Keski-Uudenmaan kaupunki PalveluverkkoselvitysKeski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys...

Keski-Uudenmaan kaupunki

Palveluverkkoselvitys

Kuntien toimitilaverkos-ton ja siinä tapahtuvan

toiminnan selvitys; arvi-ointi tehty v. 2012 tie-

doilla

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 1

Tiivistelmä

Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli sel-vittää selvityksessä mukana olevien kahdeksan kunnan ja kaupungin hallin-nassa olevan kiinteistökannan sekä kuntien kiinteistönpidon nykytila. Toi-minnan osalta analysoitiin kuntien varhaiskasvatus ja perusopetus. Työn keskeinen sisältö oli esittää kolme vaihtoehtoista tapaa ratkaista uuden, yhdistyvistä kunnista muodostuvan kaupungin varhaiskasvatuksen ja pe-rusopetuksen palveluverkko ja etsiä palveluverkon säästöpotentiaaleja.

Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen yhteydessä analy-soitiin lisäksi kuntien terveydenhuollon palveluverkko.

Selvityksen pohjana toimivat selvitysalueen kaupunkien ja kuntien omat

palveluverkkoselvitykset. Palveluverkkoselvityksissä on analysoitu kuntien ja kaupunkien kiinteistökanta toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä palvelu-verkko varhaiskasvatus- ja perusopetustoiminnan osalta.

Selvityksissä tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä kiinteistönpidon organisaatioiden tuottamista palve-luista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla keskeisiä asiakkaita sekä kiinteistönpidon organisaatioiden henkilöstöä. Kuntakohtaisten palve-luverkkoselvitysten ennakkotietojen, visioiden sekä vaihtoehtoisten toimiti-laverkkojen mallien pohjalta järjestettiin Keski-Uudenmaan kuntien yhtei-nen tilaisuus, jossa yhdistymisselvitykselle määriteltiin visio. Samassa tilai-

suudessa määriteltiin vaihtoehtoiset toimitilaverkkojen mallit, joita lähdet-tiin tutkimaan.

Toimitilaverkon visioksi saatiin:

”Hyvällä yhdyskunnan, toiminnan ja talouden suunnittelulla

ohjaten tiiviimpi ja tehokkaammin organisoitu, asiakasta

palveleva toimitilaverkko ja liikkuvat palvelut teknologiaa ja

joukkoliikennettä hyödyntäen”

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten näkökulmasta Keski-Uudenmaan kunnat

ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia vertailuaineistoon nähden. Kus-tannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin suuria. Koulu- ja päiväkoti-kiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edulli-simman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset.

Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n yhdessä luomalla simulaatiomallilla tutkittiin eri laskennallisten kouluja päiväkotiverkkomallien vaikutukset toiminta- ja kiinteistökustannuksiin. Mallien perusteella kouluja päiväkoti-

verkossa voitaisiin säästää vuodessa 37–65 miljoonaa euroa ja luopua 179 000–198 000 huoneistoneliöstä. Säästö olisi noin 179–295 euroa alueen asukasta kohden.

Saavutettavat säästöt laskettiin sillä perusteella, että kunnat kehittävät verkkoa yhdessä yli kuntarajojen. Vaikka kunnat eivät päättäisikään yhdis-tyä, niiden olisi suositeltavaa alkaa suunnitella koko Keski-Uudenmaan pal-

veluverkkoa yhtenä kokonaisuutena.

Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtö-kohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet (noin 80 % kustan-nuksista). Investoinnit ja kiinteistöpito (noin 20 % kustannuksista) tukevat

toimintaa. Jos toimintaa saadaan tehostettua, siitä säästyvällä summalla olisi mahdollista rahoittaa uusi ja toimintaa paremmin tukeva kiinteistö-verkko.


SISÄLLYS

Johdanto ............................................................................................. 3

Palveluverkkoselvityksen taustaa ....................................................... 3

Työskentelyprosessin kuvaus ............................................................ 3

Työn tavoitteet ja rajaukset .............................................................. 5

Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ....................................................... 6

Kustannusvertailut ........................................................................... 6

Koulu- ja päiväkotiyksiköiden tarkastelu ............................................. 9

Johtopäätökset kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista ........................ 12

Kiinteistönpidon yhteenveto ................................................................ 13

Kiinteistöjen käyttäjäkysely ............................................................ 13

Kiinteistönpidon toiminta ................................................................ 16

Yhteenveto kiinteistönpidon tilanteesta ............................................ 18

Toiminnan kustannukset ..................................................................... 19

Yleistä .......................................................................................... 19

Varhaiskasvatus ............................................................................ 19

Perusopetus .................................................................................. 21

Yhteenveto nykyisestä tilanteesta ........................................................ 24

Väestö ......................................................................................... 24

Palveluverkon nykytila ................................................................... 25

Kuntien palveluverkkojen nykytila ja tulevaisuuden vaihtoehdot .............. 31

Simulaatiomalli ............................................................................. 31

Kuntakohtaisten palveluverkkomallien lähtökohtia ............................. 32

Yhteenveto yksittäisten kuntien säästöpotentiaalista .......................... 38

Yhteisen palveluverkon tavoitetila ........................................................ 40

Virkamiesten näkemys Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkosta .. 40

Kolme mahdollista toimitilaverkkoa .................................................. 42

Simulaatiomallin tulokset - K-U8 ..................................................... 42

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu ...................... 46

Yhteenveto malleista ...................................................................... 52

Uusi kiinteistönpidon toimintamalli ....................................................... 53

Yhteenveto ja johtopäätökset .............................................................. 55

Lähteet ............................................................................................. 57

LIITE 1: Toimitilojen sijainti ja väestöpohja ........................................... 58

LIITE 2: Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ........................................ 60

LIITE 3: Käytetyt käsitteet ja laskentaperusteet .................................... 71

LIITE 5: Toiminnan kustannukset ......................................................... 76


Johdanto

Palveluverkkoselvityksen taustaa

Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Si-poon ja Tuusulan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013. Selvityk-seen liittyy tämä selvitys uuden, yhdistyneen kunnan palveluverkosta. Sel-vityksen loppuraportti valmistuu kesään 2014 mennessä ja päätökset yhdis-tymisestä ja uudesta palveluverkosta tehdään vuoden 2014 loppuun men-nessä.

Palveluverkkoselvitys on tehty siten, että ensin kukin kunta on tehnyt oman

palveluverkkoselvityksensä, jossa on selvitetty kunnan palveluverkon nykytila ja sen kehittämisen mahdollisuudet. Lopuksi kaikkien kuntien tiedot on kerätty yhteen ja niiden pohjalta on muodostettu näkemys yhteisestä verkosta. Kuntien omat palveluverkkoselvitykset ovat oleellinen osa työtä.

Niiden avulla kunnat voivat arvioida mikä on niiden oman palveluverkon kehittämispotentiaali verrattuna yhteisen verkon kehittämispotentiaaliin.

Palveluverkkotarkastelu käsittää vertailun kuntien perusopetuksen, varhais-kasvatuksen ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnan verkoista. Edellä mainittujen toimintojen vaatimat rakennukset muodostavat kuntien kiinteän verkon: niiden osuus em. kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista oli vuonna 2012 yhteensä 78,06 %. Muu kunnan toiminta ei kuulu tämän tarkastelun piiriin. Tarkastelussa ovat mukana sekä kiinteistöt, kiinteistöpalvelut että kiinteistöissä tapahtuva toiminta.

Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys on osa Granlund Oy:n 2011 käynnistämää kuntien ja kaupunkien verkostohanketta. Loppuvuoteen 2013 mennessä verkostohankkeeseen ovat osallistuneet Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen kuntien lisäksi Hollolan, Mynämäen ja Kirk-konummen kunnat sekä Akaan, Valkeakosken ja Iisalmen kaupungit. Lisäksi

vastaava laajemman alueen selvitys on aloitettu Itä-Uudellamaalla osana yhdistymisselvitystä marraskuussa 2013. Itä-Uudellamaalla uusina kuntina

ja kaupunkeina mukaan tulevat Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi ja Myrs-kylä. Sipoo ja Pornainen ovat mukana molemmissa yhdistymisselvityksissä.

Työskentelyprosessin kuvaus

Kuntakohtaiset palveluverkkoselvitykset aloitettiin keräämällä tarvittava tie-

to kunnan/kaupungin kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä kiinteistönpidon organi-saation palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla kunnan virkamiehiä sekä keskeisiä asiakkaita. Haastatteluissa kysyttiin käyttäjien mielipidettä tiloista ja niiden kiinteistöpalveluista, ja verrattiin mielipiteitä

kyselyissä saatuihin tuloksiin. Näin pystyttiin muodostamaan yleiskuva kiin-

teistöjen ja kiinteistönpidon tilasta.


Kun tarvittava ennakkotieto oli kerätty ja analyysit tehty (ts. kuntakohtaiset selvitykset saatu riittävän pitkälle), järjestettiin kuntien ja kaupunkien vir-kamiehille tulosseminaari, jossa koko selvitykselle määriteltiin visio. Samas-sa tilaisuudessa määriteltiin strategiset vaihtoehdot palveluverkon järjestä-

misestä ja sijoittumisesta, joiden pohjalta konsultti työsti erilaisia laskennal-lisia palveluverkkomalleja.

Tämän jälkeen määritellyille strategisille malleille tehtiin ennusteet, määri-teltiin investointitarpeet ja arvioitiin vaikutukset Keski-Uudenmaan kaupun-gin talouteen. Palveluverkkoselvityksen raportti kirjoitettiin saatujen tulos-ten, palautteen ja yhdessä valittujen periaatteiden pohjalta.

Palveluverkkoselvityksen tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat

Heikki Lonka ja Ville-Veikko Lallukka Granlund Oy:stä. Alikonsultteina toi-mivat palveluverkkoselvitysten osalta Sirpa Romppainen, Laura Käsmä ja

Eero Vaissi Kuntamaisema Oy:stä. Konsulttien työtä ohjasi tilaajan edusta-jana Johanna Viita KUUMA -liikelaitoksesta sekä erikseen nimetty projekti-ryhmä. Työssä avustivat myös Aappo Niikko, Antti Andelin, Pasi Lindholm, Joonas Alakomi ja Sara Grotell Granlund Oy:stä sekä Janne Laitinen ja Julia

Luoma Kuntamaisema Oy:stä.

Kuva 1: Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkosuunnitelman

suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi

Työtä seurasi koko ajan projektiryhmä, joka kokoontui neljä kertaa. Lisäksi selvitykseen liittyi erilaisten alaryhmien (mm. sivistys, MALY, muut palve-lut) työpalavereja.

Projektiryhmä

Puheenjohtaja Mikael Grannas (Sipoon kj.)

Projektinvetäjä Heikki Lonka (Granlund Oy)

Johanna Viita (KUUMA-liikelaitos)

Ilari Myllyvirta (Sipoo)

Jussi Niemi (Tuusula)

Jukka Pietilä (Pornainen)

Jyrki Meronen (Järvenpää)

Jouni Mattsson (Hyvinkää)

Seija Vanhanen (Kerava)

Hannu Seppälä (Mäntsälä)

Ilkka Ruutu (Nurmijärvi)

Petteri Heino (Soster)

Janne Vainikainen (Sivistys)

Sihteeri Ville-Veikko Lallukka (Granlund Oy)


Työn tavoitteet ja rajaukset

Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli sel-vittää selvityksessä mukana olevien kuntien hallinnassa olevan kiinteistö-kannan sekä kunnan kiinteistönpidon nykytila. Myös kiinteistöissä tapahtu-van varhaiskasvatus- ja perusopetustoiminnan kustannuksien analyysi oli keskeinen osa selvitystä.

Työn keskeinen sisältö oli esittää kolme vaihtoehtoista tapaa ratkaista uu-den, yhdistyvistä kunnista muodostuvan kaupungin palveluverkko ja esittää

tapa, jolla se on rahoitettavissa ja toteutettavissa. Kolmea mallia verrataan kuntien omiin selvityksiin.

Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys käsittelee yhdistymis-selvitystä tekevien kuntien kiinteistöjen ylläpitokustannuksia (tarkemmin

liitteessä 2) sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöissä ta-pahtuvan toiminnan kustannuksia. Selvityksen tiedot on koottu yhteen kun-takohtaisista palveluverkkoselvityksistä.

Palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu kiinteistöjä, jotka ovat kuntien omassa omistuksessa sekä oman ylläpidon piirissä. Näin ollen kuntien kol-mansilta osapuolilta vuokraamat tilat eivät ole pääsääntöisesti olleet muka-na selvityksessä. Yksittäisiä poikkeuksia tähän kuitenkin löytyy kuntakoh-taisesti.


Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset

Kustannusvertailut

Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksessä ei keskitytä yksit-täisten kiinteistöjen kunnon ja toiminnallisuuden arviointiin, vaan tarkoituk-sena on yrittää löytää laajan selvitysalueen kiinteistökannasta erilaisia yh-teneväisyyksiä ja eroavaisuuksia esimerkiksi eri kuntien välillä. Yksittäisten kiinteistöjen tarkemmat arviot löytyvät kuntakohtaisista selvityksistä.

Keski-Uudenmaan kuntien toimitilojen ylläpitokustannukset arvioitiin pää-sääntöisesti vuoden 2012 toteutuneiden tilinpäätöskustannusten perusteel-

la. Keravan ja Mäntsälän kustannukset ovat vuodelta 2011, joita on koro-tettu kiinteistöjen ylläpitoindeksin vuosikorotuksella. Tässä tarkastelussa ol-leiden kiinteistöjen ylläpitokustannukset olivat vuoden 2012 tasossa noin 35,6 M€.

Kiinteistöjen yleinen ylläpidon kustannusindeksi on noussut vuosien 2008–2012 aikana 21,6 %1. Vuosien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua kustan-

nusten nousun vauhdissa, sillä vuoden 2011 aikana kustannukset nousivat lähes 10 %, kun taas vuoden 2012 aikana kustannukset nousivat vain 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Ylläpitokustannusten tarkempi kustannusanalyysi sekä kustannusten erittely on esitetty liitteessä 2.

Kiinteistöverkko on laajentunut ilman selkeää kokonaiskuvaa tilanteesta ja tavoitteista. Tämä on usein johtanut kunnissa siihen, että ylläpidettävää

toimitilaa on aivan liikaa suhteessa ylläpidon resursseihin. Yhtälöä hanka-loittaa myös se, että kasvavalla ja kehittyvällä Keski-Uudenmaan alueella on koko ajan uusia rakentamispaineita, jotka vaativat luonnollisesti oman osuutensa ylläpidon resursseista.

1 Tilastokeskus 28.2.2013, Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi


Kuva 2: Vuosittaiset keskimääräiset kokonaiskustannukset per neliö Keski-Uudenmaan kunnissa rakennustyypeittäin.

Keskimääräiset ylläpidon kokonaiskustannukset per neliö ovat Keski-Uudenmaan vertailukunnissa hieman koko vertailuaineiston keskiarvoa al-haisemmat. Yksittäisistä rakennustyypeistä ainoastaan liikuntarakennukset

ylittävät selvästi vertailuaineiston keskiarvon. Liikuntarakennusten osalta vertailuaineisto koostuu Keski-Uudellamaalla merkittävistä jää- ja uimahal-

leista, jotka osaltaan nostavat kustannuksia vertailukuntiin nähden. Päivä-kotien kohdalla vertaillut kunnat edustavat koko aineiston keskiarvoa.

Kuva 3: Vuosittaiset kustannukset kuluerittäin Keski-Uudenmaan kunnissa keskimäärin.

Kun tarkastellaan ylläpidon tarkempia kulueriä, huomataan että Keski-

Uudenmaan kuntien keskimääräiset kustannukset ovat pääosin samaa ta-soa tai hieman alhaisemmat kuin vertailukunnissa. Suurin ero muodostuu kunnossapito- ja lämmityskustannusten osalta, jotka ovat Keski-

74,1 €

67,9 € 63,6 €

57,8 € 56,0 €

50,1 €

45,7 €

59,3 €

0 €

10 €

20 €

30 €

40 €

50 €

60 €

70 €

80 €

eu

roa/

brm

2/v

uo

si

Kokonaiskustannukset €/m2/vuosi keskimäärin

KU-8

IUK

Vertailuaineisto

16,9 €

10,6 €

8,9 € 7,5 €

6,3 €

3,8 € 3,0 €

1,6 € 1,1 €

0 €

2 €

4 €

6 €

8 €

10 €

12 €

14 €

16 €

18 €

20 €

eu

roa/

brm

2 /vu

osi

Kustannukset kuluerittäin €/m2/vuosi keskimäärin

KU-8

IUK

Vertailuaineisto


Uudenmaan kunnissa lähes 2-4€/m2/vuosi pienemmät kuin vertailukunnis-sa. Kunnossapidon osalta on edulliset kustannukset eivät ole välttämättä ainoastaan positiivinen asia, mikäli tämä johtaa kiinteistöjen heikompaan kunnossapitotasoon.

Kuva 4: Koulujen ylläpidon oppilaskohtaiset vuosikustannukset

Keski-Uudenmaan kunnissa

Kuvassa 4 on esitetty yksittäisten vertailukuntien kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia suhteutettuna tiloissa oleviin oppilaisiin. Vertailun pienimmän ja suurimman kunnan välinen kustannusero on yli 800 euroa lasta kohden vuodessa. KU-8 kuntien oppilaskohtaisten ylläpitokustannusten keskiarvo

on kuitenkin sanaa tasoa koko vertailuaineiston kanssa.

Kuva 5: Päiväkotien lapsikohtaiset vuosikustannukset Keski-Uudenmaan kunnissa

1 488,7 €

1 055,2 €

947,2 € 943,9 € 918,5 € 866,0 €

684,2 € 650,0 €

931,1 €

Oppilaskohtaiset kustannukset € /vuosi Vertailukunnat

1 627,7 €

1 250,8 € 1 149,5 € 1 136,9 € 1 111,6 € 1 092,1 €

776,4 € 688,7 €

1 019,6 €

Lapsikohtaiset kustannukset € /vuosi Vertailukunnat


Päiväkotilasta kohden suhteutetut ylläpitokustannukset osoittavat, että ver-tailukunnat ovat keskimäärin noin 100 euroa lasta kohden halvempia vuo-dessa verrattuna muuhun vertailuaineistoon. Sisäisessä vertailussa ero kun-tien välillä muodostuu päiväkodeissakin erittäin suureksi, ollen edullisimman

ja kalleimman välillä noin tuhat euroa lasta kohden vuodessa.

Päiväkotien kohdalla tiiviimmällä kaupunkirakenteella toimivat kunnat osoit-tautuivat vertailussa muita kuntia edullisimmiksi.

Koulu- ja päiväkotiyksiköiden tarkastelu

Seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu vertailun kuntien yksittäisten kouluja päiväkotikiinteistöjen kustannusten vaihteluvälejä. Teoreettisesti suurissa yksiköissä kustannukset oppilasta/lasta kohti ovat pienemmät, sillä samalla

laite- ja henkilömäärällä hoidetaan suurempaa määrää oppilaita/lapsia. Toi-saalta pienissä yksiköissä kustannuksissa on usein suuri hajonta oppilas-/lapsimäärän vuotuisesta vaihtelusta johtuen.

Koulut

Kuva 6: Yksikön oppilasmäärän suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012). Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelu-alueen koulua.

Alueen koulujen oppilaskohtaiset ylläpitokustannukset näyttävät keskimää-rin kasvavan jonkin verran sitä mukaa, kun koulun oppilasmäärä pienenee. On toki hyvä huomata, että erityisesti pienimmissä kouluissa oppilaskohtai-

sissa ylläpitokustannuksissa on erittäin suurta hajontaa. Yleisistä teeseistä poiketen, hajonta on yllättävän suurta myös suurimpien koulujen kohdalla, joka osoittaa, että Keski-Uudenmaan kuntien tapauksessa fokus on hyvä kiinnittää myös tehottomien suurten koulujen tilanteeseen. Tehostamalla muutamien suurten ja kalliiden koulujen tilankäyttöä kuntien olisi kaikkein helpointa saada tuntuvia säästöjä kiinteistönpidossaan.

Hajonta on kaikkein pienintä keskikokoisten koulujen (noin 300 oppilasta)

kohdalla. Kaiken kaikkiaan vertailuaineiston vuotuiset ylläpitokustannukset oppilasta kohden vaihtelevat noin 500 eurosta noin 2 500 euroon.

0 €

500 €

1 000 €

1 500 €

2 000 €

2 500 €

0

100

200

300

400

500

600

700

800

Yll

äp

ito

ku

sta

nn

ukset

/o

pp

ilas /

vu

osi

op

pil

ait

a

Ylläpitokustannukset suhteessa oppilasmäärään

oppilaita ylläpito-kulut/ oppilas/ a Lin. (ylläpito-kulut/ oppilas/ a)


Kuva 7: Yksikön pinta-alan suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tar-kasteluvuosi 2012) Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen koulua.

Tarkasteltaessa koulujen ylläpitokuluja suhteessa bruttoneliömetreihin, voi-

daan myös huomata selvä korrelaatio laskevan koulukoon ja nousevien yl-

läpitokustannuksien välillä. Pienten koulujen kohdalla vuotuiset neliömetri-kohtaiset ylläpitokustannukset vaihtelevat paljon enemmän kuin suurem-missa kouluissa. Edullisimmissa kiinteistöissä ylläpitoon kuluu noin 30 eu-roa/brm2 vuodessa, kun taas kalleimmissa noin 150 euroa/brm2.

Kolmas näkökulma analyyseissä oli laskea, kuinka paljon tilaa oppilasta kohden kustakin kiinteistöstä löytyy. Koulujen osalta voidaan huomata, että

oppilaskohtainen tilan määrä riippuu yllättävän vähän koulun koosta. Jou-kosta löytyy suuria kouluja, joissa voi olla tilaa yli 20 brm2/oppilas ja toi-saalta pienehköjä kouluja, joissa voi olla tilaa alle 10 brm2/oppilas (LIITE 2).

Alueen koulujen tilankäytön voidaan todeta olevan keskimäärin väljää. Op-pilaskohtaisen pinta-alan olisi hyvä olla luokkaa 12 bruttoneliömetriä, joten

suurin osa alueen kouluista ei tällä hetkellä täytä tätä tunnuslukua ja osas-

sa kouluista luku on jopa yli kaksinkertainen.

Koulujen väljä tilankäyttö on Suomessa laajalti levinnyt ja yleisesti tunnis-tettu ilmiö, mutta kuntien kannattaa muistaa, että jokainen ylimääräinen neliömetri maksaa. Verkon tehokkaammalla suunnittelulla voitaisiin säästää huomattavasti ylläpitokuluissa, tai toisaalta voidaan sanoa, että kiinteistöi-hin mahtuisi paljon nykyistä suurempi käyttäjämäärä.

0 €

20 €

40 €

60 €

80 €

100 €

120 €

140 €

160 €

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

Yll

äp

ito

ku

sta

nn

ukset

/b

rm

²

brm

²

Ylläpitokustannukset suhteessa pinta-alaan

brm² ylläpito-kulut/brm² Lin. (ylläpito-kulut/brm²)


Päiväkodit

Kuva 8: Yksikön lapsimäärän suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012). Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelu-

alueen päiväkotia.

Päiväkotien osalta lapsimäärän suhdetta ylläpitokuluihin laskettaessa todet-tiin, ettei koulujen kanssa yhtä vahvaa korrelaatiota löydy, lähinnä siksi että vertailun päiväkodit olivat keskimäärin pitkälti samankokoisia. Päiväkotien kohdalla tunnusluvun kouluja suurempi vaihteluväli selittyy yksiköiden huomattavasti pienemmällä kokoluokalla, jolloin yksittäisen lapsen muutos vaikuttaa merkittävästi esitettyyn tunnuslukuun.

0 €

500 €

1 000 €

1 500 €

2 000 €

2 500 €

3 000 €

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Yll

äp

ito

ku

sta

nn

ukset

/ lap

si

/ v

uo

si

Lap

sia

Ylläpitokustannukset suhteessa lapsimäärään

lapsia ylläpito-kulut/lapsi Lin. (ylläpito-kulut/lapsi)

0 €

20 €

40 €

60 €

80 €

100 €

120 €

140 €

160 €

180 €

200 €

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

Yll

äp

ito

ku

sta

nn

ukset

/ b

rm

²

brm

²

Ylläpitokustannukset suhteessa pinta-alaan

brm² ylläpito-kulut/brm² Lin. (ylläpito-kulut/brm²)


Kuva 9: Yksikön pinta-alan suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tar-kasteluvuosi 2012.) Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen päiväkotia.

Tarkasteltaessa päiväkotien ylläpitokuluja suhteessa bruttoneliömetreihin,

voidaan myös huomata erittäin pieni negatiivinen korrelaatio päiväkotikoon ja ylläpitokustannuksien välillä. Suurta hajontaa on kuitenkin havaittavissa sekä pienien, että suurien päiväkotien kohdalla. Selkeää korrelaatiota on vaikea löytää, sillä päiväkodit ovat suhteellisen samankokoisia myös pinta-alan suhteet, joka osittain selittyy selkeämpien suunnitteluohjeiden olemas-saololla. Toisaalta aineiston useassa kunnassa on vanhoja rakennuksia, jot-ka ovat viimeisten vuosikymmenien aikana otettu päiväkotikäyttöön. Näiden

kustannukset voivat vaihdella erittäin merkittävästi varsinaiseen päiväkoti-käyttöön suunniteltuihin kiinteistöihin verrattuna.

Kolmas näkökulma myös päiväkotien analyyseissä oli laskea, kuinka paljon tilaa lasta kohden kustakin kiinteistöstä löytyy. Kuten koulujen kohdalla, myös päiväkotien osalta voidaan huomata, että lapsikohtainen tilan määrä riippuu yllättävän vähän päiväkodin koosta. Päiväkodeissa pitäisi selvitä

11,5 bruttoneliöllä (RT 96-11003), nyt käytössä on keskimäärin 13,8 brut-toneliötä. Joissain päiväkodeissa vastaava luku on lähes kolminkertainen, joten tilankäyttöä olisi mahdollista tehostaa.

Johtopäätökset kiinteistöjen ylläpidon kustannuk-

sista

Kiinteistötalouden näkökulmasta vertaillut Keski-Uudenmaan kunnat ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia muuhun vertailuaineistoon nähden.

Kustannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin huomattavan suuria.

Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustan-nusten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertai-set.

Tarkasteltaessa kouluja päiväkotiyksiköitä havaittiin, että pienempien yk-siköiden ja nousevien ylläpitokustannusten välillä oli yhteys. Suuremmilla yksiköillä saavutettiin monessa tapauksessa edullisemmat kustannukset. Joukosta löytyi kuitenkin merkittävä määrä myös isoja yksiköitä, joiden te-

hokkuus ei ollut oletetulla tasolla. Käyttäjämääriin suhteutetuissa tunnuslu-vuissa tämä antoi viitteitä, ettei isoja yksiköitä oltu pystytty täyttämään ti-lojen kannalta optimaalisesti. Edullisuuden lisäksi erittäin merkittävä ha-vainto on kustannusten suuri hajonta etenkin pienten yksiköiden kohdalla. Näissä yksiköissä yksittäisen lapsen merkitys kustannusten jakajana on merkittävä, joten vuosittaiset vaihtelut voivat muodostua ylläpitotoiminnan

pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuden kannalta haasteellisiksi. Suuremmis-

sa yksiköissä yksittäisten lasten aiheuttamat heilahtelut eivät aiheuta koko-naisuudessa yhtä suurta muutosta.


Kiinteistönpidon yhteenveto

Kiinteistöjen käyttäjäkysely

Kiinteistöjen käyttäjäkysely tehtiin Mäntsälälle, Keravalle, Tuusulalle, Si-poolle sekä Pornaisille. Hyvinkää, Järvenpää ja Nurmijärvi eivät toteuttaneet kyselyä omissa selvityksissään.

Kiinteistökohtaiset yhteenvedot löytyvät kuntakohtaisista selvityksistä. Ky-sely lähetettiin kaikille selvityksessä mukana olevissa tiloissa työskentelevil-le kunnan työntekijöille.

Kuva 10: Tyytyväisyys kaikkien tilojen yleiskuntoon

Asiakastyytyväisyys tilojen yleiskuntoa kohtaan vaihtelee jonkin verran. Noin 50 % koko alueella kyselyyn vastanneista kokee olevansa tyytyväinen tilan yleiskuntoon, jossa viettää pääosan työajastaan. Vaihteluväli kunnit-tain on tosin suuri. Esimerkiksi Keravalla tyytyväisiä on alle 40 %, mutta Pornaisissa noin 60 %. Keravalta löytyy myös eniten tiloihin tyytymättömiä

vastaajia, kun taas Sipoosta vähiten. Huomattavaa on myös, että selvästi eri mieltä väittämän kanssa olevien osuus vaihtelee Sipoon 5 prosentista Keravan 25 prosenttiin.


Kuva 11: Tyytyväisyys tilojen yleiskuntoon (koulut)

Tarkastellaan asiakastyytyväisyyttä pelkästään koulujen osalta, tulokset mukailevat vastauksia koko kiinteistökannan tyytyväisyyteen joskin pieniä eroja nousee esille. Keravalla erittäin tyytymättömien vastaajien osuus kas-vaa yli 30 %, mikä on selvästi vertailun keskiarvoa suurempi. Sipoossa on

paljon koulujen tiloihin osittain tyytymättömiä vastaajia, mutta toisaalta erittäin tyytymättömiä on vain 5 % vastaajista.

Kuva 12: Tyytyväisyys tilojen yleiskuntoon (päiväkodit)

Eroja voidaan huomata myös kyselyn käyttäjätyytyväisyydessä päiväkotien tiloihin. Voidaan huomata, että päiväkotien käyttäjätyytyväisyydessä Mänt-sälä ja Tuusula pärjäävät heikommin kuin koulujen kohdalla, kun taas Kera-

van päiväkotien tilanne on merkittävästi Keravan kouluja parempi.

Tilojen yleiskunto on vain yksi kyselyn tarkastelussa olevista aihealueista. Samanlaisia kuntavertailuja tehtiin myös esimerkiksi rakennuksen yleiskun-


nosta, valaistuksesta, kiinteistöpalveluista, lämpötiloista, LVI- ja sähköjär-jestelmien kunnosta ja sisäilman laadusta.

Kuva 13: Tyytyväisyys sisäilman laatuun

Kyselyn vastaajat ovat sisäilman suhteen tyytyväisimpiä Sipoossa ja Pornai-

sissa. On hyvä huomata, että niissäkin sisäilmaan tyytyväisiä on vain 40 % kyselyyn vastanneista. Sisäilman laatuun liittyvää kehittämistarvetta olisi vertailun kaikissa kunnissa, mutta kaikkein selvimmin Keravalla ja Tuusu-

lassa, joissa erittäin tyytymättömien osuus on noin 30 %. Kyselyn vastauk-sista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä terveyshaittoja aiheuttavista kiin-teistöistä, mutta tyytymättömyys tilojen sisäilman laatuun on kokonaisuu-dessaan huolestuttavan korkea.

Kuva 14: Tyytyväisyys kiinteistöpalveluiden laatuun

Myös kiinteistöpalvelujen koetussa laadussa koetaan selviä eroja kuntien

välillä. Voidaan huomata, että kiinteistöpalvelujen laatu koetaan vertailun huonoimmaksi Sipoossa, jossa noin 75 % vastaajista ei pidä kiinteistöpalve-lujen laatua hyvänä.


