Matkaraportti

Hankeyhteistyönä:

MTT / ProAgria / Lapin 4H-piiri /

RAMK / LAO / LAPPIA / ILO

Kirovsk-Apatit-Kantalahti 25.6.-29.6.2012

1

Matkaraportti Venäjältä 25.6.–29.6.2012 Matkakohde: Matkan pääkohdealueena oli Kirovsk - Apatit - Kantalahti Etelä-Kuolan alueella. Matkan järjestäjät Lapin 4H-piiri / LUOVA- ja MTT / ProAgria Lappi / LAPPI LUO–työohjelmahankkeet yhteistyössä matkanjärjes-täjäoikeuksin toimivan yhteistyöyritys Nordic Holidaysin kanssa. Matkan ajankohta: 25.6. - 29.6.2012 Osallistujat: Matkalle osallistui yrittäjiä, kehittäjiä, opettajia, yritysneuvojia, rahoittajia, kunnan viranhaltijoita sekä luon-nontuote- tai hyvinvointipalvelujen opiskelijoita / alan toimijoiksi tai tuottajiksi aikovia. Liite 2. osallistujien nimiluettelo, organisaatio, ammatti ja koulutus Matkaperuste: Kuolan alueen / Kirovskin matka on kirjattu LAPPI LUO työohjelmaan. Luova-hankkeen verkostotyöosiossa on tavoitteena lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välille ja tutustua hyviin käytäntöihin meillä ja muualla. Lähialuematka on kirjattu myös monen muun yhteistyöhankkeen tutustumis-kohteeksi hakemuksiin ja myös rahoituspäätöksiin. Matkan valmistelu aloitettiin yhteistyöhankkeiden kanssa jo tammikuussa 2012. Matkalle osallistui useita venäjän kieltä taitavia henkilöitä, joiden avulla matkan aikana tutustuttiin paikalliseen kulttuuriin ja ruokaan sekä toimintaympäristöihin. Matkan aikana verkostoiduttiin, vaihdettiin tietoja sekä kuulumisia myös mukana olevien luonnontuotealan toimijoiden kanssa. Lisäksi kohteissa on mahdollisuus verkostoitua paikallisten yrittäjien ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Matkan pääteemat: Matkan pääteemana olivat pohjoiset kasvit, niiden tutkimus ja vaikutukset sekä hyvinvointimatkailun mah-dollisuudet. Matkan pääkohteena oli pohjoisen alueen vanhin ja merkittävin kasvitutkimuslaitos, Kirovskin Kasvitieteellinen puutarha. 1. Pohjoisiin erikoiskasveihin ja niiden ominaisuuksiin tutustuminen, kasvien erilaiset käyttöalueet, lääke- ja rohdoskasvituotanto, rohdoskäyttö Venäjällä sekä kauppa. 2. Ekologinen terapia. Puutarha- ja eläinavusteinen terapiaan tutustuminen. Viljely- ja luontoympäristöä hyödyntävä kuntouttava toiminta, tutkimustietoa ja kokemuksia toiminnasta, myös yhteistyöyrityksen näkö-kulmasta. Venäjän Tiedeakatemian tutkimusesimerkkejä ja kasvien ominaisuuksista miniseminaarissa. 3. Työpajat: 1. Ihmisten hyvinvointituotteet, 2. Eläinten hyvinvointituotteet, 3.Green Care -toiminta 4. Venäläisen luonnonkäyttöperinteen ja rohdoskasvien hyödyntäminen sekä kylpylä- ja sanatoriotoiminnan esittely. 5. Alueen matkailutoimintaan tutustuminen Lumikylä yrittäjän ja matkailuyhtiön näkökulmista sekä venäläi-sen matkailijan toiveet Suomeen tullessaan. 6. Alueen nuorisotoimintaan ja toimijoihin tutustuminen, kv-yhteistyö tässä yhteydessä.. 7. Apatiitin Mineraalimuseoon tutustuminen, ohjattu kierros. 8. Alueen historiaan ja nykypäivään tutustuminen bussimatkan aikana Erkki Oikarisen esittelyt.

2 Matkareitti ja aikataulu: Koko matka tehtiin bussilla, reitti: Rovaniemi – Salla - Kelloselkä - Kantalahti - Kirovsk - Apatit - Kantalahti - Kelloselkä - Salla- Rovaniemi. MATKAKERTOMUS JA KOHDETIETOA Maanantai 25.6.2012 08.00 Lähtö aikataulun mukaisesti bussilla Rovaniemeltä Eteläranta 55 pihalta. Matkan varrelta nousi kyytiin henkilöitä Rovaniemeltä, Kemijärveltä ja Savukoskelta tulleet vasta Sallan rajanylityspaikalta. Esittäytyminen sovittiin aloitettavaksi vasta kun kaikki olivat bussissa. 10.30 Sallassa pysähdyttiin, osa matkalaisista vaihtoi rahaa ja osa söi lounaan ”Akkavaarassa” . Raja ylitettiin Sallan Kelloselän tulliasemalla. Kelloja siirrettiin tunnilla eteenpäin. 12.00 Kelloselkä – Kantalahti matkan aikana suurin osa ehti esittäytyä. Osallistujat kertoivat mitä tekevät työkseen ja mikä innosti tälle matkalle. Matkaodotuksia tarkennettiin, jotta niitä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan huomioida tulevina päivinä. Infoa matkajärjestelyistä ja majoituksista jaettiin sekä kirjallisesti että suullisesti. Erkki Oikarinen kertoi matkalla kiinnostavasti vanhan Sallan historiasta ja uudempaakin asiaa Ve-näjän kanssa jo toteutetuista sekä meneillään olevista hankkeista ja rajayhteistyöstä. 17.30 Kantalahdessa paikallisen kauppakeskuksen baarissa railakkaan diskomusiikin säestyksellä haukattiin nopeasti etukäteen tilatut voileivät. 18.30 Bussimatkalla Kantalahdesta Kirovskiin Erkki Oikarinen kertoi Kuolan alueesta, historiasta ja nykypäivän tilanteesta. Esittelykierrosta jatkettiin, esittelyistä nousi esille muun muassa seuraavia tarpeita: osuuskunnan kehittämiseen tarvittaisiin ideoita, yrittäjillä on tarve erilaisille alihankkijoille, seuraavalle ohjelmakaudelle kaivattiin uusia kehittämisehdotuksia ja matkailupuolelle kaivattiin luonnontuotetietoutta sekä tuotekortteja ja esitteitä eri kielille käännettynä. Matkaporukan esittelyiden jälkeen verkostoituminen oli entistä helpom-paa, koska yhteinen liittymäpinta oli selvillä. Matka mahdollisti näin jo alkuvaiheessa yhteyksien ja kump-

3 panuuksien syntymisen niin matkalle osallistujien kesken kuin tulevien matkakohteidenkin kanssa. Loppu-matkalla käytiin läpi seuraavan päivän ohjelmaa. 20.00 Saavuttiin Kirovskiin ja majoituttiin rinteellä hieman kaupungin ulkopuolella olevaan Hotelli Khibinyyn. Hotellin lämminvesiverkko oli suljettu, ryhmä jaettiin kolmeen kerrokseen, joissa jokaisessa parissa huonees-sa lämmintä vettä suihkuille saatiin sähköboilerista. Tilanteeseen suhtauduttiin huumorilla, suihkuvuoroista ei kiistelty. Varatut illalliset nautittiin hotellin ravintolassa ja osa etsi ruokapaikat lähistöltä. Tiistai 26.6.2012 07.30 Aamupala nautittiin Hotelli Khibinyssä. Teestä tunnettu venäläinen keittiö sai toivomuksen aamukah-vista. Murukahvilla siirrettiin pahimpia vieroitusoireita. 09.00 Siirryttiin Kirovskin Kasvitieteelliselle puutarhalle n. 13km matka. Matkalla nähtiin kaupunkia, teolli-suusaluetta sekä voimakkaan kaivostoiminnan vaikutuksia maisemaan ja vesistöön. 09.30 Matkan pääkohteessa Kirovskin Kasvitieteellisellä puutarhalla esittelijöinä toimivat puutarhan tutkija Oksana Sovetova ja neurologi, yrttilääkäri ja – kirjailija Ljudmila Rumjantseva -Enkovaara. Lyhyen tervetulotoivotuksen jälkeen suunnattiin puutarhan näytemaille, joilla esiteltiin sekä koriste- että rohdoskasveja. Kasveihin tutustuttiin sekä kasvitieteellisen että lääketieteellisen esittelyn pohjalta. Alpiinisel-le kasvitarhalle, joka sijaitsee ylempänä vuoren rinteellä, ei voitu mennä hankalan kulun ja suuren ryhmä-koon vuoksi. Ryhmäkoko hankaloittikin esittelyä jonkin verran. Vain osa ryhmästä sopi esittelijöiden ympäril-le, he kuulivat eniten ja voivat esittää lisäkysymyksiä ja ehdottaa esiteltäviksi kasveja, joista halusivat kuulla tarkemmin. Kuulijajoukko esittelijöiden ympärillä vaihteli ja osa kierteli omatoimisesti tutustuen ja kasveja kuvaten. Kasviesittelyn ohessa kuultu lääketieteellisten vaikutusten esittely pohjautui tieteellisiin tutkimuk-siin, pitkään lääkärikokemukseen ja venäläiseen kansanperinteiseen käyttötietoon. Ljudmila Rumjantseva-Enkovaara painotti, että kasvien lääkinnällinen käyttö edellyttää lääketieteellistä osaamista, perehtymistä ja varovaisuutta. Itselääkintään voi käyttää vain turvallisia ja tuttuja kasveja. Kolmen pohjoisten kasvien näytealueen ja trooppisten kasvien kasvihuoneen kierrokseen ja esittelyyn käytet-tiin koko aamupäivä. Kasviesittelystä suunniteltiin pidempää, mutta sadekuurot tiivistivät esittelyä. Kasvikoh-taista tietoa saatiin myöhemmin myös työpajoissa ja miniseminaarissa, (osa kirjallisena /venäjänkielisenä) pyynnöstä Eija Vuorela toimittaa mukana olleille materiaalia. Kasvitieteelliselle puutarhalle tullaan lähivuo-sina pidemmäksi aikaa ehkä pienemmällä joukolla ja yhteistyötä viritellään mahdollisesti jo ennen sitä.

4 Ljudmila Rumjantseva-Enkovaara pitelee kasvin nimikylttiä, hänen vieressään vasemmalla tutkija Oksana So-vetova. Yleisnäkymä kasvitieteellisen puutarhan yhdeltä näytemaalta. 12.00 Nautittiin etukäteen varattu lounas Kirovskissa hotelli Severnajassa 13.30 Kirovskin Kasvitieteellisen puutarhan perustamisen 80-vuotisjuhlia varten uudistetussa salissa tutki-musasemaa esitteli nykyään laitoksen toimistosihteerinä työskentelevä Ljudmila Ivanova, joka on toiminut aikaisemmin myös laitoksen tutkijana ja kasvitutkija Oksana Sovetova. Kasvitieteellinen puutarha on perustettu 1931. Se on suurin kolmesta napapiirin pohjoispuolella sijaitsevasta kasvitieteellisestä tutkimuslaitoksesta, vuoteen 2002 saakka Kirovskin kasvitieteellinen oli myös maailman pohjoisin tutkimuspuutarha, mutta nyt Tromssaan perustettu kasvitarha on maailman pohjoisin. Kirovskin kasvitieteellisessä puutarhassa tutkitaan pohjoisia kasveja, niiden tuottamista, pitoisuuksia, alalajeja, jalos-tusta ja sisältämiä aineita. Näytetarhoissa on n. 20 000 kasvia ja monen kasvin kohdalla tutkimustyö on pio-neerityötä ja pohjoisten kasvien ”inventaariota” kasvien säilyttämiseksi ja sukupuuton ehkäisemiseksi. Osa kasveista on ”punaisessa kirjassa” eli ne ovat uhanalaisia. Nykyään ekologisten seikkojen ja ympäristön pääs-töjen vaikutusten tutkimus lisääntyy. Tutkimusasemalla toteutettiin monipuolista pohjoisten kasvien tutkimusta yhteensä 7 tutkimuslaboratorios-sa, joissa tehdään mm. kasvien säteilytutkimuksia ja myrkkyanalyyseja. Laitoksen tekemät maaperätutkimuk-set ovat huipputasoa, ja Kuolan niemimaan maaperä onkin parhaiten tutkittuja alueita koko maailmassa. Tutkimuslaitos kerää kasvilajeja eri puolilta maailmaa ja tutkii niiden sopeutumista arktisiin ilmasto-olosuhteisiin. Laitoksella tutkitaan myös hyönteisiä tavoitteena löytää erilaisia biologisia torjuntamenetelmiä kasvinviljelyssä hyödynnettäväksi. Laitoksella on lisäksi laajat jäkäläkokoelmat ja sammaltutkimusta. Puutarhalla työskentelee yhteensä n. 120 henkilöä ; tutkijoita, laboratoriohenkilökuntaa ja puutarhalla kent-tätyöntekijöitä. Neuvostoliiton aikaan työntekijöitä oli ollut jopa 500. Puutarhan pinta-ala on n.1600 hehtaa-ria, josta n.1200 ha on luonnonpuistoa. Puutarha sijaitsee n. kilometrin korkuisten Hiipinävuorten muodos-

5 tamassa etelään aukeavassa kattilanpohjalaaksossa, jossa lämpösumma on huomattavasti ympäristöä korke-ampi. Luonnonvaraisina menestyvät mm. Suomessa Tampereen korkeudella esiintyvät pärskäjuuret, metsä-apilat ja lehtoukonhatut. Kasvitieteellisen taloustilanne on tiukka, varsinaista ”kasviturismia” ei ole, noin 3000 - 6000 kävijää tutustuu kasvitarhaan ja sen toimintaan vuosittain. Kävijöille laaditaan korkeuskäyrien mukaista ekologista kasvipol-kua, jonka varrella voi tutustua eri korkeusvyöhykkeiden kasveihin oikeissa olosuhteissa, polulle ei turisteja päästetä kuitenkaan yksinään, vaan vain oppaan kanssa. Kasvitieteelliseltä puutarhalta on ostettavissa julkaisuja ja kasvikirjallisuutta venäjäksi. Tutkimustarkoituksiin ja ammattilaisille myydään eri kasvien siemeniä, ja laitoksen asiantuntemusta hyödynnetään sopivien kasvien valintaan erilaisissa julkisissa kohteissa kuten puistojen ja puutarhojen rakentamisessa. Luentotilassa juotujen päiväkahvien aikana MTT:n tutkija Antti Hannukkala ja ProAgrian koneneuvoja Harri Salow kertoivat n. 20 vuoden aikana toteutuneesta hankeyhteistyöstä venäläisten kumppaneiden kanssa. Eri-laisia hankkeita, mm. perunan ja heinän tuottamiseksi ja konekannan lisäämiseksi on vuosien kuluessa ollut rajan läheisyydessä mm. Joonan kylässä ja Alakurtilla. Kasvitieteellisissä tutkimuksissa venäläisten kanssa tut-kittavia kasveja ovat olleet mm. maral- ja ruusujuuri. Kirovskin kasvitieteellinen puutarha tekee yhteistyötä mm. MTT:n Rovaniemen tutkimusaseman ja Tromssan yliopiston kanssa. EU-hankkeita on vireillä ja tutki-mushankkeita on toteutettu mm. ENPI –rahoituksella ja haetaan edelleen. Yhteistyötä on ollut myös ”LAO:n edeltäjän” kanssa mm. kasvivaihtona. Kirovskin Kasvitieteellisen puutarhan salissa juotiin kahvit ja kuunneltiin puutarhan historiaa ja ekologisen terapian esittely Harri Salow ja Antti Hannukkala kertoivat aikaisemmasta yhteistyöstä Kasvitieteellisen puutarhan ekologisen terapiaosaston toimintaa esitteli Oksana Sovetova Ljudmila Rumjant-seva-Enkovaaran ja Tatjana Heiskasen tulkkaamana. Venäläiset kutsuivat puutarhaterapiaa ja eläinavusteis-ta terapiaa ekologiseksi terapiaksi. Vastaava nimitys ei ole Suomessa käytössä, mutta kuvaa hyvin toimintaa.

6 Ehkä nimitys voitaisiin ottaa käyttöön laajemminkin? (Suomessa terapiat kulkevat omilla nimillään, puutarha-eläinavusteinen ja ratsastusterapia, ja luonto- ja maaseutuympäristöissä toteutettavaa ihmisen hyvinvointia parantavaa toimintaa kutsutaan laajemmin Green Care – toiminnaksi). Kasvien käyttö terapeuttisiin tarkoituksiin emotionaalisena virikkeenä on lisääntymässä myös Venäjällä. Puu-tarhaterapiaa toteutettiin kasvitieteellisessä puutarhassa osana ekologista terapiaa. Puutarhaterapiassa ryhmäkoot ovat 5-6 henkilöä, ja asiakkaat ovat samasta erityislasten päiväkodista ja internaatista. Terapiaan kuului kasvien hoitamista ja kasvattamista, jonka tarkoituksena oli opettaa kuntoutettavat rakastamaan kas-veja ja toimimaan ryhmässä. Terapiaa toteutettiin kerran viikossa noin 30 minuuttia kerrallaan, jotta asiak-kaalle jää positiivinen vaikutus ja keskittymiskyvyn rajaa ei ylitetä. Saavutetut vaikutukset olivat olleet hyviä niin aggressiivisten lasten kuin puhehäiriöiden hoidossakin. Puutarhaterapiassa hyödynnettiin myös ympäris-tötaidetta ja luonnontuotteiden käyttöä. Ekologinen terapia toteuttaa toimintansa ohessa myös luontokasva-tusta. Kukkien hoito talvella oli todettu hyväksi niin aikataulullisesti muiden töiden vuoksi kuin hoidollisesti-kin. Lasten terapian sovellukset pitkäkestoisesta rauhoittavasta ja tietoa antavasta kasvien parissa puuhaste-lusta ovat tuottaneet mitattavia positiivisia tuloksia. Lasten keskittyminen on parantunut ja häiriökäyttäyty-minen vähentynyt. Terapiatyötä ja ohjausta ei kuitenkaan opeteta vielä missään, nyt toteutettu kokeilu on ol-lut valtion kustantamaa ja se on ollut ilmaista siihen osallistuneille lapsille. Puutarhan alueella toimi myös yksityinen terapiaratsastusta tarjoava talli, jolla oli 5 hevosta ja 4 työntekijää. Ljudmila Rumjantseva –Enkovaara, Irina Karppinen ja Tatjana Heiskanen tulkkasivat kasvitieteellisen puutar-han lähellä olevan ja sen kanssa yhteistyötä tekevän terapiaratsastusyrityksen esittelyn. Koko Muurmanskin alueella on hevosia ainoastaan noin 50, joten ratsastusterapia ei ole kovinkaan yleistä alueella, mutta kysyntä kasvaa ja kiinnostusta alaan on. Talli oli perustettu noin kymmenkuntavuotta sitten, ja ratsastusterapiaa siellä oli tarjottu noin 3 vuotta. Tallin terapiatoimintaan mukaan ryhtyminen alkoi alueen vanhempien toiveesta, eli tarve eläinavusteiselle terapi-alle oli suuri. Työntekijät ovat korkeasti koulutettuja (opettaja +hevoskoulutus), mutta varsinaista tera-pia/hoiva-alan koulutusta heillä ei ole. Työntekijät kuitenkin totesivat, että koulutukselle olisi tarvetta, var-sinkin jos kuntoutuksessa mennään syvemmälle. Asiakkaiden mukana tulee kuitenkin hoitohenkilökuntaa, jotka vastaavat sen puolen osaamisesta. Yrityksen kasvu ja tulevaisuuden suunnitelmat olivat vielä melko avoimet. Matkalla mukana olevat suomalaiset alan yrittäjät olivat kiinnostuneita käytännön terapiaratsastuk-sen välineistä ja työtavoista. Tallilla terapiaa tarjottiin vanhuksille ja erityislapsille sekä mielenterveyskuntoutujille. Käytöshäiriöiden ja mielenterveyden hoitamisesta oli saatu hyviä tuloksia ratsastusterapialla. Hevosten lisäksi terapiakäytössä oli myös muita eläimiä, esim. kaneja ja akvaario, joiden kautta hoito voi olla helpompi aloittaa. Suomessa eläinavusteista terapiaa tehdään myös hevosilla sekä terapiassa voidaan käyttää myös esimerkiksi koiria, kis-soja, kaneja, kaloja, laamoja, alpakoita, lampaita jne. Lapissa on mietitty myös porojen mahdollisuutta toimia terapia eläiminä. Matkalla kuulimme myös Vienanmeren matkailutarjonnasta ja terapiasta. Vienanmerellä tavataan maitovalaita parhaiten juhannuksen tienoilla. Niitä myös koulutetaan alueella edelleen myytäväksi eläintarhoihin ja sirkuksiin. Delfiinejä käytetään kehitysvammaisten lasten terapiassa. Pohdintoja syntyi siitä onko villieläinten hyödyntäminen terapiaan eettisesti hyväksyttävää ja Green Caren mukaista. Terapiassa tu-lisi hyödyntää lajeja joiden luontainen toiminta ja hyvinvointi eivät kärsi toiminnan toteuttamisesta.

7 Sanna Vinblad ja kirovskilainen terapiaratsu Irina Karppinen kuvaa Aini Ojalan ja terapiaratsun koh-

taamista Kirovskin tallilla terapiaan kuului mahdollisuuksien mukaan mm. eläinten hoitoon osallistumista sekä ratsas-tusta. Hoitojakso oli noin 10–15 kertaa, ryhmäkoko oli 5-6 henkeä. Erityislasten päiväkoti ja internaatti ovat yhteistyökumppanina tallille ja terapiatoimintaan samoin kuin kasvitieteellinen puutarha. Puutarha ja talli-toiminta muodostavatkin erityislapsille ekologisen terapian kokonaisuuden. Päiväkodista ja internaatista tuodaan asiakkaita kuntoutettavaksi kerran viikossa. Valtio kustantaa invalideille ratsastuksen, mutta tallilla on myös yksityistä toimintaa. 45 minuutin ratsastus yksityisille asiakkaille maksaa noin 500 ruplaa (noin 12,5 euroa). Ekologisen terapian toiminnassa Kirovskissa huomioidaan asiakkaan tarpeet ja toteutetaan tavoitteellista toimintaa. Ammatillisen ja vastuullisen toiminnan merkit täyttyvät toimintaympäristön asiantuntijoiden (puutarha ja hevosalan asiantuntijat) sekä hoitoalan asiantuntijoiden yhteistyönä. Toiminta on asiakaslähtöistä sillä toiminnot suunnitellaan asiakkaan kunnon ja tarpeen mukaan. Ekologinen terapia Kirovskissa tukeutuu luontoon, toimintaan ja yhteisöllisyyteen. Eläinten elinolosuhteissa ja toimin-taympäristön turvallisuuden ja esteettömyyden huomioimisessa on niin Kirovskissa kuin koko Venäjällä pa-rantamisen varaa. Suomessa esteettömyys ja turvallisuus on laajemmin huomioitu ja meillä käytetään ekolo-gisessa terapiassa apuvälineitä enemmän hyödyksi (nostolaiturit, vikellysvyöt yms.) Apatitin terapiaratsastustalli oli kohteena alan toiminnasta kiinnostuneille yrittäjille keskiviikkoaamuna työ-pajojen aikaan. (Selostus tässä kohdassa terapiayhteyden vuoksi) Kohteen järjesti ja opasti Harri Salow. Apatitissä toimivan yksityisen tallin omistaa hevostilayrittäjä Natalia Gormova. Tallissa oli 5 hevosta, lukema-ton määrä koiria sekä poro ja 3 strutsia eläinavusteisen terapian toiminnassa. Talli oli nuorten naisten omis-tama ja he olivat perustaneet sen aikanaan ratsastuskouluksi, mutta paikallisten toiveista ja tarpeista he ryh-tyivät tarjoamaan myös eläinavusteista terapiaa. He ovat opiskelleet tietonsa internetin kautta ja hevostaito on syntynyt kokemuksesta. Talli oli vuokramaalla jossa ei omistajien mukaan ole tilaa tai mahdollisuuksia ra-kentaa aitauksia hevosille. Joten hevoset ulkoilivat ainoastaan työ- ja harrastuskäytössä. Porolle ei myöskään ollut aitausta vaan se eli karsinassa. Omistajat aikoivat hankkia porolle kaverin ja opettaa ne ajoporoiksi. Po-roille oli hankittu jopa satulat. Strutseilla oli pihattoaitaus ja parhaat oltavat tallissa. Strutsit olivat myös terapiakäytössä. Tallilla oli terapiakoiria, sekä lisäksi useita vahti- ja harrastuskoiria. Tallin jokaisessa nurkassa (sisä- ja ulkopuolella) oli koira kettingissä kiinni. Talli toimi myös alueella koirahoitolana. Eläimiä ruokittiin ja koulutettiin hyvin, mutta niiden luontaiset tarpeet (esim. ulkoilu ja laumakäyttäytymi-

8 nen) ei ollut mahdollista. Green Care toiminnassa tulee aina huolehtia niin luonnon, eläinten kuin asiak-kaidenkin hyvinvoinnista. Tallilla kävi kuntoutusasiakkaina muun muassa puhevaikeuksista kärsiviä, autistinen lapsi sekä ylivilkkaita lap-sia ja liikuntarajoitteisia. Lisäksi heillä käy mielenterveyskuntoutujia sekä yksityisiä ratsastajia. Terapiatoimin-nassa henkilökunta aina arvioi asiakkaan ensin, ja pohtivat ovatko he liian haastavia heidän taidoilleen. Toi-minta suunnitellaan asiakkaan mukaan ja aloitetaan pikkuhiljaa toiminta-aikaa lisäten. Kuntoutusjakson pi-tuus tulisi talliyrittäjän mukaan olla vähintään joitain kuukausia pidempiaikaisten vaikutusten saamiseksi. Hä-nen mukaansa asiakkaista näkyy välittömästi pienimuotoiset positiiviset reaktiot, jotka saavat myös talliyrit-täjän hymyilemään. Terapiatoiminnassa käytetään talliympäristöä sekä lähimaastoja. Ratsastuksen lisäksi asiakkaat voivat osallis-tua tallitoimintaan, koirien hoitoon tai strutsien ruokkimiseen. Terapiaratsastuksessa he käyttävät aina talut-tajaa ja terapian ohjaajaa (tallihenkilökunta). Näin he pyrkivät mahdollisuuksien mukaan turvaamaan asiakas-ta. Ratsastustunnit maksavat kestosta ja sisällöstä riippuen 400–800 ruplaa.

18.00 Palattiin hotelli Khibinyyn kauppa- ja apteekkipysähtymisen jälkeen, venäjänkielen taitoiset tulkkasivat apteekin valikoimia ja tuotekohtaisia tietoja, mm. tyrni- ja maarianohdakeöljyt sekä ratamovalmisteet siirtyi-vät kasseihin.

20.00 Illallinen Hotelli Severnajassa, jälkiruokana oli runsaasti sokeripuolukoita .

9 Keskiviikko 27.6.2012 07.30 Hotelli Khibinyn aamupalalla oli nyt myös kahvia 09.00 Aamu aloitettiin Kirovskissa, hotelli Khibinyn salissa kovan vesisateen säestämänä eläinten kasvilääkin-tään ja kasvilääkinnän tuotteistamiseen keskittyvällä työpajoilla jossa Ljudmila Rumjantseva - Enkovaara toimi asiantuntijana. Lisäksi kolmantena työpajana toimi Green Care toiminnan tietopaja jota vetivät Aini Ojala ja Hannele Niemi. Pajat toimivat kysymys - vastaus - periaatteella, pajaan osallistuva esitti kysymyksen johon pajavastaava vastasi ja usein syntyi ryhmässä myös keskustelua aiheesta. Joidenkin kasvien käsittelyn aikana tuli vinkkejä sekä ihmisille suunnattuihin käyttöalueisiin että eläintuotteisiin. 1. Työpaja Hyvinvointituotteita ihmisille Kasvikohtaisia ohjeita ja vastauksia kysymyksiin. Pakurikääpä; Ljudmila Rumjantseva-Enkovaara (jatkossa L R-E) kertoi sen olevan puhdistava ja käytetyn myös syöpähoitojen tukihoidoissa. Pakurikäävällä ei ole haitallisia sivuvaikutuksia. Keskustelussa nousi esille myös pakurin käyttö vitiligon hoidossa. Siinä voi käyttää esimerkiksi yhdistelmää pakurikääpää sisäisesti ja mäki-kuismaa ulkoisesti. Joku kertoi tehneensä pakurivoidetta reseptillä, jossa pakurikääpää on uutettu kookosöl-jyyn ja uuttamisen jälkeen seos on kovetettu kaakaovoilla ja mehiläisvahalla. Myös tällä on hoidettu vitiligoa. Uutena hoitavana sienenä mainittiin myös lakkakääpä. Männyn siitepöly; sopii allergia ongelmiin vaikkakin vaatii pitkäaikaisen hoitojakson, hunajakennot voi myös pureskella, vähentää oireita. On riskituote mahdollisen allergisoinnin takia. Poronliha on parasta lapsen ensimmäiseksi liharuoaksi, vinkkinä lastenruokia valmistaville yrityksille. Pihatähtimö ei ole vahva fytoterapiakasvi, vaan turvallinen käyttää ihonhoitoon ja vaikka ruokana. Niittymaa-rianheinän tuoksu on hyvä ja kasvi on vaikutuksiltaan mieto. Voikukka; juuret ovat arvokkaimmat, mehu on iholle erittäin hyvää esim. psoriin, ihottumiin, jauheena paras käyttää. Tattarihunajaa voi suositella mm. allergiaoireisiin. Kanelin käyttö on suositeltavaa esim. sokeritasa-painon ylläpitoon. L. R-E kannusti kovasti koivun perinteisen käytön elvyttämiseen Voiteiden valmistuksen pohjarasvat; Öljyihin liukenee eniten vaikuttavia aineita kasveista, lanoliini on hyvä ihoon imeytymisen kannalta. Kokonaisuutena siansuolirasva on paras, lanoliini, voi ja ölly - tässä lueteltuna paremmuusjärjestyksessä. Keltainen rasva, eli suolistorasva on imeytymisen kannalta parasta. Suomessa hoitokäytännöissä ja lääkärijärjestelmässä hoidetaan enimmäkseen oireita ei syytä. Tulehdus-sairauksissa (esimerkkinä astma), tulisi selvittää taustaa ja heikkouksia sairastuneen omasta elimistöstä. Ennalta ehkäisevä hoito on paras näkökulma ja myös hoidettavan itsetuntemus tärkeää. 2. Työpaja Hyvinvointituotteita eläimille Kysymyksiä ja kasvikohtaisia ohjeita. Ensimmäinen kysymys koski männyn siitepölyn hyödyntämismahdollisuuksia. L.R-E vastasi, että siitepölyjen tuotteistaminen on vaikeaa allergiariskin vuoksi, vaikka sinänsä männyn siitepöly aiheuttaa oireita vain har-voille. Männyn siitepölyn fytoterapeuttinen vaikutus on aineenvaihduntaa vahvistava. Kysymys lampaiden loishäädöstä, lähinnä matojen vähentämisestä. L.R-E vastasi oli, että madonhäädössä käytetään usein homeopaattisia valmisteita. Atropeenityyppiset aineet heikentävät matojen kiinnittymistä suolistoon. Matojen hallinnan muita yrttejä ovat esimerkiksi kataja (lähinnä marjat), mesiangervon kukka, kuivattu paju ja koivun pihkalehdet. Kuitenkaan yksinomaiseksi hoitomuodoksi madotukseen ei fytoterapia ole riittävä. Pihkan käyttöön L.R-E antoi selkeitä ohjeita. Pihkaa ei pidä voidetta valmistettaessa kuumentaa yli 70 asteen. Ensimmäiset fraktiot sulavat jo 40 asteessa, ja nämä fraktiot palavat jos lämpötila nousee yli 70 asteen. Pih-kan sulattamisessa jäävä kiinteä, vain korkeissa lämpötiloissa sulava ”köntti” kannattaa jättää sulattamatta ja sen sijaan ottaa pois kuumennusastiasta ja jäähdyttyään jauhaa ja myös käyttää jauheena. Koivun pihkalehti on mahdollista pakastaa tai kuivata, paras keruuaste on silloin, kun lehti on vielä tarttuvan tahmea pinnal-taan.

10 Itikoiden häätöön L.R-E suositteli pikiöljyä ja tervaa. Tervaa käytettäessä pelkkä tuoksukin riittää, itse ainetta ei tarvita paljoa. Kasveista torjuntaan (omaan käyttöön) voi käyttää pietaryrttiä, suopursua (öljyyn), pihta-kuusta, valkosipulia sekä tuhkaa. Pihtakuusen tervasta tehty tervauute ja tervaöljy (ven. pihtava maslo) on hyvä tähän, ja sitä saa joskus ostaa venäläisistä apteekeista. L.R-E ylisti myös koivutervaa monipuolisena fyto-terapeuttisena valmisteena. Suomessa on vielä Sotkamossa joku henkilö, joka osaa valmistaa koivutervaa eli tököttiä. L.R-E:n mielestä koivun monipuolisen hyötykäytön tallennukseen tarvittaisiin nopeasti hanke, jossa näitä tietoja kerättäisiin, levitettäisiin kaiken kansan tietoisuuteen ja jalostettaisiin tutkimuksin edelleen. Aiheesta virinneessä keskustelussa toivottiin järjestettäväksi retki koivutervan valmistajan luokse ja mikäli mahdollista, saada koulutusta tästä katoavasta kansanperinteestä. Hevosten melanoomaa on myös menestyksellisesti hoidettu pakurivoiteella käsittelemällä melanooma-alueita ulkoisesti. Edellä mainittujen kasvien lisäksi keskusteltiin Saponaria officinalis- kasvin (rohtosuopayrtti) käyttömahdolli-suuksista, mutta L.R-E:n käsityksen mukaan sillä ei ole erityisiä fytoterapeuttisia vaikutuksia, vaikka kasvista on tehty saippuaa kauan aikaa. Saippuan suosio perustuu pitkälti sen värejä säilyttävään vaikutukseen, sitä käytetään mm. konservoinnissa. Keskusteluun nousivat myös voikukka ja sen monipuoliset käyttömahdolli-suudet eläintenkin hoidossa sekä pihatähtimö. Ohjelman valmisteluvaiheessa suunniteltua eläinten ruokinnan venäläistä asiantuntijaluentoa ei onnistuttu matkan yhteyteen järjestämään. 3. Työpaja Green Care, ohjaajana Hannele Niemi ja Aini Ojala Työpajan tuloksia: Green Care nähtiin hyödyttävänä tuotemerkkinä ja toimintana. Luontolähtöisyys ja hyvin-voinnin huomiointi nähtiin kaikilla tasoilla lisääntyvänä: hoiva- että voima- ja virkistysnäkökulmista. Nimi: Green Care tuntuu rajoittavalta ja se on sairaanhoidollinen. Lisäksi Green Care on lannoitemerkki ja Green voidaan kokea viittaavan politiikkaan. Nimen uusiminen voisi olla paikallaan. Laatukriteeristö: Tuotemerkkiä/logoa kaivataan, sen käyttöä olisi vakiinnutettava ja kriteereitä tulisi kehit-tää. Laatukriteeristö ja – käsikirja on myös oltava (matkailualan vastaavia kannattaa hyödyntää), mutta nämä eivät saa kuitenkaan olla fanaattisia ja raskaita toteuttaa. Toiminnan pysyväksi koordinaattoriksi ehdotettiin valtakunnallista yhdistystä, joka toimisi valvovana ja koordinoivana tahona. Valtakunnallisessa kriteeristössä tulee näkyä lappilainen näkökulma esimerkiksi poro. Tiedottaminen: Työpajassa nähtiin tärkeänä, että valtakunnalliset päättäjät saadaan Green Care toiminnan puolelle. Alan toimijoiden tulee tietää Green Care toiminnan hyödyistä ja mahdollisuuksista, tiedon tulee kul-kea myös kuntapäättäjille, jotta voidaan vaikuttaa yrittäjien tukemiseen. Kolmas sektori on saatava tietoisek-si Green Care asiasta ja tulee kannustaa heitä esittämään omia tarpeitaan ja näkökulmiaan. Kolmas sektori tarvitaan mukaan Green Care aluetoimintaan, esim. Lapin Sydänyhdistys ry saa tietoa Etelä-Suomen tarjon-nasta, mutta Lapista ei mitään. Kilpailutuksen keskeiseksi kriteeriksi tulisi nostaa luonto- ja hyvinvointilähtöi-syys. Keskusteltiin julkisen sektorin kautta tulevista asiakkaista ja niihin liittyvistä rahoitusmalleista. Green Care Lappi hankkeelle esitettiin haaste selvittää rahoitusmalleja. Omatoiminen kasvitieteellisen puutarhan opintokäynti: Ryhmä kasveista kiinnostuneita LAO:n ja RAMK:n opettajia ja hankehenkilöitä palasi vielä keskiviikkoaamuna sateesta huolimatta Kirovskin kasvitieteelliselle puutarhalle, joka oli heille ehdottomasti matkan tärkein koh-de. Matkalla mukana olleen neurologi, yrttilääkäri Ljudmila Rumjantseva-Enkovaara venäläinen tutkimustieto kasvilääkintään liittyen avasi matkan aikana käytännönläheisesti, mikä toimii taustana luonnonraaka-aineiden tuotannolle myös Suomessa. Rumjantseva-Enkovaaran esittelyn avulla monet jo ennestään tutut ja tuntemattomatkin kasvit tulivat tutuiksi erityisesti kasvien hyödyntämisen osalta. Tiistain vierailun pohjalta anti kasvitieteellisestä puutarhasta jäi kuitenkin heikoksi, koska suuressa ryhmässä oppiminen on haasteellis-ta ja aika kasvitieteelliseen puutarhaan tutustumiseen oli vain muutama tunti. Keskiviikko aamupäivän uusi vierailu puutarhalle antoi jo paljon enemmän ja erityisesti opettaja Salla Korhosen avustuksella tutustuimme tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin puutarhassa esillä oleviin kasveihin. Silti monet puutarhan kasveista jäi-

11 vät näkemättä ja kokematta. Joukosta löytyi kuitenkin monia uusia tuttavuuksia, joita pystyisimme hyödyn-tämään myös Lapissa – esimerkiksi Lapinorvokki, joka voisi korvata tällä hetkellä runsaasti käytetyn keto-orvokin ruoanvalmistuksessa. Alpiinisen tarhan aarteet myös odottavat seuraavaa Kirovskin matkaa. 11.30 Bussimatka Kirovsk – Apatit, matkalla selostettiin loppupäivän ohjelma, välimatka n. 15km 12.00 Lounas Sanatorio Izovelassa (esittely- ja miniseminaaritilan nopea muutos) 13.00 Izovelan sanatorion esitteli apulaisjohtaja Olga Karitonova, esittelyn tulkkasi L.R-E ja opas Tatjana Heiskanen. Sanatorio toimi jo Neuvostoliiton aikana työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi kuntoutus- ja jaksohoitojen parantolana. Nykyisin pääasiakkaina ovat invalidit ja vähätuloiset, joiden lähetehoidoista vas-taa valtion maksusopimus. Sanatoriossa on myös hotellipuoli, mutta se ei ole talon ensisijaista toimintaa, sa-natorio ei ole viihdekylpylä eikä toimi kaupallisilla perusteilla. Sanatoriossa on omat lääkärit ja hoitohenkilö-kunta, yhteensä n. 200 työntekijää. Hoitoja annetaan lääkärin tutkimusten perusteella ja lääkärin ohjeiden mukaan. Omatoimimatkaajia ja turistejakin palvellaan, mutta vain kuntouttavan toiminnan yli jäävien voima-varojen mukaan. Sanatoriossa ovat käytössä erilaiset vesihoidot, kylvyt, kääreet, muta, turve, parafiini, kylmähoidot, kuntosali, fysioterapia, uima-allas, jumppa ja ryhmäliikunnat yksilöllisesti suunniteltuina. Myös akupunktio, aroma- ja vyöhyketerapia, hieronta sekä erikoisuutena iilimatohoidot ovat käytettävissä. Infarktien jälkitilahoitoon on erikoistuttu ja saatu siitä hyviä tuloksia. Hoitoaineiden ja käytettävien yrttien kysymyksiin saatiin epätarkkoja vastauksia, hoitojen raaka-aineet tulevat isoina erinä, ei yksilöpakattuina ja hoitolan henkilökunta tekee niis-tä ohjeiden mukaan mm. kääreitä ja kylpyjä. Venäjällä ei eroteta luontaislääkintää ja ”apteekkia” vaan kasvit ovat hoitotuotteita niin kuin lääkkeetkin. Izovelan tarjoamia hoitoja:

Lääkehoidot Vesihoidot, mm. vesihieronta ja altaat Muta- ja turvehoidot Parafiinihoidot Kuntosali ja voimistelu Fysioterapia Sähköhoidot Akupunktio Iilimadot Aromaterapia Yrttikylvyt ja kääreet Hieronnat

Turpeen käytöstä oli hoitolassa saatu erittäin hyviä hoitotuloksia erilaisten jalka- ja selkäkipujen hoidossa. Suomessa halutaan mielellään käyttää helppokäyttöisiä tiivisteitä ja uutteita sillä turpeen käsittely koetaan vaivalloiseksi, vaikka se olisi hoitovaikutukseltaan tehokasta. Miniseminaari: Ljudmila Rumjantseva-Enkovaaran luento L.R-E kertoi taustastaan ja koulutuksestaan, lääkäriopinnot, neurologina Petroskoin sairaalassa, 6v. yliopisto-opintoja /diplomiopinnot, manuaaliterapia-opinnot, joita ei Suomessa ole lääkäritasoisena, homeopatiaopin-not, Suomessa Kaustisen kansanlääkintäkeskuksen yrtti- ja manuaaliterapian asiantuntijana. Kirjailija; useita teoksia kasvien vaikutuksista ja itsehoidosta, luentoja ja konsultointia. L.R-E kertoi Venäläisestä kasvi- ja lääketieteellisestä tutkimuksesta; tutkimuksen laajuus maaperätutkimuk-sesta, kasvien sopeutumisen ja biologisten torjunta-aineiden ja kasviensuojelumenetelmien tutkimuksen kautta vaikuttavuuteen on ketju, jolla on merkitystä kasvien käyttöön, hoitavuuteen ja sovelluksiin. Luennon liitteeksi saimme listauksen Venäläisistä korkeatasoisista tutkimuslaitoksista, tiedon hyödyntämisen hanka-luutena on kielimuuri. L. R-E syvensi ekologisen terapian käsitettä: ennen päälle näkyvää tai vammauttavaa sairastumista on monta vaihetta, joissa varhaisella kuntoutuksella ja tilanteeseen puuttumisella voidaan taudin kulkua muuttaa tai jopa pysäyttää se. Krooninen sairaus ”syntyy” 3-5 vuoden aikana, 40-60 % sairauksista on elämäntapasaira-uksia. Pitkäaikainen negatiivinen stressi voi jo olla ”alkava sairaus”. Luonto, kasvit ja pelkkä maiseman kau-

12 neus laskee stressitasoa. Rakastettuna oleminen ja rakastamisen tunne; ”sydämen hoito”, joka ei ole tek-niikkaa vaan tunnetta, lisää onnellisuutta ja terveyden kokemusta, jo pelkkä ”pihakävely” ja kauniin katsomi-nen vaikuttaa endorfiinituotantoon ja lisää terveyttä. Oma asenne on tärkeä ja sitä voi vahvalla motivaatiolla muuttaa.

Ekologisessa terapiassa terapia osio voi koostua esimerkiksi seuraavanlaisesta ohjelmasta: Kasveihin tutustuminen Oman kasvin saaminen (esim. lempikasvi) Taide- ja ympäristökuvat Pihakävely (ei käydä hoidon alkuvaiheessa koska pihalla on niin paljon ärsykkeitä) Muistijäljen parantaminen kokemuksesta, eli luodaan mahdollisuus muistella/ palata positiiviseen kokemuk-seen uudelleen (muiston luominen) Yleisesti on huomioitava ekologisessa terapiassa Ljudmilan mukaa: Luonnon ja rakkauden yhdistäminen ”ihminen on onnellinen sen ajan kun rakastaa” Antaminen on tärkeää ja myös ekologisen psyykehoidon tärkeä osa. Asiakasta palvellaan ja toimintaa toteutetaan asiakkaan ehdoilla. Kasvikohtaisia ohjeita ja kysymyksiä esitettiin, niistä muistiinpanoihinsa kukin kirjoitti itselleen oleellisimmat. Eija Vuorelan kautta voi pyytää kopioita myös Ljudmilan muistiinpanoista (osa venäjäksi). Saadun tiedon soveltamista tulee jatkaa eri tasoilla ja tahoilla. 15.30 Majoittuminen / nopea laukkujen vienti Ametist- hotelliin 17.00 Lumikyläyrittäjä Vladimir Komjagnin yritysesittely / tulkkaus Tatjana Heiskanen. Esittely oli ohjelmaan merkitty tapahtuvaksi ulkona pienen luontoretken yhteydessä. Mutta säätila oli huono, satoi rankasti joten päätimme siirtää esittelyn sisätiloihin, Apatit Bisnes Centeriin.

13 Lumikyläyrittäjä Kirovskista kertoi yrityksestään ja sen alkutaipaleesta. Energinen ja optimistinen yrittäjä ker-toi valloittavasti uskostaan ja uutterasta työstä tavoitteensa saavuttamiseksi, neljä vuotta hän kierteli eri puolilla, myös Suomessa, Kemissä ja Levillä (mm. venäjänkielisen hiihtokoulun vetäjänä) osallistui käytännös-sä lumirakentamiseen ja loi kontakteja lumirakentajiin parhaan tiedon hankkimiseksi ja yritysideansa toteut-tamiseksi. Yritystä pidettiin hulluna; ”ei onnistu Venäjällä” sanottiin, vain yksi taiteilija uskoi ideaan ja kan-nusti jatkamaan. Ensimmäinen lumikylä nousi 2008, kävijöitä oli 3000. Lumikylä sai heti v.2008 Murmanskin alueen ”Parhaan turistikohteen palkinnon”. Vuonna 2009 lumi tuli myöhään, rakentaminen oli kiivasta ja se filmattiin, filmiä on esitetty tv:ssä ja kävijöille lumikylässä. Alun somistamisesta lähtenyt taiteilijayhteistyö on vuosien myötä laajentunut ja muuttunut lumiveisto-festivaaliksi, jonne on enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa. Vuonna 2009 lumikylässä kävijöitä oli 7000, vuonna 2010 jo 12 000 ja 2011 peräti 17000 henkilöä. Uusina ideoina lumirakentamisiin ja festivaaleihin on eri mannerten ja kohteiden esittely lumi- ja jääveistoksina. Yhteistyö Apatitin Akatemian kanssa on alkanut, tavoitteena on laajentaa veistoa ja lumirakentamista myös ulkomaille.

Lumikylä avataan tammikuuksi ja se on avoinna joka päivä. Tänä keväänä kauden päättäjäisjuhlaa vietettiin 1.5., mikä on ennätyksellisen myöhäinen ajankohta. Pääsylipun hinta on 400 rbl aikuiset / 200 rbl lapset (n. 10€/5€) ja ryhmät ennakkotilauksen mukaisesti. Lähin lentokenttä sijaitsee Murmanskissa 200 km päässä, asiakkaita tulee runsaasti myös Moskova-Pietari-junayhteyden kautta. Lumikylä on tarkoitettu päiväkohteeksi, sillä venäläisiä asiakkaita ei kiinnosta yöpyminen kylmässä. Neljän vuoden aikana vain kolme asiakasta oli halunnut yöpyä lumikylässä. Yrityksellä oli tavoitteena ostaa maa-alue jota he nyt vuokrasivat, jotta laajennukseksi voitaisiin rakentaa sauna- ja ravintolatilat. Yritys on laajentanut ja kehittänyt lumesta rakennettua hääkappeliaan, sillä kysyntä lisääntyy vuosi vuodelta. Pareja tulee viettämään häitään lumikylässä mm. Moskovasta, Rostovista ja Keski-Venäjältä asti. TV-kanavat ovat huomioineet erikoisen hääpaikan näyttävästi, minkä kautta lumikylä on saanut paljon julkisuutta. Yhteistyötä tehtiin moottorikelkkasafariyrityksen kanssa, jonka reitit lähtivät Hiipinävuorille lumikylästä. Yri-tys itse toteutti ainoastaan hyvin lyhyitä, 15–30 minuutin moottorikelkka-ajeluita. Apatitissa toimivan matkai-luoppilaitoksen kanssa tehdään yhteistyötä, sieltä saatiin mm. harjoittelijoita toimimaan oppaina. Oheistuot-teiksi yritys kuvasi joka vuosi uuden uniikin DVDn lumikylän rakentamisesta ja koristeluista. DVD sisälsi 360° virtuaalikierroksen lumikylässä ja sitä myytiin muistoksi vierailusta.

14 Lumikylän toteuttamisen lisäksi yrittäjä oli hyvin aktiivisesti järjestänyt erilaisia jään- ja lumenveistofestivaa-leja ja – kilpailuja. Tammikuussa 2011 järjestettyyn tapahtumaan osallistui 20 jään- ja lumenveiston ammatti-laista. Lisäksi Murmanskissa ja Kirovskissa oli järjestetty nopeatempoinen ”Hullu Saha” – veistokilpailu jossa oli viisi kilpailijaa. Erilaiset tapahtumat ovat tuoneet yritykselle julkisuutta ja lisänneet ihmisten tietoisuutta lumikylän olemassaolosta. Suunnitelmissa oli järjestää kansainvälisiä jään- ja lumenveistotapahtumia yhdessä Ruotsin, Norjan ja Suomen kanssa. Vladimir tunsi Lehtojärvellä Arctic Snow Hotel-yrityksen pitäjän, ja heillä oli yhteisiä suunnitelmia. Rovaniemen ammattikorkeakoulun asiantuntijuus lumi- ja jäärakentamisessa tulisi huomioida yhteistyön ra-kentamisessa Kirovskin lumikylä yrittäjän kanssa. Samalla heräsi ajatukset lumen hyödyntämisestä Green Ca-re toiminnassa muun muassa luontokasvatuksessa, ekologisessa terapiassa ja Green Care matkailupalveluis-sa. Lumikylän tulevaisuus näyttää valoisalta. Yrittäjä on edelleen vaatimaton ja kertoo ajavansa kuljetusyrityk-sessään vielä itsekin autoa kesäisin. Yrittäjän asenne ja tapa esittää asiansa oli niin esimerkillistä, että ehkä yrittäjää kuullaan vielä jossain opiskelijatilaisuudessa tai yrittäjäpäivillä Suomessa. 20.30 Illallinen Senatorio Izovelassa Torstai 28.6.2012 07.30 Aamupala, hotelli Ametist, kahviakin oli riittävästi . 09.30 Matkailuyhtiö Planet Toursin esittely. Yhtiön omistaa Cirkon Ltd niminen yhtiö, tämän firman yritys-ryppääseen kuuluu mm. useita radiokanavia. Cirkon Ltd:n Viktor Strigalev toimi esittelijänä / tulkkaus Tatjana Heiskanen. Viktor Strigalev kertoi toimistonsa palvelutarjonnasta ja pyynnöstämme myös venäläisen matkailijan toiveista Suomessa. Matkatoimisto Planet Toursilla on virallinen akreditaatio ja se toimittaa 50-100 viisumia viikossa, eniten uudenvuoden aikoihin. Matkatoimisto palvelee myös omatoimimatkaajia vakuutusten vihreän kortin toimittajana ja majoitusten tilaajana. Ensikertaa Suomeen matkaavia tulee yhä enemmän. Matkoja tehdään noin 1 /vk kohteena enimmäkseen Rovaniemi, mutta matkoja tehdään myös Kuusamoon ja etelämmäs, mat-koilla on busseja 1-3 kerrallaan. Mukana on perheitä enimmäkseen Etelä-Kuolan alueelta. Viktor kertoili että venäläiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä suomalaiseen tarjontaan, majoituksiin, ruokaan ja palveluihin. Venäjänkielistä materiaalia ja palvelua toivotaan lisää. Suomi koetaan siistinä, turvallisena ja kiinnostavana joskin kalliina matkakohteena. Suomeen tulijat arvostavat puhdasta vettä, raikasta ilmaa, luon-toa, historiallisia nähtävyyksiä, perhelomien madollisuuksia (ympärivuotisuus, kylpylät, SantaPark yms.), mökkivuokrausta, turvallisuutta, hiihtokeskuksia, alennusmyyntejä sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumia ra-janpinnassa. Kohdematkailua ja hyvinvointimatkailua voisi tarjota, uusia kohteita ja hintatietoja niistä kaivataan. Luontoarvoissa venäläisille matkailijoille on tärkeää esimerkiksi järvet ja mökit, bisnesmiehet hakevat arjen katkaisemiseksi ja rentoutumiseksi esimerkiksi rauhallista metsämaisemaa, kalastusta ja mökkeilyä luksus-tuotteeksi räätälöitynä. Perusryhmämatkailija odottaa kuitenkin matkaltaan myös shoppailua sekä edullista matkan hintaa. Suomalaisen hyvinvointimatkailun hintataso on Venäläiselle perusmatkailijalle liian kallis, se-sonkien ulkopuolella riittävän alas karsitut hinnat kiinnostavat. Teemallisista matkoista on ollut myös kiinnos-tusta, kuten ratsastusmatkat, mutta usein hinta nousee esteeksi. Tällä hetkellä kahdenpäivän matka Apatii-tista Rovaniemelle maksaa noin 130 euroa sisältäen matkat ja majoituksen. Planet Tours toivoi matkatoimistoväelle suunnattuja tutustumismatkoja Suomen puolen kohteisiin, jotta niitä voitaisiin tehokkaammin markkinoida venäläisille asiakkaille. Lisäksi toivottiin enemmän venäjänkielistä esi-temateriaalia ja muuta tietoa sekä palvelua venäjäksi käyntikohteissa. Tapaamisen aikana suomalaiset mat-kailualan ihmiset solmivat yhteyksiä yritykseen ja keskustelivat yhteistyömahdollisuuksista.

15 Planet Toursin omistajan kanssa oli keskusteluja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, alueen yrittäjien sekä kehitystyön yhteistyömahdollisuuksista. Harjoittelu- ja asiantuntija vaihtoja sekä vierailumatkoja olisi kiinnos-tava tehdä molemmin puolin rajaa. Myös Itä-Lapin ammattiopiston edustaja kävi keskusteluja yhteistyömah-dollisuuksista mm. matkailukoulutuksen suhteen. Kohteessa käynti voi johtaa konkreettisiin neuvotteluihin matkatoimistotasolla. Osallistuminen suoraan radiolähetykseen Cirkon Ltd:llä on viisi radiokanavaa Apatit-Polarnyi Zory-Montsegorsk-Kantalahti -alueella joten sen on help-po saada runsaasti kuuluvuutta palveluidensa markkinoinnille. Lisäksi yritys tekee tiivistä yhteistyötä sano-malehden kanssa joten mainontaa voidaan tehdä hyvin edullisesti. Meidän ryhmälle oli varattu tunti aikaa suoraan radiolähetykseen. Haastatteluun lähti mukaan 5 opintomatkalaista, Anne Ristioja, Jaakko Halmetoja, Sanna Vinblad, Jouko Iivari sekä Arja Rytilahti ja Irina Karppinen (tulkki). Haastattelussa käytiin läpi opinto-matkaamme sekä tarkemmin matkailupalveluita, ratsastusohjelmapalveluita, Green Care / ekologista terapi-aa, kasvitieteellistä puutarhaa ja kasvien käyttöä eri toiminnoissa sekä elinkeinojen kehitystoimintaa ja suo-mi-venäjä yhteistyömahdollisuuksia esim. hanketoiminnassa. Lähetys oli suora ja saimme 2 puhelua ohjel-man aikana, toinen kysyi ratsastuksen hintaa ja toinen kommentoi kasvien käyttöä. Toivottavasti saimme le-vitettyä yhteistyön siemenen syvälle Murmanskin alueelle myös radio ohjelman kautta. 11.30 Lounaspaikkana Apatiitissa oli pieni mukava ravintola, jossa monet joivat jälkiruokansa jo ruoan kanssa mehuna ja saivat jälkiruoka-kaalipiirakat mukaansa. 12.40 Apatiitin nuorisotyöhön tutustuminen Apatit - Lasten päivätalo ja 4H toiminta Lasten päivätalon johtaja Liuba Panashenko esitteli 1970 perustetun monipuolisen kerhotalon toimintaa. Esittelijän persoonasta välittyvä karisma, läsnä olevuus ja lämpö tekivät seurueeseemme suuren vaikutuksen. Venäjällä lasten monipuolista kulttuuritoimintaa tuetaan voimakkaasti ja lastentalojen organisaatio oli osa kunnallista opetusta, ja se sai hallinnon rahoitusta. Niukasta rahoituksesta johtuen toimintaan osallistuvien lasten vanhemmat kuitenkin järjestivät talkoilla lisäresursseja, ja maksoivat mm. kilpailu- ja esiintymismatko-jen kustannuksia. Päivätalossa opiskeli 2060 lasta, ja siellä oli 60 työntekijää joista 40 oli opettajia. Vastaavia päivätaloja oli Apatiitin kaupungissa 7. Kouluja oli kaupungissa yhteensä 10 ja talolla oli yhteistyötä kaikkien koulujen kans-sa. Oman päärakennuksensa lisäksi päivätalossa työskentelevät opettajat pitivät harrastus- ja kerhotoimintaa eri koulujen tiloissa. Päivätalojen järjestämää toimintaa olivat mm: musiikki, tekniikka, taideopetus, erilaiset kädentaidot, urheilu, geologia, luonto-opetus, klassinen ja moderni tanssi, eläintenhoito, shakki ja kielten-opiskelu, mm. englanti. Toiminta oli tarkoitettu 6-18-vuotiaille lapsille ja nyt uutena toimintana oli aloitettu 4-vuotiaiden ryhmät. Ta-voitteena oli opettaa arjessa selviämistä, maasta huolehtimista, kädentaitoja ja erilaisia elämäntaitoja. Neu-vostoliiton aikana toiminta oli alkanut aatteellisena pioneeritoimintana, mutta nyt toimita oli lapsista huoleh-timista ja välittämistä, nuoria opetettiin kiinnostumaan uusista asioista ja he saivat huomiota ja kannustusta. Päivätalossa puhuttiin ”meidän lapsista” ja haluttiin että lapset kokevat paikan turvalliseksi ja tietävät että ryhmien opettajat välittävät ja huolehtivat heistä. Rakkaudella kasvattaminen oli toiminnan kantava ajatus. Eri kaupunkien päivätaloilla oli yhteisiä tapahtumia ja kilpailutoimintaa ja kilpailuihin osallistuttiin myös ul-komailla. Joka vuosi huhtikuussa järjestettiin yhteinen festivaali. Vierailuhetkellä yksi päivätalon tanssiryh-mistä oli Rovaniemellä esiintymässä Jutajaisissa.

16 Liuba Panashenko 4H-toiminta on käynnistetty Apatitin alueella yhteistyössä Suomen 4H-järjestön kanssa, lähialueelta yhteis-työssä on ollut tiiviisti mukana Lapin 4H-piirin. Toiminta on käynnistynyt v.1993. Toiminta ei ollut kovin yleis-tä Venäjällä, sitä oli vain muutamissa kaupungeissa. Yhdistyksen vetäjät olivat vierailun aikaan Tromssassa 30 lapsen kanssa kansainvälisellä leirillä. Yhdistyksellä on ollut perustamisestaan lähtien yhteistyötä suomalais-ten kanssa, yhteistyömuotoina ovat olleet erilaiset vierailut puolin ja toisin, osallistuminen leireille jne. Viime vuosina on ollut vilkastakin yhteistyötoimintaa mm. Sallan 4H-yhdistyksen kanssa. Toimintaa on voitu rahoit-taa erilaisilla pienillä projektirahoituksilla. Näissä tapaamisissa toimitaan 4H:n periaatteiden mukaan eli opi-taan yhdessä tekemällä. 14.30 Mineraalimuseo ja alueen kaivannaistoiminnan esittely Tutustuttiin kivimuseon kokoelmiin ja Kuolan alueen maaperätutkimukseen oppaan johdolla. Tatjana Heiska-nen tulkkasi esittelyn. Esittely sivusi kaivostoimintaa ja sen historiaa, taloutta, luonnonvarojen käyttöä, maa-perän vaikutuksia kasvillisuuteen. Mineraalimuseo on perustettu 1930-luvulla Neuvostoliiton tiedeakatemian toimesta. Sodan jälkeen uusittu museo avattiin geologiseen instituuttiin. Museossa on nykyisin yli 900 kivi- ja mineraalinäytettä Kuolan nie-mimaan alueelta, suurin osa niistä on harvinaisia. Kuolan alueen maaperä sisältää paljon erilaisia mineraaleja ja alueella on runsaasti kaivannaisteollisuutta. Tällä hetkellä kaivetaan fosfaattilannoitteissa käytettävää apatiittia, mistä kaupunki on saanut nimensäkin, sekä lisäksi nikkeliä ja alumiinia.

17 Museossa oli esillä eri mineraalit ja niistä saatavat jalosteet. Muun muassa esiin nousi vermikuliitti, jota käy-tetään kasvien kasvualustana kuumennuskäsittelyn jälkeen vuodesta toiseen. Myös mineraalien laaja-alainen käyttö oli näkyvissä esimerkiksi taulujen ja kaakeleiden valmistuksen kautta, heillä oli tavoitteena hyödyntää kaikki kaivetut mineraalit ja niiden sivutuotteet. Kaivannaisteollisuudessa Venäjällä käytetään vielä vähän ve-denpuhdistusmateriaaleja ja kaivauksien lopettamisen jälkeen ympäristönhoitotoimien / maisemoinnin pak-koa ei ole. Mineraalimuseossa kuitenkin vahvistui ajatus käyttää mineraaleja ja kiviä enemmän ekologisessa terapiassa, luontokasvatuksessa ja luonnontuotteissa. 16.00 Bussimatka Apatit - Kantalahti Linda Pillai kertoi neuvostoajan järjestäytyneestä kasvienkeruusta pikkupioneerien toimesta myös Virossa ja kiinnitti raaka-ainetuotannon hoitotyöhön ja tuotteiden valmistamiseen. Kasvilääkintä on virallisen lääketieteen sisällä ja sen kiinteä osa Venäjällä, esim. rohdoskauppoja ja apteekke-ja ei ole erikseen, vaan molemmat tuoteryhmät ovat tasavertaisesti esillä, myynnissä ja käytössä. Samoin hoi-totyössä ja esim. pitkäaikaisten sairauksien hoidossa fytoterapialla on vahva rooli. 18.00 Majoittuminen Sanatorio Kantalahteen, taitava peruutus bussilla ja pikainen piipahdus ostoskeskukses-sa. 20.00 Illallinen, viimeiselle illalle suunniteltu juhlava illallinen toteutui ruoan laadun, määrän ja tarjoilun suh-teen, mutta paikkana Avoska -kauppakeskuksen yökerhotyyppinen karaokebaari nuorisotyyppisellä musiikki-laajakangasvideolla ja terassimaisesti sijoitetuilla kahden hengen pöydillä ei sopinut lainkaan yhteiseen pää-töskeskusteluun. Tila ja taustamelu ei antanut mahdollisuutta keskinäiseen yhteydenpitoon. Muutaman pyynnön jälkeen musiikkia pienennettiin puheen lähimmälle henkilölle mahdollistavaksi. Koko matkan aikana yhteisen keskustelun mahdollistavia ruokahetkiä ei matkan tilaajien harmiksi pystytty toteuttamaan. Perjantai 29.6.2012 08.00 Aamupala Sanatorio Metallurg / Kantalahti 09.00 Kaupunkikierros ja Vienanmeren nähtävyydet. Esittelijänä Erkki Oikarinen 10.00 Bussimatka Kantalahti - Alakurtti - Salla

18 Paluumatkan palautekierroksella kuulimme tuoreeltaan osallistujien kommentteja matkasta: - Mahdollisuus vammaispuolen palveluihin myös Suomalaisissa toimintaympäristöissä - Verkostoitumisen anti - Kirovskin kehittäminen – maisemallinen haaste - Ruokailut lähelle majoitusta, puhumisen mahdollisuus > verkostoitumiseen enemmän aikaa - Uudet ideat ja varmuutta omiin ideoihin - Lumikyläyrittäjä hyvä esimerkki – kerran / kaksi vuodessa jokaiselle yrittäjälle innostavia ja innostuneita

yrittäjäesimerkkejä - Kielimuuri ollut tutkimusyhteistyön este: onko tehty samaa /päällekkäistä työtä? - Luonnon aarrearkku ehtymätön - Verkostoituminen vahvuus Suomessa matkailussa ja rakenteet on Suomen matkailussa kunnossa - Hyvinvointipalvelujen nostaminen on yksi palvelujen kehittämismuoto matkailussa. - Oman yrityksen kehittäminen - Yrttien hyödyntäminen hoidoissa ja ruuanlaitossa - Venäjä ei tule olemaan painopiste (mm. kielimuuri, hintataso) - Ekologinen terapia hyvä, lisää - Eläinavusteinen terapia, Apuvälineet paremmin käytössä Suomessa - Kivet ja mineraalit hyvinvointikäyttöön - Esteettömyyttä ei juurikaan huomioitu Venäläisissä toimintaympäristöissä - Venäläiset matkailijat: Suomessa: alueelta tulevien asiakkaiden alhainen hintatasovaade - Kasvien vaikutukset tunnettuja lääketieteessä paremmin kuin Suomessa - Omassa luonnossa runsaasti hyödynnettävää: sienet, marjat, villiyrtit - Kunta: Kemijärvi: ruokapalvelukeskus -> lähiruokaprojekti: luonnonvaraiset raaka-aineet - Kaivosten ulkopuolelle: infokeskukset: mineraaleista kerrottaisiin (mineraalikeskuksen vierailu) - Hinnoittelu -> miten rahastetaan? - Lumimiehen into ja palo -> Peter Pan - Into ja palo – tilaisuudet yrittäjille - Turvehoito syvällisemmin kiinnosti - Kokonaisvaltainen ihmisen hoito (ulkopuolelta) - Pienet ryhmäkoot olisivat parempia (10 – 15 henkilöä / ryhmä) - Teoriaosuus ensin ja sitten käytäntö -> oppiminen ehkä parempaa - Esikartoitus intresseissä -> ryhmäjaot - Yrttikurssi pohjoisessa, tulossa? - Ekologiset terapianäkökulma oli mielenkiintoinen - Parhaat matkat ovat sellaisia, että opit kysymään parempia kysymyksiä - Asiat vetävät puoleensa uusia asioita -> konkretisointi - Eläinhoidon yrttiopas - Esteettömyys on huomioitava palvelujen tuottamisessa (myös osana Green Care –ajattelua) - Allergia-asiat haaste Venäjällä - Rajapinnat voivat tuottaa uutta - Eläinrehuasia ei edennyt. Venäjällä ei vielä pinnassa, osaajia vaikea löytää. - Sanatoriot myös matkailukäyttöön, yhteistyö suomalaisten kanssa?

19 13.00 Runsas lounas Alakurtissa, paikallista maisemaa ja kauppatarjontaa tauolla. 16.00 Rajanylitys Kelloselässä 17.30 Bussimatka Salla-Rovaniemi 20.00 Saapuminen Rovaniemelle Matkakustannukset: Matkan kokonaishinnaksi arvioitiin tammikuun suunnitteluvaiheessa ruokailuineen n. 700€. Matkan laskutushinnaksi muodostui 442,97 euroa kahden hengen huoneessa majoittuneelta ja 552,97 euroa yhden hengen huoneessa majoittuneelta. Hinta sisältää matkat, majoitukset ja ohjelmat kohteissa. Kustan-nuksia syntyi viisumien hankinnasta n. 80 euroa ja taustaorganisaatioille myös osallistujien päivärahoista se-kä palkkakustannuksista. Ruokailut maksoivat osallistujat itse, niiden hinta oli yhteensä n. 100 euroa. Osa matkalle osallistuvista ei osallistunut yhteisiin ruokailuihin kustannussyistä.

Yleistietoa alueesta Kirovsk[1] (ven. Кировск) eli Hiipinä[2] on kaivoskaupunki Kuolan niemimaalla Murmanskin alueella Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Hiipinätunturien eteläosassa. Vuonna 2010 Kirovskissa oli 29 844 asukasta. Kirovskin kaupunki on Kirovskin kaupunkipiirikunnan keskus (gorodskoi okrug gorod Kirovsk s podvedomst-vennoi territoriei). Kaupunkipiirikuntaan kuuluu neljä asutuskeskusta (tässä väkiluvut vuodelta 2007): Kirovsk - 30 991 asukasta Koašva (Коашва) - 1204 as. Oktjabrski (Октябрьский) - 96 as. Titan (Титан) - 1586 as.

Hiipinätunturit (ven. Хибинские горы, Hibinskije gory, kiltinänsaameksi Umbtekis, Umptek[1]) on Kuolan niemimaan keskiosassa oleva tunturijono Imantero- ja Hiipinäjärvien välissä.[2]

Hiipinätuntureilla ja Luujärventuntureilla (ven. Ловозерские тундры, Lovozerskije tundry) on samankaltainen geologia ja ne ovat molemmat noin 350 miljoonaa vuotta vanhoja.[3]

Apatity tai Apatiitti [1] (ven. Апатиты) on Murmanskin alueen toiseksi suurin kaupunki Luoteis-Venäjällä. Noin 63 000 asukkaan kaupunki sijaitsee Kuolan niemimaan länsiosassa Imandrajärven itäpäässä, Hiipinätuntu-reiden eteläpuolella.

Apatity on kaivosteollisuuskaupunki, jonka apatiittikaivokset avattiin vuonna 1929. Kaivosten ympärille kehit-tyi taajama, josta tuli kaupunki vuonna 1966. Fosfaattilannoitteissa käytettävän apatiitin tuotanto on aiheut-tanut pahoja ympäristötuhoja kaupungin ympäristössä. Muurmannin rata kulkee Apatityn kautta, jossa siitä erkanee haararata Kirovskiin. Kaupungin itäpuolella on lentokenttä.

Suurten kaivosteollisuusyksiköiden lisäksi kaupungissa on muun muassa useita Venäjän tiedeakatemian Kuo-lan tiedekeskuksen laitoksia.

Apatityn suomalainen ystävyyskunta on Keminmaa.

Kantalahti (aikaisemmin Kannanlahti, ven. Кандалакша, Kandalakša, karjalaksi Kannanlakši, koltansaameksi Käddluhtt, muinaisnorjaksi Gandvik) on kaupunki ja samannimisen kaupunkikunnan keskus Nivajoen suulla Vienanmeren Kantalahden pohjukassa Murmanskin alueella Venäjän federaatiossa, 277 kilometriä Mur-manskista etelään. Se on Kantalahden piirin hallinnollinen keskus.

20 Kantalahti sijaitsee Muurmannin radan varrella, ja kaupungin eteläpuolelta Rutšista erkanee haararata Ala-kurttiin. Alueella on puunjalostus-, nikkeli-, alumiini- ja kalasäilyketeollisuutta. Nivajoessa on voimalaitos.

Kantalahdessa on noin 35-37 000 asukasta. Se on tunnettu muun muassa alumiinitehtaasta, joka on raken-nettu jo 1950-luvulla. Lisäksi kaupungissa on muun muassa öljysatama ja rautatievarikko. Sijaitsee 200km päässä Sallasta.

21 Liite 1. Tiivistelmä matkalla esitetyistä alueen taustatiedoista, laatija Erkki Oikarinen LUONNONTUOTEALAN OPINTO MATKA 25.6.-29.6.2012. MURMANSKIN ALUEEN HISTORIAA, NYKYPÄIVÄÄ, TALOUTTA JA TULEVAISUUTTA 25.6. Sallan ja Kantalahden välillä on kulkenut tieyhteys jo viimevuosisadan alussa. Alussa tietä käytettiin elintar-vikkeiden kuljettamiseen Kantalahden satamasta Suomeen ja aseiden vientiin Kantalahteen. Kuljetuksissa käytettiin poroja ja hevosia. Sen jälkeen tieyhteys katkesi. Talvi- ja jatkosodassa Sallan kunnan alueesta yli puolet jäi silloiselle Neuvostoliitolle. Sodan aikana oli kuitenkin ehditty rakentaa rautatieyhteys Kemijärveltä Alakurttiin. Sodan jälkeen yhteydet olivat lähinnä puutavaran tuontia rajan takaa. Neuvostoliitto perusti Ala-kurttiin sotilastukikohdan. Lähimpänä rajaa sijaitsi Kairalan kylä johon Polarnie Zorin kolhoosi perusti maati-lan rehuviljan tuotantoa varten. Vasta 1980 luvulla alkoivat yhteydet palautua rajan taakse. Ensimmäiset ko-tiseuturyhmät voivat matkustaa entisille kotipaikoilleen. 1980 luvulla aloitettiin aktiivinen toiminta rajan avaamiseksi kansainväliselle liikenteelle. Vuonna 2002 syyskuussa raja vihdoin avautui. Rajan avautuminen ei kuitenkaan heti lisännyt taloudellista aktiivisuutta naapurimaiden kesken. Vasta vuoden 2005 jälkeen venä-läisten matkailijoiden määrä alkoi nousta voimakkaasti Itä-Lapissa ja monet yritykset saivat odotetun lisäpi-risteen toiminnalleen. Matkustaminen Venäjälle on edelleen vähäistä. Itä-Lapin tavoitteena on nyt rautatie-yhteyden palauttaminen Sallan ja Kantalahden välille. Samalla se olisi Suomesta yhteys Jäämerelle. Alakurtin kunta on ollut viimeiset vuosikymmenet sotilastukikohtana, kunnes 3 vuotta sitten armeijan jouk-ko-osastoja alettiin siirtämään pois alueelta. Alakurtti tyhjenee hiljalleen. Parhaimmillaan siellä on ollut asuk-kaita 12000 ja nyt arvioidaan olevan noin 4000 asukasta. Armeijan tilalle ei ole voitu tuoda korvaavaa talou-dellista toimintaa, joten talouden arvioidaan heikkenevän edelleen ja väestön vähenevän. Alueella on kyllä erilaisia luonnonrikkauksia, mutta hyödyntäminen ei ole pikaisesti näköpiirissä. Alakurtin kunta ja Itä-Lappi ovat toteuttaneet erilaisia hankkeita taloudellisen yhteistyön elvyttämiseksi. On toteutettu koulutusta. Teollisuuskylän perustaminen on myös ollut esillä. Viimeisenä ideana on ollut esillä maatalouden elvyttäminen alueella. Siihen liittyy myös kalan kasvatuksen aloittaminen alueen vesistöissä. Matkailu on edelleen kuitenkin ykkösasia jota sekä suomalaiset ja venäläiset haluavat kehittää. Siihen tarvit-taisiin kuitenkin ulkopuolisia investointeja. Edellytyksiä matkailulle kuitenkin on. Tiet paranevat koko ajan. Alakurtissa sijaitsee Kutsan luonnonpuisto ja sen alueella on runsaasti kohteita joissa voidaan kehittää luon-tomatkailua. Kantalahti on Murmanskin alueen vanhimpia asutuskeskuksia. Ensimmäisinä asukkaina alueella ovat olleet tietysti saamelaiset, siitä kertovat monet paikannimet. Tsaari lähetti Murmanskin alueelle ensimmäiset mun-kit jo 1500 luvulla ja Kantalahteen perustettiin luostari. Luostarien tehtävän oli puolustaa aluetta. Munkeille annettiin laajat kaupankäyntioikeudet. Pikkuhiljaa venäläinen asutus levisi Murmanskin eri alueille. Samasta alueesta olivat kiinnostuneet myös Norja ja Ruotsi. Jäämerelle pääsyn takia Venäjä oli kovin kiinnostunut alu-eesta. Varsinainen taloudellinen nousu alueella alkoi vasta suurten mineraalilöytöjen jälkeen 1930 luvulla. Suurin muuttoliike alueelle tapahtui kuitenkin vasta 1960-1970 luvuilla kun alueelle perustettiin useita kaupunkeja eri kaivosten ympärille. Parhaimmillaan alueen väestömäärä on ollut 1,2 miljoonaa. Tänä päivänä alueella on ihmisiä noin 0,8 miljoonaa. Kantalahdessa suurin työnantaja ja veronmaksaja on alumiinitehdas. Muita tuotantolaitoksia ovat rautatieva-rikko, konepaja, satama ja palvelusektori. Kantalahti sijaitsee Vienanmeren pohjukassa. Siellä on myös suuri rautatieasema jonka kautta kulkee lähinnä malmijunia. Myös matkustajaliikenne on vilkasta. Ympäristössä olevien kuntien kanssa Kantalahden asukasluku on vähän yli 50 000. Kaupungin keskustassa asuu noin 35 000 asukasta. Maatalous- ja elintarvikkeiden tuotanto on lähes olematonta. Matkailun kehittämisen näkökulmas-ta Kantalahti on erinomaisesti sijoittunut. Alueella voidaan kehittää talviurheiluun liittyvää matkailua, meri-, kalastus-, metsästys ja luontomatkailua. Majoituspalveluissa on vielä kehitettävää jotta voitaisiin saavuttaa kansainvälinen taso. Kantalahti on Kemijärven ystävyyskaupunki.

22 26.6. Matka jatkuu Kantalahdesta pohjoiseen. Ensimmäisenä asutuskohteena matkalla on Polarnie Zorin kaupunki. Kaupungissa sijaitsee Kuolan atomivoimala. Kaupungin talous on täysin riippuvainen voimalan olemassa olos-ta. Taloudellisesti tilanne on yksi parhaimmista koko Murmanskin alueella. Asukkaita kaupungissa on 19 000. Viime vuosina on alettu kehittämään myös muita talouden aloja. On perustettu laskettelukeskus. Kalankasva-tusta ja maataloutta ollaan myös lisäämässä. Kaupunkiin suunnitellaan lihakarjatilaa sekä suuria kasvihuonei-ta. Polarnie Zori on alueen nuorin kaupunki ja se on Sallan ystävyyskunta. Päätieltä erkanee tie Kovdoriin jossa sijaitsee rauta- ja fosfaattikaivos. Kovdor sijaitsee lähellä Suomen rajaa ja linnuntietä sieltä on Savukoskelle noin 100 km. Kaupungin suurin yritys on EuroHimin kaivos. Lisäksi alueel-la on myös kiillekaivos. Kovdor on myös Sallan ystävyyskunta. Asukkaita kaupungissa on 22 000. Kovdorissa on myös maataloutta ja vähän elintarviketuotantoa. Nyt tila on kuitenkin yhdistetty toiseen murmanskilai-seen suurempaan yritykseen. Suomalaisten kanssa yhteistyö on lähinnä kulttuurivaihtoa. Esillä on ollut myös Soklin malmin rikastaminen Kovdorissa, mutta nyt siitä on ilmeisesti luovuttu. Kovdorin alueelle on 1800 lu-vulla ja 1900 luvun alussa muuttanut paljon asukkaita Suomesta, ja heitä asuu edelleen siellä. Matka jatkuu edelleen ja seuraavana kaupunkina vastassa on Apatitin kaupunki. Matkan varrella voi kuiten-kin nähdä Montsegorskin nikkelitehtaan luonnolle aiheuttamia tuhoja. Nikkelitehdas on päästänyt vuosi-kymmeniä luontoon rikkiä. Tehtaan merkitys on kuitenkin ollut tärkeä koko alueelle. Murmanskin alueen va-luuttatuloista sen osuus on ollut 2/3. Apatit on yksi Neuvostoliiton aikana perustetuista tiedekaupungeista. Kuolan Tiedeakatemia on harjoittanut arktista tutkimusta sekä pääasiassa geologista tutkimusta. Tiedeaka-temia toimii edelleen ja siihen kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös taloutta tutkiva osasto. Kaupunki on myös opiskelijakaupunki. Koululaisia ja opiskelijoita on noin 15 000. Kaupungissa on monen venäläisen yli-opiston sivuosastoja. Monet asukkaista saavat elantonsa myös Kirovskissa sijaitsevasta Apatit yhtymän kai-voksesta ja rikastuslaitoksesta. Kesällä alueelle on perustettu myös uusi apatit kaivos. Apatitissa on asukkaita noin 60 000. Kaupungissa on maitotila ja meijeri. Matka jatkuu ja saavutaan matkan päätepisteeseen Kirovskiin. Kirovskissa on asukkaita noin 30 000 ja sen ta-lous on lähes täysin riippuvainen Apatit yhtymästä. Apatit yhtymä työllistää noin 12 000 ihmistä. Kirovskin malmiesiintymien löytymiseen 1900 luvun alussa vaikutti myös suomalainen Ramsay. Kaivosten lisäksi kau-pungissa on 2 rikastuslaitosta. Kirovskia ympäröi Hiipinä tunturit joiden huippu on merenpinnasta noin 1200 metrin korkeudessa. Neuvostoliiton aikana Kirovsk oli yksi suosituimmista talviurheilukeskuksista. Neuvosto-liiton romahdettua matkailun kehittäminen myös pysähtyi. Viime vuosina Apatit yhtymä on aloittanut uudel-leen rinteiden kunnostuksen ja varustamisen. Lähivuosina odotetaan noin 50 miljoonan euron investointeja. Apatitilla ja Kirovskilla on yhteinen lentokenttä, josta nyt lennetään Moskovaan. Rautatie yhteys on Apatitin kaupunkiin. Yksi mielenkiintoinen matkailukohde Kirovskissa on kasvitietellinen puutarha. Puutarhan toimin-taan kuuluu mm. arktisten hyötykasvien kehittäminen. Murmanskin alueen pääkaupunki on tietysti Murmansk. Murmanskissa on asukkaita noin 360 000. Parhaim-millaan asukkaita on ollut yli 500 000. Murmanskissa sijaitsee ympärivuoden avoinna oleva satama. Lähistöllä on myös Severomorskin ja Polarnien kaupungit joissa sijaitsee Venäjän sotalaivastoa. Murmansk on tyypilli-nen hallinnollinen keskus jossa on myös teollisuutta. Neuvostoliiton aikana kalastus työllisti mm. 30 000 ih-mistä. Armeijan alasajon ja taloudellisten tukien vähentyessä Murmanskin ja koko alueen väkimäärä on kään-tynyt aika voimakkaaseen laskuun. Tulevaisuudessa Murmansk odottaa hyötyvänsä uusista energialöydöistä ja uusista kuljetusreiteistä Euroopan ja Aasian välillä. Talous vaatii kuitenkin kokonaisuudessaan moder-nisointia. Murmanskin alueella on lisäksi Petsamon ja Nikkelin asutuskeskukset joissa on nikkelimalmin tuo-tantoa. Liikenneyhteyksien osalta Murmanskin alueella on 3 kansainvälistä rajanylityspaikkaa, Salla, Raja-jooseppi ja Kirkkoniemi. Murmanskissa ja Kirovskissa on lentokentät. Satamia on Kantalahdessa ja Mur-manskissa. Rautatie kulkee Nikkeliin saakka.

VENÄJÄN OPINTOMATKA 25-29.6.2012 OSALLISTUJAT (organisaatiojärjestys)

Anne Tuomivaara Ammattiopisto LAPPIA,EHYT-hanke projektipäällikkö

Johanna Juusola Detria oy markkinointipäällikkö, opiskelija LYOAiri Pirttijärvi-Virtanen Itä-Lapin ammattiopisto projektipäällikkö , ravitsemusteknikko, koti-ja

laitostalouden opettaja, yrittäjäAnna Liisanantti Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, taiteiden maisteri /TM, yrittäjäAnu Tossavainen Itä-Lapin ammattiopisto opettaja, metsätalousinsinööri/Mti, agrologi Eija Koponen Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, asiakaspalvelijaHanne Suokanerva Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, tutkija, insinööri AMKKaisa Tervo Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, ravintola-alan perustutkinto

Kari Tohmola Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, ravintola- ja matkailualantyöntekijäMarjaana Peuranen Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, ravintola-alan perustutkintoMikko Mård Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, ravitsemustyöntekijäPäivi Taavo Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, projektityöntekijä, humanististen tieteiden

maisteri/HuMSanna Malmivaara Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, kotitalousopettaja, kasvatustieteiden

maisteri/ KMSirkka Pikkuvirta Itä-Lapin ammattiopisto Itä-Lapin ammattiopiston rehtori, hallinto- ja

kasvatustieteiden maisteri/ HTM, KTMTarja Mouhi Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, sosionomi AMKTeija Salminen Itä-Lapin ammattiopisto opiskelija, toiminnajohtaja, iktyonomiErkki Oikarinen Itä-Lapin kuntayhtymä Venäjä asiantuntija, projektikoordinaattoriJaakko Halmetoja J.Halmetoja Studios yrittäjä, ravintovalmentajaAila Selkälä Kaamoskehrä OK yrittäjäEija Vuorela Lapin 4H-piiri hankevastaava, maaseudun kehittäjä

Anja Vitikka Lapin ammattiopisto opettaja, tutkintovastaava, metsätalousinsinööri/MtiJonna Heikkinen Lapin ammattiopisto projektipäällikkö, maa-ja metsätaloustieteiden

maisteri/MMM Rauni Korva-Hyötylä Lapin ammattiopisto agrologi AMK, projektityöntekijäSalla Korhonen Lapin ammattiopisto opettaja, tiimivastaava, hortonomiSari Sova Lapin ammattiopisto opettaja, maisteriAini Ojala Lapin ammattiopisto, B&B Kotitie yrittäjä, sosiaali- ja terveydenhoitoalan

projektipäällikkö, opettajaAnne Ristioja Lapin ELY-keskus/Luonnontuotealan

teemaryhmäLapin ELY-keskuksen kehittämisjohtaja, Luonnontuotealan teemaryhmän pj, agronomi

Linda Pillai Lindan luomula yrittäjä, puutarha-alan opettaja, reiki-opettaja Sari Raaterova Luontaisterapia S.R yrittäjä, luontaishoitajaJouko Iivari Ounasjoen eräratsut yrittäjäHarri Salow Pro Agria Lappi koneneuvoja, laatuvastaava, agrologiIrja Mäkitalo Pro Agria Lappi / MTT/LAPPI LUO luonnontuotetoimialakehittäjä, agrologi AMK Mia Setälä Rovaniemen 4H-yhdistys metsätalousinsinööri/Mti, 4H-yhdistyksen

toiminnanohjaajaHannele Niemi Rovaniemen ammattikorkekoulu projektiasiantuntija, koulutuspäällikkö Reeta Sipola Rovaniemen ammattikorkekoulu projektipäällikkö, agrologi AMKSanna Vinblad Rovaniemen ammattikorkekoulu projektipäällikkö, agrologi AMKSeppo Kaaretkoski Sodankylän kunta maaseutupäällikkö, yrittäjä, agrologiArja Rytilahti Viada oy sales managerIrina Karppinen Lapin Satu ky yrittäjä

majoittuvat ryhmän mukana alkumatkallaLjudmila Rumjantseva-EnkovaaraIlkka Enkovaara

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

yrittäjä

opettaja

kehittäjä

opiskelija

muu, mikä

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

usealle

1-3 opintomatkalle

en ole aiemmin ollut opintomatkalla

Venäjän opintomatka 25.-29.6.2012

1. Vastaajan tiedot:Vastaajien määrä: 25

2. Kuinka monelle opintomatkalle olet aikaisemmin osallistunut?Vastaajien määrä: 25

3. Arvioi kohteiden kiinnostavuutta, esittelyiden/esittelijöiden tasoa ja antia omastanäkökulmastasi. (Asteikko: 1 kiitettävä, 2 hyvä, 3 välttävä, 4 huono)Vastaajien määrä: 25

1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo

Kirovskin kasvitieteellinen puutarha

(yleisarvosana)9 14 1 1 25 1,76

Kohteen kiinnostavuus 16 6 2 1 25 1,52

Kasvitieteellinen esittely/Oksana Sovetova 5 11 8 1 25 2,2

Lääketiet. esittely/L. Rumjantseva-Enkovaara 7 13 4 1 25 1,96

Ekologisen terapian esittely 4 11 9 1 25 2,28

Terapiaratsastusyritys 3 14 6 2 25 2,28

Yhteensä 44 69 30 7 150 2

-

----

-

--

-

---

-

--

-

-

-

4. Vapaat kommenttisi Kirovskin kasvitieteellisestä puutarhasta:Vastaajien määrä: 18

Pienryhmätyöskentely olisi ollut sopiva kasvitieteelliseenb puutarhaan. Ekologisen terapiean toimintaa olisivoinut jotenkin konkretisoida. Innostava paikka vierailla ja ihmetellä.Kiinnostmaan alkoi, varsinkin lääkekasvitSiihen tarvii 2-3 rauhallista päivää ja pientä ryhmä ja työmuotoksi sopisi hyvin work-shopliian vähän aikaa, pienemmällä porukalla olisi ehkä pystynyt perehtymään useampiin kasveihinHieman enemmän aikaa ja olisi voinut ehkä jakaa ryhmää pienempiinryhmiin, jolloin olisi kuullut paremmin jasaanut vielä enemmän irti.Mielenkiintoinen ja monipuolinen paikka, olisi ollut mielenkiintoista olla pitempäänkin. Tuli tunne, että pääsimmenäkemään vain murto-osan puistosta. Esittelyt olisi voitu organisoida toisin, että useampi olisi päässytkuulemaan oppaita. Ilkka Enkovaarasta oli paljon apua, sillä hän "suomensi" Ljudmilan sanomisia ja sanoi nekuuluvalla äänellä.Enemmän aikaa kohteen esittelyyn ja jakautuminen pienempiin ryhmiin.Aikaa olisi saanut olla enemmän. Ryhmäkoko oli tarkkaan esittelyyn liian suuri. Oli kuitenkin hyvä "alku-info"siitä mitä olisi saatavissa ajan kanssa.Koska ryhmä oli suuri, esittelyiden seuraaminen oli välillä haastavaa: jatkossa vastaavilla osuuksilla voisiharkita jakamista pienempiin ryhmiin ja tämän voisi tehdä myös henkilöiden kiinnostuksen mukaan. Puutarhankasvit olivat upeita ja mielestäni myös hyvin hoidettuja.Aikaa tutustumiseen olisi voinut olla enemmän.Uusi reissu ja pitempi aika puutarhan tutustumiseenAikaa liian vähän, olisi voinut olla ihan oikeasti kokonainen työpäivä siellä ulkoalueilla tai käyty siellä kahtenapäivänä. Sade ei olisi haitannut!Ryhmien olisi pitänyt olla pienempiä puutarhaa, jotta olisi kuulunut jotain mitä sielä esiteltiin.Aikaa oli ihan liianvähän puutarhassa.Olisi voinut jakaautua useampaan ryhmään puutarhassa. Isossa ryhmässä jäi paljon kuulematta/näkemättä.Kohde oli mielenkiintoinen, mutta laaja alue ja runsas kasvivalikoima. Yksi päivä oli aivan liian vähän.Enemmän olisi tarvinnut opastusta.Ryhmä oli ehdottomasti liian suuri puutarhan esittelyä ajatellen; olisi pitänyt jakaa vähintään puoliksi. Myöskiirehtiminen oli ärsyttävää, kun olisi ollut niin paljon katsottavaa.Olisi voinut käyttää enenmmän aikaa katselelmiseen. Ljudmilan esitys olisi voinut olla järjestelmällisempi jaerikseen vaikka aika vain kasvien katsomiseen.liian iso ryhmä, esittelyistä ei käytännössä kuullut juuri mitään

5. Työpajat (1 kiitettävä, 2 hyvä, 3 välttävä, 4 huono)Vastaajien määrä: 22

1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo

Aiheiden kiinnostavuus 9 9 1 1 20 1,7

Eläinten hyvinvointituotteet -työpaja 4 4 8 0 16 2,25

Green Care -työpaja 0 12 4 0 16 2,25

Hyvinvointituotekehitys -työpaja 6 9 3 1 19 1,95

Yhteensä 19 34 16 2 71 2,04

----

-

-

--------

--

--

---

-

6. Vapaat kommenttisi työpajatyöstä:Vastaajien määrä: 14

"Peruskauraa"Eläinten hyvinnvointi-työpaja olisi vaatinut asiatuntijanMonta pajaa ja kaikkiin olisi ollut kiinnostusta osallistua.En päässyt osallistumaan muihin kuin GC työpajaan, joten en voi kommentoida niitä. Aiheet tuntuivatinnostavilta ja osallistujat olivat kiinnostuneita. Aika oli lyhyt, mutta jotakin niissäkin saatiin aikaan. Työpajoissasai myös verkottua muiden opintomatkalaisten kanssa.Osallistuminen jäi ohueksi, aiemmin ehdotettu henkilökohtaisten kysymysten esittämisaika Ljudmilalle olisi ollutmieluisempi /tarpellisempi.Työpajatyöskentely toi opntomatkaan sitä keskustelua ja yhdessä pohtimista, joka oli vaarassa jäädä poisyhteisten vapaamuotoisten illanviettojen puuttuessa. Työpajatyöskentelylle voisi miettiä myös jatkokäsittelyä elimihin pohdinnat johtivat, jäikö jotain selvitettävääKomenusta vain yhdestä työpajasta.En osallistunutAikaa liian vähän.Osallistuin Green Care työpajaan, mutta olisin toivonut projektin vetäjän osallistuvan myös.Aiheet eivät kiinnostaneet henkilökohtaisesti hyvinvointikehitystä lukuunottamatta.Tuli asiaa, mutta liian paljon myös asian vierestä.Olisivat voineet olla suunnitellulumpia. Nyt vähän rönsyilivät.Asiantuntijan (LR) ei antanut osaamisensa näkyä eläinten hyvinvoinnin osalta, muut asiat osittain jo tuttua

7. Miniseminaari (1 kiitettävä, 2 hyvä, 3 välttävä, 4 huono)Vastaajien määrä: 24

1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo

Aiheen kiinnostavuus 12 9 1 1 23 1,61

Sanatorio Izovelan esittely/Olga Garitonova 0 15 8 0 23 2,35

Ljudmila Rumjantseva-Enkovaaran luento 7 12 4 1 24 1,96

Yhteensä 19 36 13 2 70 1,97

8. Vapaat kommenttisi Miniseminaarista:Vastaajien määrä: 13

LyhytTuli selvästi esille,että emme ollut sinne odotettu näin isolla porukalla-taas että ryhmä pitäis olla puoli pienempija enemmän saman-henkistätiivis paketti, taukoja olisi saanut ola välillä, koska huone oli pieni, ja ilmastointia ei.Sanatorion esittely jäi melko pinnalliseksi, koska mitään ei havainnollistettu eikä mihinkään päästy tutustumaan,ei edes hypistelemään hoitoyrttejä tai turvetta. Ljudmilalla on paljon tietoa ja hänellä on vastaukset kysymyksiin.Harmittavasti hänen suomen kieltään on vaikea ymmärtää eikä hänen äänensä kuulu kuin lähelle, joten iso osakuulujoista jää hänen sanomansa ulkopuolelle.Luento olisi voinut olla paremmin valmisteltu ja yhteydessä kasvitieteellisessä puutarhassa nähtyihin kasveihin.Aikaa edelleen liian vähän.Aihe ja kiinnostavuus hyvä:työpaja olisi voinut olla vielä tuloksekkaampi miniseminaarin jälkeen. Kaikkiaan aiheherätti kiinnostusta tutkia asioita lisää ja oli hyvä nähdä, että kasvien käyttö on Venäjällä ihan arkirutiinia.Kekseliäät järjestäjät pelastivat porukan kofeiiniriippuvaiset - kiitos siitä!Aikaa olisi voinut olla enemmän. Tilanahtaus vähän häiritsi.

----

-

---

--

----

-

Ljudmilan luento olisi voinut olla pitempi, mutta ei muista esityksistä vähentäenLjudmilalle olisi pitänyt olla paljon enemmän aikaa, sanatorion esittely kesti siihen nähden vähän liian kauan.Ljudmilan esitykset mielenkiintoisia.Yhteys ym. tietoja turhan paljon; kasvitietous olisi opiskelijan näkökulmasta kiinnostanut enemmän tässävaiheessa.Ludmilalle varattua aika liian lyhyt

9. Lumikyläyrityksen esittely (1 kiitettävä, 2 hyvä, 3 välttävä, 4 huono)Vastaajien määrä: 24

1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo

Aiheen kiinnostavuus 11 7 4 2 24 1,88

Yrittäjä Vladimir Komjagin esittely 15 5 1 2 23 1,57

Yhteensä 26 12 5 4 47 1,72

10. Vapaat kommenttisi Lumikylä -esityksestä:Vastaajien määrä: 10

Miksi ei meilläkin lapissa:-):-)vSe oli matkan paras esittely!Ja ihminen paras esimerkki yrittäjästä!Harvinaista herkkua reissulla: innostunut paikallinen yrittäjä, joka uskoi asiaansa niin, että jaksoi eteenpäinmonista vastuksista huolimatta.Upea kaveri, yrittäjyydestä esimerkiksi kelpaava !Tuli ainakin esille, missä asemassa pienyrittäjä on Venäjällä - osaisimmeko arvostaa näin paremmin omiasysteemejämme? Homma onnistuu, jos uskoo asiaansa.Innostava, innovatiivinen, mahdollinen vierailukohde ja yhteistyökumppani koulutuksessa.MielenkiintoinenYrittäjä oli kyllä kovin innostunut työstään ja ahkera työntekijä. Mielenkiintoinen kuunneltava.Esitys oli ehdottomasti hyvä - tosin paikoin turhankin yksityiskohtainen. Mutta Vladimirin innostus oli tarttuvaa;ei ihme, että hän sai tukea niin talkootyön kuin lainojenkin muodossa.Kiinnostava yritysesimerkki, Hyvin hoidettu presentaatio

11. Matkailuyhtiö Planet Toursin esittely (1 kiitettävä, 2 hyvä, 3 välttävä, 4 huono)Vastaajien määrä: 24

1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo

Aiheen kiinnostavuus 9 10 4 1 24 1,88

Yrittäjän esittely/Viktor Strigalev 4 15 4 1 24 2,08

Yhteensä 13 25 8 2 48 1,98

-

--

-

-

---

---

------

-

12. Vapaat kommenttisi aiheesta:Vastaajien määrä: 8

Innostunut ja idearikas, varmaan on helpompi toteuttaa ideoitaan siellä kuin suomessa.Meillä olisi lupien ja turvallisuustarkastajien armeijja niskassa innokkaastiLiikaa puhetta rahasta ja kannatavuudesta,tärkein olisi kuitenkin ihminen ja mahdollisiman hyäv palveluRehellisen tuntuinen esitys ja yrittäjä. Esityksestä sai hyvin käsityksen venäläisten toiveista Suomen matkojensuhteen. Asiakaskunta vaikutti tavallisilta venäläisiltä, joilla ei ole kovinkaan maksukykyä. Tietyt palvelutsesongin ulkopuolella halvalla hinnalla voisivat olla sellaisia, joita heille tarjotaan..Mielenkiintoista kuulla venäläisten toivomuksia ja matkailun kasvumahdollisuuksista yhteistyöllä, voi ollamerkittävää monelle pienellekin yritykselle.Kävi ainakin selville, että ehkä tämä alue ei ole paras yhteistyöalue suomalaisille, jos ja kun haetaan asiakkaita,joilla on varaa maksaa hyvinvointipalveluista. Hyvää tietoa markkinointiin.Mahdollinen yhteistyökumppani jatkossa.Suomen yrittäjien kannattaisi kuunnella tätä miestä !Liian paljon riippui rahasta...

13. Apatitin 4H-toiminnan ja taiteiden talon esittely (1 kiitettävä, 2 hyvä, 3 välttävä, 4 huono)Vastaajien määrä: 23

1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo

Aiheen kiinnostavuus 9 9 3 1 22 1,82

Esittely/Ljuba Panasenko 15 4 3 1 23 1,57

Yhteensä 24 13 6 2 45 1,69

14. Vapaat kommenttisi kohteesta:Vastaajien määrä: 10

:-):-)Erittäin sympaatinen ja ihana ihminen se Ljuba panasenko ja vastaan-otto suorasta huippu!Lämminhenkinen esitys ja henkilökunta. Heistä välityi aito välittäminen lapsista ja nuorista. Talossa oli hyvähenki, vaikka puitteet olivatkin nuhjuiset. Yhteistyötä on jo olemassa ja ilmeisesti lisääkin suunnitellaan.Sydämellinen nainen, toiminnan hamottaminen oli vaikeaa kun asiaa ja eri toimijoita oli niin paljon.Samaan aikaan radiossa - ei valitettavasti mahdollisuutta osallistua tähän.Lämminhenkinen tilaisuus.en ollut mukanaVierailukohde ei kiinnostanut erityisemmin. Hyvä kahvi jäi mieleen.Paikka, joka kävisi milloin vain esimerkiksi mille tahansa 4H- ryhmälle. Ljuba Panasenkon lämpö, sydämellisyysja asiaan paneutuminen oli käsinkosketeltavissa.Sydän mukana

15. Apatitin Mineraali- ja kivimuseo (1 kiitettävä, 2 hyvä, 3 välttävä, 4 huono)Vastaajien määrä: 25

1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo

Aiheen kiinnostavuus 8 10 4 3 25 2,08

Esittely 9 10 4 2 25 1,96

Yhteensä 17 20 8 5 50 2,02

----

-------

-----

-

-

-

----

16. Vapaat kommenttisi kohteesta:Vastaajien määrä: 11

Kysyttävää jäiIhan henkilökohtaisesti se aihe kiinosti kaikista vähintäinlyhyt aika perehtymiseenEsittelijä osasi asiansa ja osasi kertoa kiinnostavasti museon näyttelystä. Hän vastasi hyvin kysymykseen,myös "epämiellyttäviin".Peruskauraa matkalla, mutta herätti ajatuksia kaivostoiminnan merkityksestä ja peruuttamattomuudesta.Kun kasvit nyt vain ovat kiinnostavampia kuin kivet!Mielenkiintoinen ja avartava esitys.Erittäin perinpohjainen esittely. Englannin kielisenä siitä olisi saanut enemmän irti.Aihe oli vieras, mutta mielenkiinnolla kuuntelin ja katselin.Tila oli melko pieni, ryhmä suuri ja aikaa vähän. Esittelijä osasi asiansa.Liian pitkä

17. Ohjelma bussissa (1 kiitettävä, 2 hyvä, 3 välttävä, 4 huono)Vastaajien määrä: 25

1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo

Menomatkan tiedotus ja esittelykierros 7 14 4 0 25 1,88

Kohdetietoa alueesta/Erkki Oikarinen 15 6 1 3 25 1,68

Paluumatkan palautekierros 8 10 6 1 25 2

Yhteensä 30 30 11 4 75 1,85

18. Vapaat kommenttisi matka-ajan käytöstä:Vastaajien määrä: 13

hienoa että oli "paikallistietoa" saatavillaTaitavasti hoidettu kaikki olivat matkassa ja kuuntelivatKuten usein tulin puhevuoroissa esiin,yhdessäoloa jäi vähäksiErkki Oikarisen tiedot alueen toimista erinomaiset ja ja oli mukava saada tietoa alueestaMenomatkan esittelykierros jäi kesken harmittavasti. Erkin porinat Venäjän asioista, tavoista ja tavallisestaelämästä olivat hyviä. Mutta myös liikemaailman tavat olivat hyvä ekstra tieto-pläjäys.Menomatkan esittelykierros olisi pitänyt ehtiä kokonaan, johokin se aika tuhraantui. Erkin tietomäärä olikunnioitusta herättävä. Kohteista, venäläisistä ja heidän kulttuuristaan olisi tiennyt erittäin paljon vähemmänilman Erkin tarinointia.Esittely jäi kesken, nolotti niiden puolesta, joista ei "välitetty" kuulla. Onneksi paikattiin tullessa.Palautekierros oli hyvä tuoreeltaan.Matka-aika tuli käytettyä hyvin - tämä oli tarpeen, jotta tiesi, keitä ja mistä on mukana ja minkä takia! Kaikilla -myös niillä hiljaisilla - oli mahdollisuus antaa oma mielipiteensä! Hyvä juttu!Erkillä olisi ollut paljonkin osaamista ja kerrottavaa alueen historiasta ja elinkeinojen kehittämisestä.Kaikkein esittelyt olis ollut hyvä saada tehdyksi menomatkalla.Kaikki oli suunniteltu todella hyvin ja mielestäni kaikki meni loistavasti !Esittelykierros oli aika rönsyilevä ja kesti kauan. Tukena olisi voinut olla nimilista lyhyine taustatietoineen. ErkkiOikarinen olisi voinut olla äänessä enemmänkin. Palautekierros paluumatkalla oli aika pian - ei ehtinytsulattelemaan.

-

---

-

-

-

-

Hyvä, että palaute kerättiin heti ja kaikki kuulivat senKehittämisehdotukset eli toisten mielipiteet samoja kuin omatkin,

19. Matkajärjestelyt (1 kiitettävä, 2 hyvä, 3 välttävä, 4 huono)Vastaajien määrä: 25

1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo

Ennakkotiedotus matkasta 4 7 10 4 25 2,56

Matkan valmisteluun liittyvät asiat 3 7 11 4 25 2,64

Viisumin hankintaan liittyvät asiat 6 10 5 3 24 2,21

Aikataulut ja niiden pitävyys 6 12 6 0 24 2

Tulkkaukseen liittyvät asiat 8 12 2 3 25 2

Bussiin ja matkustamiseen liittyvät asiat 12 10 3 0 25 1,64

Majoitukset ja niihin liittyvät asiat 3 12 9 1 25 2,32

Ruokaan/ruokailuihin liittyvät asiat 3 11 9 2 25 2,4

Ostoksiin ja vapaa-aikaan liittyvät asiat 4 14 4 2 24 2,17

Yhteensä 49 95 59 19 222 2,22

20. Vapaat kommenttisi matkajärjestelyistä:Vastaajien määrä: 17

Ehkä vähän liian tiivis ohjelma. Majoitus oli viimeisessä paikassa huonoin pinttyneen tupakanhajun takiaVapaamuitoista illanviettoa /illanistujaisia jäin kaipaamaan.Kiitettävän hyvä!Kun ottaa huomioon missä käytiin. :-):-):-)Venäjän kanssa on todella vaikea asioita ja puheet ovat pitkät ,sekaiset ja asioita täyttyy varmiista montaakertaa.Maassa maan tavat ja tyylit, niitä mukaellen onnistui hyvin reissu. Tiedottaminen matkaan valmistautuessa olisivoinut olla parempaa, kirjalliset ohjeet ja neuvot olisivat olleet paikallaan varsinkin ensikertalaisille.Vapaa-ajasta ja ostoksista sanoisin, että riittävästi. Kyseessä oli kuitenkin opintomatka eikä shoppailumatka.Ymmärrän, että Suomen puolelta voidaan suunnitella ja järjestellä asioita vain tiettyyn rajaan asti. Venäjänyhdyshenkilöstä Sergeistä jäi aika huono käsitys. Olisiko jatkossa mahdollista harkita jotakin toistahenkilöä/organisaatiota? Tatjanan asiantuntemus ja kielitaito olivat myös rajalliset. Aito halu toimia ryhmämmeparhaaksi ja matkamme onnistumiseksi korvasi näitä puutteita, samoin bussista löytynyt asiantuntemus.Kuullut päivämääräsekaannukset lähtöajassa olivat kaikkien akannalta surkeita, kuinka voisi varmistaa etteienää satu? Aikataulut ok, porukka oli aina paikalla ajoissa. Tulkkauksessa välillä painotuksia "turistimatkan" suuntaan, yleensä hyvä. Bussi ja kuljettaja loistavat! Majoitus ihmetytti, vetikö paikallinen järjestäjä välistä kun parempaa oli edullisemmin tarjolla, miksi ei käytetty? Ruoka oli hyvää ja sitä oli jopa liikaa, illallispaikat eivät sopineet keskusteluun matkan tarkoituksen mukaisesti,siitä pitkä miinus järjestäjille, eikö toimisto kuunnellut asiakasta, vai eikö tilattu oikein? Aikaa ei ollut paljoa, mutta kaikki ruplat sai menemään, apteekit ja opastus/tulkkaus siellä oli hyvä lisä.

-

-

---

-

-

-

--

-

-

-

--

-

---

-

Bussikuski ja tulkki-opas todella hyvä valinta: 1. majoituspaikan vesisählinki valitettava ja myös 1. illallinen eivastannut odotuksia. Muilta osin homma parani loppua kohden! Suuri kiitos matkanjärjestäjille - hyvä, ettemmetiedä kaikkea järjestelyistä......Tulkkaus oli suurin pettymys. Tulkki ei tulkannut vaan kertoili omia juttuja ja keskusteli tulkattavienn kanssa.Luottamus häiriintyi. Tulkki myös toi myös itseään liiaksi esille "osoitti turhautumistaan" lapsekkaasti.Hyvät järjestelytPOLUT-hankkeen vetäjälle erityinen kiitos asioiden hoidosta.Hotellit olivat huonoja, eikä kysymys ole siitä etteikö Venäjällä olisi hyviä hotelleja. Meille oli vain valittu ainapaikkakunnan heikoin? Se vaikuttaa kyllä matkan laatuun, pystyykö nukkumaan, peseytymään ja ruokailemaankohtuullisen miellyttävästi.Ennemmän olisi saanut ilmottaa asioista ennen matkaa.Iltaruokailuun olisi ollut mukava tulla jos olisi tiennytkuinka paljon yksi annos sitten olisi maksanut,jos olisi halunnut parina iltana maksaa ite.Ostoksiin olisi ollutmukavaa jos olisi ollut enemmän aikaa.Ryhmän koon ja eri alojen toisilleen vieraiden ihmisten yhteisen matkan järjestely onnistui mielestänikokonaisuutena erittäin hyvin.Valmistautuminen melkoista sekoilua viisumihämminkeineen. Ruoan maksullisuus hämmensi, koska seopiskelijoille piti sisältymän matkaan. Yhteisiä iltoja olisi silti voinut olla. Kirovskin hotellivalinta kummastutti, kunolisi voitu sijoittua keskustaankin ilman vesikatkoja ja remonttejakin. Majoitusten laatu kohosikin loppua kohti.Ruoan laatu oli vaihtelevaa, mutta siihen kai useimmat olivat varautuneetkin. Kaikki oli kuitenkin syötävää.Vapaa-aikaa ei tunnu koskaan olevan liikaa, mutta aikataulutus tällaisilla matkoilla on tosi vaikeaa, kunkohteiden kiinnostavuus on kyllin suuri.Olisi voinut järjestää aikaa matkamuistojen hankintaan.Tiedottaminen, virallisen ohjelman ulkopuolelle jäävän yhteisen ajankäytön suunnittelu huonoa ja järjestelytliian viimetingassa

21. Muut kommenttisi matkasta kokonaisuutena:Vastaajien määrä: 14

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja hyvä reissu, vaikka olisin itse kaivannut enemmän sulatteluaikaa ja yksiyhteinen iltaohjelma, vaikkapa viikon puolivälissä olisi ollut hyvä.Todella antoi paljon. Tavallinen venäläinen on asiallinen, liikenteessä jalankulkijat huomioonottava:-)ei ehkä tulevia asiakkaita. Ehkä lyhyelle käinnille.Terapiaratsastus oli hyvin pitkälle tutkittu ja tuloksia seurattu, onnistumiset voi varmaan jostain saada tietoon.Välineet ovat varmaan jossakin parempia:-)Seuraava opintomatka voisi olla puoli pienemässä ryhmässä ja kiinostusaiheita vaan 1-2,niin olisi järjelstelypaljon helpompi ja tulos paljon antoisampihyvä ja mielenkiintoinen kokonaisuusRyhmälle olisi eduksi, jos matkalla olisi mahdollisuus istua ja rupatella porukalla myös muualla kuin bussissa.Esim. illalliset olisivat voineet olla pidempiä ja sellaisissa ympäristöissä, joissa olisi voitu keskustella.Bussimatkat olivat aktiivista toimintaa, aika ei tullut pitkäksi eikä nukuttukaan. Matkan sisältö oli monipuolinen -jokaiselle jotakin. Järjestelyt onnistuivat haasteista huolimatta kohtuullisen hyvin.Hyvä matka, paljon ajatuksia myös osallistujien välillä virisi matkan aikana. uudelleen eri kohteisiin pienemmilläporukoilla, "pää on nyt aukaistu".Kannatti lähteä!Kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen matka.Majoituspaikat heikohkot. Yhteinen kunnon ravintolaillallinen ja sen jälkeinen yhdessäolo jäi puuttumaan.Verkostoitumisen edistämiseksi olisi voinut tehdä paljon enemmän. Yhteisiä tilaisuuksia ja yhteistäkeskusteluaikaa ei ollut oikeastaan ollenkaan. Suomalais-venäläinen matkatoimisto ei ollut kyllä tässäsuhteessa tehtävän tasalla. Muutenkin matkatoimiston toiminnassa oli jotain outoja piirteitä.

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

Kyllä

En

--

-

-

--

---

-

-

---

Ruokailut ja muut yhteiset hetket olisi pitänyt hyödyntää paremmin, taustamusiikin poistaminen ja paremmattilajärjestelyt olisivat edistäneet keskustelujen syntymistä ja yleistä viihtyisyyttä. Kahden kerroksen väenmuodostuminen (opiskelijat / muut) oli ikävää (illallisjärjestelyt).Matka oli kokonaisuudessaan mukava reissu.Käydessäni 80-luvulla Neuvostoliitossa ennakkoluulot olivat hieman epäilevät. Mitä pidemmälle matka edistyi,sitä miellyttävämmältä matka tuntui.Uskallan olla sitä mieltä, että omana ryhmänä matkustaessa olisimme voineet saada matkasta vielä enemmänirti. Yhteyksien luominen on toki hieno ajatus, mutta opiskelijoille tässä vaiheessa vielä turhan ennakoivaa - kunei oma suuntauskaan ole vielä selvillä.Matka onnistui hyvin, ohjelma oli kokonaisuutena hyvä. Pikkuisen "kahden kerroksen väen" tunnelmaa,yhteinen illanvietto viimeisenä iltana olisi lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta, raskaat iltaruokailut poisseuraavasta matkasta.

22. Lähtisitkö uudelleen Kirovskin kasvitieteelliselle puutarhalle?Vastaajien määrä: 24

23. Kehittämisehdotuksia seuraavalle matkalle:Vastaajien määrä: 14

Lepo- ja vapaa-aikaa hieman enemmän.mielenkiintoni olisi enempi hevosmatkailu ja lisäksi sopisi minun hevosten käyttö terapiaan ja siihen liittyviintoimintoihin.Lääkekasvit kiinnostat, pienimuotoista käyttöä ajatellen.Just sen kirjoitin kommenteissäRaaka-aineen hankinta apteekkeihin kiinnostaa sekä se miten ja millä tavalla kasveja käsitellään.Kasvitieteellisen puutarhan esittely tulisi olla pidempi ja se tulisi suunnitella tarkemmin. Porukka voisi ollapienemmissä ryhmissä, jokainen oman oppaan ja tulkin kanssa. Kierrosten jälkeen olisi hyvä, ettäjärjestettäisiin luento tai seminaari nähdyistä asioista.Varmistaa majoitus ja illallispaikkojen sopivuus. Kahvin puuttuminen aiheutti päänsärkyä, jälkiruokatilauksella siitä selvitään jatkossa.Ehkä jakoa ryhmiin sellaisten kohteiden osalta, joissa pystyy jakamaan porukkaa. Enemmän ennakkotietoakohteista, jos mahdollista. Pitäisi myös järjestää jo matkan alussa yhteisiä illanviettoja, jotta porukka oppisituntemaan jo matkan alussa toisensa. Jos mahdollista, voisi olla oma järjestäjäopas ja tiedottaja mukana, kutenVirossa.Aikaa puutarhaan ja luennoille enemmän.Illallinen mielellään samassa rakennuksessa kuin majoitusParempi matkatoimisto Suomen puolelta. Ennakkotietoa enemmän. Itse sain ohjelman sähköpostiini juuriennen lähtöä ja kaikki etukäteistieto piti onkia mutkan kautta toisilta lähtijöiltä. Matkan lähtöpäivänmuuttumisestakaan ei oikeastaan missään vaiheessa kunnolla ilmoitettu, vaan kuulin huhupuheena siitäensimmäisen kerran.

----

--

-

-

-

-

----

-

--

Ammattitulkki olisi hyvä olla.Enemmän aikaa puutarhavierailulle.Ehkäpä vähän vähemmän kohteita ja hiukan enemmän aikaa kaikkeen.Taisi tulla jo annettua

24. Tuleeko mieleesi vielä muuta? Ruusuja? Risuja?Vastaajien määrä: 13

Hieno reissu! Lähtisin uudelleen.risuilla ja padalla olisi käyttöä veden lämmitykseen.Ruusut loppuisivat kesken, jos kaikista onnistumisista teille jakaa saisi:-):-):-)Matkan pää-vetäjä voisi olla myös saman -henkinen ja kiinostunut samoista asioista,mistä ryhmä.Nyt tulit isoterot:se oli risuja. Ruusuiksi ihana porukka niin meistä kuin vastaanottajista ja valittamista eritäin vähä koko ryhmältä.Järjestelyt ovat vaatineet paljon työtä ja hermoja. Niistä me tavalliset mukana olleet osallistujat emme tiedäläheskään kaikkea. Kiitokset pitkäjänteisyydestä ja kärsivällisyydestä.Osallistujille ruusuja, kaikki olivat paikalla ajoissa, turhaa purnausta ei ollut, ja huumorikin kukki mukavasti.Ruusuja myös Erkki Oikariselle, selostus elävöitti matkaa ja antoi taustietoa maasta ja aikasemmastatoiminnasta.Risuja ei tarvitse jakaa, ei nollut sellaisia epäonnistumisia.Miten saatua antia voisi hyödyntää? Pitäisikö ottaa joskun sellainen aika( tämän kyselyn tulosten selvittyä) ettäistutaan porukalla jossain mukavassa paikassa ja mietitään, miten saatua kokemusta ja tietoa voitaisiin jalostaa? Paikkana voisi olla vaikka se Sodankylän kunnan omistama vanha uiton pirtti siinä Askan lähellä, koska sieltäpohjoisesta oli mukana väkeä.Suuret kiitokset Eijalle ja Irjalle järjestelyistä.Kiitos matkan järjestelijöille. Teitte suuren työn.Matkanjohtajalle kiitoksetEnsimmäisessä hotellissa pesumahdollisuus hieman puutteelinen. Aamupalassa toivomisen varaa. Venäjältälöytyi iltaisin myös erittäin tasokkaita ruokaravintoloita. RUUSUJA matkan järjestäjille ja myös matkaseuralle ! !!Matka ei ollut napakymppi, mutta mielenkiintoinen kylläkin. En välttämättä lähtisi matkaan toista kertaa tälläkokoonpanolla. Esim. kasvitieteellinen puutarha jäi kyllä kiinnostamaan, mutta pienemmällä joukolla, kiitos.Aikataulu olisi voinut hiukan väljempi ja vapaaseen verkkotumiseen aikaa.Hyvä retkue, mielenkiintoisia ihmisiä oli mukana! Kiitos vielä järjestäjille!