Koillismaa 1: johdatus-11-2011
-
Upload
hannu-linturi -
Category
Education
-
view
408 -
download
0
description
Transcript of Koillismaa 1: johdatus-11-2011
Hannu Linturi, Anita Rubin, Ville Venäläinen (some), Taru
Kekkonen (nettilukio), Mauri Laakso (pelit), Irmeli
Halinen (ops)
Koillismaan koulut 20301. Koillismaan koulujen tulevaisuuskuva ja muita lähtökohtia
2. Oppimisen tulevaisuus 2030
• Taustaa: OKM, OPH, Delfoi, kolme tilaa
• Perusopetus
• Lukio
3. Lävistyksiä
• Tulevaisuudentutkija Anita Rubin, Israel (live?)
• Mr. Sometu Ville Venäläinen, Mikkeli (live)
• Rouva Nettilukio Taru Kekkonen, Helsinki (video)
• Herra Pelipedagogiikka Mauri Laakso, Espoo (live)
• Rouva OPS Irmeli Halinen, Kanada (video)
4. Lopputuumailua
• Skenaariot ja mahdollinen tulevaisuus
• Tulevaisuusprosessi
Koillismaan koulut 2030
Koillismaan kouluissa vierailee vuonna 2030 kotimaista ja ulkomaista kouluväkeä ihmettele-mässä ja perehtymässä siihen, miten Posion , Taivalkosken ja Kuusamon kouluista on tullut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti kaikilla avaintaitoalueilla esimerkillisiä harvaan asutun alueen kestävän oppimisen ympäristöjä.
Mahdollinen ja toivottava tulevaisuuskuva, josta voi tehdä myös todennäköisen!
Työkalut
kieli
tieto
teknologia
Ryhmät
suhteet
yhteistyö
ratkaisu
Hallinta
isokuva
suunnittelu
arviointi
Avaintaidot (OECD)
Työkalut
kieli
tieto
teknologia
Ryhmät
suhteet
yhteistyö
ratkaisu
Hallinta
isokuva
suunnittelu
arviointi
n. 1970 n. 2020-40
TEHOKKUUSEnemmän
enemmästä
ELÄMYSEnemmän erilaista uudella
tavalla tuotettuna
INDUSTRIALISMI
Materiaali-
intensiivinen
Teollinen yhteiskunta
LAATUEnemmän ja parempaa
vähemmästä
Kahden aikakauden
välissä
INFORMATIONALISMI
Merkitys-
intensiivinen
Tieto-yhteiskunta
Verkosto-yhteiskunta ?
Tuotannon
periaate
Yhteiskunnan
toiminta-
logiikka
Yhteiskunnan
rakenne
Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002; Ståhle 2009
Murroksen prosessi
Paolo Freire ja ajan teemat
Teemat ilmaisevat kussakin ajassaratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykeneeratkaisemaan aikakauden teemat jaintegroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat jaratkaisevat sen tehtävät. Aikojenmurroksessa vaihtuvat paitsi teematmyös ajan järki.
- Paolo Freire 1970-luvun alussa
Koillis-Suomen – Pohjoisen luottamuksen
ja perheyrittäjyyden menestystarina, visio
2025Visio jakaantuu läpileikkaavien teemojen ja niitä tukevienerikoistumis-valintojen omiin ydinvisioihin. Tärkeimmät kolmearvoa Koillis-Suomen elinkeinonstrategian toteuttamiseksi ovat
1. Kannustaminen ja luottamus
2. Avoimuus ja verkottuminen
3. Innostus ja rohkeus
- Koillis-Suomen elinkeinostrategia http://delfoi.ning.com/
Erikoistumisvalinnat 2025• Matkailu: ”Vetovoimainen kansainvälinen Outdoor-matkailualue.
Ympärivuotinen kansainvälinen luonto- ja hyvinvointimatkailualue.
• Hyvinvointi: ”Toimivat ja saavutettavissa olevat kustannustehokkaat
hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut, paikallisille ja matkailijoille myös
yhteisinä ratkaisuina.
• Metsäklusteri: ”Metsät matkailun- ja hyvinvoinnin, mekaanisen
puunjalostuksen ja energiatuotannon käytössä. Toimijoiden yhteiset
foorumit tukevat toimintojen yhteensovittamista.”
• Kaivostoiminta: ”Matkailuvyöhykkeet ja luonnonsuojelualueet on
rahoitettu kaivostoiminnalta. Alueen mineraali-imago -
platinametallit, kulta ja timantit – tarjoaa joustavan paletin eri
suhdannetilanteisiin.
• Luonnontuoteala: ”Koillis-Suomen matkailu on nostettu uudelle
tasolle paikallisten pohjoisen luonnontuotteiden avulla.”
• Sijoittumispalvelut ja alueellistaminen: ”Asiakaskontaktia tarvitaan
jatkossakin. Alueen palvelukeskukset satsaavat
palvelukokemukseen, Internetin hyödyntämiseen, Venäjän tuomiin
mahdollisuuksiin, sekä alan yhteisiin palveluihin.”
Läpileikkaavat teemat 2025“Taistelut jotka on voitettava!”
• Perheyrittäjyys: ”Perheyrittäjyyden ja verkostoitumisen pohjoinen
menestystarina.” (avoin, käytännöllinen ja utelias asenne
mahdollisuuksiin)
• Ekologia ja kestävä kehitys / Ympäristö- ja energia: ”Energiassa
omavarainen.” (paradoksin oivaltaminen, vastakkaisuuksien
ryskyminen)
• Kehittämisen yhteistyö ja organisointi: ”Pohjoisen luottamuksen ja
yhteistyön rakentaja” (kontrollin ja hierarkian tilalle luottamusta ja
vuorovaikutusta)
• Saavutettavuus ja logistiikka: ”Alueelle on helppo tulla, alueella on
helppo liikkua. Sisäisen logistiikan mallialue Suomessa.
Laajakaista toimii ja kapasiteetti on riittävä.” (tihentyvä kouluverkko
verkossa)
• Lähialueyhteistyö ja Venäjä: ”Rajan estevaikutusten poistuminen on
vahvistanut alueen taloutta.” (arvaamaton asemaetu)
• Liike-elämän osaamisintensiiviset palvelut: ”Liike-elämän
osaamisintensiiviset palvelut, kuten koulutus ja tutkimus,
Kuusamon lukioLukio on jatkuvasti uudistuva oppimiskeskus, jossa kasvaa
monipuolisesti sivistyneitä nuoria. Kuusamon lukion arvojen
mukaan koulussa edistetään seuraavia asioita:
• itsensä hyväksymistä, tervettä itsetuntoa
• tutkivaa otetta oppimisessa, analyyttisyyttä ja uteliaisuutta
• kestävää kehitystä
• suvaitsevaisuutta ja empaattisuutta
• osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja avarakatseisuutta
• omien juurien arvostamista ja kansainvälisyyttä
Internet http://www.kuusamonlukio.fi/
Alltelleringet:Fishy Island
• Opetusministeriö: Sivistysbarometrit 1993-2007 (2008)
• Opetus- ja kulttuuriministeriö: Yleissivistys ja osaaminen
työelämässä 2030. Menestyksen eväät tulevaisuudessa
(2008)
• Opetushallitus: Perusopetusta koskeva Oppimisen
tulevaisuus 2030 –barometri 2010 (Otava, Tutu, Demos)
• Opetushallitus: Lukion tulevaisuus 2030 –barometri 2011
(Otava, Tutu)
• Amok: Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus (Aila
Paaso)
• Julkaisut:
• Linturi & Rubin (2010) Toinen koulu, toinen maailma.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, TUTU-julkaisuja 1/2011.
Tutun yliopisto.
• Linturi, Rubin & Airaksinen (2011) Lukion tulevaisuus 2030.
Toinen koulu, toinen maailma. Otavan Opisto. OPH.
Barometrien taustaa
Tulevaisuusbarometrin avulla kerätään ajassa muuttuvaa
aikasarjatietoa asiantuntijoiden käsityksiä, mielipiteitä ja hiljaista
tietoa oppimisen, koulutuksen, koulun ja osaamisen
tulevaisuuden haasteista koskien sitä,
• millaiseksi tulevaisuus tutkittavan asian tai ilmiön kohdalla
todennäköisesti muodostuu, ja
• onko tämä tulevaisuus toivottavaa vai epätoivottavaa.
Barometrilla tuotetaan tulevaisuustietoa eli odotuksia, toiveita,
pelkoja, keskustelunavauksia ja skenaarioita erilaisista
todennäköisistä ja mahdollisista tulevaisuuksista.
Barometrien luonne
Kehitysteemat
Arvot, päämäärät
ja tavoitteet
Toiminta-
ympäristö
Toiminta,
yhteisö, koulu
Tieto, taito,
oppiminen
Barometriteemat
Sisäpaneeli
Ulkopaneeli
Koulu ja
oppiminen
Oppiminen ja
yhteiskunta
Koulu ja
yhteiskunta
• koulu
• opetus
sisä
• tieto
• taito
• oppiminen
yhteinen• ympäristö
• yhteiskunta
ulko
Paneelit
eDelfoi-ympäristö
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetus-
panokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetus-
suoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn
neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä
rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet.
Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla
kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat
johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
Tulevaisuusteesi
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Teesi ja kiistakysymys
ei-todennäköinen
ja toivottava
todennäköinen ja toivottava
ei-todennäköinenja ei-toivottava
todennäköinen ja ei-toivottava
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot
palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät
tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen
tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä
kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä.
Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim.
vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat
ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,
joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.
Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei
yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen
laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien
säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat
parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja
todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och
inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla.
Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än
mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt
några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra
betydligt större samhälleliga problem.
Argumentaatio
Teesien kolmijako
KIISTAKYSYMYS
POLARISAATIO “KAMELI”
DIALOGIKYSYMYS
KIRJO “LUMIKKI JA KÄÄPIÖT”
RATKAISUKYSYMYS
TAPAHTUU EI IKINÄ
KIISTATULEVAISUUS
DIALOGINEN TULEVAISUUS
RATKAISUTULEVAISUUS
TULEVAN KEHKEYTYMINEN
AVAVZoi: impossible patio balcony
• Luonteeltaan
monitieteinen ja
poikkitieteellinen
tiedonala
• Tutkimuskohteena
nykyhetki
• Tuottaa tietoa monista
mahdollisista ja vaihto-
ehtoisista
tulevaisuuksista
Tulevaisuudentutkimus
Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia
Heikot signaalit
- muutoksen ensioire
Trendimurtumat
- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialektiikka
Laadullinen lähestymistapa
- kommentit, argumentit, dialogi
Prosessinäkökulma
- seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti
Laadullinen ennakointi