Kevään globaalipoliittiset kysymyksetJonas Biström 11.3.2016

Mikä Kepa?

� Vuonna 1985 perustettu globaaleista kysymyksistä kiinnostuneiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö

� Jäseninä yli 300 kehitys- ja globaalikysymysten parissa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan Ystäviin

� Yhteistyö-, vaikuttamis-, edunvalvonta- ja palvelujärjestö

� Kepan toimintaa tuetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuonna 2016 budjetti on 3,68 miljoonaa euroa.

� Kepa tarjoaa koulutusta, neuvontaa, vaikuttamistyötä, tietoa globaalikysymyksistä ja toimintamahdollisuuksia: järjestämme esim. Maailma kylässä festivaalia sekä Mahdollisuuksien toreja noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomea

Kepan henkilökunta

Työntekijöitä on Helsingissä sekä maatoimistoissa Tansaniassa ja Mosambikissa.

Yhteensä Kepassa on noin 50 työntekijää.

Kehitysrahoituksella köyhyyttä ja eriarvoisuutta vastaan

Suomen kehityspolitiikan tavoitteena äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen● Kehitysyhteistyöllä autetaan kaikkein köyhimpiä ja puututaan esim.

Pakolaisuuden taustalla vaikuttaviin syihin● Historiallisen suuret leikkaukset romahduttivat Suomen

määrärahatason 0,38 prosenttiin BKTL:sta. (vrt. Puola, Itävalta)● Kansalaisjärjestöjen tukea leikattiin 43 prosenttia (114 milj. → 65

milj.), samaan aikaan yksityisen sektorin tukeen (erit. Finnfund) 1200 prosentin lisäys (10 milj. → 130 milj.)

● Kansalaisjärjestöt ajaneet lyhyessä ajassa alas parisataa hanketta ja irtisanoneet 130 työntekijää Suomessa. Kehitysmaissa järjestörahoituksen leikkausten vaikutukset tuntuvat satojen tuhansien ihmisten elämässä.

Kansalaisjärjestöjen suosituksia kehityspolitiikan selontekoon

● Konkreettinen suunnitelma 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi, 0,2 prosentin BKTL -osuus vähiten kehittyneille maille

● Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle15 prosenttiin varsinaisesta kehitysyhteistyöstä

● Yrityksiltä edellytettävä vastuullisuutta YK:n periaatteiden mukaisesti, maakohtaista veroraportointia lisää avoimuutta ehtona kehitysrahoitukselle

● Yksityisen sektorin tukimuotojen kehitys-, ihmisoikeus-, ympäristö-, ja ilmastovaikutuksista sekä toiminnan tuloksellisuudesta tehtävä riippumaton arvio

Energiaoikeudenmukaisuus

● Joulukuussa 2015 neuvoteltiin Pariisin ilmastosopimus

● Globaali, koskee kaikkia maita ja päästöjä

● Pitkän aikavälin tavoite: Pitää ilmaston lämpeneminen 1,5

asteessa tai ainakin olla ylittämättä kaksi astetta

● Päästöneutraalius vuosisadan aikana

● Hallitusohjelma: hiili nollaan ja öljynkulutuksesta puolet vuoteen

2030 mennessä

Energia kehityspolitiikassa

● Ilmastorahoitus riittäväksi

● Puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen

● Pelkästään matalahiilisiä kehityshankkeita

● Kehyhankkeiden ilmastovaikutusten arviointi

Suomen energiapolitiikka

● Suomen tulisi kiristää omia päästötavoitteitaan -60 prosenttia

vuoteen 2030 mennessä

● Uusiutuva energia työ työtä, lisää energiaomavaraisuutta, lisää

valtaa kuluttajille

● Energian säästö täysin alikäytetty keino, säästää rahaa, lisätä

kilpailukykyä

Veronkierto on yhteinen haaste● EU-maiden on arvioitu menettävän 1 000 miljardia euroa verojen

välttelyn vuoksi vuosittain (Eurooppa-neuvosto). Kehitysmaat

menettävät noin 300 miljardia USAn dollaria vuosittain (UNCTAD).

● Esimerkkinä kaivosyhtiöt: Suomi menetti arviolta lähes 50 milj. euroa

kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun takia 2010-2014.

Sambia menettää jopa 2 miljardia dollaria vuodessa.

● Ongelma on ennen kaikkea rakenteellinen: kansainvälisen

verojärjestelmän aukot mahdollistavat aggressiivisen

verosuunnittelun.

– Tyypillistä on yhteisöveron välttely siirtämällä voittoja

veroparatiiseihin. Usein lain harmaalla alueella.

Verovälttelyyn voidaan puuttua! ● Hallitusohjelma: ”Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron

estämiseksi.”

● EU:ssa meneillään uudistuksia: Komission veronkierron vastainen paketti (nyt

eduskunnan käsittelyssä), ml. verotietojen maakohtainen raportointi.

– Lisää läpinäkyvyyttä: Julkinen verotietojen maakohtainen raportointi

komission käsiteltävänä huhtikuussa. Paljastaisi aggressiivisen

verosuunnittelun viranomaisille, päättäjille ja kansalaisille, myös

kolmansissa maissa.

● Suomen kannattaa olla aktiivinen, sillä hyötyä myös Suomen julkiselle

taloudelle ja kv. maineelle.

– Konkreettisia toimia ehdotettu 2014 hyväksytyssä kv. veronkierron

vastaisessa toimintaohjelmassa

YhteystiedotKaikki sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi

● Vero-oikeudenmukaisuus: Lyydia Kilpi, 050 317 6738

● Kehitysrahoitus: Niina Mäki, 050 317 6724

● Ilmasto-oikeudenmukaisuus: Jonas Biström, 050 317 68 66

● Agenda 2030: Anna-Stiina Lundqvist, 050 317 6704