Kiinteistönpidon toiminta

Keski-Uudenmaan kuntien kiinteistöjen ylläpidon toiminnasta tehtiin analyy-si käyttäen apuna Granlundin Timantti-mallia (Virhe. Viitteen lähdettä ei öytynyt.). Timanttimallissa on kuusi ”sakaraa”, jotka ovat kiinteistöpalve-lut, korjaustarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, sopimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaisella sakaralla on as-teikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osa-alueen tämänhetkistä tasoa. Kuntien tilakeskukset tai vastaavat kiinteistöyksiköt arvioivat itse omaa

toimintaansa, tavoitteita ja vaikutusmahdollisuuksiaan liittyen mallin osa-alueisiin. Asiakasnäkökulmaa varten haastateltiin myös tilojen käyttäjien edustajia, jotta pystytään näkemään kuinka kiinteistöyksiköiden toiminta koetaan tilojen käyttäjien puolesta. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät havainnot.

Kuva 15: Kiinteistöyksiköiden itsearvioiden kokonaisarvosanat

Kuntien kiinteistöyksiköiden itsearvioiden kokonaisarvosanojen perusteella voi todeta, että kuntakohtaisissa tuloksissa jonkin verran hajontaa. Eri kun-tien tilatoimet kokevat omaavansa osaamista eri osa-alueilla. Suurin hajon-

ta löytyy korjaustarpeen hallinnassa, joka on yksi keskeisimpiä toimintoja

kiinteistöjen ylläpidossa kiinteistöpalveluiden ohella.

Itsearvion kokonaistuloksia tarkasteltaessa voi todeta, että kiinteistöyksi-köistä löytyy osaamista jokaiselta osa-alueelta. Näin ollen tulisi tarkastella eri kuntien vahvuuksia eri osaamisalueilla ja tämän tarkastelun perusteella hyödyntää näitä vahvuuksia kuntien yhdistymistilanteessa.

0

1

2

3

4

5

Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta

Sopimushallinta Kustannushallinta

Itsearvio kokonaisarvosana Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula


Kuva 16: Kiinteistöyksiköiden itsearvio asiakasnäkökulmasta

Kuntien väliset erot korostuvat hieman verrattaessa kiinteistöyksiköiden asiakasnäkökulmia. Myös vaihtelu eri osa-alueiden arvioiden välillä on voi-makasta. Kustannus- ja sopimustenhallinta arvioidaan pääosin heikoimmiksi

osa-alueiksi asiakasnäkökulmasta.

Kuva 17: Kiinteistöyksiköiden asiakasarvioiden keskiarvot

Asiakkaiden arvio kiinteistöyksiköiden toiminnasta on yleisesti ottaen hei-kompi kuin kiinteistöyksiköiden itselleen antama arvio. Osittain kyseessä voi olla ongelmat kommunikaatiossa kiinteistöyksikön ja asiakkaiden välillä, jo-ka vaikuttaa asiakkaiden kokeman palvelun laatuun.

0

1

2

3

4

5



Itsearvio asiakkaat Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula

0

1

2

3

4

5



Keskiarvot asiakasarvio Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula


Kuva 18: Kiinteistöyksiköiden asiakasnäkökulmasta tehtyjen itsear-vioiden keskiarvo verrattuna asiakasarvioiden keskiarvoon

Tilatoimien ja asiakkaiden eroavat toisistaan hieman jokaisella osa-alueella. Näkemykset ovat kuitenkin yhteneviä siltä osin että asiakkaat ja kiinteis-töyksiköt arvioivat vahvimpina osa-alueina kiinteistöpalvelut ja korjaustar-

peen hallinnan. On kuitenkin otettava huomioon hajonta aikaisemmin esite-

tyissä tuloksissa, monilla osa-alueilla löytyy kiinteistöyksiköitä, joilla on vahvempaa osaamista muihin kuntiin verrattuna, mikä myös näkyy asiak-kaiden arvioissa.

Yhteenveto kiinteistönpidon tilanteesta

Tyytymättömyys kiinteistönpidon eri osa-alueisiin ilmenee sekä käyttäjä-kyselyssä että timanttimallihaastatteluissa. Kiinteistöihin kohdistuvia on-gelmia ei ole onnistuttu kuntien alueella ratkaisemaan ja tästä syystä tyy-tymättömien vastaajien määrä on merkittävä. On syytä ottaa huomioon et-tä ongelmat eivät kohdistu kaikkiin kiinteistöihin vaan kiinteistökannan ha-jonta kuntien sisällä on laaja.

Kiinteistöyksiköiden oman toiminnan itsearvioissa on myös paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Vahvuudet eri toiminnoissa ovat kuntariippuvaisia ja osa kuntien kiinteistöyksiköistä onnistunut hankkimaan vahvan osaamisen tiet-tyyn osa-alueeseen ja myös välittämään tämän vaikutelman asiakkailleen.

Kuntien yhdistymistilanteessa on luotava riittävän vahva yhtenäinen yksik-kö hyödyntäen eri kuntien vahvuuksia omassa toiminnassaan. Yksikön tulee tukea kiinteistöjen eri toimintoja ja huomioida samalla asiakasrajapinta. Yh-

tenäisellä suunnitelmalla ja selkeällä visiolla olisi mahdollista luoda vahvan osaamisen omaava kiinteistöyksikkö hallinnoimaan Keski-Uudenmaan kun-tien kiinteistökantaa.

0

1

2

3

4

5 Kiinteistöpalvelut

Korjaustarpeen hallinta

Energia ja ympäristö

Tiedon ja dokumenttien hallinta

Sopimushallinta

Kustannushallinta

Kiinteistöyksiköiden itsearvio Asiakasarvioiden keskiarvo


Toiminnan kustannukset

Yleistä

Toiminnan kustannuksista tehtiin vertailu kuudessa kunnassa: Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Sipoossa ja Tuusulassa. Vertailut on tehty Kuntamaiseman aineistoon.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset selvityskunnissa (9 780 €) ovat kunta-aineistossa keskimääräistä korke-ammalla tasolla. Kustannustasoa selittää alle 3-vuotiaiden korkea osuus se-kä hoitohenkilökuntamitoitus.

Kuva 19: Varhaiskasvatuksen asiakaskohtaiset kokonaiskustannuk-set ovat keskiarvoa korkeammat

Kokonaistarkastelussa on huomioitu lasten päivähoito, esiopetus, perhepäi-

vähoito, ryhmäperhepäivähoito ja hoidon tuet (lasten kotihoidon tuki ja yk-sityisen hoidon tuki kuntalisineen). Hoidon tukien (kotihoidon tuki ja yksi-tyisen hoidon tuki) piirissä on peräti 40 % 0-6 vuotiaista kuntalaisista. Var-haiskasvatuksen piirissä olevista asiakkaista osuus on yhteensä 42 %.

0 €

2 000 €

4 000 €

6 000 €

8 000 €

10 000 €

12 000 €


Kuva 20: Hoidon tukien osuus on suuri

Perhepäivähoidon peittävyys selvityskuntien 0-6-vuotiaista asukkaista on ainoastaan 6 %. Peittävyys on kuntavertailun pienimpiä. Perhepäivähoidon asiakaskohtainen kustannus on kuntajoukon keskiarvossa 12 746 €.

Hoidon tuen asiakaskohtainen kustannus on keskimääräistä korkeampi, yh-teensä 4 602 €.

Kuva 21: Päiväkotihoidon korkeita kustannuksia selittää osaltaan

alle 3-vuotiaiden suuri osuus.

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

100% Päiväkoti Perhepäivähoito Yhteensä hoidon tuki

Jalasjärvi 2012

Joensuu 2012

Järvi-Pohjanmaa 2012 Alajärvi 2012

Soini 2012

Vimpeli 2012

Kemi 2012

Kempele 2012

Kontiolahti 2012

Lieto 2012

Liminka 2012

Mikkeli 2012

Naantali 2012

Raisio 2012

4%

9%

14%

19%

24%

5 000 8 000 11 000

Päi

väko

tiasi

akka

ista

alle

3-v

uotia

ita %

Päiväkotihoito € / asiakas (ei esiopetusta, erityispäivä- ja vuorohoitoa)

KU-8


Päiväkotihoidon asiakaskustannus on selvityskunnissa (11 311 €) muihin kuntiin verrattuna keskimääräistä korkeammalla tasolla. Alle 3-vuotiaiden osuus kaikista asiakkaista on 19 %, mikä on kunta-aineistossa keskimää-räistä korkeampi osuus. Tämä selittää osin melko korkeita yksikkökustan-

nuksia. Keskimääräinen päiväkotikoko on vertailun suurimpia – yhteensä 73 asiakasta per yksikkö.

Esiopetuksessa olevien lasten osuus on keskimäärin 25 %. Ryhmäperhepäi-vähoidon osuus on keskimäärin 20 %.

Selvityksen kunnissa on yhteensä 49 henkilöä yli optimin eli tämän verran päteviä henkilöitä on enemmän kuin siinä tilanteessa, että kaikki ryhmät olisivat mitoituksen mukaisia. Muuta henkilökuntaa on yksi 18 asiakasta

kohden eli heitä on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin.

Perusopetus

Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus selvityskunnissa on 8 273 € ja se on kuntavertailussa keskimääräistä matalampi. Oppilaskohtai-

nen nettokustannus on myös alle keskimääräisen tason (7 840 €).

Kuva 22: Oppilaskustannukset ovat keskimääräistä edullisempia

Opetusryhmän keskimääräinen koko on 19 oppilasta2, hieman alle OKM:n

opetusryhmäsuosituksen (20 - 25 oppilasta), mutta silti vertailun korkeim-pia.

Tuntiresurssi oppilasta kohden on keskimäärin 1,8, hieman alle vertailukun-tien keskitason. Selvityskuntien sisällä on kuitenkin selkeitä eroja.

Kunnittain keskimääräiset opetusryhmien koot ovat:

Järvenpään opetusryhmäkoko on 22 oppilasta.

Keravan opetusryhmäkoko on 21 oppilasta.

Hyvinkään ja Tuusulan opetusryhmäkoko on 19 oppilasta.

2 Selvityksessä keskimääräinen opetusryhmäkoko on määritetty kotiluokki-en perusteella (esim. 1a, 1b jne.) Luokkien jakamista pienempiin ryhmiin eri aineiden opetuksen kohdalla ei huomioida.

0 € 1 000 € 2 000 € 3 000 € 4 000 € 5 000 € 6 000 € 7 000 € 8 000 € 9 000 €

10 000 € € / oppilas


Mäntsälän opetusryhmäkoko on 18 oppilasta.

Sipoon opetusryhmäkoko on 17 oppilasta.

Kuva 23: Opetusryhmäkoot ovat lähes OKM:n suositusten (20-25 oppilasta) mukaisia

Laskennallinen keskimääräinen koulukoko on kuntajoukon keskiarvossa -

yhteensä 221 oppilasta per koulu. Kunnittain koulukoko vaihtelee paljon:

Kerava: 327 oppilasta

Järvenpää: 279 oppilasta

Tuusula: 242 oppilasta

Hyvinkää: 222 oppilasta

Mäntsälä: 154 oppilasta

Sipoo: 150 oppilasta

Jalasjärvi 2012

Joensuu 2012

Järvi-Pohjanmaa 2012

Alajärvi 2012

Soini 2012

Vimpeli 2012

Kemi 2012

Kempele 2012

Kontiolahti 2012

Lieto 2012

Liminka 2012

Mikkeli 2012

Naantali 2012

Raisio 2012

6 000 €

7 000 €

8 000 €

9 000 €

10 15 20

€ / o

ppila

s

Opetusryhmäkoko

KU-8


Kuva 24: Keskimääräinen koulukoko on vertailun keskitasoa.

Koulukuljetuksien osalta oppilaskohtaiset kustannukset ovat vertailun pie-nimpiä (223 € per oppilas). Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden 8 % -osuus on vertailukuntien suurimpia.

Jalasjärvi 2012

Joensuu 2012

Järvi-Pohjanmaa 2012

Alajärvi 2012

Soini 2012

Vimpeli 2012

Kemi 2012

Kempele 2012

Kontiolahti 2012

Lieto 2012

Liminka 2012

Mikkeli 2012

Naantali 2012

Raisio 2012

6 000 €

6 500 €

7 000 €

7 500 €

8 000 €

8 500 €

9 000 €

0 50 100 150 200 250 300 350 400

Per

usko

ulun

kus

tann

ukse

t / o

ppila

s

Keskimääräinen koulukoko

KU-8


Yhteenveto nykyisestä tilanteesta

Väestö

Keski-Uudenmaan kuntien asukasluku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteenkin perusteella kasvaa edelleen. Viimeisten vuo-sien aikana Pornaisten asukasluku on kasvanut kuntajoukossa eniten, jopa yli 2 % vuodessa. Hyvin lähellä Pornaista ovat olleet Mäntsälä ja Nurmijärvi. Normaalein keinoin hallittavan kasvun rajana pidetään 1,5 % vuodessa, näiden kaikkien asukasluvun kasvu on ylittänyt tämän rajan. Kaikilla muil-lakin kunnilla kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin koko maassa

yleisesti.

Kaikkien kuntien väestö on mediaani-iältään nuorempaa kuin muualla maassa. Väestön kasvu tulee jatkumaan Tilastokeskuksenkin trendiennus-teen perusteella ja myös ikääntyminen jatkuu, mutta ikääntyminen ei tavoi-

ta muuta Suomea (mediaani-ikä kasvaa 46 vuodesta 50 vuoteen seuraavan kahden vuosikymmenen aikana). Väestönkasvu tulee olemaan nopeinta Ti-

lastokeskuksen ennusteen mukaan Sipoossa ja Mäntsälässä. Hitaimmankin väestönkasvun kunnassa Hyvinkäällä kasvu on kuitenkin yli puoli prosent-tiyksikköä vuodessa. Ennusteen mukaan minkään tarkasteltavan kunnan väestönkasvu ei tule ylittämään 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa.

Keski-Uudenmaan kaupunki 2009 2010 2011 2012

Yhteensä 237055 238937 240837 242738

- 14 47789 47522 47434 47222

15 - 24 27980 28354 28699 28920

25 - 44 63030 62624 62002 61566

45 - 64 68354 68723 68978 69383

65 - 74 17680 18944 20473 21890

75 - 12222 12770 13251 13757

Alueen erityispiirteenä on suuri asukasluvun kasvu, matala mediaani-ikä, sekä jatkuva ikääntyminen.


Palveluverkon nykytila

Kuva 25: Kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan koulu-, lukio- ja ter-veyskeskusverkko

Selvityksen kunnat käyttävät perusopetukseen yhteensä 195 miljoonaa eu-roa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 27,2 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatukseen käytetään 108 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiin-teistöjen ylläpitomenoihin 8,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 kouluja oli 120 ja niiden keskikoko oli 244 oppilasta. Päiväkoteja oli 142 ja niissä oli keskimäärin 58 lasta ilman esiopetusta. Varhaiskasvatusta palvelevia tiloja on 114.000 bruttoneliötä ja perusopetusta palvelevia tiloja 470.000 brut-toneliötä.


Kuva 26: Koulujen ylläpitokustannusten ja kokonaisneliöiden osuus kunnittain

Yllä olevat kaaviot osoittavat kuinka koulujen kokonaisneliömäärät ja tilojen

ylläpitokustannukset jakautuvat selvityksessä olevien kuntien välillä. Koulu-

jen ylläpitokustannuksista noin 2/3 muodostuu neljän suurimman kunnan Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärvin ja Tuusulan ylläpitokustannuksista. Pornaisten ylläpitokustannukset ovat selkeästi pienemmät kuin muiden sel-vityksen kuntien.

