokset kannat-taa pestä ja käsitelläTuhohyönteisiä voi kulkeutua asuntoon myös tekstiilien ja ka-lusteiden mukana. Erityisesti käytettyinä hankitut vaatteet ja kalusteet kannattaa pestä tai käsitellä torjunta-aineella, jos on syytä epäillä, että niissä voi

olla tuholaisia. Tuhohyönteisiä saattaa myös elää rakennusten rakenteissa, jos siellä on niiden ravinnoksi sopivia materiaaleja (esimerkiksi vanhojen rakennus-ten orgaaniset eristemateriaalit).

Jos tuholaisia alkaa esiintyä, on syytä tarkistaa kaikki tekstii-lien säilytystilat. Jos tekstiileistä löytyy merkkejä tuholaisista (rei-kiä, toukkien kuoria tms.) on syy-tä käyttää torjunta-aineita. Teks-

21

Yleisimpiä tekstiilituholaisia:vyöturkiskuoriainen, pilkkuturkiskuoriai-nen, vyöihrakuoriainen, museokuoriai-nen, vaatekoi.

Yleisimpiä elintarviketuholaisia:riisihärö, keittiökoisa, leipäkuoriainen, hinkalokuoriainen, riesakuoriainen, jau-hopukki, russakka.

muita sisätiloissa esiintyviä hyönteisiä:sokeritoukka, faaraomuurahainen, soke-rimuurahainen eli mauriainen.

Kutsumattomat vieraat asunnossa

siä, ja vaikka ne eivät kovin viehättäviä ole-kaan, niihin ei kannata myöskään ylireagoida. Tauteja tuholaiset eivät yleensä levitä. Roh-mukuoriaisen pahanmakuinen ja -hajuinen erite tekee saastuneet elintarvikkeet kuiten-kin ravinnoksi kelpaamattomiksi.

Tekstiili- tai elintarviketuholaisten esiinty-misestä ei voi myöskään syyttää ketään, sillä niiden ilmaantuminen ei riipu asunnon siiste-ydestä. Toki helpommin ne elävät ja lisäänty-vät tietysti epäsiistissä asunnossa. Myös huip-pusiisti asunto voi silti saada yllätysvieraita – tarvitaan vain yksi epäonninen pakkaus tai matkalaukku. Ensimmäiset asuntoon päässeet ötökät saattavat jäädä aluksi huomaamatta, jolloin erityisesti pitkään käyttämättä olevat vaatevarastot tarjoavat tekstiilituholaisille rauhallisen elinympäristön.

Torjunta-aineita käytettävä tarvittaessaJos asunnossa esiintyy elintarviketuholai-sia, on syytä tarkistaa kaikki elintarvikkeet, joissa niitä saattaa esiintyä ja heittää saas-tuneet elintarvikkeet pois. Jos saastuneiden elintarvikkeiden ja ötökät alun perin taloon tuoneiden pakkausten poisheittäminen ei kuitenkaan riitä, on syytä käyttää torjun-ta-aineita. Ruokakaapit ja mielellään myös muut keittiön kaapit tyhjennetään. Sen jäl-keen on hyvä imuroida kaikki hyllyt ja sitten vaihtaa pölynimurin pölypussi. Samalla kan-nattaa puhdistaa lieden tausta ja muut sellai-set paikat, joihin kertyy likaa ja leivänmuru-ja tai joita muuten tulee harvoin siivotuksi. Torjunta-aine laitetaan kaappien sisälle sei-näpinnoille ja hyllytasoille. Torjunta-aineen käytössä tulee noudattaa valmistajan ja maa-hantuojan ohjeita.

Sekä tekstiili- että elintarviketuholais-ten torjunnan voi suorittaa itse. Täytyy vain muistaa, että ei laita liikaa torjunta-ainetta, koska teho ei siitä parane ja jotkut aineet saattavat jättää kellertäviä jälkiä. Osa torjun-ta-aineista on pitkävaikutteisia, joten niiden kannattaa antaa olla pinnoilla niin pitkään kuin teho kestää.

Miten päästä eroon yleisistä sokeritoukista?Inhoa herättävä, mutta harmiton sokeritouk-ka on tekstiili- ja elintarviketuholaisia taval-lisempi vieras kiinteistöissä. Se elää kosteis-sa sisätiloissa, kuten viemäreissä, keittiössä, kylpyhuoneessa ja kellarissa. Sokeritoukka kulkee tilasta toiseen muun muassa putkien läpivientien kautta ja kykenee nousemaan huoneistoihin hajulukkojen läpi.

Runsas sokeritoukkien esiintyminen voi olla merkki kosteusvauriosta, sillä sokeri-toukka syö myös homesienien rihmastoa ja itiöitä.

Sokeritoukka pystyy hajottamaan sel-luloosaa ja voi nakerrella tapettiliimaa, kir-jojen sidontaan käytettyä liimaa, homeista paperia tai jopa valokuvia. Se saattaa käydä myös likaisten tekstiilien, nahan ja synteet-tisten materiaalien kimppuun ja jyrsiä niihin reikiä. Kylpyhuoneissa sokeritoukat ruokki-vat itsensä hiuksilla ja ihokarvoilla, irronneel-la ihosolukolla ja lialla.

Koska sokeritoukka syö melkein mitä ta-hansa tärkkelyspitoista materiaalia, ruoan-

tähteiden ja roiskeiden huolellinen poistami-nen on tärkeä osa sokeritoukkien torjuntaa. Viemäreissä asuvia sokeritoukkia voidaan torjua kaatamalla viemäriin hieman etikkaa. Torjunta tulee uusi noin viiden päivän kulut-tua uudelleen. Myös joidenkin seetriöljyjen tiedetään erittävän tuoksua, josta sokeri-toukat eivät pidä. Öljyä voidaan annostella pipetillä pinnoille ja halkeamiin, joissa soke-ritoukkia on nähty.

Jos sokeritoukkia näyttää tulevan viemä-ristä, on viemärit hyvä käsitellä kiehuvalla ve-dellä aamuin illoin. Kosteissa tiloissa olevat halkeamat ja rakoset kannattaa myös imuroi-da huolellisesti. Imuroinnin jälkeen pölypussi viedään suoraan ulos roskikseen. Tämän jäl-keen halkeamiin ja rakoihin puhalletaan kuu-maa ilmaa esim. hiustenkuivaajalla. Lopuksi halkeamat on hyvä käsitellä sokeritoukkien hävittämiseen tarkoitetulla tuotteella.

Lähteet:http://www.hel.fi/ymk/haittaelaimetwww.tuhoelain.fihttp://www.siivous.info/tuholaistorjunta/sokeritouk-ka-torjunta-pois

22 Teksti: Maarit Savolainen Kuvat: Keittiömaailma

Putkiremontti – loistava syy uusia myös keittiö

Arkeen luksusta keittiöremon-tilla. Kuvassa A la Carte-keittiöt malliston Zero vedikkeetön tammiviiluovi.

Keittiösuunnittelija Arto Kokkonen, Keittiömaailma Lahti.

Kun taloyhtiöön on tulossa putkiremontti, herättää se usein paljon keskustelua. Ajatuksiin hiipii tarinoita siitä, miten ikävästä remontis-ta on kyse. Putkiremontti on kuitenkin usein mainettaan parempi asia. Itse asiassa putkiremontti on erinomainen mahdollisuus parantaa omaa viihtyvyyttä ja elämänlaatua vaikkapa uuden unelmakeittiön muodossa.

23

Ennen ja jälkeen re-montin.

Erinomaisen hyvät perusteetHaastattelimme aiheesta Lahden Keittiö-maailman keittiösuunnittelija Arto Kokkos-ta, joka osasi heti listata erinomaisen hyviä perusteita keittiön uusimiselle putkiremon-tin yhteydessä.

”Omaan viihtyvyyteen kannattaa ja pitää-kin panostaa. Yksi tärkeimmistä syistä sa-neerata keittiö putkiremontin yhteydessä on uuden keittiön tuoma mielihyvä. Uusimalla keittiön, arkeen saadaan kaivattua luksusta ja asukkaan elämänlaatu paranee. Yksilölli-sillä valinnoilla kodista tulee omia tarpeita palveleva kokonaisuus.

Uusilla mekanismeilla keittiöön saadaan toimivuutta ja ergonomisuutta. Vanhat ko-dinkoneet kannattaa myös vaihtaa remon-tin yhteydessä energiaa säästäviin malleihin, näin keittiöstä saadaan myös ekologinen ja vähän energiaa kuluttava. Koko asunnon arvo ja ulkonäkö paranee ja asukas saa re-monttiin investoimansa rahat takaisin, jos myy asuntonsa edelleen.

Kun seinät revitään auki, pitää vanha keit-tiö joka tapauksessa purkaa, ainakin osittain. Lisäksi vanhojen kalusteiden uudelleen asen-nus ei aina onnistu ehjänä ja siististi. Tällöin on taloudellisesti järkevää asentaa aikansa eläneiden kaapistojen tilalle kokonaan uudet, tilaan sopivat ja ergonomiset kalusteet. Kun

Piilonurkat tehokäyttöön LeMans-mekanismilla.

Netistä osoitteesta www.keittiomaailma.fi /rakenna ja remontoi-osiosta löytyy lisä-tietoja putkiremontista sekä video toteu-tuneesta asiakkaan kohteesta. Netistä on myös mahdollisuus varata aika maksutto-maan suunnittelutuokioon.

Heräsikö mielenkiintosi?

keittiön uusiminen ajoitetaan putkiremontin yhteyteen, saadaan kodin sydän kerralla kun-toon yksillä remonttipölyillä. Ja totta kai use-an osakkaan yhtäaikaisesti tekemä hankinta tulee edullisemmaksi ja helpommaksi, kuin yksittäisen keittiön hankkiminen.

Osana kokonaispalvelua Keittiömaail-ma järjestää tarvittaessa myös rahoituksen. Kannattaa myös muistaa, että toisin kuin putkiremonteissa, asennus- ja remonttityös-tä saa verotukseen kotitalousvähennyksen, jopa 4000 €.”

Kuinka keittiöremontti etenee putkire-montin yhteydessä?”Tietämättömyyden aiheuttamaa ahdistusta helpottaa putkiremonttiin liittyviin asioihin tutustuminen. Tästä syystä yritämme pääs-tä yhtiökokouksiin mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa”, kertoo Arto Kokkonen ja jatkaa: ”Järjestämme myös taloyhtiöiltoja myymälässämme, jolloin asukkailla on mah-dollisuus kuulla keittiöremonttiin liittyvistä asioista, kysellä asiantuntijoilta ja tutustua samalla laajaan valikoimaamme. Lisäksi näy-tämme esimerkkejä 3D kuvien avulla, miltä uusi keittiö voisi remontin jälkeen näyttää.

Jos ja kun asiakas päättää uusia keitti-önsä, teemme asiakkaalle maksutta oman, juuri asiakkaan henkilökohtaisiin tarpeisiin

ja toiveisiin sopivan henkilökohtaisen suun-nitelman ja tarkan kustannuslaskelman. Eli asiakas sanelee ehdot, me toteutamme sen.

Hoidamme tarvittaessa myös vanhojen kalusteiden purkamisen, poiskuljetuksen, kierrättämisen, tarvittavat remonttityöt, kalusteasennuksen ja laatutarkastuksen. Myymälässämme putkiremonttiasiakkaita palvelemaan nimetty keittiösuunnittelija hoitaa keskitetysti koko projektin yhdes-sä taloyhtiövalvojan ja urakoitsijan kanssa, sovittaen keittiöprojektin putkiremontin aikatauluihin. Näin pyrimme tekemään asi-akkaalle keittiön uusimista innostavan pro-jektin. Putkiremontista jää mukava muisto uuden keittiön muodossa ja päivittäistä iloa vuosiksi eteenpäin.”

”Emme tee unelmia vaan paljon enemmän, teemme sinulle kodin, jossa arki ja pyhä sujuu kuin tanssi” Arto lopuksi tiivistää.

24 Teksti: Piritta Ståhlström Kuvat: Keijo Aulu

Voiko asunnossa

kuivata pyykkiä?Moni tätä asiaa miettii, monelle ei kysymys ole edes juolahtanut mieleen. Joissakin asunto-osakeyhtiöissä pyykinpesua huoneistoissa on rajoitettu järjestyssäännöillä, joissakin luotetaan asukkaan omaan harkintakykyyn. Yöllinen pyykinpesukoneen käyttö luonnollisestikaan ei ole suositeltavaa jo yhteisön sovun kannalta, mutta onko pyykinpesusta aiheutuva kos-teusrasitus niin suuri, että siitä on todellista haittaa ja vaaraa rakenteille?

”Ensimmäisiä merkkejä ilmanvaihdon puutteista voivat olla tunkkainen huoneilma ja kosteuden tiivistyminen varsinkin ikkunoihin.”

25

Mistä kaikkialta kosteutta asuntoon sitten kertyy?Tavallisesti ajatellaan, että nelihenkinen per-he tuottaa vuorokaudessa 7-10 litraa (eli 7 000-10 000 grammaa) kosteutta. Mm. ruoan-laitto, peseytyminen, viherkasvit ja ihminen itse tuottavat kosteutta huoneilmaan. Ruuk-kukasvi tuottaa noin 250 g, astianpesukerta 200 g, pyykinpesukerta 300 g ja suihkussa käynti n. 500 grammaa kosteutta. Määriin vaikuttavat tietenkin oleellisesti useat eri seikat, kuten käyttötottumukset, viherkas-vien koko, pesukoneen ominaisuudet yms.

Pyykin jäännöskosteus eli kosteus, joka pyykkiin jää linkouksen jälkeen, riippuu mm. pestävän pyykin määrästä sekä linkouksen tehokkuudesta. Tavallisesti jäännöskosteus on noin 45-60 %:n luokkaa linkoustehosta riippuen. Mikäli kohtuullisen tehokkaalla n. 1400r/min linkouksella varustetulla pesuko-neella pestään 6 kg pyykkiä, on kuivumaan ripustettavassa pyykissä kosteutta 50 % eli 3 kg. Märkä pyykki painaa siis kokonaisuu-dessaan 9 kg. Märän pyykin tulisi narulle ri-pustettuna olla kuivaa vuorokauden aikana. Kuivausrummulla voi kätevästi kuivata pyyk-kiä, ihan asunnossa sisällä. Kuivausrumpua käytettäessä on huomattava kuitenkin riit-tävä ilmanvaihto, jotta kosteutta ja lämpöä tuottava laite toimisi mahdollisimman ener-giatehokkaalla tavalla. Muista noudattaa val-mistajan ohjeita.

Paljonko huoneilmaan mahtuu kosteutta? Tarkastellaan hieman ilman absorptiokykyä, eli paljonko ilma pystyy sitomaan kosteutta itseensä. Ajatellaan asuntoa, jonka lattia-pinta-ala on 100 m² ja korkeus 2,5 m, jolloin asunnon tilavuus on 250 m³. Ilman lämpö-tila vaikuttaa oleellisesti kosteudensitomis-kykyyn, esimerkiksi kuutio 24 asteista ilmaa pystyy sitomaan itseensä n. 21,8 g vettä ja 17 asteinen n. 14,5 grammaa. (Ilman absorptio-kykyä osoittavat luvut ovat taulukkoarvoja.)

”Terveellisen, miellyttävän sisäilman suhteellinen

kosteus on n. 30-40 %. ”

Esimerkkiasuntomme ilmamäärä pystyy siis sitomaan itseensä 24 asteisena 5 450 g ja 17 asteisena 3 625 grammaa vettä.

Luonnollisestikaan 100 % kosteuspitoi-suus ei huoneilmassa ole mukava, eikä raken-teille edullinen. Terveellisen, miellyttävän si-säilman suhteellinen kosteus on n. 30-40 %. 24 asteisen asunnon miellyttävä kosteus on siis n. 1 635-2 180 grammaa ja 17 asteisen 1 088-1 450 grammaa.

Edellisiä lukuja verratessa huomaa no-peasti, että kosteuttahan kertyy huoneistoon huomattavasti enemmän kuin ilmalla on sitä kyky sitoa. Kostean ilman poistamisessa il-manvaihdolla onkin suurin merkitys, sillä il-manvaihdon laiminlyöminen saattaa johtaa suuriinkin ongelmiin. Ensimmäisiä merkkejä ilmanvaihdon puutteista voivat olla tunkkai-nen huoneilma ja kosteuden tiivistyminen varsinkin ikkunoihin. Myös vedon tunne saattaa johtua puutteellisesta ilmanvaihdos-ta, sillä ilmanvaihtoventtiilien sulkeminen johtaa korvausilman ottamiseen esimerkik-si postiluukun kautta tai ikkunoiden raoista.

Joissakin tapauksissa ilmanvaihtovent-tiilejä on yksinkertaisesti liian vähän, jol-loin riittävä ilmanvaihto on käytännössä mahdoton toteuttaa ilman venttiilien lisää-mistä. Hyvä vaihtoehto on lisätä jokaiseen huoneistoon VELCO-korvausilmaventtiilei-tä, joiden termostaatit säätävät automaat-tisesti venttiililautasen avausta muuttuvan ulkolämpötilan mukaan. VELCO-venttiilei-hin sopivat FILTRETE-ilmansuodattimet suodattavat raikkaasta ulkoilmasta epäpuh-taudet ja takaavat puhtaan ilman kaikkina vuodenaikoina.

Mm. talon iästä riippuen ilmanvaihto toimii eri tavalla. Varsinkin vanhemmissa taloissa voi olla käytössä painovoimainen ilmanvaihto, jolloin ilmanvaihto perustuu paine-eroihin, mutta yleisin ilmanvaihtota-pa on koneellinen. Poistoilmanventtiilit on yleisimmin sijoitettu keittiöön ja kylpyhuo-

neeseen, joiden kautta johdetaan koko huo-neiston poistoilma ulos. Voimassaolevat ra-kennusmääräykset, jotka siis koskevat vain uudisrakennuksia, velvoittavat poistoilman nopeuden olevan vähintään 0,5 l/h kuutiota kohden. Todellisuudessa tämä arvo voi vaih-della suurestikin. Kesäaikana kerrostalon ylimmissä kerroksissa voi huoneilma vaih-tua painovoimaisesti hitaastikin, kun taas koneellinen ilmanvaihto olla huomattavasti vähimmäisvaatimusta tehokkaampaa.

Kauanko koneellinen pyykkiä kuivuu?Lasketaanpa teoreettisesti kuinka suuri kosteuskuormitus pelkästä 6 kg:n pyykki-määrän kuivaamisesta aiheutuu asunnon huoneilmalle. Ilmanvaihdossa sisäilma joh-detaan ulos ja ulkoa otetaan korvausilma sisälle. Sopivaksi huoneilmastoksi voidaan ajatella 20°C + kosteus 40 % ja vallitsevaksi ulkoilmaksi +5°C + kosteus 80 %. Sisäilmas-sa on siis kosteutta 6,92 g/m³ ja ulkoilmas-sa 5,46g/m³. Kun vaihdetaan kuutio ilmaa, poistuu kosteutta sisäilmasta (6,92-5,46) g/m³=1,46 g/m³.

Jotta 6 kg pyykin jäännöskosteus 3 000 g saataisiin poistettua, tarvitaan siis 3 000 g/1,46 g/m³= 2  055 m3 ulkoilmaa. Tämän määrän vaihtaminen rakennusmääräysten mukaisella nopeudella veisi siis 250 m³ esi-merkkiasunnossamme 2 055 m³/(250*0,5)m³/h = 16 h. Kun muistetaan, että normaali eläminen yksistään tuottaa 7 000-10 000 g kosteutta vuorokaudessa, voidaan kyseen-alaistaa pyykin kuivuminen vuorokaudes-sa. Talopesula tai tuttavallisemmin pyyk-kitupa voisi olla hyvinkin varteenotettava vaihtoehto.

Nämä laskelmat ovat teoreettisia ja perus-tuvat arvioihin ja keskimääräisiin arvoihin. Yksilölliset eroavaisuudet jokaisen muuttu-jan kohdalla vaikuttavat saatuun lopputu-lokseen.

26 Teksti: Tapio Näslund Kuvat: Whirlpool

Vaatehuolto on arkinen askare, joka kuluttaa energiaa, pesuaineita ja aikaa. Siksi olisikin tärkeää, että vaatehuoltoon liittyvien kodon-koneiden hankinta tehtäisiin harkitusti. Kannattaa miettiä ja vaikka listata asioita, joissa olisi parantamisen varaa. Nykyaikaisissa kodin-koneissa on lukuisia ominaisuuksia, jotka säästävät energiaa, luontoa ja rahaa. Lisäksi ne voivat helpottaa arjen kiireitä ja parantaa jopa asuinviihtyisyyttä.

Koneellinen pyykinkuivaus helpottaa arjen kiireitäKoneellinen pyykinkuivaus on yleistynyt, mutta moni luottaa vie-lä perinteiseen tapaan kuivata pyykit narulla joko ulkona tai sisällä. Kuivausrumpu on kuitenkin arvokas apuväline arjen kiireisiin. Jos pyykkiä on paljon, kuivausrummulla saat ensimmäisen koneellisen kuivaksi sillä välin, kun toinen koneellinen on pesussa. Eikä välil-lä tarvitse ripustaa pyykkejä kuivumaan. Entäpä, jos lempipaitasi

on likainen, eikä se ehdi kuivua perinteisellä tavalla ennen seuraa-vaa kertaa, kun sitä tarvitset. Vajaista koneellisistakaan ei tarvitse välittää nykyaikaisella huippupesukoneella pestäessä. Whirlpoolin ainutlaatuinen 6TH SENSE tekniikka tunnistaa ja sopeuttaa auto-maattisesti ohjelman pestävän pyykin määrän mukaan. Tekniikka optimoi pesutuloksen kaikille tekstiilityypeille ja säästää jopa 70 % energiaa, vettä ja aikaa.

Kuivausrummun avulla ehkäiset kosteusrasitusta huoneistossaJospa unohdetaan kiireet ja mietitään vain pyykin kuivaamisesta muodostuvaa kosteutta. Ilmanvaihtoa tehostamalla kosteutta voi-daan poistaa, mutta aina ei ole mahdollisuutta tehostaa ilmanvaih-toa. Kosteus tiivistyy pinnoille ja saattaa tunkeutua rakenteisiin ai-heuttaen vaurioita. Kuivausrummun avulla ylimääräinen kosteus voidaan ohjata hallitusti viemäriin. Tehokas linkous on myös avain-

Ekologiset Whirlpool pesukoneet ja kuivausrummut tuovat arkeen

helppoutta ja säästöä

27

asioita pyykin kuivausta ajatellen. Kuivasitpa pyykkisi sitten perin-teisesti pyykkinarulla tai kuivausrummussa, tehokas linkous lyhen-tää kuivumisaikaa.

Pesutorni säästää tilaaTilanpuute voi olla syy siihen, miksei kuivausrumpua ole hankittu. Tällöin ratkaisuna saattaa olla pesutorni. Tilaa voidaan säästää asen-tamalla laitteet torniksi päällekkäin. Tarkoitukseen suunniteltu väli-asennussarja pitää laitteet vankasti kiinni toisissaan.

Kaipaatko hiljaisempaa pesijää?Toisinaan pyykkiä on pestävä illalla, jolloin lapset ovat jo nukkumassa ja taloyhtiön sääntöjen mukainen hiljainen aika lähestyy uhkaavasti. Tällöin toivoisi pesukoneelta hiljaisempaa käyntiääntä. Ratkaisuna voisi olla kone, jossa on Silent Motion hiiliharjaton induktiomoot-tori. Hiiliharjaton induktiomoottori vähentää pesukoneen tärinää ja pitää äänitason alhaisena koko pesuohjelman ajan. Myös linkouste-ho on parempi (A, 1400 rpm) ja moottorin ikä pidempi. Huhtikuusta 2013 eteenpäin Whirlpool pesukoneisiin ja kuivausrumpuihin saat 10 vuoden takuun koneille, joissa on hiiliharjaton moottori.

Huomioitavia asioita koneen valintaan:

– Loppuuko pyykinkui-vaustila ajoittain?

– Tiivistyykö pinnoille kosteutta?

– Riittääkö tila kahdelle koneelle vierekkäin vai olisiko pesutorni pa-rempi ratkaisu?

– Pesetkö paljon pyykkiä?– Pesetkö usein vajaita

koneellisia?– Pesetkö pyykkiä päivit-

täin vai harvemmin ja suuremmissa erissä?

– Kuluuko pesuainetta paljon?

– Pesetkö usein kevyesti likaantunutta päivit-täispyykkiä, jolle riit-täisi lyhyempi pesuoh-jelma?

Annostele pesuaine oikeinPesuaineen kulutus vaikuttaa jokaisen pesukerran hintaan. Useim-mat meistä käyttävät tarpeettoman paljon pesuainetta sitä ehkä tie-tämättä. Whirlpoolin 6TH SENSE teknologia yhdessä pesuaineen an-nostelun suosituksen kanssa auttaa annostelemaan pesuainetta vain tarvittavan määrän, säästäen sekä rahaa että ympäristöä. Pesuaineen annostelun suosituksella voit säästää jopa 10 litraa pesuainetta vuo-dessa. Suositus pesuaineen määrästä perustuu veden kovuuteen, pyy-kin likaisuuteen ja täyttömäärään sekä pyykin ja pesuaineen tyyppiin.

Whirlpoolin pesukoneista ja kuivausrummuista löytyy ominaisuudet ja ratkaisu oheisiin kysymyksiin. 9 kg pesukoneissa on suuri rumpu, jossa peset enemmän pyykkiä kerralla tai tarpeen mukaan vain 1 kg:n verran. Markkinoiden nopeimpiin pesuohjelmiin lukeutuva päivit-täispesuohjelma kestää vain 60 minuuttia ja pesuaineen annostelun suosituksella saat annosteltua vain tarvittavan määrän pesuainetta.Kondensoivissa kuivausrummuissa tulee viemäriletku mukana ja kuivauksen aikana tiivistyvän veden voit ohjata suoraan viemäriin. Whirlpoolin kuivausrummuissa kapasiteetti on kuudesta yhdeksään kiloon saakka.

28 Teksti: Topi Aalotnen Kuvat: Keijo Aulu

Huoltovapaita materiaaleja ei ole olemassa, vaikkakin toiset materiaalit kestävät enemmän kuin toiset. Säännölliset tar-kastukset sekä oikein ajoitetut huoltotoimenpiteet lisäävät ra-kennusosien ikää. Kuntoarvion ansiosta taloyhtiön on helppo ylläpitää näitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Hallituksen tehtäväHallituksen eräs keskeisimpiä tehtäviä on 1.7.2010 alkaen huolehtia siitä, että varsinaisel-le yhtiökokoukselle laaditaan vuosittain selvitys yhtiön kiin-teistöjen korjaustarpeesta. Sel-vitystä tulee päivittää ja seurata vuosittain, jotta osakkeenomis-tajat voivat varautua sekä korja-ustöihin että niistä aiheutuviin kustannuksiin.

Mikä kuntoarvio?Kuntoarvio perustuu ohjeiden mukaisten rakenteiden tarkas-teluun materiaaleja rikkomatta. Ohjeet määrittelevät kuinka ar-vioijan tulee tarkastella kiinteis-tön energiataloudellista kuntoa, sisäolosuhteita, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Lisäksi ohjeissa ehdotetaan tarvittavia korjaus-toimenpiteitä. Mikäli kuntoarvio laaditaan annettujen ohjeiden mukaisesti, voidaan siihen hakea korjausavustusta.

Kuntoarvio antaa taloyhtiön päättäjille kattavan kokonaisku-van kiinteistön kunnosta. Mikä-li korjaustoimenpiteet ovat tar-peen, selviävät niiden ajankohdat sekä kustannusarviot niin ikään kuntoarviosta.

Kuntoarvion pohjalta voi-daan aloittaa remontointiin val-

mistautuminen eikä esimerkiksi rahoituksen hankintaa tarvitse jättää viime hetkeen.

Asiantuntijat yhteistyössäYleensä kuntoarvio syntyy kol-men asiantuntijan yhteistyönä. Rakennus-, lvi- sekä sähköalaan erikoistuneet asiantuntijat käy-vät kohteen läpi ohjeiden mu-kaan. Kuntoarvioon ei sisälly tutkimuksia tai mittauksia, vaan se perustuu aistinvaraisiin ha-vaintoihin.

Tarpeen vaatiessa tarkastajat voivat tehdä kevyitä mittauksia – aina kuitenkin ainetta rikko-matta. Mikäli jokin kohde vaatii muun alan asiantuntijan lausun-non, voivat varsinaiset tarkasta-jat suositella sitä tarkastettavak-si erikseen.

Asukkaat tietävätMäärättyjen ohjeiden mukaan laadittava kuntoarvio räätälöi-dään kohdekohtaisesti, asiak-kaan toiveet ja tarpeet huomi-oiden.

Kuntoarvioon sisältyvä talo-yhtiön kuntotodistus tuo turvaa kaupan kaikille osapuolille. Siksi olisi hyvä toteuttaa taloyhtiössä asukaskysely ennen tarkastelun aloittamista.

Esimerkiksi kerrostalossa teh-ty kysely helpottaa arvion laadin-taa huomattavasti. Kun asukkaat kertovat mahdollisista lämpötila-ongelmista, yhteistilojen toimi-vuudesta ja antavat parannuseh-dotuksia, saadaan aikaiseksi hy-vinkin kattava kuntoarvio.

Kuntoarvio kertoo taloyhtiösi korjaustarpeet

Taloyhtiön kiinteistöjen järjestelmällisen ja hallitun kunnossapidon edellytyksenä on tieto kiinteistön nykyisestä kunnosta sekä mahdollisimman luotetta-va arvio tulevista korjaustarpeista.

29

Tarkasta taloyhtiösi korjaustarve veloituksetta

Omataloyhtiö.fi-verkkopalvelu on tarkoitettu taloyhtiöiden päät-täjien avuksi niin arjen kuin korjausrakentamisen haasteisiin. Kaikki palvelumme ovat täysin veloituksettomia ja mm. Oma-taloyhtiö.fin kuntoarviota on laadittu jo yli 3 500 kiinteistöön. Arvion taloyhtiöillesi voit laatia osoitteessa www.omataloyhtio.fi/kuntoarvio

Päivitä tiedot, pysy ajan tasallaNormaalisti kuntoarvion en-nuste ulottuu kymmenen vuo-den päähän. Lähitulevaisuuden remontointitarpeet ovat luon-nollisesti tarkempia kuin usei-den vuoden päähän ulottuvat ennusteet. Silti vuosienkin ku-luttua edessä olevat saneerauk-set onnistuvat paremmin, kun niihin voidaan varautua hyvissä ajoin. Kuntoarvion arviojakson pituudesta huolimatta arvio oli-si hyvä päivittää viiden vuoden välein. Näin kiinteistö pysyy hy-vässä kunnossa vuosikymmenien ajan eikä tavaltaan tai hinnaltaan mahdottomia saneeraustarpeita pääse syntymään.

Tarkasta taloyhtiösi laskennal-linen korjaustarve veloituk-setta!Omataloyhtiö.fi tarjoaa taloyh-tiöille täysin veloituksettoman korjaustarvekartoituksen. Ar-vio tulevasta korjaustarpeesta

perustuu eri rakenneosien kes-kimääräisiin käyttöikiin. Syöt-tämällä taloyhtiösi perus- sekä rakennetiedot saatte kätevän yhteenvedon ja työkalun korja-ushankkeiden aikataulutukseen.

Näin Omataloyhtiö.fin kunto-arvio toimii Syötä taloyhtiön perus- sekä ra-kennetiedot osa-alue kerrallaan. Kuntoarvio antaa automaatti-sesti asennusajaksi syöttämäsi rakennusvuoden, mutta mikäli jokin rakenneosista on perus-korjattu, katsotaan sen elinkaa-ren alkavan alusta. Syötä siis ra-kennusvuoden tilalle peruskor-jausvuosi.

Mikäli rakenneosalle on tehty mittava määräaikaishuolto kuten maalaushuolto tai vastaava, mer-kitse se kunnostusvuodelle varat-tuun sarakkeeseen.

Syötettyäsi taloyhtiön raken-netiedot, saat eri rakenneosien oletettuihin käyttöikiin perus-

tuvan arvion taloyhtiön kor-jaustarpeista. Omataloyhtiö.fin tarjoama kartoitus on erin-omainen tapa aloittaa ja ylläpi-tää kuntokartoitusprosessia ta-loyhtiössäsi.

Korjaussuunnitelma taloyhtiön hallituksen käyttöönLaskennallisen arvion jälkeen voidaan arviota täsmentää to-dellisten päätettyjen hankkei-den mukaiseksi. Kiinteistöt ovat yksilöitä ja rakenneosien van-heneminen on hyvin kohdekoh-taista. Vahvistamalla korjaustar-peet laskennalliseen arvioon saa taloyhtiö käyttöönsä todellisen sekä päivitettävän korjaussuun-nitelman.

Korjaussuunnitelmasta PTS-suunnitelmaksiSuunnitelmallisuus korjaushank-keiden osalta voidaan ottaa osak-si kiinteistön hallintastrategiaa. Rakenneosien korjaustarpeen

ajoittaminen kannattaa toteut-taa kuntoarvion avulla. Kunto-arvion perusteella voidaan laatia pitkän aikavälin suunnitelma eli PTS. PTS-suunnitelma sisältää paitsi rakenneosien kuntoarvi-on myös arvion korjaustarpei-den kiireellisyydestä sekä kus-tannuksista.

Omataloyhtiö.fi-palvelun avulla voit ottaa yhteyttä eri rat-kaisuntarjoajiin, jotka kertovat taloyhtiötäsi lähestyvälle korja-ushankkeelle kustannusarvion. Kun arvio kustannuksista on selvillä, voit liittää ne Omatalo-yhtiö.fin kuntoarvioon ja koo-ta ne edelleen ylläpidettäväksi PTS-suunnitelmaksi.

Kuntoarvion tulostaminenKun taloyhtiösi korjaussuunni-telma, PTS-suunnitelmineen on valmis, on se myös tulostettavis-sa käteväksi yhteenvedoksi.

30 Teksti: Dakota Lavento Kuvat: Uponor Oy

Huoneistokohtainen IV tuo etuja korjausrakentamisessa

Energiatehokkuutta parantavat remontit nostavat vähitellen maam-me vanhat asuinkerrostalot myös asumismukavuudeltaan uudelle tasolle. Koneellinen, tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto säästää energiaa ja varmistaa puhtaan sisäilman.

– Tehokas lämmöntalteenotto ja huoneistokohtainen säädettävyys mahdollistavat todellisen tarpeenmukaisen ilmanvaihdon huoneis-

Huoneistokohtainen ilmanvaihto on energiatehokas ja toimiva ratkaisu asuinkerrostalojen peruskorjauksissa.

toissa ja järjestelmän energiatehokkuuden sekä sisäilman hyvän laa-dun, vahvistaa yli-insinööri Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä.

Myös olemassa olevien rakennusten energiatehokuutta on jat-kossa parannettava korjattavalta tai uusittavalta osin samalla kun rakennusta muusta syystä korjataan tai teknisiä järjestelmiä uusi-taan, korjataan tai jälkiasennetaan.

31

Energiatehokkaat ratkaisutLämmöntalteenotolla varustettu koneellinen ilmanvaihto on yksi te-hokkaimmista keinoista kohentaa energiatehokkuutta. Perinteisen talon lämmitysenergian kulutuksesta noin 20–40 prosenttia johtuu ilmanvaihdosta. Ilmanvaihto on keskeisessä asemassa myös muita energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä tehtäessä. Ilmanvaihto-

järjestelmän oikea ja energiatehokas toiminta on varmistettava aina energiatehokkuutta kasvattavien remonttien yhteydessä.

– Vaatimusta lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihtojärjes-telmän asentamiseen ei ole tulossa, mutta se on yksi mahdollisuus vähentää lämmitykseen tarvittavan energian määrää ja samalla pa-rantaa sisäilmaa, mikäli siinä on puutteita, Kauppinen huomauttaa.

Kätevä toteuttaaKainuussa – Koillismaalla – Savossa ja pääkaupunkiseudulla toi-mivassa, energiatehokkaiden LVIA -ratkaisujen suunnitteluun eri-koistuneessa Insinööritoimisto A. Mustonen Oy:ssä suunnitellaan monien kohteiden IV-remonttia. – Kohteista puolet toteutetaan huoneistokohtaisella ilmanvaihtojärjestelmällä ja toinen puoli hyö-dyntämällä olemassa olevaa poistoilmakanavaa ja ottamalla siitä lämpöenergia talteen lämpöpumpulla, kertoo toimitusjohtaja Allan Mustonen kertoo.

Huoneistokohtainen ratkaisu voi olla peruskorjauksissa olla keski-tettyä ilmanvaihtojärjestelmää helpommin toteutettava ja edullisem-pi vaihtoehto. Keskitetty järjestelmä tarvitsee poisto- ja tuloilmaka-navistot huoneistoista aina ylös asti ilmanvaihtokoneelle. Vanhoissa kerrostaloissa erityisesti tuloilmakanavien sovittaminen voi olla han-kalaa. Iv-kanaville yksinkertaisesti ole rakennettaessa varattu tilaa.

Asennusmenetelmästä on muutakin hyötyä. Kun tekniikka put-kineen ja ilmanvaihtokoneineen on kunkin asunnon sisällä, ilman-vaihdon tasoa ja asunnon sisälämpötilaa voidaan säätää tarkasti ja siten vaikuttaa tehokkaasti asuntokohtaiseen lämmitysenergian kulutukseen. Se säästää energiaa asumismukavuuden mitenkään kärsimättä. – Vaikka huoneiston ilmanvaihdon tasolle onkin toki määritelty minimi- ja maksimiarvot, asukas voi sisäolosuhteisiinsa vaikuttaa itsekin, Mustonen lisää. Siitä on hyötyä erityisesti hengi-tyselinsairaille ja herkille asukkaille, sillä tuloilman suodatusta voi-daan tarpeen vaatiessa tehostaa perustasosta.

Ylläpidon kannalta merkityksellistä on, että jos järjestelmään tu-lee vika, huoneistokohtaisessa ratkaisussa vaikutus jää huoneiston sisälle, keskitetyssä ratkaisussa se vaikuttaa koko rakennuksen il-manvaihtoon.

Suunnittelu haasteellistaEntistä energiatehokkaampien ja tiiviimpien rakennusten suunnitte-lu edellyttää LVI-suunnittelijoilta suurta huolellisuutta ja rakennus-fysiikan tuntemusta ja tiivistä yhteistyötä kohteen suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa. Erityisen haasteellista työ on vanhan raken-nuksen ilmanvaihtojärjestelmien saneerauksissa. Uusien läpivientien tiiviys ja rakenteen kosteusteknisen toimivuuden varmistaminen on tärkeää. On otettava huomioon ratkaisun paloturvallisuus, meluta-so, vaikutus arkkitehtuuriin ja ympäristöön, Kauppinen luettelee.

Uusien ilmanvaihtoon liittyvien läpivientien tekeminen julkisi-vuun on aiheuttanut joskus keskustelua julkisivulautakunnassa ja rakennusvalvonnassa. Historiallisesti tai arkkitehtuuriltaan mer-

– Tehokas lämmöntalteenotto ja huoneis-tokohtainen säädettävyys mahdollistavat todellisen tarpeenmukaisen ilmanvaihdon huoneistoissa ja järjestelmän energiate-hokkuuden sekä sisäilman hyvän laadun, painottaa yli-insinööri Jyrki Kauppinen ym-päristöministeriöstä.

32

kittävien rakennusten osalta huoli aukkojen vaikutuksesta julkisivuun onkin ymmärret-tävä. Useimmiten ratkaisu on kuitenkin löy-dettävissä ja läpiviennit toteutettavissa hie-notunteisella tavalla.

Uponorin huoneistokohtaisessa ilman-vaihtojärjestelmässä huoneistokohtaisen IV-LTO-koneen jäteilma voidaan kanavoida huoneiston ulkoseinästä ulos tarkoitukseen soveltuvalla ulkoseinäventtiilillä.

– Huoneistokohtaisten ratkaisuiden osal-ta on pidettävä huoli, ettei ulkoseinästä ta-pahtuvasta ilmanotosta tai -poistosta ei ai-heudu terveyshaittaa muihin huoneistoihin, Kauppinen painottaa. Ulkoseinäventtiili-rat-kaisuun vaaditaan rakennusvalvontaviran-omaisen lupa.

Teollisen rakentamisen ratkaisujen löy-täminen peruskorjauksiin on ollut kehitys-hankkeiden kohteena viimeisen vuosikym-menen ajan. Kauppinen toivoisi löydettävän jonkinlaisia toistettavia menetelmiä tietyn aikakauden rakennusten peruskorjauksiin. – Vaikka jokainen peruskorjattava raken-nus onkin yksilö, tietyn ikäisillä rakennuk-silla on kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä, hän huomauttaa.

Toimiva ratkaisuUponor-ilmanvaihtojärjestelmää voidaan käyttää kerrostalojen huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa niin uudis- kuin saneeraus-kohteissa. Vaihtoehtoisia tapoja huoneisto-

kohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän toteut-tamiseen on useita ja niiden valinta riippuu paljolti käytettävissä olevasta tilasta. Huo-neistokohtainen IV-LTO-koneen jäteilma poistetaan ulkoseinästä tai kanavoidaan jo-kaiselta koneelta erikseen vesikatolle. – Ke-

Huoneistokohtaisen IV-LTO-koneen jäteilma poistetaan ulkoseinästä ja keittiöiden poistoilmanvaihto toteute-taan yhteiskanavapoistona liesikuvulta paineohjatulle huippuimurille tai yhteiskanavapuhaltimelle.

Lue lisää Uponorin huoneistokohtaisesta ilmanvaihtoratkaisusta: www.uponor.com

Lisätietoja:

vein ja kustannustehokkain menetelmä on se, jossa järjestelmä osineen asennetaan kun-kin asunnon sisään, painottaa tuotepäällikkö Kaisa Peltonen Uponor Suomi Oy:stä.

Uponor Suomi Oy:n huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon tarkoitetut kanava ja kanava-osat valmistetaan polypropeenimuovista ja niiden tiiviysluokka on D. Valmistustekniik-kansa sekä materiaalinsa ansiosta ne ovat si-säpinnaltaan puhtaita, öljyttömiä ja sileitä. Sileään sisäpintaan pöly tms. epäpuhtaudet tarttuvat huonosti ja tarvittava puhdistus on helppoa. Tuloilman viilentäminen voidaan hoitaa energiaa hukkaamatta käyttämällä eristettyä kanavajärjestelmää. Eristetty ka-navisto sopii myös erinomaisesti kondenssie-ristystä vaativiin raitis- ja jäteilmakanaviin.

VTT:n sertifikaatin VTT-C-6220-10 mu-kaan Uponor-ilmanvaihtojärjestelmän ka-navat ja kanavan osat sopivat käytettäväk-si paloluokkaan P1 kuuluvien kerrostalojen huoneistokohtaisten ilmanvaihtojärjestelmi-en tulo- ja poistoilmakanavina.

33Teksti: Minna Saha Kuvat: Talopesulat Oy

Asuntosi arvo säilyy, kun pyykkihuolto

tehdään talopesulassa

Pyykkihuoltoon kuuluu likaisten vaatteiden säilytys, pyykin pesu ja puhtaiden vaatteiden ainakin hetkellinen säilytys. Kuivatusti-lat ovat pienet, huoneiston sisäil-man kosteus lisääntyy, kuivaus-rumpu pitäisi saada isohkoon ja viileään tilaan puhumattakaan kuivausrummun tuottamasta lämpimästä ilmasta – pakah-duttavaa.Vaikka pyykinkuivatuksesta ai-heutuva kosteurasitus ei heti huoneistossa näy, ajan mittaan se käy asunnon kunnon päälle. Asuntojen ilmanvaihtoa ei ole suunniteltu pyykin aiheutta-mien kosteusrasitusten poistoon asuintiloissa. WC:n ilmanvaihto on mitoitettu vain suihkun ai-

heuttaman kosteuden poistoon. On myös huomattava, että WC:-tä/kylpyhuonetta on pystyttävä käyttämään sen varsinaisessa-kin tarkoituksessa. Pyykit vie-vät joka tapauksessa tilaa muul-ta elämiseltä. Kun pyykkihuolto keskitetään kaikilla pyykkihuol-toon varattuihin tiloihin, vähen-netään myös kiinteistön korjaus-kustannuksia.

Kun pyykkitupa on koneistet-tu järkevästi ja on turvallinen, sitä ja sen koneita käytetään.

Koneet käyttäjien mukaanTaloyhtiöissä asuu monenkokoi-sia talouksia. Siksi on tärkeää, että pesutuvan koneet ovat eri-kokoisia. Erikokoiset koneet ovat

Pesukone ja kuivausrumpu asunnossa eivät sinänsä ole kallis investointi. Pienissä asunnoissa on kuitenkin haittansa pyykkihuoltoa silmällä pitäen.

välittömästi. On tutkittu, että pesutuvassa pyykin huolto koko-naisuudessaan – likaisen paidan saaminen uudelleen käyttöön puhtaana ja kuivana – kestää ker-ralla hieman alle 2 h.

Pyykinpesun hinta?On moneen kertaan laskettu, että pyykkitupaa käytettäessä pyykinpesun kokonaiskustan-nukset ovat pienemmät kuin asunnossa pestessä. Pesutupaan mennään isoin pyykkilastein, pestään täysin koneellisin ja nos-taa kynnystä pestä ainoastaan vain juuri sitä lempiasustetta.

Vanhat koneet on hyvä päivit-tää uusiinVaikka koneiden vaihto uusiin ei ole halpaa lystiä, ne maksa-vat itsensä takaisin muutamas-sa vuodessa pesutuvan käyttöas-teesta riippuen. Uudet koneet ovat energiaystävällisempiä, te-hokkaampia, käyttävät vettä vä-hemmän ja pitävät pienempää meteliä kuin vanhat koneet. Tie-tenkin myös pesutulokset ovat parempia kuin vanhoilla pesutu-van koneilla.

myös energiataloudellinen rat-kaisu – 2 kg:n pyykkimäärää ei ole taloudellista pestä ja kuivata 6 kg:n koneella.

Pesutuvan kierto nopeutuu huomattavasti, kun tiloista löy-tyy kuivaushuoneen lisäksi eriko-koisia kuivausrumpuja. Kuivaus-rumpujen lisäksi pesutuvassa on kuivaushuone pyykkinaruineen, mahdollisuus viedä pyykit ulos kuivumaan tai kuivauskaappi. Ehdottomina houkuttimina tie-tenkin pesutuvassa toimivat ko-neet, joita kotoa ei löydy – man-keli tai niin iso pesukone ja kui-vausrumpu, joilla saadaan pestyä matot, peitot, petauspatjan pääl-liset. Yksi vatsatauti ja tahaton oksennus matolle vaativat pesua

Pesukone, kuivausrumpu, mankeli ja kuivaushuone pyykkinaruineen… pyykkihuolto on helppoa kunnon pesutuvassa.

Lämpöpumppuperiaatteella toimivasta kuivauskonees-ta Talpet Sahara Eko -30 % Omataloyhtiön lukijoille.

Jorma Hyrske, 040-501 1156jorma.hyrske@talpet.fi

Erikoistarjous:

34 Teksti: Minna Saha Kuvat: Terveysilma

Pyykinkuivaukseen lisää

tehoa ja nopeutta

Suomen Terveysilma Oy on kehittänyt ener-giatehokkaan tavan kuivata pyykki kiinteis-tön kuivaushuoneessa. Velco Kuivaushuone-järjestelmässä kuivauspuhallin on kytketty talon lämpimään käyttöveteen, jolloin kui-vauspuhalluksessa hyödynnetään kerrosta-loissa yleisen kaukolämmön energiaa, joka on selkeästi halvempaa kuin sähköenergia. Laitteen sähkönkulutus on alle kymmenen prosenttia tavanomaisen sähkötoimisen kui-vaimen kulutuksesta.

Pesutuvan ilma pysyy raikkaana- Tärkeämpää kuin energiatehokkuus lienee käyttäjälle kuitenkin se, että uuden laitteen avulla on pyykinkuivauksen vaatima aika selvästi lyhyempi kuin mihin on ennen to-tuttu, sanoo Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf.

Pesutuvan hyötysuhde kasvaa oleellisesti, kun sitä käytetään enemmän. Käyttökerrat kasvavat sen myötä, kun käyttäminen on mu-kavaa ja pyykit saa nopeasti kuivina kotiin. Pyykkejä ei aina edes haluta jättää kuivaus-huoneeseen yöksi.

Mikä tärkeää, laite pysäyttää itsensä au-tomaattisesti pyykkien kuivuttua, jolloin ei tule hukkakäyttöä.

– Tärkeää on myös se, että pyykistä irtoava kosteus puhalletaan kattopuhaltimen avulla ulos, painottaa Schlauf.

Tuloilma johdetaan sisätiloihin erillisen ulkoilmalämpötilan mukaan säätyvän Velco korvausilmaventtiilin kautta. Huomion ar-voista on, että kuivaushuoneeseen johdet-tava tuloilma on kunnolla suodatettua. Kui-vaushuoneen ilma ja kuivuvat pyykit pysyvät näin raikkaana.

– Kun pyykin pesu ja kuivaus on tehok-kaampaa, niin pesutupaa on miellyttävä käyttää. Samalla vältetään kodeissa tapah-tuvan ylenmääräisen pyykin kuivauksen aiheuttamat kosteus- ja sisäilmaongelmat, Schlauf kertoo.

Kuivuvasta pyykistä irtoava runsas kos-teus ei tee hyvää asunnon sisäilmalle. Monia sisustus- ja rakennusmateriaaleja ei ole tehty kestämään hetkellisesti hyvinkin korkeiksi nousevia kosteusarvoja.

Pyykinpesu olisi monestakin syystä parasta tehdä taloyhtiön pesutuvan isoilla koneilla kaikissa kerrostaloissa, joissa pesutupa on käytettävissä. Taloyhtiön pesukoneiden käyttö on kuitenkin monissa taloissa vähäistä mm. siksi, että pyykin kuivuminen kuivaushuoneissa on turhan hidasta.

Rahoitusalan ammattilainen Kirsi Kuula sanoo, että käyt-tämällä energiatehokkaita laitteita voi myös säästää.

35

Yksikön sisäpuolella ilmantuloa säätää ulkolämpötilan mukaan automaattisesti säätyvä VELCO-korvausilmaventtiili.

Alapohjan ummehtunut ilma kulkeutuu usein liikuntasaumo-jen kautta huoneistoon asti. VELCO APT -laitteistoa käytettäessä ilmansuunta muuttuu. Koska lämmin, kostea alapohja on oiva kas-vupaikka homeelle, ei ole vähäpätöinen asia huolehtia alapohjan pi-tämisestä kuivana. Myös alapohjassa olevien putkistojen haitallinen korroosio loppuu.

Alapohja kuivaksiKostea tai jopa märkä alapohja voidaan pitää kuivana VELCO APT-tuuletuslaitteistollaVELCO APT -laitteiston käyttöä ohjaa anturi, joka käynnistää kat-toon kiinnitetyn poistopuhaltimen, kun tilan kosteusprosentti nou-see yli 40%:n.

On huomionarvoista, ettei laitteisto ole päällä koko ajan, vaan ainoastaan tarpeen mukaan. Puhaltimen pieni sähkönkulutus (110 W/h) ei aiheuta merkittävää kasvua sähkölaskussa. Saatava hyöty on kuitenkin suuri. VELCO APT poistaa tehokkaasti myös alapohjaan syntyvän radonin. Laitteisto sopii niin omakotitalon, rivitalon kuin kerrostalonkin alapohjan tuuletukseen ja kuivana pitoon.

ToimintaperiaateTilaan johdetaan uutta korvausilmaa ulkoseinässä olevan erillisen ulkoyksikön kautta. Tämän ansiosta alapohjan ilma pysyy myös raikkaana.

• Kaukolämpöenergia uusiokäyttöönVELCO HT 400 -järjestelmässä kuivauspu-hallin on kytketty kiinteistön lämpimään käyttöveteen. Näin hyödynnetään kerrosta-lon lämmitykseen käytettävää kaukolämpö-energiaa. VELCO-järjestelmän tarvitsema sähköteho on alle 300 W, kun perinteisissä järjestelmissä se saattaa olla yli 10 000 W.

• Näkyvää säästöäVELCO-järjestelmä maksaa itsensä takaisin nopeasti. Vähäinen energiankulutus näkyy suoraan sähkölaskussa. Säästöä syntyy myös välillisesti kiinteistön korjauskulujen pienen-tymisenä. Vesivahingot vähenevät ja asunnot pysyvät paremmassa kunnossa, kun pyykkiä ei kuivata huoneistoissa.

• Nopeasti raikasta pyykkiäKäynnistyksen jälkeen kuivain puhaltaa kor-keintaan 35 °C ilmaa huonetilaan ja katossa

oleva poistoilmapuhallin puolestaan puhal-taa kostean ilman ulos. Toimivan ilmanvaih-don ansiosta kuivaushuone pysyy kuivana ja raikkaana. Uutta korvausilmaa kuivaushuo-neeseen virtaa ilmanohjausyksikön alaosassa olevan, automaattisesti ulkolämpötilan mu-kaan säätyvän korvausilmaventtiilin kautta. Korvausilma virtaa sisään laadukkaan FILT-RETE G-LAM suodattimen kautta. Pyykki kuivuu puhtaassa ilmassa, lopputuloksena tavallista raikkaampi pyykki.

• Laitteisto sammuu automaat-tisesti – ei turhaa käyttöäVelco-järjestelmässä oleva tun-nistin tunnustelee huonetilan kosteutta. Kun pyykki on kui-vunut, laitteisto sammuu auto-maattisesti. Taas säästyy ener-giaa!

Kysy lisää myös muista käyttömah-dollisuuksista

Suomen Terveysilma Oymyyntipäällikkö Timo MuhonenPuh. 040 558 1754timo.muhonen@terveysilma.fiwww.terveysilma.fi

Miksi VELCO-kuivausjärjestelmä on niin hyvä?• Nerokas ripustusnarujärjestelmä viimeis-telee hyödytVELCO-ripustusnarujärjestelmän voi tilata myös erikseen. Muovipintaiset kaksoisvai-jerit on kiinnitetty seinään pultatuilla tu-kevilla alumiinikiskoilla. Narut eivät löys-ty vuosien saatossakaan. Kaksoisvaijereilla pyykki kuivuu sileämmin, nopeammin ja raikkaammin, kun ilma pääsee virtaamaan vaatteiden väliin.

Kattohallin puhaltaa kostean ilman ulos. Kuvan oikeassa reunassa oleva anturi ohjaa Velco APT-laitteiston käyttöä.

Ulkoseinään kiinnitettävä yksikkö johtaa kostean ilman pois ulkoseinän välittö-mästä läheisyydestä.

36 Teksti: Reija Huttunen Kuvat: E.ON

– Lama on painanut sähkön hinnan alas säh-köpörssissä, joten nyt on paras aika tehdä pitkiä määräaikaisia sähkösopimuksia. Neu-vomme mielellämme isännöitsijöitä edulli-simman sähkötarjouksen valinnassa eripitui-sille sopimusajoille, E.ONin myyntipäällikkö Kauko Kemppainen sanoo.

Kemppainen vastaa E.ONin sähkönmyyn-nistä yrityksille, kuntien ja valtion virastoille, kuntayhtymille, seurakunnille ja taloyhtiöille Pohjois-Suomessa.

– Talous nousee lamasta kohti parempia aikoja, jolloin sähkön hinta nousee varmas-ti. Edulliselle energialle riittää aina kysyntää, Kemppainen ennustaa.

– Teemme asiakkaan kanssa tilannearvi-on, kannattaako hänen tehdä pitkä- vai lyhy-taikainen sähkösopimus. Sen jälkeen voimme räätälöidä hänelle edullisimman tarjouksen.

– Asiakas voi saada sähkötarjouksen joko soittamalla E.ONin yrityspalvelun maksut-tomaan numeroon tai sähköpostitse, Kemp-painen kertoo.

E.ON seuraa jatkuvasti asiakaspalvelun-sa laatua. Asiakaspalvelun tavoitettavuus on hyvä ja palvelu on ystävällistä ja nopeaa.

Maksuton lisäpalvelu sähkönkäytön seurantaanE.ONin verkkoalueen asiakkaat ovat voineet seurata omaa sähkönkäyttöään lähes reaa-liaikaisesti jo muutaman vuoden ajan ne-tin kautta Oma Energia -palvelussa. Tämän vuoden alkupuolella palvelu laajenee E.ONin asiakkaisiin, joiden sähkönkäyttöpaikka on muualla Suomessa.

Palveluun pääsyn ehtoina ovat, että asi-akkaan käyttöpaikalla on etäluettava sähkö-mittari ja paikallinen verkkoyhtiö voi lähet-tää E.ONille tuntikohtaista tietoa asiakkaan sähkönkäytöstä.

– Isännöitsijä voi tilata tunnukset Oma Energia -palveluun netin kautta. E.ON voi la-data palveluun käyttötietoja myös menneeltä ajalta, Kemppainen sanoo. Isännöitsijä pää-

E.ONin kaikille asiakkaille:

Oma Energia -palvelussa voi seurata sähkönkäyttöä

see seuraamaan vain taloyhtiön kulutusta, muttei asukkaiden omia kulutuksia.

Palvelu kuuluu sähkön hintaan. Isännöit-sijä voi seurata taloyhtiön kulutusta vuosi-, kuukausi-, viikko-, päivä- ja jopa tuntitasolla sekä kilowattitunteina että euroina.

Tuntitason kulutusseuranta auttaa havait-semaan äkilliset sähkönkäytön muutokset ja lisää asumisen energiatehokkuutta. Isän-nöitsijän aika ei riitä seuraamaan 200 - 300 kohteen kulutusta, mutta hän voi ottaa seu-rantaan esim. eniten kuluttavat taloyhtiöt. Palvelua kannattaa käyttää myös silloin, kun

kiinteistöä remontoidaan. Silloin tavallista suurempi sähkölasku ei pääse yllättämään budjettia.

Punaisia ja vihreitä sähkötuntejaAsunto-osakeyhtiön sähkönkäyttöä voi ver-rata muihin vastaaviin kohteisiin sen jäl-keen, kun isännöitsijä on syöttänyt palve-luun kohteen tiedot (neliöt, kuutiot, lämmi-tystapa jne.).

Palvelusta saa erilaisia sähkönkäytön ra-portteja, jotka voi saada myös pdf-muodossa. Raportin voi tulostaa tai lähettää sähköpos-tina hallituksen jäsenille.

Matriisikulutus-kohdasta voi nähdä, mil-loin sähköä on kulunut paljon ja milloin vä-hemmän. Kun sähköä kuluu paljon, tietyt tunnit näkyvät palvelussa punaisina. Sen jäl-keen voi miettiä, voidaanko punaisten tun-tien sähkönkäyttöä vähentää esimerkiksi oh-jaamalla autojen lämmitystä kellokytkimillä.

Oma Energia -palvelussa voi seurata sääs-tötoimien vaikutusta energiankäyttöön, kos-ka Kalenteri-toiminnosta voi aina tarkistaa säästötoimien alkamisen. Taloyhtiössä voi-daan harkita saunavuorojen supistamista kesäksi, jos asukkaat viihtyvät paljon mökeil-lään tai ovat matkoilla. Moni taloyhtiö voisi säästää isot rahat kesällä lämmittämällä vain ns. lenkkisaunan 1-2 iltana viikossa.

Jos porraskäytävän ja varaston lamput oh-jataan syttymään lähestymiskytkimen avul-la, energian ja rahan säästöä voidaan seura-ta palvelussa. Myös ilmastoinnin säädöllä voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä.

E.ONilla on Suomessa runsaat 160 000 asia-kasta. Sähköverkkoa sillä on Kainuussa, Poh-jois-Pohjanmaalla ja Kotkassa. Vuonna 2011 Suomen E.ON-yhtiöiden yhteenlaskettu lii-kevaihto oli noin 155 miljoonaa euroa.

Yrityspalvelu puh. 0800 9 2000 (maksu-ton) arkisin klo 8–20asiakaspalvelu@eon.fiwww.eon.fi

Pyydä sähkötarjous

Oma Energia -palvelu

https://omaenergia.eon.fiTilaa tunnukset tai tutustu palveluun antamalla tunnukseksi demo ja salasa-naksi demo.Neuvoja palvelun käytöstä voi kysyä asia-kaspalvelustamme puhelimitse tai sähkö-postitse asiakaspalvelu@eon.fi.

37

Huomioi aina huoneistokorjausten yhteydessä ääneneristyksen paran-taminen. Vanhan runkorakenteen väliin voidaan lisätä PAROC -eXtra, joka parantaa jo paljon asunnon väliseinien ääneneristävyyttä esim. kylpyhuoneen ja muiden tilojen välillä. Suurempien korjausten yhtey-dessä voidaan parantaa myös muiden rakenteiden ääneneristävyyttä.

Miten parannat

ääneneristystä huoneistoremontoinnin yhteydessä

Ääneneristyksen periaatteetÄänet jaetaan äänen taajuuden mukaan erikorkuisiin ääniin. Erilaisilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa erikorkuisiin äänentaa-juuksiin. Seuraavat toimenpiteet kattavat kaikki taajuusalueet: • lisätään rakenteen massaa

(painoa)• tehdään kaksin- tai monin-

kertainen rakenne, jossa ääni ei pääse siirtymään värähte-lemällä rakenteita pitkin •

han ja uuden seinän välissä on il-marako. Uuden seinän rankojen välissä on PAROC eXtra, 50 mm. Runkoon kiinnitetään 2 x kipsi-levy, Gyproc tai vastaava ja levyt tiivistetään ympäröiviin raken-teisiin sili-konimassalla.

Kuvassa 2 on koolaus kiinni-tetty suoraan van-haan raken-teeseen, välissä on PAROC eXtra, 50 mm. Tähän runkoon kiinni-tetään Gyproc jousiranka, johon sitten kiinnitetään levyt kuten kuvassa 1.

Teksti: Tuula Nordberg Kuvat: Paroc Oy Ab

Vanha seinäIlmarako

Runko k. 600 + PAROC eXtraJousiranka

2-kert. kipsilevy

Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3

Ontelo- tai teräsbetonilatta Runko k. 600 + PAROC eXtra Jousiranka2-kert. kipsilevy

Katto rakennetaan kuvan 3 mukaisesti ja rakenne tehdään samalla periaatteella kuin ku-vassa 2.

Lattia tehdään ”uivaksi”, eli kaikki pintarakenteet on irrotet-tu runkorakenteista joustavalla ja riittä- vän paksulla materiaalilla. Tämä on tehokkain tapa vaimen-taa askel ääniä.

käytetään ilmaväliä rakentei-den välissä

•käytetään rakenteen sisäl-lä hyvin ääntä vaimentavaa Vuorivillaa

•tehdään rakenteesta ilmatiivis Seinän ääneneristävyyttä voi-

daan parantaa kuvien 1 ja 2 mu-kaisilla rakenteilla. Kuvassa 1 rakennetaan uusi seinä joko te-räs- tai puurangalla. Seinä on irti vanhasta rakenteesta ja kiinni-tetty vain ylä- ja alapäästä. Van-

38 Teksti: Mikko Kaloinen Kuvat: Paroc Oy Ab

Hyvä äänenvaimennus,

parempi viihtyvyysJokainen kerrostalossa asunut tietää, kuinka häiritsevää voi olla naapureiden äänekäs keskustelu tai kenkien ko-pina porraskäytävässä. Naapurisuhteiden lisäksi uhat-tuna on oma asumismukavuus puhumattakaan kunnon yöunista. Onneksi asialle on kuitenkin tehtävissä jotain.

39

Ratkaisevat sekunnitPorraskäytävän kaikuminen johtuu siitä, että tilassa on paljon ko-via, ääntä heijastavia pintoja eikä juuri lainkaan ääntä imeviä eli ab-sorboivia pintoja. Tilan kaikumista voidaan määrittää mittaamalla tilan jälkikaiunta-aika. Jälkikaiunta-ajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona äänenvoimakkuus laskee 60 dB äänilähteen sulkemisesta eli käytännössä sitä aikaa, kuinka kauan huonetilassa kaiku on kuulta-vissa esimerkiksi voimakkaan käsien yhteen paukautuksen jälkeen. Porraskäytävien jälkikaiunta-ajaksi on Suomen rakentamismääräys-kokoelman mukaan määritelty enintään 1,3 sekuntia yli viidensadan hertsin taajuuksilla. Paroc Oy Ab:n tekemien mittausten mukaan to-dellisuus on kuitenkin toinen: esimerkiksi Helsinkiläisestä kolme-kerroksisesta asuinkerrostalosta mitatut arvot vaihtelivat kolmes-ta jopa lähes kuuteen sekuntiin. Mitattuun kerrostaloon haettiin vaimennusapua asentamalla kaikkien lepo-ja kerrostasojen alapin-toihin liimaten 30 mm paksuja PARAFON Royal-ja PARAFON Par-mitex-akustointilevyjä. Levyjä asennettiin tasoihin niin paljon kuin niitä kokonaisina levyinä mahtui, levyjen väliin jätettiin pieni avo-sauma (suositus 8-30 mm).

Levyjen asentamisen jälkeen mittaukset suoritettiin uudelleen, ja tulos oli huomattava: määräysten mukainen 1,3 sekunnin jälkikaiun-ta-aika saavutettiin arvojen jäädessä korkeammilla taajuuksilla jopa alle sekuntiin. Mittaustulosten mukaan porraskäytävän jälkikaiun-ta-aika lyheni siis levyjen asentamisen jälkeen jopa 80 prosenttia, mikä ihmiskorvin koetaan merkittävänä meluisuuden alentumisena ja tilan suurempana rauhallisuutena. Kohtalaisen pienellä työmääräl-lä ja kustannuksilla voidaan siis koko taloyhtiön asumismukavuutta lisätä huomattavasti.

Perinteisten huopapintaisten akustiikkalevyjen lisäksi porraskäy-tävään voi valita myös rohkeampia pintoja, kuten kuusilastusta ja sementistä valmistetun Paroc Paracem-levyn. Vaihtoehtoisesti sille löytyy myös värikäs, kuusikulmainen Paracem Hexagon – element-ti, jolla voidaan toteuttaa yksilöllisiä kuvioita akustiikkaratkaisuksi.

Kaikuuko meillä kotona?Hyvän akustoinnin ei tarvitse jäädä pelkästään rappukäytävään, vaan myös kotona voidaan hyödyntää äänenvaimennusmateriaaleja. Eri-tyisen suositeltavaa tämä on silloin, jos kotona on paljon kovia sei-nä- ja lattiapintoja ja vähän pehmentäviä materiaaleja, kuten verhoja tai mattoja. Toki myös perheen harrastukset vaikuttavat: jos kotona harrastetaan musiikkia –etenkin itse soittaen tai laulaen-tai katsel-laan paljon elokuvia, kannattaa harkita akustiikkalevyjen laittamis-ta joko seinille tai kattoon. Mikäli esimerkiksi olohuone on rauhat-toman kaikuisa, ihmisten hermostuneisuus lisääntyy ja normaalit kotitoiminnot, kuten seurustelu, television ja kotiteatterin katselu sekä musiikin kuuntelu häiriintyvät. Lisäksi tilan melutaso nousee kaiunnasta johtuen, jolloin äänet kantautuvat helpommin muihin-kin tiloihin kuten naapuriin.

Akustiikkalevyjä voi kiinnittää joko kattoon, seiniin tai molempiin tilan koosta ja omista mieltymyksistä riippuen. Kotioloissa suositel-tavin levy on ympäripinnoitettu PARAFON Royal Viva , joka voidaan kiinnittää katto- tai seinäpintaan joko liimaten tai listoilla. Tarvitta-va levyjen määrä on 60-80 prosenttia tilan lattiapinta-alasta. Jos pe-rusvalkoinen tai joku muu vakiovärisisistä levyistä ei tunnu omaan kotiin sopivalta, on mahdollista painaa levyn pintaan mikä tahansa valokuva tai kuvio, jolloin akustoinnin lisäksi saadaan tilaan täysin yksilöllinen taideteos.

www.paroc.fi tai puh. 046 876 8000, Akustiikka

Lisätietoja tuotteista:

40 Teksti: Christina Lundell Kuvat: Pohjola Oy ja Rakentaja.fi

Kiinteistönomistajalla eli taloyhtiöllä on ko-rostunut huolellisuusvelvollisuus kiinteistön kunnossapidosta. Yleensä taloyhtiö on kor-vausvelvollinen katolta pudonneen lumen aiheuttamasta vahingosta.

Kiinteistönomistajan vastuuvakuutusUseimmiten taloyhtiöiden vakuutuksiin kuu-luu kiinteistönomistajan vastuuvakuutus. Kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen perusteella vakuutusyhtiö selvittää, onko taloyhtiö korvausvelvollinen talon katolta

Katoilta putoava lumi ja vahinkojen

korvausvastuu taloyhtiöissä

Tänä ja viime talvena on aiheutunut runsaasti vahinkoja siitä, että katol-ta alas tuleva lumi tai jää on pudotessaan osunut joko ihmisiin tai heidän omaisuuteensa. Vahingonkorvausvastuu sattuneista vahingoista riippuu tapauksesta. Ne tapaukset, joissa lumi on päässyt itsekseen putoamaan katolta, on korvausvastuun kannalta pidettävä erillään niistä tilanteis-ta, joissa lumenpudotustyö aiheuttaa vahingon. Tyypillinen omaisuuteen kohdistuva vahinkotilanne on lumen putoaminen itsekseen kerrostalon katolta kadun varteen pysäköidyn auton päälle.

pudonneen lumen aiheuttamasta vahingos-ta. Mikäli taloyhtiö on korvausvastuussa, vahingonkorvaus maksetaan suoraan vahin-koa kärsineelle vakuutusehtojen mukaisesti omavastuulla vähennettynä tai esimerkiksi autokorjaamolle laskutusluvan perusteella. Mahdolliset henkilövahingot selvitetään ja korvataan samojen sääntöjen mukaisesti. Onneksi henkilövahinkoja sattuu huomat-tavasti harvemmin kuin omaisuusvahinkoja.Vahinkoa kärsineelle tulee joskus yllätyksenä se, ettei korvausta aina makseta asiaa selvit-

tämättä ja suoraan vahinkoilmoituksen teke-misen jälkeen. Taloyhtiö ei nimittäin aina ole korvausvastuussa katolta pudonneen lumen aiheuttamasta vahingosta. Jos taloyhtiö on esimerkiksi kunnossapitovelvoitteensa mu-kaisesti eristänyt puomein ja varoituskyl-tein katualueen tulevia lumenpudotustöitä varten suojasään yllätettyä, mutta joku on pysäköinyt autonsa eristetylle alueelle eris-tämisen jälkeen, vahinkoa kärsinyt saa itse pitää vahingon tappionaan joko kokonaan tai osittain, oman myötävaikutuksensa vuoksi.

41

Sopimus huoltoyhtiön kanssa ei poista kiinteistönomistajan vastuutaHuoltoyhtiön käyttäminen ei poista kiinteis-tönomistajan vastuuta vahingonkärsinyttä kohtaan. Vaikka lumen säännöllisestä pu-dottamisesta olisi siis tehty sopimus huol-toyhtiön kanssa, mutta lumi pääsee pudotes-saan aiheuttamaan vahinkoa ulkopuoliselle, korvausvastuu noudattaa edellä selostettuja periaatteita. Eri asia on, että vahingon joh-tuessa huoltoyhtiön huoltosopimuksen mu-kaisten velvoitteiden laiminlyönnistä, voi taloyhtiöllä olla mahdollisuus sopimuksen perusteella vaatia huoltoyhtiötä maksamaan taloyhtiön vastuuvakuutuksen omavastuun tai vakuutuksen ulkopuolelle jääneen vahin-gonkorvauksen.

Lumenpudotustyö ja vahingon korvaus-vastuutVahinkoja sattuu silloin tällöin myös lumen-pudotustöissä. Lumenpudotustöitä tekevä

Talven liukkaat kelit ja säiden vaihtelut ai-heuttavat vaaraa kaikille teillä liikkujille. Liukastuminen on jalankulkijoiden yleisin tapaturma talviliikenteessä. Arvioiden mu-kaan Suomessa liukastuu vuosittain yli 50 000 jalankulkijaa siten, että henkilö joutuu hakeutumaan hoitoon. Erikoissairaanhoi-dossa hoidetaan n. 5000 liukastumisvam-man saanutta vuosittain. Yleisimpiä vam-moja ovat käden ja jalan murtumat, ruhjeet ja nyrjähdykset. Työmatkatapaturmista yli 60 % sattuu jalankulkijoille. Yleisiä ovat kaatumiset ja liukastumiset.

Onko taloyhtiön jalankulkuväylien hiekoitus kunnossa?

yritys tai yhdistys vastaa lähtökohtaisesti toiminnassaan aiheutuneista vahingoista. Vastuuvakuutukset eivät yleensä korvaa sel-laista omaisuutta, joka on etukäteen ajatellen todennäköisesti vahingonvaarassa kun ote-taan huomioon työn luonne ja vaikutuspii-ri. Lumenpudotustöissä on erittäin tärkeää pitää huolta lumenpudotusalueen eristämi-sestä, varoituskylteistä sekä työn tekemi-sestä huolellisesti. Mikäli joku ulkopuolinen henkilö loukkaantuu lumenpudotuksessa, selvittää vakuutusyhtiö lumenpudottajan korvausvastuun. Mikäli lumenpudottaja on vahingosta korvausvastuussa, maksetaan korvaus suoraan vahinkoa kärsineelle oma-vastuulla vähennettynä.

Taloyhtiön hallituksen vastuuVakuutusyhtiöltä kysytään usein myös sitä, mikä on taloyhtiön hallituksen vastuu lumen-putoamisvahingoista. Taloyhtiön hallituksen velvollisuutena on järjestää kiinteistön huo-

lellinen ylläpito ja hoito. Hallituksen jäsenten ei kannata erityisesti pelätä henkilökohtaista korvausvastuuta. Korvausvastuun syntymi-nen edellyttää laiminlyöntiä tehtävien hoi-dossa. Kiinteistönomistajan vastuuvakuutus-ta ja taloyhtiön hallituksen vastuuvakuutusta ei pidä sekoittaa keskenään. Lumen aiheutta-missa vahingoissa hallituksen vastuuvakuu-tuksesta ei ole apua – tämä vastuuvakuutus kun ei kata esine- ja henkilövahinkoja. Hal-lituksen vastuuvakuutuksesta korvataan ai-noastaan puhtaita varallisuusvahinkoja.

Kuka vastaa jalankulkuväylien kunnos-sapidosta ja hiekoituksesta?Jokainen voi itse huolehtia siitä, että jalas-sa on keliin sopivat jalkineet, mutta vastuu jalkakäytävien kunnossapidosta on joko kaupungilla tai kiinteistön omistajalla. Katujen ja yleisten alueiden sekä yhdistet-tyjen jalankulku- ja pyöräteiden kunnos-sapito kuuluu kaupungille ja jalkakäytävät talvikunnossapidon osalta kussakin koh-dassa olevalle tontin omistajalle. Piha-alu-eilla tavanomaisista kulkuväylistä ja pysä-köintialueista vastaa kiinteistön omistaja.

Säästöt katujen kunnossapidossa kulu-tetaan moninkertaisesti sairaaloiden ensia-puklinikoilla. Arvioidaan, että yhden euron panostus liukastumisten ennalta ehkäisyyn tuo 10 euron säästöt sairaanhoidon kustan-nuksiin. Kustannushyöty on kiistaton. Liu-kastumisten ehkäisyssä tarvitaankin koko-naistaloudellista tarkastelua ja eri sektorei-den välistä yhteistyötä.

Pohjolan palvelunumero vakuutus- ja korvauspalveluissa on 0303 0303.www.pohjola.fi

Vakuutukset Pohjolasta

42 Teksti: Kari Heikkilä Kuvat:Milla Hamari ja Ensto Building Technology

Sähköauton latauspisteiden suunnittelu ajankohtaista taloyhtiöissä

43

Liikenteen hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen on selkeä motiivi sähköautojen käyttöönottoon. Sähköautot ovat myös osa älykästä sähköverkkoa toimien sähkövarastoi-na, etenkin älykkäästi ladattuina.

Sähköautoilu ja latausverkoston rakenta-minen vauhdittuvat tänä vuonna. Taustalla vaikuttavat sarjavalmisteisten sähköauto-jen tarjonnan lisääntyminen, latausliitän-töjen uudet standardit sekä uudet lataus-asemat ohjausmahdollisuuksineen. Infra-struktuuri lisäpalveluineen avaa energia- ja verkkoyhtiöille uusia liiketoimintamah-dollisuuksia.

Siellä missä tänä päivänä näemme pysä-köityjä autoja, tulee jatkossa olemaan säh-köauton latauspisteitä. Kodit, työpaikat, kauppakeskukset, pysäköintipaikat tarjoavat mahdollisuuden lataukseen. Verkkoyhtiölle tämä lisää liittymien kysyntää ja tuo painei-ta aikaisempien liittymien vahvistamiseen.

Latausratkaisut huomioitava jo suun-nitteluvaiheessaLuonnollisin paikka sähköauton latauk-selle on taloyhtiön oma pysäköintialue. Sähköautojen määrän lisääntyessä talo-yhtiön sähköverkon kapasiteetti ei enää välttämättä riitä. Tällöin kannattaa päi-vittää sähköverkko vaihtamalla kaape-

44

lit tehokkaampiin, kasvattamalla kiinteistön pääsulakkeen kokoa ja sopimalla energian-toimittajan kanssa suuremmasta liittymä-tehosta. Latauspisteet kannattaa asentaa ketjutuksen sijaan tähtimäisesti, mikä mah-dollistaa latauksen ohjauksen ja mittauksen keskitetysti.

Pysäköintialueiden latauspisteiden asen-nus ja kaapeloinnin uudistaminen kannattaa huomioida jo perusparannuksen suunnitte-luvaiheessa, jotta vältytään myöhemmin teh-täviltä erillistöiltä. Uudisrakennushankkeissa latauspylväät ovat osa järkevää suunnittelua ja älykäs lataus on olennainen osa hyvin toi-mivaa latausjärjestelmää.

Lataus vaatii tavanomaisen lähes 16 A vir-ran noin 6–8 tunnin ajan, kun perinteinen lämpötolppa tarjoaa tavallisesti 10 A enin-tään kahden tunnin ajan. Kaapelit ja sulak-keet kannattaa vaihtaa ajoissa, kun talossa tehdään muita sähkö- tai pihatöitä. Samalla kannattaa vaihtaa lämpötolpat ketjuttavasta asennuksesta tähtimäiseen, jolloin jokaista tolppaa voidaan mitata ja ohjata keskitetysti.

Älyverkko tasoittaa kuormituspiikkejäSähköauton pitkä latausaika tarjoaa mahdol-lisuuden älykkääseen latauksen ohjaukseen, joka ottaa huomioon sähköverkon kuormi-tuksen. Lataustehoa säätämällä voi tasoittaa

sopii kWh-mittarilla varustettu Ensto Chago Pole -pylväs, jossa on etäohjaus esimerkiksi pysäköintimaksuautomaatilta. Järeämpi la-tausasema Ensto Chago Station sopii myös 32A kolmivaihelataukseen. Se tunnistaa käyttäjän joko RFID-kortilla tai matkapuhe-limella ja ottaa yhteyden ulkoisiin tietojär-jestelmiin GPRS-verkon tai RS485-kaapelin avulla. Kotipihassa, taloyhtiössä ja työpai-kalla lataamiseen riittää seinään asennettava Ensto Chago Point -latauspiste.

Sähköauto ovat jo täällä ja älykästä lataus-tekniikka on jo saatavilla. Kiireisintä nyt on laajentaa latauspisteiden verkostoa ja siinä taloyhtiöillä on tärkeä rooli.

www.ensto.fi/chago

Lue lisää

kuormituspiikkejä, joista älykäs sähköverkko informoi. Se ottaa huomioon sekä paikallisen sähköverkon kuormitettavuuden että tasaa tehontarvetta ajallisesti, jolloin haitalliset tehopiikit poistuvat. Autoilijasta tulee säh-köverkon toimija omine ominaisuuksineen.Auto voi latautua automaattisesti halvim-man sähkön hinnan aikaan ja lataus voidaan pysäyttää kalliimman sähkön hinnan ajaksi, jolloin latauksen älykkyys hyödyttää kulutta-jaa suoraan rahallisesti. Tulevaisuudessa, kun uudet lataustekniikat otetaan käyttöön, on autoon varastoitua sähköä mahdollista myös syöttää takaisin verkkoon.

Markkinoilla jo nyt kattava valikoima lataustuotteitaLatauspylväs on parhaimmillaan kestävä, helposti puhdistettava ja sen voi asentaa myös seinään. Selkeä lataustilan ilmaisu ja ladatun energian pistorasiakohtainen mit-taus ovat tärkeitä, samoin valmius ulkoiseen ohjaukseen. Etuja ovat myös turvallinen ra-kenne ja erilaisiin ympäristöihin sopiva aja-ton muotoilu.

Ensto kuuluu latausteknologian uranuur-tajiin. Ensto Chago -tuoteperhe kattaa rat-kaisut sähköauton nopeaan ja keskinopeaan lataukseen sekä julkisille että yksityisille py-säköintialueille. Normaaliin 16A lataukseen

45Teksti: Satu Evilampi Kuvat: Puuha Group Oy

Suunnittelemal-la piha-alueiden muutostyöt hyvis-sä ajoin ja huolella, taloyhtiö säästää kustannuksissa ja välttyy yllätyksil-tä, joita esimerkik-si huonosti tiivis-tetty maa voi aiheuttaa asentamiselle. Hyvin tehdyt pohjatyöt helpottavat pihan leikkivä-lineiden asennusta sekä takaavat välineiden pitkän käyttöiän.

Puuha Group Oy:n tuotannosta vastaava Timo Karjalainen kertoo aikataulujen sovit-tamisen olevan työmaalla helpointa silloin, kun työt ovat ammattilaisten käsissä. Pi-hakalusteiden ja leikkivälineiden asennusta edeltävissä pohjatöissä on myös muistettava noudattaa leikkipaikoille asetettuja turvalli-suusvaatimuksia.

”Aikatauluja suunnitellessa ja leikkivä-lineitä tilatessa on hyvä muistaa, että toi-mitusajat vaihtelevat tuotteittain. Tiettyjä Puuha-leikkivälineitä ja pihakalusteita saa jatkuvasti suoraan hyllystä, mutta esimer-kiksi isommat leikkikeskukset kasataan ti-lattavista osista, jolloin toimitusaika on noin neljä viikkoa,” hän sanoo.

Julkisia leikkipaikkoja säätelevät turva-normitTaloyhtiöiden pihat luetaan julkisiksi leik-kipaikoiksi. Turvanormit, jotka koskevat julkisia leikkipaikkoja, sisältävät noin 500 ohjetta leikkivälineiden rakenteista, paikal-la tehdyistä rakenteista ja leikkipaikkojen kunnossapidosta. Pihan ja leikkialueiden suunnittelijan vastuuna on huolehtia, että

suunnitelma täyttää voimassa olevien lakien ja asetusten vaatimukset ja viranomaisten määräykset. Suunnittelija huolehtii myös, että turva-alueet täyttyvät ja että niiden koko ja rakenne ovat riittäviä. Välineiden valmis-tajan velvollisuus on ilmoittaa tarvittava tur-va-alueen (putoamisalue) laajuus.

Karjalainen painottaa, että taloyhtiön hal-lituksen tulee tiedostaa vastuunsa piha-aluei-den ja leikkipaikkojen turvallisuudesta sekä hoitaa niiden suunnittelu ja toteutus siten, että riski haavereihin on mahdollisimman vähäinen. Jos jotain sattuu, myös kiinteis-tön vastuuvakuutusten on oltava ajan tasalla.

”Omistajan vastuu on muistettava. Talo-yhtiön piha on julkinen leikkipaikka, jonne voi tulla ja usein tuleekin lapsia myös naa-purikortteleista leikkimään. Taloyhtiön hal-lituksella on viime kädessä vastuu jokaisen pihalla leikkivän lapsen turvallisuudesta. Leikkivälineiden valinta, sijoittaminen ja huolto taas vaikuttavat olennaisesti lasten turvallisuuteen pihalla,” hän pohtii.

Turvallisuutta asiantuntevalla asennuk-sella ja huollolla

Helpointa ja riskittömintä taloyhtiölle on antaa ammattimiesten hoitaa pihan ja leikkipaikan rakentaminen suunnittelus-ta asennukseen. Myöskään valmiin pihan

huoltotöistä ei kan-nata tinkiä. Puu-ha Group tarjoaa palveluketjun, jo-hon kuuluvat pait-si suunnittelu- ja asennuspalvelut, myös helppo ja var-ma huoltopalvelu.

Asiantunteva asennus ja säännöllinen huolto ennaltaehkäisevät vaaratilanteita ja pidentä-vät välineiden elinkaarta. Pihoista tulee viih-tyisiä, turvallisia ja pitkäikäisiä.

”Leikkivälineiden puuosat kaipaavat sään-nöllistä huoltoa. Myös liikkuvia osia on voi-deltava ja maalipinnat on pidettävä ehjinä. Leikkivälineen takuu ei ole voimassa, jos esi-merkiksi maalipinta on hakattu rikki ja sen alle on päässyt syntymään ruostetta. Sään-nöllinen leikkivälineiden ja pihakalusteiden tarkastus kuuluu siis taloyhtiön velvollisuuk-siin,” Karjalainen muistuttaa.

Piha-alueiden muutosten suunnittelu hyvissä ajoin kannattaa

Pihatöiden sesonkiaika on pikkuhiljaa alkamassa – päivät pitenevät ja aurinko on alkanut jo lämmittää. Maaliskuussa ollaan pitkällä kohti kevättä. Varsinkin piharemonttia suunnitellessa kannattaa olla keväällä ajoissa liikenteessä, jotta tuotteiden toimitusajoissa ei sesongin edetessä tule yllätyksiä.

Turvanormit lähde:Rikkonen Katariina: Päiväkotipiha turvallisena kasvuym-päristönä, Miljöösuunnittelun opinnäytetyö 2012

Puuha Groupin palveluketjuun kuuluu myös ympäristösuunnittelu. Puuha Ym-päristö laatii maisema- ja ympäristösuun-nitelmia ideatasolta aina toteutussuunni-telmiin saakka. Suunnittelu tehdään yh-teistyössä tilaajan ja yhteistyökumppanei-den kanssa. Ota yhteyttä Puuha Groupiin ja kysy taloyhtiöllenne parhaiten sopivia ratkaisuja!www.puuha.com

Puuha Group palvelee

46

Molemmissa yhtiöissä isännöitsijänä toimiva Ovenian Kimmo Parkkinen on tyytyväinen viime kesänä asennettuihin aitoihin, ja ker-too useiden muidenkin isännöitsijöiden in-nostuneen esimerkistä. Jo neljään muuhun-kin kohteeseen Rovaniemellä on sen jälkeen asennettu Fineran aidat.

”Vinyyli hakkaa puuaidan mennen tul-len. Vaikka se on kalliimpi kertainvestointi, tulee vinyyli pidemmällä tähtäimellä edulli-semmaksi. Lisäksi päästään huoltotalkois-ta,” hän toteaa.

Puuaita tiensä päässäLähtökohtana Pöykkölänpuistossa oli mones-sa vanhemmassa taloyhtiössä tuttu tilanne; 1980-luvun alussa pystytettyä puuaitaa oli huollettu ja maalattu talkoilla sekä asukkai-den omina töinä kolmisenkymmentä vuot-ta. Jotkut asukkaat olivat talkoosuuntautu-neempia kuin toiset, mikä koetteli silloin täl-löin naapurisopua. Joku jaksoi hioa, maalata ja suojata toista paremmin, kun taas toiselle hilseily, halkeilu ja home tulivat hyvinkin tu-tuiksi – ja rajanaapurille siinä samalla. Kun ai-

tojen lopullinen uusimistarve häämötti lähel-lä, netistä löytyi ratkaisu – vinyyliset aidat!

”Asukkaat olivat heti kiinnostuneita, kun kuulivat vähätöisemmästä vaihtoehdosta. Vinyyliset piharakenteet eivät olleet Rova-niemellä entuudestaan tuttuja kuin yksittäi-sistä pientaloista, joten auttoi paljon, kun Sa-kari Finerasta kävi henkilökohtaisesti toimis-tollamme kertomassa niistä enemmän,” isän-nöitsijä Kimmo Parkkinen Oveniasta kertoo.

Torniosta löytyi asentaja, joka oli ennen-kin asentanut Fineran aitoja, ja työ kahteen

Huoltovapaa vinyyliaita haastaa vanhat piharakenneratkaisut

Mitä puisten, huoltoa ja talkootöitä vaativien aitojen vaihtaminen huoltovapaisiin vinyylisiin rakenteisiin merkitsee taloyhtiöissä? Se tiedetään Rovaniemellä, missä rivitaloasunto-osakeyhtiö Pöykkölän-puisto vaihtoi vanhat, tiensä päähän tulleet puiset väliaidat Fineran vinyylisiin aitoihin. Lisäksi uudehko kerrostaloyhtiö Jenni ja Joonas sai odotetun raja-aidan pihalleen.

Scenic®-tuotteet

– pien-, rivi- ja kerrostalojen piha-aidat – taloyhtiöiden tilanjako-/näkösuoja-aidat – ajo- ja käyntiportit, myös automaattiset liukuportit – jätekatokset, puutarhavajat, kompostikehät – maaseutu- ja eläinaitaukset sekä niiden portit

Teksti: Satu Evilampi Kuvat: Finera Aitateollisuus Oy

47

kiinteistöön tuli valmiiksi parissa viikossa. Neljän tien risteyksessä sijaitsevassa As Oy Jennissä ja Joonaksessa asennustyö herätti myös ohikulkijoiden mielenkiinnon, ja pai-kalla riitti kyselijöitä, millaisia aitoja tässä oltiin asentamassa.

As Oy Pöykkölänpuisto on pitkä talo – yh-tiössä on kaiken kaikkiaan 13 asuntoa, joiden

Helppo ja nopea asentaaFinera®-tuotteet valmistetaan Suomessa, ja ne toimitetaan joko määrämittaisina val-mistuotteina/elementteinä tai ns. pitkänä tavarana (esim. terassien kansiprofiilit). Taloyhtiö saa suurimman osan hankinta-kustannuksista takaisin säästöinä jo asen-nusvaiheessa, sillä tuotteet ovat helppoja ja nopeita asentaa eikä asennuksissa tarvi-

tikkuja. Myöskään ruuvien kannat eivät jää asennuksissa esiin. Kaikki tuotteet tuntu-vat miellyttäviltä myös paljaalla iholla, ne eivät esim. kuumene auringon paisteessa. Terassiprofiilit ovat erittäin miellyttäviä myös paljaalle jalalle eivätkä ne ole liukkai-ta märkänäkään. Profiilit on nimenomaan kehitetty vaihtoehdoksi esim. kestopuul-le sekä muille ympäristölleen ongelmalli-sille, jatkuvaa hoitoa sekä korjaamista ja aika-ajoin uusimista vaativille tuotteille. Tuotteet voidaan hävittää kierrättämäl-lä tai ne voidaan palauttaa valmistajalle.

Vinyyli kestää kymmeniä vuosiaFinera®-tuotteet ovat helppohoitoisia ja erittäin kestäviä. Kestävyyden takaami-seksi kaikkiin Finera®-tuotteisiin yhdis-tettyjen laitteiden ja muiden osien tulee olla yhtä kestävästä materiaalista valmis-tettuja, esim. alumiinia, ruostumatonta terästä tai kestävää synteettistä mate-riaalia. Vinyyli kerää vähemmän likaa ja mm. hometta kuin muut piharakenteissa yleensä käytettävät materiaalit. Kaikkien Finera®-tuotteiden hoidon ja puhdistami-sen perussääntö on, että tuotteet pestään esim. keväisin painepesurilla tai sienel-lä ja vedellä esim. Fairyn tai mäntysaip-pualiuoksen kera. Taivasalla olevat tuot-teet puhdistuvat useimmiten sateessa. Tuotteiden mukana tulevat tuoteselosteet, asennus- ja hoito-ohjeet sekä materiaalita-kuutodistus.

pihojen välille asennettiin 3,6 metriä pitkät ja 1,8 metriä korkeat väliaidat. Kerrostalo As Oy Jenni ja Joonas taas sai noin 170 metriä pitkän raja-aidan, joka siihen asti oli koko-naan puuttunut vuonna 2007 rakennetun talon pihasta.

Isännöitsijä Kimmo Parkkinen kertoo ol-leensa 20 vuotta alalla ja nähneensä puuaitoja

riittämiin. 50 vuoden takuulla oleva huolto-vapaa vinyyliaita saa häneltä varauksettoman kannatuksen.

”Tyytyväiset asukkaat, huoltovapaus, naa-purisopu,” hän luettelee vinyylin etuja.

ta mitään erikoistyökaluja. Tulevien vuosien huolto- ja korjauskulut ovat minimaaliset. Laajan valmismalliston lisäksi valmistetaan myös mittatilaustuotteita.

Vinyylisiin piharakenteisiin eivät vaiku-ta mitkään hyönteiset, tuholaiset, kosteus, kuivuus, kylmyys ja lumi, ne eivät kolhiudu helposti, eivät ruostu, vety, limoitu, hilseile, halkeile, liituunnu tai lahoa eikä niistä lähde

48 Teksti: Juha Karilainen Kuvat: Wienerberger Oy Ab Piirroskuva Olarin Huolto Oy

Sopiva tiili vanhan tilalleEspoon Olarissa sijaitsevien rivitaloyhtiöiden As.Oy Teresankoti ja As.Oy Birgitankoti päädyissä havaittiin kosteusvaurio, joka johti ulkoseinän osakorjaukseen keväällä 2012.

Vuonna 1980 rakennettu useammasta yhti-östä koostuva keltatiilipintainen rivitaloalue on Arkkitehtitoimisto Pekka Terävän suun-nittelema. Ulkonaisesti talot poikkeavat ta-vanomaisesta suomalaisesta rivitaloarkkiteh-tuurista positiivisesti edukseen. Rakennuk-set muistuttavat räystäslinjoiltaan ns. eng-lantilaistyyppistä ulkoarkkitehtuuria, missä muutoin tasakattoisten talojen räystäiden reunalle on suunniteltu ulospäin kaatavat kattotiilillä verhotut räystäskorostukset. Li-säksi räystäiden alusia koristaa verhousmuu-rista ulospäin kaartuva kahden tiilikerroksen korkuinen friisilinja. Arkkitehtuuri on kui-tenkin vaatinut veronsa, sillä yksityiskohdan toteutukseen on jäänyt puutteita. Ulkoises-ti kauniin räystäslinjauksen ongelmaksi on osoittautunut ensisijaisesti puutteellisesti toteutettu räystäsdetalji.

Vesivaurio virheellisestä toteutuksestaKosteusvaurion aiheuttajana on ollut useita erilaista rakennusteknisiä puutteita, mutta niistä ehkä merkittävin on kuitenkin ollut tasakattoisten talojen virheellinen räystäs-detalji, toteaa kiinteistöjen korjausprojektin johtamisesta vastannut Olarin Huolto Oy:n tekninen isännöitsijä Timo Kujala. Ensinnä-kin räystään reunalla oleva reunakorotus on ollut riittämätön, minkä johdosta esimer-kiksi sulamisvedet saattavat etenkin keväi-sin päästä kulkeutumaan harjatiilen alta seinärakenteen puolelle. Toiseksi kattotiilen alla oleva vedeneristys päättyy suoraan tiili-seinän päälle, minkä seurauksena sekä yli-vuotovedet että tuulenpaineella kattotiilen ja harjatiilen välistä tunkeutuva sadevesi on päässyt kulkeutumaan suoraan tiiliseinän päälle ja tuulen painamana edelleen kohti si-

sempiä rakenneosia. Kun tähän vielä lisätään julkisivumuurauksen takana oleva liian pieni ilmarako ja sen puutteellinen tuuletus, ovat vaurion aiheuttajat siinä, jatkaa Kujala. Itse tiilissä ei sinänsä ollut mitään vikaa, vaikka nekin olivat jo yli 30 vuotta vanhoja.

Alkuperäinen ulkoseinärakennerakenneKaksikerroksisten talojen ylempien kerros-ten ulkoseinärakenne oli ns. kevytrakentei-nen puurankaseinä, jossa sisäpinnassa oli kipsilevy sekä höyrynsulkuna muovi. Höy-rynsulun ulkopuolella oli 150 mm koolaus, jonka välissä vastaava määrä villaeristettä sekä tuulensuojana tuulensuojakipsilevy. Tuulensuojan ja tiilikuorimuurauksen väliin oli suunniteltu pieni ilmarako, jota kuiten-kaan ei käytännössä juuri ollut. Tiilen taakse jätetty liian pieni ilmarako sekä puutteellinen

Vuonna 1980 rakennetun useammasta rakennuksesta koostuvan keltatiilipintaisen rivitaloyhtiön kahden talon etelänpuoleiset räystäät ja seinät peruskorjattiin kesän 2012 aikana. Eroa olemassa oleviin pitkittäisseiniin on tuskin havaittavissa.

Räystään vesitiiviyttä parannettiin asentamalla kattotiilen ja ruoteiden alle uusi vaneri ja pi-demmälle ulottuva vedeneristyskermi sekä muurauksen päälle lisäksi tippanokalla varustettu vesipelti.

49

tuuletus ja vedenpoisto edesauttoivat vauri-oiden kehittymistä, kertoo Kujala. Alakerran rakenne oli täystiilinen, joka rakenteena oli varmatoimisempi.

Hajuhaitat paljastivat vauriotYläkerran ulkoseinärakenteen kastumisen seurauksena kostea seinärakenne oli alkanut ”muhia” niin, että siitä alkoi syntyä selkei-tä hajuhaittoja myös sisätiloihin. Korjausta mietittiin tehtäväksi yläkerran osalta ensin sisäpuolelta käsin, jotta julkisivumuurausta ei olisi tarvinnut purkaa, mutta tarkemmin tarkasteltuna ymmärrettiin, että se olisi mah-dotonta. Kun ongelmien aiheuttajat oli pai-

Julkisivumuurauksen ja sokkelin väliin asennettiin kumibitumikermi ja sen alle vielä tippanokalla varustettu pelti varmistamaan seinärakenteeseen tulevan kosteuden poisjohda-tusta ja samalla suojaamaan sokkelia julkisivupintaa pitkin valuvalta vesirasitukselta.

kallistettu, päätettiin aloittaa korjausprojekti lähes välittömästi. Pidettiin hallituksen hätä-kokous ja korjausurakoitsijaksi valittiin par-haillaan naapuruston kerrostaloa peruskor-jaamassa ollut korjausrakentamiseen erikois-tunut Consti Yhtiöt. Projekti alkoi keväällä ja kesti noin puolitoista kuukautta.

Uudet detaljit varman päälleRäystään liitosdetalji korjattiin laittamalla kattotiilien ja ruoteiden alle kunnon vaneri, jonka päälle riittävän pitkälle ulospäin ulot-tuva kumibitumikermi sekä muurin päälle tippareunalla varustettu pelti, joka aiemmas-ta rakenteesta puuttui kokonaan. Näin vesi

ei pääse enää johtumaan tiiliseinään vaan ulos rakenteesta. Uudeksi lämmöneristeek-si laitettiin 100 mm pehmeää mineraalivil-laa sekä 30–50 mm tuulensuojamineraalivil-laa tilanteesta riippuen. Seinärakenteeseen asennettiin myös aiempaa parempi elastinen höyrynsulku, mutta sisäpuolinen kipsilevy jätettiin paikoilleen. Uusi elastinen höyryn-sulku vietiin myös ensimmäisen kerroksen sisäpuolisen tiiliseinän ja lämmöneristeen väliin. Lisäksi muurauksen takana olevaa il-marakoa levennettiin 30 mm levyiseksi. Sok-kelin päälle asennettiin lisäksi kumibitumi-kaista, joka taitettiin seinään päin. Vanhasta rakenteesta poiketen, kumibitumikaistan alle

Vanhan räystäs- ja seinärakenteen virheellinen liitos, jossa tuulen mukana tuleva viistosade sekä tasakaton ylivuotovesi pääsivät vapaasti johtumaan julkisivumuuraukseen ja sen takana oleviin sisempiin rakennekerroksiin.

50

Osakorjauksen toteutus

Projektin johto: Olarin Huolto OyPeruskorjausurakointi: Consti YhtiötJulkisivutiili: Wienerberger Oy Ab

laitettiin vielä tippanokalla varustettu pelti. Julkisivumuuraukseen jätettiin lisäksi joka kolmas pystysauma auki tuuletusta ja veden-poistoa varten.

Sopiva tiili löytyi WienerbergeriltäRivitaloalueen julkisivutiilien väri on keltai-nen, mutta ei aivan yksivärinen, vaan lieväs-ti punaiseen päin kirjava. Ongelmaksi muo-dostui tuo kirjavuus, sillä tarkalleen juuri vanhan talon mukaisten tiilien löytäminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Yksivärisiä-kin keltaisia tiiliä oli niukalti tarjolla, mutta loppujen lopuksi Wienerbergerin laajasta va-likoimasta löytyi kutakuinkin vanhaa muis-tuttava tiiliväri, kertoi korjausurakoinnista vastannut Markku Kalevo Consti Yhtiöistä. Useita tiilimalleja vertailtiin vanhaan, ennen kuin sopiva tiili löytyi. Lopputulokseen oltiin kuitenkin kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväi-siä, toteavat Kujala ja Kalevo lopputulosta tarkastellessaan. Myös asukkaat olivat sekä lopputulokseen että nopeaan ja ammattitai-toisesti hoidettuun osakorjaukseen tyytyväi-siä, kertoo Kujala, jonka pitkä isännöintiura Olarin alueella alkoi jo vuonna 1984.

Julkisivumuurauksen ensimmäisestä tiilikerroksesta jätettiin oikeaoppisesti joka kolmas pystysauma auki, millä varmistettiin rakenteen tuuletus.

Olarin Huolto Oy:n tekninen isännöitsijä Timo Kujala vastasi projektin johtamisesta ja Consti yhtiöiden Markku Kalevo korjaustöi-den suorittamisesta. Molemmat olivat tyyty-väisiä kohteen onnistuneeseen lopputulok-seen ja asioiden sujuvaan toteutukseen.

5151

Pitkät perinteet omaava öljylämmitys on edelleenkin helppo ja vaivaton lämmitys-tapa. Öljylämmitysjärjestelmän kunnostus tulee yleensä aina edullisemmaksi kuin sen vaihtaminen toiseen lämmitysmuotoon.

Lisää tietoa öljylämmityksestä löytyy osoitteesta www.oljylammitys.fi

Energiatehokas öljylämmitys

Vantaalainen huolto- ja asennusliike Öljy- ja Sähkölämpö sai pikahälytyksen Tuusulaan, kun lämmitysyksikön jo vuosikymmeniä toi-minut isompi kattila alkoi vuotaa. Kun Oy Termocal Ab Termaxilta löytyi heti vastaava kattila, voitiin vaihtotyö käynnistää välittö-mästi. – Tämmöisessä tapauksessa tarkistam-me aina samalla myös öljysäiliön, putkistojen, paisuntasäiliön, ilmakellojen ja varoventtiili-en kunnon sekä automatiikan toimivuuden, kertoo toimitusjohtaja Timo Knaapi. Täs-sä kohteessa todettiin, että kattilanvaihdon yhteydessä on syytä uusia myös öljysäiliöstä tuleva putkisto.

Ripeä asennus pelasti ongelmiltaEltel Networkin toimitilat omistavan Maan-rakennus Pusku Oy:n kiinteistöjen kunnosta vastaava Marko Heikkala on tyytyväinen kat-tilanvaihdon nopeaan aikatauluun. – Isompi kattila alkoi loppusyksystä 2012 vuotaa ja välitön uusiminen oli väistämätön korjaus-toimenpide. Jäimme juuri pakkasten kyn-nyksellä pienemmän kattilan varaan, jonka lämmitysteho ei ole riittävä, mutta onnek-si uusi kattila oli heti saatavissa. Kattilan vaihtokin sujui sitten varsin nopeasti, joten selvisimme ilman ongelmia. Tämä lämpöyk-sikkö tuottaa lämpöä viiteen teollisuusra-kennukseen ja yhteen omakotitaloon. – Kun lämmitysjärjestelmä on nyt taas korjattu ja huollettu, mennään näin taas muutama vuo-sikymmen eteenpäin. Lämmin käyttövesikin on aina riittänyt kattamaan tarpeet. Lisäksi

Kun kattila vaihtui

päivässäihan kiinteistön vieressä sijaitsevat öljysäiliöt ovat logistisesti helposti saavutettavissa. – Joihinkin kohteisiimme olemme miettineet lisälämmönlähteeksi ilmalämpöpumppua, jonka lisäetuna olisi kesäaikainen tilojen vii-lennysmahdollisuus, puntaroi Heikkala.

Kolme muskettisoturiaÖljy- ja Sähkölämpö on toisen polven perhe-yritys, kun Timo Knaapi osti liiketoiminnot apeltaan viime vuosikymmenen puolivälis-sä ja jatkaa nyt huolto- ja asennuspalveluin keskittyvänä alan yrityksenä pienellä, mut-ta tehokkaalla organisaatiolla. Toimitusjoh-taja on itse työhön osallistuva hoitaen säh-kötyöt. Oma poika ja tämän serkku tekevät sitten muut asennustyöt. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta sopisi siis varsin hy-vin yrityksen tunnuslauseeksi. Tarvittaes-sa sujuvat myös rakennustekniset purku- ja uudistustyöt. Kun yrityksellä ei ole turhaa byrokratiaa, on se varsin kilpailukykyinen. – Meillä on pääkaupunkiseudulla ja sen ym-päristökunnissa kaaren Kirkkonummi-Mänt-sälä-Porvoo sisällä 5000–6000 kiinteistöä, joihin teemme öljylämmityksen huollot ja huoltojen vaatimat korjaustoimenpiteet, kuvaa Knaapi asiakaskuntaansa ja samalla öljylämmityksen isoa osuutta lämmitysener-gian tuottamisessa. – Toki asiakkaita täytyy ollakin, sillä käymme isoissakin kiinteistö-kohteissa vain 1-2 kertaa vuodessa. Muuta-ma asiakas on luottanut palveluksiimme jo vuosikymmeniä. – Jatkuvan kunnossapidon ja ennakoivan huollon merkitys on suuri toi-mintavarmuuden ja siten myös lämmityksen kokonaiskustannuksen kannalta.

Vikahälytyksiä tulee verrattain harvoin, korkeintaan muutama kuukaudessa. Näistä-kin osan pystyisi vartiointiliike kuittaamaan niin, ettei asennusliikkeen tarvitsisi sännätä suoraan sängystä paikalle. Automatiikka on kuitenkin aika monimutkaista ja jos ei tiedä mitä nappulaa tai katkaisijaa tulisi painaa, niin parempi on, ettei arvaa ja hälyttää mei-

dät sitten paikalle. Meillä on aina 24/7 –val-mius tulla paikalle – vaikka jouluaattona – lupaa Timo Knaapi.

Kestävintä lämmöntuottoaKattilat ovat todella kestäviä, jopa liian hyviä valmistajan ja meidän asentajien kannalta, naurahtaa Knaapi. Jopa 40 vuotta vanhan kattilan hyötysuhde on vielä varsin korkea. Toki paljon potentiaalista uusimista on. Nyt ei vaan tiedetä, millä jatkossa mennään. Yksi asia lienee varma; kaikki energiamuodot ja si-ten energiantuottaminen tulee kallistumaan. Olenkin varma, että bioöljyn lisääntymisen myötä öljylämmitys tulee olemaan vahvoil-la. Nyt puhutaan liikaa palmuöljystä, mutta uskon, että esimerkiksi suomalaisesta puus-ta tehtävän bioöljyn osuus tulee kasvamaan. Kaikki myös tiedämme, että aina kun esimer-kiksi lämmitysenergiaa tuotetaan polttamal-la, jostain se energia on kerätty. Kaasu ja nes-temäiset polttoaineet ovat tässä kategoriassa valovuoden edellä esimerkiksi pellettiä. Toki sähkö- ja kaukolämpö ovat käyttäjän kannal-ta huolettomia, mutta mikä tulee olemaan kaukolämmön hintakehitys, jos kivihiilen käyttöä joudutaan vähentämään uusiutu-van energian osuuden lisäämistavoitteiden myötä? Minun suositukseni öljylämmittei-sille taloyhtiöille ja muillekin kiinteistölle on, että kattilanvaihdon yhteydessä asennetaan hybridivaraaja, mikä mahdollistaa monimuo-toisesti rinnakkaisenergian käytön, summaa Timo Knaapi Öljy- ja Sähkölämmöstä.

Jos kuuden eri kiinteistön lämmitysyksikön pääkattila poksahtaa juuri talvipakkasten kynnyksellä, kylmää se tuotantotilojen lisäksi helposti myös kiinteistöjen kunnosta vastaavan ajatukset. Tuusulassa sijaitsevien Eltel Networkin kohdalla sähäkkä toiminta aiheutti vain minimaalisen katkoksen, kun uusi kattila oli täydessä toiminnassa jo seu-raavana päivänä vaurion syntymisestä.

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen

52 Teksti: Laura Cankar Kuvat: Fenestra

Ikkuna- tai kerrostaso-oviremontti on talo-yhtiössä oivan tilaisuuden paikka parantaa kiinteistön asumisviihtyvyyttä ja turvalli-suutta, kokonaisenergiatehokkuuden lisäksi. Taloyhtiöissä ei aina tulla ajatelleeksi, mitä kaikkia ominaisuuksia ikkunoissa ja ovissa nykypäivänä on.

– Valveutuneimmat taloyhtiöt osaavat on-neksi jo arvottaa valintapäätöstä tehdessään ikkunoiden monipuolisia ominaisuuksia, sanoo Taneli Lundén, korjausrakentamisen myyntipäällikkö Fenestralta.

Remonttirumban jälkeen saattaa harmit-taa, että äänet edelleen kuuluvat häiriseväs-ti rappukäytävästä tai että asunto edelleen kuumenee liikaa kesäisin – esimerkiksi täl-laiset seikat ovat korjattavissa kun kiinnit-tää huomiota tuotteiden ominaisuuksiin laajemminkin.

Oikea ikkuna oikeaan paikkaanIkkunavalintoja ei millään muotoa kannata tehdä pelkän hinnan perusteella. Ikkunoi-den valinnassa kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi, mihin ilmansuuntaan ne antavat ja kuinka alttiita ne ovat säänvaihteluille. Ik-kunoiden hankkiminen bulkkina on ajattelu-mallina auttamattoman vanhentunut.

– Esimerkiksi auringonsuojausominaisuus on erityisen tärkeä eteläjulkisivun ikkunoissa ja ilta-auringon puolella, Lundén korostaa.

Valitsemalla superlaseilla varustetut ikku-nat voi välttää kesäaikaan asunnon ylikuume-nemisen ja vähentää koneellisen jäähdyttä-misen tarvetta esimerkiksi ilmalämpöpum-pulla. Tällä on suuri merkitys kokonaisener-giataseen kannalta.

– Talven aikana mahdollisesti hankittu energiansäästö valuu äkkiä hukkaan, jos ke-sällä täytyy käyttää energiaa jäähdyttämi-seen esimerkiksi ilmalämpöpumpulla, Lun-dén huomauttaa.

Ikkunoiden huima energiatehokkuuden kasvaminen on luonut tarpeen huurtumat-tomuus-ominaisuudelle.

– Aiemmin lämpöä falskasi aina sen ver-ran, että ikkunoiden ulkopinta pysyi sulana itsekseen, Lundén sanoo.

– Nykyään, jos haluaa välttää huurtu-misen, täytyy osata valita huurtumaton ul-koikkuna.

Ikkunavalinnassa on hyvä pohtia hetki myös oman ympäristön erikoispiirteitä. Eri-

Ovien ja ikkunoiden ominaisuuksilla on suuri merkitys

tyisesti tiiviissä kaupunkirakentamisessa ää-neneristävyys tuo asumismukavuutta.

– Esimerkiksi liikenteen melu ei haittaa sisätiloissa, jos ikkunan ääneneristävyysta-so on hyvä, Lundén sanoo.

– Erikoisvahvistettu rakenne ovessa on hyvä turva murtovarkauksia vastaan ja kut-sumattomia vieraita voi tehokkaasti pitää loi-tolla myös päivittämällä remontin yhteydessä lukot ajan tasalle.

Tärkein asumisviihtyvyyteen vaikuttava ominaisuus kerrostaso-ovien kohdalla on sen ääneneristävyys: Monet kokevat kiusallisena, että oman kodin äänet kaikuvat rappukäytä-vään asti ja toisinpäin, portaissa kulkevien kolinat voivat häiritä omaa elämää.

– Oven ääneneristävyys tuo rauhaa ko-tiin: Se on ominaisuus, jonka olemassaolosta voi nauttia joka päivä, Lundén huomauttaa.

Sisäovetkin käyttötarkoituksen mukaanOminaisuuksien kirjo ulottuu toki myös asuntojen sisäoviin – onhan jokaisessa kodis-sa useanlaisia tiloja, joilla on erilaiset käyttö-tarkoitukset. Jokainen ymmärtää, että sau-naan täytyy olla omanlaisensa ovi, mutta esi-merkiksi kylpyhuoneiden sisäänkäynteihin asukkaat eivät välttämättä hoksaa hankkia roiskeenpitävää ovea.Paloturvallisuus- ja ääneneristys ovat sisä-ovissakin relevantteja ominaisuuksia.

– Jos perheessä on teini-ikäisiä, ääne-neristävyys heidän valtakuntiensa porteilla saattaa olla muun perheen näkökulmasta olla hyvinkin käyttökelpoinen ominaisuus, Lundén nauraa.

Korkeakiiltoisuus tuo oveen näyttävän ul-konäön lisäksi helppokäyttöisyyttä.

– Esimerkiksi keittiössä korkeakiiltoinen ovi on helppo pyyhkäistä puhtaaksi, Lundén vinkkaa.

– Jos keittiössä on samanväriset korkea-kiiltoiset kaapistot, kaupan päälle tulee tie-tysti myös komea tyylin jatkumo, joka voi toki ulottua myös ulko-oveen saakka.

Ominaisuudet käyttöön laadukkaalla asennuksellaVain asentamalla ikkunat ja ovet oikein nii-den kaikki ominaisuudet saadaan täysipai-noisesti hyödynnettyä. Esimerkiksi jos ää-neneristävä ovi on asennettu falskisti, ei se täytä tarkoitustaan.

– Laadukas asennus on osa ikkunoihin ja oviin liittyvää kokonaistoimitusta, Lun-dén summaa.

Ikkuna- ja ovihankintoja pohtiessa kannattaa punnita vaihtoehtoja muutenkin kuin vain hinnan kan-nalta. Moderneissa ikkunoissa ja ovissa on tarjolla lukuisia ominaisuuksia, joiden avulla voi ratkaisevas-ti parantaa energiatehokkuuden lisäksi myös kodin asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Kerrostaso-ovet ovat asunnon tärkeä turvallisuustekijäVanhaa mainosta mukaillen, myös kerrosta-so-ovissa on eroja, kuten viineissä. Ulkonäkö ja tyyli ovat tietysti tärkeitä, mutta se, mitä ovet kätkevät rakenteisiinsa, on tärkeää mo-nia muita asioita ajatellen.

– Esimerkiksi kerrostaso-ovien remontis-sa ilman muuta kannattaa päivittää turvalli-suusasiat kuntoon, Lundén painottaa.

– Tulipalon sattuessa kerrostaso-ovi, jossa on asiallinen paloluokitus, pitää kuumuutta ja liekkejä loitolla jopa puolen tunnin ajan.

Toinen tärkeä turvallisuustekijä on oven lukitus- ja murtoturvallisuus. Rakenteeltaan heppoisa ovi ja kuluneet, vuosikymmeniä palvelleet lukot eivät juuri murtovarkaita pi-dättele. Monissa taloyhtiöissä turvallisuus-riskinä ovat erityisesti suurten remonttien jälkeen myös asuntojen avainten kopiot, joita voi olla liikkeellä lukuisia tuntematto-missa käsissä.

53

Moderneissa ikkunoissa on paljon ominaisuuksia. Joka seinälle ei ole hyvä hankkia samanlaista ikkunaa, vaan ottaa ikkunavalinnoissa huomioon esimerkiksi ilman-suunnat. Eteläjulkisivun ikkunassa auringonsuojausominaisuus parantaa asumis-viihtyvyyttä ja energiatehokkuutta, kun sisätilat eivät pääse kuumenemaan häirit-sevästi ja vältytään koneellisen jäähdyttämisen tarpeelta.

54 Teksti: Jyrki Hutri Kuvat: Lumon Oy

Luonnon läheisyys, vuodenaikojen vaihte-lu ja asumisen uusi ulottuvuus viehättävät. Lasitettu parveke saa sisustajan mielikuvi-tuksen liikkeelle. Vapaa-aika, harrastukset ja jopa pelkkä oleskelu saavat ihan uusia ulottu-vuuksia kun suojana on sivuunliukuvat par-vekelasit. Auringon valo tuo lämpöä ja valoa parvekkeelle. Lasin takaa aurinko lämmit-tää aikaisemmin keväällä ja viivyttää kesää myöhemmälle. Laseja osittain tai kokonaan avaamalla voidaan säädellä lämmön ja suo-jan tarvetta. Auringonsuojaverhot antavat lisämahdollisuuden tehdä parvekkeella viih-tymisestä vielä mukavampaa. Auringonsätei-den lisäksi verhot suojaavat myös uteliailta katseilta. Saunailtana on mukava vilvoitella yksityisessä ulkotilassa ja aurinkoisena sun-nuntaipäivänä taas antaa säteiden lämmit-tää. Kahden hengen kynttiläillallinen ei kai-paa sivusta seuraajia pilaamaan tunnelmaa. Auringonsuojaverhot tekevät lasitetusta par-vekkeesta yksityistilan.

Kevätaurinko lämmittää lasitettua parve-ketta välillä liiankin tehokkaasti vaikka ulko-na olisi vielä viileää. Parvekkeen muuttami-nen keväiseksi ja kesäiseksi viherhuoneeksi kaipaa mahdollisuutta säädellä auringonva-loa. Auringonsuojaverhot ovat myös tähän tarkoitukseen mainio tapa. Sirkkalehdistä varttuu monenlaista vihreää ruokapöytään ja väri-iloisia kukkia silmänruoaksi osaavan viherpeukalon työn palkitsevana tuloksena. Parveke on myös mainio paikka kuntopyö-rälle. Intensiivinen aerobinen kuntopyöräi-ly on miellyttävää tehdä katseilta suojassa. Erilaiset harrasteet kaipaavat välillä valon säätömahdollisuutta. Pehmeä, läpikuultavien verhojen läpi siilautuva valo on ihanteellinen taidemaalarin työskentely-ympäristö. Kulta-kauden mestarit rakensivat aikanaan ateljeen ikkunat antamaan tasaista pohjoista valoa. Auringonsuojaverhoilla voidaan jäljitellä tätä inspiroivaa ateljeevalaistusta.

Parhaat auringonsuojaverhot liikkuvat pystysuunnassa vapaastiLasikohtainen auringonsuojaverho tehdään mittojen mukaan. Verhoa voidaan nostaa alareunastaan tai laskea yläreunastaan tar-peen ja tunnelman mukaan. Samaa verhoa voidaan liikuttaa niin ylä- kuin alareunas-taankin ja jättää verho osittain auki keskelle lasia. Jokaisen lasielementin verho liikkuu itsenäisesti. Verhojen säätö on vain omasta halusta ja mielentilasta kiinni. Auringonsuo-javerhojen ylä- ja alaosassa on sirot alumiini-

Sisusta parvekkeesi – suojaa se auringolta ja uteliailta katseiltaLasitettu parveke laajentaa asuintilaa lähemmäksi luontoa. Kun par-veke on lasitettu, huomaa usein istuvansa siellä säätilasta ja vuo-denajasta riippumatta. Vaikka olohuonekin olisi viihtyisä ja kauniis-ti sisustettu, parveke vetää kuitenkin puoleensa.

55

Auringonsuojaverhoilta vaaditaan parvek-keella enemmänParveke on ulkotila, joka on alttiina säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelulle. Syksyn pitkään kestävä kosteus, lämpimät ja märät talvet saattavat pilata verhotekstiilit. Suojaverho-ja hankittaessa täytyy varmistaa, että ver-hot on suunniteltu parvekekäyttöön. Noki, pöly ja ilman epäpuhtauden likaavat verhot ajan mittaan. Pesun kestävyys pidentää huo-mattavasti verhojen käyttöikää ja ne voidaan pitää aina siistinä ja puhtaana. Kosteus ai-heuttaa myös ruostumista. Hyvien auringon-suojaverhojen metalliprofiilit ovat alumiinia, jotka eivät ruostu ja pulverimaalattu pinta on helppo pitää puhtaana normaaleilla siivous-välineillä ja -aineilla.

Hankinta parvekelasitilauksen yhteydes-sä, jälkeenpäin netistä tai edukkaana yhteistilauksenaKun parvekelasien hankinta on ajankohtai-nen, helpointa on tilata samalla myös aurin-gonsuojaverhot tai taloyhtiössä pidetyn esit-telyn jälkeen edukkaana yhteistilauksena. Näin asiakas saa ne mittojen mukaan tehtynä ja valmiiksi ammattilaisen paikoilleen asen-tamana. Myös useimpiin kirkkaisiin lasikai-teisiin voidaan asentaa auringonsuojaverhot yhteishankinnassa.

Auringonsuojaverhot voidaan tilata netis-tä myös jälkeenpäin Lumon parvekelaseihin. Jälkiasennettavat auringonsuojaverhot asen-netaan itse ohjeiden mukaan.

Nyt auringonsuojaverhot asennettuihin lasituksiin edukkaana yhteistilauk-senaOle aktiivinen, ota yhteyttä. Järjestäm-me kanssanne kyselyn taloyhtiössäsi ja esittelyn kiinnostuneille.

Lumon Suomi Oypuh. 020 7403200info@lumon.fiwww.lumon.fi

11.2.2013

Lumon Suomi Oy p. 020 7403 200 info@lumon.fi Y-tunnus PL 430 f. 020 7403 300 firstname.lastname@lumon.fi 1905514-0 45101 Kouvola www.lumon.fi Käyntiosoite Kaitilankatu 11 FI-45130 Kouvola

Asunto Oy Kallenkuja 4      TIEDOTE/KYSELY osakkeenomistajat           Kallenkuja           VANTAA 

  

Olemme kehittäneet aivan uuden ja moitteettomasti toimivan tavan suojata  lasitetut parvekkeet auringolta ja katseilta. 

 Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää mielenkiintonne taloyhtiössänne  järjestettävään auringonsuojaverhoesittelyyn.  Mahdollinen esittely järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. 

 Nykyaikaisilla Lumon auringonsuojaverhoilla  saavutetaan lukuisia hyötyjä:   ‐Ehkäisevät parvekkeen kuumumista   ‐Antavat kätevän näkösuojan ‐Innosuomi‐kilpailussa palkittu tuote ‐Tuhansia tyytyväistä käyttäjää ‐Kätevät, toimivat ylhäältä alas ja alhaalta ylös ‐Vesipestävät ‐yhtenäinen ilme taloyhtiössä ‐kokonaispalvelu mittauksesta asennukseen  Nyt Teillä on mahdollisuus hankkia auringonsuojaverhot edullisesti yhteishankintana. Palauta alla oleva lipuke hissin vieressä olevaan Lumon postilaatikkoon viimeistään   ke 13.3.2013 ! 

 Parhain terveisin, Tuomo Tuotepäällikkö Lumon Suomi Oy puh. 020 7403 220 www.lumon.fi tuomo.tuotepäällikkö@lumon.fi   As Oy Kallenkuja 4 

  Kyllä, olen kiinnostunut tulemaan Lumon auringonsuojaverho‐  esittelyyn myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.  

 nimi: 

   huoneisto:    Puhelinnumero 

X

profiilit, jotka pitävät verhot aina oikeassa kuosissaan. Verho kiinnitetään jokaiseen la-sielementtiin erikseen. Se liikkuu lasin mu-kana kaikkiin asentoihin.

Yhtenäinen lasitus kaipaa myös yhtenäis-tä verhovalintaaTaloyhtiö lasittaa usein koko taloyhtiön par-vekkeet kerralla. Asumismukavuuden koho-amisen lisäksi parvekelasitus suojaa myös ra-kenteita ja säästää energiaa. Talon arkkiteh-toninen ilme halutaan säilyttää yhtenäisenä, joten yhä enemmän liitetään koko talon lasi-tuksiin myös auringonsuojaverhot. Yksittäis-ten asukkaiden omat viritelmät tekevät talon ulkoasusta kovin kirjavat. Kotikutoisiin tee-se-itse -verhoihin liittyy myös tärkeä varoi-tuksen sana. Jos parvekelasitukseen kiinnit-tää poraamalla omia verhoratkaisuja, yleen-sä takuu umpeutuu ja parvekelasien sujuva käyttö hankaloituu.

Neljä suosituinta verhovaihtoehtoa on val-koinen ja harmaa, molemmat läpinäkymät-töminä tai läpikuultavina.

56 Teksti:Topi Aaltonen Kuvat: Jarno Kylmänen

As Oy Pohtolan katto remontoitiin

keskellä talveaAs Oy Tampereen Pohtolassa oli puhuttu jo pitkään kattoremontin tarpeesta. Vanha katto oli saavuttanut elinkaarensa pään ja tältä osin uusimiselle oli tul-lut todellinen tarve. Tilanne sinällään ei ole mitenkään normaalista poikkeava, mutta tässä taloyhtiössä remontti päätettiin suorittaa keskellä talvea.

Talviremontin vaikutus – laa-dun takaa osaava urakoitsijaÄkkiseltään katon remontointi talviaikaan kuulostaa hyvinkin poikkeukselliselta, mutta han-ketta puoltavia tekijöitä kuiten-kin löytyy. Merkittävin näistä lienee kustannukset.

– Kattojen remontointi miel-letään hyvin pitkälti kesäajan töiksi, mutta oikein tehtynä se voidaan suorittaa talvella ilman sen suurempia ongelmia. Katto-remontti tässä kohteessa tarkoit-

ti paisti katteen uusimista myös kattomuodon muutosta, mikä osaltaan lisäsi rakennusteknis-ten töiden osuutta. Se, että ta-loyhtiössä päätettiin toteuttaa remontti talvella, vaikutti luon-nollisesti kustannuksiin. Resurs-seja hankkeen suorittamiseen normaalin sesongin ulkopuolella on tarjolla enemmän, joten kus-tannukset jäävät alhaisemmiksi. Huomattavaa kuiteinkin on, että tilaajan tulee todella kiinnittää huomiota urakoitsijan osaami-

seen. Talvi vuodenaikana aset-taa työn suorittamiselle omat haasteensa, kertoo työmaapääl-likkö Keijo Mustalahti Kerabit-Pro Oy:ltä.

As Oy Tampereen Pohtolassa saneerattiin kaikkiaan kolme ra-kennusta. Hankkeen onnistumi-sen kannalta oleellista oli hank-keen selkeä jaksotus. Jokaisen rakennuksen katto saneerattiin kahdessa vaiheessa niin, että työstettävä puolikas pidettiin huputettuna.

57

Helpoin tie uuteen kattoon alkaa osoitteesta www.monier.fi .Val-tuutetut kattoasentajamme ovat itsenäisiä yrityksiä, joita Monier kouluttaa säännöllisesti tuotteidemme ja kattoratkaisujen osal-ta. Monierin valtuutetun kattoasentajan valinta on turvallinen ratkaisu ja tiili katemateriaalina on kestävä, äänetön ja ekologi-nen vaihtoehto.

Asukkaiden tiedottaminen oleellisessa roolissaTampereen Pohtolassa kattore-montti tehtiin laajan mittakaavan mukaan. Alkuperäinen tasakatto oli päätetty muuttaa tiilikatteella varustetuksi harjakatoksi ja al-kuperäinen eristys korvata uu-della, entistä tehokkaammalla ja paksummalla eristekerroksella. Laaja remontti osaltaan edellytti sitä, että asukkaita informoitiin hyvin ja oikea-aikaisesti työmaan vaikutuksista.

– Kattoremontin suoritta-minen talvella aiheuttaa epäile-mättä keskustelua asukkaiden ja osakkaiden parissa, mutta hyvillä ja kattavilla perusteluilla hank-keelle saatiin yhtiökokoukselta päätös. Jälkikäteen tarkastelta-essa merkittävässä osassa hank-keen onnistumisen kannalta oli myös viestintä. Kun näin mit-tavaan hankkeeseen ryhdytään kesken lämmityskauden, ei vuo-denajan vaikutuksilta voida vält-tyä. Olosuhteista ja niiden muu-toksista pitää luonnollisesti in-formoida jatkuvasti. Taloyhtiön yläpohjan osalta tämä kattore-montti tarkoitti viikon mittais-ta eristeetöntä jaksoa, jota kom-pensoimme lisälämmityksellä. Kaikki meni lopulta hyvin, kos-ka tilanne oli ennalta tiedossa ja asukkaille kerrottu, selventää taloyhtiön isännöitsijä Petteri Elomaa Kiinteistötahkola Tam-pere Oy:stä.

Uusi ja helppohoitoinen tiili-katto antaa katolle elinkaarenKun hankkeeseen oli taloyhtiös-sä päätetty ryhtyä, vertailtiin tarjolla olevia ratkaisumalleja. Alkuvaiheessa merkittävimmät ratkaisut tehtiin siinä vaihees-sa, kun pohdittiin lähdetäänkö vanhaa bitumikattoa kunnosta-maan vai tehdäänkö koko katto uusiksi. Epävarmuus alusraken-teiden kunnosta ja tarpeet talo-tekniikan parantamiseen puolsi-

Helpoin tie uuteen kattoon!

vat kuitenkin laajamittaisempaa hanketta.

Vanha katto päätettiin pur-kaa niin, että vain betoniset Nilcon-elementit jätettiin jäljel-le. Vanhan katon kunnostami-nen olisi koettu vain ongelman lykkäämiseksi. Uudeksi katteeksi valittiin tiili.

– Kattoa remontoidessa on tärkeää, että kokonaisuus hoi-detaan  viimeistä piirtoa myöden kunnolla. Tampereen Pohtolassa katolle haluttiin antaa uusi elin-kaari ja juuri tähän tarkoituk-seen tiilikatto onkin erinomai-nen vaihtoehto. Tiili on materi-aalina kestävä sekä helppohoi-toinen, joten kerralla kuntoon hoidettu katto kestää pitkään. Kohteelle valittiin uudeksi kat-teeksi Monierin tummanharmaa Ormax-kattotiili, kertoo myyn-tijohtaja Kim Henriksson Mo-nier Oy:ltä

Kattoremontti valmistui etuajassaAs Oy Tampereen Pohtolan kat-toremontti aloitettiin lokakuussa 2011 ja valmista tuli huhtikuus-sa 2012, noin kuukausi etuajassa suunnitellusta. Työmaata koetel-tiin niin tapaninpäivän myrskyil-lä kuin alkuvuoden kovilla pak-kasillakin, mutta selkeä rytmi-tys ja ammattimainen urakointi antoivat onnistumiselle tarvit-tavat eväät.

– Taloyhtiössä niin asukkaat kuin osakkaatkin ovat olleet tyytyväisiä remontin tulokseen. Tämä oli taloyhtiölle selkeä in-vestointi kiinteistön arvoon. Täs-tä syystä päädyimmekin katon perusteelliseen korjaamiseen ja edelleen tiilikattoon lisäeristyk-sineen. Lähivuosien osalta kor-jaushankkeet on nyt taloyhtiön osalta hoidettu ja valmistautumi-nen pidemmällä tulevaisuudessa häämöttävään putkiremonttiin voidaan rauhallisin mielin aloit-taa, päättää isännöitsijä Elomaa.

58 Teksti: Sampsa Heilä Kuvat: Spu Oy

Espoon Haukilahden rantaa kiertävän Mell-stenintien varrella sijaitseva 16 huoneiston rivitaloyhtiö katsoi kattoremontin ajankoh-taiseksi vesikaton ongelmien takia. Vuonna 1972 valmistuneessa Asunto Oy Meritan-huassa on kolme kaksikerroksista rivitaloa, joissa on ajalle tyypillinen bitumikermieris-teellä päällystetty tasakatto.

”Katto oli ikääntynyt, ja siinä oli havaitta-vissa kaadoissa ongelmia, jolloin vesi jäi sei-somaan katolle lätäköihin. Vuosien varrella katolla oli ollut muutamia vuotoja, jotka oli korjattu paikallisesti”, rakennesuunnittelija, DI Henrik Svartström Insinööritoimisto Aaro Kohonen Oy:stä sanoo.

Energiakorjaukset yleistyvät kattoremonttien yhteydessä

Alun perin taloyhtiö aikoi kattoremontis-sa korjata pelkästään kallistukset kuntoon ja uusia bitumikatteen, mutta kattorakenteen kunnon selvittäminen osoitti vaurioita jotka edellyttivät laajempaa korjausta.

”Alun perin lämmöneristettä ei ollut tar-koitus vaihtaa. Kattorakennetta avattaes-sa vanhassa eristeessä havaittiin kuitenkin pieneläinten aiheuttamia vaurioita, joiden takia ainakin osa eristeistä ja rakenteista jouduttaisiin vaihtamaan. Tällöin nousi esille myös kysymys lämmöneristävyyden paranta-misesta, minkä avulla korjauksen kustannuk-sia voidaan saada energiansäästöinä takaisin tulevina vuosina”, Svartström sanoo.

Osa katosta oli eristetty levymäisellä mi-neraalivillaeristeellä ja osa puhallusvillalla. Uudeksi lämmöneristeeksi valittiin tehokas polyuretaaninen SPU Eriste.

”Vaihtoehtona oli puhallusvilla, mutta SPU AL –eristeellä saavutetaan ohuemmal-la ratkaisulla nykyaikaiset energiavaatimuk-set täyttävä rakenne. Kattorakenteeseen jää tällöin riittävästi tilaa myös kosteustekni-sen toimivuuden varmistamisen kannalta tärkeälle tuuletukselle”, Henrik Svartström sanoo.

Espoon Haukilahdessa sijaitsevan rivitalon kattoremontissa pää-dyttiin pelkän vesikatteen uusimisen sijaan vaihtamaan vanhat lämmöneristeet energiatehokkaisiin SPU Eristeisiin, jolloin re-montilla saavutetaan myös säästöä energiakustannuksissa.

Eristysliike Sarttila Oy:n toimitusjohtaja Jari Sarttila uskoo polyuretaanin käytön lisääntyvän kattokorjauksissa, koska sillä voidaan parantaa energiatehokkuutta paksuntamatta rakennetta. ”Etenkin tasakatoissa tilaa on yleensä vähän, eikä katon korkeutta tai muotoa haluta monesti lähteä muuttamaan. Lämmöneristeen vaihtaminen tehokkaam-paan on tällöin luonteva ratkaisu”, Sarttila sanoo.

59

SPU Eriste toimii myös höyrynsulkunaPolyuretaanieristeen hyvä ilmatiiviys varmis-taa myös osaltaan rakenteen kosteusteknis-tä toimintaa.

”SPU AL -eristeellä saadaan samalla ker-taa toteutettua rakenteen höyrynsulku. Jos eristeenä käytettäisiin mineraalivillaa tai puhallusvillaa, voisi höyrynsulun tiiveyden varmistaa vain asentamalla uuden höyryn-sulun kattokannattajien alapuolelle, mikä vaatisi alakaton purkamista ja uusimista”, Svartström sanoo.

Kattokorjauksen pääurakoitsija on Eris-tysliike Sarttila Oy. Toimitusjohtaja Jari Sart-tila kertoo, että kattorakenteiden avaaminen paljasti useissa kohdissa vesivuotojen aiheut-tamia kosteus- ja homevaurioita. Paikallisen vaurioiden korjaamisen ja lämmöneristeiden vaihdon sijaan taloyhtiö päätyi koko lämmö-neristyksen uusimiseen.

”Lämmöneristeenä ollut 200 mm:n mi-neraalivilla ei vastaa tämän päivän vaati-

muksia. Mineraalivillan vaihtaminen kah-teen sadan mm:n SPU Eristeeseen parantaa katon lämmöneristävyyttä merkittävästi”, Sarttila sanoo.

Hän uskoo polyuretaanin käytön lisäänty-vän kattokorjauksissa samalla kun energia-määräyksiä kiristetään ja asukkaat alkavat it-sekin yhä yleisemmin vaatia energiatalouden parantamista remonttien yhteydessä.

”Etenkin tasakatoissa tilaa on yleensä vä-hän, eikä katon korkeutta tai muotoa haluta monesti lähteä muuttamaan. Lämmöneris-teen vaihtaminen tehokkaampaan on tällöin luonteva ratkaisu”, Sarttila sanoo.

Ilmatiiviys tärkeä osa energiatehokkuuttaRakennesuunnittelijan tavoin Jari Sarttila pitää tärkeänä etuna myös polyuretaanieris-teen hyvää ilmatiiviyttä.

”Kun SPU Eristeiden saumat vaahdotetaan polyuretaanisella saumavaahdolla, rakentees-ta tulee erittäin ilmatiivis”, Sarttila sanoo.

Hyvä ilmatiiveys on keskeinen osa ener-giataloutta. Ilmavuotojen mukana menee aina energiaa suoraan harakoille.

”Tässä kohteessa päädyttiin tekemään koko purku- ja asennustyö sääsuojan alla, mutta yleensä työmaat ovat säiden armoil-la, jolloin varastoinnissa ja asennuksessa on etua siitä, ettei polyuretaanieriste ime itseen-sä kosteutta”, Jari Sarttila sanoo.

Katon kokonaispinta-ala on noin 2100 m2. Sarttilalla oli työmaalla omia ja aliura-koitsijoiden työntekijöitä noin kymmenen henkeä. Korjaustyö käynnistyi elokuussa ja viranomaistarkastus oli vuoden vaihteessa. Räystäslautojen maalauksia ja muita viimeis-telytöitä tehdään vielä keväällä paremmissa sääoloissa.

”Ennen kuin koko katto päätettiin avata ja lämmöneristeet vaihtaa, työn piti valmis-tua joulukuun puolivälissä. Kun alun perin suunniteltu vesikattokorjaus laajeni myös lämmöneristyksen parantamiseksi, valmis-tumisen aikataulu siirtyi vuoden 2013 puo-lelle”, Sarttila sanoo.

Naapurisovun säilyttävä ratkaisuOlli-Pekka Filatov Isännöintipalvelu Priman Oy:stä kertoo taloyhtiön hallituksen keskus-telleen erilaisista korjausvaihtoehdoista sen jälkeen kun kattorakenteista oli paljastunut kosteusvaurioita ja jyrsijöiden jälkiä.

”Taloyhtiö päätyi parantamaan kattore-montin yhteydessä lämmöneristävyyttä sekä rakennesuunnittelijan että urakan valvojan suosituksesta”, Filatov sanoo.

”Reilun tuuletustilan säilyminen polyu-retaanieristeen hyvän lämmöneristävyyden lisäksi oli yksi tekijä joka painoi lämmöneris-teen valinnassa. Löysimme kattoremonttiin ratkaisun johon kaikki voivat olla tyytyväi-siä”, Olli-Pekka Filatov sanoo.

SPU-polyuretaani on erittäin tehokas lämmöneriste, ja sillä saavutetaan teho-kas ratkaisu pienillä eristepaksuuksilla.

SPU Eristeet eivät vety, kutistu, lahoa tai homehdu ja niiden lämmöneristyso-minaisuudet säilyvät muuttumattomina vuosien saatossa.

Eristeet ovat myös paloturvallisia – SPU Eristeisen ja villaeristeisen talon henkilöturvallisuus on palotilanteessa sama.

SPU Eristeet

60 Teksti: Virpi Koskimies Kuvat: Rautaruukki

Suomalaisia vesikattoja yli 50 vuotta

Ruukin kotimaiset, korkealuokkaiset teräskatot ovat suojanneet suomalaisia koteja jo yli 50 vuoden ajan. Tuotteillemme on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-alkuperämerkintä, joka takaa sen, että tuo-te on valmistettu Suomessa ja paikallisten vaatimusten mukaisesti.

61

Vesikatto on talon tärkein osaKaton kunnolla on merkitystä sillä se suojaa koko rakennusta. Jos se vuotaa tai on puut-teellinen, voi se johtaa kalliisiin ja vaikeasti korjattaviin remontteihin. Katon kunnosta kannattaa siis pitää huolta ja tarkastaa se säännöllisin väliajoin. Suosituksena onkin, että katolla käydään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tällöin on hyvä tarkistaa sekä ka-ton että yläpohjan kunto.

Vesikatto kannattaa vaihtaa, jos katossa näkyy selkeitä vaurioita, läpiviennit vuotavat tai ovat vaikeasti korjattavissa. Samoin talo-yhtiössä on hyvä kiinnittää huomioita nykyi-sen katon korjaus- ja huoltokustannuksiin, sillä huonokuntoisen katon osalta ne voivat nousta suhteettoman korkeiksi. Katon vaih-dolla varmistetaan myös, ettei vesivahinkoja pääse syntymään.

Toimiva katto teräksestäTeräksiset katelevyt suojaavat taloa ja sen ra-kenteita sateelta, tuulelta ja lumelta. Ne ovat myös katon näkyvin osa. Läpivientien avulla katolle voidaan rakentaa hallittuja ja vesitii-viitä aukkoja, kuten savupiiput, kattoikkunat ja ilmastointiputket. Listat, reunukset ja ka-telaudat viimeistelevät katon ulkoasun. Ne yhdistävät katon eri osat toisiinsa ja tekevät katosta saumattoman, visuaalisesti miellyttä-vän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Hyväkun-toisena pysyvän ja tyylikkään katon edellytys on, että kaikki katon osat on valittu huolelli-sesti ja ne ovat keskenään yhteensopivia sekä toiminnallisesti että ulkonäöllisesti.

Sadevesijärjestelmä kaikille katoilleKaikki katot tarvitsevat parikseen toimivan sadevesijärjestelmän. Ruukin räätälöidyt, molemmin puolin pinnoitetut vesikourut, syöksytorvet ja muut osat ohjaavat sadeve-den katolta pois tehokkaasti. Sadevesijärjes-telmä antaa myös ilmettä kodillesi. Ruukin sadevesijärjestelmä on muotoilultaan sula-valinjainen ja se sopii yhteen niin teräs-, tii-li- kuin huopakatonkin kanssa. Tärkeintä on, että vesi ohjautuu turvallisesti pois raken-nuksen perustuksista.

Varmista kattosi turvallisuusTikkaat, kattosillat ja lumiesteet varmista-vat, että katolla on turvallista tehdä huolto- ja puhdistustöitä. Lumiesteet estävät lumen ja jään liukumisen ihmisten päälle ja tikkaat ovat tärkeä poistumistie esimerkiksi tulipa-lon sattuessa. Rakennusmääräykset velvoit-tavat asentamaan tietyt kattoturvatuotteet uudistaloihin ja vanhempienkin talojen koh-dalla on tärkeintä muistaa se, että katon on oltava kokonaisuudessaan turvallinen suo-jatakseen talon asukkaita ja muita ihmisiä.

Kaikki tuotteet ja palvelut yhdeltä toimit-tajaltaRuukin kattopaketilla on VTT:n laatuserti-fiointi, joka takaa, että tuotteiden osat on testattu ja ne ovat varmasti yhteensopivat. Samalla helpotat taloyhtiösi remontin val-vontaa, sillä kohteelle nimetään aina vastuul-linen projektipäällikkö joka valvoo remontin sujuvan kulun ja hoitaa taloyhtiön kanssa yhdessä sovitusti myös remontin aikaisten asukastiedottamisen. Mitään turhia välikä-siä niin tuotteiden osalta kuin koko remontin sujumisen osalta ei taloyhtiölle tule.

Ruukin kattoremontilla takuut sekä työlle että tuotteilleAsiantuntevat kattomestarimme varmistavat yhdessä taloyhtiön kanssa onnistuneen lop-putuloksen. Kattomestarimme ja asentajam-me ovat koulutettuja ammattilaisia, joiden työn jälkeen voit luottaa. Siksi myönnämme-kin tuotetakuiden lisäksi asennustyöllemme 5 vuoden takuun.

• vesikatto• kiinnikkeet ja niiden tiiviys• läpivientien tiiveys• harjat ja harjatiivisteet• listoitukset• kattoturvatuotteet• tuuletus• katon mahdollinen painauma• otsalaudat • veden ohjaus /sadevesijärjestelmä.

Katon kuntoa tarkistetta-essa on hyvä huomioida

• mahdolliset vuotojäljet • kosteusvauriot• roskat eristeen päällä• kantavat rakenteet• piipun kunto • aluskate• aluskatteen läpiviennit• tuuletuksen toimivuus• yläpohjan eristeet• palokatkot ja niiden tiiveys• tuuliohjaimet• mahdollinen lisäeristeen tarve• ilmanvaihtoputkien eristys

Katon yläpohjan kuntoa tarkistettaessa kiinnitä huomiota

• vanhan katteen poistamisen• alusrakenteiden korjaamisen • aluskatteen asentaminen• uusien tuulettuvien teräksinen ruo-

teiden asentamisen• uuden vesikatteen asentaminen• läpivientien asentaminen• kattoturvatuotteiden ja sadevesijär-

jestelmien asentaminen• jätteenkuljetuksen

Ruukin kattopaketin asennukseen kuuluu

62

•Huoltosopimukset•Kattokuntotarkastukset•Kattokuntotutkimukset•Kattoturvatuotteiden asennukset

ja huollot•Kausihuollot•Lumikuormien riskikartoitukset•Lumenpudotukset•Saatto- ja vastuskaapelit•Savunpoistojärjestelmien huollot

ja testaukset•Pienet eristystyöt•Endoskooppikuvaukset

www.icopalkatto.fi

Icopal Kattohuollon palvelut

Olipa kyseessä sitten minkä tyyp-pinen katto tahansa, on katto-huolto syytä suorittaa hyvissä ajoin ennen talvea. Riskitekijät kasvavat mitä lähemmäs tätä lumista vuodenaikaa mennään.

– Taloyhtiö tilaa huoltoliik-keen edustajan paikalle normaa-listi, kun jotain on jo tapahtu-nut. Tyypillisesti kyse on esim. lumenpudotuksista johtuvista vauriosta kuten pinnoitteiden irtoamista tai iskuista johtuvis-ta rei`istä. Vahinkoja toki sattuu ammattilaisellakin. Oleellista kuitenkin on, että mikäli näin käy, vauriot myös korjataan ja luonnollisesti viipymättä. Tilaa-jan tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että kaikki toimenpiteet mitä katolla tehdään, on tehty ammattilaisen toimesta. On tar-peen muistuttaa, että lumenpu-dottamisen osalta tekijöissä on laaja kirjo ja epäammattimainen toiminta tulee taloyhtiölle väis-tämättä kalliiksi, kertoo kehi-tyspäällikkö Jorma Laakkonen Icopal Katto Oy.stä.

Mistä tietää milloin lumi pitää katolta pudottaa?Kattojen rakenteet kestävät pak-kaslunta parikin metriä, mutta märkä lumi voi olla riskitekijä jo muutaman kymmenen sen-tin paksuisena patjana. Lumi-kuorman mittaus on hyvä apu luomenluontitarpeen arvioin-nissa. Icopalin Kattohuoltopal-velu tekee asiakkailleen lumi-kuorman mittauksia osana jat-kuvaa huoltosopimusta, mutta mittauksen saa toki myös ilman jatkuvan sopimuksen tekemis-tä. Myös lumenpudotusta tarjo-taan sopimusasiakkaiden lisäksi kerta-asiakkaille. – Icopal hoitaa lumenpudotustarpeen arvioin-nin sekä lumenpudotuksen asi-akkaan puolesta.

Icopalin työntekijät ovat kou-lutettuja kattoalan ammattilaisia jotka hallitsevat kattotyöt mo-

Kattohuolto kuuluu kalenterivuoteen

Talvi on vuodenajoista se, joka asettaa kiinteistön kuin kiinteistön koetukselle. Kun kiinteistön katto on kaikin puolin kunnossa, ovat huollot ja lumen-pudotukset toteutettavissa helposti ja turvallises-ti. Lopulta tämä näkyy myös kiinteistön omistajien kukkaroissa, kun ongelmilta vältytään ja tarpeel-liset kausityöt (lumenpudotukset) saadaan tehok-kaasti suoritettua.

nipuolisesti. Kun ammattimies hoitaa lumenpudotuksen, huo-mataan samalla mahdollisesti jo tapahtuneet lumen ja jään ai-heuttamat rikkoutumisvahingot ja korjaukset voidaan tehdä heti ennen kuin suurempaa ja kalliim-paa vahinkoa pääsee syntymään. Turvallisesti ja ammattitaidolla!

Säännöllisellä huollolla katolle huomattavasti lisää käyttöikääKattohuolto mielletään tyypilli-sesti yksittäisten toimenpiteiden suorittamiseksi, mutta kyse on

ennen kaikkea kokonaisuudesta. Helpoin ja varmin tapa varmis-taa huollon säännönmukaisuus on solmia sopimus ammattilai-sen kanssa. Huoltokäynti sisältää katon siivoamisen irtoroskista, katteen sekä läpivientien ja kat-toturvajärjestelmien kunnon tar-kastuksen.

Katon ammattitaitoinen huol-to lisää katon ikää parhaimmil-laan 10-15 vuotta. Huolletun katon käyttöikä on jopa 30-40 vuotta, joten säästöä syntyy! Kuntotarkastus ja huolto kannat-taa jättää ammattilaisen käsiin. Huoltamalla katon säännöllisesti vältyt ikäviltä yllätyksiltä. Pieni-kin vuotokohta voi saada aikaan pahaa jälkeä rakenteille sekä ra-kenteiden alapuolelle sijoitetulle omaisuudelle.

Huoltosopimukseen kuuluu kattohuoltokäynnit kaksi kertaa vuodessa. Huoltokäynti sisältää käytännössä katon puhdistuk-sen, tarkastuksen, tarvittavat pienet korjaukset, kiinnitysten varmistamisen sekä huoltora-portin, jota voidaan käyttää tar-vittaessa korjaussuunnitteluun. Kattohuoltopalvelu on tarkoitet-tu ensisijaisesti teollisuus- ja lii-kekiinteistöille sekä asunto-osa-keyhtiöille.

Teksti: Minna Saha Kuva: Icopal Katto Oy

63Teksti: Sari Lensu Kuva: Vesivek

Rakennusten katolla huoltoa vaativille koh-teille on lain mukaan järjestettävä turvallinen kulkutie aina kun katon jyrkkyys on yli 1:8, olipa sitten kattomateriaalina mikä hyvänsä. Normaalisti kulkutie on seinätikkaalta katto-tikkaalle, josta kattosiltaa pitkin siirrytään esim. savupiipulle. Viime talvi osoitti, että parhaiten, kovatkin talvet kestävä kulkutie, onnistuu asentamalla talotikkaat rakennuk-sen päätyyn, josta kattosiltaa pitkin pääsee mukavasti siirtymään harjan viertä piipul-le. Mikäli tikasta ei päätyyn voida asentaa, olisi kattotikas aina suojattava riittävin lu-miestein tikkaan molemmin puolin. Näillä ratkaisuilla täytetään asetusten mukaiset minimivaatimukset, mutta pienellä lisäin-vestoinnilla saataisiin turvallisesti suoritet-tua myös muutkin katolla tehtävät huolto-toimenpiteet.

Ongelmana katon lappeilla, esim. lumitöis-sä liikuttaessa on, ettei katolta löydy riittävästi turvaköyden kiinnityspisteitä. Köyden kiinni-tyspaikkana voidaan yleensä käyttää ainoas-taan muurattua savupiippua, aina ei sitäkään. Oikein suunnitellut ja asennetut kattokulku-tiet kuitenkin mahdollistavat turvallisenkin

Turvaa liikkumisesi katolla huoltotöiden aikana!

ratkaisun. Kun kattosilta asennetaan koko harjan mitalle, saadaan turvaköysi aina kiin-nitettyä parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Kattosiltaan kiinteästi asennettava vaakakis-ko yhdessä vapaasti vaakasuunnassa liikkuvan vaakavaunun kanssa mahdollistaa myös sen, ettei turvaköyttä tarvitse vähän väliä kiin-nittää uuteen paikkaan. Turvaköysi on sää-dettävä siten, ettei huoltotyötä tekevä pääse missään kohtaa kattoa putoamaan räystäältä.

Kaikki kattoturvatuotteet eivät kuiten-kaan sovellu turvaköyden kiinnityspisteiksi, vaan tuotteiden on tarvinnut läpäistä erit-täin vaativat, puolueettoman tarkastajan valvomat pudotustestit. Kun tuote täyttää ns. luokan 2 vaatimukset, voidaan sitä käyt-tää turvaköyden kiinnityspisteenä. Tällaisia tuotteita Vesivekillä ovat kattosilta, katto-tikas ja kattoporras. Lumiesteillä ei kysei-siä testejä tehdä. Lisäksi kattoturvatuote on asennettava aina kattokohtaisesti määritel-tyjen, tarkkojen kiinnitysohjeiden mukaises-ti ja tottakai, alan ammattilaisten toimesta.

Lumiesteiden paikkoja suunniteltaessa on muistettava suojata kaikki kulkutiet ja ra-kenteet, joita lappeelta toiselle putoava lumi

saattaa vaurioittaa. Kattoikkunat ja läpivien-nit ovat usein lappeella ja nekin vaativat omat lumiesteensä. Hyvä olisi myös muistaa suoja-ta mahdollisen katolta putoavan lumimassan alle joutuvat puutarhan istutukset autoista puhumattakaan. Lumieste suositellaan aina asennettavaksi koko räystään pituudelle. Ehdoton minimimitta on kuitenkin kolme metriä ja sekin saattaa vaatia normaalia ti-heämmän kannakejaon tai asennuksen use-ampaan riviin.

Vesivek–asiantuntija tulee aina kohtee-seen paikan päälle ja tekee katolle vaaditta-vista kattoturvatuotteista ja lumiesteistä ilmaisen suunnitelman ja kustannusarvion. Vesivek -kattoturvatuotteet täyttävät omien asentajiemme toimesta oikein asennettuina luokan 2 vaatimukset, eli niihin voi kiinnittää turvaköyden. Asiasta pitää kuitenkin sopia kartoituksen yhteydessä erikseen ja aiemmin tehdyt katon rakenteet on aina tarkistettava talokohtaisesti.

Varmista turvallinen liikkuminen katol-la, soita Vesivek -ammattilainen paikalle ja vaadi katollesi luokan 2 mukaiset kattotur-vatuotteet!

Viime talvi oli sääolosuhteiltaan varsin poikkeuksellinen. Tavallista kovemmat pakkaset ja normaaleja talvia isom-mat lumisateet koettelivat varsinkin talojen kattojen ra-kenteita. Monilla paikkakunnilla kattojen lumikuormat kasvoivat todella isoiksi. Poikkeukselliseksi lumityön koh-teeksi nousikin talon katto. Uutisista saimme lukea lukui-sista vakaviin tapaturmiin johtaneista putoamisista, va-litettavasti jopa kuolemantapauksistakin. Epätavallisen lumisiin olosuhteisiin ja katon normaaleista poikkeaviin huoltotoimenpiteisiin ei oltu varauduttu ja siitä makset-tiin monen osalta liian kova hinta. Myös lumenpudotuk-sen kaltaiset työt pitää pystyä suorittamaan turvallisesti.

6464

PINNALLE

PULPAHTANEITA

Todennäköisesti olemme jo ratkaiseet vas-taavia ongelmia aiemminkin. Meillä on kokemusta ja näkemystä, mutta osaamme varmasti kuunnella myös sinua.

Toimistoissamme on Suomessa noin 50 ammattilaista. JuriNet on myös kansain-välinen, yli 150 juristin ja asiantuntijan yhteistyöverkosto.Jurinet asianajotoimistot suomessaHelsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio, Järvenpää, Pori, Rauma, MäntsäläPuh. 029 009 2590www.jurinet.fi

Riihimäen kaupungin Peltosaari-projek til-le myönnettiin Innovaatiopalkinto Asun-tomarkkinoiden huippuseminaarissa tors-taina 24.1.2013. Palkinnon myönsivät Te-kes, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotie-tokeskus Oy.

Peltosaaren kehitystyössä on toteutettu lukuisia innovatiivisia yhdyskuntarakenta-miseen liittyviä tutkimus- ja kehityshank-keita. Tavoitteiden joukossa on huomioitu sosiaalisuus ja alueen kokonaisvaltainen uudistaminen sen lisäksi, että kehitystyö-hön kuuluu useita rakentamiseen ja yhdys-kuntarakentamiseen liittyviä hankkeita.

Eräs ekologisuuteen ja energiatehokkuu-teen liittyvistä hankkeista on Peltosaares-sa toteutettu Innova-passiivikerrostalon peruskorjaus, jossa sovellettiin uutta Aal-to-yliopiston kehittämää menetelmää yh-teistyössä alan johtavien yritysten kanssa.

Innova-hanke palkittiin kunniamainin-nallaRiihimäellä toteutetun Innova-hankkeen tavoitteena oli löytää uudenlainen, ener-giatehokas tapa saneerata vanhoja kerros-taloja. Tavoitteet olivat korkealla ja kohde haastava. Lopputuloksena syntyi teknisesti toimiva ratkaisu, joka lyhensi merkittävästi korjausaikaa ja mahdollisti asukkaiden ko-tona asumisen koko remontin ajan. Suo-men puutoimialaa edistävät järjestöt myön-sivätkin Innova-hankkeelle kunniamainin-nan vuoden 2012 Puupalkintokilpailussa.

Riihimäen Innova-kohdetta on seurat-tu Omataloyhtiö-sivustolla koko hank-keen ajan. Kohde on nyt valmiina mutta seurantatuloksiin palataan lämmityskau-den päätyttyä.

Riihimäen Peltosaari kerää palkintoja

A la Carte-keittiöt malliston upea uu-tuus; trendikäs akryyliovi NottePehmeät sävyt näyttäytyvät kevään uu-tuusovissa kautta linjan. Valkoinen kiiltävä akryyliovi Inverno saa seurakseen kevään uutuusvärin ruskeanharmaan 163 Not-ten. Nyt on lupa leikitellä materiaaleilla ja tyyleillä. Saareke on loistava ratkaisu seu-rusteluun ja yhteiseen kokkailuun.

A la Carten Premium-malliston uusi ja elegantti 10 mm massiivilaminaatti tekee kokonaisuudesta keveän. Kalusteisiin pii-loutuvat mekanismit,herkulliset suunnit-teluratkaisut ja materiaalivalinnat tekevät keittiöstä huippuunsa asti toimivan.

Tyylikästä tummaa – Petra-keittiöt mal-liston Taru laminaattioveen uutuusvärit musta ja harmaaValkoinen sisälistaovi Taru saa seurakseen kevään uudet trendivärit; mustan ja har-maan. Yhdistelemällä erikokoisia ovia saa-daan rytmiä toimivuuteen ja ulkonäköön. Tässä on ovimalli, joka on erittäin kestävä käytössä. Laminaattityötasot kestävät hy-vin kovaakin kulutusta ja ovat helppoja pi-tää puhtaana.

Valkoista kautta linjan – raikas uutuus Parma-keittiöt mallistoonSuomalainen maku on aika minimalistinen. Valkoinen kiiltävä sisälistaovi Hambo laka-tulla tammilistalla on raikas ja trendikäs.Nykyaikaiset, äänettömästi liukuvat laati-kot tarjoavat runsaasti säilytystilaa ja er-gonomisesti sijoitetut kodinkoneet tuovat käyttömukavuutta.

lisää keittiötrendejä: www.keittiomaailma.fi

Kevään ihanat keittiöuutuudet!

Vuoden 2013 alusta Fenestran ikkunoihin ja oviin voi vali-ta tanskala i -sen Randin de-sign-painikkeet ja helat. Randin korkealaatuisil-la ja tyylikkäillä tuotteilla yksi-tyiskohtiin pa-nostava sisus-taja saa kotiin yksilöllistä il-mettä.

Tanskalainen Randi on tunnettu lin-jakkaista ja laadukkaista tuotteistaan, pai-nikkeista ja heloista. Ne ovat tanskalaista designia parhaimmillaan: Niissä yhdistyy laatu, käytettävyys ja kauneus.

– Tämä uniikki tuotelinja on suunnat-tu vaativille kuluttajille, jotka haluavat ko-tiinsa näyttäviä yksityiskohtia, luonnehtii myyntijohtaja Jari Lehkonen Fenestralta.

Randin painikkeet ja helat ovat tanska-laisten arkkitehtien suunnittelemia. Fe-nestra maahantuo Randin tuotteita maa-han yksin oikeudella. Ne voidaan yhdistää kaikkiin Fenestran ikkunoihin ja sisäoviin. Randin tuotteilla on 10 vuoden takuu. Randi-valikoimaan voi tutustua Fenestran myyntinäyttelyissä ja osoitteessa www.fe-nestra.fi.

lisätietoja: Jari Lehkonen, myyntijohtajajari.lehkonen@fenestra.fipuh. 0400-445 184

Tanskalaista designia Fenestran oviin ja ikkunoihin

Ota yhteyttä ja kerro huolesi

65

Johtava kattotiilivalmistaja Monier on tuo-nut markkinoille kokonaan uuden, nimen-omaan Pohjolaan kehitetyn betonikattotiili-malliston Ormax Polarin.

Ormax Polar on kehitetty pohjoisen ilma-nalan vaativiin olosuhteisiin – Suomessa ja nimenomaan suomalaiseen ilmastoon. Or-max Polar onkin markkinoiden edistyksel-lisin ja kestävin betonikattotiili. – Olemme hyödyntäneet sen kehityksessä kaikki tähä-nastiset kokemuksemme betonikattotiilistä ja tietomme kattomateriaalille asetettavis-ta vaatimuksista. Lisäksi olemme ottaneet huomioon kiristyvät energiatehokkuusvaa-timukset ja ilmastomuutoksen mukanaan tuomat äärimmäiset sääolosuhteet, Monier Oy:n myyntijohtaja Kim Henriksson kertoo.

Uudenlainen pinnoiteBetonikattotiilimassan koostumuksen ja val-mistustekniikan lisäksi Ormax Polarin pitkä-ikäisyyteen vaikuttaa voimakkaasti sen aivan uudenlainen pinnoite. Sen ansiosta katto-tiili säilyttää luonnollisen sävynsä yli 30 % pidempää kuin muut vastaavat betonikatto-tiilet. Pinnoite mahdollistaa myös tiilen sil-kinhohtoiset, luonnolliset mattasävyt, jotka

sopivat hyvin suoma-laiseen makuun ja ra-kentamiseen.

Ormax Polarin pin-noite heijastaa tehokkaasti auringon lämpöä. Se auttaa pitämään sisäilman miellyttävänä myös moderneissa, erityisen energiatehok-kaissa rakennuksissa. Ero voi perinteiseen mustaan tiilikattoon verrattuna olla kuuma-na kesäpäivänä sisätiloissa useampia asteita.

Hillityn luonnolliset väritOrmax Polarin muotoilu ja pehmeät värisävyt ovat saaneet inspiraationsa pohjoisesta luon-nosta ja istuvat hyvin pohjoismaiseen, maan-läheiseen ja pelkistettyyn arkkitehtuuriin niin uudisrakentamisessa kuin katonvaih-dossakin. Lämpimien, pehmeänsävyisten mattavärien suunnittelussa on konsultoitu väriasiantuntijoita. Luonnollisissa väreissä on hitunen keltaista kompensoimaan poh-joisen valomme sinisävyä. Kattotiilen värien nimet vievät suoraan Lapin luontoon: ruska, kaamos, kelo ja kaarna.

Ormax Polarin lempeät sävyt sopivat useimpiin julkisivumateriaaleihin ja väreihin ja ne kestävät myös aikaa. – Kattotiilet kestä-

Mattapintainen betonikattotiiliuutuusPohjolan luontoon kehitetty Ormax Polar

vät kauniina ja miellyttävät silmää jopa 40-50 vuoden ajan. Sinä aikana puuverhous eh-ditään jo maalata vaikka eriväriseksi useam-paankin kertaan, Henriksson huomauttaa.

Ormax Polarit valmistetaan Monierin Ori-mattilan kattotiilitehtaalla, kuten myös Or-max Protector +, jolle uusi, kiiltävä pinnoite antaa kauniin, aiempaakin tehokkaammin likaa ja kasvillisuutta hylkivän ja erittäin kes-tävän pinnan.

Kestävillä Ormax Polar ja Ormax Protec-tor + -betonikattotiilillä on 30 vuoden takuu.

Monierin betonikattotiilivalikoimaan kuuluu myös laattamainen kattotiili Minster sekä savikattotiilivalikoimaan laattamainen, kevytilmeinen Turmalin, lukkiutuva Nortegl, kaksoisaaltomuotoinen Granat, mannermai-nen Rubin 13V, edistyksellinen Nova ja perin-teinen Vittinge.

lisätietoja:Myyntijohtaja Kim Henriksson, Monier Oy, kim.henriksson@monier.com www.monier.fi

Ensto, Volvo ja Lemminkäinen ovat käynnis-täneet yhteistyön sähköauton latauksessa. Volvo tuo markkinoille V60 Plug-in Hybrid -auton, ladattavan diesel-hybridin vuoden 2013 alussa. Turvallisen ja helpon latauksen varmistamiseksi käynnistettiin yhteistyö, jossa Ensto valmistaa tuotteet sähköauton lataukseen ja Lemminkäinen vastaa sähkö-verkon tarkastuksesta, latauspisteiden asen-nuksesta ja huollosta.

Volvon V60 Plug-in Hybrid on markkinoi-den ensimmäinen ladattava diesel-hybridi. Sen ajomatka pelkällä sähköllä on noin 50 km, mikä riittää varsin monelle tavallisen arjen ajoihin. Kun autoa käytetään vain säh-köllä, ovat polttoaineen kulutus ja hiilidiok-sidipäästöt tasan nolla.

Ensto on suunnitellut ja valmistanut Vol-volle soveltuvat brändätyt lataustuotteet, joissa käyttömukavuus, sähköasennuksen

turvallisuus ja latauksen nopeus ovat etusijal-la. Ensto Chago -lataustuotteet on suunnitel-tu sähköauton vaivattomaan ja turvalliseen lataukseen, niin kotitalouksissa kuin julkisilla paikoillakin, ja tuoteperhe sisältää ratkaisut sekä normaaliin että nopeaan lataukseen.

Volvo Health CheckKaikille Volvo V60 Plug-in Hybrid -auton os-tajille tarjotaan mahdollisuus veloituksetto-maan Volvo Health Check -palveluun. Siinä Lemminkäinen tarkastaa kiinteistön sähkö-verkon ja sen toimivuuden sekä suosittelee parasta latausratkaisua. Lemminkäinen vas-taa myös Enston latauspisteiden asennukses-ta ja niiden huollosta 24/7. ”Alan toimijoiden yhteistyön myötä lisääntyvä asiantuntemus edesauttaa sähköisen liikenteen yleistymistä ja on siten myös meille ensiarvoisen tärkeää. Tuotteiden, tiedon ja palvelujen hyvä saata-

Ensto, Volvo ja Lemminkäinen yhteistyöhön sähköauton latauksessa

vuus madaltaa kynnystä sähköautoiluun siir-tymiseen”, sanoo Enston sähköauton lataus-ratkaisuista vastaava johtaja Allan Ahlgren.

lisätietoja:Ensto Building TechnologyAllan Ahlgrensähköauton latausratkaisujen johtajapuh. 020 476 2314

Fineran vinyyliset katokset ovat keveitä ja kestäviä. Finera-katos soveltuu niin auto- ja pyöräkatokseksi, varastoksi kuin jäteastiaka-tokseksikin. Taloyhtiöiden käyttöön sopivan peruskatoksen mitat ovat 3,5 x 5m. Katoksen materiaalina on vinyyli sekä polttomaalattu alumiini/teräsrunko.

Katoksen kokoaminen kahdelta henki-löltä kestää vain n. 4-8 tuntia mallista riip-

Vinyylinen katos kestää

puen. Kuvan malli on toteutettu Pinna-VIP näkösuoja-aidan seinillä. Katos on saatavilla myös umpiseinillä ja päädyssä tai sivuseinäl-lä olevalla lukittavalla/sarjoitetulla alumiini-runkoisella ovella. Valkoisten seinäkkeiden sijasta katokseen voi valita myös harmaan vinyyliprofiilin.

66

Kerrostalokeittiön kosteuseristys?K: Minkälaiset kosteuseristevaatimukset ovat tällä hetkellä, kun kerrostalokämppään uusii keittiön lattiapinnan ja keittiökalusteet ja asennetaan astianpesukone?

V: Korjauksesta on tehtävä ilmoitus taloyhtiön hallitukselle, joka määrittelee korjaustavan. Ta-loyhtiö voi edellyttää vesieristyskaukalon teke-mistä astianpesukoneen alle. Työpöydän väliti-laan ei normaalisti vaadita vesieristystä.

Sisäkatto halkeileeK: Meillä on 50-luvulla valmistunut beto-ni/tiili kerrostalo. Katot ovat betonia ja ylä-kerrassa kylmä vintti tila. Paikkasin kahden huoneen katot käyttäen lasikuitunauhaa hal-keamiin ja Presto-remonttitasoitetta. Käytin myös primeria. Nyt remontista on kulunut kaksi viikkoa ja katto on halki samasta koh-dasta kuin ennenkin, missä vika?

V: Betonirakenteen kosteusvaihtelu ja lämpöti-lavaihtelu aiheuttavat muutoksia. Kapea lasi-kuituteippi omalla liimallaan ei riitä pitämään halkeamaa kurissa. Vanha halkeama tarvitsee vähintään 10 cm leveän lasikuituverkon liimat-tuna betonipohjaan ja sen päälle tehdään tasoi-tus. Ole yhteydessä taloyhtiön hallitukseen tai isännöitsijään.

Liesituuletin hormiinK: Kohde on 1920-luvulla rakennettu kerros-talo, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Talossa on tehty hormikartoitus muutama vuosi sitten, jossa pääosa hormeista todet-tiin toimiviksi (eli hormin tuntumaan tuotu savu nousi ilmavirran mukana ylös katolle). Osassa hormeja havaittiin tukoksia.

Talon vastikään uusituissa ikkunoissa on karmiin asennetut tuloilmaventtiilit.

Kysymykseni liittyy keittiöhormiin, jonka kartoituksessa todettiin toimivaksi. Tehdes-säni omatoimisen savukokeen, totesin savun nousevan hormiin ilmavirran mukana.

1) Mitkä ovat vaatimukset/määräykset, jotta keittiöhormiin voi/saa asentaa liesi-tuulettimen?

2) Mitä tarkoittaa hormin tiiviysluokka K ja milloin sitä sovelletaan?

Omataloyhtiö-lehden lukijapalsta3) Missä tilanteissa naapurit tai taloyh-

tiö voi vaatia hormiin asennetun liesituu-lettimen poistamista ja kuka tällöin vastaa kustannuksista?

V: Hormi ei saa olla yhteinen minkään muun huoneen tai asunnon kanssa. Kun hormiin asen-netaan liesituuletin, hormin tulee olla tiivis, jot-ta hormin seinämien läpi ei mene käryt toiseen asuntoon. Tiiviysluokkaan K kuuluvat koteloidut ilmanvaihtokoneet¸ puhallinkammiot ja kone-huoneet. Hormien tiiviysluokitus tehdään salli-tun vuotoilman perusteella A-D-luokkiin. Ilman-vaihtojärjestelmän kanavisto on yleensä riit-tävän tiivis, kun se on tiiviydeltään vähintään tiiviysluokkaa B. Liesituuletinta ei saa asentaa ilman taloyhtiön hallituksen lupaa. Yleensä hor-miin vaaditaan asennettavaksi sisäputki.

Rivitalon julkisivun villat märkänäK: Rivitaloyhtiössämme tehtiin julkisivun kosteusmittauksia. Rivitalo on elementtitalo ja sen julkisivun verhous on myös elementtiä (tiilikuvioinen elementti). Talo on rakennet-tu vuonna 1986. Koeporaukset tehtiin kuu-desta paikasta (asuntoja on 32). Saamani tie-don mukaan yhden näytteen mukaan villat oli märkänä ja siinä oli hometta. Tietääkse-ni asunnon sisäseinän maalipinnasta ei ole havaittavissa mitään kosteuteen viittaavaa.

Seuraavaksi mitataan ilmeisesti sisäilman laatua asunnosta, joka on tämän havaitun märän paikan kohdalla. Onko tällaisessa ti-lanteessa muuta ratkaisua, kuin purkaa ver-hoilu ja vaihtaa kuivat villat? Onko kastunut villa ja siinä oleva home vielä sinällään vaa-rallisia, kun kyse on elementtitalosta? Onko enää mitään tehtävissä esimerkiksi tuuletus-ta parantamalla?

V: Ilmeisesti elementtisaumat vuotavat niistä kohdista, joissa kosteutta esiintyy. Saumauk-set pitää avata ja pyytää kuivausyritys suorit-tamaan kuivauksen. Kun eriste on kuivaa, mik-robikasvu ei jatku. Sen jälkeen tehdään uusi saumaus. Saumauksen uusimisen yhteydessä tuuletus parannetaan.

Miten pelastaa vajonnut rivitalo?K: Tontille on rakennettu rivitalo 1984. Toi-sen päädyn vajoamisen johdosta on vasta nyt tehty pohjatutkimus, jonka mukaan paalutus on tarpeellinen rakennuksen oikaisemiseksi. Kysyn, että onko olemassa suunnittelutoi-mistoja jotka tekevät rautapaalutussuunni-telman vai tapahtuuko suunnitelma paalu-tuksen tekevän yrityksen toimesta? Tarvit-seeko paalutusasiasta tehdä johonkin viras-toon ilmoitus?

V: Joku paikallinen rakennesuunnittelua tuot-tava insinööritoimisto laatii pohjatutkimuksen perusteella suunnitelman perustusten korjaa-miseksi. Toimenpide vaatii rakennusluvan tai toimenpideluvan. Suunnittelija osaa sen hakea. Paalutusurakoitsijalle suunnittelua ei kannata antaa. Ratkaisuna voi olla muukin tapa kuin paalutus.

Kattovuoto vuokra-asunnossaK: Meille sattui ikävä vesivahinko juuri äsken. Vuokra-asuntomme katosta alkoi vuotamaan vesi lävitse. Keittiön ja pesuhuoneen katot ovat märkänä ja samoin väliseinä. Asun-nossa asuu tällä hetkellä vuokralainen mää-räaikaisella sopimuksella, mutta joudumme päästämään hänet menemään. Asunto on täl-lä hetkellä niin huonossa tilassa, ettei siellä voi nyt asua. Kysynkin siis joutuuko taloyhtiö korvaamaan meille tuon vuokralaisen kans-sa sovitun määräaikaisen sopimuksen verran euroja, vai joudummeko me nuolemaan vaan näppejämme, koska nyt vain kävi niin huono tuuri? Tiedämme toki jo sen, että taloyhtiö joutuu kaikki rakenteelliset ja aineelliset uu-det keittiökalustot korvaamaan, mutta onko heille velvollisuutta korvata meille muuta-man kuukauden vuokraa, jota emme voi vaa-tia vuokralaiselta vahingon takia?

V: Taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta maksaa me-netettyä vuokratuloa, mutta yhtiövastikkeen pe-rinnän se voi lopettaa korjauksen ajaksi. Tästä on todennäköisesti maininta taloyhtiön vastuu-jakotaulukossa.

Hyvä lukija!Olemme saaneet arvokasta palautetta jo aiemmistakin lehdistä, mut-ta haluamme kehittää lehteä vastaamaan yhä paremmin sen tärkeintä tehtävää: olla lukijoidensa lehti. Niinpä pyydämmekin, että osallis-tuisit vain pari minuuttia kestävään lukijatutkimukseen. Tutkimus löytyy linkistä: www.omataloyhtio.fi/lukijatutkimus1. lehden kansi asteikolla 10-42. lehden taitto asteikolla 10-4

3. lehden yleinen kiinnostavuus ja taso verrattuna alan muihin lehtiin4. Valitse 3-5 mielenkiintoisinta juttua. Järjestyksellä ei ole väliä.5. näkökulmasi6. mitä asioita seuraavaan lehteen?

Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 3 kpl Suomalainen Koti -sisustuskirjapakettia, arvo 204 euroa.

Omataloyhtiö-lehden lukijatutkimus

67

taloyhtiön tiedotTaloyhtiön nimi: ______________________________________________________________________________

Taloyhtiön Y-tunnus: __________________________________________________________________________

Taloyhtiön osoite: _____________________________________________________________________________

Postinro: _____________________ Postitoimipaikka: ________________________________________________

taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaNimi: _______________________________________________________________________________________

Sähköposti: __________________________________________________________________________________

Osoite: _____________________________________________________________________________________

Postinro: ____________________ Postitoimipaikka: _________________________________________________

taloyhtiön hallituksen jäsenetNimi: _______________________________________________________________________________________

Sähköposti: __________________________________________________________________________________

Nimi: _______________________________________________________________________________________

Sähköposti: __________________________________________________________________________________

Nimi: _______________________________________________________________________________________

Sähköposti: __________________________________________________________________________________

Tilaa Omataloyhtiö.fi-lehti taloyhtiösi vastuuhenkilöille nyt täysin veloituksetta!Kun täydennät tiedot taloyhtiösi päättäjistä ja lähetät tämän kupongin takaisin Omataloyhtiö.fin toimitukseen, varmistat, että taloyhtiösi päättäjät saavat täysin veloituksetta seuraavan Omataloyhtiö.fi-lehden. Tilaus ei velvoita taloyhtiötä tai sen vastuuhenkilöitä mihinkään.

Sanoma News/Rakentaja.fiTunnus 500639900003 Vastauslähetys

Omataloyhtiö.fi on perustettu vuonna 2009. Sen tarkoituksena on ollut alun alkaenkin jakaa tietoa taloyhtiöiden hallinnoimi-sesta ja kertoa ennen kaikkea tarjolla olevista korjausratkaisuista. Tässä olemmekin onnistuneet erinomai-sesti ja kohderyhmämme on löy-tänyt meidät verkosta. Kuukau-sittain palvelussamme vierai-lee jo yli 30 000 eri taloyhtiön päättäjää.

Mitä taloyhtiöt kaipaavat?Nyt haluamme selvittää, mitä muuta nykyiset ja tulevat käyttäjämme kaipaavat. Yksi merkittävimmistä tarjonnalli-sista puutteista, joita olemme koko taloyhtiötoiminnan osalta löytäneet, liittyvät korjaushan-keprosessin käsittelyyn. Kuinka korjaushanke toteutetaan, miten siihen tulisi valmistautua sekä mi-ten varmistua tekijän ammattitai-dosta ja moitteettomuudesta? Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, mitä

kaikkea on syytä pohtia. Haluaisimme-kin nyt tähän liittyen kysyä teiltä,

olisiko taloyhtiöiden päättäjiä tar-peen kouluttaa ennen kun korja-ushanke on käsillä?

Osallistu tutkimukseen!Jotta saisimme selvyyden siitä, onko tarve todellinen, toivoi-simme saavamme teiltä mielipi-teitä. Omataloyhtiö.fi toteuttaa tämän kevään aikana laajamit-taisen selvityksen siitä, minkä tyyppistä koulutusta ja missä

laajuudessa taloyhtiöt kaipaavat. Kyseessä ei siis ole tapahtuman jär-

jestäminen vaan vuorovaikutteinen tilaisuus, jossa faktat nostetaan esille

ja jossa itse prosessiin perehtyneet am-mattilaiset jakavat vinkkejä korjaushank-

keen toteuttamiseen.

Korjaushanke on taloyhtiössä lähes poikkeuksetta mittava hanke, niin rahallisesti kuin henkisestikin. On perusteltua kysyä, kykeneekö taloyhtiön hallitus vastaamaan korjaushankkeen valmistelusta. Talo-yhtiössä vastuuhenkilöiden toimenkuva on edustaa osakkaita ja vastata kiinteistön ylläpidon huoleh-timisesta. Normaalitilanteessa tämä toki onnistuukin, mutta entäpä tosiaan silloin, kun korjaushanke lähestyy?

Tulisiko taloyhtiöitä

kouluttaa?

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Tutkimukseen voit osallistua osoitteessa www.omataloyhtio.fi/koulutus

Vastaa verkossa

Tehtäväsi on pitää huolta taloyhtiöstäsi!

Asiat hallintaan – www.omataloyhtio.fi