Kokeilijan työkalupakki

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi2

Ruohonjuuritasolta ponnistavat kokeilut skaalataan rakenteita muuttaviksi ratkaisuiksi.

Laajat ja monimutkaiset kysymykset pilkotaan kokeiltaviksi kokonaisuuksiksi.

Hyvin kokeiltu

on puoliksi tehty!

Mitä on kokeilukulttuuri?


• Rohkeus ja ennakkoluuttomuus

• Vuorovaikutteisuus• Luottamus, joka liittyy muun muassa

epävarmuuden sietokykyyn

• Oppimiskyky• Riskinottokyky

(Stenvall, 2016)

Kokeilukulttuurin piirteitä


”Tapa saada tietoa toimenpiteiden tai muutosten hyödyllisyydestä ja vaikutuksista ennen niiden laajempaa käyttöönottoa.”

(Design for Government, 2015)

Mikä on kokeilu?


• Raja ns. tavallisten T&K-hankkeiden ja kokeilujen välillä häilyvä

• Kokeilu on…• Uutta – ja konkreettista• Tavoitteellista – mutta rajattua• Tulokset epävarmoja – oppiminen

tavoitteena

Kokeilun määritelmä

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Tiedon tuotanto• Toimiiko uusi ratkaisu ja jos

ei, miksi ei?• Tavoitteena laadukas tieto• Keinona testi tai tutkimus

Kokeilevasta kehittämisestä on moneksi

Ajattelun ja toiminnan muuttaminen• Miten ratkaisu muuttaa

ajattelun ja toiminnan tapoja?

• Tavoitteena syvällisempi muutos kokeilun piirissä

• Keinona osallistaminen

Vaikutuksen laajentaminen• Miten ratkaisua voidaan

levittää?• Tavoitteena laaja

levinneisyys• Keinona resurssien (raha,

verkostot, tieto) kerääminen

Rakenteiden muuttaminen• Miten ratkaisu muuttaa

pysyvämpiä järjestelmiä?• Tavoitteena olemassa

olevien rakenteiden(lait, liiketoimintamallit) korvaaminen

• Keinona haastaminen

(Näkökulmia kokeilurahoitukseen, 2016)

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Miten kokeilut kasvattavat vaikuttavuuttaan?


• Kokeileva kehittäminen pyrkii mahdollisimman ripeästi kosketuksiin aidon toimintaympäristön kanssa

• Oppimisprosessissa on kolme tärkeää vaihetta: 1) kokeilun ideointi ja hypoteesin määrittely, 2) kokeilu, 3) kokeilun arviointi ja oppien vieminen eteenpäin.

• Mitä monimuotoisempi ongelma, sitä tärkeämpää on kokeilla

• Kokeilujen tavoitteissa ja menetelmissä kuitenkin isoja eroja

Kokeileva kehittäminen käytännössä

(Soveltaen: Poskela et al., 2015)


Eroja kokeilujen suunnitelmallisuudessa

(Soveltaen: Nesta, 2015)

Nopeat kokeilut

Suunnitelmalliset kokeilut

Tutkimukselliset kokeilut

Etsivät, toimivan ratkaisun nopeaa löytymistä optimoivat kokeilut. Yksittäisten kokeilujen opit todetaan, mutta jatko suunnitellaan askel kerrallaan.

Parhaaseen tiedon laatuun tähtäävät kokeilut. Tyypillisiä

tapauksissa, joissa esim. tarpeen osoittaa

luotettavasti, mikä ratkaisuvaihto toimii

parhaiten.

Tiedonkeruulla pohjustetut kokeilut.

Tyypillisiä esim. palvelumuotoilussa ja

hallinnon kehittämisessä: tapauksissa, joissa

kokeilua ei ole järkevää tai mahdollista toteuttaa

ilman pohjatyötä.


(Ries, 2011)

Nopeat kokeilut – Esim. Lean startup cycle - Pyrkimys kehitettävän asian

mahdollisimman nopeaan ja konkreettiseen testaamiseen asiakkaan kanssa

- Oppien jälkeen kohti uutta kokeilusykliä

- Sopii nopeaan toimintaan epävarmassa maastossa

https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwj386nfo8fPAhXCcBoKHcIhCzYQjRwIBw&url=https://welovelean.wordpress.com/2013/05/01/10-things-ive-learnt-about-lean-startup/&psig=AFQjCNH9HmEbFTrM2ahHhfmJW8m1JR5bUQ&ust=1475881064478796


• Haaste: Tähderuuan jäähdyttäminen ja myyminen/uudelleenkäyttö kiellettyä

• Jyväskylän palvelutaloissa ja kouluissa hävikkiä 50 000 ateriaa/vuodessa. Tavoitteena hävikin vähentäminen.

• Kokeiltiin tähderuuan myymistä varsinaisen ruokailun jälkeen osana Jyväskylän resurssiviisaita kokeiluja (2013)

• Koulussa toimi, palvelutalossa ei: palvelutalossa osa maksavista asiakkaista siirtyi tähderuokailijoiksi.

• Kokeilukoulu jatkoi käytäntöä• Useita vastaavia kokeiluja käynnistetty eri puolilla Suomea

Case 1: Ruokahävikki-kokeilu

Kuva: yle.fi


Suuunnitelmalliset kokeilut – Esim. Double Diamond

- Tapa käyttää muotoiluosaamista ja tutkimusta kehittämistyön tukena: esim. palvelumuotoilu

- Perusteellinen ja asiakaslähtöinen ote

- Sopii vähemmän nopeatempoiseen kehittämiseen epävarmassa maastossa


• Näkökulmia kokeilurahoitukseen -raportti (Annala et al. 2016)• Työpajoja Kokeilukummien kanssa,

kirjallisuuskatsaus ja edelläkävijäesimerkit

• Yhteiskehittämisprosessin jatko• Suunnittelukilpailu ja hackathon:

Toimittajan ja konseptin valinta

• Beta Q4/2016 -> julki Q1/2017

Case 2: Kokeilun paikan kehittäminen

Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta


(Design for Government, 2015)

Tutkimukselliset kokeilut – Esim. satunnaistetut kenttäkokeet (RCT)

- Pyrkimys saada mahdollisimman luotettavaa tietoa jonkin asian vaikutuksista. Tieteellinen ote.

- Sopii tilanteisiin, joissa toimintavaihtoehdot ovat melko selvät

- Vaatii perusteellisempaa taustatyötä


• Kokeilun avulla pyritään mm. selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa työhön kannustavaksi.

• Byrokratian vähentäminen ja etuusjärjestelmän yksinkertaistaminen

• Lakiehdotus:• Satunnaisotannalla 2 000 Kelan

työttömyysturvaetuuksien saajaa. Osallistuminen pakollista. Potentiaalinen taloudellinen etu. Perustulo 560 e/kk.

• Kokeiluaika v. 2017 - 2018

Case 3: Perustulokokeilu


• Kokeilun tarkoitus: näkemys kokeilun ytimessä olevasta oppimisagendasta, jota päivitetään tarvittaessa

• Toimijoiden osallistaminen• Avoimet ja heterogeeniset verkostot

• Muutoskoalitiot, jotka vievät viestiä

• Tarvittavien panosten selvittäminen

• Jaettu visio, sitoutuminen, koordinaatio

• ”Turvallisten tilojen” luominen

Kokeilujen johtaminen: oppimisen maksimointi

(Bos et al. 2015)


• Arviointi voidaan tehdä etukäteen, jälkikäteen tai hankkeen aikana (ns. kehittävä arviointi)

• Hyvä arvioida sekä hankkeen/kokeilun prosessia että tavoitteiden saavuttamista

• Arvioinnissa pyritään usein hahmottelemaan kokeilun muutosteoria tai hypoteesi sekä vertaamaan sitä tavoitteisiin tai tapahtuneeseen

Arviointi oppimisen välineenä


Minkälainen toimintatapa maksimoi oppimisen ja ruokkii jatkokehitystä?