Kuva 27: Päiväkotien ylläpitokustannusten ja kokonaisneliöiden osuus kunnittain

Nurmijärvi 21 %

Tuusula 17 %

Hyvinkää 16 %

Järvenpää 15 %

Sipoo 14 %

Kerava 8 %

Mäntsälä 8 %

Pornainen 3 %

Perusopetuksen ylläpitokustannusten jakautuminen

Hyvinkää 19 %

Nurmijärvi 19 %

Tuusula 17 %

Järvenpää 15 %

Sipoo 9 %

Kerava 9 %

Mäntsälä 8 %

Pornainen 4 %

Perusopetuksen kokonaisneliöiden jakautuminen

Nurmijärvi 21 %

Hyvinkää 18 %

Tuusula 16 %

Järvenpää 14 %

Mäntsälä 10 %

Sipoo 10 %

Kerava 9 %

Pornainen 2 %

Varhaiskasvatuksen ylläpitokustannusten jakautuminen

Nurmijärvi 23 %

Hyvinkää 16 %

Järvenpää 15 %

Tuusula 15 %

Kerava 10 %

Mäntsälä 10 %

Sipoo 9 %

Pornainen 2 %

Varhaiskasvatuksen kokonaisneliöiden jakautuminen


Päiväkotien osalta ylläpitokustannusten ja kokonaisneliöiden osuus kunnit-tain mukailee perusopetuksen jakaumaa. Kuntien kokoerot ja suuri vaihte-luväli tulevat esille yllä olevissa kaavioissa.

Taulukko 1: Yhteenveto kuntien perusopetuksen kouluverkoista

Koulukoko ja määrä Neliöt Ylläpitomenot Toiminta/oppilas

Kunta yli 300

oppi-laita

299-100

oppi-laita

alle 100

oppi-laita

per oppilas

per oppilas

per brm2

ala-aste ylä-aste

Hyvinkää 9 3848 2 386 6 325 19,6 944 € 48,2 € 5 661 € 7 273 €

Järvenpää 5 2286 7 1525 1 57 18,7 1 055 € 56,5 € 5 507 € 8 341 €

Kerava 7 2789 2 390 1 75 12,9 650 € 50,4 € 5 119 € 6 522 €

Mäntsälä 5 1835 4 671 8 444 13,0 684 € 54,7 € 5 533 € 7 346 €

Nurmijärvi 9 3980 6 1237 8 543 14,7 947 € 64,3 € 5 095 € 6 297 €

Pornainen 1 510 1 135 3 178 20,4 918 € 45,1 € 5 833 € 6 919 €

Sipoo 2 1041 6 1118 6 315 18,1 1 488 € 82,2 € 5 031 € 6 686 €

Tuusula 9 3815 6 1181 5 307 14,9 866 € 58,1 € 5 417 € 7 232 €

Yhteensä /keskim.

47 20104 34 6643 39 2294 16,1 931 € 58 € 5 361 € 7 048 €

Taulukko 2: Yhteenveto päiväkotiverkoista

Kunta päiväkoteja lapsia lapsia/

pk brm2/ lapsi

ylläpito/ lapsi

ylläpito/ brm2

Toiminta/ lapsi

Hyvinkää 20 1346 67 13,8 1 092,1 € 78,9 € 9 322 €

Järvenpää 22 1510 69 11,2 776,4 € 69,1 € 7 767 €

Nurmijärvi 36 1549 43 16,6 1 136,9 € 68,4 € 14 918 €

Tuusula 18 1212 67 13,8 1 111,6 € 80,5 € 10 480 €

Kerava 14 1054 75 10,3 688,7 € 66,8 € 9 231 €

Mäntsälä 12 693 58 15,6 1 250,8 € 80,2 € 9 067 €

Sipoo 18 747 42 14,4 1 149,5 € 79,9 € 11 516 €

Pornainen 2 112 56 23,7 1 627,7 € 68,6 € 10 695 €

Yhteensä /keskim.

142 8223 58 13,8 1 019,6 € 74,1 € 10 375 €

Kustannusten vaihteluväli yksittäisten yksiköiden välillä on suurta. Toimin-nan kulut kouluissa vaihtelevat pääsääntöisesti 14 000 euron ja 4 000 eu-ron välillä per oppilas ja kiinteistöjen ylläpitokulut 3 700 euron ja 400 euron välillä per oppilas. Päiväkodeissa toiminnan kulut vaihtelevat pääsääntöises-

ti välillä 20 000 – 5 700 euroa per lapsi ja kiinteistöjen ylläpitokulut välillä 2 400 – 400 euroa per lapsi vuodessa.


Kuva 28: Kahdeksan kunnan opetuksen vuosittaiset kustannukset

koulukoon mukaan verrattuna opetushallituksen aineistoon kuntien keskimääräisistä kustannuksista

Alle sadan oppilaan kouluissa on 2231 oppilasta (8%), niiden kustannukset oppilasta kohden (ilman pääomamenoja) ovat 8 200 euroa per oppilas vuo-dessa ja tilaa on 19,1 neliötä per oppilas. Yli kolmensadan oppilaan kouluis-sa on 19 793 oppilasta (70%), niiden kustannukset oppilasta kohden ovat 6950 euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 15,4 neliötä per oppilas. Suuret

koulut ovat opetushallituksen aineistoon verrattuna suhteellisesti tehotto-mampia. Tällä on merkittävä vaikutus kokonaismenoihin, suurissa kouluissa on 70% oppilaista.

Kuva 29: Kahdeksan kunnan oppilaiden jakauma koulukoon mukaan

Päiväkotien keskimääräinen koko on 58 lasta. Yli puolet päiväkodeista on siis kolmen ryhmän päiväkoteja tai pienempiä. Pienestä yksikkökoosta joh-tuen päiväkotiverkossa on 237 työntekijää yli normaalimitoituksen.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kiinteistöjen mitoitus vaihtelee suu-resti. Mitoituksella tarkoitetaan kuinka monta bruttoneliötä rakennuksessa

on suhteessa sen oppilas- tai päiväkotilapsimäärään. Osa rakennuksista on

Yli 500 300-499 200-299 150-199 100-149 70-99 40-69 alle 39

K-U8 kunnat 6130 6 034 5 466 5 447 5 169 7 817 5 597 7 207

OPH 6086 6086 6340 6478 7144 7896 9015 11100

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000 O

pe

tuks

en

vu

osi

ttai

set

kust

ann

uks

et

yli 300 200-299 150-199 100-149 70-99 40-69 alle 39

oppilaita 19 793 4 056 1 306 1 269 1 215 747 270

oppilaita % 69,08% 14,16% 4,56% 4,43% 4,24% 2,61% 0,94%

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

0,00%

10,00%

20,00%

30,00%

40,00%

50,00%

60,00%

70,00%

80,00%


selvästi ylimitoitettu. Kun kouluissa oppilasta kohden tilaa tarvitaan opetus-hallituksen mitoitusohjeiden 12–14 bruttoneliötä per oppilas mukaan, on si-tä keskimäärin nyt 16,1 bruttoneliötä per oppilas. Vaihteluväli kuntien kes-ken on suuri. Keravalla on tilaa 12,9 neliötä per oppilas, kun Pornainen tar-

vitsee 20,4 neliötä. Vaihteluväli kuntien sisällä on vielä suurempi. Aineistos-sa on monta koulua, joissa tilaa on yli 27 neliötä per oppilas.

Keskikokoisissa 120 lapsen päiväkodeissa optimimitoitus per lapsi on 11,5 bruttoneliötä (RT 96-11003). Selvityksen kunnissa on nyt käytössä keski-määrin 13,8 bruttoneliötä. Keravalla päiväkodeissa on keskimäärin 10,3 bruttoneliötä per lapsi, kun Pornaisissa on käytössä yli kaksinkertainen määrä neliöitä per lapsi Keravaan verrattuna.

Yksi syy verkoston hajanaisuuteen, heterogeenisuuteen ja kiinteistöjen heikkoon kuntoon löytyy sen historiassa. Puolet koulujen neliöistä on ennen

vuotta 1969 rakennettuja, yksi kolmasosa on rakennettu jo ennen vuotta 1958. Päiväkotien osalta vastaavat vuodet ovat 1989 ja 1981, hoitoalan ra-kennusten osalta 1976 ja 1967. Ikänsä perusteella yli puolet kiinteistökan-nasta on siis tulossa peruskorjausikään lähiaikoina, jollei niitä ole jo perus-

korjattu. Tämän ikäiset rakennukset ovat toiminnaltaan ja tekniikaltaan vanhentuneita.

Kuva 30: Kahdeksan kunnan koulujen ikä (nykyiset neliöt raken-nusvuoden mukaan)

Koulurakentamisessa nähdään selkeä piikki 1940-luvun lopulla ja 50-luvun

aikana. Heti sodan jälkeen rakennetut koulut ovat edelleen käytössä ja muodostavat merkittävän osan koulukiinteistöistä Keski-Uudenmaan alueel-la.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

1800

-191

0

1911

1913

1915

1917

1919

1921

1923

1925

1927

1929

1931

1933

1935

1937

1939

1941

1943

1945

1947

1949

1951

1953

1955

1957

1959

1961

1963

1965

1967

1969

1971

1973

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

%-o

suu

s

brm

2

Kiinteistömassan kasvu - % Koulurakennukset


Kuva 31: Kahdeksan kunnan päiväkotien ikä (nykyiset neliöt raken-nusvuoden mukaan)

Päiväkotien osalta voimakkain rakentamisen aika on sijoittunut 1980-luvun loppupuolelle subjektiivisen päivähoito-oikeuden tultua voimaan. Keski-Uudenmaan päiväkotikiinteistöt ovat keskimääräisesti selkeästi uudempia kuin koulukiinteistöt.

Terveysasemat

Keski-Uudenmaan kuntien alueen nykyinen terveysasemaverkko kattaa 15 terveysasemaa ja 5 erillistä ilta- tai yöaikaan palvelua antavaa yksikköä. Päivä- ja ilta-aikainen päivystys toteutetaan pääsääntöisesti kunnan oman pääterveysaseman toimintana. Yöaikaista päivystystä tuottaa alueella Hy-vinkään sairaala, Peijaksen sairaala sekä Itä-Uudenmaan yhteispäivystys Porvoon sairaalassa.

Vertailtavissa kunnissa terveysasemien hoitaja- ja lääkärivastaanoton kus-

tannukset ovat tarkastelun pohjana käytettävään Kuntamaiseman kunta-vertailun keskitasoon nähden edullisemmat. Alueen kuntien keskitaso on 190€ asukasta kohden, kun koko vertailuaineiston keskitaso on 220€. Ter-veyskeskusten tehokkuuseroja selvittäneen tutkimuksen (Juho Aaltonen, VATT 2006) mukaan optimaalinen väestöpohja terveyskeskukselle olisi noin 25.000 asukasta. Vertailtavien kuntien terveysasemakohtaisissa väestöpoh-

jissa on suuria vaihteluita. Keskiarvo (väestöpohja/terveysasemien määrä) on n. 15 000 asukasta, joten väestöpohjaa kasvattamalla voitaisiin siis aja-tella saavutettavan kustannussäästöä.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0

2000

4000

6000

8000

10000 18

00-1

910

1911

1913

1915

1917

1919

1921

1923

1925

1927

1929

1931

1933

1935

1937

1939

1941

1943

1945

1947

1949

1951

1953

1955

1957

1959

1961

1963

1965

1967

1969

1971

1973

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

%-o

suu

s

brm

2

Kiinteistömassan kasvu - %

Päiväkodit


Kuntien palveluverkkojen nykytila ja tulevaisuuden

vaihtoehdot

Simulaatiomalli

Seuraavassa esitellään simulaatiomalli, jonka avulla voidaan tutkia erilais-ten palveluverkkojen vaikutusta kiinteistökantaan ja sen kustannuksiin. Si-mulaatiomallin avulla voidaan laskea erilaisiin yksikkökokoihin perustuvia vaihtoehtoja ja arvioida näin syntyviä kustannuksia ja säästöjä.

Malli on puhtaasti teoreettinen. Siinä on otettu lähtökohdaksi joko koko kiinteistökannan korvaaminen uudella tai kaikkien kiinteistöjen korjaaminen

uutta vastaavaan kuntoon. Tällöin voidaan rakennukset suunnitella täysin toiminnan ehdoilla mahdollisimman tehokkaiksi niin kiinteistönpidon kus-tannuksien kuin henkilökunnan mitoituksenkin näkökulmasta. Mallilla pyrit-tiin ennen muuta eri vaihtoehtojen mahdollisimman hyvään keskinäiseen

vertailtavuuteen.

Voidaan olettaa, että uudet tai uudenveroiset rakennukset ovat tilankäytöl-tään tehokkaampia kuin nykyiset. Mitoituksen lähtökohdaksi on otettu

suunnittelu- ja rahoitusnormeista yms. saadut käyttäjäkohtaiset pinta-alat, jotka on kerrottu käyttäjien määrällä. Ylläpitokulut neliömetriä kohden on oletettu samoiksi kuin nykyiset vastaavien rakennustyyppien ylläpitokulut. Peruskorjausten ja uudisrakennusten hinnoittelu perustuu neliöpohjaisiin rakennuskohtaisiin viitehintoihin.

Mallin lähtökohtana on, että ensin määritellään toiminnallisten yksiköiden koko ilman mitään kiinteistöistä aiheutuvia rajoituksia. Kiinteistöthän ollaan

kaikki lähtökohtaisesti täydellisesti uusimassa tai korvaamassa uusilla ra-kennuksilla. Toiminnallisten yksiköiden koko ja sen kautta toiminnan kus-tannukset on siis mallinnettu ensin ja kiinteistökulut ovat määräytyneet nii-

den mukaan.

Lähtökohtaisesti toiminnan ja kiinteistönpidon käyttäjäkohtaiset kulut ovat sitä alemmat, mitä enemmän käyttäjiä on, kuten seuraavasta VATT*:n kou-

luja koskevasta kaaviosta ilmenee. VATT:n mukaan kustannukset mini-moiva kunnan keskimääräinen koulukoko on noin 300 - 700 oppilasta.


Kuva 32: VATT*:in tutkimusten osoittama kustannustaso erikokoi-sissa kouluissa.3

Vastaava malli pätee myös kaikkiin muihin julkisiin palveluihin, jotka muo-dostuvat usean toimipisteen muodostamasta verkostosta.

Kuntakohtaisten palveluverkkomallien lähtökohtia

Päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa on mallinnettu kolmen eri vaihtoeh-toisen toteutustavan näkökulmasta – tiivis malli, väljä malli ja välimalli - kaikissa selvityksen kunnissa. Lähtökohtana on ollut tarkastella, kuinka vuoden 2012 verkko olisi kunnissa voitu rakentaa toisin. Saadut kustannus-säästöt perustuvat niin tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön kuin toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmä-

koot) ja käyttöasteen kasvattamiseen.

Alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulu-jen yksikkökokoa kasvattamalla. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin muut kustan-nukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta.

Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenki-

lökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Yhden esiope-tusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henki-löstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset.

Päiväkotien osalta laskennallista asiakasmäärää (lapsimäärää) on verrattu mitoituksen optimaaliseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää käyttöastetta (toimintapäivien ja läsnäolopäivien erotus), jota on kasvatettu

väljästä mallista tiiviiseen malliin. Yksityinen päiväkotitoiminta on jätetty huomioimatta.

3 Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus

1998-2004. VATT-tutkimuksia nro 127 *Valtion taloudellinen tutkimuskeskus


Seuraavassa on lyhyt analyysi kunkin selvityksen kunnan palveluverkon ny-kytilanteesta sekä kunnan tekemistä vaihtoehtoisista malleista, joiden avul-la on analysoitu kunnan palveluverkon säästöpotentiaalia.

Hyvinkää

Hyvinkään palveluverkolle on tyypillistä suuri neliömäärä per oppilas sekä muita kuntia korkeammat oppilaskohtaiset ylläpidon kustannukset. Sen ne-liökohtaiset kustannukset ovat alhaiset.

