KOHTIKAUPUNKIBULEVARDEJA -TILANNEKATSAUSRIL-tulevaisuuden kaupunkiliikenne01.10.2015

Anna Pätynen & Pihla Melanderwww.yleiskaava.fi

8.10.2015

Nykyinen kaupunkirakenne

8.10.2015

Kantakaupunki kasvaa

8.10.2015

Mitä kaupunkibulevardi on?Kaavaehdotuksen kaavamääräys

Kaupunkibulevardi

Liikenneväylä, jota kehitetään osana laadukasta urbaaniakaupunkiympäristöä tiivistettävässä kaupunkirakenteessa.

Kaupunkibulevardi palvelee autoilijoita, joukkoliikennettä,kävelijöitä ja pyöräilijöitä.

Pituus ja liittymäratkaisut ratkaistaan tarkemmassasuunnittelussa.

8.10.2015

WSP + Strafica + Kaupunkitutkimus TA

KaupunkibulevardienseudullisetvaikutuksetKaupunkibulevardienseudullisetvaikutukset

LiikenteeseenYhdyskuntarakenteeseen ja talouteenVetovoimaan ja kilpailukykyyn

Yhteistyössä:Uudenmaan ELY-keskusUudenmaan liittoLiikennevirastoHSL

Työpajoissa mukana Helsingin kaupunginkanslia, Espoo,Vantaa, KUUMA-kunnat, LVM, YM

Tarkastellut skenaariot• Tarkastelujen pohjana kaksi skenaariota vuodelle 2050:

– BULE2: yleiskaavaluonnoksen mukainen– BAU2: bulevardeja ei ole toteutettu, bulevardien asukkaat ja työpaikat

sijaitsevat muualla, pääosin Helsingin ulkopuolella

• Liikennejärjestelmä ja maankäyttö muilta osin vastaavat HLJ2015- ja MASU-suunnitelmia

8.10.2015

Vaikutuksetyhdyskuntarakenteeseenja vetovoimaan• Kantakaupungin laajeneminen & tiivistyminen

– tuo lisää asukkaita ja työpaikkoja– taloudelliset vaikutukset hyvin merkittävät seudun ja

valtakunnan kannalta– yhteiskuntataloudellisesti edullisempaa kuin

rakentaminen kaupunki-alueen reunalle• Seudun hyvin saavutettaviin keskuksiin

panostaminen– synnyttää niihin työpaikkoja– luo kasautumisetuja– parantaa mahdollisuuksia joukkoliikenteen

järjestämiseen– vähentää tarvetta matkustaa Helsinkiin henkilöautolla

8.10.2015

10

§ Asukkaiden ja työpaikkojen määrän kasvu Helsingissä lisää matkojenmäärää

§ Autoliikenne muulta seudulta kantakaupunkiin ruuhkautuu aamunhuipputunteina

§ Henkilöautoliikenne suuntautuu uudelleen§ Matkoja siirtyy autoista kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen

Vaikutukset liikkumiseen ja kulkutapoihin

Muutokset Helsingin seudun kulkumuoto-osuuksissaBAU2-skenaarioon verrattuna

Henkilöauto- ja joukkoliikennematkojen määrien muutokseteri puolilla seutua BAU2-skenaarioon verrattuna

11

Liikenteen sujuvuus

Tieliikenteen aamuruuhkan nopeudet suhteessa päiväliikenteeseen v. 2012

§ Säteittäisillä sisääntuloteillä matka-ajat keskustaan pitenevät2 – 7 minuuttia

§ Kehä I/II-vyöhykkeen nopeudet hidastuvat nykytilanteesta§ Kantakaupungissa liikenne on sujuvampaa, koska autoja on

vähemmän liikkeellä§ HLJ-suunnitelman seudun pullonkauloja avaavat tiehankkeet ja

ajoneuvoliikenteen hinnoittelu parantavat sujuvuutta

-12 % -11 %-8 % -8 %

-24 %

-19 %

-14 % -14 %

-20 %

-29 %

-13 % -14 %-15 %

-8 %-10 % -11 %

-5 %-6 % -8 % -8 %

-1 % 0 % 0 % 0 %

2012 BULE2 HLJ BAU2

Koko työssäkäyntialue kantakaupunki Kehä I/II -vyöhykeKehä III -vyöhyke muu Helsingin seutu muu työssäkäyntialue

12

Vaikutukset saavutettavuuteen

BULE2-skenaarion kestävien kulkumuotojen ja autoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeet

§ Pikaraitiotielinjat parantavat joukkoliikenteen saavutettavuutta tiiviistirakennetulla alueella.

§ Autoliikenteen saavutettavuus heikkenee laajemmalla alueella, jostasuurella osalla maankäyttö on harvaa.

13

Johtopäätöksiä

§ Kaupunkibulevardit toteuttavat hyvin Helsingin yleiskaavantavoitteita:− kantakaupunki laajenee− kaupungin asukasmäärä-tavoite on mahdollista saavuttaa− Tukevat raideliikenteen verkostokaupungin toteuttamista.

§ Henkilöautoriippuvuus vähenee− Joukkoliikenteen voimakas kehittäminen− henkilöautokapasiteetin lasku edistävät siirtymistä henkilöautosta

kestäviin kulkumuotoihin.§ Pitkämatkaisen joukkoliikenteen ja tavaraliikenteen toimivuus &

luotettavuus on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa

Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardiLiikenneselvitys

23.9.2015

Hämeenlinnanväylänkaupunkibulevardi -liikenneselvitys• Hämeenlinnanväylä esimerkkikohteena

– Bulevardi pääosin eritasoliittymin (VE1)– Bulevardi pääosin tasoliittymin (VE2)

• Miten muuttaminen bulevardiksi vaikuttaa liikenteeseen– Hämeenlinnanväylällä– Sen läheisyydessä

• Työn sisältö– Bulevardien alustava tarkempi liikenteellinen suunnittelu– Ennusteet ja toimivuuden tarkastelu– Vaikutusten arviointi

• Liikenneverkkoon, kulkutapavalintoihin, reittivalintoihin• Liikenteen sujuvuuteen• Yhteiskuntatalouteen

8.10.2015

Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi - liikenneselvitys

HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI -VAIHTOEHTOJEN PERUSPERIAATTEET

Bulevardivaihtoehto VE1- Ei tasossa risteämisiä bulevardin yli

- Yhteydet suuntaisliittymistä katuverkonkautta silloille, ali- ja ylikulut

- Hämeenlinnanväylän linjauksensiirto itään Metsäläntien kohdalla

- Uusille kortteleille tilaa

- Rinnakkaiskadut- Haagan puolella nykyiset Matkamiehen-

ja Nuijamiestentie

- Raitiovaunut keskellä, jalankulku ja2-suuntaiset pyörätiet reunoilla

- Autot 2+2 kaistaa, ei bussikaistoja

- Raitiovaunupysäkit 3 kpl- Mannerheimin asema, Metsälä, Pirkkola- Bussipysäkit nykyisellään (pl. juna-

asema)

HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI -VAIHTOEHTOJEN PERUSPERIAATTEET

Bulevardivaihtoehto VE2- Valo-ohjatut risteykset 5 kpl

- Suojatiet risteyksissä- Lisäksi raitiovaunut Kannelmäkeen

valo-ohjauksen kautta

- Hämeenlinnanväylän linjauksensiirto ja rinnakkaiskadut kutenVE1:ssä

- Nuijamiestentien järjestely tasossa

- 1-suuntaiset pyörätiet reunoilla- Poikkileikkaus muutoin kuten VE1

- Pysäkit kuten VE1

HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI - YHTEENVETO

Bulevardi ja seudun liikenneverkko- Hämeenlinnanväylän bulevardin suorat vaikutukset (bulevardin

liiallinen jonoutuminen) seudun pääväylien sujuvuudelle voidaan hallita- Edellytyksenä ruuhkamaksujen käyttöönotto ja panostus joukkoliikenteeseen

- Merkittävimmät riskit syntyvät liikenteen lisääntymisestä erityisestiKehä I:llä- Karkean tason tarkasteluissa Kehä I tai rinnakkaistiet eivät ylikuormitu (tarkempi

tarkastelu suositeltavaa)- Kuormituksen kasvaessa ruuhka-aikojen kesto pidentyy ja häiriöherkkyys kasvaa

- Katuverkon liikenne kasvaa varsinkin lopputilanteessa 2050 kaikkiensisääntuloväylien bulevardisoinnin yhteisvaikutuksesta- Katuverkon parannus- ja liikennevalotarpeisiin varauduttava sujuvuuden ja

liikenneturvallisuuden varmistamiseksi

- Lopputilanteessa 2050 joukkoliikenteen osuus kasvaa noin 3 javälivaiheessa 2025 noin 1,5 %-yksikköä VE0:aan verrattuna- Tiivistyvän maankäytön lisäksi kasvu on seurausta VE0:aa voimakkaammasta

panostuksesta joukkoliikenteeseen

HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI - YHTEENVETO

Bulevardiosuuden liikenne- VE1 ja VE0 vastaavat pääsuunnan toimivuuden osalta pääosin

toisiaan, VE2:ssa sujuvuus on heikompi- VE1:n ongelmana on rinnakkaiskatujen kuormitus ja reittien kiertelevyys, mikä voi aiheuttaa

liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmia sekä viihtyisyyshaittoja uuden maankäytön keskellä- VE2:ssa bulevardin jonoutumisesta aiheutuvien laajempien toimivuusongelmien riski on

suurempi, mutta bulevardin välityskyky riittää

- VE1 on joukkoliikenteen sujuvuuden kannalta bulevardivaihtoehdoistaparempi- Raitioliikenne sujuu häiriöttä ja on ruuhka-aikoina kilpailukykyinen autoliikenteen kanssa- Nopeusrajoituksen lasku pidentää bussiliikenteen matka-aikoja ruuhka-aikojen ulkopuolella- Toisaalta hankalammat yhteydet pysäkeille heikentävät sujuvuutta matkustajien kannalta

- VE2:ssa ruuhkasuunnan bussien ajoajat kasvavat 1–2 minuuttiaVE0:aan ja VE1:een verrattuna- Voimakkaampi ruuhkautuminen heikentää matkustajien matka-aikojen luotettavuutta- Toisaalta VE2:ssa raitioliikenne on myös ruuhka-ajan ulkopuolella kilpailukykyinen vaihtoehto

autoille etuuksiensa ansiosta

- VE2 on selvästi parempi paikallisen pyöräliikenteen, jalankulkijoiden,maankäytön saavutettavuuden ja kaupunkimaisen ilmeen kannalta

HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI - YHTEENVETO

Bulevardin liikennesuunnitelma- VE1:n korttelirakenteessa kiertävän vilkkaan liikenteen välttämiseksi

Metsäläntien liittymätyypiksi on harkittava suppeaa eritasoliittymää- Eritasoliittymä heikentää bulevardin varren maankäytön saavutettavuutta ja kaupunkimaisuutta

- VE2:ssa Metsäläntien kohdan ongelma on se, että välivaiheen 2025välityskyky vaatii enemmän kaistoja ja tilaa kuin lopputilanne 2050- Tila voidaan vapauttaa myöhemmin esimerkiksi puuriveille, mutta korttelien rakennettavaa pinta-

alaa on vaikea saada takaisin- Tilannetta voidaan välttää aikatauluttamalla bulevardin kehittäminen ja liikenneolosuhteisiin

vaikuttavat hankkeet keskenään (esim. Tuusulanväylän kääntö tai bulevardin toteutuksen sopivavaiheistus)

- VE2 (valo-ohjaus) on liittymien turvallisuuden kannalta parempi- Kustannusarvioiden tarkkuustaso huomioiden vaihtoehtojen

rakentamiskustannuksissa ei ole eroja- Molempien rakentamiskustannusarvio on noin 90–100 miljoonaa euroa

HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI - YHTEENVETO

Bulevardivaihtoehtojen vertailuaVE1

EI RISTEÄMISTÄ TASOSSAVE2

TASOLIITTYMÄT

AUTOLIIKENNEBULEVARDILLA

+/– Pääsuunta suhteellisen sujuvaSivusuunnilla sujuvuusriskejä – – Metsäläntien risteys hankala,

useampia ongelmakohtia

JOUKKOLIIKENNEBULEVARDILLA

+Ratikat kulkevat viiveettä,busseille suhteellisen vähänviivytyksiä

–Ratikat kilpailukykyisiä,ratikoiden ja bussien ajoajathuonommat

– Yhteydet pysäkeille hankalat + Yhteydet pysäkeille paremmat

JALANKULKU JAPYÖRÄILY BULEVARDILLA

+Laadukas pitkämatkainenväylä, melko heikotylitysmahdollisuudet

++Selvästi paremmatylitysmahdollisuudet, tavoitteenmukaiset pyörätiet

VAIKUTUKSET SEUDUNLIIKENNEVERKKOON

– Lisää Kehän kuormitusta – – Lisää Kehän kuormitustaHäiriöherkkyys/riskit suuremmat

VAIKUTUKSET LÄHI-ALUEEN KATUVERKKOON

– –Uusien korttelikatujen liikenneerittäin vilkasLisää katuverkon kuormitusta

– Lisää katuverkon kuormitusta

KUSTANNUKSET +/– 90-100 M€ +/– 90-100 M€

KAUPUNKIKUVA JAMAANKÄYTTÖ

– –Estevaikutus, väylämäinen,Metsälän kohta edellyttäisiramppeja

++Selvästi parempi maankäytönsaavutettavuus,kaupunkimainen

Hämeenlinnanväylänkaupunkibulevardi -Johtopäätöksiä• Liikenteen hinnoittelulla suuri merkitys kulkutavan valintaan

– Ilman uutta hinnoittelua ruuhkautuu, 10% enemmänhenkilöautoliikennettä

• Ilman bulevardeja ruuhkat suunnilleen nykyisenlaisia• Hämeenlinnanväylällä ruuhkat eivät yllä Kehä I:lle• Bulevardivaihtoehdoissa sisääntuloväylien toimivuus paranee,

koska henkilöautoliikenne vähenee/siirtyy:– Kehä I:lle– alemmalle katuverkolle

• Joukkoliikenne hyötyy bulevardeista

8.10.2015

Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi - liikenneselvitys

Kaupunkibulevardienliikenneturvallisuus

Alustavia tuloksia:• Tarkemmilla suunnitteluratkaisuilla

suuri vaikutus turvallisuuteen• Nopeusrajoitukset keskeisiä• Bulevardeja ympäröivän

katuverkon liikennemääriä hillittäväja turvallisuuteen kiinnitettävähuomiota

• Paikoittain yli- ja alikulutmahdollisesti tarpeen

• Toimintojen sijoittuminen vaikuttaa• Ajoneuvosuoritteen vähentäminen

parantaa tilannetta

8.10.2015

Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän muutos verrattunanykytilanteeseen (Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset)

• Onnettomuuksien kokonaismäärä BULE2-skenaariossa hieman pienempi kuin BAU2-skenaariossa.

• Onnettomuudet muulla seudulla vähenevätautoliikennesuoritteen pienentyessä, muttalisääntyvät bulevardivyöhykkeellä.

Yhteenveto• Toimiva joukkoliikennejärjestelmä

edellytys toimivalle kaupungille– Liityntäpysäköinti joukkoliikennejärjestelmän

osana• Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu keskeinen

toimenpide liikenteen sujuvuudenedistämiseksi

• Matka-ajat henkilöautolla Helsinginkeskustaan pitenevät

• Saavutettavuus kestävillä kulkumuodoillaparanee

8.10.2015

Helsinki 2050

www.yleiskaava.fi