Kierrätyslannoitteet kuminalla Sieppari Pellossa seminaari ......• Kumina on kaksi –...
Transcript of Kierrätyslannoitteet kuminalla Sieppari Pellossa seminaari ......• Kumina on kaksi –...
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) [email protected] tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Markku Niskanen, Kirsi Raisio, Luonnonvarakeskus Timo Teinilä, Ammattiopisto Livia, Kaarina
Kierrätyslannoitteet kuminalla Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla 16.2.1027
© Luonnonvarakeskus
Sieppari Pellossa – Kuntoa, kiertoa ja kestävyyttä
• Rahoitus YM RAKI ohjelmasta 2015 - 2017 • Tavoitteena kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen ja
ravinnehuuhtoumien vähentäminen Saaristomeren valuma-alueella • Koekasveina kumina ja nurmi • Kenttäkokeet Livia ammattiopiston (Kaarina) ja Luke Ylistaron
pelloilla
2 30.3.2017
© Luonnonvarakeskus 3 30.3.2017
1 2 3 4 5 6 7 8 8 7 6 5 4 3 2 1 13 12 11
1 2 3 4 5 6 7 8 8 7 6 5 4 3 2 1 13 12 11
7 8 5 6 3 4 1 2 5 8 1 2 3 4 7 6 12 11 13
7 8 5 6 3 4 1 2 5 8 1 2 3 4 7 6 12 11 13
5 6 7 8 1 2 3 4 2 1 4 3 6 7 8 5 11 13 12
5 6 7 8 1 2 3 4 2 1 4 3 6 7 8 5 11 13 12
Sieppari Pellossa kenttäkartta, Livia
Kumina Rehuohra Heinät Puna-apila Record Harbinger? Timotei – Rubia, Rhonia Saija, Varte, Betty + siemenmäärä, suojavilja Nurminata – Evert, Ilmari Englanninraiheinä – Riikka, Gator Punanata – Juliska
© Luonnonvarakeskus
Muuttuvat tekijät kuminakokeissa • A) Lannoitus • Väkilannoitus, josta peltoon 60 kgN/ha (perustaminen 2015 ) ja 80 kgN/ha (satov.
2016) • Kierrätyslannoitus,
– 2015 biokaasulaitoksen kuiva mädätejäännös, 40 m3/ha: kokonaistyppeä 100 kgN/ha (liukoista typpeä 17 kgN/ha) ja liukoista fosforia 14 – 35 kgP/ha
– (Ylistaro, Jepuan biokaasulaitoksen mädätejäännös, N50 kg/ha) – 2016 biokaasulaitoksen rejektivesi, josta peltoon 80 kgN/ha – (Ylistarossa sianliete, 80kgN/ha)
• B) Kuminan perustaminen Record-lajikella • - Pelkkä kumina • - Kuminan ohrankylvön (siemenmäärä 60 % tavanomaisesta) jälkeen • C) Kuminan siemenmäärä
– 7 kg/ha ja 15 kg/ha • D) Rikkakasvien hallinta • - Glyfosaatti, ennen kokeen perustamista • - Puhdaskasvusto 2x (Fenix + Sencor, Fenix + Lentagran) • - Kumina suojaviljassa ilman rikakasvien torjuntaa
4 30.3.2017 -
© Luonnonvarakeskus 5 30.3.2017
Vuonna 2015 Tuorlan lohkolle levitettiin Livian biokaasulaitoksen kuivaa mädätejäännöstä noin 40 m3/ha.
Kuvat Kirsi Raiskio
© Luonnonvarakeskus 6 30.3.2017
Kenttä kylvön jälkeen 2015
Kuva Timo Teinilä
© Luonnonvarakeskus 7 30.3.2017
Ohrakasvustot ovat vaaleampia mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa
Kuvat Marjo Keskitalo
© Luonnonvarakeskus
Kuvat M. Keskitalo
Kumina Tuorilassa ohran korjuun jälkeen, elokuu 2015
Kuva Marjo Keskitalo
© Luonnonvarakeskus 9 30.3.2017
Kumina 7kg/ha
Kuminan juuret pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa. Näytteet Tuorlan Kokeesta.
Kuva Kirsi Raiskio
© Luonnonvarakeskus 10 30.3.2017
Kuva Timo Teinilä
Kuva Marjo Keskitalo
© Luonnonvarakeskus 11 30.3.2017
Rejektivesilevitys, toukokuun alku 2016, Tuorla Livia
Kuvat Marjo Keskitalo
© Luonnonvarakeskus 12 30.3.2017
© Luonnonvarakeskus 13 30.3.2017
Kuminan kukinta alkoi touko-kesäkuun vaihteessa 2016, Ammattiopisto Livia
Kuva Timo Teinilä
© Luonnonvarakeskus 14 30.3.2017
Kuvat Marjo Keskitalo
2015 elokuu
2016 kesäkuu
Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha
MÄDÄTEJÄÄNNÖS
MÄDÄTEJÄÄNNÖS
© Luonnonvarakeskus 15 30.3.2017
Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha
Kuvat Marjo Keskitalo
VÄKILANNOITE
MÄDÄTEJÄÄNNÖS
© Luonnonvarakeskus 16 30.3.2017
Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016
0
500
1000
1500
2000
2500
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha+ohra
Kumina 15 kg/ha+ ohra
Lanta
Keino
Sato kg/ha
© Luonnonvarakeskus 17 30.3.2017
Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016
0
500
1000
1500
2000
2500
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha+ohra
Kumina 15 kg/ha+ ohra
Lanta
Keino
Sato kg/ha 99
132
TAIMITIHEYS kpl/m2 2016
176 172
120
93
209
181
© Luonnonvarakeskus 18 30.3.2017
Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016
0
500
1000
1500
2000
2500
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha+ohra
Kumina 15 kg/ha+ ohra
Lanta
Keino
Sato kg/ha 99
132
TAIMITIHEYS kpl/m2 2016
176 172
120
93
209
181
Suojaviljan seassa kumina taimettui paremmin, kun käytettiin kierrätysravinteita Taimia n 30 kpl/m2 enemmän kuin puhdaskasvustossa
© Luonnonvarakeskus 19 30.3.2017
Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016
0
500
1000
1500
2000
2500
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha+ohra
Kumina 15 kg/ha+ ohra
Lanta
Keino
4,8
3,97
Sato kg/ha 9,9
9,35
Juuren halkaisija (mm) 22.10.2015
5,14
3,9
7,63 8,20
© Luonnonvarakeskus 20 30.3.2017
Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016
0
500
1000
1500
2000
2500
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha+ohra
Kumina 15 kg/ha+ ohra
Lanta
Keino
4,8
3,97
Sato kg/ha 9,9
9,35
Juuren halkaisija (mm) 22.10.2015
5,14
3,9
7,63 8,20
Kun kumina perustettiin suojaviljaan, kilpailu elintilasta verotti juuren kasvua. Voisiko kuminan siemenmäärä Pienentää entisestään?
© Luonnonvarakeskus 21 30.3.2017
Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016
0
500
1000
1500
2000
2500
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha+ohra
Kumina 15 kg/ha+ ohra
Lanta
Keino
3,79 w/w%
Sato kg/ha
ÖLJYPITOISUUS:
3,2 w/w%
© Luonnonvarakeskus 22 30.3.2017
Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016
0
500
1000
1500
2000
2500
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha+ohra
Kumina 15 kg/ha+ ohra
Lanta
Keino
3,79 w/w%
Sato kg/ha
ÖLJYPITOISUUS:
3,2 w/w%
Väkilannoitetun kuminan juuret pienempiä. Kärsivätkö kuivuudesta? Kuivuus voi tuottaa korkeamman öljypitoisuuden.
© Luonnonvarakeskus 23 30.3.2017
0
500
1000
1500
2000
Kumina 7 kg/ha +rikkaruiskutus
Kumina 15 kg/ha +rikkaruiskutus
kumina 7 kg/ha +ohra
kumina 15 kg/ha +ohra
Sianliete (N80)NPK (N80)
Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016.
Sato kg/ha Lannoitus 2016 satovuonna
© Luonnonvarakeskus 24 30.3.2017
0
500
1000
1500
2000
Kumina 7 kg/ha +rikkaruiskutus
Kumina 15 kg/ha+ rikkaruiskutus
kumina 7 kg/ha +ohra
kumina 15 kg/ha+ ohra
Sianliete…NPK (N80)
Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016 ja juuren ø (mm).
Sato kg/ha
15,9 15,1 14,3 12,6
6,8 7,1 6,9 7,5
Juuren halkaisija (mm) 2015
© Luonnonvarakeskus
Johtopäätöksiä 1
• Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö nosti kokeen kuminasatoja lähes aina verrattuna väkilannoitteeseen
• Syitä: – Orgaaninen lannoite piti maan kosteana pidempään,
jolloin kuminan juuret tunkeutuivat syvemmälle – 2016 – rejektiveden mukana meni peltoon suuri määrä
vettä, mikä osaltaan paransi kasvua
25 30.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Johtopäätöksiä 2
• Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö saattaa tuoda uuden tekniikan kuminan viljelyyn.
• Kumina ohran suojassa kasvaessaan voi mahdollistaa rikkakasvien hallinnan ilman kemiallista torjuntaa
• EDELLYTYKSENÄ ON, että kumina kasvaa kuten Ylistarossa – kumina kasvaa hyvin ohran alla – ohra ei saa rehevöityä liikaa, niitetään elokuun alussa – Kuminajuuret ø 6 mm ->, jotta kukinta riittävää
seuraavana vuonna
26 30.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Johtopäätöksiä 3
• Orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön mahdollisuudet – Tavanomainen -> väkilannoitteiden korvaajana – Luomutuotannossa, jossa haasteena on edelleen
kuminakoin torjunta (Turex on kallis!)
• Kysymyksiä/haasteita: - Lannoitevalmisteiden levityksen yksinkertaistaminen - Ravinnepitoisuuksia on vaikea tietää tarkasti - Tuotekehitys tärkeää! - Levityskustannusten huomioiminen kokonaistarkastelussa - Ohran kylvö-, siemen- ja niittokustannukset vs kemiallinen torjunta
27 30.3.2017
© Luonnonvarakeskus
FutureCrops – Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi (2016 – 2019)
• TAVOITE: Viljanviljelyn monipuolistaminen ja tiedotus – Täysin uudet vaihtoehdot – Markkinalähtöiset vaihtoehdot – Alkutuotannon ja ruoka-alan toimijoiden yhteistyön lisääminen – Tiedottaminen
• Nettisivut – www.luke.fi/futurecrops - valmisteilla • Twitter #futurecrops
• ALLOITUSSEMINAARI 31.3. klo 9.30 – 15: • Mitä ihmettä Suomessa viljellään? • SARKA Suomen maatalousmuseo, Loimaa
• Vuonna 2017 mukana eri ruoka- ja alkutuotannon tapahtumissa 28 30.3.2017
© Luonnonvarakeskus 29 30.3.2017
Kiitos
© Luonnonvarakeskus 30 30.3.2017
© Luonnonvarakeskus 31 30.3.2017
0
500
1000
1500
2000
Kumina 7 kg/ha +rikkaruiskutus
Kumina 15 kg/ha +rikkaruiskutus
kumina 7 kg/ha +ohra
kumina 15 kg/ha +ohra
Sianliete (N80)NPK (N80)
Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016
Sato kg/ha Lannoitus 2016 satovuonna
© Luonnonvarakeskus 32 30.3.2017
0200400600800
1000120014001600
Kumina 7 kg/ha +rikkaruiskutus
Kumina 15 kg/ha +rikkaruiskutus
kumina 7 kg/ha +ohra
kumina 15 kg/ha +ohra
Sianliete (N80)NPK (N80)
Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016.
Sato kg/ha
© Luonnonvarakeskus 33 30.3.2017
0
50
100
150
200
250
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha
Kumina yksinKumina + Ohra
0
50
100
150
200
250
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha
Kumina yksinKumina + Ohra
Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa 2015.
Taimia kpl/m2 VÄKILANNOITUS
MÄDÄTEJÄÄNNÖS
© Luonnonvarakeskus 34 30.3.2017
0
50
100
150
200
250
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha
Kumina yksinKumina + Ohra
0
50
100
150
200
250
Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha
Kumina yksinKumina + Ohra
Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa 2015.
Taimia kpl/m2 VÄKILANNOITUS
MÄDÄTEJÄÄNNÖS Mädätejäännöksellä lannoitettu ohra ei rehevöidy liikaa, jolloin kuminalle jää kasvutilaa.
© Luonnonvarakeskus 35 30.3.2017
-113579
111315
7 kg/ha 15 kg/ha
kumina yksinKumina + ohra
-113579
111315
7 kg/ha 15 kg/ha
kumina yksinKumina + ohra
VÄKILANNOITUS
MÄDÄTEJÄÄNNÖS
Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 2015 Jokioinen
Juuren tyvi (mm)
© Luonnonvarakeskus 36 30.3.2017
-113579
111315
7 kg/ha 15 kg/ha
kuminayksin
Kumina +ohra
-113579
111315
7 kg/ha 15 kg/ha
kuminayksin
Kumina +ohra
VÄKILANNOITUS
MÄDÄTEJÄÄNNÖS
Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 2015 Jokioinen Ylistaro
Juuren tyvi (mm)
12,6
7,5
15,1
7,1
14,3
6,9
15,9
6,8
Koepaikkojen maalajit erosivat – vaikutti kuminan kasvuun
© Luonnonvarakeskus 37 30.3.2017
-113579
111315
7 kg/ha 15 kg/ha
kuminayksin
Kumina +ohra
-113579
111315
7 kg/ha 15 kg/ha
kuminayksin
Kumina +ohra
VÄKILANNOITUS
MÄDÄTEJÄÄNNÖS
Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 2015 Jokioinen
Juuren tyvi (mm)
© Luonnonvarakeskus 38 30.3.2017
Kumina 7 kg/ha + ohra
Kuminan juuret pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa
Kuva Kirsi Raiskio
© Luonnonvarakeskus
Kumina
• Kumina on kaksi – monivuotinen maustekasvi • Viljelyala kasvoi kymmenisen vuotta sitten nykyiseen 16 000 - 20 000 hehtaariin. • Sopimusviljelyttäjät markkinoivat sadon pääosin ulkomaille, yli 40 maahan. • Maailmalla myytävästä kuminasta 25 – 30 % on suomalaista. • Kumina on yksi uusien viljelykasvien menetystarinoista. • Viljelyn suosio perustuu mm. siihen, että kumina soveltuu
viljajärjestelmiin, kuminanviljely hyödyttää viljoja ja viljat kuminaa, synergiahyötyjä
• Suurin osa nykyisestä kuminasta tuotetaan tavanomaisesti
39 30.3.2017
Jaana Nissi
© Luonnonvarakeskus
Kierrätysravinteiden käytön mahdollisuudet kuminalla
• A) Tavanomaisessa viljelyssä korvamaan kylvölannoitusta, jolloin
menetelmän tulee olla helppo, kustannustehokas ja tuotetun sadon määrä (& laatu) riittävä.
• B) Luomuviljelyssä, jolloin tuotetulle sadolle voisi avautua täysin uusia markkinoita, kokonaiskumina-alan lisääminen jo nyt mahdollista jos löytyy keinot luomukuminan tuottamiseen
• Luomukuminalla kysyntää ulkomailla, johon suomalaiset kuminatoimittajat eivät pysty vastaamaan. Kuminan vientitaidot muutoin hallussa, jolloin luomukumina voisi olla uusi vientiartikkeli tavanomaisen lisäksi.
40 30.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Luomukuminan viljely
• Haasteita erityisesti rikkakasvien ja kuminakoin hallinta • Saunakukka ja muut monivuotiset ovat vaikeimmin hallittavissa,
ongelmia myös tavanomaisessa. • Kuminakoin hallintaan poistuva Bioruiskute S (luonnon pyretriini) sekä
kuminakoin toukkasyöte, Turex (50 % Bacillus thuringiensis –bakteeri) mahdollisia: ajoitus on tärkeä, ongelmana on valmisteiden korkea hinta /70 – 100 e/ha) verrattuna synteettisiin valmisteisin (3-5 e/ha).
• Yleensä luomukuminasta pyritään korjaamaan vain yksi sato, kun yleensä puitavaa satoa saadaan 2-3 vuotena
• Luomukuminan viljelyala korkeitaan muutamia kymmeniä hehtaareja • Luomukuminan hinta 1,5 x tavanomainen (7.6. 2016 tavanomaisen hinta
1,12 e/kg, luomukuminan hinta 1,68 e/kg)
41 30.3.2017