Hyvinkään päivähoitoverkolle on tyypillistä päiväkotien suuri määrä ja pieni koko. Keskimääräisessä päiväkodissa ei ole edes kolmea ryhmää. Päiväko-tien tilat ovat hyvin tiukasti mitoitettuja, jonka takia lapsikohtaiset kiinteis-

tökulut eivät ole kovin suuret. Toiminnan kulut ovat toiseksi alhaisimmat vertailukunnista.

Hyvinkään palveluverkko on suhteellisen tehokas, joten tehostamispotenti-aali on kohtuullinen. Hyvinkään verkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 4,8 M€ eli 106 euroa per asukas, välimallissa 6,4 M€ eli 139 euroa asukas ja tiiviissä mallissa 8,5 M eli 186 euroa per asukas. Neliöitä voidaan

vähentää mallista riippuen 20 000 – 31 000 hum2.

Kuva 33: Hyvinkään vaihtoehtoiset mallit

Järvenpää

Järvenpään kouluverkolle on tyypillistä keskisuurten (100-299 oppilasta) koulujen suuri osuus sekä suuri oppilaskohtainen neliömäärä. Järvenpään ylä-asteet ovat vertailun kalleimpia. Suuresta neliömäärästä johtuen Jär-venpään oppilaskohtaiset kiinteistöjen ylläpitomenot ovat vertailun toiseksi suurimmat vaikka sen neliökustannukset ovatkin kohtuulliset.

Järvenpään päiväkodit ovat vertailun suurimpia ja niiden tilamitoitus on ver-tailun toisiksi pienin. Järvenpään päiväkotitoiminnan kulut ovat vertailun al-haisimmat.

Palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 2,6 M€ eli 65 euroa per asukas, välimallissa 5,2 M€ eli 130 euroa asukas ja tiiviissä mallissa 6,3 M eli 158 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää malleissa n. 25 000 – 36 000 hum2.

Hyvinkään väljä malli

Hyvinkään välimalli

Hyvinkään tiivis malli


Kuva 34: Järvenpään vaihtoehtoiset mallit

Kerava

Keravan kouluverkolle on tyypillistä yli kolmensadan oppilaan koulujen suuri määrä. Keravan oppilaskohtainen neliömäärä on pieni, sen neliökustannuk-set ovat edulliset joten oppilaskohtainen kiinteistöjen ylläpitomeno on ver-

tailun pienin. Myös Keravan toimintamenot ovat vertailun edullisimpien jou-kossa. Keravan kouluissa on kyselyn mukaan paljon huonosta sisäilmasta johtuvia terveysongelmia.

Keravan päiväkotien tilojen mitoitus on koko vertailun pienin. Tämän vuoksi myös lapsikohtaiset kiinteistöjen ylläpitokulut ovat pienimmät. Keravan päi-

vähoitomenot ovat vertailun halvimmasta päästä. Keskimääräinen kerava-

lainen päiväkoti on vertailun suurin.

Keravan palveluverkko on nykyisellään melko tehokas, johtuen pitkälti pin-ta-alaltaan tiiviistä rakenteesta. Palveluverkosta on saatavissa säästöjä väl-jässä mallissa 2,4 M€ eli 71 euroa per asukas, välimallissa 3,0 M€ eli 84 eu-roa per asukas ja tiiviissä mallissa 3,95 M€ eli 114 per asukas. Neliöitä voi-daan vähentää nykyisestä n. 4 300- 7 900 hum2.

Kuva 35: Keravan vaihtoehtoiset mallit

Keravan väljä malli

Keravan välimalli

Keravan tiivis malli

Järvenpään väljä malli

Järvenpään välimalli

Järvenpään tiivis malli


Mäntsälä

Mäntsälän kouluverkolle on tyypillistä pienten ja keskisuurten koulujen suuri määrä. Alle puolet oppilaista on yli kolmensadan oppilaan kouluissa. Mänt-

sälän koulujen oppilaskohtainen pinta-ala on pieni, joten sen oppilaskohtai-nen kiinteistöjen ylläpitomeno on vertailun toiseksi alhaisin. Pienestä koulu-koosta johtuen toiminnan kustannukset ovat korkeita, yläasteiden osalta vertailun toiseksi korkeimmat.

Mäntsälän päiväkodit ovat suhteellisen pieniä. Mäntsälän päiväkotikiinteistö-jen ylläpitomenot per neliö ovat vertailun suurimmat.

Mäntsälän palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 2,0 M€

eli 99 euroa per asukas, välimallissa 3,6 M€ eli 179 euroa per asukas ja tii-viissä mallissa 4,7 M€ eli 233 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 13000 – 20500 hum2.

Kuva 36: Mäntsälän vaihtoehtoiset mallit

Nurmijärvi

Nurmijärven kouluverkolle on tyypillistä koulujen määrä ja pienten, alle sa-dan oppilaan koulujen suuri osuus. Nurmijärvellä on pienissä kouluissa enemmän oppilaita kuin missään muussa vertailun kunnassa. Koska Nurmi-

järvellä on kokonaisuudessaan eniten oppilaita, sillä ei kuitenkaan pienissä kouluissa opiskelevien suhteellinen määrä ole muita suurempi. Nurmijärven neliökohtaiset kiinteistöjen ylläpitomenot ovat vertailun kolmanneksi kor-

keimmat.

Nurmijärven päivähoidon toiminnan menot ovat vertailun suurimmat ja sen kiinteistöjen ylläpitomenot per lapsi kolmanneksi suurimmat. Päiväkodit

ovat tiloiltaan väljästi mitoitetut.

Nurmijärven palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 8,5 M€ eli 207 euroa per asukas, välimallissa 12,7 M€ eli 309 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 15,9 M€ eli 387 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vä-hentää nykyisestä n. 29000 – 39000 hum2.

Mäntsälän väljä malli

Mäntsälän välimalli

Mäntsälän tiivis malli


Kuva 37: Nurmijärven vaihtoehtoiset mallit

Pornainen

Pornaisten kouluissa on tilaa oppilasta kohden eniten vertailun kunnista. Koska sen neliökohtaiset kiinteistöjen ylläpitokoulut ovat vertailun toiseksi alhaisimmat, ovat sen oppilaskohtaiset kiinteistöjen ylläpitomenot vertailun

keskiarvossa. Pornaisten ala-asteiden oppilaskohtaiset toiminnan kulut ovat vertailun kalleimmat. Vaikka Pornaisissa on yksi suuri koulu, on silti sen op-pilaista suurempi osuus pienissä alle sadan oppilaan kouluissa kuin kellään muulla vertailun kunnalla.

Pornaisten päiväkotien tilat ovat vertailun väljimmät. Pornaisten neliökus-

tannukset ovat vertailun edullisimmasta päästä, mutta lapsikohtaiset kulut

ovat vertailun kolmanneksi kalleimmat.

Pornaisten palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 1,0 M€ eli 194 euroa per asukas, välimallissa 1,2 M€ eli 242 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 1,5 M€ eli 301 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 7000 – 8000 hum2.

Kuva 38: Pornaisten vaihtoehtoiset mallit

Sipoo

Sipoossa on paljon kouluja ja erikoisesti pienten ja keskisuurten koulujen osuus on suuri. Sipoossa on neljänneksi eniten neliöitä per oppilas. Kun

myös kiinteistöjen ylläpitomenot ovat suuret per neliö, ovat Sipoon oppilas-

Pornaisten väljä malli

Pornaisten välimalli

Pornaisten tiivis malli

Nurmijärven väljä malli

Nurmijärven välimalli

Nurmijärven tiivis malli


kohtaiset kustannukset vertailun suurimmat. Sipoon kiinteistömenojen osuus opetustoiminnan menoista on merkittävä.

Sipoossa on vertailun pienimmät päiväkodit. Keskimääräinen päiväkoti on alle kahden ryhmän kokoinen. Sipoon päiväkotien lapsikohtainen tila on

vertailun keskiarvoa, sen kiinteistökulut per neliö ovat vertailun neljänneksi korkeimmat ja lapsikohtaiset kiinteistömenot ovat hieman keskiarvon ylä-puolella. Toiminnan menot ovat toiseksi suurimmat.

Sipoon palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 4,0 M€ eli 214 euroa per asukas, välimallissa 5,4 M€ eli 289 euroa per asukas ja tii-viissä mallissa 6,8 M€ eli 365 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 19000 – 27000 hum2.

Kuva 39: Sipoon vaihtoehtoiset mallit

Tuusula

Tuusulan kouluverkosta voi sanoa, että se lähes kaikilla tavoilla tarkasteltu-

na edustaa vertailun kuntien keskiarvoa. Sen tilojen väljyys ja neliöhinnat ovat hieman keskiarvon alapuolella. Toiminnan kulut ovat hieman keskiar-voa suuremmat.

Tuusulan päiväkodit ovat suhteellisen pieniä ja ne on mitoitettu vertailun keskiarvoa vastaavasti. Ylläpitomenot per neliö ja per lapsi ovat hieman vertailun keskiarvon yläpuolella. Toiminnan menot ovat alle keskiarvon.

Tuusula palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 5,2 M€ eli 138 euroa per asukas, välimallissa 6,9 M€ eli 183 euroa per asukas ja tii-viissä mallissa 8,3 M€ eli 220 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 36000 – 42500 hum2.

Sipoon väljä malli

Sipoon välimalli

Sipoon tiivis malli


Kuva 40: Tuusulan vaihtoehtoiset mallit

Yhteenveto yksittäisten kuntien säästöpotentiaa-lista

Edellä esitettyjen yksittäisten vaihtoehtoisten mallien tarkastelussa lähtö-kohtana pidettiin palveluiden järjestämistä kunnan rajojen sisäpuolella.

Taulukko 3 Eri mallien tuomien asukaskohtaisten säästöjen vertailu

eri kunnissa

Yksittäisten kuntien tapauksessa mallin avulla muodostetut laskennalliset vuotuiset säästöt nykytilanteeseen nähden vaihtelevat väljän mallin mukai-

sissa kouluja päiväkotiverkoissa 25 eurosta 214 euroon per asukas, väli-mallin mukaisissa verkoissa 91 eurosta 309 euroon per asukas ja tiiviin mallin mukaisessa verkossa 119 eurosta 387 euroon per asukas.

Tarkasteltaessa vertailun yksittäisiä kuntia voidaan todeta, että etenkin Nurmijärven, Sipoon ja Pornaisten oman verkon säästöpotentiaali on mer-kittävästi suurempi kuin muissa kunnissa. Maantieteellisesti suhteellisen

Sipoo Pornainen Järvenpää Hyvinkää Mäntsälä Kerava Tuusula Nurmijärvi

tiivis malli 365 € 301 € 120 € 186 € 233 € 114 € 220 € 387 €

välimalli 289 € 242 € 91 € 139 € 179 € 87 € 183 € 309 €

väljä malli 214 € 194 € 25 € 106 € 99 € 71 € 138 € 207 €

0 €

50 €

100 €

150 €

200 €

250 €

300 €

350 €

400 €

450 €

eu

roa

/ a

suka

s /

vuo

si

Laskennalliset säästöt per asukas eri malleissa

Tuusulan väljä malli

Tuusulan välimalli

Tuusulan tiivis malli


pienelle alueelle hajautuneissa Keravalla ja Järvenpäässä tarkastelun sääs-töpotentiaali on noin puolet vertailukuntien keskitasosta.

Yhteensä Keski-Uudenmaan kahdeksalla kunnalla olisi mahdollista säästää yksittäisinä kuntina optimaalisella kouluja päiväkotiverkon rakenteilla 29-

56 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna nykyisiin verkon toiminnan ja kiin-teistöjen ylläpidon kustannuksiin. Jaettuna koko alueen väestöllä, tämä tar-koittaisi 121–225 € asukaskohtaisia vuotuisia säästöjä kahdeksan kunnan alueella.


Yhteisen palveluverkon tavoitetila

Virkamiesten näkemys Keski-Uudenmaan kaupun-

gin palveluverkosta

Edellä esitetyt analyysit olivat pohjana projektin aikana pidetyille tilaisuuk-sille. Tulosseminaarin ja projektiryhmän kokousten tarkoituksena oli antaa virkamiesjohdolle entistä perusteellisempi käsitys Keski-Uudenmaan kau-

pungin kiinteistöjen ja kiinteistönpidon nykytilasta ja lisäksi muodostaa yh-dessä linjaukset siitä, millä tavalla nykyistä tilannetta voitaisiin kehittää parhaalla mahdollisella tavalla.

Tulosseminaari 4.12.2013

Tilaisuuteen osallistuivat Keski-Uudenmaan kuntien ja kaupunkien virka-miesjohdon edustajat. Paikalla olivat:

Atte Honkonen (sivistys/talouspäällikkö, Hyvinkää) Jyrki Meronen (tilajohtaja, Järvenpää) Harri Lipasti (henkilöstöj., Tuusula) Merja Vikman-Kanerva (maankäyttöjohtaja, Kerava) Ilkka Holmila (kaupunginarkkitehti, Järvenpää) Kimmo Behm (kunnanjohtaja, Tuusula) Päivi Laitinen (JUKO, Pornainen)

Soile Karhinen (tilapäällikkö, Mäntsälä) Anneli Peltola (JyTy, Pornainen) Daniel Uusitalo (JHL, Hyvinkää) Seija Marttila (hallintojohtaja, Pornainen) Pekka Lintonen (sivistysjohtaja, Mäntsälä) Ulla-Maija Upola (MALY, Pornainen)

Esa Ukkola (siv.johtaja, Tuusula)

Jukka Pietilä (tekninen johtaja, Pornainen) Jouni Mattsson (kaup.ins., Hyvinkää) Jyrki Lindroos (JUKO, Kerava) Kirsi Contursi (JUKO, Hyvinkää) Aarno Kononen (kehitysjohtaja, Nurmijärvi) Leena Kokko (SOTE, Sipoo)

Juha Huotari (JHL, Sipoo) Christer Jakobsson (JUKO, Sipoo) Leila Kivi (Tehy, Nurmijärvi) Karita Valkonen (Super, Nurmijärvi) Maarit Nordbäck (JHL, Mäntsälä) Tuula Komokallio (JHL, Kerava) Mikko Silvast (tilapalvelupääll., Hyvinkää)

Jyrki Mattila (toimialajohtaja, Hyvinkää)

Kari Stenholm (talousjohtaja, Hyvinkää) Vesa Tuunainen (henkilöstöjohtaja, Hyvinkää) Pentti Halonen (sivistysjohtaja, Hyvinkää)


Tuuli Karjalainen (strategiasuunnittelija, Tuusula) Jussi Niemi (tilakesk.päällikkö, Tuusula) Erja Sihlman (varh.kasv.päällikkö, Mäntsälä) Janne Vainikainen (sivistys/talouspäällikkö, Mäntsälä)

Eija Rintala (SOTE, Mäntsälä) Hannu Seppälä (tekninen johtaja, Mäntsälä) Esa Siikaluoma (hallinto, Mäntsälä) Petteri Heino (sosiaalitaito, soster) Granlund Oy:n edustajina tilaisuudessa olivat Heikki Lonka ja Ville-Veikko Lallukka. Kuntamaisema Oy:n edustajina olivat Eero Vaissi ja Sirpa Romp-

painen. KUUMA –liikelaitoksen edustajana tilaisuudessa oli Johanna Viita. Konsultit esittelivät saamiaan tuloksia ja niistä keskusteltiin yhdessä.

Tehtiin ryhmätöitä, joissa pohdittiin Keski-Uudenmaan kaupungin toimitila-verkon erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Tarkoituksena on muodostaa kolme mahdollista mallia toiminnan parantamiseksi.

Kiinteistönpidon nykytila

Kiinteistönpidon nykytilasta ei tehty seminaarissa erillistä ryhmätyötä, kos-ka aihealue on käsitelty kuntakohtaisissa palveluverkkoselvityksissä jo ai-kaisemmin. Nykyisten kuntien kiinteistönpidosta pitää luonnollisesti pyrkiä poimimaan parhaat asiat mukaan mahdollisesti syntyvään Keski-Uudenmaan kaupunkiin.

Ryhmätöiden tuloksia

Seminaarissa tehtiin ryhmätyö, jossa mietittiin erilaisia keinoja sille, miten

Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkko voisi vastata mahdollisimman hyvin tulevaisuuden haasteisiin eri skenaarioissa.

Keskeisimpänä tuloksena ryhmistä nousi esiin palveluverkon kokonaisval-tainen kehittäminen, joka tarkoittaa erityisesti verkon uudistamista, tiivis-

tämistä, tehostamista sekä monikäyttöisyyttä. Tämä edesauttaisi Keski-Uudenmaan kaupunkia pääsemään eroon nykyisistä ongelmakohteista ja varmistamaan tulevaisuudessa sekä palvelujen että toimitilojen korkean laadun ja tehokkaan käytön. Tehokkaampaan verkkoon investoiminen tekisi myös vaadittavista investoinneista kohtuulliset, koska uusi palveluverkko vaatisi vähemmän hyötyneliömetrejä ja lisäksi toiminnasta saatavat säästöt

lyhentäisivät takaisinmaksuaikaa. Samalla myös julkisen liikenteen kehit-tämiselle syntyisi edellytyksiä.

Verkon kokonaisvaltaisessa kehittämisessä kaavoituksella on merkittävä

rooli. Kaavoituksella kaupunki pystyy vaikuttamaan mm. sekä julkisten että yksityisten palvelujen keskittämiseen ja joukkoliikenteen kehittymiseen.

Toinen tärkeä esille noussut kehittämiskohde on teknologian hyödyntämi-nen. Keski-Uudenmaan kaupunki voisi esimerkiksi kehittää uusia sähköisiä

tai liikkuvia palvelumuotoja, jotka voisivat osaltaan korvata tiloja ja vähen-tää henkilöstötarvetta.

Keski-Uudenmaan kaupungin visioksi saatiin:

”Hyvällä yhdyskunnan, toiminnan ja talouden suunnittelulla

ohjaten tiiviimpi ja tehokkaammin organisoitu, asiakasta

palveleva toimitilaverkko ja liikkuvat palvelut teknologiaa ja

joukkoliikennettä hyödyntäen”


Kolme mahdollista toimitilaverkkoa

Tässä kappaleessa kuvataan menetelmää, jolla vaihtoehtoisia toimitilaverk-koja voidaan hahmotella ja esitetään kolme vaihtoehtoista Keski-Uudenmaan kaupunkiin sovellettua mallia.

Kuten edellä esitetystä ilmenee, merkittävimmät kiinteistö- ja toiminnalliset kokonaisuudet, joiden tehokkuutta on syytä tarkastella Keski-Uudenmaan tapauksessa, ovat:

päiväkodit

koulut

Tässä luvussa esiteltävät mallit on tehty tulosseminaarissa 4.12.2013 esi-tettyjen ja ohjausryhmän kokouksessa 12.12.2013 vahvistettujen mallien

mukaan. Ne ovat teoreettisia tarkasteluja, joiden avulla etsitään uutta suuntaa toimitilaverkon ylläpidolle eivätkä ole tarkoitettu sellaisenaan to-teutettaviksi.

Simulaatiomallin tulokset - K-U8

Päiväkotihoidon osalta esitettävät mallit on mitoitettu K-U8-kuntien noin 8870 päiväkotiasiakkaan ja noin 2700 esioppilaan tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2012 alle 3-vuotiaita päiväkotihoidossa oli 1696 lasta ja osa-aikaisessa hoidossa yhteensä 1414 asiakasta. Esioppilaista pelkässä esiope-

tuksessa oli 694 esikoululaista.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus tulee seu-raavien lähivuosien aikana lisääntymään hieman.

Vuonna 2012 K-U8-kunnissa oli perusopetuksen oppilaita yhteensä 28535, joista yläkoululaisia oli yhteensä 9567. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan perusopetusikäisten määrä tulee seuraavan lisääntymään seuraa-

vien vuosien aikana. Korkeimmillaan ollaan vuonna 2035, jolloin perusope-tusikäisiä olisi 37757.

Kaikki esitettävät mallit on toteutettu campus-mallin mukaisesti, joissa niin päiväkoti, esiopetus kuin perusopetusyksiköt sijaitsevat tiiviisti toistensa lä-

hellä.

Oppilashuoltoa ja laajennettua 11-vuotista perusopetusta varten tulevat yk-siköt tarvitsevat hieman lisätilaa, jota tässä mallissa ei ole otettu huomioon. Aamu- ja iltapäivähoitoa on mahdollista järjestää olemassa olevissa kiinteis-

töissä.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

20

12

20

14

20

16

20

18

20

20

20

22

20

24

20

26

20

28

20

30

20

32

20

34

20

36

20

38

20

40

0-6-v yht.

7-15-v yht.


Tiivis malli

Tiiviissä mallissa on 23 koulua ja 38 päiväkotia. Mallivaihtoehdossa on kymmenen 8-sarjaista alakoulua (n. 1200 lasta per yksikkö), viisi 9-

sarjaista alakoulua (n. 1400 lasta per yksikkö) ja kahdeksan yläkoulua, jois-ta seitsemän on 15-sarjaisia (n. 1200 lasta per yksikkö) ja yksi 16-sarjainen (n. 1300 lasta per yksikkö). Päiväkotiyksiköitä on 38, ja ne on mi-toitettu 250 lapselle. Esiopetustoiminta on järjestetty jokaisen alakoulun ja päiväkodin yhteydessä. Tasaisesti esioppilaita kertyy noin 55 per yksikkö. Yksiköt (koulu ja esikoulu ja päiväkoti) sijaitsevat campus-mallin mukaisesti läheisessä yhteydessä, jolloin synergia on hyödynnettävissä optimaalisesti

niin pedagogisen polun kuin kustannusten näkökulmasta.

Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat alakoulun osalta 25,3 ja yläkoulun osalta 26,4 oppilasta.

Päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta ja henkilökuntamitoitusta kohote-taan optimiin ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti mitoi-tuksen sallimiin rajoihin. Tiiviissä mallissa muiden kuin henkilöstö- ja kiin-

teistökustannuksien odotetaan pienentyvän kohtuullisesti, koska tarkastel-tava kouluja päiväkotiverkko on supistunut erittäin merkittävästi.

Kuva 41 Tiiviin mallin mukainen kouluja päiväkotiverkko

Tiiviissä mallissa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa syntyy säästöä nykyisiin kustannuksiin verrattuna kiinteistökulut mukaan lukien n. 65,2 M€ vuodessa. Tilaa tarvitaan n. 198 000 huoneistoneliötä vähemmän.


Välimalli

Välimallin kouluverkossa on 34 koulua ja 46 päiväkotia. Kouluista kaksi on yläkouluja, toinen 7-sarjainen (n. 500 lasta per yksikkö) ja toinen 9-

sarjainen (n. 650 lasta per yksikkö). Neljä kouluista on 4-sarjaisia alakoulu-ja (n. 600 lasta per yksikkö). Loput koulut ovat yhtenäiskouluja, joista seit-semän on 6-sarjaisia yhtenäiskouluja (n. 1300 lasta per yksikkö), kaksitois-ta 4-sarjaisia yhtenäiskouluja (n. 900 lasta per yksikkö) sekä yhdeksän 3-sarjaisia yhtenäiskouluja (n. 650 lasta per yksikkö).

Laskennalliset opetusryhmäkoot koulun osalta ovat alakoulun osalta 23,8 ja yläkoulun 24,0 oppilasta.

Kaikki 46 päiväkotiyksikköä on mitoitettu 210 lapselle. Päiväkotiyksiköt on sijoitettu kouluyksiköiden läheisyyteen.

Välimallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan jonkin ver-ran ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti jonkin verran nykytilanteeseen nähden. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksi-en odotetaan skaalautuvan hieman, koska tarkasteltava kouluja päiväko-

tiverkko on supistunut merkittävästi alkutilanteeseen nähden.

Kuva 42 Välimallin mukainen kouluja päiväkotiverkko


Välimallissa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa syntyy säästöä ny-kyisiin kustannuksiin verrattuna kiinteistökulut mukaan lukien n. 51,9 M€ vuodessa. Tilaa tarvitaan n. 190 000 huoneistoneliötä vähemmän.

Väljä malli

Väljässä mallissa on 42 koulua ja 65 päiväkotia. Kouluista kahdeksan on 5-sarjaisia alakouluja (1-4 lk) (n. 450 lasta per yksikkö). Muut koulut ovat yh-tenäiskouluja seuraavasti: 26 koulua on 4-sarjaisia yhtenäiskouluja (1-9 lk, n. 800 lasta per yksikkö) ja kahdeksan koulua 5-sarjaisia yhtenäiskouluja

(5-9 lk, n. 550 lasta per yksikkö).

Laskennalliset opetusryhmäkoot olisivat alakoulun osalta 22,0 ja yläkoulun

osalta 22,1 oppilasta.

Päiväkotiyksiköitä olisi 65 ja ne olisi mitoitettu 150 lapselle. Esiopetusryh-mät sijoitettaisiin alakoulujen ja päiväkotien yhteyteen.

Väljässä mallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan vain

hieman ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti vähän ny-kytilanteeseen verrattuna. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksi-en odotetaan skaalautuvan kohtuullisesti, koska tarkasteltava kouluja päi-väkotiverkko on supistunut jonkin verran alkutilanteeseen nähden.


Kuva 43: Väljän mallin mukainen kouluja päiväkotiverkko

Väljässä mallissa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa syntyy säästöä nykyisiin kustannuksiin verrattuna kiinteistökulut mukaan lukien n. 36,9 M€ vuodessa. Tilaa tarvitaan n. 179 000 huoneistoneliötä vähemmän.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu


Toiminnan kustannuksilla tarkoitetaan tässä opetusryhmien koosta sekä

opetus- ja muun henkilökunnan määrästä aiheutuvia kustannuksia.

Taulukko 4 Toiminnan kustannusten vertailu nykytilanteen ja eri

mallien välillä

Kaikki muodostetut mallit toisivat merkittävän säästön nykyisiin toiminnan

kustannuksiin, säästön ollessa 10–20 %. Suurimmat säästöt syntyisivät varhaiskasvatuksessa (parhaimmillaan lähes 21 %). Perusopetuksen sääs-töpotentiaali on 10–19 %. Varhaiskasvatuksessa säästöpotentiaali on päi-väkotien kohdalla 10–20 %, ja esiopetuksessa 5–24 %. On syytä huomata, että suurin ero vaihtoehtojen välillä syntyy esiopetuksessa.

Kiinteistökustannukset

Kiinteistökustannukset muodostuvat ylläpitokustannuksista, kiinteistönhoidois-

ta sekä siivouksesta. Ruokapalvelut eivät ole kustannuksissa mukana. Säästöt muodostuvat vähenevistä neliöistä, koska neliöpohjaisten ylläpitokustannuksi-

en oletetaan pysyvän keskimääräisesti lähtötasolla.

Päiväkotitoiminta

Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki

yhteensä

Kustannukset 83 580 000 € 9 770 000 € 93 350 000 € 101 680 000 € 67 670 000 € 169 350 000 € 262 700 000 €

Tiivis malli 66 500 000 € 7 470 000 € 73 970 000 € 81 380 000 € 55 430 000 € 136 810 000 € 210 780 000 €

Välimalli 70 740 000 € 8 390 000 € 79 130 000 € 84 880 000 € 59 500 000 € 144 380 000 € 223 510 000 €

Väljä malli 75 650 000 € 9 270 000 € 84 920 000 € 89 690 000 € 63 220 000 € 152 910 000 € 237 830 000 €

0 €

50 000 000 €

100 000 000 €

150 000 000 €

200 000 000 €

250 000 000 €

300 000 000 €



Taulukko 5 Kiinteistökustannusten vertailu nykytilanteen ja eri mal-lien välillä

Kiinteistökustannuksissa säästö nykyiseen olisi 35–38% välillä. Suurimmat säästöt tulisivat alakouluista (44–48 %). Perusopetuksen säästöt vaihtelisi-vat 32–37 % välillä.

Kiinteistökustannusten erot selittyvät ennen muuta kiinteistöjen neliömääri-

en muutoksilla, koska neliökohtaiset kustannukset on oletettu samoiksi. Malleissa kaikki kiinteistöt olisivat uutta vastaavassa kunnossa eikä voida olettaa, että niiden hoidossa olisi eroja.

Päiväkotitoiminta Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä

Kustannukset 8 345 930 € 17 664 235 € 8 910 208 € 26 574 442 € 34 920 372 €

Tiivis malli 6 842 037 € 9 198 827 € 5 580 637 € 14 779 464 € 21 621 501 €

Välimalli 6 842 037 € 9 696 061 € 5 643 340 € 15 339 402 € 22 181 439 €

Väljä malli 6 842 037 € 9 944 678 € 6 082 267 € 16 026 945 € 22 868 982 €

0 €

5 000 000 €

10 000 000 €

15 000 000 €

20 000 000 €

25 000 000 €

30 000 000 €

35 000 000 €

40 000 000 €

Kiinteistöjen kustannukset


Kokonaiskustannukset

Kun lasketaan yhteen toiminnan ja kiinteistöjen kustannukset saadaan eri

malleista syntyvät kokonaiskulut ja nykytilaan verrattava säästö.

Taulukko 6 Kokonaiskustannusten vertailu nykytilanteen ja eri mal-lien välillä

Säästö on suurin tiiviissä mallissa (22 %) ja pienin väljässä mallissa (12 %). Pienin kokonaissäästö syntyy esiopetuksen väljän mallin kohdalla (5 %) ja vastaavasti suurin alakoulujen tiiviin mallin osalla (24 %).

Päiväkotitoiminta

Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki

yhteensä

Kustannukset 91 930 000 € 9 770 000 € 101 700 000 € 119 340 000 € 76 580 000 € 195 920 000 € 297 620 000 €

Tiivis malli 73 340 000 € 7 470 000 € 80 810 000 € 90 580 000 € 61 010 000 € 151 590 000 € 232 400 000 €

Välimalli 77 580 000 € 8 390 000 € 85 970 000 € 94 580 000 € 65 140 000 € 159 720 000 € 245 690 000 €

Väljä malli 82 490 000 € 9 270 000 € 91 760 000 € 99 630 000 € 69 300 000 € 168 930 000 € 260 690 000 €

0 €

50 000 000 €

100 000 000 €

150 000 000 €

200 000 000 €

250 000 000 €

300 000 000 €

350 000 000 €

Kokonaiskustannukset


Kiinteistöjen huoneistoneliöt

Eniten hukkatilaa on alakouluissa, joissa säästöpotentiaali olisi 118 000 – 129 000 hum2, joka vastaa noin 44 - 48 % alakoulujen tämänhetkisistä ko-konaistiloista. Malleissa kaikki kiinteistöt on mitoitettu ihanteellisen tilaoh-

jelman mukaan ja siksi säästöä syntyy toiminnan kannalta väljässäkin ver-kossa. Kyseessä on siis hukkatila, joka ei nyt hyödytä ketään ja joka vain kuluttaa luonnonvaroja turhaan.

Taulukko 7 Huoneistoneliöiden vertailu nykytilanteen ja eri mallien välillä

Investoinnit

Oletuksena investointiohjelmalle on, että kaikki kiinteistöt joko peruskorja-taan täydellisesti 80 % korjausasteella tai korvataan uudisrakennuksilla. Kiinteistökannan uudistumisaste on siis keskimäärin 90 %. Koulujen perus-korjaus- ja uudisrakennushankkeiden keskimääräiseksi neliöhinnaksi on ole-tettu 2200 euroa/ hum2

ja päiväkotien 2500 euroa/ hum2. Suuret koulut

ovat neliöhinnaltaan jonkin verran em. lukuja edullisempia ja pienet kalliim-pia, joten kyseessä on vain suuntaa-antava tulos.

