Kohti yhteistä toimintakyvyn arviointia Sillalla seminaari 0203 2012 anttila

Kohti yhteistä toimintakyvyn arviointia

Sillalla seminaari 3.2.2012

FT, ft Heidi Anttila

THL, Palvelujen kehittäminen ja ohjaus yksikkö

Mitä aion puhua?

1. Jäsentää apuvälinetarpeen arviointiin ja seurantaan liittyvät tekijät

2. Mikä on ICF:n rooli apuvälinepalvelun suunnittelussa ja arvioinnissa?

3. Miten tehdä jatkossa yhtenäisempää toimintakyvyn arviointia osana asiakkaan palveluprosessia?

3.2.2012 Sillalla-seminaari, Heidi Anttila 2


Potilaan kertomus KANta

ICF Testi a: ft

Testi x: tt

Testi y: pt

Mittari a:

neuropsyk.

Mittari b:

psykol.

Mittari z,

lääkäri

Ammattilaisnäkymät

VISIO: Asiakkaan toimintakyvyn seuranta

APUVÄLINETARPEEN ARVIOINTI JA SEURANTA


Apuvälineintervention määritelmä Gitlin LN. Assistive technology in the home and community for older people: psychological and social considerations. In MJ Scherer (ed) Assistive technology: Matching Device and Consuner for succesful rehabilitation. Washington, DC: American Psychologcal Association, 2002:109-202

1. Rakenteelliset muutokset ympäristöön (oven leventäminen jne.)

2. Erityisvälineet ympäristöön (kaiteet, luiskat…)

3. Apuväline (pyörätuoli, tartuntapihdit, kommunikaatioapuväline, kuulolaite..)

4. Muutokset esineisiin (kulkureittien tyhjentäminen, valaistuksen säätäminen)

5. Ympäristöön liittyvän käyttäytymisen muutos (esim. energian säästäminen tiettyihin toimintoihin tai tehtävien osittaminen)


Apuvälineinterventio osana kokonaisvaltaista kuntoutusta Rehabilitation Research Design and Disability Center. University of Wisconsin-Milwaukee. http://r2d2.uwm.edu/archive/impact2model.html


Toimintarajoitteiden vähentäminen

Toimintarajoitteiden kompensointi

Suoritusten muokkaaminen

Ympäristön muokkaaminen

Avustajan käyttäminen

Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun

käyttäminen

http://r2d2.uwm.edu/archive/impact2model.html



Apuvälinepalveluprosessi (Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7)

Tarpeen havaitseminen

Valitseminen

Sovitus

Kokeilu kotona, koulussa tai

työssä

Lainaus ja käytön opetus Käytön seuranta

Huolto sopimuksen mukaan

Tarkistus, muutostyöt tai

uuden hankinta

Palautus


Apuvälinepalveluiden vaikuttavuuden arviointi (1)

• Kuvattava asiakkaiden yksilölliset tarpeet

– Mitä ovat nyt? Mihin niistä vastataan? Miten muuttuvat? Miten uusiin vastataan? Tarve on tarkoituksemme!

• Mallinnettava prosessit

– Millaisia ovat nyt? Millaisia niiden tulisi olla? Missä ovat nykyiset ongelmat? Mistä ne johtuvat?

• Kehitettävä kriteerit

– Mihin pyritään? Mistä on näyttöä? Millaisia laatu-/vaikuttavuuskriteereitä asetamme? Ovatko ne eri asiakasryhmille erilaisia?


Apuvälinepalveluiden vaikuttavuuden arviointi (2)

• Spesifioitava mittarit

– Millaisilla mittareilla mittaamme vaikuttavuutta? Millaisia on olemassa? Millaisia tulisi olla olemassa? Voimmeko nimetä avainmittareita? Mittaavatko ne luotettavasti sitä, mitä niiden tulisi mitata?

• Rakennettava arviointijärjestelmä

– Näillä välineillä me mittaamme, arvioimme ja kehitämme laatua

– Miten määrittelemme apuvälinepalvelun laatua?

– Millainen apuvälinepalvelu milloinkin on vaikuttavaa?

– Mistä on näyttöä?

– Millaisia mittareita on saatavilla? Millaisia tulisi olla?

– Voimmeko kehittää niitä?


Apuvälinetarpeen arvioinnin tekijät Sherer M et al. A framework for modelling the selection of assistive technology devices (ATDs). Disabil Rehab Assist Technol 2007; 2(1):1-8


ICF - Ympäristötekijät

•Kulttuurin ja talouden prioriteetit

•Lainsäädäntö ja politiikka

•Asenteet

ICF -

Yksilötekijät

Apuvälineen valinta ja päätös

Apuvälineseurannan

viitekehys (Fuhrer

ym. 2003)

Resurssit:

• Perhe, lähi-

omaiset/ystävät

•Taloudelliset

Tieto ja

Tiedonvälitys

Odotukset

Mieltymykset ja

Prioriteetit

Asiakas

Apuväline-

palvelun-

tuottaja

Toiminnallisen

tarpeen

arviointi

(objektiivinen

tarve)

Asiakkaan

tarpeiden

arviointi

(subjektiivinen

tarve)


Apuväline-

tarpeen

arvioinnin

viitekehys

(Scherer ym.

2007)

Kokeilu

Lyhyen ajan

tulokset

•Vaikuttavuus

•Tehokkuus

•Tyytyväisyys

apuvälineeseen

•Psykologinen

toimintakyky

•Subjektiivinen

hyvinvointi

Pitkän ajan

tulokset

•Vaikuttavuus

•Tehokkuus

•Tyytyväisyys

apuvälineeseen

•Psykologinen

toimintakyky

•Subjektiivinen

hyvinvointi

Pitkä-

aikainen

käyttö

Käytön

lopettaminen Käytön

lopettaminen

Käytön

jatkaminen Sekoittavat ja muokkaavat tekijät

•ICF Ruumiin rakenteet ja toiminnot

•ICF Suoritukset ja osallistuminen

•ICF Ympäristötekijät

•ICF Yksilötekijät

•Muut samanaikaiset interventiot

•Muut sairaudet

•Apuvälinepalvelun jatkuminen

•Kustannukset

Apuvälineseurannan viitekehys Fuhrer MJ et al. A Framework for the conseptual modelling of assistive technology device outcomes. Disabil Rehab 2003; 25(22):1243-51

Tulosdimensiot

• Vaikuttavuus

– ICF suoritukset ja osallistumisen, eri apuvälineissä eri aihealueet esim. Liikkuminen, kommunikointi, itsehoito jne.

• Tehokkuus

– Vaikuttavuus/resursseihin (kustannukset)

• Tyytyväisyys apuvälineeseen

-> Nämä 3 ovat apuvälineen käytettävyyden pääosatekijät (ISO)

• Psykologinen toimintakyky: tahto, tunteet, tiedot. Käyttäjän kompetenssi, sopeutumiskyky ja itsetunto.

• Subjektiivinen hyvinvointi: Elämänlaatu (henkilön myönteinen kokemus tai tunne omasta elämästään liittyen terveyteen tai osallistumiseen)


Lyhyen ajan

tulokset

•Vaikuttavuus

•Tehokkuus

•Tyytyväisyys

apuvälineeseen

•Psykologinen

toimintakyky

•Subjektiivinen

hyvinvointi

Pitkän ajan

tulokset

•Vaikuttavuus

•Tehokkuus

•Tyytyväisyys

apuvälineeseen

•Psykologinen

toimintakyky

•Subjektiivinen

hyvinvointi

Apuvälineseurannan mittareita

• QUEST 2.0 Tyytyväisyys apuvälineeseen ja –palveluun

• NOMO 1.0 Liikkumisapuvälineiden vaikuttavuusmittari

• COPM (Canadian Occupational Performance Measure)

• Tekeillä: Tyytyväisyys apuvälinepalveluihin SATS (Satisfaction of Assistive Technology Services)

Muita mahdollisia (mutta ei saatavilla suomeksi!):

• PIADS (Psychosocial Impact of Assistive Devices Scale)

– Apuvälineiden vaikutukset elämänlaatuun

• IPPA (Individually Prioritised Problem Assesment)

– Arvioi vaikuttavuutta käyttäjän osoittamiin päivittäisen elämän ongelmiin

• MPT (Matching Person with Technology)

• Kanadalaiset?


ICF:N ROOLI APUVÄLINEPALVELUISSA?


ICF – Pääluokat ja aihealueryhmät Ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet

1. Mielen toiminnot

2. Aistitoiminnot ja kipu

3. Ääni- ja puhetoiminnot

4. Sydän ja verenkierto-, veri-, immuuni- ja hengitysjärjestelmän toiminnot

5. Ruuansulatus-, aineenvaihdunta- ja umpieritysjärjestelmän toiminnot

6. Virtsa- ja sukuelin- sekä suvunjatkamisjärjestelmän toiminnot

7. Tuki- ja liikuntaelimistöön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot

8. Ihon ja ihoon liittyvien rakenteiden toiminnot

•

Ympäristötekijät

1. Tuotteet ja teknologia

2. Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset

3. Tuki ja keskinäiset suhteet

4. Asenteet

5. Palvelut, hallinto ja politiikat

Ruumiin/kehon toiminnot

ja Ruumiin rakenteet Osallistuminen

Ympäristötekijät Yksilötekijät

Suoritukset

Lääketieteellinen

terveydentila


ICF – Pääluokat ja aihealueryhmät

Ruumiin/kehon toiminnot

ja Ruumiin rakenteet Osallistuminen

Ympäristötekijät Yksilötekijät

Suoritukset

Lääketieteellinen

terveydentila

Suoritukset ja osallistuminen

1. Oppiminen ja tiedon soveltaminen

2. Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet

3. Kommunikointi

4. Liikkuminen

5. Itsestä huolehtiminen

6. Kotielämä

7. Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet

8. Keskeiset elämänalueet

9. Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä


ICF -luokitukseen pohjautuva työkalu toimintakyvyn kuvaukseen

Ohjaa moniammatilliseen ja systemaattiseen tapaan kuntoutustarpeen taustalla olevien ongelmien – tai kuntoutuksen esteiden – paikallistamisessa ja kuntoutuksen tavoitteiden määrittelyssä Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24581






Diagnoosikohtaiset ja/tai terveydenhuollon kontekstiin sopivat listat ICF -luokituksen ydinkohteista

Esim. ICF Core Sets for stroke

• 39 asiantuntijaa 12 maasta

• Comprehensive Core Set

– Ruumiin/kehon toiminnot 41

– Ruumiin rakenteet 5 Suorituksista ja osallistuminen 51

– Ympäristötekijät 33

• Brief Core Set

– Ruumiin/kehon toiminnot 6

– Ruumiin rakenteet 2 Suorituksista ja osallistuminen 7

– Ympäristötekijät 3

Sairauskohtaiset ydinalueiden listat (core sets)

• ohjaavat moniammatillista arviointia ja tarjoavat kliiniseen työhön huomioitavia aihealueita

Tarkistuslistat (checklists)

• mahdollistavat tärkeiden osa-alueiden huomioimisen sekä toiminnan kuvauksessa, tavoitteiden asettelussa että arvioinnissa


Brief Core Set for Stroke and % of experts willing to include the named category in it. 50% represent a preliminary cut-off. > 50% is bold.

Geyh et al. J Rehab Med 2004: Suppl. 44: 135-141.


ICF-luokitus antaa viitekehyksen sekä apuvälineprosessiin että arviointiin

- Kokonaisvaltainen bio-psykososiaalinen viitekehys

- Tieteellinen perusta apuvälinearviointiin ja –interventioon, ja seurantaan

- Yhteinen kieli monille eri ammattialoille, mahdollistaa vertailun

- Käytännön työkalu - kohtaa tutkijat ja kliinikot

- Systemaattinen koodikieli - tietojärjestelmiä varten: tilastollinen tiedonkeruu ja tulosten seuranta

- Selkeät käsitteet - terveyspoliittiseen päätöksentekoon ja opetukseen


Apuvälinearvioinnin

elementit

ICF viitekehys

Käyttäjän toimintakyky Osa 1: Toimintakyky ja toimintarajoitteet

Ruumiin/kehon toiminnot & Ruumiin rakenteet

Ruumiin toiminnot Ruumiin rakenteet

Motorinen Ääni- ja puhetoiminnot

Tuki- ja liikuntaelimistöön ja

liikkeisiin liittyvät toiminnot

Hermojärjestelmän rakenteet

Ääneen ja puheeseen liittyvät

rakenteet

Liikkeeseen liittyvät rakenteet

Sensorinen Aistitoiminnot ja kipu Hermojärjestelmän rakenteet

Silmä, korva ja niihin liittyvät

rakenteet

Ihon rakenne ja ihoon liittyvät

rakenteet

Aistitoiminnot Mielentoiminnot Hermojärjestelmän rakenteet

Liikkeeseen liittyvät rakenteet

Silmä, korva ja niihin liittyvät

rakenteet

Ihon rakenne ja ihoon liittyvät

rakenteet

Kognitio Mielentoiminnot

Hermojärjestelmän rakenteet

3.2.2012 Sillalla-seminaari, Heidi Anttila

Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of

persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in

Disability: Trends in Research and Application. 2008 Nova Science Publishers.

21

Apuvälinearvioinn

in elementit

ICF viitekehys

Suoritukset ja osallistuminen

Elämänroolit ADL Itsehoito

Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet

Liikkuminen

Kommunikointi

IADL Kotielämä

Koulutus Keskeiset elämänalueet

Oppiminen ja tiedon soveltaminen


Kommunikointi

Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet

Työ Keskeiset elämänalueet

Oppiminen ja tiedon soveltaminen


Kommunikointi


Vapaa-

aika

Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä






22


elementit

ICF

Apuvälineet Osa 2: Kontekstuaaliset tekijät

Ympäristötekijät

Tuotteet ja teknologiat

Liikkuminen Tuotteet ja teknologiat henkilökohtaiseen liikkumiseen ja liikenteeseen

sisä- ja ulkotiloissa

Itsehoito Päivittäisen elämän tuotteet ja teknologiat henkilökohtaiseen käyttöön

Aistit Näkeminen Kommunikointituotteet ja -teknologiat

kuuleminen Kommunikointituotteet ja -teknologiat

Kommunikointi Kommunikointituotteet ja -

teknologiat

Kirjautuminen

tietokoneelle

Opetustuotteet ja teknologia

Seating Ei luokiteltu





23



elementit

ICF

Ympäristön vaikutukset Edistävät ja rajoittavat tekijät

Fyysinen ympäristö Tuotteet ja teknologiat (rakennusten arkkitehtuuri- ja

rakennussuunnittelun sekä rakentamisen tuotteet ja teknologiat)

Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset

Sosiaalinen ympäristö Tuki ja keskinäiset suhteet

Palvelut, hallinto ja politiikat

Asenneympäristö Asenteet




24



elementit

ICF

Psykososiaaliset

tekijät

Yksilötekijät

Havaitut hyödyt

Motivaatio

Itsetunto

Pätevyys

Henkilön resurssit

Kokemus

Koulutus

Yhteiskunnallis-

taloudellinen asema

Väestötieteellinen

asema




25

3.2.2012

Käyttäjän

toimintakyky

Motorinen

Sensorinen

Kognitio

Aistitoiminnot

Elämänroolit

ADL

IADL

Koulutus

Työ

Vapaa-aika

Psykososiaaliset

tekijät

Henkilökohtaiset

resurssit

Laitteet

Liikkuminen

Kommunikointi

Näkeminen

Kuuleminen

Itsehoito

Ympäristö

Fyysinen

Sosiaalinen

Asenne

Ruumiin/kehon

toiminnot ja Ruumiin

rakenteet

Suoritukset ja

Osallistuminen

Yksilötekijät

Ympäristötekijät

Ympäristötekijät: Tuotteet ja teknologiat

26 Sillalla-seminaari, Heidi Anttila


ICF Core Set for Matching Older Adults with Dementia and

Technology. Scherer M. ym. 2010. Ageing Int.

DOI: 10.1007/s12126-010-9093-9




DOI: 10.1007/s12126-010-9093-9

MITEN TEHDÄ JATKOSSA YHTENÄISEMPÄÄ TOIMINTAKYVYN ARVIOINTIA


Johtopäätökset - mitä pitäisi kehittää?

- ICF luokittelee apuvälineet toiminnallisiin luokkiin, se ei sisällä yksityiskohtaista tietoa. (Tätä varten on ISO9999 apuvälineluokitus.)

- Apuvälinepalveluprosessi voidaan sillata ICF:ään, miten toimisi Suomessa?

- Tarvitaan konsensusta mitkä indikaattorit (ja ICF:n koodit ja tarkenteet) osoittaisivat intervention vaikuttavuutta

- Tarvitaan yhteistä kehittämistä ja tutkimusta, jossa osoitetaan ICF-pohjaisen arvioinnin hyödyt ja haitat.


Innokylä

• yhteinen innovaatioyhteisö sote-alan toimijoille

• työvälineitä ja foorumeita käytäntöjen kehittämiseen, arviointiin, käyttöönottoon ja vuorovaikutukseen.

• Vammaisasioiden oppimisverkosto: avoin vammaisasioiden kehittämisen kohtaamispaikka https://wiki.innokyla.fi/innowiki/display/verkostot/Vammaisasiat

• Tulossa syksyllä: ICF-koulutusta ja mittaamisen osaamisen koulutusta (THL, TOIMIA, JAMK)

https://wiki.innokyla.fi/innowiki/display/verkostot/Vammaisasiat




Verkostot innovaatioden lähteenä

• alkaa verkoston kokoamisesta ja keskinäisen luottamuksen rakentamisesta

• Liikkeelle ei lähdetä heti ratkaisun kehittämisestä, sillä verkoston toimijat ymmärtävät oman osaamisensa rajallisuuden.

• Toimijat ymmärtävät, että ratkaisu on löydettävissä vain yhteistyöllä, eikä itse ongelmaakaan voida ymmärtää riittävästi vain yhdestä näkökulmasta tarkastellen.

• Koko verkosto onkin kytkettävä mielellään mukaan paitsi ratkaisujen kehittämiseen, myös itse ongelman määrittelyyn.

• Työskentely on dynaamista, harvoin suoraviivaista

22.9.2010 Heidi Anttila 34

KIITOS! Kysymyksiä, keskustelua?


Kohti yhteistä toimintakyvyn arviointia Sillalla seminaari 0203 2012 anttila

Health & Medicine

Transcript of Kohti yhteistä toimintakyvyn arviointia Sillalla seminaari 0203 2012 anttila