Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen

1

Kestävyysharjoittelun terveysongelmatja niiden välttäminen30.10.2014, NEO-Sali

Ortopedi Lasse Lempainen, Sairaala NEOLiikuntalääketieteen erik.lääk. Esa Liimatainen, Sairaala NEO

Ft Jari hemling ja ft Tommi Kase, Orton

2

Kestävyysurheilijan alaraajan rasitusvammat

Lasse LempainenLT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Sairaala NEO30.10.2014

VAMMATYYPPEJÄ:

• RASITUSMURTUMAT• JÄNTEIDEN RASITUSVAMMAT• LIHASTEN KIPUTILAT• KASVUIKÄISTEN TYYPILLISIÄ

RASITUSVAMMOJA

3

RASITUSMURTUMAT

• Syntyvät toistuvan urheiluharrastuksen seurauksena• Esiintyvät yleisimmin jalkaterän ja säären luissa• Alkuvaiheen oireena on rasituksen aikainen kipu,

kipua voi esiintyä myös kävellessä ja levossa• Tavallisesti ”alkuvaiheen” rasitusmurtuma paranee

hyvin, n. 4–8 viikon levolla • Kyynärsauvat, kylmähoitoa• Parhaiten rasitusmurtuman voi varmistaa

magneettikuvauksella, mutta se näkyy usein viiveellä myös tavallisessa röntgenkuvassa

4

RASITUSMURTUMAT

5

RASITUSMURTUMAT

6

RASITUSMURTUMAT

7

JÄNTEIDEN RASITUSVAMMAT

• Tyypilliset: akilles, plantaarifaskia, polvilumpion jänne, IT-jänne (juoksijan polvi)

• Äkillisesti lisääntynyt harjoittelun määrä yleisin syy oireiden alkamiseen

• Muita: askellusvirheet sekä polven linjausongelmat, kova juoksualusta, alamäki/ylämäkijuoksu..

• Oireena alkuun kipu, myöhemmin usein lisäksi jäykkyys, rasituksen myötä oireilu lopulta vain pahenee

• Hoito: lepojakso, kylmä, polven linjausharjoitteet, jalkateräjumpat, tukipohjalliset, lihaskireyden helpottaminen…

• Fysioterapia8


9


10


11


• Text

12

LIHASTEN KIPUTILAT

13

• Penikkatauti

• N 15% kestävyysurheilijoiden rasitusvammoista

• Tyypillisesti sääressä

LIHASTEN KIPUTILAT

14

KASVUIKÄISTEN TYYPILLISIÄ RASITUSVAMMOJA

15

• Osgood-Schlatter• Severin tauti• Sinding-Larson-Johanssonin tauti

KASVUIKÄISTEN TYYPILLISIÄ RASITUSVAMMOJA

• Oikea diagnoosi heti oireiden alusta• Riittävä lepojakso ja kivuitta urheileminen• Korvaavat harjoitteet kun paluu takaisin päälajiin

/urheiluun• Virheiden korjaaminen:

• Voimataso• Polven sekä nilkan linjaus• Lihaskireydet

16

MITEN EHKÄISTÄ RASITUSVAMMOJA?

• Hyvät ja sopivat jalkineet, muut välineet• Valmennus tärkeää

• Harjoitusmäärien maltilliset nostot, ei ahnedita liikaa• Korvaava harjoittelu ja lajien monipuolisuus• Palautuminen harjoituksista, lepojaksot• Lajitekniikka, koordinaatioharjoitteet

17

MITEN EHKÄISTÄ RASITUSVAMMOJA?

• Lihaskireyden helpottaminen• Kevyet venyttelyt, lihasten hieronta• Elastinen harjoittelu

• Riittävä voimataso lajitekniikkaan nähden• Virheiden korjaaminen

• Vältä vaativia olosuhteita, kuten kovaa alustaa

ja kylmää keliä• Jos saat ensioireita rasitusvammoista, vähennä liikunnan

määrää ja käytä kylmähoitoa. Vaivan pitkittyessä hakeudu lääkäriin.

18

KIITOS!

LASSE LEMPAINENORTOPEDI, LT

SAIRAALA NEO

TURKU

19

Kestävyysurheilijan terveysongelmat - Elimistönsopeutuminen kestävyysharjoitteluun

Esa Liimatainen, LitT, LL, liikuntalääketieteen erikoislääkäri

Sairaala NEO 30.10.2014

20

Kestävyysharjoittelun suurimmat ongelmat

• Infektiot• Ylikunto• Rasitusvammat

21

Energia-aineenvaihdunta ja liikunta

• Ihmisen lihastyön teho on höyrykoneen tasolla, jopa 75% energiasta muuttuu lämmöksi (huono hyötysuhde).

• Pääasiallinen energiamuoto on adenosiinitrifosfaatti (ATP)• Koko kehon ATP turnover 0,08 mol/min voi nousta jopa 1-4

mol/min• Energia-aineenvaihdunta voi 100-kertaistua• ATP turn-over 3 kertaa suurempi 100 m juoksun aikana kuin

maratonilla• Maratonilla ATP:tä syntetisoidaan koko ajan lisää, juoksun

aikana jopa kymmeniä kiloja

Energianlähteitä

• ATP (3-5 sekuntia kestävät suoritukset)• Kreatiini (noin 10 sekuntia kestävät suoritukset)• Glykogeeni (20-30 minuuttia kestävät suoritukset)• Rasvat (pitkäkestoiset suoritukset, matala teho)• Aminohapot (vain hätätapauksessa)

Energia-aineenvaihdunta ja liikunta

• Eri energianlähteet ovat lomittain käytössä eli kun yhden energiamuodon käyttö vähenee, alkaa automaattisesti toisen energiamuodon käyttäminen liikuntasuorituksen jatkamiseksi

• Ainoastaan energialähteen täydellinen loppuminen voi näkyä liikuntasuorituksessa väsymisenä ja suorituksen keskeyttämisenä

• Palautuminen rasituksesta tapahtuu levon ja ruokailun yhteydessä

ENERGY SYSTEM INTERPLAY DURING EXERCISE TO EXHAUSTION

Time

En

ergy

con

tribu

tion

10s

2min20s

30s

60s

4min+

ATP/PC SYSTEM•Main source of energy in first 10 sec•Peaks in output at approx 5sec•Fatigues quickly due to depletion ATP/PC

Total energy demand

LACTIC ACID SYSTEM•Main source of energy from 10- 30 sec•Peaks in output at approx 20sec•Fatigues due to build up of lactic acid•Provides energy for up to 2min

AEROBIC ENERGY SYSTEM•Main source of energy from 30sec + (point when oxygen supply has increased sufficiently to contribute ATP)•Unlimited capacity to work unless insufficient fuel supply (food)

26

ENERGY SYSTEM INTERPLAY

Home

29

Kynnysten määrittäminen Suomessa

• Testaajan subjektiivinen näkemys• Tietyt kansallisesti hyväksytyt määrityskriteerit olemassa• Yleensä kannattaa aloittaa anaerobisen kynnyksen

määrittämisestä (löytyy helpommin) ja ”peruuttaa” siitä kohti aerobista kynnystä

• Kynnykset määrittelevät kestävyysharjoittelussa käytettävän tehon

• Määrä riippuu urheilijan taustasta ja harjoittelun tavoitteista

• Valmennuksessa määritetään harjoitusohjelma testipalautteen avulla (kynnykset selvillä)

30

Aerobinen kynnys

• Laktaatin nousu perustasosta (ei siis alin kohta)• VE:n nousu suhteessa VO2• VE/VO2 alin kohta• Ensimmäinen kohta painotetussa asemassa, apuna lisäksi

LA/VO2 alin kohta ja TrueO2 korkein kohta• Syke yleensä n. 40 (30-60) alle maksimin, La yleensä n. 1,5

(1,0-2,5) mmol/l

32

Anaerobinen kynnys

• Kohta, jossa maitohapon tuotto kiihtyy• Hengitysfrekvenssi lisääntyy selvästi• Suurin aerobisen tehon kohta• Maratonilla juostaan anaerobisella kynnyksellä tai hieman

sen alapuolella

Heinonen, 2005; Duodecimin luvalla

Sitruunahappokierto

17.1.2003

Kestävyysharjoittelun vaikutuksia verenkiertoelimistöön

levossa rasituksessahapenkulutus ei muutosta suureneesyketaajuus pienenee ei muutostasydämen iskutilavuus suurenee suureneesydämen minuuttitilavuus ei muutosta suureneesydämen supistumisherkkyys ei muutosta ei muutostalihasten verenvirtaus ei muutosta suureneesisäelinten verenvirtaus ei muutosta väheneehapen hyväksikäyttö ei muutosta suureneeventilaatio ei muutosta ei muutosta

37

Kestävyysharjoittelu ja flunssa/infektio

• Riittävä lepo tärkeää, vähintään kaksi kuumeetonta päivää ennen liikunnan aloittamista

• Viikon mittainen kuumeinen infektio laskee isometristä voimaa 5-15% ja kestävyyskuntoa 25%

• Viikon vuodelepo ilman infektiota laskee maksimaalista suorituskykyä 6%

• Vakavia infektioita mm. myokardiitti ja mononukleoosi• Urheilijoilla alentunut infektioiden vastustuskyky

38

Kestävyysharjoittelu ja immuunipuolustus

Myokardiitti

• Vakava sydänlihaksen tulehdussairaus, joka saattaa johtaa kuolemaan

• Aiheuttajina yleensä enterovirukset (coxsackie 50%)• Rasitus lisää virusten määrää sydänlihaksessa ja

infektionaikainen rasitus voi aiheuttaa myokardiitin• Oireena rasituskestävyyden aleneminen, rintakipu,

hengenahdistus, kammiolisälyönnit (rytmihäiriöt)• Paluu urheiluun vasta 2-3 kuukauden kuluttua

sairastumisesta

39

Myokardiitti

• Vakava sydänlihaksen tulehdussairaus, joka saattaa johtaa kuolemaan

• Oireena rasituskestävyyden aleneminen, rintakipu, hengenahdistus, kammiolisälyönnit (rytmihäiriöt)

40

Mononukleoosi

• Ebstein-Barr –viruksen aiheuttama kuumeinen infektio• Lymfoproliferatiivinen sairaus, jossa nielurisat suurenevat,

samoin perna• Urheilussa ongelmana on pernan suurentuminen ja sen

repeämisen riski liikuntasuorituksissa, kuten kontaktilajeissa

• Alikuntoisuutta jopa usean kuukauden ajan taudin väistyttyä, joten paluu harjoitteluun vasta vähitellen

41

Urheilu ja infektiot – käytännön ohjeita

• Flunssan jälkeen 2-3 päivää kuumeetonta, jonka jälkeen kevyttä verryttelytyyppistä liikuntaa

• 1 viikko kevyttä liikuntaa, keskittyen lähinnä erittäin kevyeen peruskestävyyden, nopeuden tai tekniikan harjoitteluun

• Ei aineenvaihdunnallista suorituskykyä maksimoivaa harjoittelua

• Parempi harjoitella pari-kolme päivää tai viikko kevyemmin kuin pitää pitkä tauko infektion jälkitaudin kourissa

42

44

Ylikunto

• Monenlaisia määritelmiä, mutta yhteinen nimittäjä on alentunut fyysinen suorituskyky harjoittelusta huolimatta

• Oirekuva vaihtelee yksilöstä toiseen huomattavasti• Yleensä seurausta liian intensiivisestä harjoittelusta liian

vähäisen levon seurauksena• Kovaa voi harjoitella, mutta se vaatii myös runsaasti lepoa• Hermostollinen ylirasitustila, jossa elimistön vasteet

harjoittelulle ovat häiriintyneet• Tasapainoa ylläpitävät mekanismit eivät toimi normaalisti• Leposyke korkealla harjoittelun määrän lisäännyttyä

45Gleeson 2002: BIOCHEMICAL AND IMMUNOLOGICAL MARKERS OF OVER-TRAINING

46

Ylikunnon hoito

• Lepo• Lepo• Lepo• Rasituksen välttäminen• Harjoittelun keventäminen• Rasituksen ja levon suhteen määritteleminen uudelleen• Lihashuoltotoimenpiteiden tarkistaminen

47

Kiitos mielenkiinnosta !

lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus

Vinkkejä alaraajojen rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn

Jari Hemling, fysioterapeuttiTommi Kase, fysioterapeutti


Tyypillinen ongelma


”Pronation torsion

syndrome”


Lantion asento ja hallinta


Lantion asento ja hallintaHarjoitteet•Sivuaskellus

vastuskumilla

•Lantion sivunosto

askelmalla


Polven asento ja hallinta


Polven asento ja hallintaHarjoitteet•Paljasjalkakyykky

Vastuskumilla

•Yhden jalan linjakyykky

(nilkkaotteella)


Kiitos!


Juoksun analyysi – lyhyt oppimäärä Mitä katsotaan?

Ylävartalon asento

Hartioiden ja yläraajojen liike

Lantion asento ja hallinta

Lonkkanivelen asento

Polven asento ja hallinta

Nilkan asento ja hallinta


Tyypillinen ongelma

Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen

Sports

Transcript of Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen