Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä
description
Transcript of Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä
Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä
Pirjo Harjannehttp://tinyurl.com/harjannepirjo
Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus (VieKi)http://www.helsinki.fi/sokla/vieki/index.htm
Helsingin yliopisto
Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä
•Miten teema liittyy aikuisopettajan työhön?
2009 Pirjo Harjanne 2
2009 Pirjo Harjanne 3
2009 Pirjo Harjanne 4
Luennon teemat•Kieli, kulttuuri ja identiteetti
•Viestinnällinen kulttuurienvälinen kielitaito
•Kulttuurienvälinen viestintä
•Matalan ja korkean kontekstin kulttuurit
•Viestinnän kulttuuriset kategoriat
•Kulttuuriset retoriset mallit
•Kulttuuri, arvot ja viestintätyylit
•Kulttuurienvälinen kompetenssi
2009 Pirjo Harjanne 5
Kieli
•Maailmassa puhutaan 6000-8000 kieltä.
•Euroopassa puhutaan 86 kieltä. (Haarmann 2001)
•Suomessa vieraskielisiä on noin
200 000.
2009 Pirjo Harjanne 6
Suomen suurimmat kieliryhmät 2008• suomi 4 850 000
• ruotsi 290 000
• saame 1800
• venäjä 50000
• eesti, viro 22300
• englanti 11300
• somali 10600
• arabia 8800
• kiina 6500
• kurdi 6500
• albania 6300
• vietnam 5000
• saksa 5000
• turkki 4700
2009 Pirjo Harjanne 7
2009 Pirjo Harjanne 8
Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus
•Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vuonna 2025 noin 19 % (nyt noin 9 %).
•Helsingissä vuonna 2025 noin 23 % (nyt noin 11 %, vuonna 2002 vain 6 %)
•Epätasainen jakautuminen: esim. Helsingissä nyt pari koulua, joissa noin 30 %, vuonna 2025 kouluja, joissa yli 50 %.
(Merimaa, 2008)
2009 Pirjo Harjanne 9
Kieli - yksilöllistä ja yhteisöllistä todellisuutta luova - kulttuuria välittävä>>>- kielen tarkastelu sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä- kulttuurienvälisen viestinnän haasteiden ymmärtäminen
= osa monikulttuurisuuskasvatusta
2009 Pirjo Harjanne 10
Kieli ja kulttuuri
•”Kieli on osa kulttuuria ja kulttuuri on osa kieltä.” >
•Kielen opiskelu ja oppiminen on aina
myös kulttuurin opiskelua ja
oppimista.
(Brown 1994)
2009 Pirjo Harjanne 11
Kieli, kulttuuri ja identiteetti
”Kieli – kulttuuri – identiteetti: yhtäkään näistä kolmesta ei voi ajatella ilman toisia. Kun puhutaan kielestä, on samalla puhuttava kulttuurista ja identiteetistä. Kun puhutaan kulttuurista, on samalla puhuttava kielestä ja identiteetistä. Kun puhutaan identiteetistä, on samalla puhuttava kielestä ja kulttuurista.” (Adelheid Hu 2003)
2009 Pirjo Harjanne 12
Sosiaalinen identiteetti
”Se yksilön minäkäsityksen osa, johon liittyytietous jonkin sosiaalisen ryhmän jäsenyydestä.Tällaisella ryhmäjäsenyydellä on myös tiettyarvo- ja tunnelataus. (Tajfel, 1978)
Muodostuu useista ryhmäjäsenyyksistä kuten: • ikä, sukupuoli, kansallisuus, sosiaaliluokka• roolit: opiskelija, äiti, tarjoilija, professori• puolueet, kansalaisjärjestöt, harrastusryhmät,
ammattiryhmät• identeettiä muuten leimaavat ryhmät: kodittomat,
alkoholistit
Byram, M., Gribkova, B. & Starkey, H. (2002). Developing the interculturaldimension in language teaching. Council of Europe, Strasbourg.
2009 Pirjo Harjanne 13
Kieli-identiteetti
Äidinkieli on kieli-identiteetin perusta
•Millainen äidinkieli on?