• Toimivia konsepteja. Zappos kokeili minimaalisin investoinnein, haluavatko ihmiset ostaa kenkiä verkosta.

• Vastauksia kiperiin haasteisiin. Kuusamossa luotiin 114 uutta työpaikkaa avoimille markkinoille asiakkaita kuuntelemalla ja toimintatapoja joustavoittamalla

• Säästöjä. Hämeenkyrössä saavutettiin 5 milj. e säästöt henkilöstölähtöisellä kokeilevalla kehittämisellä

Kokeileva kehittäminen toimii

Kokeilujen tekijän ja tukijan muistilistat


• Onko kyseessä aito kokeilu (konkreettisuus, tavoitteellisuus, epäonnistumisen mahdollisuus)?

• Onko kokeilulle selvä tarve/kysyntä? Onko kokeilulla omistaja, jonka toimintaan kokeilu kytkeytyy, ja joka on valmis myös laittamaan peliin omaa resurssia?

• Osallistetaanko prosessiin riittävästi keskeisiä toimijoita (päättäjät, tekijät, asiakkaat/kansalaiset)?

• Miten systemaattinen ja suunnitelmallinen prosessi valitaan?

• Mistä tiedetään, onko kokeiltava asia toiminut? Arvioinnin periaatteet?

Muistilista: kokeilun muotoilu


• Onko kokeilussa oppiva, notkea toimintatapa?• Onko prosessissa paikkoja epäonnistumisille, oppien

yhteenvedolle ja suunnanmuutoksille?

• Miten verkostoitumisesta, vertaisoppimisesta ja tietojen vaihdosta huolehditaan?

• Onko prosessissa mahdollista luoda verkostoja ja ratkaisukeskeisiä keskittymiä/alustoja?

Muistilista: kokeilun toteutus

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi05/02/202323

Muistilista: kokeilun tukeminen• Onko kokeiluilla riittävän turvallinen tila toteutukselle? Miten hallitaan

riskejä?

• Onko kokeilijoille asiantuntijatukea, mikäli kokeilevan kehittämisen menetelmät ovat vieraita? Miten uudistetaan kumppanuuksia? Miten tuetaan viestinnässä?

• Onko tarvetta portaistaa tuki (lisärahoitusta saa, kun on tuottanut tulosta)? Ovatko tarkastuspisteiden tavoitteet ja mittarit selkeät? Muuttuuko kokeilun vaatiman tuen muoto kokeilun/ kokeilujen edetessä?

• Miten maksimoidaan parhaat ratkaisut ja minimoidaan turha työ esim. hakemisessa ja raportoinnissa? Miten lisätä – ei latistaa – innostusta?

Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi


• Onko kokeilun metodiikka tehokas ja mielekäs suhteessa• Tavoitteenasetteluun? (Pieni vs. suuri muutos)

• Kentän tuntemukseen? (Etsivät vs. tarkkarajaiset asetelmat)

• Mikäli tavoitellaan laajempaa muutosta, onko kokeilussa riittävästi laajemman käyttöönoton mahdollisuuksia?

• Ovatko voimavarat suhteessa tavoitteeseen (esim. toteuttajien määrä, kohderyhmän laajuus, osaaminen, viestintä) ?

• Mikäli kenttää ei tunneta hyvin, onko prosessissa paikkoja nopealle oppimiselle ja suunnan korjaamiselle?

Muistilista: kokeilun arvionti

Kiitos!

kokeilevasuomi.fi@Kokeilevasuomi#kokeilut #[email protected]

Kokeilijan työkalupakki

Government & Nonprofit

Transcript of Kokeilijan työkalupakki