KOHTI HYVÄÄKIN PAREMPAA KOULUA

KOHTI HYVÄÄKIN PAREMPAA KOULUA

Unelmoimme uuden koulunStj. Aulis Pitkälä, Hämeenlinna 19.8.2011

Espoon Gelp

• Tukiryhmä– Olemassa ollutta pedagogista ryhmää laajennettiin

– Pj. Aulis Pitkälä

– Mukana mm. sk. Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen, utbildningsdirektör Barbro Högström, varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen, opetuspäällikkö Ilpo Salonen, apulaisopetuspäällikkö Elina Rönkkö, 2 sk. ja rk. rehtoria, varhaiskasvatuksen johtoa

– Sihteerinä rk. Opetuspäällikkö Outi Saloranta- Eriksson

21.04.23Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi2

Espoon visioluonnos

• Tulevaisuuden osaamista tuottava ja sivistystä syventävä kasvatus ja opetus on oppimiskeskeistä, taitoja korostavaa ja tukee lapsen ja nuoren kasvua ihmisenä.


GELP-ohjelman tavoitteet

• Edistää ja kehittää uuden vuosituhannen oppimista ja sen tukemista

• Ylläpitää ja edistää GELP- osapuolten koulutuspoliittisia kehittämispyrkimyksiä

• Muodostaa vuorovaikutteinen ja kasvava globaali koulutusalan johtajien verkosto

• Luoda koulutuspoliittinen globaali liike


Espoon tavoitteita

• Kehittää uuden vuosituhannen oppimista ja sen tukemista kestävällä tavalla– Edistää kansalaisen taitojen kehittymistä– Varmistaa perustaitojen saavuttamisen joka luo

pohjaa personoidulle oppimiselle– Hyödyntää oppilaan tuntemusta ja

ryhmädynamiikkaa– TVT:n hyödyntäminen pedagogiikan

kehittämisessä


– Päiväkotien ja koulujen kehittäminen alueen oppimiskeskuksina

– Kasvatuskumppanuus ja vuorovaikutteisuus huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa

– Ajankohtaisten asioiden ja trendien keskusteluttaminen

– Oppilashuolto ja oppilaanohjaus toimiviksi välineiksi lapsen ja nuoren kohtaamiseen

– Rohkeisiin innovaatioihin kannustaminen jatkuvan parantamisen toimintatapaa noudattaen


• Muodostaa vuorovaikutteinen johtajien verkosto– Syventää johtajien asiantuntijuutta uuden

vuosituhannen oppimisesta– Luoda monenlaisia mahdollisuuksia dialogille

oppimisen kehittämisestä– Kuvata hyvän johtamisen kriteerit– Varmistaa että johtaminen tukee perustehtävää,

asiakasrajapinnan kohtaamista, oppimaan oppimista


Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tavoitteet

• Nostetaan päiväkotihenkilöstön koulutustasoa (tulostavoite 2012)– Lisätään lastentarhanopettajien osuutta hoito- ja

kasvatushenkilökunnassa– Parannetaan lastenhoitajien osaamista



• Lisätään TVT- välineistön määrää ja henkilökunnan TVT-osaamista ja hyödynnetään tätä varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteuttamisessa

• Tarkistetaan varhaiskasvatuksen pedagogiikan painopisteet ottaen huomioon uuden vuosituhannen oppimisen ja kansalaisen taitojen näkökulma

• Tarkistetaan hyvän johtamisen periaatteet uuden vuosituhannen oppimisen johtamisen näkökulmasta

• Jatketaan pedagogiikan johtamisen esimiesvalmennusta ja täsmennetään sen sisältöä uuden vuosituhannen oppimisen johtamisen näkökulmasta


Suomenkielinen opetus

• Sukossa tavoitteena oppilaan kohtaavan kasvatusverkoston luominen, jossa kasvattajat toimivat syvässä vuorovaikutuksessa kaikilla eri tasoilla. Oppilaalle taataan mahdollisuus oppia vuorovaikutteisessa oppimisympäristössä, jossa hänellä on keskeinen asema oppimisprosessissa. Koulun henkilökunnalta ja johdolta tämä tarkoittaa vuorovaikutteista ja verkostomaista opettajuutta ja johtajuutta.


• Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Sukossa on otettu käyttöön ammatillinen oppimisyhteisömalli, eli PLC-malli (professional learning community)


• Ammatillisessa oppimisyhteisössä luodaan verkosto, jossa opitaan ja kehitytään vuorovaikutteisessa ja verkostomaisessa toimintaympäristössä

• Suko tukee strategiassansa ja visiosanssa ammatillisen oppimisympäristön luomista kaikilla eri tasoilla (hallinto, rehtorit, opettajat, oppilaat, koti ja koulu)


• Tähän mennessä Sukossa on jo luotu muun muassa:– Alueelliset rehtoriverkostot– Johtamisen kehittämisvälineet (Jet,

strategiaseminaarit, mentorointi, työnohjaus)– Oppimiskeskusverkosto (10 oppimiskeskusta)– täydennyskoulutusohjelma rehtoreille ja

opettajille


– Moniammatillisten alueellisten kasvuyhteisöjen (pedagoginen yhteisö) pilotit (koulu, nuorisopalvelut, seurakunta, MLL jne.)

– Alueellinen oppilashuoltoverkosto– Koulujen yhteisöllisyyden kehittämishanke ja

konsulttikoulutus– Turvallinen iltapäivä –pilotointi (TIP)– Kestävän kehityksen hanke (RCE)


Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus

• Sdun hanke perustuu tulevaisuudenkuvaan ns. flex-husista. Tavoitteena on kehittää eri osa-alueita varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä muussa lasten ja nuorten toiminnassa niin, että flex-hus toteutuu viimeistään 2020


• Hankkeen tavoitteena on kehittää lapsen näkökulmasta monipuolisia, tarkoituksenmukaisia ja joustavia oppimistilanteita, joiden avulla hän saavuttaa tulevaisuuden yhteiskunnassa toimimisen taidot

• Hankkeen osatavoitteet ovat:– Kehittää oppimisympäristöä– Kehittää uusia pedagogisia ratkaisuja– Kehittää pedagogien johtamistaitoja

oppimistilanteissa21.04.23Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi

17

Lukuvuoden 2011-2012 aikana SDU:ssa

• Arvioidaan nykyinen toimintatapa iltapäivätoiminnan tuottamisessa ja selvitetään muita mahdollisia tapoja tuottaa aamu- ja iltapäivätoimintaa

• Nostetaan päiväkotihenkilökunnan koulutustasoa: lisätään lastentarhanopettajien osuutta hoito- ja kasvatushenkilökunnassa ja kartutetaan lastenhoitajien osaamista


• Opetussuunnitelman arviointikeskustelut jatkuvat perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

• TVT-strategia ja esiopetuksen ops uudistetaan


Johtamisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen Espoon opetustoimessa

• Yhteisöllisyyskasvatushanke 2007-201, hyödyntäminen PLC-hankkeessa

• Yhteisöllisen toimintakulttuurin osa-alueet:– Jaetut arvot ja visio (yhteinen näkemys, mihin

pyritään ja millä periaatteilla)– Jaettu johtajuus (osallistava johtamisjärjestelmä,

virallinen valta/sopimusvalta, johtajuussopimukset)


– Osallistava päätöksentekojärjestelmä (tiimi/toimintarakenteet koko henkilöstölle, osallistavat kokouskäytänteet, keskustelu- ja päätöksentekorakenteet

– Vuorovaikutuksen kehittäminen (yhteisön pelisäännöt, laadukkaan ammatillisen vuorovaikutuksen kriteerit, yhteistyö ja vuorovaikutuksen laatu ja tavat


• Hankkeessa pyritään kehittämään koulujen johtamismalli, joka kehittää yhteisöllisen toimintakulttuurin eri osa-alueita

• Tavoittena on luoda malli ja yhtenäinen käytäntö Espoon opetustoimeen ja kouluihin osallistavasta ja yhteisöllisestä toimintakulttuurista sekä jaetusta johtajuudesta

• Toteutuksessa käytetään osallistavia menetelmiä: vertaisoppimista, hiljaisen tiedon ja sisäisen osaamisen jakamista, yhteisöllisiä menetelmiä, mentorointia ja konsultaatiota


• Ensimmäisen hankevuoden aikana on tavoitteena luoda rakenteet itseuudistumismallille, jonka avulla opetutoimi voi johtaa oppimista ja koulut pystyvät kehittämään toimintaansa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita

• Sitra tukee hanketta 75.000 eurolla


RCE

• YK nimesi vuosikymmenen 2005-2014 kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi

• Unesco nimitettiin ottamaan vastuu vuosikymmenestä

• YK:n yliopisto ehdotti tavoitteisiin pääsemiseksi alueellisten verkostojen ja osaamiskeskusten perustamista tavoitteena edistää kestävää kehitystä edistävään kasvatukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja parhaiden käytänteiden ja tulosten levittämistä


• Näistä ajatuksista sai alkunsa Regional Centres of Expertise – kestävän kehityksen asiantuntijaverkostot

• RCE-keskuksen tehtävänä on koordinoida ja kehittää omalla alueellaan koulutusta, joka edistää kestävää kehitystä ympäröivässä yhteiskunnassa hyvin laajasti käsitettynä


• Espoo sai RCE-statuksen tammikuussa 2011 ja on osa maailmanlaajuista 85 RCE:n verkostoa

• Tällä hetkellä verkostossa on 45 erilaista toimijaa


Espoon verkoston visio

• Kestävä tulevaisuus on aktiivinen valinta ja me saavutamme sen yhdessä

• Sustainable future is an active choice and we reach it together!


Tanssi

• Tavoitteena on saada Espooseen perusopetukseen painotettu tanssin opetus ja lisätä tanssin kerhotoimintaa


KOHTI HYVÄÄKIN PAREMPAA KOULUA

Documents

Transcript of KOHTI HYVÄÄKIN PAREMPAA KOULUA