Tässä ei ole otettu kantaa, mitä poistuvalle rakennuskanalle tapahtuu. Suu-rin osa siitä on huonossa kunnossa. Vaihtoehtoja ovat joko purku ja tontin myyminen/ottaminen toiseen käyttöön tai sitten rakennusten myynti tont-teineen. Jälkimmäisessä tapauksessa uusi omistaja joutuu korjaamaan ra-

kennukset uutta käyttötarkoitusta vastaavaksi. Tällöin vain rakennuksen rungolle voidaan laskea joku arvo. Todennäköinen myyntihinta vastaa näin ollen korkeintaan tontin arvoa. Koska ohjelma on teoreettinen, eikä ota


Tilaa nyt 175 479 276 920 139 684 416 604 592 082

Väljä malli 82 434 151 737 92 804 244 541 326 975

Välimalli 82 434 147 943 86 107 234 050 316 484

Tiivis malli 82 434 140 357 85 150 225 506 307 941

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

Huoneistoneliöt eri vaihtoehdoissa


kantaa mitkä rakennukset poistuvat käytöstä ei niille ole tässä tarkastelussa annettu mitään hintaa. Kaikki mahdollisesti saatava myyntitulo tekee siis ohjelmasta entistä kannattavamman.

Uuteen malliin siirtyminen merkitsee kouluja päiväkotikiinteistöjen osalta

632–670 miljoonan euron investointeja. Edullisimmaksi tulee siirtyminen tiiviiseen malliin, koska neliöitä tarvitsee korjata ja rakentaa vähemmän.

Taulukko 8 Tarvittavien investointien määrä eri malleissa

Kun investointien arvo jaetaan vuosittaisella säästöllä, voidaan investoin-neille laskea kuoletusaika. Oletuksena on, että malliin ei siirrytä kerralla, vaan se voidaan rahoittaa suoraan syntyvillä säästöillä. Malliin ei ole lasket-tu mukaan korkokustannuksia. Tarkoituksena on vain tarkastella mallien ja eri kiinteistöryhmien eroja.


Väljä malli 185 476 905 € 300 438 864 € 183 751 484 € 484 190 348 € 669 667 253 €

Välimalli 185 476 905 € 292 927 892 € 170 491 068 € 463 418 960 € 648 895 865 €

Tiivis malli 185 476 905 € 277 905 949 € 168 596 723 € 446 502 672 € 631 979 577 €

0 €

100 000 000 €

200 000 000 €

300 000 000 €

400 000 000 €

500 000 000 €

600 000 000 €

700 000 000 €

800 000 000 €

Tarvittavat investoinnit


Taulukko 9 Investointien takaisinmaksuajat rahoitettuna saaduilla säästöillä

Kaikista malleista kannattavin on tiivis malli, koska investoinnit ovat pie-nimmät ja saavutettavat vuosittaiset säästöt suurimmat, koko kiinteistö-

kannan uusiminen vastaa vain 10 vuoden syntyneitä säästöjä. Perusopetuk-sen uusiminen vastaa kustannuksiltaan 10 vuoden säästöjä tiiviissä mallis-sa.

Väljä malli venyttää maksuajat päiväkotien osalta 20 vuoteen. Kokonaisuu-tena kaikki mallit maksavat kuitenkin itsensä takaisin ajassa joka on lyhy-empi kuin rakennusten normaali peruskorjausväli. Rahoituskustannuksia ei ole otettu huomioon, koska kunta on joka tapauksessa investoimassa vas-

taavan määrän.


Väljä malli 20 15 25 18 18

Välimalli 13 12 15 13 12

Tiivis malli 10 10 11 10 10

0

5

10

15

20

25

30

Investoinnit jaettuna vuosittaisilla säästöillä


Yhteenveto malleista

Edellä esitettyjen mallien perusteella, olisi mahdollista säästää pelkästään kouluja päiväkotiverkostoissa vuodessa 37–65 miljoonaa euroa ja luopua 179 000–190 000 huoneistoneliöstä. Simulaatiomalleissa tarkasteltiin kou-luja päiväkotiverkoston kiinteistökantaa, jonka laskennallinen laajuus on 506 000 hum2.

Investointi

M€

Toiminnan

säästö M€

Ylläpidon

säästö M€

Koulut ja päiväkodit 632–670 25–52 12–13

Uuden investointiohjelman lopputuloksena olisi uusi tai uudenveroinen kiin-teistökanta, jolloin toiminnan laatu paranisi huomattavasti.

Nykyisellä toimintamallilla tulot eivät riitä nykyaikaiseen kiinteistönpitoon. Osa uuden toimintamallin säästöistä olisikin suunnattava kiinteistönpidon tason nostoon niin, että siitä tulee aidosti toimintaa tukeva palvelu.

Edellä esitetyt mallit ja laskelmat ovat puhtaasti teoreettisia ja tarkastelevat

mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia. Jotta uuteen malliin voidaan siir-tyä, tarvitaan uusi toimitilaverkkojen suunnittelun, rakentamisena ja ylläpi-don toimintamalli.


Uusi kiinteistönpidon toimintamalli

Jotta päästään taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle kiinteistönpidon polulle, on luotava tätä tukeva toimintamalli. Mallille voidaan asettaa seu-raavia tavoitteita:

Se varmistaa kestävän taloudenpidon

Kaikille investoinneille on tehtävä tuottavuustarkastelu, joka perustuu toiminnan yksikkökustannuksiin (euroa/käyttäjä tms.)

Kiinteistönpito ja siihen liittyvät investoinnit ovat tukipalvelu, joka tu-kee tehokasta ydintoimintaa ja ne on organisoitava vastaavasti

Suomen kuntien tämänhetkistä investointien, kiinteistönpidon ja toiminnan suhdetta voidaan hieman yleistäen kuvata seuraavasti:

Kuva 44: Nykyinen toimintamalli: investoinnit ohjaavat

Malli toimii niin, että kunta päättää ensin rakentaa uuden palvelupisteen,

palvelupisteelle perustetaan kiinteistönpidon järjestelmät ja tätä kautta luo-daan puitteet toiminnalle. Investoinneista päätettäessä tehdään samalla palveluverkkoa ja kiinteistönpitoa koskevat päätökset. Kärjistäen voidaan sanoa, että toimintaa ja kiinteistönpitoa harjoitetaan, koska palvelupisteet on rakennettu, ei päinvastoin. Investointiprosessi on siis tärkeämpi kuin

palveluverkon suunnitteluprosessi tai kiinteistönpidon prosessi.

Investointien peruste on yleensä kaupunkirakenteessa tapahtuneet muu-

tokset: on rakennettu uusi alue ja siellä tarvitaan uusia palveluita. Perus-korjaus on eräs versio tästä: olemassa oleva rakennus on mennyt huonoon kuntoon ja se korjataan. Samassa yhteydessä voidaan ottaa huomioon toi-minnassa tai kiinteistönpidossa tapahtuneita muutoksia, mutta vain sen verran, kuin olemassa oleva rakennus tai siihen tehtävä laajennus mahdol-listavat.

Kun investointeja pyritään minimoimaan, tulee prosessista summaava: läh-tökohtana on aina jo syntynyt tilanne, johon reagoidaan pienimmällä mah-dollisella lisäresurssilla. Toimipisteiden matto laajenee tasaisesti kuin kas-vusto, rakennus rakennukselta. Toiminnan tarpeita ja toiminnalle tehok-kainta mahdollista verkkoa ei päästä koskaan hahmottamaan.

investointi kiinteistönpito toiminta


Uusi investointiohjelma lähtee aivan toisenlaisesta tavasta suhtautua toi-mintaan. Jotta investointiohjelma voidaan toteuttaa ja siitä saatavat laadul-liset ja taloudelliset edut hyödyntämään, on toimintamallia muutettava toi-mintalähtöiseksi.

Kuva 47: Uusi toimintalähtöinen toimintamalli

Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtö-kohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Minkälaista palvelu-

verkkoa ja minkälaisia rakennuksia toiminta tarvitsee voidakseen tuottaa palvelut laadukkaasti ja resursseja tuhlaamatta? Kun tähän kysymykseen on saatu vastaus, voidaan kiinteistönpidon palvelut suunnitella. Investoinnit ovat vain kiinteistönpidon eräs alaprosessi, jota tarvitaan, jotta palvelu-verkkoon voidaan tehdä muutoksia.

ristiriita

toiminta kiinteistönpito investointi

Kuva 46: Kasvamalla syntynyt

verkko

Kuva 45: Toiminnan kannal-

ta optimaalinen verkko


Yhteenveto ja johtopäätökset

Yhdistymisselvitykseen osallistuvien kuntien varhaiskasvatuksen ja perus-opetuksen palveluverkot koostuvat suuresta joukosta erikokoisia yksiköitä. Tehottomia ja toiminnan kustannusten osalta kalliita yksiköitä on sekä pien-ten että suurten kohteiden joukossa. Neliö- tai lapsikohtaisten kustannusten

hajonta on erityisen voimakasta pienien koulujen kohdalla, mutta Keski-Uudenmaan kuntien alueella hajonta on yllättävän suurta myös suurimpien koulujen kohdalla. Tehostamalla muutamien suurten ja kalliiden koulujen ti-lankäyttöä kuntien olisi kaikkein helpointa saada tuntuvia säästöjä kiinteis-tönpidossa.

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten näkökulmasta Keski-Uudenmaan kunnat

ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia vertailuaineistoon nähden. Kus-tannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin huomattavan suuria. Kou-luja päiväkotikiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannus-

ten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset.

Kunnat voisivat parantaa palveluidensa tasoa ja saada säästöjä uusimalla osittain vanhentuneet palveluverkkonsa. Kiinteistöverkkojen uusimisille on laskettavissa järkevät takaisinmaksuajat sekä potentiaaliset kustannussääs-

töt.

Kuva 48 Laskennallisten kouluja päiväkotiverkkomallien tuomat

asukaskohtaiset säästöt yksittäisten kuntien ja yhteisen kaupungin

tapauksessa.

0 €

50 €

100 €

150 €

200 €

250 €

300 €

Tiivis Väli Väljä

Asukaskohtainen säästöpotentiaali

Keski-Uudenmaan yhteisen kaupungin säästöpotentiaali

Yksittäisten kuntien säästöpotentiaali yhteensä


Tarkasteltaessa vertailun yksittäisiä kuntia voidaan todeta, että etenkin Nurmijärven, Sipoon ja Pornaisten oman verkon säästöpotentiaali on mer-kittävästi suurempi kuin muissa kunnissa. Saavutettavat kokonaishyödyt ovat kuitenkin suuremmat, jos kunnat kehittävät verkkoa yhdessä yli kun-

tarajojen.

Kuvan 48 mukaisesti kaikissa tarkastelluissa malleissa laskennallinen sääs-töpotentiaali olisi suurempi yhteisen kaupungin tapauksessa, jolloin kuntien väliset rajat eivät rajoittaisi palveluverkon rakennetta. Samalle lapsi- ja op-pilasmäärälle mitoitettu verkko toisi yhteisenä alueena 30–40 euroa suu-remmat säästöt asukasta kohden, kuin mihin kunnat pystyisivät itsenäises-ti. Rajulla varhaiskasvatus- ja perusopetuksen saneerauksella kuntien sääs-

töpotentiaali selvityksen perusteella on 37–65 miljoonaa euroa.

Vaikka kunnat eivät päättäisikään yhdistyä, niiden olisi suositeltavaa alkaa

suunnitella koko Keski-Uudenmaan palveluverkkoa yhtenä kokonaisuutena. Kiinteistönpidon organisoimisen ja kehittämisen näkökulmasta nykyiset tila-palveluyksiköiden yhdistämistä on syytä harkita kokonaisvaltaisen ja mah-dollisimman ammattitaitoisen kiinteistöyksikön saavuttamiseksi.

Kunnallisessa toiminnassa raha ei muutu suoraan palveluksi ja toiminnan laaduksi. Palveluverkko ja sen rakenne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka panostukset saadaan hyödynnettyä. Kehittämällä palveluverkkoa on mahdollista saada parempia palveluja enemmän, pienemmällä rahalla.


Lähteet

Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehok-kuus 1998-2004. VATT-tutkimuksia nro 127

Kari Nissinen (2003) Toimitilojen tehokkuuden ja toimivuuden mittaaminen työpitetarkastelun perusteella. Yhteenvetoraportti. VTT Rakennus- ja yh-

dyskuntatekniikka

Kari Nissinen (2006) Tilateho-hankkeen loppuraportti N:o1. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

KTI Ylläpidon kustannusvertailu, 2012

Leponiemi, Siitonen, Anttiroiko (2010): Julkisen ja yksityisen sektorin väli-nen yhteistyö. TY/Yhdyskuntatieteiden laitos

Nippola, Vainio, Huuhtala (2006) Rakennustyyppikohtainen peruskorjaus-

tarpeen arviointi kuntien rakennuksissa. Kuntaliitto

RT 96-11003 Päiväkotien suunnittelu. 2010. 28 s.

Tilastokeskus: Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980–2012

Tilastokeskus: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, 28.2.2013


LIITE 1: Toimitilojen sijainti ja väestöpohja


Toimitilojen sijainti ja väestöpohja

Koko kaupungin väestö on kasvanut tasaisesti ja väestönkasvun odotetaan jatkuvan edelleen, muuta kuitenkin matalampana. Väestönkasvu on ollut voimakkaimmillaan 1980-luvulla. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa

väestönkasvu on ollut voimakasta. Vuoteen 2040 mennessä väestön odote-taan lisääntyvän noin 60 000 asukkaalla tämänhetkiseen tilanteeseen näh-den.

Kuva 49: Keski-Uudenmaan kaupungin väkiluku 1980–20404

Väestönkasvu on tulevaisuudessa pienempää kuin aikaisemmin, mutta kui-tenkin yli 2 % lukemiin päästään vuoteen 2040 saakka. Suuret kasvuluvut

(yli 2 % vuosi) voivat johtaa suuriin investointeihin ja kuntien velkaantumi-seen. Tulevaisuudessa tulee siis varautua väestönkasvusta mahdollisesti syntyviin haasteisiin.

Kuva 50: Keski-Uudenmaan kaupungin väkiluvun kasvu- % 1980–2040 viisivuotiskausittain5

4 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/Sivut/default.aspx 5 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/Sivut/default.aspx

155 778 171 119

187 455 198 691

212 027 226 883

238 937 250 204

261 949 273 056

282 579 290 446 296 959

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

10,26 %

11,59 %

7,07 % 7,76 % 8,22 %

5,43 % 5,08 % 5,02 % 4,49 %

3,71 % 2,98 %

2,41 %


LIITE 2: Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset


Toimitilakustannukset

Kustannuksien tiliöinti

Tässä tarkastelussa käsitellään kustannuksia seuraavan kustannusjaottelun mukaisesti:

- Yhteiset tehtävät

- Yleishoito ja valvonta

- Lämpöhuolto

- Sähköhuolto

- Vesihuolto

- Siivous

- Kunnossapito

Yhteisten tehtävien kustannukset muodostuvat lähinnä hallinnollisista teh-tävistä.