•Mikä on ihmisen äidinkieli?
Yksilön kieli-identiteetti: Mitä se on?
•Äidin ja isän kieli: perheestä nouseva kaksikielisyys
•Muu varhainen kaksikielisyys
•Voiko toinen kieli ottaa äidinkielen paikan?
•Myöhempi kaksikielisyys (tie on rankka)
2009 Pirjo Harjanne 14
Kieli
•Ihmisen identiteetti sidoksissa kieleen
•Äidinkieli (isänkieli) = ajattelun väline ja tunnekieli >> mukana kulttuurienvälisessä viestinnässä
•Plurilingvaalisuus/-kulttuurisuus:yksilön eri kielet palvelevat hänessä eri tarkoituksia (Kaikkonen 2005)
2009 Pirjo Harjanne 15
Äidinkieli
Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä.Se on minun ihoni.Runoilija, suomentaja Pentti Saarikoski (1937–1983)
2009 Pirjo Harjanne 16
Äidinkieli
2009 Pirjo Harjanne 17
Kielitaito?
2009 Pirjo Harjanne 18
Viestinnällinen kulttuurienvälinen kielitaito (CEF 2001)
•Kielellinen viestintätaito
•Yleiset valmiudet
•Strategiat
2009 Pirjo Harjanne 19
Kielellinen viestintätaito •Kielelliset tiedot ja taidot (sanastolliset,
kieliopilliset, semanttiset, fonologiset, oikeinkirjoitustaito, kirjoituksen ääneenlukutaito)
•Sosiolingvistiset tiedot ja taidot
(esim. sosiaalisten suhteiden kielellinen osoittaminen, kohteliaisuussäännöt)
•Pragmaattiset tiedot ja taidot
(diskurssikompetenssi, funktionaalinen kompetenssi)
2009 Pirjo Harjanne 20
Yleiset valmiudet•deklaratiivinen tieto (yleistieto,
sosiokulttuurinen tieto, kulttuurienvälinen tietoisuus)
• taidot ja taitotieto (käytännön taidot ja taitotieto, kulttuurienväliset taidot ja taitotieto
•elämänhallintataidot (esim. persoonal- lisuustekijät, motivaatio, asenteet, arvot)
•oppimiskyky (esim. opiskelutaidot, ryhmätyötaidot)
2009 Pirjo Harjanne 21
Viestintästrategiat
•Keinoja vastata kontekstin mukaisiin viestinnän vaatimuksiin ja suorittamaan tehtävän mahdollisimman hyvin omaan tavoitteeseen nähden.
•Tuottamisstrategiat, vastaanottamisstrategiat, vuorovaikutusstrategiat
(CEF 2001)
2009 Pirjo Harjanne 22
Viestintästrategiat
Tuottamisstrategiat:
•välttämisstrategiat - vaatimuksia lasketaan, varmistetaan onnistuminen, ‘riskin välttäminen
•saavutusstrategiat - tavoitetasoa nostetaan, etsitään keinoja tavoitteen saavuttamiseksi, ‘riskin ottaminen’(CEF 2001)
2009 Pirjo Harjanne 23
Viestintästrategiat
Saavutusstrategioita•kiertoilmaukset (lähellä oleva ilmaus)
•parafraasit (omin sanoin)
•äidinkielisten ilmausten sanatarkka käännös
•kielikoodin vaihto (code switching)
•yleistykset
•yhteistyöstrategiat: avunpyyntö
•paralingvistiset keinot (esim. eleet, ilmeet), puheäänteet (hmh), prosodiset keinot
• (CEF 2001)
2009 Pirjo Harjanne 24
Viestintästrategiat
Suulliset vuorovaikutusstrategiat:
•puheen tuottamis- ja vastaanottamis-strategiat
•puheenvuoron ottaminen, keskustelun ohjailu yhteistoimintana, avun pyytäminen formuloimiseen
•tarkennusten pyytäminen ja tarkentaminen
•väärinymmärrysten selvittäminen(CEF 2001)
2009 Pirjo Harjanne 25
Nonverbaalinen viestintä
•Merkittävä tekijä – vaikuttaa siihen minkä kuvan henkilöstä saamme
•Luo vaikutelmia läheisyydestä tai etäisyydestä, välittömyydestä tai varautuneisuudesta
•Viestintätyyli on erilaisten kielellisten ja nonverbaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos
(Salo-Lee 2001)
2009 Pirjo Harjanne 26
Nonverbaalinen viestintä
•Suomalaisten nonverbaalinen viestintä, suhteellisen asiakeskeinen ja vähäsanainen viestintätyyli > tulkinta: kylmä, epäkohtelias – keskustelun kevennys eli small talk tarpeen
(Salo-Lee 2001)
2009 Pirjo Harjanne 27
Kielitaito
1. Selviytymiskielitaito
2. Keskustelukielitaito
3. Sosiaalistumisen mahdollistava kielitaito- kyky ilmaista ajatuksensa ja tunteensa vivahteikkaasti, myös kohteliaisuusaste ja viestin sävy välittyy
(Mustajoki, A., Yliopisto 1/91)
2009 Pirjo Harjanne 28
Kulttuuri?
2009 Pirjo Harjanne 29
Kulttuuri on...
•kansallista, etnistä, alueellista…
•jaettu elämäntapa
•mielen kollektiivinen ohjelmointi, joka erottaa jonkun ryhmän jäsenen toisen ryhmän jäsenestä (G. Hofstede 1991)
2009 Pirjo Harjanne 30
Kulttuuri on…
•”Culture is like a dance, it is important to catch the rhythm.” (L. Salo-Lee)
•”Kulttuuri on kaikkea, mikä tekee meidät erilaisiksi uudessa maassa.” (A. Raunio)
2009 Pirjo Harjanne 31
Kulttuuri on…
•Eila Isotalus:
- Kulttuurisipuli
- Kulttuuri pyramidina
2009 Pirjo Harjanne 32
2009 Pirjo Harjanne 33
2009 Pirjo Harjanne 34
Kulttuuri on…•elämäntapa, jonka ihmisryhmä on kehittänyt
ja jonka se siirtää sukupolvelta toiselle •käsitteitä, taitoja, ajattelu- ja toimintatapoja,
taiteita, instituutioita, suhtautumistapoja maailmaan
•kulttuurisia luomuksia: rotu, etnisyys, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli -- merkityssisällöt juontuvat kulttuurista
•viestintää
(E. Hall 1973)
2009 Pirjo Harjanne 35
Kulttuurienvälinen viestintä?
2009 Pirjo Harjanne 36
Kulttuurienvälinen viestintä
•Viestintää eri kulttuureista tulevien ihmisten kesken
•Vuorovaikutus, ihmisten kohtaaminen ja ihmisten väliset suhteet
Edward T. Hall, 1959: The Silent Language
2009 Pirjo Harjanne 37
Kulttuurienvälinen viestintä
•Viestintää, joka perustuu yksilöiden kunnioitukselle ja yhtäläisille ihmisoikeuksille demokraattisena perustana sosiaaliselle vuorovaikutukselle.
Byram, M., Gribkova, B. & Starkey, H. (2002). Developing the interculturaldimension in language teaching. Council of Europe, Strasbourg.
2009 Pirjo Harjanne 38
Kulttuurienvälinen viestintä
•”... on parhaimmillaan kulttuurienvälistä dialogia, yhdessä kuljettua matkaa kohti oppimista ja ymmärtämistä, kunnioitusta ja vastuuta. Erilaiset mielipiteet ovat lähteitä uusille ratkaisuille ja kulttuurista tulee arvokas resurssi. Monikulttuurisessa maailmassa kulttuurienvälinen dialogi on mahdollisuutemme muuttaa asioita.”
(L. Salo-Lee)
2009 Pirjo Harjanne 39
Kulttuurienvälinen viestintä on kyky•käyttää kieltä sosiaalisesti ja kulttuurisesti
sopivalla tavalla
•välittää informaatiota ja luoda suhteita eri kieliä ja kulttuureja edustavien ihmisten kanssa
•olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, joilla on monia sosiaalisia identiteettejä ja oma yksilöllisyytensä
•päästä jaettuun ymmärrykseen
Byram, M., Gribkova, B. & Starkey, H. (2002). Developing the interculturaldimension in language teaching. Council of Europe, Strasbourg.
2009 Pirjo Harjanne 40
Kulttuurienvälisen viestinnän haasteita
•Nonverbaalinen viestintä
•Etnosentrisyys (omakulttuurikeskeisyys)
•Viestintätyylit
•Kohteliaisuus
•Puhe ja hiljaisuus
•Hierarkia
•Aikakäsitys
•Yksilöllisyys vs. kollektiivisuus
(Salo-Lee 2001)
2009 Pirjo Harjanne 41
Kulttuurienvälinen viestintä
Keskeisiä kysymyksiä:
•Tulkinta: ratkaisevaa ei ole se, mitä sanot, vaan miten se tulkitaan – suurelta osalta opittua ja kulttuurisidonnaista
2009 Pirjo Harjanne 42
Myyttejä, jotka estävät kulttuurienvälisen
viestinnän • Pelkkä tiettyyn kulttuuriseen ryhmään kuuluminen
takaa sen, että henkilö osaa toimia kulttuurisesti pätevällä tavalla muiden ko. kulttuuriryhmään kuuluvien kanssa. Ei totta.
• Vähemmistökulttuurin jäsen, joka työskentelee valtakulttuurin piirissä, voi olla automaattisesti vähemmistökulttuurinsa edustaja. Ei totta.
• Kulttuurisesti merkittävimmät erot ovat elämäntyyli, kieli, ruoka ja muut vastaavat näkyvät erot. Ei totta.
• Kulttuurinen kompetenssi on jotakin, jonka ilman muuta opimme työskennellessämme henkilöiden kanssa, jotka ovat erilaisia kuin me. Ei totta.
•Mitä kokemuksia sinulla on kulttuurienvälisestä viestinnästä?
2009 Pirjo Harjanne 43
2009 Pirjo Harjanne 44
Different Communication CulturesDifferent Communication Cultures
Low-ContextCultures
High-ContextCultures
Middle-ContextCultures
Edward T. Hall
2009 Pirjo Harjanne 45
Korkean kontekstin kulttuuri
•Informaatio ja merkitys ilmaistaan sanallisesti niukasti
•Oletus: kuulija tietää mitä tarkoitetaan, koska puhuja ja kuulija jakavat saman tiedon ja oletukset
•Esimerkkinä Kiina
2009 Pirjo Harjanne 46
Korkean kontekstin kulttuuri•Viestintä epäsuoraa, kaksiselitteistä,
harmoniaa ylläpitävää, varautunutta ja vähättelevää (Gudykunst et al., 1996)
•Toisten oletetaan ymmärtävän ilman selityksiä tai erityisiä yksityiskohtia
•Selityksiä pidetään loukkaavina (kuulija tietämätön, ymmärtämätön, yhteiskuntaa tuntematon)
2009 Pirjo Harjanne 47
Korkean kontekstin kulttuuri
•Kontekstuaalista tietoa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja vain osa informaatiota ilmaistaan kielellisesti
•Suuri osa viesteistä 'luetaan’ kontekstista: henkilöstä, hänen ei-kielellisestä käyttäytymisestä ja muista vuorovaikutustilanteen liittyvistä tiedoista ja vihjeistä
•Keskustelutilanteissa tarkkaillaan kuulijan ei-kielellisiä reaktioita erityisen tarkasti ja omaa puhetta ohjaillaan vastaavasti. (Salo-Lee, L. 1996)
http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/termikirjasto/high_context.html
2009 Pirjo Harjanne 48
Korkean kontekstin kulttuuri
•Laajat informaatioverkostot perheen, ystävien, työkavereiden ja asiakkaiden kesken
•Kiinteät ja henkilökohtaiset suhteet
•Pitävät itsensä hyvin informoituna ihmisistä, jotka ovat tärkeitä heidän elämässään
•Laaja taustatieto tuodaan automaattisesti antamaan merkityksiä tapahtumille ja viestinnälle
2009 Pirjo Harjanne 49
Korkean kontekstin kulttuuri
•Käytä epäsuoraa viestintää
•Käytä niin vähän sanoja kuin mahdollista
•Lue rivien välistä
•Vältä käyttämästä ihmisten nimiä
•Sideä hiljaisuutta
2009 Pirjo Harjanne 50
Matalan kontekstin kulttuuri
• Informaatio ja merkitys ilmaistaan eksplisiittisesti
•Yksilöt odottavat selityksiä, jos ilmaisut ja tilanteet ovat epäselviä (kuten ne usein ovat)
•Viestintä on suoraa, tarkkaa, dramaattista, avointa, perustuu tunteille (Gudykunst et al., 1996)
•Esimerkkinä USA
2009 Pirjo Harjanne 51
Matalan kontekstin kulttuuri
•Sanallisen viestinnän merkitys korostuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä
•Sanojen odotetaan vastaavan sitä, mitä tarkoitetaan
•Ei-kielellinen viestintä ei yleensä ole sanotun kanssa voimakkaasti ristiriitaista
(Salo-Lee, L. 1996)http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/termikirjasto/
low_context.html
2009 Pirjo Harjanne 52
Matalan kontekstin kultuuri
•Ihmiset lokeroivat mielellään elämänsä ja ihmissuhteensa - sallivat vain vähän “ulkopuolisen” mukaantuloa
•He vaativat yksityiskohtaista informaatiota viestinnässä
2009 Pirjo Harjanne 53
Matalan kontekstin kulttuuri
•Käytä suoraa viestintää
•Käytä sanojen liiallisesti
•“keep talking” (cf. DJ)
•Käytä etunimiä
2009 Pirjo Harjanne 54
Matalan vs. korkean kontekstin kulttuuri
•Korkean kontekstin viestintä: informaatio kontekstissa; luotetaan enemmän viestinnän non-verbaalisiin kuin verbaalisiin aspekteihin
•Matalan kontekstin viestintä: informaatio esitetään eksplisiittisesti sanoina (Hall 1976, 79)
•Matalan kontekstin kulttuurin jäsenille korkean kontekstin kulttuurin edustajat näyttävät puhuvan asioista kierrellen eivätkä pääse koskaan itse asiaan
2009 Pirjo Harjanne 55
Matalan vs. korkean kontekstin kulttuuri•Matalan kontekstin kulttuurin edustajat
käyttävät kieltä tarkasti ja taloudellisesti, jokainen sana on merkityksellinen
•Korkean kontekstin kulttuurisssa kieli on moniselitteistä: koska sanoilla on suhteellisesti vähemmän arvoa, niitä käyettään määrällisesti paljon
2009 Pirjo Harjanne 56
Matalan vs. korkean kontekstin kulttuuri
•Kuinka sijoittaisit Suomen edellä esitetyn perusteella?
2009 Pirjo Harjanne 57
2009 Pirjo Harjanne 58
Hm...
•Ei ole kuitenkaan tilastotietoja siitä,mihin ko. maat sijoittuvat korkean-matalan kontekstin ulottuvuudella
•On hyvin kompleksista tunnistaa kielellisesti viestinnän suoruuden astetta
http://stephan.dahl.at/intercultural/hall.html
2009 Pirjo Harjanne 59
Hm...
•Matalan kontekstin kulttuureissa ihmiset väittelevät toistensa mielipiteistä päätöksiä tehdessään… he ilmaisevat itseään tarkasti, antavat tarvittavan informaation ja täyttävät hiljaiset tauot…
•Sen sijaan suomalaiset pitävät hiljaisuutta kohteliaana eikä sitä tarvitse korvata puheella - vrt. amerikkalaiset
http://www.via-web.de/273.html
2009 Pirjo Harjanne 60
Hm...
•Saksalaiset yrittävät kätkeä informaatiota
•Ranskalaiset olettavat, että kuulija tietää kaiken ja ajattelevat amerikkalaisten pitävän heitä tyhminä, koska selittävät kaiken
http://www.via-web.de/273.html
Hoecklin, L. 1995. Managing Cultural Differences: Strategies for Competitive Advantage, p. 98.
2009 Pirjo Harjanne 61
Matalan vs. korkean kontekstin kulttuuri
•Miten matalan / korkean kontekstin kulttuurin viestintä näkyy omassa työkontekstissasi ja lähipiirissäsi?
2009 Pirjo Harjanne 62
Viestinnän kulttuuriset kategoriat
•Lineaaris-aktiivinen (linear-active)
•Reaktiivinen (reactive)
•Multiaktiivinen (multi-active)
(Lewis 2005)
2009 Pirjo Harjanne 63
Lineaaris-aktiiviset kulttuurit•rauhallisia, asiallisia ja päättävisiä
suunnittelijoita
•tehtäväorientoituneita, hyvin organisoituneita
•tekevät usein vain yhden asian kerrallaan (monokronismi)
•pitäytyvät luotettavista lähteistä saatuihin faktoihin
•suosivat mutkatonta/avointa/rehellistä, suoraa keskustelua
•puhuvat ja kuuntelevat samassa määrin(Lewis 2005, 70, 89)
2009 Pirjo Harjanne 64
Reaktiiviset kulttuurit
•kohteliaita, ystävällisiä, mukautuvia ja sovittelevia
•hyviä kuuntelijoita (‘listening cultures’)
•kuuntelee ensin asemoidakseen itsensä ja toiset
•reagoivat usein hitaasti puheeseen
•esittävät puolustavan/vastustavan kantansa sopuisasti/ilman selviä merkkejä konfrontaatiosta
(Lewis 2005, 70-71)
2009 Pirjo Harjanne 65
Multi-aktiiviset kulttuurit
•lämpimiä, emotionaalisia, puheliaita ja impulsiivisia
•tekevät usein monia asioita samanaikaisesti (polykronisimi)
•puhuvat usein kierrellen ja vilkkaasti
•puhuvat ja kuuntelevat samanaikaisesti, mistä seuraa toistuvia keskeytyksiä
•eivät pidä hiljaisuudesta viestinnässä eikä sitä esiinny multi-aktiivisia kulttuureja esiintyvien viestinnässä
(Lewis 2005, 70, 89)
2009 Pirjo Harjanne 66
Viestinnän kulttuuriset kategoriatMihin sijoittuvat
•suomalaiset
•arabit
•venäläiset
•kiinalaiset
•afrikkalaiset
•vietnamilaiset
lineaaris-aktiivinen – reaktiivinen – multi
aktiivinen akselilla?
2009 Pirjo Harjanne 67
Cultural categories of communication (Lewis, 2005, p. 89)
2009 Pirjo Harjanne 68
Kaplan (1966): Kulttuuriset retoriset mallit
•Kulttuuri vaikuttaa tekstin rakenteeseen
•Eri kulttuureissa on eri tapoja ymmärtää kieli ja kirjoitustyylit
•Eri kielten puhujilla on erilaiset kulttuuriset ajattelumallit, jotka vaikuttavat heidän tekstiinsä
2009 Pirjo Harjanne 69
2009 Pirjo Harjanne 70
Kaplan (1966): Kulttuuriset retoriset mallit
•Englantilainen (tai angloamerikkalainen, länsimainen) retoriikka on suoraa -- korostaa loogisuutta ja rationaalisuutta
•Itämainen (kiina, korea) retoriikka on syklistä – totuus ei edellytä loogista pohdintaa tai rationaalisuutta
•Seemiläinen (arabia) retoriikka on intuitiivista ja affektiivista
2009 Pirjo Harjanne 71
Kaplan (1966): Kulttuuriset retoriset mallit
•Romaaninen (esim. ranska ja espanja) vastaa englantilaista mutta sallii enemmän poikkeamista ja sellaisen materiaalin mukaan ottamista, joka saattaa ensin näyttää lukijasta tai kuulijasta epäolennaiselta
•Venäläinen retoriikka koostuu “oletettavasti rinnakkaisista rakenteista ja monista vähempi tärkeistä rakenteista” -- Chen (1998): keskustelun vieminen loppuun on aikaavievä prosessi
2009 Pirjo Harjanne 72
Metaforinen ajattelu
•ei-länsimainen tai ei-angloamerik-kalainen argumentointitapa, jota Kaplan (1966) kutsuu seemiläiseksi (arabia) on intuitiivista, affektiivista tai itämaiseksi (kiina, korea) ei edellytä loogista pohdintaa
2009 Pirjo Harjanne 73
Metaforinen ajattelu•ristiriidassa länsimaisen tai angloamerikka-
laisen kirjoittamisen kanssa (lineaarinen ajattelu ja johtopäätösten vetäminen sanotusta)
•liittyy läheisesti itämaisiin korkean kontekstin kulttuureihin
•hyväksyy samanaikaisesti A:n ja B:n: molempia kantoja voi puolustaa, jos ne ovat metaforisessa suhteessa, vaikka ovat länsimaisen logiikan mukaan täysin vastakkaisia
•haasteellista hallita sekä länsimainen/ englantilainen että metaforinen ajattelu
(Tella 2005)
2009 Pirjo Harjanne 74
Metaforinen ajattelu
•Suomalainen kulttuuri on korkean kontekstin kulttuuri suuntautuneena kohti metaforismia: pääidean esittämistä edeltää asiaan johdattelu, kaikkea ei tarvitse sanoa, lukijan odotetaan “lukevan myös rivien välistä”
(Tella 2005)
2009 Pirjo Harjanne 75
Table 1. Monochronic and Polychronic People
(DeVito 1997, 166)
The MonochronicPerson
The PolychronicPerson
• does one thing at a time • does several things at one time• treats time schedules and plans very
seriously; they may only be broken forthe most serious of reasons
• treats time schedules and plans as use-ful (not sacred); they may be broken fora variety of causes
• considers the job the most importantpart of one’s life, ahead of even family
• considers the family and interpersonalrelationships more important than thejob
• considers privacy extremely important,seldom borrows or lends to others,works independently
• is actively involved with others, works inthe presence of and with lots of peopleat the same time
2009 Pirjo Harjanne 76
Erilaiset ajattelumallit
aiheuttavat usein
väärinymmärryksiä
kulttuurien välisessä viestinnässä.
(Chen 1998)
2009 Pirjo Harjanne 77
•Filippiiniläisten kokemuksia suomalaisesta viestintätyylistä
2009 Pirjo Harjanne 78
2009 Pirjo Harjanne 79
2009 Pirjo Harjanne 80
Esimerkkejä HC/LC
•kahvipöydässä
•tervehtiminen: käden pudistus, suudelmat
•”Hyvää huomenta, Jussi!”
•ystävien odottaminen
•luennointi
2009 Pirjo Harjanne 81
Esimerkkejä •Espanja: hississä tervehditään (mutta
Portugalissa taas ei)•Kiinassa ym. itämailla: ei kysytä
vointia vaan oletko jo syönyt. Siihen pitäisi vastata, että kyllä
•Itävalta: etunimen käyttö joskus aggressiivisen tuntuista
•Kyllä/ei-sanojen käyttö: idässä ei voida sanoa ei
•Ajan taju ja käsitys, esim. Portugali ja toimistot
•Sinun esimerkkejä?
2009 Pirjo Harjanne 82
Arvot ja viestintätyylit
2009 Pirjo Harjanne 83
2009 Pirjo Harjanne 84
Lewis
2009 Pirjo Harjanne 85
Arvot
Elämänarvojen tärkeysjärjestys eri maissa (HS 291104)
2009 Pirjo Harjanne 86
2009 Pirjo Harjanne 87
2009 Pirjo Harjanne 88
Kulttuurienvälinen kompetenssi?
2009 Pirjo Harjanne 89
Kulttuurienvälinen kompetenssi (Kaikkonen2004)
2009 Pirjo Harjanne 90
Kulttuurienvälinen kompetenssi
Olennaisimmat taidot:
•Toisten huomioonottaminen
•Käytöksen joustavuus
•Viestintä- ja kulttuuriherkkyys
2009 Pirjo Harjanne 91
Opettajan monikulttuurinen kompetenssi
•opettajan kulttuuriset tiedot
•pedagogiset taidot
•monikulttuurisuuteen liittyvät kokemukset
•asenteet
(Soilamo 2008)
2009 Pirjo Harjanne 92
Opettaja monikulttuurisena kasvattajana (Soilamo 2008)
1. Assimiloiva opettaja- pitää maahanmuuttajaoppilaita usein
ongelmien aiheuttajina ja kokee heidät rasitteena
- katsoo, että maahanmuuttajaoppilaiden tulisi mukautua mahdollisimman nopeasti suomalaiseen kouluun
- ei ole valmis muuttamaan yksikulttuurisuuteen perustuvia toimintatapojaan
2009 Pirjo Harjanne 93
Opettaja monikulttuurisena kasvattajana (Soilamo 2008) 2. Epävarma kasvattaja
- pyrkii huomioimaan oppilaiden erilaisia kulttuureita, mutta ei riittäviä pedagogisia taitoja eikä selkeää näkemystä siitä, miten huomioimista tulisi käytännössä toteuttaa
- kokee työnsä melko rasittavaksi ja tuntee itsensä usein uupuneeksi
2009 Pirjo Harjanne 94
Opettaja monikulttuurisena kasvattajana (Soilamo 2008) 3. Integroiva kasvattaja- kokee työnsä monikulttuurisen
oppilasryhmän opettajana haastavana- näkee maahanmuuttajaoppilaiden
rikastuttavan suomalaista kouluyhteisöä- pyrkii huomioimaan eri kulttuureja
opetuksessaan - työssä korostuu opettajan ja koulun rooli
integrointiprosessin tukijana sekä eri kulttuurien välinen positiivinen vuorovaikutus
2009 Pirjo Harjanne 95
Kulttuurienvälisen kompetenssin kehittäminen: Hyvä opettaja…
•ohjaa oppilaita/ opiskelijoita näkemään oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien välisen suhteen
•innostaa heitä kiinnostumaan ja tulemaan uteliaiksi erilaisuudesta/ moninaisuudesta
•auttaa heitä tulemaan tietoisiksi itsestään ja omasta kulttuuristaan nähtynä muiden kulttuurien näkökulmasta
Byram, M., Gribkova, B. & Starkey, H. (2002). Developing the interculturaldimension in language teaching. Council of Europe, Strasbourg.
2009 Pirjo Harjanne 96
Kulttuurienvälisen herkkyyden asteet1. Kieltäminen: Ei tunnista kulttuurisia eroja.
2. Puolustus: Tunnistaa joitakin eroja mutta näkee ne negatiivisina.
3. Vähättely: Ei tunnista omien kulttuuristen arvojensa projisoimista; näkee omat arvonsa muita parempina.
4. Hyväksyminen: Osaa vaihtaa näkökulmia ymmärtääkseen, että sama ”tavallinen” käyttäytyminen voi merkitä eri asioita eri kultuuriessa.
2009 Pirjo Harjanne 97
Kulttuurienvälisen herkkyyden asteet5. Sopeutuminen: Osaa arvioida toisten käytöstä
heidän kontekstistaan käsin ja osaa mukauttaa käytöksensä sopimaan eri kulttuurien normeihin.
6. Integraatio: Osaa vaihtaa kulttuurista näkökulmaa ja käsitellä siitä seuraavia identitettikysymyksiä. 1. Kieltäminen: Ei tunnista kulttuurisia eroja.
•Vahvuuteni ja vaikeuteni kulttuurienvälisessä viestinnässä?
•Kulttuurienvälisen viestinnän haasteita opettajan työssäni?
2009 Pirjo Harjanne 98
2009 Pirjo Harjanne 99
Vieras uhkana?
2009 Pirjo Harjanne 100
Kiitos!