Kuva 51: Siivouksen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

Kuva 52: Kunnossapidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

22,2 €

19,2 € 18,8 €

16,1 €

12,3 € 11,4 €

8,2 €

16,9 €

0 €

5 €

10 €

15 €

20 €

25 €

30 €

35 €

€/b

rm2 /

vuo

si k

esk

imää

rin

Siivouskulut rakennustyypeittäin KUUMA

Vertailukunnat

KTI toimistot 2012

9,8 €

7,3 €

6,4 €

5,2 € 5,1 € 5,0 €

3,7 €

6,3 €

0 €

2 €

4 €

6 €

8 €

10 €

12 €

€/b

rm2 /

vuo

si k

esk

imää

rin

Kunnossapitokulut rakennustyypeittäin KUUMA

Vertailukunnat

KTI toimistot 2012


Kuva 53: Sähköhuoltojen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

Kuva 54: Vesihuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

13,5 €

8,8 € 8,3 € 8,3 € 7,1 €

6,2 € 6,0 €

7,5 €

0 €

2 €

4 €

6 €

8 €

10 €

12 €

14 €

16 €

€/b

rm2 /

vuo

si k

esk

imää

rin

Sähköhuolto rakennustyypeittäin KUUMA

Vertailukunnat

KTI toimistot 2012

5,7 €

2,4 € 2,0 €

1,3 €

0,9 € 0,8 € 0,7 €

1,6 €

0 €

1 €

2 €

3 €

4 €

5 €

6 €

€/b

rm2 /

vuo

si k

esk

imää

rin

Vesihuolto rakennustyypeittäin KUUMA

Vertailukunnat

KTI toimistot 2012


Kuva 55: Lämpöhuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

Kuva 56: Ulkoalueiden hoidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

14,8 €

11,5 € 10,6 € 10,2 € 9,8 € 9,8 €

8,7 €

10,6 €

0 €

2 €

4 €

6 €

8 €

10 €

12 €

14 €

16 €

€/b

rm2/v

uo

si k

esk

imää

rin

Lämpöhuolto rakennustyypeittäin KUUMA

Vertailukunnat

KTI toimistot 2012

5,3 €

4,4 €

3,5 € 3,5 € 3,4 €

2,6 € 2,4 €

3,0 €

0 €

1 €

2 €

3 €

4 €

5 €

6 €

€/b

rm2 /

vuo

si k

esk

imää

rin

Ulkoalueiden hoito rakennustyypeittäin KUUMA

Vertailukunnat

KTI toimistot 2012


Kuva 57: Yhteisten tehtävien suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

Kuva 58: Jätehuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin

4,9 €

4,3 € 4,0 € 3,9 € 3,6 € 3,6 € 3,6 €

3,8 €

0 €

1 €

2 €

3 €

4 €

5 €

6 €

7 €

8 €

9 €

€/b

rm2 /

vuo

si k

esk

imää

rin

Yhteiset tehtävät rakennustyypeittäin KUUMA

Vertailukunnat

KTI toimistot 2012

1,7 €

1,3 € 1,2 € 1,2 €

1,0 € 0,9 € 0,8 €

1,1 €

0 €

0 €

0 €

1 €

1 €

1 €

1 €

1 €

2 €

2 €

2 €

€/b

rm2 /

vuo

si k

esk

imää

rin

Jätehuolto rakennustyypeittäin KUUMA

Vertailukunnat

KTI toimistot 2012


Kuva 59: Yksikön tilankäyttö suhteessa oppilasmäärään (Tarkasteluvuosi 2012)

Kuva 60: Yksikön tilankäyttö suhteessa lapsimäärään(Tarkasteluvuosi 2012)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

0

100

200

300

400

500

600

700

800

op

pil

ait

a b

rm

² /

op

pila

s

Tilankäyttö suhteessa oppilasmäärään

oppilaita brm² / oppilas Lin. (brm² / oppilas)

0

5

10

15

20

25

30

35

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Lap

sia

brm

² /

lap

si

Tilankäyttö suhteessa lapsimäärään

lapsia brm²/lapsi Lin. (brm²/lapsi)


Kuva 61: Koulujen ylläpitokustannukset kuluerittäin

Kuva 62: Rakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain

33,3 %

17,4 % 14,2 %

11,8 %

10,6 %

5,2 %

4,5 %

1,6 % 1,6 %

Siivous

Lämpöhuolto

Yleishoito ja valvonta

Kunnossapito

Sähköhuolto

Yhteistehtävät

Ulkoalueiden hoito

Vesihuolto

Jätehuolto

73,13

71,66

61,60

58,99

56,64

55,70

53,86

42,67

59,28

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Järvenpää

Sipoo

Tuusula

Nurmijärvi

Mäntsälä

Kerava

Hyvinkää

Pornainen

Rakennukset keskimäärin


Kuva 63: Koulujen suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain

Kuva 64: Päiväkotien suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain

82,2

64,3

58,1

56,4

52,6

50,4

48,2

45,1

57,80

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Sipoo

Nurmijärvi

Tuusula

Järvenpää

Mäntsälä

Kerava

Hyvinkää

Pornainen

Koulut keskimäärin

80,5

80,2

79,9

78,9

69,1

68,6

68,4

66,8

74,08

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Tuusula

Mäntsälä

Sipoo

Hyvinkää

Järvenpää

Pornainen

Nurmijärvi

Kerava

Rakennukset keskimäärin


Kuva 65: Hallintorakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain

Kuva 66: Kokoontumisrakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnit-tain

63,22

59,79

56,32

55,46

49,40

42,08

38,49

35,97

50,09

0 10 20 30 40 50 60 70

Hyvinkää

Järvenpää

Mäntsälä

Kerava

Tuusula

Nurmijärvi

Pornainen

Sipoo

Hallintorakennukset keskimäärin

68,92

68,11

63,80

60,02

56,62

55,69

45,13

29,92

56,02

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Pornainen

Järvenpää

Tuusula

Sipoo

Kerava

Mäntsälä

Nurmijärvi

Hyvinkää

Kokoontumisrakennukset keskimäärin


Kuva 67: Hoitoalan rakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain

102,50

78,80

60,50

59,91

59,79

58,54

47,63

40,86

63,57

0 20 40 60 80 100 120

Sipoo

Järvenpää

Tuusula

Mäntsälä

Nurmijärvi

Kerava

Hyvinkää

Pornainen

Hoitoalan rakennukset keskimäärin


LIITE 3: Käytetyt käsitteet ja laskentaperusteet


Käsitteet ja taustatiedot

Käsitteet

Bruttoala brm2

Rakennuksen bruttopinta-ala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Brutto-alaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta kerrosten sijainnista ja

sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksesta.

Huoneistoala hum2

Huoneistoala on yhtä huoneisto ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Huoneistoalaan ei lasketa lämpöeristämättömiä tiloja, kellarikerroksessa sijaitsevaa varastotilaa, eikä teknisiä tiloja.

Korjausvelka

Korjausvelka kuvaa tekemättä jätettyjä investointiluontoisia korjauksia.

Korjausvelkaa muodostuu, kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75 %:n. Korjausvelan määrää kertoo kuinka paljon rahaa rakennuksen ar-voa palauttaviin, eli investointiluonteisiin korjauksiin tulisi panostaa, jotta rakennuksen kuntoluokka saataisiin takaisin 75 %:n tasolle.

Taustatiedot

Ylläpitokustannusvertailut

Toteutuneet ylläpitokustannukset ovat ilmoitettu kustannusvertailuissa suh-teessa bruttoalaan kaikista vertailun kunnista. Kustannusvertailuiden vertai-luaineisto koostuu Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntien osalta Mäntsälästä, Tuusulasta, Järvenpäästä, Keravasta, Sipoosta, Pornaisista, Nurmijärvestä

ja Hyvinkäästä. Itä-Uudenmaan vertailuissa mukana ovat Sipoon ja Pornais-ten lisäksi Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Loviisa ja Porvoo. Muu vertailuai-neisto sisältää lisäksi Akaan, Valkeakosken, Mynämäen ja Hollolan tiedot.

Kustannukset ovat kuntien tilinpäätöstietojen toteutuneita lukuja. Mikäli kunnat eivät ole pystyneet jakamaan kustannuksia kiinteistöittäin, kuluerät on jaettu neliöiden suhteessa.


Toiminnan kustannukset on kerätty toimialojen ja Kuntamaisema Oy:n yh-teistyönä vuosien 2011 ja 2012 toteutuneista tilinpäätöstiedoista.

Simulaatiomallit

Simulaatiomallien tiedot perustuvat toteutuneisiin toiminnan ja ylläpidon kustannuksiin ja lapsimääriin. Perusopetuksen keskimääräisten ryhmäkoko-jen laskennassa lähtökohtana on käytetty OPH:n suositusta 20–25 oppilaan

ryhmistä. Varhaiskasvatuksen osalta lähtökohtana on lakimääräinen lapsi-hoitajasuhde.

Toiminnan vertailulaskelmien osalta käyttöasteet ja henkilökuntamitoitukset on kohotettu optimiin mitoituksen sallimien rajojen sisällä.

Kiinteistöjen ylläpidon laskelmien osalta ”säästöt” perustuvat tilojen mitoit-

tamiseen optimaalisesti säädösten ja suositusten sallimissa rajoissa. Var-haiskasvatuksen kohdalla tilamitoituksessa on käytetty RT:n kortin (RT 96-

11003) mukaisia suosituksia päiväkotien mitoitukselle. Suurissa, yli 126


lapsen yksiköissä tilantarpeen ei ole katsottu enää skaalautuvan suositellus-ta minimimäärästä, jolloin kiinteistöjen osalta suhteellinen säästö on las-kelmissa pienempi.

Perusopetuksen osalta lähtökohtana ovat OPH:n viitteelliset taulukot oppi-

laskohtaisesta tilantarpeesta erikokoisissa yksiköissä. Tilatarpeeseen päte-vät samat periaatteet kuin varhaiskasvatuksessa, jolloin yli 22 opetusryh-män yksiköissä oppilaskohtainen tilantarve on pysynyt samalla minimitasol-la.

Simulaatiomalleissa käytetyt kiinteistölaskelmat on laskettu huoneistoaloi-na. Mikäli huoneistoalatietoja ei ole luotettavasti ollut saatavissa on brutto-alan ja huoneistoalan välisenä suhteena pidetty suhdetta 0,88.

Kiinteistöjen ylläpidon neliökustannusten on oletettu pysyvän vuoden 2012 tasolla, jolloin mahdollisesti kalliimman uuden tekniikan hoidon kustannuk-

set korjaantuvat vähemmistä huoltokohteista saaduilla logistisilla säästöillä.

Kiinteistönpidon Timantti-malli

Granlundin timanttimalli on kiinteistönpidon toimintamalli. Malli toimii orga-nisaation strategisena työkaluna kiinteistöjen ylläpidon hallintaan, johtami-seen ja kehittämiseen.

Timanttimallissa on kuusi ”sakaraa”, jotka ovat kiinteistöpalvelut, korjaus-

tarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, so-pimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaisella sakaralla on asteikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osa-alueen tämänhetkistä tasoa. Samalla sa-karalla osoitetaan, mikä on kyseisen osa-alueen tavoitetaso organisaatios-sa.

Timanttimalli on toimintamalli kokonaisvaltaisen kiinteistönpidon hallintaan.

Timantin lähtökohtana on kiinteistöjen ylläpitotoiminnan nykytilan kattava arviointi eli nykytila-analyysi. Muun muassa kyselyn ja asiantuntijahaastat-teluin tehdyn arvion perusteella tunnistetaan organisaation vahvuudet, ke-hittämistarpeet ja asetetaan tavoitteet eri osa-alueiden kehittämiselle


(=Toimenpideohjelma). Timanttimallia voidaan hyödyntää muun muassa kiinteistö- tai palvelustrategian laadinnan lähtökohtana sekä niiden toteu-tusta tukevana työkaluna.

Kyselyn ja asiantuntijahaastattelujen avulla tehtävä nykytila-analyysi sisäl-

tää myös tavoitejohtamisen näkökulmat (Balanced Scorecard, ”BSC”) eli ta-lousnäkökulman, asiakasnäkökulman, sisäisten prosessien näkökulman sekä oppimis- ja kasvunäkökulman. Jokaiselle timanttimallin osa-alueelle määri-teltiin BSC-näkökulmien avulla tavoitteita, joita kiinteistökeskus arvioi it-searvioinnissaan. Asiakkaat puolestaan arvioivat tilatoimen toimintaa asia-kasnäkökulman avulla.

Toimenpideohjelma sisältää konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla asete-

tut tavoitteet saavutetaan. Toimenpiteitä kutsutaan ”hyväksi kiinteistönpi-don poluksi”. Timanttimallin avulla voidaan helposti todentaa ylläpidon ny-

kytila suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tarkastelussa huomioidaan

RESURSSIT – Mitkä ovat käytössä olevat resurssit ja miten niitä hyödyn-netään

MÄÄRITTELYT – Miten tehtävät on kuvattu ja määritelty

TOIMINTAMALLI – Miten resursseja hyödynnetään ja määrittelyjä nouda-tetaan

MITTAAMINEN – Miten toiminnan laatua seurataan ja miten se todenne-taan

EDELLÄKÄVIJYYS – Miten kehittäminen, asiakasnäkökulma ja läpinäky-vyys on huomioitu

Timanttimalli auttaa organisaatiota tunnistamaan ja valitsemaan sille par-

haiten soveltuvan kiinteistöjen ylläpidon tason. Nykytila-analyysi kertoo missä tällä hetkellä ollaan suhteessa tavoitteisiin. Toimenpideohjelma sisäl-tää konkreettiset toimenpiteet, hyvän kiinteistönpidon polun, jota pitkin etenemällä tavoitteeseen pääsy on helppoa ja etenemistä voidaan seurata.

Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen mittaaminen on edellytys laadun, tehokkuuden, toiminnan tulosten ja organisaation kyvykkyyden ke-hittämiselle. Seuraavassa tilakeskuksen itsearvio ja asiakkaiden arvio toi-

minnasta Timantti-mallin pohjalta.

Kysely

Keski-Uudenmaan kuntien palveluverkkosuunnitelman laadintaan kuului myös kiinteistöjen käyttäjille suunnattu kysely, joka toteutettiin vuoden 2013 aikana. Kysely toteutettiin Keravalla, Pornaisissa, Mäntsälässä, Si-

poossa ja Tuusulassa. Kyselyn laadinnassa konsultti käytti Internet-

pohjaista Survey Monkey – kyselyohjelmaa. Kysely lähetettiin kuntien kiin-teistöissä työskenteleville työntekijälle. Työntekijät saivat vastata anonyy-misti, mutta vastaajalta kysyttiin joitakin perustietoja, jolla arvioitiin olevan merkitystä vastausten analysoinnissa.

Kyselyn tarkoituksena oli kerätä palveluverkkosuunnitelmaa varten mahdol-lisimman paljon tietoa kiinteistökannan kunnosta ja toiminnallisuudesta. Li-

säksi käyttäjiltä kysyttiin kunnan tarjoamien kiinteistöpalvelujen tasosta.

Haastattelu

Haastattelujen tarkoituksena oli vastavuoroisesti saada palveluja tuottavien tahojen näkemyksiä Keski-Uudenmaan kuntien kiinteistöihin ja kiinteistön-pidon tilaan liittyen. Haastattelut suoritettiin kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Kyselyssä pyrittiin keräämään tietoa yksittäisten kiinteistöjen ti-

lasta, mutta haastatteluissa keskityttiin kiinteistönpitoon ja kiinteistöpalve-luihin yleisemmällä tasolla. Haastattelut tehtiin vuonna 2013. Haastattelui-


hin osallistuivat rehtoreita, päiväkotien johtajia, muiden kiinteistöjen edus-tajia sekä teknisten palveluiden johtajia.

Haastatteluista saatiin paljon uutta hyödyllistä tietoa ja lisäksi haastatelta-vat pystyivät kommentoimaan kyselystä saatuja tuloksia.


LIITE 5: Toiminnan kustannukset

Keski-Uudenmaan kaupunki PalveluverkkoselvitysKeski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys...

Documents

Transcript of Keski-Uudenmaan kaupunki PalveluverkkoselvitysKeski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys...