TÄSSÄ NUMEROSSA:

Kemi

1/2

010KEMIA

A. I. VIRTASENvaltakunnassa

LABORA- TORIOALAmuutosten pyörteissä

KAATO- PAIKASTAekokaivokseksi

PÄÄSTÖTalas CCS-tekniikalla

20 v

Valio Gefi lus® sisältää maailman tutkituinta LGG® maitohappobakteeria, joka on vahvista-nut suomalaisten vastustuskykyä jo 20 vuotta. Valio Gefi lus® — se alkuperäinen, suomalainen ja tutkituin.

Valio Gefi lus®VAHVA ANNOS

VASTUSTUSKYKYÄ.

VALIO

GEFILUS®AUTTAA PYSYMÄÄN

TERVEENÄ.

Valio_Gefilus_Kemia_145x202.indd 1 29.1.2010 9.10

Bruker Optics

About the size of a lab notebook, the world‘s smallest FT-IR spectrometer ALPHA will play a big part in your daily routine. Plug & play set-up, easy-to-use software, combined with Quick-SnapTM accessory modules assure powerful and reliable FT-IR analysis you expect from Bruker.

FT-IR

Contact us for more details: www.brukeroptics.com

think forward

easy software: an assistant guides you through your FT-IR analysis

RockSolid: robust and high performance interferometer design

for gas, liquid and solid samples

modularity: FT-IR measurements in transmission, ATR and reflection

Bruker Optics Scandinavia AB

Vallgatan 5SE-17067 SOLNATel: +46 8 655 25 30 Tel: +358 400 426 438 (FIN)E-Mail: optics@bruker.se

world‘ssmallestFT-IRspectrometer

... with the typical Bruker performance:

Moving science forward

Delivering the tools to shape your solution.

© 2

009

Ther

mo

Fish

er S

cien

tific

Inc.

All

righ

ts re

serv

ed.

Thermo Scientific products andservices meet all of your applicationneeds, from blood banking to food safetyto proteomics and stem cell research.

Rely on us for the broadest selection of quality laboratory equipment

and supplies. We serve more than 350,000 companies worldwide

in the pharmacuetical, biotechnology, environmental and healthcare

industries, as well as leading universities, diagnostic laboratories

and research institutes.

Our proven brands deliver excellence and innovation in:

• Centrifugation

• Biological safety cabinets

• Liquid handling

• Microplate instrumentation

• Water purification

• Incubation

To learn more, visit www.thermo.com

• Cold storage

• Chromatography columns and supplies

• Plastic labware

• Laboratory furnitureand fume hoods

THERMO FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 Vantaawww.thermofisher.com

tiedustelut: myynti.fi@thermofisher.com tilaukset: puh. 09-3291 0200asiakaspalvelu@thermofisher.com

LabSolutions_A4_1109:Layout 1 11/13/09 3:46 PM Page 1

4 1/2010KEMIA

SISÄLLYS

Jos sattumanvaraisia uudelleenjärjes-telyjä jatketaan, julkiset laboratoriopal-velut pirstoutuvat kokonaan, varoittaa professori Timo Hirvi. (s. 16)

Scan

stoc

kpho

to

Tutkimus on tehnyt Suomesta suo-lankäytön mallimaan, sanoo AIV-pal-kittu professori Pirjo Pietinen. (s. 6)

Nin

a D

odd

Mill

a K

auko

nen

Pout

iain

en O

y

Suomalais-laitoksista talteen-otettava hiilidiok-

sidi on kuljetettava laivarahtina Pohjan-

merelle asti. (s. 42)

6 Professori Pirjo Pietinen:

Suomi osaa viedä tutkimustulokset kansanterveyteen Leena Laitinen

10 Biokemiallinen tutkimuslaitos oli

A. I. Virtasen valtakunta Pekka T. Heikura ja Leena Laitinen

12 KIRJOITUSKILPAILUN SATOA Kahdeksan vuotta

Nobelistin opissa Seija Mäkinen

16 TÄTÄ MIELTÄ

Laboratorioiden kilpailukyky varmistettava Timo Hirvi

18 Nab Labs ja SGS Finland vahvistavat palveluitaan Yksityinen laboratoriokenttä tiivistyy Päivi Ikonen

22 AJANKOhTAISTA Bioliuotuksella Kaatopaikasta ekokaivos Sanna Alajoki

24 UUTISIA

30 NÄKÖKULMA E-hutunkeittoa Anja Nystén

”Maailmankuulu A.I.V.-professori esikuntineen”, otsikoi Suomen Kuvalehti vuodel-ta 1941. Oikealla on A. I. Virtanen itse, laitimmaisena vasemmalla legendaarinen sihteeri Helmi Jääkoski, välissä tutkijakuntaa. Lukupaketti 115 vuotta sitten syn-tyneen nobelistin valtakunnasta sivuilla 10–15.

30 KEMIA SILLOIN ENNEN

32 TUTKIMUKSESSA TAPAhTUU

36 Alkoholi on myrkkyä kudoksille Riskijuojat kiinni laboratoriossa Arja-Leena Paavola

38 Metsästä tankkiin Sellujäte bioetanoliksi Elina Saarinen

40 Kohti ekologisempaa energiantuotantoa Linde kehittää CCS-tekniikkaa Arto Jokinen

42 CCS-tekniikkaa tarvitaan myös Suomessa Sanna Alajoki

44 KOKOUKSIA, TAPAhTUMIA Från Montréal till Nådendal Världskonferens i kemi- och processteknik Tapio Salmi

Prosessien tehostaminen tuo säästöjä Helena Laavi

46 ULKOMAILTA

48 KEEMIKKO Sininen pilleri

49 hENKILÖUUTISIA

53 TULEVIA TAPAhTUMIA

54 SEURAT

56 PUOLET PETÄJÄISTÄ Pötsin täytteeksi sellua Pekka T. Heikura

5KEMIA1/2010

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS

Antti Mannermaa

10. helmikuuta 2010

Vol. 37 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerSauli Ilola 040 546 1241sauli.ilola@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520 tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroaKouluille 45 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2010 EUR 19)

OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto/TKKPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiPainos • Upplaga • Printing order 5 400 Forssan Kirjapaino, Forssa 2010ISO 9002

”Jonninjoutavuuksia”Meillä ei ollut muita esimiehiä kuin AIV, ei ollut väliesimiehiä, ei linja-organisaatiota, eikä kenenkään aikaa kulunut laitoksen ima-gon tai strategian miettimiseen. Jokainen sai keskittyä vain omaan tutkimustyöhönsä.”

”Laitoksessa vallitsi työn arvostuksen henki, ei siellä suoritettu arviointeja puhumattakaan että konsultit olisivat olleet meitä arvioimassa.”

Näin kuvaa tässä lehdessä yliopistonlehtori Seija Mäkinen koke-muksiaan nobelisti Artturi I. Virtasen työtoverina Biokemiallisessa tutkimuslaitoksessa, joka oli neljän vuosikymmenen ajan Suomen tieteen ylivertainen huippuyksikkö. AIV johti laitoksen kahta labora-toriota suvereenisti hämmästyttävällä energiallaan ja kiistattomalla arvovallallaan.

Voimme vain kuvitella, mitä ”jonninjoutavia turhanpäiväisyyksiä” vieroksunut Virtanen olisi sanonut tilanteesta, jota professori Timo Hirvi puolestaan kuvaa: ”Viimeisen vuosikymmenen aikana on teh-ty noin viisitoista laboratoriotoimintaan liittyvää selvitystä. Keskei-nen havainto on ollut, että laboratoriopalveluja on liikaa ja niissä on päällekkäisyyksiä.”

”Selvitysten merkittävimmät tulokset ovat kuitenkin olleet lisäselvi-tysten tekemiset ja laboratorioväen turhautuminen.”

Turhautunut lienee myös Hirvi, joka määrättiin vuonna 2007 sel-vittämään kireällä aikataululla valtion alaisen laboratorioanalytiikan yhteistoimintaa. Asiantunteva ja selväjärkinen selvitys ei virkamiesten käsiin päädyttyään johtanut juuri muuhun kuin uusiin selvityksiin.

Selvityksistä riippumatta ala on murroksessa sekä julkisella että yksityisellä puolella. Laboratorioita kilpailutetaan, lakkautetaan

ja yhdistetään, toimintoja ulkoistetaan ja alan osaajia irtisanotaan. Entistä pienemmältä

joukolta vaaditaan yhä enemmän.Parhaassa tapauksessa muutos-prosessi on hallittu, ja sen tulokse-

na syntyy järkevänkokoisia yksi-köitä, jotka tekevät laadukasta ja luotettavaa työtä ja kehittä-vät toimintaansa eteenpäin.

Pahimmassa tapauksessa muutos on sarja sattuman- varaisia päätöksiä, jotka rapauttavat suomalaista laboratorioalan osaamista ja johtavat puolivillaisiin, huo-

nosti hyödynnettäviin tuloksiin. Nobelistin perinnön vaalijoina

meiltä sopii odottaa parempaa.

Leena Laitinen

6 1/2010KEMIA

mukset professori Aaron M. Altschulin ohjauksessa.

”Aaron piti professorintyönsä ohella laihdutusklinikkaa kansanedustajille ja rakasti kalastusta. Hän haki joskus Mar-kun ja hurautti tämän kanssa Cadillacilla kalaan.”

Pietisen puheessa vilisee nimiä, kun hän muistelee opettajiaan ja esikuviaan uransa varrella: Paavo Roine, Antti Ahl-ström, Pekka Puska, Heikki Karppa-nen, Jaakko Tuomilehto, Jussi Huttu-nen… Hän pitää saamaansa tunnustusta kunnianosoituksena koko suomalaiselle ravitsemustutkimukselle ja jakaa avokä-tisesti kiitosta entisille ja nykyisille työ-tovereilleen.

Menestystarina suolan saannista

Suomalaiset kuluttajat ovat Pietisen mu-kaan valistuneita ja vastaanottokykyisiä. ”Esimerkiksi tuotteiden päällysmerkin-töjä seurataan meillä poikkeuksellisen hyvin, ja siksi niitä on voitu hyödyn-tää terveellisiin ravitsemustottumuksiin opastamisessa.”

”Meillä on myös hyvin toimiva tutki-joiden ja elintarviketeollisuuden yhteis-työ. Sen ansiosta markkinoille on saatu nopeasti esimerkiksi entistä vähäsuolai-sempia tuotteita ja sellaisia funktionaali-sia elintarvikkeita kuin ksylitoli, Benecol ja probiootit.”

”Suomi herättää kansainvälistä arvos-tusta poikkeuksellisesta taidostaan sovel-taa tutkimustyön tuloksia kansanterveys-työhön”, Pietinen sanoo. ”Täällä ei jätetä tutkimustuloksia pölyttymään vaan ryh-dytään toimeen.”

Suolan saannin vähentyminen on hä-nen mukaansa esimerkki menestysta-rinasta, josta muut maat ovat ottaneet hämmästellen mallia.

”Suomi on maailman ainoa maa, jos-sa on seurattu suolan saantia jo kolmen vuosikymmenen ajan. Tänä aikana suo-malaisten miesten laskennallinen suolan saanti on laskenut noin 15 grammasta ja

Professori Pirjo Pietinen:

Suomi osaa viedätutkimustulokset kansanterveyteen

A. I. Virtanen

-palkinnon saanut

professori Pirjo Pietinen

on tutkinut lähes

neljän vuosikymmenen

ajan ravinnon ja

terveyden välisiä

yhteyksiä. Hän kiittää

suomalaisten taitoa

soveltaa tutkimusten

tuloksia käytännön

kansanterveystyöhön.

Pirjo PietinenSyntynyt Kuopiossa 1947, •muuttanut viisivuotiaana Hel-sinkiin. Naimisissa, kaksi poi-kaa ja kaksi pojanpoikaa.

Opiskellut ravitsemustiedettä •Helsingin yliopistossa: maiste-riksi 1971, lisensiaatiksi 1973, tohtoriksi 1982.

Erikoistutkijaksi Kansanterveys- •laitokseen 1983, tutkimuspro-fessoriksi 1999.

Vierailevana tutkijana George-•townin ja Harvardin yliopistois-sa USA:ssa, Leuvenin yliopis-tossa Belgiassa ja WHO:ssa Genevessä.

Asiantuntijatehtäviä kotimaisis-•sa ja kansainvälisissä tutki-mushankkeissa sekä WHO:n ja EU:n työryhmissä. Luottamus-tehtäviä mm. WHO:ssa ja Suo-men Akatemiassa. Tunnettu tieteen popularisoija.

Tieteellisten julkaisujen pääai-•heita ravinnon yhteys veren-paineeseen, sydän- ja veri-suonitauteihin ja syöpiin sekä nuorten ravitsemus. Ohjannut kymmenen väitöskirjaa.

Sai 2007 ensimmäisenä naise-•na Euroopan maiden ravitse-mustutkijoiden kattojärjestön FENSin tunnustuspalkinnon.

Leena Laitinen

Vähältä piti, ettei joulukuussa palkitun tutkimusprofessorin ansiokas ura ravit-semustieteilijänä katkennut jo alkuunsa. Maisteriopintoihin kuulunut pakollinen koe-eläinkurssi oli Pirjo Pietiselle (sil-loin vielä Säämänen) miltei liikaa, eten-kin sinä ankeana viikonloppuna kun tuli hänen vuoronsa hoitaa rottia.

”Poikaystäväni Markku pelasti mi-nut. Siitä lähtien hän sai hoitaa likaiset työt ja minä siistit sisätyöt”, professori paljastaa hymyillen.

Kun nuoripari oli avioitunut ja saa-nut esikoispoikansa, Pirjo Pietinen sai stipendin ja tilaisuuden opintoihin Yh-dysvalloissa. Perhe matkusti lastenhoi-taja mukanaan Georgetowniin, jonka yliopistossa Pietinen aloitti suolatutki-

7KEMIA1/2010

Nin

a D

odd

”Keskeiset terveysriskit ovat niitä, joita voimme välttää ennen kaikkea omilla valinnoillamme”, Pirjo Pietinen korostaa.

8 1/2010KEMIA

naisten suolan saanti noin 11 gram-masta vuorokaudessa lähelle suosi-tusrajaa, joka on miehillä 7 ja naisil-la 6 grammaa vuorokaudessa.”

Vastaavana aikana sekä miesten että naisten aivohalvauskuolleisuus on reilusti puolittunut Suomessa.

”Osa hienosta kehityksestä selit-tyy verenpainelääkkeillä, mutta pys-tyimme myös toteamaan käytännös-sä sen, mistä vasta hiljattain on saa-tu pitävä tieteellinen näyttö. Jaakko Tuomilehdon vetämä tutkimus oli mukana meta-analyysissa, jossa to-dettiin, että aivohalvauksen riski pie-nenee lähes neljänneksen, jos suolan saanti laskee 5 grammaa vuorokau-dessa.”

”Monessa muussa maassa on nyt meneillään väestötutkimuksia ja ter-veyskampanjoita. Myös EU on aset-tanut kunnianhimoiset vähennysta-voitteet suolan saannille. Suomi on ollut selkeä edelläkävijämaa.”

Terveellisiä valintoja oltava helppo tehdä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sessa tutkimusprofessorina työsken-televän Pietisen työtä kiitetään mo-nipuoliseksi ja käytäntöön sovellet-tavaksi. Hän on tutkinut ravinnon yhteyttä muun muassa sydän- ja ve-risuonitautien sekä syöpien riskiin ja ollut mukana monissa kansainväli-sesti tunnetuissa hankkeissa.

Tällaisia ovat olleet muun muassa Pohjois-Karjala-projekti ja SETTI-syövänehkäisytutkimus.

Pietinen tunnetaan taitavana ravit-semustieteen popularisoijana. Monet muistavat hänet jo 1980-luvulta TV-sarjasta Terveyden avaimet, jossa hän esiintyi yhdessä Pekka Puskan ja Kaj Koskelan kanssa.

”TV:ssä oleminen oli hyvä tilai-suus, joka toi samalla mediakoke-musta”, Pietinen sanoo ja kääntää puheen uuteen huolenaiheeseensa, lasten ja nuorten yleistyvään liha-vuuteen.

”Kouluissa ei saisi olla karkki- ja limsa-automaatteja!”

”Tärkeä tehtävämme on muuttaa kansalaisten elinympäristö sellai-seksi, että terveellisten valintojen tekeminen on helppoa. Vielä on sar-kaa kynnettävänä.”

Pirjo Pietinen kiittää saaneensa lapsuuden-kodistaan tärkeimmät eväät ja perheeltään ratkaisevan tuen työ-hönsä.

Nin

a D

odd

Ensimmäistä kertaaravitsemustieteilijälleNobelisti Artturi Ilmari Virtasen mukaan nimetty palkinto jaettiin nyt 14. ker-ran, ja sen sai ensimmäisen kerran ravitsemustieteilijä. Palkinto luovutettiin 10. joulukuuta 2009 pidetyssä Ravitsemuksen Tutkimussäätiön juhlaseminaarissa.

Palkinnon jakavat yhdessä Suomalaisten Kemistien Seura, Biobio-seura (So-cietas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae) ja Ravitsemuksen Tutkimussäätiö. Palkintoon kuuluu 10 000 euron rahapalkinnon lisäksi hopei-nen mitali ja kunniakirja.

Palkinto on jaettu 2000-luvulla vain kerran aiemmin. Perinne päätettiin nyt elvyttää Ravitsemuksen Tutkimussäätiön 80-vuotisjuhlavuotena. Seuraava pal-kinnonjako on odotettavissa vuonna 2011, joka on YK:n ja Unescon nimeämä kansainvälinen kemian vuosi.

Palkinnon saajat ja tutkimusalat1965 ensimmäinen kappale A. I. Virtanen, toinen kappale Kansallismuseo1970 prof. Nils Ellfolk, proteiinikemia1974 prof. Eino Kulonen, lääketieteellinen kemia1975 prof. Melvin Calvin, biokemia1979 prof. Ichiro Chibata, biotekniikka1981 prof. Jarmo Visakorpi, lääketiede (lastentautioppi)1983 prof. Tor-Magnus Enari, biokemia1985 dos. Leevi Kääriäinen, molekyylibiologia1987 prof. Esko Nurmi, eläinlääketiede1989 prof. Mårten Wikström, biotekniikka ja biofysiikka1991 prof. Pirjo Mäkelä, lääketiede (bakteriologia)1995 prof. Ari Helenius, biokemia ja solubiologia1997 prof. Pekka Pyykkö, kemia2006 prof. Kai Simons, biokemia ja molekyylitiede2009 prof. Pirjo Pietinen, ravitsemustiede

• Yli 30% lisää lämmitystehoa• Keraaminen levyn pinnoite kestää kemikaaleja eikä naarmuunnu• Uusi tehokkaampi magneetti• Entistä matalampi rakenne• DrySyn Multi -osilla muutat sekoittajasi jopa 12-paikkaiseksi reaktioblokiksi!

• Vakuumi jopa alle 1 mbar• Alipaineen säätö pumpun nopeutta muuttamalla takaa tarkan ja tasaisen säädön.• Halutessasi täysin automaattinen haihdutus- prosessin alipaineen säätö• Hiljainen käyntiääni• Erotusastiat suojaavat pumppua sekä ympäristöä.

Parasta tekniikkaa pyöröhaihduttajakäyttöön: VACUUBRAND PC3001 VARIO

Lisätietoja:Berner Oy Terveys ja Tutkimus, Laboratoriolaitteet

Antti Jokipii, gsm 050 593 1030antti.jokipii@berner.fi

Heikki Suortti, gsm 050 300 1344heikki.suortti@berner.fi

Huolto – Oma huoltomme vastaa Vacuubrand- ja Heidolph-laitteiden huolto-, korjaus- ja varaosa-palveluista. Näin varmistamme, että hankkimasi laite palvelee Sinua pitkälle tulevaisuuteen.

UUDET Heidolph-magneettisekoittajat!

Kemiallisesti kestävät VARIO-kalvopumput

10 1/2010KEMIA

Suomen biokemian tutkimus ei alkanut ja kehittynyt yliopistoissa vaan Valion laboratoriossa ja Biokemiallisessa tutki-muslaitoksessa. Molempia johti Artturi Ilmari Virtanen (1895–1973), jota voi-daan ansaitusti kutsua Suomen biokemi-an isäksi. Virtasen syntymästä tuli kulu-neeksi 115 vuotta 15. tammikuuta.

Tohtorit A. I. Virtanen ja Frans Mi-kael Pitkäniemi toimivat aloitteenteki-jöinä, kun Kemiantutkimus-Säätiö (ny-kyisin Ravitsemuksen Tutkimussäätiö) perustettiin kesäkuussa 1929. Pitkäniemi oli vuosina 1908–1944 voinvientiosuus-liike Valion toimitusjohtaja. Virtanen taas johti vuodesta 1921 alkaen Valion vuonna 1916 perustamaa laboratoriota.

”Säätiö oli valtava tieteellinen menes-

Biokemiallinen tutkimuslaitos oli

A. I. Virtasen valtakunta

AIV-rehun ensimmäiset kenttäkokeet tehtiin heinäkuussa 1928 J. Tuiskulan

maatilalla Askolassa. A. I. Virtanen seisoo ylhäällä rehutuppo käsissään, vieressään Henning Karström, jonka

kastelukannussa on 2-normaalista suolahappoa.

Kuv

a te

okse

sta

Kal

evan

kadu

n A

kate

mia

, kuv

aaja

tunt

emat

on

Suoran toiminnan miesA. I. Virtanen oli jo 1930-luvulla va-kuuttunut siitä, että ruokasuolaan tulee lisätä jodia, jotta struuma saa-taisiin häviämään. Kesti kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin lääkin-töhallitus uskoi asian.

Vitkutteluun turhautunut Virta-nen sopi itse suolan maahantuojien kanssa, että nämä ottaisivat vastaan vain joditettua suolaa. 1950-luvulta alkaen struuma on vähentynyt Suo-messa merkittävästi juuri ruokasuo-laan lisätyn jodin ansiosta. Virtanen itse piti suolan jodilisäystä yhtenä elämänsä tärkeimmistä saavutuk-sista.

tystarina”, sanoo dosentti Touko Perko, jonka historiateos Ravitsemuksen Tutki-mussäätiöstä julkaistiin joulukuussa sää-tiön 80-vuotisjuhlien yhteydessä. ”Sen kulmakivinä olivat Valion hyvä herraon-ni ja A. I. Virtasen ainutlaatuinen rooli Suomen tieteessä.”

Huippututkijan vuonna 1925 kehittä-mä AIV-voisuola ja vuonna 1928 keksi-mä AIV-rehu olivat taloudellisesti erittäin merkittävinä tuoneet Virtaselle mainetta ja arvovaltaa Valiossa. Voi oli 1920-lu-vulla metsäteollisuuden tuotteiden jäl-keen maan toiseksi tärkein vientituote, ja rehuinnovaatio oli tuova Suomelle sen toistaiseksi ainoan luonnontieteiden No-belin vuonna 1945.

”Menestys takasi sen, että Valiossa

Suomen oloissa on hyvin erikoista, että tutkimuslaitos perustetaan yhtä tieteentekijää varten. Biokemiallinen tutkimuslaitos oli kuitenkin ennen muuta A. I. Virtasen valtakunta. AIV kuului myös laitoksen rakennuttaneen Kemiantutkimus-Säätiön vaikuttajiin.

Pekka T. Heikura ja Leena Laitinen

11KEMIA1/2010

yleensä suostuttiin Virtasen toiveisiin. Mutta kun tarpeet kasvoivat, heräsi aja-tus kansallisesta säätiöstä.”

Säätiöhankkeen taustalla olivat Vali-on ohella muutkin osuustoiminnalliset keskusliikkeet sekä maan pankit. Lisäk-si mukana oli vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia, kuten KOP:n pääjohtaja Ju-ho Kusti Paasikivi ja työväenliikkeen osuustoiminnan ykkösnimi, sosialide-mokraattisen puolueen mahtimies Väi-nö Tanner, vuosien 1926–1927 päämi-nisteri.

Taitava varainhankkija

Säätiön toimesta Helsingin Kalevanka-dulle Valion pääkonttorin viereen val-mistui kesällä 1931 Biokemiallinen tut-kimuslaitos, joka muodostui kahdesta laboratoriosta. Kemiantutkimus-Säätiön laboratorio keskittyi biokemiaan ja siitä versovien tytär- ja sisartieteiden teoreet-tiseen tutkimukseen. Laitokseen siirty-neen Valion laboratorion rooliksi mää-riteltiin maitotalouden soveltava tutki-mus.

Uudessa laitoksessa Virtasesta tuli kummankin laboratorion johtaja. Hän itse muutti perheineen rakennukseen ja pääsi siten helposti valvomaan tutkijoi-densa uurastusta aamuvarhaisesta yösy-dämeen.

”Kalevankadun Akatemiaksi kutsuttu tutkimuslaitos oli – vain vähän pelkistä-en – yhden miehen yritys”, Perko tote-aa. ”Sen erikoisessa organisaatiossa oli käytännössä vain kaksi tasoa: Virtanen ja kaikki muut. Laitos oli autonominen tie-teellinen valtakunta, jota Virtanen johti suvereenisti ja jota käytiin ihmettelemäs-sä isoin joukoin myös ulkomailta.”

Virtanen vastasi henkilökohtaisesti Biokemiallisen laitoksen yleissuunnit-telusta. Keskellä pahaa lamaa valmistu-nut moderni seitsenkerroksinen raken-nus tarjosi Suomen oloissa hulppeat tut-kimusmahdollisuudet.

Säätiön rahat tulivat Valion lisäksi muilta taustaliikkeiltä ja osin valtionapu-na. Lisävaroja Virtasen onnistui hank-kia Yhdysvalloista. Rockefeller-säätiö

Nin

a D

odd

myönsi laitokselle ensimmäisen kerran rahoitusta talvisodan sympatioiden vana-vedessä vuonna 1940.

Nobelin palkinto takasi rahantulon jatkumisen myös toisen maailmansodan jälkeen. Virtanen oli amerikkalaisille po-

liittisesti korrekti henkilö: hän vastusti jyrkästi kommunismia, mutta ei ollut myöskään natsimielinen. Laitoksen toi-mintaa tuki myös U.S. Agricultural Re-search Service.

Ympyrä sulkeutuu

1930-luvulla Kemiantutkimus-Säätiön laboratoriossa tutkittiin erityisesti bio-logista typensidontaa, kun taas Valion laboratorio keskittyi emmentaljuuston laadun ja AIV-rehun jatkotutkimukseen sekä patenttiasioihin. 1950-luvulla sää-tiön laboratorio keskittyi lehmien urea-ruokinnan tutkimiseen.

Neljän vuosikymmenen ajan Bioke-miallinen tutkimuslaitos edusti Suomen tieteen ehdotonta huippua. Kun Bioke-miallisen tutkimuslaitoksen saama Ame-rikan-rahoitus päättyi vuonna 1969, la-boratoriossa alkoi hiipumisvaihe, jonka sinetöivät Virtasen sairastuminen Parkin-sonin tautiin ja kuolema vuonna 1973.

Vuonna 1980 Kemiantutkimus-Säätiö lakkautettiin, ja sen toimintaa jatkamaan perustettiin nykyinen Ravitsemuksen Tutkimussäätiö. Kemiantutkimus-Sääti-ön toiminta siirtyi Valion laboratorioon, josta säätiö oli lähtöisinkin. Näin ympyrä sulkeutui.

Pekka T. Heikura on historioitsija ja vapaa toimittaja.

Lähteet

Touko Perko: Kalevankadun Akatemia. Säätiö – A. I. Virtanen – ravitsemus. Ra-vitsemuksen Tutkimussäätiö 2009.Touko Perko: Valio ja suuri murros. Otava 2005.

”Virtanen, Virtanen, Virtanen…”A. I. Virtanen olisi halutessaan pääs-syt Suomen presidentiksi vuonna 1956. Tätä mieltä on dosentti Tou-ko Perko, joka kirjoittaa parhaillaan uutta teosta nobelistin elämäntyön poliittis-yhteiskunnallisesta ulottu-vuudesta.

Patrioottisen, Neuvostoliittoa avoi-mesti inhonneen Virtasen valinnalla kylmän sodan ajan presidentiksi oli-si voinut olla kauaskantoiset, jopa kohtalokkaat seuraukset. Virtanen vastasi kuitenkin kieltävästi kokoo-muspuolueen tarjoukseen: ”Mie oon tiedemies enkä poliitikko.”

”Päätös oli varmaankin onni sekä tieteelle että Suomelle”, Perko päät-telee.

”Isänmaanystävänä Virta-nen oli kiinnostunut siitä, mitä tutkimuksen tulokset voisivat antaa oman maan ja kansan taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille”, Touko Perko kertoi kirjan-sa julkistustilaisuudessa 10. joulukuuta. Taustaku-vassa vuonna 1931 val-mistunut Biokemiallinen tutkimuslaitos Helsingin Kalevankadulla.

Virtasen viitoittamalla tielläRavitsemuksen Tutkimussäätiö perus-tettiin vuonna 1980 Kemiantutkimus-Säätiön seuraajaksi. Säätiön kautta Valio on päässyt osallistumaan perus-tutkimukseen, joka avaa tietä myös uu-sille tuotekehityshankkeille. Rahassa mitattuna säätiö ei ole kovin suuri tie-teen tukija, mutta omalla alallaan sen tuki on ollut merkittävää.

Vuodesta 1992 lähtien säätiön tuella on valmistunut 18 tohtoria ravitsemus- ja elintarviketieteen alalta. Tohtoriohjel-

ma on tiivistänyt tutkimuksen ja teol-lisuuden suhteita ja avannut Valiolle ovia tieteen maailmaan – aivan kuten A. I. Virtasen toiminta aikoinaan.

Säätiön uusin avaus on vuonna 2008 perustettu lääketieteellisen ravit-semusfysiologian lahjoitusprofessuuri Helsingin yliopistoon. Osa-aikaiseen virkaan nimitettiin Valion tutkimusjoh-taja Riitta Korpela, joka jatkaa pro-fessuurin ohella edelleen myös tässä tehtävässä.

12 1/2010KEMIA

Seija Mäkinen

Ensimmäinen haastattelijani olikin pro-fessorin vanhempi sihteeri, nti Jääkos-ki, joka oli myös laitoksen henkilöstö-päällikkö. Hänen tärkein kysymys kuu-lui: ”Ette kai vain ole naimisissa ettekä kihloissa?”

Kun olin tämän kriteerin läpäissyt kirkkaasti, pääsin käytävän toiselle puo-lelle AIV:n puheille. En edes muista, ky-

Työn muistot talteenKirjoituskilpailun satoa

Kahdeksan vuotta

Nobelistin opissa Olin viittä vaille 25-vuotias

maisteri lokakuussa 1964, kun

sain kehotuksen oman pääai-

neeni ravintokemian professo-

rilta Paavo Roineelta mennä A.I.

Virtasen haastatteluun. Ikäeroni

AIV:hen nähden oli 45 vuotta.

syikö AIV minulta mitään henkilökoh-taista, hän enemmänkin kertoili laitok-sella tehtävistä tutkimuksista ja lopulta kysyi, että voitteko sitten aloittaa huo-menaamulla.

Kun olin menossa kahden viikon ku-luttua vielä mikrobiologian cum laude -tenttiin, sovittiin, että tentin jälkeisenä aamuna saavun laitokselle. Tässä rekry-toinnissa ei vaadittu CV:tä, ei portfoliota tai mitään työnäytettä.

Totesin sittemmin, että tuo naimatto-muuskriteeri koski vain naispuolisia tut-kijoita, laitoksen tutkijamiehistä suurin osa oli perheellisiä. Kuitenkin niiden kahdeksan vuoden aikana, mitä siellä

työskentelin, väitelleistä oli naisia neljä, mutta vain yksi mies.

Mukaan lehmäprojektiin

Minä tulin mukaan urealla ja ammo-niumsuoloilla ruokittavien lypsävien lehmien projektiin. Aluksi sain laatia ai-heesta kirjallisuustutkimuksen. Ureaa ja ammoniumsuoloja oli toki käytetty leh-mien ruokinnassa muuallakin, mutta ei missään lypsävien lehmien ainoana typ-piravintona.

Koko urearuokintaprojekti oli synty-nyt, kuten suuret keksinnöt yleensäkin, jonkin toisen tutkimuksen sivutuotteena. Laitoksella oli v. 1958 tutkittu maitoon syntyneitä vieraita makuyhdisteitä ja sii-nä mielessä kehitetty ruokinta, joka si-sälsi mahdollisimman puhtaita ainesosia ja mahdollisimman vähän makua anta-via yhdisteitä. Se sisälsi mm. jauhettua Whatman suodatinpaperia, puhdasta sak-karoosia ja muita puhtaita yhdisteitä se-kä 15-typellä leimattuja ammoniumsuo-loja.

Tässä kokeessa todettiin, että muuta-man tunnin kuluttua maidon aminohapot olivat leimautuneet 15 N:llä, toisin sa-noen ammoniumsuoloja voitiin käyttää lehmän elimistössä maidon proteiinien synteesissä. Maidon proteiinit ovat pe-räisin veren vapaista aminohapoista.

Lehmällä on neljä mahaa: pötsi, verk-komaha, satakerta ja juoksutusmaha. Pötsi on n. 60–100 litraa tilavuudeltaan ja sisältää pääasiassa anaerobisia mikro-beja; bakteereita n. 1010 kpl /ml ja alkue-läimiä 105 kpl/ml.

Periaatteessa siis mikä tahansa sellai-nen rehu, jota pötsin mikrobit pystyvät hajottamaan, kelpaa lehmän rehuksi. Satakerrasta imeytyy vesi, ja juoksutus-mahassa ja ohutsuolessa tapahtuu entsy-maattinen ruoansulatus.

Vastavalmistunut ravintokemisti sai elämänsä tilaisuuden päästessään tutkijaksi nobelisti A.I. Virtasen la-boratorioon.J.

Kal

lone

n/R

avits

emuk

sen

Tutk

imus

säät

iö

Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka Seija Mäkinen piti Ravitsemuksen Tutkimussäätiön 80-vuotisjuhlaseminaarissa 10. joulukuuta 2009.

Naimattomuuskriteeri koski vain naispuolisia tutkijoita, laitoksen tutkijamiehistä suurin osa oli perheellisiä.

13KEMIA1/2010

Tehtävänäni oli tutkia näiden urealla ja ammoniumsuoloilla ruokittujen lehmien typpiaineenvaihduntaa ja ravitsemusti-laa. Kun kirjallisuustutkimus, joka joh-datti minut seikkaperäisesti aiheeseeni, oli valmis ja olin sen luovuttanut AIV:lle ja saanut heti seuraavana aamuna siitä palautteen, sain aloittaa laboratoriotyöt.

AIV oli lukenut katsaukseni tarkkaan, ja esitti kriittisiä kysymyksiä. Huomasin, että hän vaati erinomaisen täsmällistä kielenkäyttöä, mutta kritiikki oli raken-tavaa. Ilmeisesti hän oli siihen aika tyy-tyväinen, sillä sain myöhemminkin laatia hänelle erään toisen kirjallisuuskatsauk-sen hänen Amerikassa pitämäänsä luen-toa varten.

Äkeä verenseisauttaja

Me tutkijat teimme itse laboratoriotyöt laboranttiemme avustuksella. Minäkin sain oman laboranttini jonkin ajan ku-luttua. Työ oli siihen aikaan melko hidas-ta, sillä ei silloin vielä ollut automaatti-sia analysaattoreita. Meillä oli yksi au-tomaattinen aminohappoanalysaattori, joka sekin oli omassa laboratoriossa ra-

kennettu, myöhemmin saimme toisen.Virallinen työaika oli klo 8:sta klo

17:ään ja lauantaisin klo 8:sta klo 14:ään, mutta kun kävin ottamassa näytteitä leh-mistä, piti aikataulu luonnollisesti so-vittaa lehmien mukaan. Niinpä lähdin yleensä klo 03 yöllä laitoksen teknikon kanssa ajamaan professorin omalle tilal-le Sipooseen.

Siellä koelehmät olivat omassa na-vetassaan, joka enemmänkin muistutti laboratoriota kuin navettaa. Pötsinäyte otettiin syöttämällä lehmille letku sa-maan tapaan kuin ihmisiltä otetaan näyte mahalaukusta ja ohutsuolesta. Sekin laite oli omassa laboratoriossa rakennettu.

Sittemmin yhdelle lehmälle Porvoon eläinlääkäri Gösta Broberg operoi kyl-keen luukun, joka voitiin avata ja sulkea, ja kun sinne pani koko käsivartensa, sai näytteen otettua eri puolilta pötsiä. Se oli ensimmäinen ns. fistulalehmä Suomessa. Nyt niitä on esimerkiksi yliopiston koe-tilalla Viikissä.

Yksi lehmistä oli hyvin tempera-menttinen, hoitajilla oli jääkiekkoi-lijoiden polvisuojukset sitä lypsäes-sään eikä vieraileva egyptiläinen tut-

Verkostoinnin mestariOlen sitä mieltä, että AIV oli mes-tariverkostoija, vaikkei sellaista termiä ollut silloin edes olemas-sa.

Hän oli palkannut monipuolisen ja monitaitoisen joukon eri alojen asiantuntijoita tutkijoikseen; lai-toksella oli mm. kaikkien eri alo-jen kemistit, eläinten ruokintaan perehtynyt kotieläintieteilijä, kas-vifysiologi, matemaatikko-tilasto-tieteilijä, fyysikko, farmaseutti.

Laitoksella oli oma valokuvaa-ja, teknikoita, lasinpuhaltaja ja la-borantit, kielenkääntäjät ja kirjas-tonhoitajat. Kun jossakin asiassa tarvitsi syventää tietojaan, sen kun kysyi työtoverilta. Kirjastokin oli hyvin kattava.

Lisäksi laitoksella oli aina ul-komaisia tutkijoita 2–3 kerrallaan, ja näin ollen kielitaitokin koheni kummasti. Joka päivä sai puhua juuri niitä kieliä, joita oli oppinut koulussa.

AIV osasi kuitenkin useampia kieliä kuin kukaan meistä tutki-joista, mutta esimerkiksi venäjän kielestä ei saanut puhua hiiskaus-takaan, vaikka hän sitä varmaan Viipurissa koulunsa käyneenä hy-vin hallitsi.

kijaeläinlääkäri onnistunut saamaan sen kaulalaskimosta pisaraakaan verta. Hän luonnollisesti koki melkoista hä-peää, kun verinäytteen ottoa varten piti kutsua Porvoon eläinlääkäri paikalle. Sen lehmän tämä egyptiläinen nimitti varsinaiseksi verenseisauttajaksi.

”Onko uusia tuloksia?”

Meillä ei ollut muita esimiehiä kuin AIV, ei ollut väliesimiehiä, ei linjaorganisaa-tiota eikä kenenkään aikaa kulunut lai-toksen imagon tai strategian miettimi-seen. Jokainen sai keskittyä vain omaan tutkimustyöhönsä.

AIV:llä oli tapana tulla tupsahtaa mil-loin tahansa tutkijan työpöydän ääreen, ja vakiokysymys kuului: ”Mitä uutta? Onko uusia tuloksia?”

Kun siihen aikaan laboratoriotyö oli hitaasti etenevää, ei niitä uusia tuloksia suinkaan aina ollut esitettävinä, mutta

Yksi lehmistä oli hyvin temperamenttinen, eikä vieraileva egyptiläinen tutkijaeläinlääkäri onnistunut saamaan sen kaulalaskimosta pisaraakaan verta. Sen lehmän egyptiläi-nen nimitti varsinaiseksi verenseisauttajaksi.

Tutkijoiden arkeen kuului pötsinäytteen ottaminen lypsylehmäprojektin naudoilta.

J. K

allo

nen/

Rav

itsem

ukse

n Tu

tkim

ussä

ätiö

14 1/2010KEMIA

ei se AIV:tä näyttänyt haittaavan, silloin hän ennemminkin ryhtyi itse mietiskele-mään, mitä vielä on jäänyt tutkimatta.

Näytti siltä, että mitä vanhemmaksi hän tuli, hänhän oli jo yli 70-vuotias, niin sitä kiireempi hänelle tuli selvittää vielä sekin ja sekin asia.

Nuori tutkija kyllä jo ahdistui, pitäisi-kö minun nyt muuttaa tutkimusaihettani, mutta vanhemmilta tutkijoilta sain kyl-lä neuvon: ”Pysyttele entisessä aihees-sasi, AIV:llä on vain niin vilkas mieli-kuvitus.”

AIV ei siis puhaltanut niskaan, enkä häneltä kuullut koskaan käskyä väitös-kirjan kirjoittamiseen, mutta sitä vastoin työtoverit siihen kannustivat: ”Kyllä Si-nulla nyt on jo tarpeeksi aineistoa sen laatimiseen.”

Siihen aikaan piti tohtoritutkintoa var-ten ensin suorittaa ns. sivulaudatur, jonka sain tutkimukseni oheistuotteena mikro-biologiasta ja sitten myös lisensiaattitut-kielma, ja sekin syntyi melko vaivatto-masti samoissa puitteissa. Nippuväitös-kirjoja ei vielä liioin ollut olemassakaan. Kesälomallani luin niihin kuuluvat lop-putentit.

Kakkukahveja ja sipuliviinaaHeti alkuvaiheessa AIV kehotti liit-tymään ns. BIOBIO-seuraan, siis tie-teelliseen seuraan nimeltä Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae, minkä kokousten yhteydessä tieteelliset esitelmät pidettiin laitoksen luentosalis-sa.

Mieleeni on jäänyt se, miten tärkeää on esittää esitelmöitsijälle ns. tyhmä ky-symys – sen yleensä esitti Nils Erik Saris – siis se kysymys, miksi tutkit tätä aihet-ta ja mikä merkitys sillä on. Mieleeni on jäänyt myös erään hyvin ujonpuoleisen nuoren lääketieteen kandidaatin Jussi Huttusen mielenkiintoinen esitelmä ih-misen sokeriaineenvaihdunnasta.

Laitoksella pidettiin myös tutkijoiden omia kokoontumisia, joissa joko tutki-jat saivat esittää omia tuloksiaan tai sit-ten keskusteltiin, millaisia kiinnostavia juttuja oli löydetty tieteellisistä lehdis-tä. Viikonloppuisin kävimme usein niitä lehtiä lueskelemassa.

Sosiaaliseen elämäänkin saimme op-pia. Kun AIV sai kunniakirjoja, palkinto-ja ja mitaleita, niin laitoksen kirjastossa oli aina kahvi- ja kakkukutsut. Teimme

J. K

allo

nen/

Rav

itsem

ukse

n Tu

tkim

ussä

ätiö

Kemiantutkimus-Säätiön henkilökuntaa vuonna 1965. Istumassa vasemmalta Matti Kreula, Örn Wahlroos, Erkki Honkanen,

A.I. Virtanen, A.L. Muller, David Homer. Seisomassa vasemmalta P. Karvonen, Eino Matikkala, Tauno Moisio, Maija Saarivirta,

Eeva-Liisa Syväoja, Terttu Ettala, Seija Mäkinen ja E. Piironen.

kerran vierailun Turun yliopiston Bio-kemian laitokseen, jonka johtaja prof. Veikko Nurmikko oli myös aikoinaan ol-lut AIV:n tutkija. Samalla retkellä vierai-limme presidentin kesäasunnossa Kulta-rannassa.

Myös AIV:n omalle tilalle Sipooseen meidät vietiin jokavuotisille puutarha-kutsuille syksyn alussa. Siellä oli run-sas tarjoilu ja ruokajuomana kotikalja ja maito. Jokainen tiesi AIV:n suhtautumi-sen alkoholijuomiin; ”alkoholi on aino-astaan laboratoriokäyttöä varten”.

Kun työtoverini Eino Matikkala eris-ti sipuleista uusia rikkipitoisia peptide-jä, työn sivutuloksena syntyi kymmeniä litroja sipuliviinaa; hän jauhoi sipulit 96 % etanolissa.

Siihen aikaan Ruoholahdessa sijait-si ns. Liekkihotelli, joka oli alkoholis-tien yömaja, ja joka sai nimensä siitä, että heidän yleisin juomansa oli Liekki-niminen denaturoitu sprii. Ruoholahden sillan aluset olivat täynnä tyhjiä muovi-sia Liekkiviinapulloja.

Minä ravintokemistinä ehdotin Eino Matikkalalle, että mitä jos kannettaisiin illan pimeydessä nuo Sinun sipuliviinat

Jokainen tiesi AIV:n suhtautumisen alkoholijuomiin: ”alkoholi on ainoastaan laboratoriokäyttöä varten”.

15KEMIA1/2010

Lopuksi kerron esimerkin AIV:n vilkkaasta mielikuvituksesta ja häm-mästyttävän hyvästä ennustajan lah-jasta.

Joskus 60-luvulla hän jo pystyi ennustamaan, millaisessa yhteiskun-nassa me nyt elämme.

”Tulevaisuuden yhteiskunnassa vain yhdelle kolmasosalle työikäi-sestä väestöstä riittää töitä ja kaksi kolmasosaa joutuu olemaan lomalla. Siinä yhdessä kolmasosassa on kol-me ammattikuntaa, jotka eivät oike-astaan ehdi ollenkaan pitää lomaa. Ne kolme ammattikuntaa ovat:

1) Tiedemiehet ja tutkijat.Koska heitä on entistä enemmän ja uuden tiedon rakentaminen perustuu aikaisemman tiedon hallintaan, sen

hankkimiseen kuluu aikaa. Kun heitä on paljon enemmän kuin nyt, kilpai-lu on nykyistä paljon kovempaa ja myös siksi heillä on aina kiire.

2) Lääkärit.Tulee uusia tauteja ja uusia epide-mioita. Niiden hoitamiseen, hoito-menetelmien ja lääkkeiden kehittä-miseen aikaa kuluu paljon nykyistä enemmän.

3) Juristit.Miksi juristit, ettekö te nyt sitä tiedä? Koska suurempi osa väestöstä on lo-malla, siis ne kaksi kolmasosaa, he keksivät jonninjoutavista, turhanpäi-väisistä asioista riitoja, kuten kun-nianloukkausjuttuja, ja juristit ovat siksi aivan ylityöllistettyjä.”

AIV näki tulevaisuuteen

Ravitsemustieteen opettajaksiSeija Mäkinen työskenteli Biokemi-allisessa tutkimuslaitoksessa vuo-den 1972 loppuun ja siirtyi sen jäl-keen Helsingin yliopistoon, jonne hänet pyydettiin ravitsemustieteen apulaisprofessorin viransijaiseksi.

Yliopistossa Mäkinen jatkoi ra-vitsemustieteen opetustyötä eri nimikkeillä, työskenteli välillä tutki-jana Yhdysvalloissa ja jäi vuonna 2003 eläkkeelle yliopistonlehtorin virasta.

sillan alle, saisivat mahdollisesti myös terveellisiä rikkiyhdisteitä. Emmehän siihen uskaltaneet ryhtyä, kun tiesimme AIV:n suhtautumisen alkoholiin. Potkut siitä varmaan olisi seurannut kummalle-kin.

Toki itsekin järjestin usein kotikutsuja ulkomaisille tutkijoillemme.

Innostava ilmapiiri

Julkaisujen kirjoittamiseen AIV opetti siten, että hän otti tutkijan maatilalleen kokonaisiksi päiviksi. Siellä keskustelin AIV:n kanssa omista tuloksistani, ja mie-timme yhdessä sanontoja, niiden täsmen-nyksiä ym.

Hän saneli, minä kirjoitin lyijykynällä ruutupaperille joka toiselle riville. Kumi oli myös tärkeä työväline, sillä pyyhittin, korjattiin, kirjoitettiin. Totesin, että vaik-ka AIV oli silloin kirjoittanut ainakin yli tuhat artikkelia, kirjoitettiin, korjattiin, kirjoitettiin.

Sen jälkeen vasta artikkeli annettiin kielenkääntäjille. He halusivat vielä yk-sityiskohtaisesti perehtyä asiaan ja usein tulivat laboratorioon kysymään: ”Näy-tä se laite, millä olet tämän työn tehnyt, selitä minulle lyhyesti, miten se oikein tehtiin.” Hekin olivat aivan innostuneita meidän tutkimuksistamme.

Omat vuotuiset raporttimme kirjoi-timme suoraan englanniksi. Lopullisen kielentarkastuksen suoritti laitoksemme kemisti David Homer, ja häneltä sain myös mitä oivallisinta englannin kielen opetusta.

Laitoksessa vallitsi siis työn arvostuk-sen henki, ei siellä suoritettu arviointeja puhumattakaan siitä, että siellä vieraile-vat konsultit olisivat olleet meitä arvi-oimassa.

Tässä voisin siteerata professori Päi-vi Atjosta, joka kritisoi nykyistä tyyliä asettaa yliopistoväki jatkuvan arvioin-nin kohteeksi. Hän kirjoittaa (Ja vääntöä riittää, YLL 40 v, Finn Lectura 2009), että ”ei sika liho siksi, että sitä punnitaan joka päivä. Se lihoo hyvillä eväillä”.

Meillä vallitsi iloinen tunnelma ja in-nostava työnteon ilmapiiri, ja voin sanoa saaneeni sieltä hyviä eväitä muutakin kuin pelkkää työelämääni varten.

En muista, että laitoksella kukaan olisi maininnut sanaa eläkkeellepääsy, vaikka henkilökunnassa oli aika lähellä eläke-ikää olevia tutkijoita ja muuta henkilö-kuntaa.

Nti Jääkoskikin, joka oli jo yli 70-vuo-tias, oli hyvin tuohtunut ja vihainen ja

A. I. Virtaselta Seija Mäkinen oppi muun muassa julkaisujen kirjoittamisen taidon.

Seija

Mäk

isen

alb

umi

Yli 70-vuotias nti Jääkoski oli hyvin tuohtunut ja vihainen ja kulki laboratoriohuoneesta toiseen selittäen, että ”ajatella, professori panee minut nyt eläkkeelle”.

kulki laboratoriohuoneesta toiseen selit-täen, että ”ajatella, professori panee mi-nut nyt eläkkeelle”.

Nti Jääkoski sanoi kysyneensä profes-sorilta: ”Miksi minun pitäisi jäädä eläk-keelle, ettehän Tekään professori ole eläkkeellä, ja mehän olemme lähes yhtä vanhoja.”

16 1/2010KEMIA

TÄTÄ MIELTÄ

Laboratorioiden kilpailukyky varmistettavaLABORATORIOTOIMINNASSA myller-tää. Laboratorioita yhdistetään, niistä teh-dään liikelaitoksia tai ne yhtiöitetään. Uu-delleenjärjestelyjen seurauksena omis-tukset muuttuvat, ja moni kunnallinen tai valtion laboratorio lopettaa ennen pitkää toimintansa tai siirtyy osaksi yksityistä palveluntuottajaa.

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tehty noin viisitoista laboratoriotoimintaan liittyvää selvitystä. Niiden keskeinen ha-vainto on ollut, että laboratoriopalveluja on liikaa ja niissä on päällekkäisyyksiä.

Selvitysten merkittävimmät tulokset ovat kuitenkin olleet lisäselvityksen teke-minen ja laboratorioväen turhautuminen. Selvitysten suositukset eivät ole aiheut-taneet muutoksia, vaan niihin ovat johta-neet muut syyt.

Laboratorioiden uudelleenjärjestelyt ovat toistaiseksi olleet yksittäisiä, sattu-manvaraisilta näyttäviä hankkeita. Jos näin jatketaan, julkiset laboratoriopalve-lut pirstaloituvat kokonaan.

Julkinen laboratoriotoiminta kutistuu jo silmissä ja samalla sen kansainvälinen kilpailukyky. Nyt on aika toimia, sillä labo-ratorio-osaamisemme on vielä korkeata-soista. Sen menettämiseen meillä ei ole varaa.

LABORATORIOTOIMINNAN muutok-sen keskeisimpänä voimana on ollut se, että tuotetun tiedon määrä on monikym-menkertaistunut. Sata vuotta sitten kam-ferin rakenteen selvittäminen oli elämän-työ. Nykylaboratorio tuottaa analyysitie-toa päivässä yhtä paljon kuin 30 vuotta sitten vuodessa.

Asiaa kuvaa hyvin 1980-luvun alussa valmistunut väitöskirjani. Sitä varten tein kaasukromatografisia ja massaspektro-metrisia määrityksiä noin neljä vuotta. Laitetekniikan kehittymisen ja automati-soinnin ansiosta sama tieto voidaan nyt tuottaa alle viikossa.

Vielä kymmenen vuotta sitten korkean erotuskyvyn massaspektrometrit ja ICP-laitteet olivat tutkimuslaboratorioiden huippuosaamista, tänään ne ovat rutiini-laboratorioiden käyttökoneita.

JULKISIA laboratorioita on moitittu liial-lisesta rutiinin tekemisestä. Laboratorion työstä osan on kuitenkin oltava rutiinia, jotta osaaminen säilyy. Mutta mitä on ru-tiini?

Sellaisena pidetään usein helppoa analytiikkaa, kun taas monimutkaisten orgaanisten seosten tai hyvin pienten al-kuainepitoisuuksin määrityksiä ei koeta rutiiniksi.

Professori Timo Hirvi on Mittatekniikan keskuksen

ylijohtaja.

Mittauksista ei tee rutiinia niiden help-pous tai vaativuus vaan toistojen määrä. Rutiinianalytiikkaa voi yhtä lailla olla diok-siinin, toksiinien, mikrobien, kosteuden tai kokonaisrasvan määritys. Palvelutuotan-nossa määrä muuttuu laaduksi, kun taas julkiselle laboratoriolle uuden kehittämi-sen ja monipuolisen osaamisen tulee olla rutiinia ja muuttua edelleen laaduksi.

ANALYYSITULOSTEN perusteella tehdään isoja päätöksiä, mutta tiedon tuottaminen etääntyy päätöksen tekijäs-tä. Tehdasmainen laboratoriopalvelu ja automaattinen monitorointi tuottavat tie-toa sillä vauhdilla, että keskeisiksi asioiksi nousevatkin tuotetun tiedon luotettavuus ja tulkinta.

Itse näen meidän julkisen sektorin la-boratorioihmisten tärkeimmäksi tehtäväk-si päätöksentekijöiden tukena toimimisen sekä runsaan mittaustiedon luotettavuu-den ja jäljitettävyyden varmistami-sen. Tämä tarkoittaa tutkimuk-seen ja vertailulaboratoriotehtä-viin keskittymistä ja edellyttää toiminnalta metrologisten vaa-timusten mukaista statusta.

Metrologisen statuksen läh-tökohtana on menestyminen kansainvälisissä avaintason vertailuissa ja osallistuminen menetelmien kehittämiseen sekä standardointityöhön. Lisäksi meidän tulee osa-ta laskea kokonaismittaus-epävarmuus, hallita ver-tailumateriaalien käyttö ja järjestää vertailumittauk-sia sekä laitteiden kalib-rointia.

Tällä tavalla voimme varmistaa palvelulabora-torioiden luotettavuuden ja samalla auttaa päätök-sentekijöitä mittaustiedon käytössä. Ilman jäljitettä-vyyttä ja kalibrointia mittaa-minen on arvausta ja turhaa rahastusta. Mainosta mukail-len: ”se nyt vaan on tyhmää mi-tata väärin”.

timo.hirvi@mikes.fi

Mill

a K

auko

nen

oioInnovaatio2palkinto

Osal

listu

!

Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto jaetaan keväällä 2010. Palkinnon arvo on 20 000 euroa. Hakuaika päättyy 28.2.2010.

Osallistu kilpailuun tai kannusta muita osallistumaan!

Lisätietoja ja hakuohjeet: www.chemind.fi/innovaatiopalkinto

185x127_FIN_Kemia_Kemi.indd 1 18.01.2010 14:05:19 Uhr

18 1/2010KEMIA

Päivi Ikonen

Ciba Finlandin Raision tutkimuslabora-toriota uhkasi viime vuonna ovien sulke-minen. Laboratorio joutui vaakalaudalle, kun yhtiön ostanut kemianjätti Basf päät-ti uudelleenjärjestelyjensä myötä luopua laboratorio- ja kehitystoiminnoistaan Suomessa.

Raisioon kertynyt vankka paperiana-lytiikan kokemus ei kuitenkaan valunut hiekkaan, vaan laboratoriolle löytyi kuin löytyikin uusi omistaja ja toiminnan jat-kaja.

”Erittäin kiinnostava ja tietysti haas-tavakin hanke”, kertoo Raision liiketoi-minnan ostaneen Nab Labs Oy:n kehi-tysjohtaja Mikko Sainio. ”Kaikkiaan oi-

Nab Labs ja SGS Finland vahvistavat palveluitaan

Yksityinen laboratoriokenttä tiivistyy

Julkisessa laboratoriotoi-

minnassa kuohuu, mutta myös

yksityisellä sektorilla tapahtuu.

Pirstaleinen kenttä on vähitellen

tiivistymässä. Sekä suomalainen

Nab Labs että kansainväliseen

konserniin kuuluva SGS Finland

laajentavat toimintaansa yritys-

kaupoin ja ulkoistamissopimuk-

sin. Nab Labsin tuorein hankinta

on Ciba Finlandin Raision

tutkimuslaboratorio. SGS

puolestaan on avannut uuden

laboratorion Kotkassa.

Ionikromatografilla työskentelevä Rai-sion laboratorion laborantti Jaana

Lempiäinen siirtyi muun henkilöstön

mukana vuoden alussa Nab Labsin

palvelukseen.

”Suomalaiset, kansainvälisessä vertailussa pienet laboratoriot pärjää-vät erikoistumalla”, sanoo Nab Labsin Mikko Sainio. ”Nab Labs hallitsee met-säteollisuuden ana-lytiikan, jonka osaa-minen ei muualla ole kovinkaan yleistä.”

Nab

Lab

s

kein hyvä askel yhtiön kehittämisessä.”Basf puolestaan jatkaa edelleen Raisi-

on laboratorion palveluiden ostajana. ”Ei tosin entisillä volyymeillä, joten meillä on tavoitteena löytää muita asiakkuuksia Raision toiminnan tueksi.”

Raision laboratorio on erikoistunut pa-perikemikaalien puhtaus- ja koostumus-määrityksiin sekä massan-, paperin- ja kartonginvalmistuksen vaativaan saostu-ma-analytiikkaan.

Metsäteollisuuden prosesseihin liitty-vä analytiikka on ollut Nab Labsin vah-vaa aluetta jo ennestään, mutta Raision laboratorio tuo silti yhtiön osaamispalet-tiin merkittävän lisän, Sainio sanoo.

”Erityisesti suurimmassa laboratorios-samme Raumalla teemme kuitu- ja pa-perianalytiikkaa, mutta saostuma-analy-tiikassa meillä ei tähän asti ole ollut niin korkeatasoisia laitteita ja osaamista kuin Raisiossa.”

Raision laboratorion laitteistoon si-sältyy muun muassa monipuolista ioni-, kaasu- ja nestekromatografiaa, elektroni-

Nab

Lab

s

19KEMIA1/2010

sekä ulkoistajan että meidän kannaltam-me”, Sainio sanoo.

Vaikka massa- ja paperiteollisuus, Nab Labsin merkittävin asiakaskunta, näyttää Suomesta hiipuvan, Sainio uskoo juuri ulkoistamiskehityksen turvaavan yhtiön menestyksen jatkossakin.

”Alan laboratoriotyön kokonaisvolyy-mi varmaan laskee, mutta samalla va-paasti markkinoilla oleva volyymi kas-vaa, kun yritykset käyttävät yhä enem-män ostopalveluja.”

”Sitä paitsi meillä on asiakkaita myös muualla teollisuudessa, enenevässä mää-rin esimerkiksi kemian-, metalli- ja ener-giateollisuudessa.”

Raision laboratorion hankinnan myötä Nab Labsista tuli osakas myös Top Ana-lytica Oy:ssä, joka tarjoaa monipuolisia pinta-analytiikan palveluita Turussa.

Yhtiö onkin hakemassa uusia asiak-kuuksia myös suurteollisuuden ulko-puolelta.

mikroskooppi sekä NMR-laite.Raision koko 11 hengen henkilöstö

siirtyi vuoden alussa Nab Labsin palve-lukseen vanhoina työntekijöinä – ja tyy-tyväisinä siihen, että työ jatkuu.

”Erittäin hyvää väkeä, jolla on iso ko-kemuspääoma”, Sainio kiittää. ”Kemis-tejä on joukossa kolme, heistä yhdellä tohtorin tutkinto.”

Raisiolaislaboratorion liittäminen mu-kaan uuden omistajan organisaatioon on Sainion mukaan lähtenyt käyntiin suju-vasti. ”Kun päällekkäisyyksiä laboratori-oiden toiminnoissa ei juuri ole, voimme integroida Raision hyvin mukaan omana kokonaisuutenaan.”

Ulkoistamiskehitys etenee teollisuudessa

Analyysi- ja mittauspalveluja teollisuu-den tuotantoon ja ympäristöseurantaan tuottava Nab Labs Oy syntyi vuonna 2003, kun Lännen laboratoriot, Pohjan-maan tutkimuspalvelu ja Juve Groupin

ympäristölaboratorio Juve AC yhdistyi-vät.

Sen jälkeen yhtiö on laajentanut toi-mintaansa erityisesti teollisuuden ulkois-tamiskehityksen siivittämänä. Pari vuotta sitten Nab Labs osti oululaisen mäntyöl-jyjalostajan Arizona Chemicalin labora-torioliiketoiminnan, ja Arizonan labora-toriohenkilöstö siirtyi kaupan myötä uu-den omistajan palvelukseen.

Jo aiemmin Nab Labs oli hankkinut samalla konseptilla muun muassa Eka Chemicalsin Oulun tehtaan ja UPM:n Rauman paperitehtaan laboratoriotoi-minnot. Kunnalliselta puolelta yhtiölle on siirtynyt Imatran kaupungin ympäris-tö- ja elintarvikelaboratorio. Kaikkiaan Nab Labs työllistää tätä nykyä noin 120 henkeä seitsemällä paikkakunnalla Suo-messa.

Mikko Sainio uskoo yhtiön laajenemi-sen jatkuvan samaan tapaan, sillä teolli-suudessa siirrytään analytiikassa ostopal-veluihin ja jopa luovutaan omista labora-torioista. ”Sellainen kehitys on järkevää

20 1/2010KEMIA

”Uskon, että yleiseen kemialliseen analytiikkaan laajentuneet palvelumme kiinnostavat esimerkiksi tiede- ja tekno-logiayhteisöä. Potentiaalisia asiakkaita voisivat olla vaikkapa pienemmät tek-nologiakehitysyritykset, mikseivät yli-opistot ja tutkimuslaitoksetkin.”

Analytiikkaa ympäri vuorokauden

Myös SGS Finland teki viime vuonna mittavan investoinnin rakentamalla Kot-kan Mussaloon uuden kemian laborato-rion.

Uutuuttaan hohtavia 1 200 neliön la-boratoriotiloja isännöi yhtiön kaksi ai-emmin toisistaan erillään sijainnutta la-boratoriota, joiden toiminnot vihdoin siirtyivät saman katon alle. Kotkassa jo pitkään tehty öljy- ja petrokemian ana-lytiikka sai kumppanikseen Haminasta siirtyneen ympäristöanalytiikan labo-ratorion laitteineen ja henkilöstöineen. Koossa on nyt 22 hengen tehokas, aiem-paa monipuolisempi yksikkö.

Uutta laboratoriossa ovat myös auki-oloajat – joita ei itse asiassa ole. Kotka-laiset palvelevat tätä nykyä asiakkaitaan

ympärivuorokautisesti ympäri vuoden.”Meillä on tosiaan ovet auki koko

ajan”, vahvistaa laboratoriopäällikkö Olli-Pekka Jaakola.

Syy kellon ympäri ulottuvaan palvelu-valmiuteen pohjaa tärkeimpien asiakkai-den tarpeisiin.

”Me toimimme kiinteässä yhteydessä satamaan ja satamaoperaatioihin. Laiva-ukset ja kemikaalitransitot edellyttävät, että testaus on saatavilla vuorokauden ajasta riippumatta aina”, Jaakola selit-tää.

”Näytteissä saattaa olla nopeaa mit-taamista vaativia tai helposti muuttuvia parametreja, kuten esimerkiksi syanidi-yhdisteitä, jolloin analyysit tarvitaan vii-pymättä.”

Laboratorion 24/7-miehitys mahdol-listaa hänen mukaansa sen, että muutakin analytiikkaa ja mittauksia voidaan tarvit-taessa tehdä vaikka keskellä yötä. Tarve voi tulla eteen esimerkiksi onnettomuus-tilanteissa ja vahinkotapauksissa.

”Kiireessä sattuu, ja silloin alkaa ta-pahtua meilläkin. Muutama sellainen onnettomuustilanne on jo ollut, jossa olemme olleet mukana tekemässä no-peita analyysejä.”

Tuotetestausta tarvitaan ainaMuun muassa testaus- ja verifiointitoi-mintaa harjoittavan SGS Finlandin ke-mian laboratoriopalvelut ovat toimineet Suomessa reilut parikymmentä vuotta. Ennen tuoreinta investointiaan yhtiö on hankkinut lisäkapasiteettia myös yritys-kaupoin. Viime vuosien ostoksiin kuulu-vat bitumitestauslaboratorio VTT:ltä ja EMC-testauslaboratorion kauppa, jossa myyjänä oli Nokia Siemens Networks.

Yhtiön kemianlaboratorioiden pää-osaamista ovat petrokemian teollisuu-den analytiikan lisäksi pilaantuneiden maiden analyysit ja vesianalyysit. Asia-kaskunnan muodostavat vastaavasti pet-rokemian alan valmistus- ja kuljetusyri-tysten lisäksi konsulttiyritykset, viran-omaistahot ja kunnat.

”Pilaantuneiden maiden analytiikkaa meillä tehdään määrällisesti eniten. Bi-tumitestaus tapahtuu asfaltointikautena. Viime aikoina on lisääntynyt kulutus-tuotteiden testaus eli niiden kemiallisen turvallisuuden arviointi ja analytiikka”, Jaakola kuvaa laboratorioiden työsar-kaa.

Vaikka Suomen-yhtiö paikallisesti toi-

SGS

Finl

and

Vaikka ympäristöanalytiikassa on talvella hiljaisempaa, SGS Finlandin laboratoriossa töitä on viime aikoina riittänyt. Labo-rantti Aki Korjus vastaanottaa maanäytteitä.

21KEMIA1/2010

”Tärkeintä on, että laboratoriot ja labo-ratorio-osaaminen pysyvät Suomessa”, Jaakola kommentoi tilannetta. ”Emme me voi olla täysin ulkomailta hankitta-vien palveluiden varassa, vaan omasta maasta pitää löytyä tietotaitoa ja ka-pasiteettia.”

Hänestä on myös selvää, että tiet-ty tutkimus ja analytiikka ovat viran-omaistyötä ja sellaisina säilyvät. ”Mut-ta mihin kohtaan pitäisi vetää raja jul-kisen ja yksityisen toiminnan väliin, siitä voi jo olla monta mieltä.”

Mikko Sainion mukaan yhteiskun-nan omistamilla laboratorioilla on oma roolinsa.

”Mutta sellainen ajatus, että pitäi-si ylläpitää tiettyjä valmiuksia jonkin huoltovarmuusnäkökohdan takia, ei tä-nä päivänä ole kovin relevantti. Myös

yksityisillä yrityksillä on hyvinkin vaativia laitteita ja pitkälle kehittynei-tä palveluja. Julkisella puolella on aika vähän niin erikoisia resursseja, että ne kokonaan puuttuisivat yksityiseltä.”

Sitä, mikä julkisen laboratoriotoi-minnan tehtävän tulisi ylipäätään olla, tulisi Sainion mielestä pohtia tarkasti.

”Julkisella sektorilla tehdään tätä nykyä paljon sellaista, mikä ei nähdäk-seni kuulu tehtäväksi meidän kaikkien yhteisin varoin. Esimerkiksi kunnalli-silta laboratorioilta palveluja ostavat yritykset saavat analytiikkaa hintaan, jota veronmaksajat subventoivat. Kil-pailu siis vääristyy, mikä on selvityk-sissäkin todettu.”

Kuinka kakku julkisen ja yksityisen kentän kesken lopulta jaetaankaan, mo-lempien sektoreiden tulisi sekä Sainion

että Jaakolan mielestä joka tapaukses-sa tukea toisiaan. Päällekkäisyyksien purkaminen ja toiminnan keskittämi-nen on järkevää kaikkien kannalta.

”Se täytyy sitten miettiä erikseen, keskittääkö jokin asia nimenomaan viranomaisille, vai olisiko se hankitta-vissa joltakin yksityiseltä palveluntar-joajalta, joka sitä jo tuottaa”, Jaakola huomauttaa.

Sainion mukaan yksityisillä labora-torioilla olisi paljon tarjottavaa yhteis-kunnallisten palveluiden toteuttami-seen, ei vähiten kaupallisen toiminnan tehokkuuden ansiosta.

”Julkisen sektorin laboratoriothan ovat kovin pieniä eikä niillä siis ole vo-lyymiä, jonka avulla tehostaa toimin-taansa ja hakea kustannussäästöjä.”

”Julkisten laboratorioiden rooliapohdittava tarkasti”

miikin, se on osa kansainvälistä jättikon-sernia. SGS-ryhmä on maailman johtava tarkastus-, verifiointi-, testaus- ja sertifi-ointiyritys.

SGS Finlandia on kehitetty Olli-Pekka Jaakolan mukaan määrätietoisesti. Puit-teet ovat kunnossa, ja korkeatasoisten toimintojen kehitystä Suomessa jatke-taan tulevaisuudessakin.

”Ei tätä Kotkan laboratoriotakaan miksikään postikonttoriksi perustettu”, sanoo Jaakola, jolla on vankka luotto myös koko yhtiön tulevaisuuteen.

”Kemian analyysipalveluille on ky-syntää lähes kaikilla kaupallisen tuotan-non aloilla. Tuotteiden kysynnän volyy-mi ei vaikuta testauksen tai verifioinnin tarpeeseen, joten suhdannevaihtelut ei-vät leimaa kovin merkittävästi SGS:n toimintaa.”

SGS Finlandin laboratoriopäällikkö, kemisti Olli-Pekka Jaakola kiittää suo-malaisten laboratorio-osaajien korkeaa tasoa. ”Siinä asiassa meillä ei todella-kaan ole hävettävää, päinvastoin.”

SGS

Finl

and

Yksityissektoria edustavat Nab Labsin Mikko Sainio ja SGS:n Olli-Pekka Jaakola

ovat seuranneet kiinnostuneina keskustelua julkisen laboratorioalan tulevaisuudesta.

22 1/2010KEMIA

AJANKOhTAISTA

Sanna Alajoki

Suomen kaatopaikoille joutuu joka vuosi yli miljoona tonnia teollisuuden metallipitoisia jätteitä, jotka voitaisiin hyötykäyttää.

”Esimerkiksi raudan ja teräksen val-mistuksessa syntyy 450 000 tonnia jätettä. Määrästä arviolta 200 000 tonnia on me-talleja. Kaivosteollisuuden jätealueille puo-lestaan päätyy vuodessa kolme miljoonaa tonnia jätemassaa, josta hyödynnetään vain 20 prosenttia”, kertoo tutkija Elina Vestola VTT:stä.

Tilanne saattaa kuitenkin tulevaisuudes-sa parantua. Vestola kollegoineen kehittää parhaillaan Ecomining-nimen saanutta tek-niikkaa eli bioliuotukseen perustuvia sovel-luksia, joiden avulla teollisuuden metalli-pitoisista sivuvirroista ja jätteistä voidaan erotella arvokkain osa talteen.

Lupaava menetelmä voitti VTT:n ja Aal-to-yliopiston viimevuotisen innovaatiokil-pailun, jonka tulokset julkistettiinjoulu-kuussa.

Vestolan vetämässä hankkeessa, jossa ovat mukana myös Geologian tutkimus-keskus ja ammattikorkeakoulu Savonia, pyritään myös lisäämään bioliuotusproses-sin tehokkuutta ja optimoimaan sitä kaikil-ta osin.

”Kriittiset metallit, kuten esimerkiksi nik-keli, sinkki, arseeni ja koboltti tulevat nyky-tavalla käytettynä loppumaan maailmasta. Niiden makuuttaminen kaatopaikalla ei ole järkevää”, sanoo Vestola, jonka mukaan jä-temetallin talteenotto on yrityksille tätä ny-kyä myös imagoasia.

Bioliuotuksella

Kaatopaikasta ekokaivos Teollisuuden prosessihäviöinä

päätyy jätteeksi muun muassa

huomattavia määriä metalleja.

Ongelmaan haetaan ratkaisua

bioliuotuksesta, jonka avulla

arvokkaat raaka-aineet voidaan

kerätä kaatopaikoilta talteen.

Menetelmällä uskotaan olevan

myös vientipotentiaalia.

Sann

a A

lajo

kiTutkija Elina Vestola uskoo, että Suomes-sa kehitettävällä bioliuotusmenetelmällä on mahdollisuuksia myös kansainvälisillä markkinoilla.

23KEMIA1/2010

Hyötykäytön mahdollistavat menetelmät eivät kuitenkaan saa maksaa liikaa.

”Jätteiden kaatopaikkasijoittaminen mak-saa yrityksille vain noin viisi euroa tonnilta, joten myös hyötykäytön on oltava edullista, jotta se kiinnostaisi.”

Uusi menetelmä jätealalla

Metallien keruutekniikaksi ”ekokaivoksiin” on valittu bioliuotus muun muassa siksi, et-tä se hyödyntää luonnossa tapahtuvaa pro-sessia.

”Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi fy-sikaalinen tai kemiallinen menetelmä, mut-ta biologiset menetelmät kuluttavat vähem-män luonnonvaroja.”

Bioliuotusta menetelmänä on maailmal-la käytetty jo 30–40 vuotta. Kaupallisessa käytössä liuotus on esimerkiksi Talvivaaran kaivoksessa Sotkamossa. Jätteenkäsittelys-sä bioliuotus on kuitenkin uutta, vaikka asi-aa on jonkin verran tutkittu aiemminkin.

”Alalla on tosin pitkään ollut hiljais-ta, joskin esimerkiksi Japanissa on hiljat-tain innostuttu aiheesta uudestaan. Meillä Suomessa erikoisuutena ovat kylmät olo-suhteet, jotka tuovat prosessiin oman haas-teensa”, Vestola kertoo.

Bioliuotus perustuu mikrobeihin, joiden avulla metallipitoisten materiaalien sisältä-mät metallit saadaan liukoiseen muotoon. Mikrobit joko syövät jätemateriaalia aiheut-taen siten metallin liukenemista, tai metallit liukenevat mikrobien aineenvaihduntatuot-teiden avulla. Liuoksesta metallit saadaan erilleen esimerkiksi pH:ta säätämällä.

Metallien talteenotto bioliuotuksen avul-la soveltuu Tekesin vanhemman teknolo-gia-asiantuntijan Asko Vesannon mukaan teollisuuden kaatopaikoille, joiden jätteiden alkuperä on tiedossa ja koostumus homo-geeninen. Sellaisia Suomessa on arviolta kymmenkunta.

Varsinkin kaivosteollisuudella on van-hoja jäte- ja rikastehiekka-alueita, joilla on paljon potentiaalista raaka-ainetta. ”Teol-lisuuden menetelmät ovat aiemmin olleet tehottomampia, joten kaatopaikalle pääty-neessä jätteessä on ollut mukana enemmän käyttökelpoista materiaalia kuin nykyään”, Vesanto sanoo.

Metallien ja mineraalien keruusta koituu muutakin hyötyä kuin arvoraaka-aineen talteensaaminen: erottelun jälkeen paranee myös jäljelle jäävän jätemassan käyttökel-poisuus.

”Kun metallit on erotettu, jäljelle jää rae-mainen aines ilman haitallisia ainesosia. Si-tä voidaan käyttää esimerkiksi tienraken-nuksessa”, Elina Vestola huomauttaa.

Kansainvälisille markkinoille

Ekokaivostoiminnan hyödyt olisivat Vesto-

lan mielestä kiistattomat. Materiaalien ym-päristökuormitus vähenisi, kun osa niistä saataisiin takaisin käyttöön, kaatopaikkojen jätemäärät pienenisivät, ja kun niille jääväs-sä jätejakeessa ei olisi metalleja, sen ympä-ristöhaitat olisivat pienemmät. Materiaali-en kaatopaikkasijoittaminenkin helpottuisi, kun haitalliset metallit, esimerkiksi arseeni ja kadmium, saataisiin pois.

Lisäksi bioliuotuksen kustannukset jää-vät yleensä alemmiksi kuin perinteisten ri-kastusteknologioiden.

”Tosin bioliuotus soveltuu vain niille malmityypeille, joiden metallipitoisuus on alhainen. Toisentyyppisille malmeille on siis löydettävä muita menetelmiä.”

Vestolan tehtävänä tutkimushankkeessa on myös liuotusprosessin käyttöönoton ko-konaiskustannusten arviointi.

”Asiaa täytyy tarkastella tapauskohtai-sesti. Vaihtelua voi aiheutua monista teki-jöistä. Kustannuksiin vaikuttavat esimer-kiksi käsiteltävä materiaali sekä seurannan ja ylläpidon tarve.”

Asko Vesannon mukaan bioliuotus on jo-ka tapauksessa erittäin lupaava vaihtoehto jätemetallin talteenottoon, sillä mikrobiolo-

giset menetelmät ovat varmasti ainakin ke-miallisia keinoja kustannustehokkaampia.

”Bioliuotusprosessi saattaa viedä enem-män aikaa, mutta sen taloudellinen kan-nattavuus on eri luokkaa kuin kemiallisilla menetelmillä. Niitä on kyllä testattu tähän tarkoitukseen, mutta niiden käyttö on kaa-tunut nimenomaan kustannuksiin”, Vesanto sanoo.

Elina Vestola uskoo, että Suomessa nyt kehitettävällä menetelmällä on myös kan-sainvälistä potentiaalia.

”Metallipitoista jätettä syntyy teollisuu-dessa joka puolella maailmaa, ja määrät ovat huomattavia. Alalla on siis kysyntää uusille tuotteille ja prosesseille.”

Tekesin SymBio-ohjelmaan kuuluva tut-kimushanke jatkaa pilot-mittakaavaisena vielä kaksi vuotta. Sen jälkeen alkavat täy-den mittakaavan kokeet.

”Neljän vuoden päästä menetelmää voi-taisiin siis jo oikeasti hyödyntää teollisuu-dessa”, Elina Vestola arvioi.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja.

sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

VTT

Jätema-teriaalin bioliuotusta täyssekoitus-reaktorissa.

24 1/2010KEMIA

UUTISIA

kuuskatselmuksista.Päämääränä on, että materi-

aalikatselmuksen jälkeen yritys kykenee valmistamaan tuot-teensa aiempaa pienemmin kus-tannuksin, materiaalipanoksin ja ympäristövaikutuksin, Es-kola kertoo. Katselmuksen me-nettelytavat soveltuvat kaikille toimialoille, muun muassa ke-mianteollisuuteen.

Tehokkuuskatselmuksesta koituu Eskolan mukaan yrityk-selle monta hyötyä.

”Materiaalivirroista saadaan systemaattinen kokonaiskuva, materiaalien käytön sekä suorat että välilliset kustannukset sel-viävät tarkasti. Menettely antaa tietoa myös korvaavan tekno-logian vaikutuksista materi-aalivirtoihin ja kustannuksiin. Ympäristönäkökohdatkin ote-taan huomioon. Katselmuksen

Materiaalitehokkuus säästäärahaa ja raaka-ainetta

tuottamaa tietoa voidaan käyt-tää myös yrityksen markkinoin-nissa.”

Kehitystyön pilottiyritykses-sä Oraksessa toteutetussa tutki-muksessa laadittiin parannus-toimenpiteiden ideointiin sys-temaattinen menetelmä, jota yritys kiitti oivalliseksi keinok-si aivan uusien säästökohteiden löytämiseen.

Edelleen jatkuvassa pilotoin-tivaiheessa on mukana muitakin yrityskumppaneita. ”Mukaan mahtuu vielä lisääkin aiheesta kiinnostuneita yrityksiä”, Esko-la vinkkaa.

Katselmusmenetelmän on määrä olla valmiina sekä kon-sulttien että yritysten käyttöön vuonna 2011.

Päivi Ikonen

SÄHKEITÄ Biotekniikan ohjelmasta

ensimmäiset maisteritEnsimmäiset biotekniikan maisterit Helsingin seudun biotek-niikan HEBIOT-koulutusohjelmasta ovat valmistuneet. Helsin-gin yliopiston, Kauppakorkeakoulun ja Aalto-yliopiston teknil-lisen korkeakoulun yhteisestä ohjelmasta voi valmistua kan-didaatiksi, maisteriksi tai diplomi-insinööriksi. Kaksi tuoretta biotekniikan maisteria jatkavat suoraan väitöstutkimukseen. Heidän lisäkseen lähellä valmistumista on jo usea muukin opiskelija.

Materiaalien tehokas käyttö tarjoaa monta hyötyä. Motivan kehittämä menetelmä auttaa yritystä tunnistamaan toiminnastaan kohteet, joissa on materiaali-tehokkuuden kannalta parantamisen varaa.

Materiaalien tehokas käyt-tö säästää paitsi raaka-ainetta myös energiaa, valmistuskuluja, työvoimakustannuksia, tuotan-to- ja varastointitiloja, kuljetuk-siin uppoavia euroja, jätehuol-lon kustannuksia ja ympäristöä. Siinä muutama syy, joiden takia yrityksen ja koko kansantalou-den kannattaa pyrkiä purista-maan hukkamateriaalin synty-minen minimiin.

Jokaisen yrityksen kannat-taa pitää mielessä, että aineiden tuhlaileva hukkakäyttö valuu suoraan kilpailijan kukkaroon, muistuttaa asiantuntija Paula Eskola Motiva Oy:stä. Omaa kilpailukykyään taas voi paran-taa varsin yksinkertaisin kei-noin eli käyttämällä materiaa-leja järkevästi.

”Saksalaisen tutkimuksen mukaan materiaalitehokkuus säästää pelkästään materiaali-kustannuksia 20 prosenttia”, huomauttaa Eskola, joka puhui aiheesta Ekokumppanit Oy:n, Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan jätehuollon järjes-tämässä seminaarissa.

Suomalaisen tuotannon ja kulutuksen materiaalivirrat ja niiden ympäristövaikutukset toimialoittain ja tuoteryhmit-täin kartoitettiin viime vuonna

päättyneessä, ympäristöminis-teriön rahoittamassa Envimat-hankkeessa. Tulosten perusteel-la voidaan tunnistaa materiaa-livirrat, jotka kuluttavat eniten ympäristöä ja luonnonvaroja, ja pyrkiä ohjaamaan materiaali-en käyttöä kestävän kehityksen suuntaan.

Katselmuksella kohti parempaa tehokkuutta

Motiva puolestaan kehittää parhaillaan menettelyä, jonka avulla yksittäinen yritys voi kohentaa materiaalikäytäntö-jään. Materiaalikatselmukseksi ristityn menetelmän tarkoituk-sena on tunnistaa kohteet, jois-sa piilee epäkohtia tai joissa te-hokkuustaso on nostettavissa. Kehitystyössä yhtiö hyödyntää kokemustaan energiatehok-

Nanomikroskopiakeskus avasi OtaniemessäKansallinen Nanomikroskopiakeskus on avannut ovensa Es-poon Otaniemessä. Euroopan suurimpiin kuuluvaan keskuk-seen on sijoitettu keskitetysti sekä nanomateriaalitutkimuksen että biomateriaalitutkimuksen tarvitsemia herkkiä atomireso-luution tutkimuslaitteita. Keskuksen tärkeimmät uudishankinnat ovat uuden sukupolven läpäisyelektronimikroskoopit (TEM), Suomen ensimmäiset. Tilat ja laitteistot ovat yliopistojen, tut-kimuslaitosten ja yritysten käytettävissä.

Sula messinki matkalla valu-uunista valumuottiin. Motivan materiaalite-

hokkuuskehityksen pilottiyritys Oras Oy arvioi tutkimuksen suurimmaksi hyödyksi valuun liittyvät parannus-

ehdotukset.

Ora

s O

y/M

ika

Mal

o

”Kasvihuonekaasupäästöjen on käännyttävä laskuun”, painotti Tilastokeskuksen tilastopääl-likkö Riitta Pipatti tammi-kuussa järjestetyillä Tekniikan päivillä. Pipatti tietää tarkkaan, mistä Suomen päästöt tulevat, sillä hän raportoi niistä vuosit-tain EU:lle ja Kioton sopimuk-selle.

”Suomi kuuluu päästöissä teollisuusmaiden keskiluok-kaan, mutta lama on vähentä-nyt päästöjä ja tuonut lisäaikaa niihin reagoimiseen.”

Suomalaisen yksityisen ku-lutuksen merkittävimmät kas-vihuonekaasujen lähteet ovat elintarvikkeet, asunto ja auto. Myös kuluttajat on saatava si-toutumaan paremmin päästö-jen vähentämiseen.

”Tottumus ohjaa kuluttajaa kaupassa. Hänellä on harvoin aikaa kokeilla mitään uutta, ei-kä hän aina ehdi tutkia pakka-usten ympäristömerkintöjä”, kertoi johtava ekonomisti Ad-riaan Perrels Valtion taloudel-lisesta tutkimuskeskuksesta.

Perrels esitteli Climate Bo-nus -hankkeen, jonka demo-versiossa kotitalouksien kes-keiset ostokset liikenne ja asuminen mukaan lukien kir-jautuvat palaute- ja seuran-tajärjestelmään esimerkiksi

Ilmastonmuutos puhutti Tekniikan päivillä

Tero

Paj

ukal

lio

100% energy savings

0 emission

of toxic compounds

into the atmosphere

Mobile Ductless fume hoodswith modular filtration column

www.captair21.comTel : +33 (0)2 32 09 55 80 - Contact@erlab.net

TM

New New New New

Pub 90x127-Captair-Kemia.indd 1 20/01/10 17:33:08

Tapahtuma houkutteli pai-kalle runsaasti asiantuntijoita mutta myös esimerkiksi kou-lulaisia. Varsinaista kävijöiden rekisteröintiä ei ollut, mutta järjestäjät arvioivat tilaisuuden keränneen yli 10 000 kuulijaa.

Verkon kautta esityksiä seurasi arviolta 3 200 henkeä.

Tallenteet esityksistä löyty-vät osoitteesta www.tekniikan-paivat.fi.

Marja Saarikkobonuskorttien avulla.Kuluttaja joutuu tuotteissa

kohtaamaan melkoisen ympä-ristömerkkien kirjon, eikä tuot-teiden vertailu ole aina help-poa, ilmeni Syken erikoistut-kijan Ari Nissisen esityksestä.

Isossa-Britanniassa on tut-kittu useita henkilökohtaisen päästökaupan malleja, joissa jokaiselle kansalaiselle jae-taan luottokorttia muistuttava hiilikortti. ”Kallis muttei mah-doton toteuttaa”, arveli tutkija Annukka Berg Helsingin yli-opistosta.

Yleisöä riitti

Tekniikan päivät on kansan-tajuinen tiedetapahtuma, joka järjestetään vuorovuosina Tie-teen päivien kanssa. Tapahtu-man teemana oli tällä kertaa tuli, yksi Aristoteleen neljästä peruselementistä.

Kaikkiaan 85 asiantuntija-esitystä tarjosivat tietoa pako-kaasujen puhdistustekniikasta tulisijojen ja savusaunan suun-nitteluun ja rakentamiseen. Jär-jestelytoimikunnan puheenjoh-taja, Aalto-yliopiston profes-sori Olavi Nevalinna kertoi kuuntelevansa ainakin esityk-set puun palamisesta ja fuusio-energian tuottamisesta.

Historian toiset Tekniikan päivät kokosivat

Otaniemen Dipoliin monituhatpäisen kuulijakunnan.

Tuli-teeman alle mahtui asiaa puun polttamisesta

fuusioenergiaan.

Jokaiselle kansalaisellehenkilökohtainen hiilikortti?

Tekniikan päivien ohjelmaan kuului muun muassa Heure-kan tiedeshow. Tiedekeskuk-sen pääopas Harri Montonen ja opas Nina Rinkinen esittivät yleisölle tulitemppuja.

26 1/2010KEMIA

UUTISIA

Paperimassan koostumukses-ta putkistoissa on ensi kertaa mahdollista saada tarkkaa kol-miulotteista kuvaa reaaliajassa. Konenäköön perustuvan mit-taustekniikan avulla prosessia voidaan virittää niin, että massa on aina tasalaatuista. Laitteen on kehittänyt Numcore Oy.

Tekniikka perustuu elektro-deihin, jotka asennetaan joko pienempien putkien sisäpinnal-le tai suurissa tankeissa ja put-kissa niiden sisäpuolelle sau-vamaisella anturoinnilla. Tek-niikalla voidaan sekä tehostaa tuotantoa että vähentää kemi-kaalien ja lisäaineiden käyttöä

Laskentamenetelmiäkemiallisille prosesseilleUusiutuvien raaka-aineiden käytölle perustuville kemialli-sille prosesseille kehitetään laskentamenetelmiä. Monimit-takaavainen kemiallisten prosessien mallinnus (MUMO) -hankkeen toteuttavat Åbo Akademi, Lappeenrannan tek-nillinen yliopisto ja VTT. Konsortiota johtaa akatemiapro-fessori Tapio Salmi Åbo Akademista. Tammikuussa käyn-nistynyt projekti kuuluu Suomen Akatemian laskennallis-ten tieteiden tutkimusohjelmaan.

Mallinnuksen kohteena ovat erityisesti prosessit, joissa hyödynnetään biomassasta peräisin olevia polysakkarideja ja monosakkarideja. Laskentamenetelmiä käytetään usei-ta molekyylimallinnuksesta reaktionopeuksien mallinnuk-seen ja tuotantolaitteistojen matemaattiseen kuvaukseen. Projekti integroi eri mallinnusnäkökulmat kvanttikemiasta tietokonepohjaiseen virtauslaskentaan.

Riskienarviointi toimiikemianteollisuudessa

Muun muassa Nokian Renkaat Oyj:n johto ja henkilöstö ovat ra-kentaneet työturvallisuutta yhteistuumin.

paperinvalmistuksessa.Paperimassan ainesosien riit-

tämätön sekoittuminen paperi-koneen märässä päässä on suu-rin yksittäinen syy paperitehtai-den tuotantohäiriöihin.

Konenäkölaite sopii paperi- ja selluteollisuuden lisäksi kai-vostoimintaan, elintarviketeol-lisuuteen, vedenkäsittelyyn ja muuhun prosessiteollisuuteen. Pilottilaitteisto on ollut koekäy-tössä muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen mineraali-tekniikan laboratoriossa Outo-kummussa, jossa sen avulla on seurattu malminrikastuskolon-nien tapahtumia.

Konenäkö kertoo suorassa lähetyksessä, mitä putkessa tai ko-lonnissa kulloinkin tapahtuu.

Konenäkö takaamassan laadun

SÄHKEITÄ Bioterminaali turvaa

metsäenergian saanninVTT:n tutkimushankkeessa luodaan biopolttoaineterminaa-leille uusia toimintamalleja. Tavoitteena on parantaa met-säpolttoaineiden laatua, saatavuutta ja toimintavarmuutta. Projektissa kehitetään metsäpolttoaineiden hankinta-, val-mistus- ja toimitusketjuja sekä testataan haketus- ja murs-kauslaitteita sekä laiteketjuja. Metsäenergian tuotanto ja käyttö voimaloiden polttoaineena sekä nestemäisten bio-polttoaineiden raaka-aineena on kasvamassa.

Juha

Rah

kone

n

Riskienarviointi toimii kemian-teollisuuden työpaikoilla, ker-too riskienhallintaa selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen tutki-mus. Vaaranpaikat tunnistetaan hyvin, joskin tiedonhallinnassa ja tiedon hyödyntämisessä on vielä kehittämisen varaa.

Syksyllä 2008 tehtyyn kyse-lytutkimukseen osallistui sekä työnantajien että työntekijöiden edustajia. Vastaajat edustivat pääasiassa suuria ja keskisuuria työpaikkoja, joilla työturval-lisuudesta usein huolehditaan

keskimääräistä paremmin.Työnantajien mielestä riski-

enarvioinnissa hyödynnetään hyvin myös työntekijöiden osaamista. Kolmasosa työn-antajista kuitenkin katsoo, että riskienarvioinnin dokumentit eivät ole riittävästi työntekijöi-den nähtävillä.

Puutteita sekä työnantajat et-tä työntekijät löysivät alihank-kijoiden koulutuksesta ja pe-rehdytyksestä. He tunnistavat vaarat huonommin kuin muut työpaikalla työskentelevät.

Num

core

Oy

27KEMIA1/2010

SÄHKEITÄ

Oriolan Terveydenhuollon kaupasta Oriola-KD Healthcare OyOriola Oy jakautui vuodenvaihteessa kahdeksi yhtiöksi. Terveydenhuollon kauppa -liiketoiminta siirtyi uuteen yri-tykseen, jonka nimeksi tuli Oriola-KD Healthcare Oy. Lääk-keiden tukkukauppa jatkaa toimintaansa Oriola Oy:ssä. Molemmat yhtiöt ovat Oriola-KD Oyj:n sataprosenttisesti omistamia tytäryhtiötä Suomessa. Oriola-KD Healthcare Oy palvelee terveydenhuollon ja laboratorioalan asiakkaita. Yhtiön uusi verkko-osoite on www.oriola-kd.fi.

Kemin kaivoksessa luultua enemmän malmiaOutokummun Kemin kaivoksen mineraalivarannot näyttävät olevan aiempia arvioita merkittävästi suuremmat. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan kromimalmia sisältävä kivilaji-muodostuma jatkuu mahdollisesti jopa neljän kilometrin sy-vyyteen ja kromiittikerros yli kahteen kilometriin. Kaivoksen yhden kilometrin syvyydeltä todetut malmivarat ovat 37 mil-joonaa ja mineraalivarannot 87 miljoonaa tonnia. Arvioitua 70 vuoden louhinta-aikaa voidaan uusien tietojen pohjalta jatkaa ehkä sadoiksi vuosiksi.

Suomen suurin kemian alan ta-pahtuma, ChemBio-messujen ja Kemian päivien muodosta-ma kokonaisuus järjestetään seuraavan kerran reilun vuoden kuluttua, 22.–24. maaliskuu-ta 2011. Tapahtumapaikkana on aiempaan tapaan Helsingin messukeskus Pasilassa.

Ammattilaisille suunnatussa ChemBio-näyttelyssä esittäyty-vät sekä kotimaisten että kan-sainvälisten yritysten tarjoamat kemian, laboratorioalan ja bio-teknologian uusimmat tuotteet ja palvelut.

Kemian päivistä on jälleen tulossa monipuolinen seminaa-reista, keskustelutilaisuuksista ja luentosarjoista koostuva pa-ketti. Päivien teemoissa näkyy muun muassa YK:n julistama kansainvälinen kemian vuosi 2011.

ChemBio ja Kemian päivätensi vuoden maaliskuussa

Edellinen ChemBio-näyttely ja Kemian päivien luennot houkuttelivat paikalle runsaasti myös alan opiskelijoita.

Jukk

a U

otila

Atsii! Homevau-riot aiheuttavat silmien ärsytystä ja kutinaa, nuhaa, yskää ja hengi-tystietulehduksia sekä allergioita.

Ramboll Analytics on vahvista-nut työhygienian, sisäilmamit-tausten ja rakennusmateriaalien tutkimustaan. Yhtiön työhygie-nia- ja sisäilmamittausten ve-täjänä aloitti vuoden alusta FT Ulla Lignell, joka on toiminut sisäilma-alalla yli kymmenen vuotta.

Ramboll analysoi sekä kemi-

allisia, fysikaalisia että biologi-sia altisteita. Tutkimuksen koh-teena ovat muun muassa haihtu-vat orgaaniset yhdisteet (VOC), pöly ja melu.

Suomessa jopa kolmessa ra-kennuksessa neljästä on home- ja kosteusvaurioita. Vaarallisil-le aineille altistuu työssään 1,5 miljoonaa suomalaista.

Ramboll Analyticstutkii sisäilmaa

Scan

stoc

kpho

to

ChemBio-messut ja Kemian päivät pidettiin edellisen kerran toukokuussa 2009.

Ilmoitus uutiskirjeessä tavoittaa yli 3000 alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaasti

Tilaa veloitukseton uutiskirje:

www.kemia-lehti.fi ��������������� � �������� � ������ � �������� � ��������� � ��� � ���� � ��������

����

28 1/2010KEMIA

UUTISIA

Ekokem satsaatutkimukseenEkokem kasvattaa merkittävästi tutkimus- ja kehitysbudjettiaan. Tänä vuonna yhtiön liikevaihdosta 2,7 prosenttia on varattu tut-kimukselle.

Ulkopuolinen rahoitus mukaan luettuna Ekokemin tutkimustyön volyymi nousee vuonna 2010 yli neljään miljoonaan eu-roon. Yhtiö on vahvistanut omaa tutkimus-ryhmäänsä palkkaamalla uuden tutkimus-päällikön.

Ekokemin tavoitteena on yhä laajempi materiaalien kierrätys ja hyötykäyttö sekä uusien, vaativien materiaalien käsittelyyn tähtäävä kehitystyö. Lisäksi yhtiö pyrkii edelleen parantamaan käsittelymenetelmi-ensä ympäristömyötäisyyttä ja energiate-hokkuutta.

Uusi dna-testi tunnistaa sepsistä eli verenmyrkytystä aiheuttavat bakteerit keskimäärin 18 tuntia nopeammin kuin aiempi mene-telmä eli veriviljely, kertoo The Lancet -lehden julkaisema tut-kimus.

Suomalaisen Mobidiag-yhti-ön kehittämä dna-testi tunnistaa samanaikaisesti 64 verenmyr-kytystä aiheuttavaa bakteerila-jia eli suurimman osan tapauk-sista. Sairaalabakteeri mrsa:n testi löysi tutkimuksissa sata-prosenttisella tarkkuudella.

Testilaitteena toimii mikro-

Ekok

em

Riihimäkeläinen Ekokem osallistuu myös tutkimuksen yhteishankkeisiin, kuten esimer-kiksi Cleen Oy:n REMA-ohjelmaan, joka edistää materiaalien hyötykäyttöä.

Kemianteollisuus ry:n innovaa-tiopalkinto jaetaan tänä keväänä yhdennentoista kerran. Keskus-liitto etsii parhaillaan palkitse-misen arvoista uutta tuotetta, palvelua tai muuta kemian alan innovaatiota.

Kilpailuun voivat osallis-tua yksittäiset tutkijat, työryh-mät ja yritykset. Innovaatio on voinut syntyä korkeakoulussa,

Kemianteollisuus hakeepalkinnon arvoista innovaatiota

Vuoden 2008 Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon voitta-neen St1:n toimitusjohtaja Mika Aho sanoo yhtiön hyödyntävän tunnustusta reippaasti markkinoinnissaan.

Juha

Rah

kone

n

tutkimuslaitoksessa tai yrityk-sessä. Hakuaikaa on helmikuun loppuun asti, ja hakuohjeet löy-tyvät verkko-osoitteesta www.chemind.fi. Palkinto jaetaan huhtikuussa.

Kemianteollisuus palkitsee alan parhaan innovaation joka toinen vuosi. Palkinnon arvo on 20 000 euroa.

Dna-testi nopeuttaaverenmyrkytysten diagnostiikkaa

Scan

stoc

kpho

to

sirualusta, jonka pinnalla on ly-hyitä dna-sekvenssejä eri bak-teerien tunnistamista varten.

Veriviljely antaa positiivisen tuloksen yleensä 1–3 päivässä. Bakteerilajin tunnistamiseen ja antibioottiherkkyyden määrittä-miseen voi huveta vielä pari li-säpäivää. Dna-testin herkkyys, spesifisyys ja aikaetu sen sijaan mahdollistivat bakteerin tunnis-tuksen positiivisesta veriviljely-näytteestä jo samana päivänä.

Ennen kuin testi tulee laaja-mittaiseen levitykseen tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia.

Tutkimuksessa analysoitiin yli

2 000 veriviljely-näytettä kahdessa

laboratoriossa Britanniassa ja

Suomessa.

29KEMIA1/2010

SÄHKEITÄ

Aalto-yliopistoon biotuotetekniikan ohjelmaAalto-yliopistossa käynnistyy ensi syksynä biotuotetekniikan tutkinto-ohjelma. Sen pääaineita ovat biojalostamotekniikka, uudet materiaalisovellukset, kuitutuotetekniikka ja ympäris-töasioiden hallinta. Ohjelma korvaa Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman, joka tähän asti on kouluttanut diplomi-insinöörejä metsäteollisuuteen. Uudistuk-sen taustalla ovat metsäteollisuuden muutokset: perinteisten tuotteiden kysyntä vähenee ja tarpeen ovat uudet ratkaisut.

Alfa Laval toimittaa Kiinan ydinvoimaloihinAlfa Laval toimittaa levylämmönvaihtimet ja suodattimet kahteen Kiinan rakennettavaan uuteen ydinreaktoriin. Laitteiden avulla jäähdytetään reaktorin jäähdytysjärjestelmän merivettä hyö-dyntämällä voimalan prosesseissa käytettävää makeaa vettä. Kaupan arvo on 12,7 miljoonaa euroa. Alfa Laval on toimittanut laitteita suurimpaan osaan Kiinan ydinvoimaloista. Maa aikoo ra-kentaa vielä noin 50 uutta reaktoria vuoteen 2020 mennessä.

Tiedekeskus Heurekassa tam-mikuun lopussa avautunut uu-tuusnäyttely panee vierailijan selvittämään, kuka on murhaa-ja. Murha Heurekassa -näytte-lyssä kävijä toimii rikosteknise-nä tutkijana, kerää johtolankoja ja kirjaa tuloksensa ja havain-tonsa muistikirjaan.

Tunnistuslaboratoriossa hän pääsee tutkimaan sormenjälkiä, jälkilaboratoriossa murha-aset-ta ja uhrin asunnon ulkopuo-lelta löytynyttä kengänjälkeä. Kemian laboratoriossa selviää, oliko murhattu nauttinut alko-holia tai muita päihteitä ennen kuolemaansa. Dna-laboratori-

Heurekasta löytyy veritahroja ja murhattu nuori nainen – mutta kuka sen teki?

Ale

ksi K

oski

nen

Hovimestariko sen teki?ossa tutkitaan, kenen hiuksia ja ihoa uhrin kynsien alta löytyy, ja kuitulaboratoriossa mieti-tään, ovatko vieraat kuidut uh-rin vaatteissa peräisin yhdeltä epäillyistä.

Laboratoriot kierrettyään ja johtolangat tutkittuaan kävi-jä voi käyttää harmaita aivo-solujaan ja tehdä päätelmänsä syyllisestä. Jos menee väärin, laboratorioissa voi jatkaa tutki-musta. Kun tutkija lopulta osuu oikeaan, hän pääsee kuuntele-maan syyllisen tunnustuksen. Rikos on ratkennut ja syypää toivottavasti joutuu kaltereiden taa.

SÄHKEITÄ

Kemira yhtiöitti operointipalvelunsaKemira on yhtiöittänyt operointipalvelut-liiketoimintansa Ke-mira Oyj:n sataprosenttisesti omistamaksi tytäryhtiöksi Kemi-ra Operon Oy:ksi. Yhtiöittämisen tarkoituksena oli vedenpuh-distuspalvelujen liiketoiminnan keskittäminen ja sen myötä asiakaspalvelun tason nosto. Kemira toimittaa vedenpuhdis-tuspalveluja kokonaisuutena, jossa se vastaa asiakkaan puo-lesta esimerkiksi jätevedenpuhdistamon toiminnasta.

Numeron 2/2010 osateemoina

analytiikka, muovit ja kumitVaraukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Sauli Ilola puh. 040 546 1241sauli.ilola@kemia-lehti.fi

Ilmoitus teemanumerossa huomataan!

KEMIAKemi

Valion kehittämän laktoosittoman maidon valmistusteknologian vientinäkymät laajenevat. Laktoosittoman maidon lisenssivalmis-tus Pohjois-Amerikassa alkoi viime vuonna, ja nyt suomalaisyhtiö tähyää uusia markkinoita Etelä-Amerikasta, arabimaista ja Aa-siasta, jossa Etelä-Ko-rean sillanpääasema on jo avattu.

Eurooppaan Valio vie laktoosittomia maito-tuotteita ja teknologiaa kuuteen maahan, yhteis-työkumppaniensa kaut-ta kolmeen muuhunkin. Tuotteiden liikevaih-to Euroopan maissa oli viime vuonna noin 120 miljoonaa euroa. Vali-on koko liikevaihto on 1,8 miljardia euroa, jos-ta ulkomaantoimintojen osuus on kolmannes.

Valio

Suomessa on myyn-nissä parikymmentä

erilaista laktoositonta maitotuotetta.

Laktoositon maitoteknologiakiinnostaa maailmalla

30 1/2010KEMIA

NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN

Kemia-lehdenkolumnisti Anja Nystén on Insinööritoimisto Ecobio Oy:n johtava konsultti ja Kemikaali-kimara-kirjan (Teos, 2008) kirjoittaja.

MUISTATTE varmaan ainakin kouluajoilta hutunkei-ton, joka ratkaisee, kumpi joukkue saa pesäpallo-otte-lussa valita, ottaako sisä- vai ulkovuoron.

Huttu puolestaan tarkoittaa puuroa.Termiä E-huttu sen sijaan käytetään kuvaamaan lisä-

aineilla höystettyä ruokaa. Etenkin internetin keskuste-lupalstoilla paheksutaan suuresti lisäaineiden käyttöä ja aprikoidaan niiden mahdollisesti aiheuttamia terve-ysriskejä.

Kuluttajien mielissä iso E on synonyymi haitallisel-le riippumatta siitä, mikä aine on kyseessä. Epäilyksiä saattaa herättää vaikka kuinka tuttu ja turvalliseksi to-dettu luonnon oma aine.

SAMMALMÄTTÄÄLTÄ löytyvän puolukan koostu-musta kuvattiin eräässä keskustelussa osuvasti näin:

”Mistä on pienet puolukat tehty?Vedestä, sokerista, kuiduista, vitamiineista, kiven-

näisaineista, hapoista (E 200, E 210), hyytelöimisaineis-ta (E 440), väriaineista (E 160a, E 163) ja aromeista.

Niistä on pienet puolukat tehty.”

KAIKKI lisäaineet eivät toki ole harmittomia.Liiallisessa määrin syötynä esimerkiksi edellä mai-

nittu bentsoehappo E 200 sekä nitraatit ovat haitallisia. Fosfaatit on puolestaan yhdistetty osteoporoosiin.

Natriumglutamaatin mahdollisista haitoista on vään-netty kättä siinä määrin, että muutamat elintarviketeol-lisuuden yritykset päättivät luopua aineen käytöstä.

SAMAAN aikaan kun kuluttajat vaativat lisäaineetto-mia elintarvikkeita, he syövät aina vain enemmän run-saasti lisäaineita sisältäviä tuotteita, kuten karkkeja, vir-voitusjuomia, marinoituja lihoja ja kevyttuotteita.

Pelko lisäaineista ei ole saanut ihmisiä vähentämään esimerkiksi makeisten mussutusta, mikä ei olisi ollen-kaan pahitteeksi. Karkinsyöjien sarjassa olemme maa-ilman kärkikastia.

Hutunkeitossa tarvitaan aina kaksi joukkuetta. Niin myös E-hutun keitossa.

Anja Nysténanja.nysten@ecobio.fi

www.kemikaalikimara.blogspot.com

E-hutunkeittoa

Kemia-Kemi 1/1975Uutispalstalla kerrottiin Suomen kemianteolli-suuden tuoreesta merkkipaalusta.

Syntetiikka sinänsäkin tu-lee muuttumaan – nyt kun on osoitettu, että miten monimut-kaisia yhdisteitä tahansa pys-tytään syntetisoimaan, ovat todelliset haasteet uusien en-tistä tehokkaampien syntee-simenetelmien löytämisessä, erityisesti yksikäsitteisten avaruudellisten rakenteiden luomiseksi. Entsyymien hy-

väksikäyttö orgaanisissa synteeseissä tu-lee kasvamaan. Olen valmis toimimaan ennustajaukkona sano-

malla, että lähivuosien tutkimustyön tuloksena tullaan 20 vuoden sisällä jakamaan kemian Nobel-palkinto modifioitujen entsyymi-en valmistamisesta, esimerkiksi geeniteknologisin menetelmin, ja niiden käytöstä täysin selektiivisiin orgaanisiin synteeseihin. Suo-meenko? Helsingin yliopistoonko?

Kemia-Kemi 2/1985Professori Tapio Hase pohti lehdessä julkaistussa virkaanastujaisesitelmässään orgaanisen kemian tulevaisuutta.

Suomi nousi joulukuun al-kupäivinä rikkihapon val-mistajana maailmantilaston kärkeen sivuuttamalla joh-topaikalla tähän asti olleet Uuden Seelannin ja samalla toisella sijalla olleen Belgi-an. Tämä kemian teollisuu-temme saavutus tuli kirja-tuksi samalla, kun Kemira Oy:n uusin, Kokkolassa rakenteilla ollut 300 000 tonnin vuosituotannol-la suunniteltu rikkihap-potehdas käynnistettiin, minkä seurauksena Ke-mira Oy:n kaikkien rik-kihappotehtaiden yhtei-nen tuotantoteho nousi

1 500 000 tonniksi vuodessa. Rikki-hapon valmistajien suuruusjärjestys ratkaistaan vertaamalla

kunkin maan kokonaistuotantoa maan asukaslukuun.

Oikeaan suuntaanTapio Hasen ennuste on toteutunut siten, että muokattuja entsyymejä – ja yhä useammin myös kokonaisia muokattuja hiivasolu- tai baktee-rikantoja – hyödynnetään jo teollisesti muun muassa lääkeaineiden synteeseissä, sanoo Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian profes-sori Petri Pihko.

Nobeleita on kuitenkin myönnetty kemiallisesti laajemmin käytettä-vistä menetelmistä, kuten enantioselektiivisistä hapetus- ja pelkistys-reaktioista (2001) ja metateesikatalyyttien kehityksestä (2005).

Pihkon oma ennuste on, että ihmiskunnalta vie vielä ehkä 100–200 vuotta saavuttaa Streptomyces-bakteerien synteesiosaamisen taso. ”Siitä huolimatta synteesimenetelmiä kannattaa keksiä, koska baktee-rit eivät tee aina sellaista kemiaa, jota me ihmiset tarvitsemme.”

9.-10.3.2010 • Scandic Marski, Helsinki

Tiesitkö, että käyttöturvallisuustiedotteet uusitaan vuoden 2010 aikana? Uudet vaatimukset hyväksyttiin vuoden 2009 lopussa. Haluatko oppia miten aineiden luokitukset ja merkinnät ilmoitetaan ECHA:lle vuoden 2011 alkuun mennessä?

Tule kuuntelemaan ja kysymään huippuasiantuntijoilta.

REACH ja CLP -seminaari

9.-10.3.2010Voit osallistua molempiin tai jompaankumpaan päivään.Lisätiedot ja ilmoittautumiset ChemasVerkkokauppa www.chemind.fi

NEUBERGER

INNOVATIVETECHNOLOGYWORLDWIDE

ww

w.k

nf.s

e

KNF Neuberger AB Box 440 60 SE-100 73 TukholmaPuh +46 8 7445113 Fax +46 8 7445117 info@knf.se

Kalvopumpputekniikkaaasiantuntijoilta

KNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljy-vapaita pumppuja ja järjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontaminaatiovapaatkompressorit, alipaine-pumput, nesteen siirto-ja annostelupumput.

OEM- ja laboratorio-versiot.

Asiakassovitteiset pum-put ovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.

… vaativiin sovelluksiin:

TutkimusLaboratoriotProsessilaitteetElintarviketekniikkaAnalyysitekniikkaLääketieteen laitteet

www.knf.se

KNF_an_fi_0803.pdf 2008-01-03 11:18:02

KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAhTUU

Helsingin yliopiston ja sveitsi-läisen Paul Scherrer -instituutin (PSI) tutkijat ovat selvittäneet syövän leviämisprosessissa kes-keisten molekyylien eli VEGF-reseptorin ja siihen sitoutuneen kasvutekijän VEGF-C:n kidera-kenteen.

Kiderakenteen tunteminen tarjoaa tärkeää uutta tietoa VEGF-kasvutekijöiden ja nii-den reseptorien toiminnasta ja on samalla merkittävä harppa-us entistä tehokkaampien syö-pälääkkeiden kehitystyössä.

Valkolahosieni tuo uusia biotek-nisiä mahdollisuuksia paperin-valmistukseen, vahvistaa Hel-singin yliopistossa valmistunut väitöstutkimus. Sieni minerali-soi tehokkaasti puun vaikeasti hajoavan ligniinipolymeerin.

Keskeisen molekyylin kiderakenne selville

Lääke näännyttää kasvaimen nälkään

Tulevaisuuden lääkkeiden on tarkoitus näännyttää syöpä-kasvain nälkään estämällä sitä ruokkivien verisuonien synty. Samalla lääkkeet pysäyttävät syövän leviämismahdollisuu-den.

Syöpäsolut sekä kasvavat että leviävät hyödyntämällä viereis-ten kudosten veri- ja imusuonia. Verisuonten kasvua syöpäpe-säkkeisiin ne kiihdyttävät erit-tämällä VEGF-kasvutekijöitä ympäristöönsä.

Sienet tarjoavat biotekniikalle runsaasti vielä hyödyntämät-tömiä mahdollisuuksia.

Scan

stoc

kpho

to

Hel

sing

in y

liopi

sto

Yhteistyöhön osallistuneiden suomalaistutkijoiden Veli-Matti Leppäsen (vas.) ja Michael Jeltschin on helppo hymyillä, kun iso urakka on saatu valmiiksi.

Tutkimus otti ison askeleen kohti aiempaa tehokkaampia syöpälääkkeitä, kun suomalaiset ja sveitsiläiset tutkijat ratkaisivat lääkkeiden vaikutuskohteen atomirakenteen.

Kasvutekijät lääkesuunnittelun ytimessä

VEGF-kasvutekijät ja niiden viestejä välittävät reseptorit ovat nykyään lääkesuunnittelun kes-keisiä kohteita. Suomalaisten ja sveitsiläisten tutkima VEGFR2-

Lahosieni poistaa ligniininSelluloosakuitujen irrotta-

miseen liimamaisesta lignii-nistä voitaisiinkin kemikaalien tai mekaanisen energian sijaan käyttää valkolahosieniä tai nii-den entsyymejä.

Sienen entsyymeistä oksa-laattidekarboksylaasilla on paljon muitakin käyttökohtei-ta: se sopii esimerkiksi teolli-

suusprosesseissa syntyvien kalsium-oksalaattisakkojen hajottamiseen ja elintarvike- ja kliinisessä diagnostiikas-sa oksalaattipitoisuuksien määrittämiseen. Sitä voidaan hyödyntää myös vaikkapa munuais- ja virtsatiekivien hoidossa.

reseptori on niistä tärkein.VEGF-C-kasvutekijän vuon-

na 1996 löytänyt suomalainen tutkijaryhmä osoitti sen vaiku-tukset imusuonien kasvuun ja syöpäsolujen leviämiseen. Tuo-reemmat tutkimustulokset ovat paljastaneet sen vaikuttavan myös syöpäpesäkkeiden veri-suoniston kasvuun.

Molekyylien kiderakenteen selviämisen ansiosta verisuoni-kasvun estäjiä voidaan nyt al-kaa suunnitella erittäin tarkasti eli atomimittakaavassa.

Suomalais-sveitsiläisen tut-kimuksen tulokset julkaistiin Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehdessä.

VEGF-C -kasvutekijän ja VEGFR2-reseptorin muodosta-man kompleksin kiderakenne. Kasvutekijän valkuaisketjut on väritetty keltaisiksi ja vihreik-si, reseptori siniharmaaksi. Violetit osat ovat sokeriraken-teita.

Hel

sing

in y

liopi

sto

32

33KEMIA1/2010

Jos luuytimen tai muun kanta-solusiirteen luovuttajalta puut-tuu geeni UGTB17, kun vas-taanottaja sitä kantaa, siirto saattaa epäonnistua. Toimenpi-teen komplikaatioriski kasvaa ja elimistö voi alkaa hylkiä siir-rettä, osoittaa suomalais-ame-rikkalainen tutkimus, joka jul-kaistiin Nature Genetics -leh-dessä.

Tutkimusryhmään kuuluvan professorin Aarno Palotien mukaan tulokset antavat aivan uutta tietoa tekijöistä, jotka liit-tyvät elin- ja kudossiirtojen on-nistumiseen ja esimerkiksi leu-kemian hoitoon.

Kantasolusiirrossa potilaan sairas kudos, vaikkapa leukee-miset solut, poistetaan ja korva-taan luovuttajan terveen kudok-sen kantasoluilla.

Kultaisten nanohiukkasten ra-kenne riippuu niiden alustana olevasta metallioksidikalvos-ta silloin, kun kalvo on hyvin ohut, paljastaa Jyväskylän yli-opistossa tehty laskennallisen nanotieteen väitöstutkimus.

Kun oksidikalvo on paksuu-deltaan alle kaksi nanometriä, kultahiukkaset muuttavat muo-

toaan, varautuvat sähköisesti ja tarttuvat pintaan tiukemmin kuin paksumpien kalvojen ta-pauksessa.

Kaikkein pienimmistä, kah-den–kuuden atomin ryppäistä tulee ohuilla kalvoilla ketju-maisia. Hieman suuremmat, noin 20 atomin ryppäät litisty-vät tasomaisiksi pintaa vasten.

Paksuilla kalvoilla pienet-kään ryppäät eivät ole ketju-maisia, suuremmat taas muo-dostavat kolmiulotteisia moni-kulmiorakenteita.

Kultahiukkasten koko, muo-to ja sähkövaraus vaikuttavat hiukkasten katalyyttisiin omi-naisuuksiin.

Gorilloista löytyi uusia malarialoisia

Ranskalainen tutkijaryhmä on löytänyt kaksi aiemmin tun-tematonta malarialoislajia go-rilloista. Toinen uutuuslajeista paljastui kamerunilaisen ihmis-apinan ulosteista ja toinen ga-bonilaisen eläimen verestä.

Nyt löydetyt loiset ovat su-kua ihmistä vaivaavalle Plas-modium falciparum -parasiitil-le sekä simpansseista tavatuille Plasmodium reichenowi ja ga-boni -lajeille. Tutkijat ovat ni-menneet tulokkaat Plasmodium GorA:ksi ja GorB:ksi.

Ranskalaiset eivät kykene sa-nomaan, onko gorillojen mala-ria peräisin ihmiseltä tai muilta kädellisiltä ja kuinka vakavasti gorillat ovat sairastuneet. Ame-rikkalainen tutkijaryhmä osoitti viime vuonna, että ihmisen loi-nen on peräisin simpanssilta.

Malarianvastaisessa taiste-lussa tulisi ottaa huomioon, että myös simpanssit ja gorillat kan-tavat taudinaiheuttajaa, sanovat tutkijat. Kun apinoiden elinalu-eet pienenevät, niiden ja ihmis-ten kontaktit yleistyvät jatku-vasti. Vaaralliset parasiitit voi-vat siten siirtyä ihmisiin entistä helpommin.

Tutkimuksia esitteli Der Spiegel.

Pekka T. Heikura

Tutkimuksessa paljastui, että uutuuslajien lisäksi gorillat kantoivat myös ihmistä kiusaa-vaa Plasmodium falciparum -loista.

Scan

stoc

kpho

to

Geenipuutos voi estääkantasolusiirron

Yhden geenin puuttuminen ei normaalielä-mässä häiritse, mutta kudossiirto saattaa sen takia epäonnistua.

Ympäristön olo-suhteet eivät het-kauta makrokoon kultajyväsiä, mutta nanohiukkasiin niillä voi olla vai-kutusta.

Ympäristö määrääkultahiukkasten muodon

Tutkijat havaitsivat muutama vuosi sitten, että yksittäisen ihmi-sen perimästä saattaa puuttua ko-konaisia geenejä. Nykyään tällai-sia joillakin ihmisillä esiintyviä ja toisilta puuttuvia geenejä tun-netaan tuhansia. Niiden puuttu-minen ei näytä vaikuttavan ihmi-sen elinkaareen eikä terveyteen, mutta tuore tutkimus todistaa, että asialla voi olla merkitystä poikkeustilanteissa.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

34 1/2010KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAhTUU

Taistelussa aivosyöpää vastaan on löydetty uusi ase. Valtaosa koe-eläinten syövistä onnistut-tiin tutkimuksessa parantamaan viruksella, joka siirrettiin eläi-miin laskimonsisäisesti. Yksi ainoa annos VA7-virusta pelas-ti 17:stä hiirestä 16.

VA7-viruksen on jo aiemmin osoitettu olevan syöpäsolu-ja tappava. Viruksesta ei tullut hiirille sivuvaikutuksia, eikä se tiettävästi aiheuta ihmiselle mi-tään tautia, korkeintaan pään-särkyä tai lieviä flunssaoireita.

Virusinfektioiden on kauan tiedetty hidastavan syövän kas-vua. Laajemmin ilmiötä on kui-tenkin tutkittu vasta 15 viime vuotta. Tätä nykyä tunnetaan kymmenkunta virusta, joilla on

Happiradikaalien vaikutuksia torjuva geeniterapia on uusi, lupaava hoitomuoto Alzhei-merin tautia vastaan, osoittaa Kuopion yliopistossa tehty väitöstutkimus.

Kun hiirten aivoihin siir-rettiin hapettumiselta suojaa-vaa Nrf2-geeniä, aivot alkoi-vat tuottaa suuria pitoisuuk-sia suojatekijää, ja eläinten muistihäiriöt vähenivät mer-kittävästi. Geenin kuljettaja-na käytettiin viruksia.

Nrf2 vähentää beta-amyloi-

din haitallisen muodon kerty-mistä aivoihin, lisää hapettu-miselta suojaavien entsyymi-en ilmentymistä ja vähentää astrosyyttisolujen välittämää aivojen tulehdusreaktiota.

Alzheimerin taudissa va-paat happiradikaalit vauri-oittavat aivojen muistijärjes-telmän hermosoluja. Taudin oireita voidaan nykylääkkein hillitä, mutta parantavaa lää-kehoitoa ei ole onnistuttu ke-hittämään.

Hiiret toipuivat aivokasvaimesta uuden virushoi-don ansiosta.

Kuv

at: S

cans

tock

phot

o

Aivosyövän hoitoontehokas virusase

kyky tuhota syöpäsoluja ilman, että ne vahingoittaisivat nor-maaleja soluja. Osa viruksista on jo kliinisissä potilaskokeis-sa.

Pahanlaatuisiin aivokasvai-miin eli glioomiin ei ole teho-kasta hoitomuotoa, eivätkä ko-keelliset virushoidotkaan ole tepsineet. Tähän asti käytetyt virukset on pitänyt ruiskut-taa suoraan kasvaimeen, mikä laskee niiden tehoa, koska gli-oomilla on taipumus levitä ja muodostaa mikropesäkkeitä.

Tutkimuksen tekivät tutki-jaryhmät Åbo Akademista ja Kuopion yliopistosta sekä ka-nadalaisista Ottawan ja Toron-ton yliopistoista.

Geeniterapia parantaamuistihäiriöitä

Alzheimerin tauti on väestön ikääntyessä yleistymässä, mutta yksi satunnainen unohdus ei vielä ole sairauden merkki.

Yksi atomipyörittää transistoriaTeknillisen korkeakoulun ja kahden australialaisen yli-opiston tutkijat ovat raken-taneet toimivan transistorin, jonka aktiivinen element-ti koostuu yhdestä ainoasta fosforiatomista piissä. Tut-kimustulos julkaistiin Nano Lettersissä.

Laitteen toiminta perus-tuu yksittäisten elektronien peräkkäiseen tunneloitumi-seen fosforiatomin ja transis-torin lähteen ja nielun välil-lä. Tunnelointi voidaan sallia tai estää muuttamalla atomin

läheisyydessä olevan muuta-man kymmenen nanometrin levyisen metallielektrodin jännitettä.

Tietokoneiden ja tietoyh-teiskunnan huima kehitty-minen on pitkälti perustunut transistorien koon pienen-tämiseen ja tiheään pakkaa-miseen. Nyt kehitetyssä lait-teessa koko sähkövirta kul-kee aina saman yksittäisen atomin läpi. Siten päästään tutkimaan ilmiöitä, jotka tu-levat esiin transistorien koon äärirajoilla.

Yhden atomin transistori syntyi tutkimuksen sivutuotteena. Tut-kijoiden varsinaisessa tähtäimessä oli kvanttibitti, joka toimisi kehitteillä olevan kvanttitietokoneen perusosana.

35KEMIA1/2010

Tampereen yliopiston ja THL:n papilloomavirus (HPV) -roko-tustutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen on osallistunut rei-lut 40 prosenttia vuosina 1992–1994 syntyneistä suomalais-nuorista 33 paikkakunnalla.

Vuonna 1995 syntyneiden HPV-rokotuksia siirrettiin si-kainfluenssarokotusten takia yli vuodenvaihteen. He voi-vat tulla mukaan tutkimukseen vielä maaliskuun loppuun asti.

Rokotus suojaa syöpävaa-rallisten papilloomavirusten

aiheuttamilta infektioilta ja kohdunkaulansyövän esias-teelta. Tutkimusten perusteella rokote näyttää antavan suojan myös kielen tyven ja nieluri-sojen syöpiä, penissyöpää sekä peräsuolensyöpää vastaan.

Seuraavaksi tutkitaan roko-tusten ja syöpäseulontojen par-haita yhdistämistapoja sekä si-tä, alkavatko vaaralliset virus-tyypit vähentyä ensimmäiseksi niillä paikkakunnilla, joilla se-kä tytöt että pojat ovat saaneet HPV-rokotuksen.

Echovirus laukaisee soluun kiinnittyessään tunkeutumis-mekanismin, jota solu itsekin käyttää omassa toiminnassaan. Virus osaa myös etsiä sopivan paikan tunkeutumiseen, ettei se joudu kilpailemaan elimistön omien vuorovaikutusten kans-sa. Siten se pystyy etenemään huomaamattomasti ja välttä-mään solua varoittavien signaa-lien syntymisen.

Viruksen taidon saivat sel-ville Turun yliopiston ja Åbo

Luuimplanttiin pinnoiteomenasta

Omenoiden sokerimo-lekyyleille on löytynyt uusi, yllättävä käyttö-kohde.

Pektiinit eli kasviperäiset soke-rimolekyylit sopisivat luuimp-lanttien pinnoitteeksi, selviää Oulun yliopistossa tehdystä väi-töstutkimuksesta.

Esimerkiksi omenasta ja pe-runasta eristettyjen pektiiniosas-ten kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia voidaan muoka-ta entsyymien avulla ja pektii-nit kiinnittää erilaisille pinnoil-le, kuten kovakudosimplanteis-sa yleisesti käytetylle titaanille. Alustalle muodostuu tällöin ta-sainen, muutaman nanometrin paksuinen pinnoite.

Kun luuta muodostavia ja sitä hajottavia soluja kasvatettiin eri

tavoin muokatuilla pektiineillä, solut reagoivat alustan pinnoit-teen kanssa. Pektiinimolekyy-lien avulla onkin mahdollista ohjailla luusolujen käyttäyty-mistä.

Pektiinien etuna on myös se, että niitä on helposti ja edulli-sesti saatavissa elintarviketeol-lisuuden sivutuotteista. Lisäksi niillä on tulehdusreaktioita hil-litseviä ominaisuuksia, ja ne ovat elimistössä pysyviä.

Pinnoitteen tarkoitus on pa-rantaa luuistukkeen yhteenso-pivuutta elimistön kudosten kanssa ja sitä kautta implantin kiinnittymistä.

Kuv

at: S

cans

tock

phot

o

Virus osaa välttääsolun varoitusjärjestelmän

Akademin biokemian ja virus-opin tutkijaryhmät. Echoviruk-set aiheuttavat muun muassa aivokalvo- ja sydänlihastuleh-duksia.

Virusten on monistuakseen päästävä solun sisälle ja sitten kaapattava sen toiminta hal-tuunsa. Soluun tunkeutumisen mekanismien selvittäminen auttaa tutkijoita ymmärtämään, kuinka virukset siirtyvät lajista toiseen ja muuttuvat epidemioi-den aikana.Infektioiden ehkäisy ja hoitaminen helpottuvat sitä mukaa kuin

virusten toiminnasta saadaan lisää tietoa.

Papilloomarokotus-tutkimus etenee

Hyödyllisintä rokotestrategiaa selvittävään jatkohankkeeseen osallistuu 55 prosenttia tutkimuspaikkakuntien 14–17-vuotiaista tytöistä ja 30 prosenttia samanikäisistä pojista.

Arja-Leena Paavola

Suomalaisten viinankulutus on viimeis-ten vuosikymmenien aikana ollut nou-sujohteista. Nykyään juomme henkeä kohti 10,5 litraa absoluuttista alkoholia vuodessa eli keskimäärin pullon kirkas-ta viikossa tai kaksi keskiolutta päivässä. Kulutukseen on saatu yhä enemmän voi-maa naisista ja nuorista. Monet 15-vuo-tiaatkin juovat jo itsensä humalaan tois-tuvasti.

Alkoholin liikakäytön ensimmäiset seuraukset havaitaan usein maksassa, joka käsittelee valtaosan juodusta eta-nolista.

”Suurin osa etanolista hapettuu mak-sassa asetaldehydiksi, joka on erittäin toksinen aine. Asetaldehydi on luokiteltu ensimmäisen luokan syöpävaaralliseksi yhdisteeksi. Se sitoutuu helposti biologi-siin makromolekyyleihin, ja solujen häi-riintynyt aineenvaihdunta saattaa johtaa niiden vahingoittumiseen”, kertoo labo-ratoriolääketieteen tutkimusprofessori Onni Niemelä.

Juotu alkoholi imeytyy mahalaukus-ta ja ohutsuolen alkuosasta täydellisesti ja jakaantuu verenkierron mukana koko kehoon.

”Nuorilla alkoholin käyttö koituu eri-tyisesti vielä kehittyvien aivojen ja kes-kushermoston rasitteeksi. Varhaisen juopottelun seurauksena korkeammat aivotoiminnat saattavat jäädä jopa kehit-tymättä”, Niemelä sanoo.

”Alkoholi on myös yhä useammin työ-ikäisten kuolinsyyn taustalla. Viina tap-paa jo nyt enemmän naisia kuin rinta-syöpä ja enemmän miehiä kuin sydän- ja verisuonitaudit.”

Ilmeisten alkoholisairauksien lisäk-si terveydenhuollossa selvitetään usein syitä vaikkapa epämääräisistä suolisto-vaivoista ja kohonneesta verenpainees-ta kärsivien potilaiden oireisiin. Nekin saattavat selittyä alkoholilla.

Viinan aiheuttamat sairaudet ovat Suomen kansanterveydelle suuri taakka. Juomistapojaan kaunistelevat potilaat pyritään saamaan hoidon piiriin yhä kehittyneempien labo-ratoriotestien avulla.

Riskijuojat kiinni laboratoriossa

Scan

stoc

kpho

to

Alkoholi on myrkkyä kudoksille

Tiedetään myös, että esimerkiksi pso-riasista sairastavista puolet on alkoholin suurkuluttajia. Alkoholi kiihdyttää ihon uusiutumiseen liittyvän immuniteetin häiriötilan kehittymistä.

Tunnettu tosiasia on sekin, että alko-holi edistää eräiden syöpien syntyä.

Testi tunnistaa suurkuluttajan

Mikäli nainen juo enemmän kuin 16 al-koholiannosta viikossa ja mies 24, eli-mistölle koituu suurella todennäköisyy-dellä haittaa.

Riskijuojia on vaikea tunnistaa lääkä-rin vastaanotolla, sillä harva myöntää ot-tavansa enempää kuin pari saunakaljaa tai lasin viiniä silloin tällöin. Potilaan kannalta olisi kuitenkin arvokasta, että hänen yksilöllinen alttiutensa alkoho-lin liikakäyttöön ja riskinsä alkoholisai-rauksien kehittymiseen tunnistettaisiin niin varhain kuin suinkin.

Onni Niemelä johtaa Seinäjoen kes-kussairaalan kliinisen kemian laborato-riossa ja Terveysteknologiakeskus Medi-westin tiloissa toimivaa Lääketieteellisen tutkimuksen yksikköä, jossa paneudu-taan niin yksilöitä kuin kansantaloutta-kin rasittavaan ongelmaan.

Yksikössä kehitetään laboratoriodiag-nostiikkaa alkoholihaittojen mahdolli-semman aikaiseen toteamiseen ja uusia menetelmiä juomisen aiheuttamien ku-dosvaurioiden mekanismien selvittämi-seen.

Tutkijoiden mielenkiinnon kohteena on erityisesti asetaldehydi, jonka synty-miseen alkoholin aiheuttama kudostok-sisuus liittyy. Heidän hiljattain kehittä-mällään menetelmällä voidaan määrittää vasta-aineita asetaldehydiaddukteille, joita muodostuu asetaldehydin reagoi-dessa elimistön proteiinien kanssa. Vas-ta-aineiden määritys voisi olla käyttökel-poinen keino alkoholihaittojen tunnista-miseksi aiempaa herkemmin.

Alkoholin suurkulutuksen osoitti-

36 KEMIA 1/2010

KEMIA1/2010

mena on kliinisessä työssä käytetty jo kauan verikokeesta mitattavia gamma-glutamyylitransferaasi- eli GGT-arvoja. Siitä ei kuitenkaan ole ollut tarkkaa tie-toa, millainen viinamäärä lisää seerumin GGT-pitoisuutta ja mitkä muut tekijät nostavat sitä.

Veren desialotransferriinin eli CDT-määritys taas mittaa alkoholin pitkäai-kaiskäyttöä. CDT-pitoisuus nousee, kun viikon ajan nautitaan päivittäin 50–80 grammaa etanolia eli 4–6 keskiolut-ta. Määrityksen herkkyys ei kuitenkaan yksinään riitä alkoholin suurkulutuksen varhaisvaiheen diagnostiikkaan.

Seinäjoella onkin kehitetty laborato-riokoe, jossa kaksi yleisesti käytettyä testiä on yhdistetty.

”GGT ja CDT yhdistelmänä toimii al-koholin pitkäaikaiskäytön tunnistami-sessa paremmin kuin mikään yksittäinen laboratoriokoe. Matemaattisella mallil-la tulkittuna suurkulutuksen toteamisen herkkyys paranee ilman, että spesifisyys vähenee”, Niemelä kertoo.

Yhdistelmämarkkeri on hänen mu-kaansa jo leviämässä rutiinikäyttöön. Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalassa hyödynnetään testiä alkoholin käytön to-teamisessa, kun potilaan oireiden syyksi epäillään viinaa.

Tutkimuksessa on löytynyt myös GTT-pitoisuutta nostava lisätekijä.

”Olemme osoittaneet, että alkoholi ja lihavuus yhdessä nostavat maksaentsyy-mejä mittaavia GGT-arvoja huomatta-vasti enemmän kuin kumpikaan yksin. Tämä siis kielii suurentuneesta mak-savaurioriskistä potilailla, jotka juomi-sen lisäksi ovat ylipainoisia.”

Viina vie varhain hautaan

Alkoholista on erittäin vaikea päästä eroon sen jälkeen, kun elimistö on tot-tunut siihen ja riippuvuus päässyt synty-mään. Myös yhteiskunta maksaa kovan laskun kulutuksen kasvusta.

Maksan vaurioiden kehittyminen vaa-

tii pitkällistä juopottelua. Professori Nie-melän tutkijauran alussa 1980-luvulla maksakirroosipotilaita oli meillä harvas-sa, kun taas Ranskassa tauti oli verrattain yleinen. Nyt Suomessa on alkoholimak-sakirroosia enemmän kuin missään muu-alla Länsi-Euroopassa.

Alkoholiin totuttautuminen jo nuore-na näkyy tulevaisuudessa paitsi sairasta-vuudessa ja työkyvyttömyydessä myös kuolleisuudessa.

Kymmenen vuoden päästä viinan vai-kutukset ilmenevät lisääntyneinä kirroo-sikuolemina. Väestötasolla kasvava vii-nankulutus taittaa eliniän nousun, Nie-melä ennustaa.

”Esimerkiksi Venäjällä miesten kes-ki-ikä on laskussa, koska nuoria miehiä kuolee alkoholin kulutuksen seurauksiin. Nuorten juopottelu havaitaan väestön eli-najan odotteessa meilläkin, myös naisten kohdalla. Kun juopottelu yhdistetään li-sääntyvään ylipainoon, tiedossa on yhä enemmän varhaisia kuolemia.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Alkoholi on myrkkyä kudoksille

37

38 1/2010KEMIA

Elina Saarinen

St1 Biofuels Oy:n viides Etanolix-laitos käynnistelee toimintaansa Lahdessa.

Hartwallin tehtaaseen integroitu bio-etanolilaitos alkaa pian käsitellä pani-mon juomatuotannosta syntyvät soke-ri- ja alkoholipitoiset hävikkierät sekä ylijäämähiivan. Lisäksi kapasiteetiltaan 10 000 tonnin laitos vastaanottaa leipo-moteollisuuden sivujakeita, kuten taiki-noita, jauhoja ja ylijäämäleipiä.

Näistä syntyy vuosittain tuhat kuutiota eli noin miljoona litraa 99,8-prosenttista bioetanolia. Siitä St1 valmistaa Refuel RE85-korkeaseosetanolia flexifuel-au-toja varten.

Samaan aikaan etenee yhtiön ensim-mäinen erilliskerättyä biojätettä hyödyn-tävä Bionolix-laitos, jota rakennetaan Hämeenlinnan Karanojan jätteenkäsitte-lykeskukseen.

Kymmenesosa bensan energiasta bioetanolilla

Jatkossa biojätteet ja elintarviketeolli-suuden sivuvirrat muodostavat kuiten-kin vain pienen osan St1:n visioimasta raaka-ainemassasta. Raaka-ainetta ku-luu, sillä yhtiö aikoo kymmenen vuoden päästä tuottaa vuosittain jopa 300 mil-joonaa litraa bioetanolia.

Määrä vastaisi Suomen noin kahden miljardin litran vuotuisesta bensiinin ku-lutuksesta 15:tä prosenttia, energiasisäl-löstä noin kymmentä prosenttia.

Jotta St1 pääsisi tavoitteeseensa bio-polttoaineiden markkinaosuuksista, tu-levaisuudessa ovat keskeisessä osassa erityyppiset kuituja sisältävät sivuvir-rat, kuten metsäteollisuuden poisheitet-tävät lignoselluloosajakeet. Juuri niissä on St1 Biofuels Oy:n toimitusjohtajan Mika Ahon mukaan suurin bioetanolin

Metsästä tankkiin

Sellujäte bioetanoliksi St1 Oy hamuaa nyt

bioetanolinsa raaka-aineeksi

metsäteollisuuden jätteiksi

jääviä lignoselluloosavirtoja.

Yhtiö aikoo pystyttää

etanolilaitoksiaan ympäri

maailmaa.

Elin

a Sa

arin

en

tuotantopotentiaali.St1 aikookin rakentaa Suomeen 10–12

Cellunolix-laitosta, jotka tuottaisivat ko-meat 200 miljoonaa litraa bioetanolia jo-ka vuosi.

”Olemme tehneet paljon tutkimustyötä selluloosan hyötykäytöstä”, Aho sanoo ja kertoo, että Cellunolix-demonstraatio-laitoksen sijaintikohteita on jo kartoitet-tu, mutta lopullista paikkaa ei ole vielä päätetty.

Paletin täydentävät aikanaan esimer-kiksi olkea hyödyntävät Fiberix-laitok-set, joita aletaan näillä näkymin raken-taa vuonna 2012. Fiberix-laitoksistakin saataisiin jopa 80 miljoonaa litraa bio-etanolia.

Etanolix-laitoksia St1 suunnittelee

pystyttävänsä Suomeen vielä kolmesta viiteen. Näiden yhteistuotantokapasiteet-ti olisi 10–15 miljoonaa litraa etanolia. Niiden rinnalle yhtiö rakentaa kotitalous-biojätteistä etanolia tuottavan, yhteensä viidestä kymmeneen laitosta käsittävän Bionolix-verkoston, jonka kokonaistuo-tanto olisi 5–10 miljoonaa litraa.

Paras hinta jätetuotteelle

St1 Oy:n hallituksen puheenjohtajan Mi-ka Anttosen mukaan jätejakeista ja teol-lisuuden sivuvirroista saa parhaan tuo-ton, kun niistä valmistetaan nestemäisiä polttoaineita.

”Kun öljyn hinta nousee, myös mui-

St1 Oy:n hallituksen puheenjohtajan Mika Anttosen mielestä metsien biomassaa tulisi hyödyntää myös suurten asutuskeskusten lämmön ja sähkön tuotannossa ja puurakentamisessa.

KEMIA1/2010

St1 Biofuels Oy:n toimitusjohtaja Mika Aho kertoo Hämeenlinnan Bionolix-laitoksen etenevän hyvässä tahdissa.

Etanolix-laitoksessa käymi-sessä syntyvä hiilidioksidi voidaan ottaa talteen ja ohjata Hartwallin hiilidioksidin ke-ruujärjestelmään. Puhdistet-tua hiilidioksidia käytetään juomien valmistuksessa.

St1

den nestemäisten polttoaineiden hinta tulee nouse-maan.”

Jätteiden hävittämistä polttamalla arinapolttolai-toksissa Anttonen ei pidä kannattavana.

”Haluamme tehdä laitoksiamme ympäri maail-maa. Emme jää taistelemaan kotimaisten jäteyhtiöi-den kanssa siitä, saammeko hyödyntää erilliskerätyn biojätteen vai emme”, Anttonen kuittaa.

Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.elina.saarinen@uusiouutiset.fi

Elin

a Sa

arin

en

Huomisen päästörajatalittuvat jo nyt

St1 Oy:n energiajohtaja Jari Suominen sanoo St1:n Refuel RE85-korkeaseosetanolibensiinin olevan suomalainen, aidosti ympäristömyötäinen ja kan-sainvälisesti ainutlaatuinen tuote.

”Pääsemme jopa 80 prosenttia pienempiin hiilidi-oksidipäästöihin ajokilometrillä kuin muilla poltto-aineilla. Tämä on tulevaisuuden tuote.”

Kun vuoden 2009 automallien keskimääräiset fos-siilisen hiilidioksidin päästöt ovat 158 grammaa ajo-kilometriä kohden, RE85-bioetanolia käyttävä fle-xifuel-auto (FFV) jää 50–60 grammaan. FFV-auto alittaa siis jo nyt ne päästötavoitteet, jotka Suomi on asettanut vuoden 2040 autoilulle.

Ammattikorkeakoulu Metropolian kehittämä säh-köä ja korkeaseosetanolia yhdistävä hybridi pääsee vieläkin parempiin tuloksiin, alle 30 gramman pääs-töihin.

”Ongelma on autokannan hidas uusiutuminen. Suomessa ajoneuvojen romutusikä on keskimäärin 18 vuotta”, Suominen harmittelee.

Suomen liikenteessä on tällä hetkellä arviolta va-jaa tuhat flexifuel-autoa.

39

40 1/2010KEMIA

Arto Jokinen

Kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava sähköntuotanto on EU-maissa tulossa tiensä päähän. Päästöjen poistamiseen tähtäävä teknologia on samalla muodos-tumassa suuren luokan liiketoiminnaksi.

Linden Bernd Holling muistuttaa kuitenkin, että vaikka Eurooppa vä-hentää päästöjään mallikkaasti, kehit-tyvissä maissa tilanne on toinen. Esi-merkiksi Kiinassa päästöt päinvastoin kasvavat: maassa tehtiin viime vuonna päätös uuden hiiltä polttavan sähkölai-toksen perustamisesta keskimäärin ker-ran viikossa.

Kohti ekologisempaa energiantuotantoa

Linde kehittää CCS-tekniikkaa Eurooppa pyrkii

tuottamaan energiansa

entistä vähäpäästöisemmin.

Kiinnostuksen kohteena

on erityisesti hiilidioksidin

erotteleva CCS-tekniikka.

Saksalaistohtorit Bernd

Holling ja Gerhard Beysel

kaasukonserni Lindestä kävivät

Suomessa esittelemässä alan

uusimpia kuulumisia.

”Euroopan unioni investoi voimak-kaasti hiilidioksidin talteenoton kehittä-miseen, kun samaan aikaan muualla kas-vihuonekaasuihin ja ilmastonmuutok-seen suhtaudutaan välinpitämättömästi. Euroopassa on vuoteen 2015 mennessä määrä olla 12 hiilidioksidin talteen otta-vaa koelaitosta.”

Gerhard Beysel myöntää kasvihuone-kaasujen olevan huolenaihe aivan erityi-sesti saksalaisille, koska maan sähkön-tuotannossa käytetään ruskohiiltä.

”Meidän hiilemme on hiilidioksidin kannalta erittäin huono energialähde.

Vaikka esimerkiksi Suomen energiantuotannon

hiilijalanjälki on varsin pieni, kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmaston läm-peneminen on kaikkien

maiden yhteinen ongelma, muistuttaa saksalaistohtori

Gerhard Beysel.

41KEMIA1/2010

kasvuvauhti riitä korvaamaan fossiilisia raaka-aineita maailmanlaajuisesti.

”Nykyistä energiantarvetta ei kyetä tyydyttämään uusiutuvilla lähteillä. Nii-den merkitys toki kasvaa, mutta hiili on ja pysyy tärkeimpänä sähköenergian läh-teenä vielä pitkän aikaa.”

Lähes päästötön voimala voidaan to-teuttaa monella tekniikalla, joista yksi on happipoltto. Hiilidioksidi voidaan myös erottaa savukaasusta pesemällä tai muilla menetelmillä.

Holling korostaa, ettei hiilidioksidin erottaminen ole teknisesti mahdotonta. Sitä, miten ja minne kaasu varastoidaan, on sen sijaan pohdittava ja tutkittava vie-lä tarkkaan.

Tekniikan tohtori Beysel pitää yhtenä varteenotettavana ratkaisuna hiilidioksi-din pumppaamista takaisin öljy- tai kaa-sukenttiin. EOR (Enhanced Oil Recove-ry) -menetelmä on maailmalla tunnettu ja hyväksi havaittu. Saksassakin sitä on alettu kokeilla Berliinin liepeillä sijaitse-vassa Maxdorfissa.

”Hanke on osoittautunut vaikeaksi, koska kukaan ei halua kasvihuonekaa-suja omalle alueelleen. Kaikki pitävät hiilidioksidin varastoimista maan alle teoriassa hyvänä asiana, kunhan sitä ei

Linde ja Basf yhteistyöhönLinde ja kemianjätti Basf ilmoit-tivat tammikuussa käynnistävänsä yhteistyön hiilidioksidin erottami-sessa. Yhtiöt markkinoivat tulevai-suudessa yhdessä lisenssejä ja lai-toksia, joissa hiilidioksidi otetaan talteen savukaasusta.

Linde Groupin tytäryhtiö Lin-de-KCA-Dresden vastaa laitosten suunnittelusta ja rakentamisesta ja Basf niissä käytettävästä prosessi-tekniikasta.

Yhtiöiden kohdemarkkina on erityisesti Lähi-itä, jossa puhdis-tetun hiilidioksidin kysyntä muun muassa raakaöljyn tuotannossa jat-kuvasti kasvaa.

Suuria määriä kasvihuonekaasuja voi-daan vastaisuudessa varastoida hiek-kakiveen, arvioi Bernd Holling.

pumpata oman talon alle”, Holling huo-mauttaa.

Hiekkakivi imee hiilen

Eräänä lupaavimmista vaihtoehdoista Linden asiantuntijat pitävät kasvihuo-nekaasujen sitomista hiekkakiveen. Eu-roopassa, erityisesti pohjois-Saksassa ja muualla Pohjanmeren maissa on laajo-ja varastointiin sopivia alueita, joilla on runsaasti hiekkakiveä.

”Hiekkakivi on täynnä pieniä mikro-koloja. Luonnossa koloihin kertyy vettä, mutta jos kiveen pumpataan hiilidioksi-dia, se syrjäyttää veden. Suuria määriä kasvihuonekaasuja voidaan siten varas-toida huokoiseen kiveen”, Holling arvi-oi.

Kasvihuonekaasujen talteenotto on kuitenkin vain yksi mahdollisuus moni-en joukossa, kun ilmakehää lämmittävis-tä päästöistä pyritään eroon.

Tekniikan miehet innostuvat silmin nähden päästessään puhumaan myös ve-tytaloudesta. Lindellä on jo eri puolilla Saksaa vetyasemia, jotka tarjoavat autoi-lijoille hiilidioksidittoman vaihtoehdon.

”Vetyä poltettaessa päästöinä syntyy vain vettä”, Beysel muistuttaa.

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja vapaa toimittaja.

arto.jokinen@elisanet.fi

Kuv

at: C

onni

e H

eik

Asia ei tosin ole yksinomaan saksalais-ten ongelma, sillä energiayhtiöt ovat poh-joismaisessa omistuksessa. Kasvihuone-kaasujen aiheuttama ilmaston lämpene-minenkin on kansainvälinen, ei suinkaan kansallinen huoli”, Beysel painottaa.

Suomi selviää hiilijalanjäljen mittauk-sissa Hollingin mielestä hyvällä arvosa-nalla. Erityisesti hiilineutraalit energia-lähteet, kuten vesivoima ja ydinenergia, nostavat Suomen aivan toiseen kategori-aan kuin Saksa, Espanja, Hollanti ja Iso-Britannia. Myös Ranska menestyy ver-tailuissa, koska siellä käytetään paljon ydinvoimaa.

”Ei meidän talomme alle”

Euroopassa hiilidioksidin talteenottotek-nologiaa (CCS, Carbon Capture and Sto-rage) kehitetään EU:n voimakkaalla tuel-la. Komission tarkoituksena on käyttää muun muassa päästökaupasta saatavia tuloja alan tutkimus- ja kehityshankkei-siin sekä pilotti- ja koelaitosten rahoit-tamiseen.

Tuen jaossa hiilidioksidin talteenot-to kilpailee uusiutuvan energian käytön kanssa. Bernd Holling kuitenkin epäi-lee, ettei uusiutuvan energian tuotannon

1/2010KEMIA

”Hiilidioksidin talteenoton ja varastoin-nin rooli erilaisissa tulevaisuusskenaari-oissa on kasvussa”, sanoo projektikoor-dinaattori Matti Nieminen VTT:ltä.

Mikään tekniikka ei voi yksin ratkaista hiilidioksidikysymystä, mutta Niemisen mukaan yleinen käsitys on, että ilman CCS:ää (Carbon Capture & Storage) ei päästövähennystavoitteisiin voida meil-läkään päästä.

”CCS-tekniikalla voidaan arvioida olevan merkittävä osa ilmastonmuutok-sen estämisessä. Ympäristövaikutukset on kuitenkin selvitettävä koko ketjussa ja käytännön demonstraatioita tehtävä.”

Alalle luodaan pelisääntöjä samaan tahtiin kuin tekniikkaa kehitetään. Uu-sille laitoksille asetetaan todennäköisesti

CCS-tekniikkaa tarvit aan myös Suomessa Jotta teollisuuden hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun, uudet ratkaisut

ovat tarpeen Suomessakin. Yksi lupaava mahdollisuus on CCS-tekniikka, kunhan sen kustannukset saadaan laskettua kohtuullisemmiksi.

Sanna Alajoki

Scan

stoc

kpho

to

vaatimus CCS-valmiudesta.”Minimissään on oltava tilavaraus

tekniikalle. Vielä emme tosin tiedä, mitä kaikkea tämä vaatimus käytännössä tulee tarkoittamaan”, Nieminen myöntää.

Suomessa on jo maailmanluokan voi-malaitosten kehittäjiä. CCS-tekniikan kaupallistumisen edellytyksenä on kui-tenkin täyden mittakaavan demonstroin-ti. TVO:n ja Fortumin koehanke on par-haillaan käynnissä Meri-Porin voima-lassa.

CCS:n tiedetään olevan välivaihetek-niikka, mutta välivaihe on poikkeuksel-lisen pitkä eli noin vuosisadan mittainen. Niin pitkään fossiilisten polttoaineiden arvioidaan vielä olevan käytössä.

”Voimalaitosten elinikä puolestaan

42

KEMIA1/2010

CCS-tekniikkaa tarvit aan myös SuomessaSuomessa ei ole

geologisia muodos-tumia hiilidioksidin varastointiin, joten se on kuljetettava täältä esimerkiksi

Pohjanmerelle.

on noin 50 vuotta, joka on hyvä kaari tarkastelulle kehitystyössä”, Nieminen laskee.

Tekniikka tulee mutta ei aivan vielä

Hiilidioksidivarastoja on maailmalla täl-lä hetkellä käytössä alle kymmenen. Nie-misen mukaan arviot varastointikapasi-teetista ovat viime aikoina pienentyneet.

”Todellista kapasiteettia ei vielä tiede-tä. Sadoista gigatonneista kuitenkin pu-hutaan, Suomen mittakaavassakin mil-joonista tonneista.”

Suomessa ei ole merkittäviä geologisia muodostumia, joihin talteenotettu hiilidi-oksidi voitaisiin varastoida. Täältä se on siirrettävä esimerkiksi Pohjanmerelle.

Ainoa keino hiilidioksidin viemisek-si varastointipaikoille keskelle merta on toistaiseksi laivarahti. ”Putkikuljetus voisi olla mahdollista vuoden 2050 tie-noilla. Se kuitenkin vaatii toimiakseen suuret määrät hiilidioksidia, joten se ei sovellu yksittäisille laitoksille”, Niemi-nen sanoo.

Hiilidioksidin säilönnän valvominen kuuluu toimijalle itselleen ensimmäisten 20 vuoden ajan, kertoo neuvotteleva vir-kamies Maija Pietarinen ympäristömi-nisteriöstä. ”Sen jälkeen valtio seuraa si-täkin osana muuta ympäristöseurantaa.”

Monelle hallinnonalalle CCS on vie-lä uutta. Yli-insinööri Timo Ritonummi

työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että vaikka tekniikka on mainittu ministeriön tulevaisuusselonteossa, sillä ei vielä ole virallista yhtä näkemystä asiasta.

Sen Ritonummi vahvistaa, että uusiu-tuvat energianlähteet eivät yksinään riitä vuoden 2030 päästötavoitteisiin pääse-miseksi. CCS-tekniikkaa on hänen mu-kaansa kuitenkin kehitettävä nykyistä kustannustehokkaammaksi ennen kuin siitä tulee todellinen vaihtoehto.

”Jos CCS:n kustannukset ovat nykyar-vioiden mukaisia, en näe tekniikan käy-tössä tällaisenaan järkeä maapallon ta-louden kannalta. Globaali tilaus hiilidi-oksidin talteenotolle on silti olemassa”, Ritonummi myöntää.

Tätä nykyä CCS on Ritonummen mie-lestä todellinen vaihtoehto vain suurille päästölähteille, kuten lauhdevoimaloille. ”Mutta näin kallista tekniikkaa ei voida sijoittaa esimerkiksi jokaisen auton pa-koputken päähän.”

Ritonummi kuitenkin arvioi, että jos kustannukset saadaan kohtuullisemmik-si, CCS:n käyttö lähtee kasvuun vuoden 2030 jälkeen.

Kemianteollisuus päästökaupan piiriin

Hiilidioksidin talteenotto tulee jatkossa osittain mukaan myös päästökauppaan, kertoo ryhmäpäällikkö Jarno Ilme Ener-giamarkkinavirastosta.

Rajanveto on tosin tarkka: sen, kuu-luuko CCS päästökaupan piiriin, ratkai-see talteenotettujen päästöjen siirtotapa. ”Kun hiilidioksidi siirretään putkistoa pitkin, myös talteenotto kuuluu päästö-kaupan piiriin, muuten ei.”

Päästökauppa koskee tällä hetkel-lä Suomessa noin 150:tä yritystä, joilla on yhteensä 600 laitosta. Vaikka CCS ei vielä nykyisellä, 2012 päättyvällä kau-della kaupan piiriin kuulukaan, laitokset voivat silti jo nyt siirtää hiilidioksidia ja sitä voidaan ottaa talteen, Ilme muistut-taa. ”Päästökauppa puolestaan velvoittaa myös tarkkailemaan päästöjä.”

Seuraavalla kaudella vuosina 2013–2020 kauppaan tulee mukaan lisää toi-mialoja. Tulkintamäärittelyt muuttuvat, ja kaupan piiriin kuuluvat jatkossa muun muassa orgaanisen kemian tuotteita val-mistavat yritykset.

”Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen ke-mianteollisuus on tulevaisuudessa lähes kokonaan päästökaupan piirissä.”

Hiilidioksidin talteenotosta ja varas-toinnista puhuttiin Espoossa järjestetys-sä CCS Suomi -projektin seminaarissa. VTT:n, Tekesin ja GTK:n tutkimushank-keessa on tarkastelussa koko ketju teol-lisuuslaitoksesta hiilidioksidin varastoin-tiin. Kolmivuotinen projekti jatkuu vuo-den 2010 loppuun.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja.

sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

43

44 1/2010KEMIA

Pasi

Tol

vane

n

KOKOUKSIA • TAPAhTUMIA

Tapio Salmi

Konferensen som ägde rum i Palais des Congrès alldeles invid den kinesiska stads-delen, samlade över tvåtusen deltagare, som höll och lyssnade på föredrag, presenterade affischer samt deltog i det sociala program-met. Det var glädjande att se att alla finska universitet, där kemi- och processteknik forskas och undervisas, var representerade på konferensen.

Huvudtemat för evenemanget var – inte alldeles oväntat – hållbar utveckling. Ple-narföredragen, som var synnerligen välval-da, omfattade allt möjligt från dagens un-dervisningsprogram i kemiteknik – i Kina och globalt – till energitillgångar, lagring av koldioxid och CFD-beräkningar (Computa-tional Fluid Dynamics).

Professor Gerhard Kreysa från Tyskland föreslog i sitt plenarföredrag att trämaterial inte alls skall förbrännas utan lagras i form av träbyggnader eller stockar; på detta sätt renar skogarna atmosfären!

Forskarrekrytering en stor utmaning

I samband med världkonferensen ordnades många officiella och ännu flera inofficiella träff.

I Montréal höll sitt årliga möte också den europeiska arbetsgruppen för kemisk reak-tionsteknik, EFCE Working Party in Che-mical Reaction Engineering. Som ordfö-rande för arbetsgruppen fungerar professor Jaap Schouten från TU Eindhoven.

Nyheterna var goda: ämnesområdet är vitalt, speciellt tack vare utvecklingen av nya typer av strukturerade reaktorer – mo-noliter, skum, fibrer, mikroreaktorer – och framsteg i processintensifiering.

Den stora utmaningen är forskarrekryte-ringen till området. För att lyfta fram den kemiska reaktionstekniken kommer en specialpostersession att organiseras i sam-band med den europeiska kemiingenjörs-konferensen ECCE-CHISA i Prag på hösten 2010. Världsevenemanget i reaktionstek-nik, International Symposium on Chemi-

Från Montréal till Nådendal

Världskonferens i kemi- och processteknik World Congress on Chemical

Engineering hölls nyligen i världens näststörsta fransk-talande metropol, Montréal.

Från Montréal...

... till Nådendal.

cal Reaction Engineering, organiseras i juni 2010 i Philadelphia. Förberedelserna är i full fart.

Vetenskaplig konferens till Nådendal

Världskonferensen inkorporerade många mindre specialevenemang, t.ex. symposia i gas-vätske-fastfasreaktorer, flerfunktionel-la reaktorer samt katalys i flerfasreaktorer.

Dessa mindre evenemang hade en hög vetenskaplig kvalitet, men problemet var att de delvis drunknade i storkonferensens gränslösa bulk och föredragen fick inte till-räckligt med åhörare. Därför var man av åsikten att specialevenemang i regel borde hållas separat.

Den vetenskapliga kommittén för sympo-sierna CAMURE (Catalysis in Multiphase Reactors) och ISMR (International Sympo-

sium on Multifunctional Reactors) hade ett möte, där det beslöts att CAMURE&ISMR-konferensen i framtiden skall hållas som se-parat evenemang.

Mötet beslöt att nästa gång möter fors-karna i flerfas- och flerfunktionella reakto-rer i Finland, närmare sagt på Nådendal Spa Hotel den 22–25.5.2011. Huvudorganisatö-ren är akademiprofessor Tapio Salmi och den vetenskapliga kommittén skall bestå av forskare från alla håll i världen. Cirka 200 deltagare väntas.

Speciellt det sociala programmet kom-mer att vara en utmaning – i Kanada fick vi njuta av Cirque de Soleils underbara akro-bati – men lyckligtvis är Åbo Europas kul-turhuvudstad år 2011.

Skribenten är professor vid laboratoriet för teknisk kemi vid det Processkemiska

centret vid Åbo Akademi.tapio.salmi@abo.fi

Esko

Kes

ki-O

ja/N

aant

alin

Mat

kailu

Oy

Nytt prisEtt nytt pris har lanserats av EFCE: det europeiska priset för den bästa doktorsavhandlingen i kemisk reak-tionsteknik. Till priskandidater kan nomineras avhandlingar som har publicerats under åren 2007–2009. Tidsfristen för förslagen är mars 2010. Närmare anvisningar kan hittas på EFCE:s webbsida www.efce.org.

45KEMIA1/2010

Helena Laavi

Vaikka prosesseja parannetaan monin kei-noin, varsinaisella prosessi-intensifikaati-olla tarkoitetaan sellaista parannusta, jonka aikaansaama hyöty on huomattava, selvitti alustuksessaan Ilkka Turunen Lappeen-rannan teknillisestä yliopistosta.

Mikroreaktoreiden avulla voidaan vaa-rallisten lähtötuotteiden kohdalla siirtyä on site -tuotantoon. Siten vältetään riskialttiit maantie- ja rautatiekuljetukset, totesi tek-niikkaa esitellyt Tapio Salmi Åbo Akade-mista.

Mikromittakaavan hankkeita on käynnis-sä myös Teknillisessä korkeakoulussa. Mik-rolaitteella tuotteen viipymäaika on lyhyt, joten jatkuvatoimisessa käytössä voidaan testata nopeasti 30 kierrätyksen aiheutta-ma epäpuhtauksien rikastuminen proses-siin, kertoi Aarne Sundberg. Turvallisil-la mikromittakaavan laitteilla saavutetaan siis huomattavaa ajansäästöä, kemikaali- ja henkilöstökuluista puhumattakaan.

Reaktioiden scale upin päätavoite on nostaa turvallisesti tuotantokapasiteettia ja laskea tuotantokustannuksia. Kaikki ke-mialliseen prosessiin liittyvät ilmiöt eivät kuitenkaan skaalaudu samassa suhteessa, muistutti Antti Vuori Kemirasta. Pääkysy-myksinä pysyvät sopivan aineensiirron ja lämmönsiirron järjestäminen.

Jo ppm-tason epäpuhtaudet voivat saada

Prosessien tehostaminentuo säästöjä

Kemiallisteknillisen yhdis-

tyksen KTY:n syysseminaarin

teema Prosessien tehostami-

nen on ajankohtaisempi kuin

koskaan. Viitisenkymmentä

kemian- ja lääketeollisuutta,

insinööri- ja patenttitoimistoja

sekä tutkijoita ja opiskelijoita

edustanutta kuulijaa olivat

tyytyväisiä tilaisuuden antiin.

aikaan aiemmasta poikkeavan kemiallisen käyttäytymisen. Vähäpätöisiäkään seikkoja ei saa jättää huomioimatta, Vuori painotti.

Pumput vastaavat merkittävästä osasta prosessiteollisuuden kokonaisenergian ku-lutuksesta, joten pumpun tehokas käyttö on oleellinen asia, huomautti Neste Jacobsin Martti Kukkola. Pumppauksen säätöön voidaan säätöventtiileitä monipuolisemmin käyttää taajuusmuuttajia. Hankintapäätöstä tehtäessä on tärkeää arvioida pumpun elin-kaarikustannukset.

Laskennasta lämpöpumppuihin

Myös virtausdynamiikkalaskentaa (CFD) voidaan käyttää prosessien tehostamiseen, sanoi Pasi Moilanen Process Flowsta. Ny-kyajan tietokoneilla aikakaan ei ole ongel-ma: sekoitussäiliön laskentaan kuluu vain puolikas päivä. Sen sijaan haasteena on da-tan paljous: 800 gigan aineiston käsittely vaatii työtä.

Laskentaohjelma antaa tulokset 7 desi-maalin tarkkuudella, mutta todellinen tark-kuus on usein 20–30 prosenttia. CFD:n käyt-tötarkoitus onkin simuloida virtauskenttä ja siten tarjota näkymä säiliön sisälle.

Kromatografiassa haihdutus on usein suurin energiakustannuserä, sillä erotus ta-pahtuu tyypillisesti hyvin laimeista liuok-

sista. Merkittäviä parannuksia saadaan ai-kaan kierrätysvirtojen oikealla sijoittelulla. Samalla säästetään liuottimia ja energiaa, kun puhtain liuotin käytetään lopputuottee-seen ja tuoterikkaat kierrätysvirrat sopivissa kohdin, kertoi Nina Nurmi Daniscosta.

Energian käytön tehostamisessa auttavat mallit ja suunnitelmallisuus, sanoi lämpö-talouden tehostamisesta puhunut Neste Ja-cobsin Esa Tamminen. Hän myös palautti mieliin pinch-tekniikan, jolla saadaan sel-ville prosessin minimilämmitysenergian-tarve.

Omakotitaloissa käytettävä kotilämpö-pumppu pienentää energialaskua noin 40 prosenttia. Vielä enemmän säästöä kertyy, jos voidaan maalämmön sijasta hyödyntää järvilämpöä, kertoi Leif Ramm-Schmidt Chemitec Consultingista.

Prosessiteollisuudessa lämpöpumpuilla voidaan korvata yleisin lämmönlähde höy-ry. Höyryn hintaan verrattuna lämpöpum-pun hankkiminen on kannattavaa, jos muu-ten käytettäisiin sähkölämmitystä. Eniten vaikuttaa pumpun hyötysuhde: investointi alkaa olla kannattavaa yli kolmen hyöty-suhteella, eli pumppu tuottaa kolme kertaa niin paljon lämpöä kuin kuluttaa.

Kirjoittaja on KTY:n sihteeri.helena.laavi@ttk.fi

KTY:n puheenjoh-taja Pia Kontula esitteli reaktioiden scale upista puhu-neen Kemiran Antti Vuoren seminaari-yleisölle.

Hel

ena

Laav

i

46 1/2010KEMIA

ULKOMAILTA

Kuv

at: S

cans

tock

phot

o

Maailman syvimmän järven Baikalin rannikkoalueet yritetään siivota. Sipe-rialainen Burjatian tasavalta on käynnis-tänyt teho-ohjelman muun muassa laitto-mien kaatopaikkojen hävittämiseksi.

Alueelle rakennetaan vuosina 2012–2014 jätehuoltojärjestelmä jäteasemi-neen ja lajittelukeskuksineen. Myös te-

Alkanut uusi vuosikymmen näkee hiili-nanoputkien läpimurron, ennustaa rans-kalainen Le Monde, jonka mukaan put-kien tuotanto saadaan lähivuosina toden teolla vauhtiin. Lehti arvioi putkien lii-kevaihdon nousevan viidessä vuodessa kahteen miljardiin dollariin.

Nanoputkien tuotantomäärät ovat toistaiseksi varsin vaatimattomat, maail-manlaajuisesti 100–200 tonnia vuodessa. Ranskan ainoa putkivalmistaja on Arke-

VETTÄ tankkiinKölnin yliopiston fysikaalisen kemian instituutin tutkija Lada Bemert on ke-hittänyt stabiilin seoksen dieselpoltto-aineesta ja vedestä. Seoksessa on die-seliä 60 prosenttia, vettä 30 prosenttia ja lisäksi 10 prosenttia tensidejä. Veden ansiosta moottorin nokipäästöt piene-nevät yli 90 prosenttia ja typen oksidi-päästöt kolmanneksen.

Perinteisen dieselin palamisessa syntyy nokihiukkasia, koska happea on tarjolla niukasti. Veden runsas happi tehostaa palamista, jolloin nokea muo-dostuu selvästi vähemmän. Alemmassa palamislämpötilassa syntyy myös vä-hemmän typen oksideja.

Veden käyttö dieselin jatkeena on tunnettu kauan, mutta ongelmana on ollut, että vesi on vajonnut tankin poh-jalle ja polttoaine noussut pintaan. Be-mertin keksimässä mikroemulsioseok-sessa ongelmaa ei ole.

Der Spiegelin mukaan ainakin öljy-jätti Shell on kiinnostunut keksinnöstä. Autonvalmistajat ovat olleet epäluuloi-sempia muun muassa siksi, että vesi li-säisi auton painoa.

Instituutin johtaja Reinhart Strey ehdottaa innovaation jalostamista si-ten, että diesel-tensidiseos olisi yhdes-sä ja vesi toisessa tankissa. Nesteet yh-distettäisiin vasta matkalla moottoriin.

Pekka T. Heikura

Baikalin rantoja on putsattu vapaaehtoisten järjestämin talkootempauksin, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomat.

NANOPUTKET TULEVATpian vauhdilla

ma, jonka vuonna 2004 perustaman pi-lottilaitoksen vuosituotanto on kymmen-kunta tonnia.

Arkema suunnittelee kuitenkin käyn-nistävänsä ensi vuonna teollisen valmis-tuksen yksikössä, jonka vuosikapasiteetti on 400 tonnia. Myös saksalainen Bayer on ilmoittanut 200 tonnin laitoksensa käyttöönotosta.

Pekka T. Heikura

Nanoputkia käyte-tään muun muassa

polkupyörien runko-jen vahvisteena.

Vedellä jatkettu diesel vä-hentäisi auton päästöjä huo-mattavasti.

BAIKALIN JÄTEONGELMAAratkotaan

ollisuusjätteen käsittelyä ja jätevesien puhdistamista tehostetaan. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat kolme mil-jardia ruplaa.

Burjatian ympäristönsuojelujohtajan Konstantin Dremovin mukaan Baika-lin rantojen ja asutuskeskusten jäteongel-ma on tasavallan kiperimpiä ekologisia

haasteita. Kunnalliset palvelut ovat keh-noissa kantimissa, ja jätteiden keräys ja kuljetus ontuvat pahasti, Dremov kertoo Retsikling othodov -lehdessä.

Baikalin itäpuolen luonnonsuojelu-alueille on viime vuodesta lähtien saa-nut suunnitella hotelleja ja lomakeskuk-sia, joista ensimmäiset ovat rakenteilla. Myös matkailukeskusten on sitouduttava toimivan jätehuollon järjestämiseen.

Päivi Ikonen

KEMIA1/2010

Ison-Britannian ensimmäinen hiilidiok-sidin erottava ja varastoiva CCS-koelai-tos rakennetaan Yorkshiren Hatfieldiin. Powerfuel Power -yhtiön laitokselle on myönnetty 166 miljoonan punnan eli 180 miljoonan euron EU-rahoitus.

Yhtiö uskoo saavansa hankkeen 2,4 miljardin punnan kokonaisbudjetin ka-saan vuoteen 2014 mennessä, jolloin Hatfieldin sähkövoimalan on määrä käynnistyä, kertoo The Guardian.

Hatfield voitti kaksi muuta loppusuo-ralle edennyttä projektia, E.ON-yhtiön Kingsnorthin ja Scottish Powerin Skot-lantiin kaavaileman laitoksen, jotka jäi-vät ilman EU-tukea.

Hatfieldiin kohoava laitos on 900 me-gawatin hiilivoimala, josta hiilidioksidi ohjataan putkia pitkin varastoitavaksi sadan mailin päässä merellä sijaitsevaan maakaasukenttään.

Hatfieldin voimala on yksi EU:n tuke-mista kahdestatoista kaupallisesta CCS-koelaitoksesta, joiden pitäisi olla toimin-nassa vuonna 2015.

Pekka T. Heikura

PERIMÄ AUKIalehintaanIhmisen perimän selvittämisen hinta on roimassa laskussa. Tekniikasta tulee ru-tiinia vuoden 2010 aikana, ja jokainen kiinnostunut kykenee tutkituttamaan oman genominsa, veikkaa New Scien-tist.

Ensimmäinen ihmisen koko genomin avaaminen maksoi 500 miljoonaa dolla-ria. Kun kuulu tiedemies, dna:n kaksois-kierrerakenteen keksinyt James Watson vuonna 2007 selvitytti perimänsä, kus-tannukset olivat miljoona dollaria.

Nyt haetaan tutkijaryhmää, joka jak-sottaisi sadan ihmisen genomin 10 päi-vässä alle 10 000 dollarilla hengeltä. Suorituksesta on luvassa 10 miljoonan dollarin palkinto, jonka rahoittaa ame-rikkalainen X Prize -säätiö.

Massachusettsissa toimiva biotekniik-kayritys Knome avaa tätä nykyä yksittäi-sen perimän 12 000 dollarilla. Kalifor-nialaisen Complete Genomicsin tulevan laitoksen on määrä tehdä sama 5 000 dol-larilla. Hintojen uskotaan putoavan sel-västi vielä siitäkin.

Pekka T. Heikura

Titaanin hinta peilaa suurten lentokone-ohjelmien historiaa. Arvokkaan alkuai-neen hinta nousee jyrkästi aina ohjelman päästyä vauhtiin. Jos koneiden rakenta-miseen tulee viivästyksiä tai niiden ky-syntä laskee, hinta kääntyy syöksyyn, kuvailee Popular Mechanics.

Tonni titaania maksoi 1970-luvun alussa nykyrahaksi muutettuna 15 000 dollaria. Kun amerikkalaisten hävittäji-en tuotanto oli vuosikymmenen puoli-välissä suurimmillaan, ja samaan aikaan suunniteltiin uusia jumbojettejä, hinta ki-pusi 20 000 dollariin. 1970–1980-luvun

Lentokoneet keinuttavatTITAANIN HINTAA

vaihteessa matkustajakoneiden tilaus-kanta roihahti, jolloin titaanin hinta nou-si huippuunsa eli 40 000 dollariin.

Kylmän sodan päättyminen ja soti-laskoneiden valmistuksen hiipuminen pudottivat 1990-luvulla hinnan 10 000 dollariin, mutta summa kaksinkertais-tui vuosina 2005–2006, kun Airbusille ja Boeingille tulvi uusia tilauksia. Nyt suunta on taantuman ja tuotannon ongel-mien myötä ollut jälleen alaspäin.

Pekka T. Heikura

Valtaosa titaanista käy-tetään titaanidioksidina

maali-, muovi- ja paperite-ollisuudessa. Raaka-aineen

hinnan sanelee kuitenkin lentokoneteollisuus.

CCS-voimala ottaa talteen hiilidioksi-din, joten päästöt eivät pääse pilaa-maan kauniin Yorkshiren ilmaa.

BRITTIEN CCS-LAITOSYorkshireen

Oman perimänsä voi pian jaksotuttaa plasmatelevision hinnalla, asiantuntijat ennustavat.

Kuv

at: S

cans

tock

phot

o

47

KEEMIKKO

KUN mies tulee tiettyyn ikään, tekee vetovoima tepposet.

Myös koko habitus veltostuu. Enti-nen sixpäk muistuttaa enemmänkin säkkiä, jonne on mätetty liikaa tava-raa. Pyykkilaudasta on tullut joulupu-kin kantamuksen kaltainen etureppu.

NAISILLA ei tätä etupuolen rintarink-kaongelmaa useimmiten ole. Naisen pitävät miestä paremmassa kunnossa nalkuttaminen, pienempi oluen kulu-tus ja hormonitasapaino.

Ikävän tosiasian mies voi käydä to-teamassa vaikka kuntokeskusten jär-jestämissä bodyjumpissa. Niissä kak-sikymppisiltä vaikuttavat kauniimman sukupuolen edustajat käyvät kuin Sin-gerin ompelukoneet. Ae-robic-asuissaan he myös näyttävät huomattavasti paremmilta kuin D-varta-loiset miehet.

Jumpalla ei miehen kun-toa kuitenkaan palaute-ta. Vaikka pulssi nousisi, ei miehinen itsetunto kestä puuhevoshyppelyä notkeassa naisseurassa. Pian puntti kohoaa vain kuntosalin tuulikaapis-sa, kun mies jättää hyvästit bodyelä-mälle.

Miestä ei auta mäessä edes sym-patia. Iän mukanaan tuomaa ongel-maa ei olalle taputtelemalla eikä myö-täitkemällä paranneta. Onneksi kriisiin

on olemassa elämäntapalääkityksek-si kutsuttu ratkaisu: sininen pilleri.

SINISTÄ pilleriä työnnetään ostosko-reihin kaikin keinoin. Apteekissa ei voi käydä tuotetta huomaamatta. Pilleri-mainontaa tulee joka tuutista. Internet työntää informaatiota ja sähköposti laulaa moniäänisesti, että ”sinulle on postia”.

Tosielämässä pehmo ei ole adonis-ten rinnalla mitään, joten lopulta peh-meinkin mies haluaa kovuutensa ta-kaisin. Siis ostoksille.

Niitä tehdessä paljastuu vanhan kansan tuntema totuus: ken pilleriin

tarttuu, se laskuihin huk-kuu. Siniset pillerit tulevat pienissä ja hyvin kalliissa purkeissa.

Vaan mitä merkitsee euro miehuuden rinnalla? Pillerikaupassa väliä ei ole hinnalla, alistuu moni.

”VAIN otettu pilleri vaikut-taa”, opastaa apteekkari kuuluvasti, ja mies saa hävetä ostostaan jo tiskillä. Rahoista on näin helpompi luopua, sillä jokainen haluaa häpeähetkestä mahdollisimman lyhyen. ”Se on tasa-raha” hämmentää puolestaan provii-sorin.

Pillerin nielaisemisessa auttavat kampai, Kollaan kautta ja runsas vesi-lasillinen. Lisäksi nielaisu on suoritet-

tava oikealla hetkellä: ei liian aikaisin eikä ainakaan liian myöhään. Timing, ajoitus, on kaikki kaikessa.

Pilleri poskessa mies voi lopulta ryhtyä pääasiaan. Tosin mitään tosi rasvaista ei sinisen ottamisen jälkeen kannata edes yrittää. Vaikuttava ai-ne nimittäin sitoo rasvamolekyylejä, joten kaikki rasva poistuu alatietä ja liukkaasti sittenkin.

Lopulta koittaa kuitenkin täyttymyk-sen hetki: pillerillä on toivottu vaiku-tus. Sen vastapainon eli listatut haitta-vaikutukset voi toistaiseksi unohtaa.

SINISEN sivuvaikutukset eivät kuiten-kaan ole sivuasia. Juuri niihin perus-tuu maagisen pillerin voima.

Mies ei nimittäin voi syödä juuri mi-tään juuttumatta päiväksi sosiaalitiloi-hin. Kohta hän muistuttaa ajokoiraa kiima-aikaan: aina menossa vatsa kenossa. Olo on koko ajan kuin ne-palilaisen aterian jälkeen mutta vielä kiusallisemmilla kouristuksilla.

Mutta krampeista viis. Paino alkaa pudota ja etureppu kiinteytyä. Esiin tulee ainakin pieniä osia entisestä adonisvartalosta.

MIES on onnellinen, mutta yksi asia häntä mietityttää: mitä meillä oli en-nen laihdutuslääkkeitä?

KeemikkoBodaava pyknikko

Sininen pilleri

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

Pilleri poskessa mies voi lopulta ryhtyä pääasiaan. Tosin mitään tosi rasvaista ei sinisen ottamisen jälkeen kannata edes yrittää.

48 KEMIA 1/2010

49KEMIA1/2010

hENKILÖUUTISIA

Minna Hendolinilla on monipuolinen bio- ja lääkealan tuntemus ja tausta.

”Opiskelin geeniteknologiaa ja väitte-lin Kuopion yliopistosta. Uranikin aloi-tin yliopistossa, assistenttina, tutkijana ja myöhemmin pätkän tutkimuspäällik-könäkin”, Hendolin kuvailee lähtökoh-tiaan alalle.

Tutkijan työt Hendolin vaihtoi kui-tenkin sittemmin ”soveltavalle puolel-le”, jonne hän sanoo alusta alkaen täh-dänneensäkin. Muun muassa Pharming Oy:stä ja Kuopion teknologiakeskukses-ta Tekniasta kertyi vankkaa kokemusta sekä yritysjohdon tehtävistä että kehittä-misorganisaatioiden vetämisestä. Teke-siin Hendolin siirtyi Technopolis Ventu-res Kuopion toimitusjohtajan paikalta.

”Kokemukseni antaa minulle näke-mystä alan ongelmakohdista mutta myös mahdollisuuksista”, hän summaa vah-vuutensa.

Bioalan yritysten joukosta odotettiin pitkään syntyvän uusi Nokian kaltainen menestystarina, mutta äänekkäin, bio-huumaksikin soimattu innostus on vähi-tellen tulosten puutteessa laantunut.

”Uusista Nokioista puhuttaessa olisin aika varovainen. Eihän niitä ole muilta-kaan aloilta tullut”, huomauttaa Hendo-lin, jonka omat odotukset pohjaavat to-siasioihin.

”Moderni bioyritystoiminta on Suo-messa suhteellisen uutta, biobuumihan alkoi vasta 1980–1990-lukujen taittees-sa, jolloin biolääketiede ja biohyvinvoin-tiala syntyivät. Yrityskulttuuri on meillä siis nuorta ja yritykset tutkijalähtöisiä”, Hendolin listaa syitä siihen, miksi kehi-tys on toistaiseksi jäänyt maltilliseksi ei-kä pahoiltakaan takaiskuilta ole vältytty.

Hänen näkemyksensä bioalan nykyti-lasta on silti varsin valoisa.

”Nyt kun työtä on tehty jo parikym-mentä vuotta, alalle on kasvanut suku-polvi, joka on ollut mukana pitkään. Moni on ehtinyt toimia jo useassakin eri yrityksessä. Maailma on avartunut, yritykset verkottuneet ja kulkevat kohti kansainvälisyyttä.”

Minna Hendolin Tekesin bio- ja lääkealan johtoon

”Hyvät hankkeet ansaitsevattukensa tulevaisuudessakin” Filosofian tohtori Minna

Hendolin aloitti tammikuussa

Tekesin uutena toimialajohta-

jana, jonka vastuulla on bio-,

lääke- ja elintarviketuotantoalue.

”Pökköä pesään”

Hendolin myös luottaa siihen, että edes-sä ovat nykytaantumaa myönteisemmät ajat.

”Ei kannata heittää kirvestä kaivoon vaan panna pökköä pesään”, tuore toi-mialajohtaja kannustaa suomalaisia tut-kijoita, osaajia ja yrittäjiä.

Olennaista hänen mielestään on, että bioteknologiaa hyödynnetään jatkossa nykyistä laajemmin.

”Ei siis pelkästään lääke- ja hyvin-vointialalla vaan muillakin toimialoilla, kuten esimerkiksi ympäristö-, energia-, elintarvikesektoreilla. Sellaista kehitystä me julkiset toimijat tuemme nyt ja jat-kossa.”

Alan keihäänkärkinä Hendolin pitää teemoja, jotka Tekesin strategiassa on jo aiemmin nostettu esiin.

”Systeemibiologian laskennalliset menetelmät ovat tulevaisuuden tarttu-mapintaa. Henkilökohtainen lääketiede on maailmalla kuuma aihe, ja siinä on suomalaisillakin korsi kekoon kannetta-vana. Myös osaamiseen pohjaavan pal-

veluliiketoiminnan kehittäminen on tär-keä asia.”

Tekesillä itsellään on Hendolinin mu-kaan sekä osaamista että resursseja, joi-den avulla vahvistaa suomalaisyritys-ten kilpailukykyä. Elinkeinoelämä toki muuttuu tätä nykyä nopeasti, ja työn-antajansa hän toivoo pysyvän vauhdissa mukana. Uudenlaisen bisnesmallin yri-tyksille tarvitaan joustavia palveluratkai-suja, Hendolin muistuttaa.

Tukihanat pysyvät hänen mukaansa auki, vaikka rahoituksen painopiste saat-taakin muuttua.

”Bioalaa rahoitetaan varmasti jatkos-sakin siinä kuin muitakin aloja mutta ei kuitenkaan pelkästään toimialakohtai-sesti. Haemme horisontaalista toimintaa niin ohjelmissa kuin rahoituksessakin ja kannustamme yrityksiä ja tutkimuslai-toksia verkottumaan toimialojen yli.”

”Tasokasta tutkimusta on syytä tukea julkisin varoin. Sen voin luvata omasta puolestani, että hyville hankkeille löytyy rahoitus tulevaisuudessakin.”

Päivi Ikonen

Minna Hendolin seuraa bio-, lääke- ja elintarvi-kealan toimialajohtaja-na Ari Grönroosia, joka siirtyi tehtävästä Teke-sin rahoitusjohtajaksi.

Sann

a K

arvo

nen/

Teke

s

50 1/2010KEMIA

hENKILÖUUTISIA

Helsingin yliopiston kemian laitoksen opettajankoulutusyksikön tutkimus-

johtaja, professori Maija Aksela on nimi-tetty valtakunnallisen Luma-keskuksen joh-tajaksi vuosiksi 2010–2013.

Aksela on työskennellyt yliopistossa opettajana, opettajankouluttajana ja tutkija-na vuodesta 1997 ja Luma-keskuksen koor-dinaattorina vuodesta 2003. Lumaa hän ve-tää muun työnsä ohella.

Luma-keskus on sateenvarjo-organisaa-tio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelä-män yhteistyölle, jonka tarkoituksena on luonnontieteiden, matematiikan, tietotek-niikan ja teknologian oppimisen edistämi-nen. Keskus toimii Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekun-nan yhteydessä.

”Saimme juuri toimintamme vakiinnutta-miseen tarkoitetun kolmivuotisen erityisra-hoituksen, jonka turvin on hyvä lähteä vah-vistamaan keskuksen työtä”, Maija Aksela iloitsee.

Oppiainekohtaisesta Luma-toiminnasta vastaa kuusi resurssikeskusta, joista ensim-mäisenä perustettu Kemma toimii nimensä mukaisesti kemian sanansaattajana. Koko keskuksen toiminnan painopistettä ovat tä-nä vuonna tulevaisuuden ympäristömyötäi-set ja tehokkaat energiaratkaisut.

”Luman aluetoimintakin on vilkastu-massa. Jo aiemmin käynnistyneiden alu-eellisten Luma-keskusten rinnalle on pe-rusteilla uusia eri puolille Suomea”, Ak-sela kertoo.

Professori Johanna Ivaskan johtama tut-kimusryhmä Turun yliopistosta on saanut 20 000 euron suuruisen Medix-palkinnon. Palkinto myönnettiin parhaasta suomalai-sesta biolääketieteen tai kliinisen tutkimuk-sen alalla vuonna 2008 julkaistusta artikke-lista. Ivaskan ryhmän artikkeli ilmestyi ar-vostetussa Developmental Cell -lehdessä.

Palkittu artikkeli valottaa syövän synnyn alkuvaiheita. Ryhmän väitöskirjatutkijoi-den Saara Tuomen ja Teijo Pellisen mik-roskooppikuvat paljastivat, että jakautuva solu ankkuroi itsensä jakautumisen eri vai-heissa integriini-nimisillä soluntarttumisre-

Lehdet kansainvälistyvätLuma-keskuksen tuot-tamat nuorille ja lapsil-le suunnatut verkkoleh-det Luova, Kreativ ja Jippo ovat saavuttaneet kohderyhmänsä kiitet-tävästi. Viime vuonna lehdet toivat Akselalle ja hänen työryhmälleen tiedonjulkistamisen val-tionpalkinnon.

Tähän asti lehtiä on tehty suomen ja ruot-sin kielillä, mutta nyt ne ovat saamassa englan-ninkielisen sisarversi-on, joka laajentaa niiden lukijakuntaa kauas Suo-men rajojen ulkopuolel-le. Lehden avausnumero ilmestyy maaliskuussa.

”Lisäksi meitä työllis-tää osallistujien valinta

Luma-keskustoiminta on entisestään vahvistumassa, kun mukaan tulee yhä uusia alueellisia keskuksia, Maija Aksela hymyilee.

Luma-aate leviää

Maija Aksela valtakunnallisenkeskuksen johtoon

Johanna Ivaskan ryhmäsai Medix-palkinnon

Jann

e Sa

lo

septoreilla. Solu, jonka ankkurimolekyylit eivät toimi, jakautuu epänormaalisti ja on mahdollinen alku syövälle.

Yhteistyössä professori Olli Kallionie-men tutkimusryhmän kanssa tutkijat löy-sivät myös todisteita siitä, että ankkurointi-mekanismi on häiriintynyt joissakin muna-sarja- ja eturauhassyöpätapauksissa.

Vuodesta 1988 jaetun Medix-palkinnon lahjoittaa Oy Medix Ab, jonka pääomista-ja on Minervasäätiö. Palkinto luovutettiin Suomen Tiedeseuran kokouksessa 21. jou-lukuuta.

osaamisesta kiinnostuneet nuoret ovat tart-tuneet mahdollisuuteen kokeilla toimittajan työtä.

”Kaikki hakijat eivät valitettavasti leiril-le mahdu, mutta lehden toimituskuntaan he ovat tervetulleita ja pääsevät siis ainakin si-tä kautta osallistumaan. Muutama innokas lehdentekijä on jo ilmoittautunut.”

Päivi Ikonen

ensimmäiselle kansainväliselle Millennium Youth -tiedeleirille, joka järjestetään kesällä Helsingissä”, Aksela kertoo.

”Erittäin tasokkaita hakemuksia eri puo-lilta maailmaa on valtavasti, eikä kirkkaim-pien huippujen seulonta siitä joukosta ole ihan yksinkertainen tehtävä.”

Myös englanninkielinen verkkolehti kes-kittyy alkuun Millennium-teemaan. Luon-nontieteiden ja teknologian suomalaisesta

”Termodynaamiset laskentame-netelmät soveltuvat monenlai-siin prosesseihin. Niitä voidaan käyttää terässulatoissa ja ke-mian tehtaissa yhtä hyvin kuin paperinvalmistuksessa tai ym-päristö- ja biojalostamoteknii-kassa”, sanoo professori Pertti Koukkari.

Joulukuussa 2009 VTT:n Kestävien kemiallisten proses-sien ja systeemien mallinnuksen tutkimusprofessoriksi nimitetty Koukkari on tehnyt pitkän uran kemiallisen reaktoritekniikan laskentatekniikoiden parissa.

Tekniikoita hän kehitti kym-menen vuotta teollisuudessa, muun muassa Kemiran proses-situtkimuksessa Yhdysvallois-sa, josta hän siirtyi tohtoriksi väiteltyään VTT:n tutkimuspuo-len palvelukseen vuonna 1995. VTT:ssä Koukkari on toiminut erikoistutkijana, ryhmäpäällik-

könä, tiiminvetäjänä ja johtava-na tutkijana.

”Termodynaamisia lasken-tamenetelmiä on laajennet-tu väitöstyöni jälkeen paljon”, Koukkari kertoo. Laskentatek-niikoita on hänen johtamas-saan tutkimustyössä kehitetty VTT:ssä edelleen, ja tätä nykyä niillä on runsaasti toimivia so-velluksia. Menetelmät perustu-vat termodynaamiseen moni-faasitekniikkaan, johon voidaan lisätä dynaamisia rajoittimia.

”Tällä tekniikalla voidaan laskea hyvin monimutkaisiakin prosesseja. Se perustuu siihen, että systeemien Gibbsin ener-gia pyrkii aina minimiinsä”, Koukkari valottaa. VTT:n tut-kimuksissa keskitytään erityi-sesti teollisuuden järjestelmis-sä tapahtuviin kemiallisiin sekä energian- ja faasinmuutoksiin.

Laskentamalleineroon hiilestäUusina tutkimuskohteina pro-fessuurissa ovat erityisesti kes-tävien kemiallisten prosessien kehittäminen, biojalostamotek-niikat sekä biokemiallisten re-aktiopolkujen termodynaami-nen mallintaminen.

Koukkari kertoo, että las-kentamallien avulla voidaan esimerkiksi korvata fossiilisen hiilen käyttö biopolttoaineil-la vaativissa teollisuuskohteis-sa. ”Myös hiilidioksidin suoraa hyödyntämistä prosessiteknii-kassa voidaan edistää.”

Uudet menetelmät ovat käy-tössä myös tutkimuksessa mo-nilla aloilla, erityisesti materi-aalitieteessä, kemiassa ja bio-tieteissä.

VTT kiinnittää kestävien prosessien ja prosessikonsepti-

Jos laboratoriot eivät muuta nykyisiä salmonellabakteerien antibioottiherkkyyden määrittä-miskäytäntöjään, potilaan hoi-to saattaa epäonnistua, osoittaa tutkija Marianne Gunellin väi-töstyö.

Gunell löysi tutkimuksissaan pääasiassa Kaakkois-Aasias-ta tuotuja salmonelloja, joiden vastustuskyky antibiooteille on uudentyyppistä. Bakteerit ovat herkkiä nalidiksiinille mutta silti resistenttejä fluorokinolo-nille.

Uusi resistenssiominaisuus siirtyy helposti salmonellas-ta toiseen, mutta lisäksi se voi siirtyä muihin taudinaiheutta-jiin, kuten virtsatieinfektioita aiheuttaviin kolibakteereihin.

Salmonellatartunnan saa to-dennäköisimmin turistimatkal-ta etelään, mutta sen voi saada myös Suomessa ja muissa hy-vän hygienian maissa. Vaka-via infektioita hoidetaan fluo-rokinoloniantibiooteilla. Hoito voi epäonnistua, jos bakteeri on vastustuskykyinen fluoroki-noloneille.

Terveyden ja hyvinvoinnin

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt akatemia-professori Seppo Ylä-Herttua-lalle 2,2 miljoonan euron apu-rahan huippututkijoille suunna-tussa Advanced Grants -haussa. Rahoitus myönnettiin sydän- ja verisuonitautien sekä pahanlaa-tuisen aivokasvaimen hoidossa käytettävien geeninsiirtoteknii-koiden tutkimukseen.

Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa työsken-televä Ylä-Herttuala on ainoa apurahan saanut suomalaistut-kija.

Advanced Grants -apurahoil-la tuetaan edistyneiden tutki-joiden innovatiivisia tutkimus-hankkeita EU:n jäsenmaissa ja liitännäismaissa. Hakijoita oli 1 584, joista 236 sai rahoituksen.

Suomen Akatemian sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyy-

VTT

Laskentamallit auttavat muun muassa teollisuutta siirtymään pois fossiilisista polttoaineista, kertoo VTT:n tuore tutkimusprofessori Pertti Koukkari.

Pertti Koukkari VTT:n tutkimusprofessoriksi

Termodynaaminen monifaasitekniikkaon avuksi laskennassa

en kehityksessä erityisesti huo-miota raaka-aineiden ja ener-gian säästämiseen. Tutkimusta tehdään sekä laboratorio- että pilot-mittakaavassa yhdistämäl-lä kokeellinen toiminta ja kehit-tyneet tietokonemallit.

Sanna Alajoki

pin diabeteksen tutkimuksen huippuyksikköä johtava Ylä-Herttuala on sydän- ja verisuo-nitautien ja aivosyövän geeni-hoidon sekä virusvälitteisen geeninsiirtoteknologian uran-uurtaja.

Hänen johdollaan tehtiin Pohjoismaiden ensimmäinen geeninsiirto ihmisen pahanlaa-tuiseen aivokasvaimeen vuon-na 1995 ja seuraavana vuonna maailman ensimmäinen adeno-virusvälitteinen geeninsiirto ih-misen valtimoihin.

Salmonella vaatiiuusia laboratoriokäytäntöjä

laitoksessa on seurattu salmo-nellojen lääkeherkkyyttä vuo-desta 1995. Fluorokinoloniresis-tentit kannat ovat seuranta-aika-na dramaattisesti lisääntyneet. Kun 1990-luvun puolivälissä lähes kaikki salmonellat oli-vat herkkiä fluorokinoloneille, 2000-luvulle tultaessa jo puolet kannoista oli resistenttejä.

FM Marianne Gunellin väi-töskirja Salmonella enterica – Mechanisms of fluoroquinolo-ne and macrolide resistance

Seppo Ylä-HerttualalleERC:n miljoona-apuraha

Seppo Ylä-HerttualaMarianne Gunell

tarkastettiin Turun yliopistossa 29.1.2010. Vastaväittäjänä toi-mi professori Sinikka Pelko-nen Elintarviketurvallisuusvi-rastosta ja kustoksena profes-sori Pirkko Kotilainen.

1/2010 KEMIA 51

52 1/2010KEMIA

henkilöuutisia

Helsingin yliopistoFM Esko Oksasen väitöskirja Enzyme molecular choreography —studies on soluble inorganic pyrophosphatases tarkastettiin 11.12.2009. Vastaväittäjänä toimi Adjunct Professor John Kozarich (The Scripps Research Institu-te, La Jolla, USA) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen.

M.Sc. Zydrune Polianskyten väitöskirja Characterization of the mitochondrial active-site se-rine protein LACTB: filaments in the mitochondrial intermembra-ne space tarkastettiin 12.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Fabio Di Lisa (Padovan yliopisto, Ita-lia) ja kustoksena prof. Hannu Sariola.

FM Outi Koskelan väitöskirja NMR Spectroscopy of Multi-do-main Proteins—Immunoglobulin-like Domains of Human Filamin A tarkastettiin 18.12.2009. Vasta-väittäjänä toimi prof. Stephan Gr-zesiek (Baselin yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpe-läinen.

FM Minna Saariston väitös-kirja Effects of 17α-ethinyl estra-diol on the mating system of the sand goby (Pomatoschistus minu-tus) tarkastettiin 18.12.2009. Vas-taväittäjänä toimi prof. Malcolm Jones (University of Plymouth, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jorma Kuparinen.

ETM Antti Heinon väitöskirja Microfiltration in cheese and whey processing tarkastettiin 15.1.2010. Vastaväittäjänä toimi prof. Hannu Korhonen (MTT) ja kustoksena prof. Tapani Alatossava.

Prov. Taina Stenin väitöskir-ja Stereoselectivity of the Human UDP- glucuronosyltransferases—Studies on Androgens and Prop-ranolol Glucuronidation tarkas-tettiin 15.1.2010. Vastaväittäjänä toimi prof. Michael Court (Tufts University School of Medicine, USA) ja kustoksena prof. Jari Yli-Kauhaluoma.

FM Taija Pietilän väitöskirja Microbe-induced Innate Immune Responses in Human Dendritic Cells tarkastettiin 22.1.2010. Vas-taväittäjänä toimi prof. Thomas Decker (Wienin yliopisto, Itä-valta) ja kustoksena prof. Dennis Bamford.

Lucia D’Ulivon väitöskirja Ca-pillary electrochromatography: a versatile instrumental techni-que for nanodomain interaction studies tarkastettiin 29.1.2010. Vastaväittäjänä toimi prof. Ernst Kenndler (Wienin lääketieteelli-nen yliopisto, Itävalta) ja kustok-sena prof. Marja-Liisa Riekkola.

FM Helena Pastellin väitöskir-ja Preparation, structural analy-sis and prebiotic potential of ara-binoxylo-oligosaccharides tarkas-

VÄITÖKSIÄtettiin 29.1.2010. Vastaväittäjänä toimi prof. Luc Saulnier (INRA, Nantes Research Center) ja kus-toksena prof. Vieno Piironen.

FM Kimmo Rantalaisen väi-töskirja Biochemical and struc-tural properties of Potato virus A VPg tarkastettiin 5.2.2010. Vastaväittäjänä toimi prof. Peter Tompa (Entsymologian instituut-ti, Unkarin tiedeakatemia, Buda-pest) ja kustoksena prof. Minna Pirhonen.

Jyväskylän yliopistoFM Pentti Frondeliuksen väi-töskirja Electronic, structural and chemical properties of gold clusters on ultra-thin oxide films tarkastettiin 19.12.2009. Vasta-väittäjänä toimi FT Núria Lopez (Katalonian kemian tutkimuksen instituutti ICIQ, Espanja) ja kus-toksena dosentti, akatemiatutkija Karoliina Honkala.

FM Tommi Ropposen väitöskirja Electron heating, time evolution of bremsstrahlung and ion beam current in electron cy-clotron resonance ion sources tarkastettiin 22.1.2010. Vastaväit-täjänä toimi tohtori Denis Hitz (CEA, Ranska) ja kustoksena yli-assistentti Hannu Koivisto.

Kuopion yliopistoFM Tomi Raatikaisen väitöskirja Thermodynamic modelling of mul-ticomponent aerosols tarkastettiin 4.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Athanasios Nenes (Schools of Earth and Atmospheric Scienc-es and Chemical and Biomolecu-lar Engineering, Georgia Institute of Technology, Atlanta, USA) ja kustoksena prof. Ari Laaksonen.

FM, TtM Petteri Väänäsen väitöskirja Testing of Biodegrad-able Bone Fixation Implants: In Vitro and Clinical Experiments With Plate-Screw Constructs tarkastettiin 5.12.2009. Vastaväit-täjinä toimivat prof., Dr Tech, FB-SE Minna Kellomäki (Tampereen teknillinen yliopisto) ja dos., MD, PhD Teppo Järvinen (Tamper-een yliopisto) ja kustoksena prof. Reijo Lappalainen.

FM Niko Jukaraisen väitöskir-ja NMR Metabolomics Techniques and Mathematical Tools as an Aid in Neurological Diagnosis tarkas-tettiin 11.12.2009. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Mika Ala-Korpela (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Vepsäläinen.

FM Marjo Malisen väitöskir-ja Transactivation of vitamin D receptor target genes by natural and synthetic ligands tarkastettiin 11.12.2009. Vastaväittäjänä toi-mi M.D., Chief Scientific Officer Luciano Adorini (Intercept Phar-maceuticals, Italia) ja kustoksena prof. Carsten Carlberg.

FL Pirjo Valtosen väitöskirja Asymmetric dimethylarginine—Assay methodology and serum le-vels in non-pregnant and pregnant women tarkastettiin 11.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Aimo Ruokonen (Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto) ja kus-toksena prof. Kari Pulkki.

Prov. Jari Pajanderin väitös-kirja Prolonged Release Starch Acetate Matrix Tablets—Rela-tionships between Formulati-on Properties and in vitro Dis-solution Behaviour tarkastettiin 19.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Niklas Sandler (Åbo Aka-demi) ja kustoksena prof. Jarkko Ketolainen.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoM.Sc. Mehrdad Hesampou-rin väitöskirja Treatment of oily wastewater by ultrafiltration: The effect of different operating and solution conditions tarkastettiin 10.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. José Coca-Prados (Oviedon yliopisto, Espanja) ja kustoksena emer.prof. Marianne Nyström.

DI Katri Sirolan väitöskirja Chelating Adsorbents in Purifi-cation of Hydrometallurgical So-lutions tarkastettiin 11.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Nalan Kabay (Egen yliopisto, Izmir, Turkki) ja kustoksena prof. Erk-ki Paatero.

DI Maaret Paakkunaisen väi-töskirja Sampling in chemical analysis tarkastettiin 12.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Kim Esbensen (Aalborgin yliopisto, Tanska) ja kustoksena emer.prof. Pentti Minkkinen.

M. Sc. Merit Kindsigon väi-töskirja Wet Oxidation of Recalcit-rant Lignin Waters: Experimental and Kinetic Studies tarkastettiin 21.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Rein Munter (Tallinnan tek-nillinen yliopisto, Viro) ja kustok-sena emer.prof. Juha Kallas.

Oulun yliopistoTkL Tero Väisäsen väitöskirja Chemical treatment of lake se-diments. A study of optimization and reasult measurements of a lake restoration method for redu-cing internal load from eutrophic lakes tarkastettiin 11.12.2009. Vastaväittäjinä toimivat johtava tutkija Timo Huttula (Jyväskylän yliopisto) ja MMT, toiminnanjoh-taja Jukka Koski-Vähälä (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys) ja kustoksena tutkimusprof. Esko Lakso.

FM Anu Kantolan väitöskir-ja Liquid Crystal NMR: Director Dynamics and Small Solute Mo-lecules tarkastettiin 12.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Ar-nold Maliniak (Tukholman yli-opisto) ja kustoksena prof. Jukka Jokisaari.

FL Eija Saaren väitöskirja To-wards minimizing measurement uncertainty in total petroleum hydrocarbon determination by GC-FID tarkastettiin 18.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Heli Sirén (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Paa-vo Perämäki.

FM Juha Heiskasen väitöskirja Synthesis of 4-substituted tris-(8-hydroxyquinoline)aluminum de-rivatives and their photophysical properties tarkastettiin 8.1.2010. Vastaväittäjänä toimi prof. Kristii-na Wähälä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Osmo Hormi.

FM Tiina Leiviskän väitöskirja Coagulation and size fractionati-on studies on pulp and paper mill process and wastewater streams tarkastettiin 15.1.2010. Vastaväit-täjänä toimi prof. Raimo Alén (Jy-väskylän yliopisto) ja kustoksena dos. Jaakko Rämö.

Tampereen teknillinen yliopistoM.Sc. Xiaofeng Dain väitöskir-ja Data Fusion Methods and an Application on Exploration of Gene Regulatory Mechanisms tarkastettiin 12.1.2010. Vastaväit-täjänä toimi prof. José Manuel Fonseca (Universidade Nova de Lisboa, Portugal) ja kustoksena prof. Olli Yli-Harja.

Tampereen yliopistoFM Kati Pulkkisen väitöskirja HIV-1 Nef protein and the Nef-associating kinase PAK2 in cell signaling tarkastettiin 5.2.2010. Vastaväittäjänä toimi prof. Oli-vier Schwartz (Pasteur-instituutti, Ranska) ja kustoksena prof. Olli Silvennoinen.

Teknillinen korkeakouluDI Petri Myllytien väitöskirja Interactions of polymers with fib-rillar structure of cellulose fib-res: A new approach to bonding and strength in paper tarkastettiin 18.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Robert H. Pelton (McMaster University, Kanada) ja kustoksena prof. Janne Laine.

FM Mikko Myllymäen väi-töskirja Synthesis of 3-Hetero-cycle Phenyl N-Alkyl Carbamates and Their Activity as FAAH In-hibitors tarkastettiin 19.12.2009. Vastaväittäjänä toimi prof. Mau-rizio Botta ja kustoksena prof. Ari Koskinen.

DI Marko Outisen väitöskirja Effect of Pre-treatment of Chee-se Milk on the Composition and Characteristics of Whey and Whey Products tarkastettiin 20.1.2010. Vastaväittäjänä toimi prof. Ma-rianne Nyström (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustokse-na prof. Matti Leisola.

Turun yliopistoFM Helena Ahlforsin väitöskir-

53KEMIA1/2010

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Kemikaalipäivät 2010Helsinki 16.–17.2.2010www.iir.fiYmpäristönäytteenottajien kokoontumisajotHelsinki 18.2.2010www.ael.fiKemianteollisuuden Reach- ja CLP-seminaariHelsinki 9.–10.3.2010www.chemind.fiKemian opetuksen päivätKokkola 8.–9.4.2010www.helsinki.fi/kemma/opettajilleMateria 10Helsinki 13.–15.4.2010www.expomark.fiPinta 10Helsinki 13.–16.4.2010www.expomark.fiFinnTec 10Helsinki 13.–16.4.2010www.finnexpo.fi/finntec

tuleVia tapahtumia

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vas-taa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

PlasTec 10Helsinki 13.–16.4.2010www.finnexpo.fi/plastecKemikaaliviraston sidosryhmäpäiväHelsinki 19.5.2010www.echa.euHelsinki Chemicals ForumHelsinki 20.–21.5.2010www.helsinkichemforum.euPulPaper 2010Helsinki 1.–3.6.2010www.finnexpo.fi/pulpaperNetwork Young MembrainsLappeenranta 7.–9.6.2010www.lut.fi/cst/nym12Nordic Rubber Conference 2010Tampere 10.–11.6.2010www.sky-fgf.comFEICA 2010Helsinki 16.–17.9.2010www.feica-conferences.comPacTecHelsinki 21.–24.9.2010www.pactec.fi

FoodTec 2010Helsinki 21.–24.9.2010www.foodtechelsinki.fiGrafTec 2010Helsinki 21.–24.9.2010www.graftec.fi13. Kansallinen massaspektro-metriasymposiumTampere 30.9.–1.10.2010www.fmss.fiEnergiaforum 10Tampere 25.–28.10.2010www.energiaforum.comEnergia 10 -messutTampere 26.–28.10.2010www.energiamessut.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT EYCN Delegates AssemblyParpan, Sveitsi 19.–21.2.2010www.eycn.euPittcon 2010Orlando, USA 28.2.–5.3.2010www.pittcon.orgEUCHEM 2010Bamberg, Saksa 14.–19.3.2010http://events.dechema.de/en/euchem2010

EnviroPlas 2010Bryssel, Belgia 16.–17.3.2010www.polymerconferences.comSystems Biology of MicroorganismsPariisi, Ranska 22.–24.3.2010www.systemsmicrobiology.orgPolyolefin Additives 2010Köln, Saksa 23.–25.3.2010www2.amiplastics.com/eventsAnalytica 2010München, Saksa 23.–26.3.2010www.analytica.deIn-cosmeticsPariisi, Ranska 13.–15.4.2010www.in-cosmetics.comDetergency & CosmeticsBarcelona, Espanja 14.–15.4.2010www.cedmeeting.com7th European Thermoforming ConferenceAntwerpen, Belgia 22.–24.4.2010www.e-t-d.orgCosmoBeauté VietnamHo Tshi Minh, Vietnam 22.–24.4.2010www.cosmobeautevietnam.comSPE 7th European Thermoforming Conference Antwerpen, Belgia 23.–24.4.2010www.e-t-d.org

BiohitDiagnostiikkaliiketoiminnan joh-tajaksi on nimitetty VTM Yrjö E. K. Wichmann.

Biokeskus SuomiJohtajaksi on nimitetty professori Eero Vuorio.

Eka ChemicalsToimitusjohtajaksi on nimitetty DI Niko Nilsen ja asiakaspalveluinsi-nööriksi Pohjois-Suomen alueelle Jarkko Aarrekorpi.

EkokemTutkimuspäälliköksi on nimitetty Toni Andersson, materiaalipääl-liköksi Juuso Lehti, ostoassisten-tiksi Riitta Kollin ja myyntisih-teereiksi Aino Aromaa ja Susan-na Okkolin.

Markkinointipäällikkö Teu-vo Heinonen on 1.11.2009 alka-en vastannut Ekokem-konsernin markkinoinnista ja viestinnästä.

Ekokem-Palvelu Oy:n projekti-insinööriksi on nimitetty Teppo Tuomanen, työmaapäälliköksi Ismo Salmela ja maastotutkijak-si Hannu Immonen. Hausjärven Kuulojan käsittelykeskuksen käyt-töpäälliköksi on nimitetty Matti Hänninen.

FingridKemikaaliturvallisuuden ja pelas-tustoimen asiantuntijaksi on nimi-tetty Vesa Syrjälä.

ForchemToimitusjohtajaksi on 1.1.2010 al-kaen nimitetty DI Risto Näsi. Hän

NImITyKSIÄon aiemmin toiminut Neste Oilin ja Fortumin johtotehtävissä. Vii-meksi hän vastasi Neste Shipping -divisioonan toiminnasta.

KiiltoTeollisuusosaston tuotepäälliköksi on nimitetty insinööri Tero Mäki-nen.

Lahden tiede- ja yrityspuistoFM Petriina Punna on nimitet-ty kehityspäälliköksi vastaamaan Finnish Cleantech Clusterin kan-sainvälisen yhteistyön kehittämi-sestä erityisesti Venäjällä.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoKemian laitetekniikan, erityisesti erotustekniikan professoriksi on nimitetty TkT Marjatta Louhi-Kultanen.

Neste OilNeste Jacobsin toimitusjohtajak-si on nimitetty insinööri, tekn. yo Jarmo Suominen. Hän on aiem-min toiminut Pöyry Industryn Ke-mian prosessiteollisuus -liiketoi-minta-alueen johtajana.

SantenKonserniorganisaatioon vastaa-maan globaalisti toimitusyhteis-työstä ja tilaus-toimitusketjun ke-hittämisestä on nimitetty proviisori Heikki Jouttijärvi, Pohjoismai-den ja Viron vastaavaksi lääketie-teellisen markkinoinnin johtajaksi proviisori Mats Nilsson, tuotanto-johtajaksi insinööri Matti Rosen-gren, tuotanto-osaston johtajaksi

insinööri Sari Korhonen, logis-tiikkaosaston johtajaksi DI Elina Aine ja teknisen osaston johtajaksi insinööri Jussi Vänttinen.

Tampereen teknillinen yoProsessien säädön professoriksi on nimitetty TkT Jean-Peter Ylén.

Tamro SuomiLääkeyritysryhmän johtoon on nimitetty varatoimitusjohtaja Kai Kaasalainen sekä Vähittäiskaup-pa- ja kuluttajaryhmän johtoon johtaja, DI Taru Laurikainen. Asiakasryhmäpäälliköksi/aptee-kit on nimitetty FaT Sari Wester-marck, asiakasryhmäpäälliköksi/sairaalat proviisori Jonna Lei-nonen, kehityspäälliköksi/farma-seuttiset palvelut proviisori Mari-ta Saanila-Sotamaa ja laatupääl-liköksi proviisori Katja Toivonen. Apteekkiryhmään on nimitetty edustajiksi Liisa Sarjanen ja Jari Heinämäki, materiaalihallintoon ostajaksi Minna Stupple ja lääke-puolelle ostajaksi Oskar Burjam sekä farmaseuttisten palveluiden asiantuntijaksi Hanna Pudas.

TekesBio-, lääke- ja elintarviketuotan-toalueen toimialajohtajaksi on ni-mitetty FT Minna Hendolin. Hän seuraa tehtävässä Ari Grönroo-sia, joka siirtyi Tekesin rahoitus-johtajaksi.

Arviointijohtajaksi on nimitetty TkT Raine Hermans.

TikkurilaTalousjohtajaksi on nimitetty KTM Jukka Havia 16.4.2010 al-kaen.

ja Interleukin-4 Induced Leuko-cyte Differentiation tarkastettiin 8.1.2010. Vastaväittäjänä toimi assistant prof. Mohamed Oukka (Seattle Children’s Research In-stitute, USA) ja kustoksena prof. Riitta Lahesmaa.

FM Heidi Leskisen väitöskir-ja Positional distribution of fatty acids in plant triacylglycerols: Contributing factors and chro-matographic / mass spectromet-ric analysis tarkastettiin 8.1.2010. Vastaväittäjänä toimi prof. Arnis Kuksis (Toronton yliopisto, Ka-nada) ja kustoksena prof. Heikki Kallio.

FM Minna Kiviniemen väi-töskirja Homogeneous Assays for Simplified Screening of HLA-con-ferred Genetic Disease Risk tar-kastettiin 29.1.2010. Vastaväit-täjänä toimi prof. Ann-Christine Syvänen (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Tero Soukka.

Åbo AkademiDI Virpi Ääritalon väitöskirja Silicon Releasing Sol-Gel TiO2–SiO2 Thin Films for Implant Co-atings tarkastettiin 11.12.2009. Vastaväittäjänä toimii prof. Se-rena Best (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Carl-Eric Wilén.

FM Gun Westin väitöskir-ja Lipid and Membrane Binding Properties of Glycolipid Transfer Protein Superfamily Members tar-kastettiin 12.12.2009. Vastaväit-täjänä toimi prof. Åke Nilsson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kus-toksena prof. J. Peter Slotte.

Väitöksiä jatkuu…

54 1/2010KEMIA

seurasiVut

Kokouksessa valittiin Suoma-laisten Kemistien Seuran (SKS) edustajiksi Suomen Kemian Seuran (SKKS) edustajistoon vuodeksi 2010 seuraavat hen-kilöt (varajäsenineen): FK Irma Aroluoma (osastopääll. Pia Bru-ce), dos. Tuula Asunta (prof. Jan Lundell), FM Heikki Hero (FM Liisa Koskinen), tutk.prof. Sir-pa Herve (Liisa Koskinen), FT Harri Häkli (prof. Timo Repo), prof. Liisa Kanerva (Timo Re-po), dos. Jarno Kansikas (ryh-mäpääll. Salme Koskimies), prof. Erkki Kantolahti (Ph.D. Juhani Olkku), FM Leena Ko-lunen (Salme Koskimies), reh-tori Lauri H.J. Lajunen (prof. Risto Laitinen), prof. Marja La-junen (prof. Tapio Hase), prof. Markku Leskelä (Risto Lai-tinen), lehtori Tuula Leskelä (DI Anna-Maija Antila), prof. Pentti Minkkinen (Juhani Olk-ku), prof. Lauri Niinistö (Jan Lundell), dos. Marjatta Orama (prof. Veikko Komppa), FT Olli Orama (Tapio Hase), prof. Pet-ri Pihko (FM Arto Kiviranta), ylikem. Eino Puhakainen (Pia Bruce), prof. Heikki Saarinen (Arto Kiviranta), FT Annik-ki Sarnesto (Anna-Maija Anti-

Kemistit Kansallisteatterissa

Kompan palkinto jaettiin Suomalaisten Kemistien Seuran joulukuun kokous

pidettiin 1.12.2009 Kansallisteatterissa. Samassa yhteydessä vietettiin seuran pikkujoulua.

la) ja FM Antti Takala (Veikko Komppa).

SKS:n uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin FM Jussi Kauppila ja FT Markku Sund-berg ja nuoriksi jäseniksi tekn. yo. Petra Nordman sekä filoso-fian ylioppilaat Olli Heikkinen, Anu Hyvönen, Esa Kalliovaa-ra, Merja Rintala ja Katja Vil-jamaa.

Kompan palkintokahdelle tutkijalle

SKS:n puheenjohtaja Liisa Koskinen julkisti kokoukses-sa Kompan palkinnon saajat. Palkinto on tunnustus vuoden parhaasta kemian alan väitös-kirjasta.

Vuoden 2008 töistä myön-nettiin poikkeuksellisesti kaksi palkintoa, jotka saivat FT Min-na Hartonen Helsingin yliopis-tosta ja FT Jessica Rodenholm Åbo Akademista.

Kokouksen jälkeen nautittiin jouluateriasta ja Kansallisteatte-rin esityksestä Kulkurin laulut – Tauno Palo sata vuotta.

Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.

heleena.karrus@kemianseura.fi

Komppa-palkittu Minna Har-tonen kehitti väitöstyössään laitteistoa ja ohjelmistoa laajaa kaksivaiheista kaasukromato-grafiaa varten.

Kolmen erilaisen kääntyvän kylmäloukkumodulaattorin modulointi perustuu kaksivai-heiseen kylmäloukkutekniik-kaan, jossa jäähdytyskaasuna on hiilidioksidi. Kehittämiensä data-analyysiohjelmien perus-toiminnolla Hartonen visuali-soi GC×GC-erotuksen reten-tiotasokuvaajana ja määritti erilaisia parametreja, kuten re-tentioajat. Vertailutoiminnolla taas voidaan asettaa kaksi re-tentiotasokuvaajaa päällekkäin eroavaisuuksien tai yhtäläi-syyksien löytämiseksi.

Ohjelman kolmas toiminto, tunnistus, käyttää yhdisteiden tunnistuksessa massaspekt-ri- ja retentioparametreja. Ne kerättiin GC×GC-laitteistolla, joka oli kytketty lentoaikamas-saspektriin.

Hartonen kehitti menetelmiä myös aerosolien ja sediment-tinäytteiden analysoimiseen. GC×GC soveltui hyvin kvali-tatiiviseen kohdeyhdisteana-lytiikkaan, kun ilmaisimena käytettiin liekki-ionisaatiode-tektoria tai quadrupolimassa-spektrometria. Tuntemattomi-

en yhdisteiden tunnistuksessa tarvittiin lentoaikamassaspekt-rometria ja tunnistusdata-ana-lyysiohjelmaa.

Huokoinen piikuljettaa lääkeaineenJessica Rodenholm kehit-ti omassa työssään nanohuo-koisia piidioksidimateriaale-ja lääkeaineiden kantajiksi. Huokoiseen materiaaliin, jon-ka ominaispinta-ala on erittäin korkea, voidaan pakata suuria määriä molekyylejä.

Pintafunktionalisointistrate-gioihin keskittynyt Rodenholm kehitti lisäksi menetelmän na-nopartikkelien ulko- ja sisäpin-tojen modifioimiseksi toisis-taan riippumatta. Menetelmä mahdollistaa partikkelien pin-tavarauksen ja funktionaalisten ryhmien, kuten fluoroforien tai biospesifisten kohdistusmole-kyylien, kiinnityksen kontrol-loidusti.

Menetelmän avulla partikke-lit voidaan kohdentaa tarkasti niihin soluihin ja kudoksiin, joihin lääkeaineen halutaan vaikuttavan, mikä vähentää lääkkeen sivuvaikutuksia.

Rodenholmin valmistamia nanorakenteita voidaan sovel-taa sekä täsmälääkityksessä et-tä yhdistelmäterapiassa.

Minna Hartonen (vas.) vastaanotti arvostetun Kompan palkin-non Liisa Kanervalta.

Hel

eena

Kar

rus

Jessica Rodenholmin väitöstilaisuuden kustoksena toimi dosentti Mika Lindén (vas.) ja vastaväittäjänä professori Michael Tiemann saksalaisesta Giessenin yliopistosta.

Yang

Liu

Ohjelmia kaasukromatografiaanja lääkeaineiden kantajia

55KEMIA1/2010

Seuroissa tapahtuu

Seurasivut kertovat Suomen Kemian Seuran jäsenseurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Suomalaisten Kemistien SeuranHelmikuun kokous ja vierailu16.2.2010 klo 16.30Design-museo, Korkeavuorenkatu 23, HelsinkiKahvit ja kokousTutustuminen museon perusnäyttelyyn ja uuteen modernismi-näyttelyyn. Lisätietoja: www.designmuseum.fi.Ilmoittautumiset 15.2. mennessä: heleena.karrus@kemianseura.fi tai puh. 010 425 6302.

Pirkanmaan Kemistiseuran Vuosikokous25.2 klo 18.00Ohjelmassa opastettu historiallinen kävelykierros keskustan alueella, jonka jälkeen vuosikokous myöhemmin ilmoitettavas-sa paikassa. Lähtö kierrokselle kello 18.00 Finlaysonin portilta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: pks@sci.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous17.3.2010 klo 17.30Helsingin yliopistomuseo Arppeanum, Snellmaninkatu 3Ilmoittautumiset 15.3. mennessä: heleena.karrus@kemianseura.fi tai puh. 010 425 6302.

Suomen Kemian Seuran täydennyskoulutuskurssiLaboratoriodokumentointia – miksi, miten ja milloin27.4.2010Hotelli Arthur, Helsinkiwww.kemianseura.fi

Bland de ca 30 festdeltagar-na fanns även representanter från Finska Kemistsamfundet (FKS), Kemiska Sällskapet i Finland (SKKS) och Turun Ke-mistikerho.

För en av programpunk-terna på jubileumsfesten stod SKKS:s ordförande Mariann Holmberg. Hon berättade om de viktiga organisationsföränd-ringar som SKKS står inför de kommande åren och betonade framför allt de svenskspråkiga underavdelningarnas vikt inom SKKS:s organisation.

Ett annat anmärkningsvärt in-slag under kvällen var att pro-fessor emeritus Bruno Lönn-berg belönades som heders-medlem för sina mångfaldiga insatser inom KSÅ. Han har bl.a. fungerat som föreningens ordförande under åren 1986 och 1993–1994, samt vice ordföran-de åren 1985 och 1992.

Utöver dessa inslag fick fest-deltagarna även lyssna till väl-klingande pianomusik spelad av Timo Latonen samt under kvällens gång avnjuta en trev-lig samvaro bland andra Åbo-kemister och stifta bekantskap med representanterna från de olika vänföreningarna.

Under det nya året kommer

Kemiska Sällskapet i Åbo fyllde 90 år Kemiska Sällskapet i Åbo (KSÅ) höll sitt konstitu-

erande möte den 13 december 1919. Lördagen den 12 december 2009, nästan på dagen 90 år senare, firade KSÅ detta jubileum vid Svenska Klubben i Åbo.

Mat

ti H

otok

ka

SKKS:s ordförande Mariann Holmberg berättar om de kommande strukturomvand-lingarna inom SKKS.

KSÅ firar 90 år vid Svenska Klub-ben i Åbo.

Mat

ti H

otok

ka

KSÅ att fira ett annat stort ju-bileum, denna gång till den fin-ländska kemisten Johan Gado-lins ära. 250 års jubileet kom-mer bl.a. att uppmärksammas under vårens Gadolindag, vil-ken vi i år hoppas kommer att locka extra många deltagare.

Jan-Henrik Smått och mikael Järn

Jan-Henrik Smått är ordförande och Mikael Järn sekreterare

av KSÅ.jan-henrik.smatt@abo.fi

mikael.jarn@abo.fi

Kemiska Sällskapet i Åbo (KSÅ)• ca100medlemmar

• kontaktforumförÅbonejdenssvenskspråkiga kemister

• fungerarsomlokalföreningtillFinskaKemistsamfundet(FKS)

• ordnarårligenGadolindagen(sedan1969)tillsammansmedTurun Kemistikerho till minne av kemistenJohanGadolinordnarstudiebesöktillindustrierel-ler instanser vars verksamhet ärförknippadmedkemiövrigaförmåner:tidningenKemia-Kemi och studentstipendier.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut

Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä2/10 24. helmikuuta 22. maaliskuuta 3/10 1. huhtikuuta 29. huhtikuuta4/10 20. toukokuuta 15. kesäkuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Suomen Kemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Kemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

1/2010KEMIA

Palstalla kerrotaan arjen, erityisesti pula-aikojen kemiallisesta kekseliäisyydestä.

Puolet petäjäistä

Sota-aikana (1939–1945) Suomeen ei saatu väkirehuja eikä myöskään lannoitteita, joten rehuviljankin sa-dot jäivät heikoiksi.

Jonkin aikaa auttoivat vanhat va-rastot. Esimerkiksi lieksalaisen maanviljelijän Antti Ryynäsen kar-jan pelasti kesällä 1939 tehty AIV-rehu. Ryynäsen heinät loppuivat seu-raavana talvena, ja kesän 1940 sato oli niin kehno, ettei se mitenkään oli-si pitänyt evakkoreissun tehneitä eli-koita hengissä.

Kaikilla ei AIV:tä ollut, eikä hei-nääkään kyetty viljelemään tarpeek-si, vaikka oljen tuhlaus kuivikkeeksi oli jo kielletty. Lypsylehmiä joudut-tiinkin rehun puutteessa panemaan teuraaksi.

Vuoden 1941 alussa maatalous-hallitus arvioi, ettei syötävä teuras-tuksista huolimatta riittäisi karjalle kevääseen asti, joten oli turvattava hätärehuun: viljelijöitä kehotettiin keräämään hakkuutyömailta havut lehmien vatsantäytteeksi.

SOK:n laboratorion tutkimuksen mukaan havuissa oli noin 8 prosent-tia valkuaista ja lisäksi karotiinia ja C-vitamiinia, jälkimmäistä 3–6 ker-taa niin paljon kuin esimerkiksi ap-pelsiinimehussa.

Havut osoittautuivat lehmien hi-moruoaksi. Kaikki eivät niillä kuiten-kaan uskaltaneet elikoitaan ruokkia pelätessään karjan sairastuvan oudos-ta appeesta. Toisaalta jotkut syöttivät viranomaisten neuvojen mukaan eläi-mille havua, vaikka heillä vielä olisi ollut AIV-rehuakin.

Kun jäät olivat keväällä 1941 sula-neet, tuleva nobelisti A.I. Virtanen (1895–1973) lämmitti vanhan aja-tuksen kalajätteen hyödyntämisestä. Virtanen laski, että ”jos kalanjätteet säilötään rehuksi, saadaan niistä vuo-sittain rehu miljoonalle kanalle”. Säi-löntäaineeksi soveltuisivat lipeä tai sammutettu kalkki.

Kuinka paljon kalarehua todel-lisuudessa valmistettiin, ei tiedetä. Virtasen kuuluisimman keksinnön hyödyntäminen sen sijaan laajeni en-tisestään. Viljelijöitä neuvottiin te-kemään AIV-rehua perunanvarsista, juurikasvien naateista, odelmasta ja herneistä sekä voikukkanurmesta. Niiden lisäksi suositeltiin lehdeksiä, järvikortetta ja nokkosta.

Kokonaan uutena rehukasvina nou-si esiin järviruoko, jota oli vesien jää-dyttyä helppo korjata ja sitten syöttää eläimille käyte- tai hauderehuna.

Connecting cows – rehusellua Nokialta

Teurastuksiakin oli pakko yhä jatkaa. Sodan pahimmassa vaiheessa talvella 1941–1942 lypsylehmien kanta hu-peni peräti 60 000 päätä. Se puoles-taan pudotti maidontuotannon vain reiluun puoleen rauhan ajasta.

Rehun tärkeimmäksi korvikkeeksi muodostui sen jälkeen puunjalostus-teollisuudelta saatu aine: selluloosa. Jo ensimmäisenä sotatalvena rehusta oli korvattu puusellulla 15 prosent-tia. Sodan lopulla vä-kirehuseokset sisäl-sivät 80 prosenttia selluloosaa ja enää 20 prosenttia kau-rajauhoa.

Teollisuus suos-tui rehuselluloosan valmistamiseen vain olosuhtei-den pakosta, sil-lä sen tuotannos-ta koitui suuria tappioita. Kan-nattavaa rehu-sellun teko oli ainoastaan sel-laisissa sul-fiittiselluloo-satehtaissa,

joiden yhteydessä toimi spriitehdas.Esimerkiksi Nokia Oy:n selluteh-

das valmisti sodan aikana yli 14 000 tonnia rehuselluloosaa, joka käytet-tiin sekä nautojen että hevosten ruo-kintaan. Tuotantoa varten suunnitel-tiin erillinen kone, joka rakennettiin yhtiön omassa konepajassa.

Rehusellua oli saatavana paaleiksi puristettuna, paperin ja pahvin kal-taisina arkkeina. Paperi ”lähti vetä-mään” kuitenkin vasta sitten, kun en-nakkoluuloiset karjanpitäjät oli saatu hyväksymään uusi rehunkorvike ja eläimet totutettu syömään sitä.

Viljelijöille järjestettiin opastusta ja heille esiteltiin ruokintakokeita. Tiennäyttäjänä toimi tammelalainen Saaren kartano, jossa kokeet aloitet-tiin kesäkuussa 1941.

Kun sellu lopulta löi läpi, sitä syö-tettiin sekä lehmille ja hevosille. Ai-ne suli elikoiden elimistössä hitaasti, mutta sitä pidettiin etuna, koska kyl-läisyyden tunne säilyi siten pitkään.

Pekka T. Heikura

Pötsin täytteeksi sellua Sota-aikaan ruokapulasta kärsivät myös eläimet. Karjanrehun

korvikkeeksi hakattiin havuja ja keitettiin sellua.

Lehmät oppivat syömään sellua, kun muutakaan ei ollut tarjolla. Sc

anst

ockp

hoto

56

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

��������������� � �������� � ������ � �������� � ��������� � ��� � ���� � ��������

����

Aikataulu ja teemat 2010

Tavoita päättäjät!

78 % lukijoistamme tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

LEHTITOIM.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.

1/2010 8.1. 22.1. 10.2. Laboratoriot, prosessit

Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille

2/2010 17.2. 3.3. 22.3. Analytiikka, muovit, kumit

Erikoisjakelu PlasTec 10 -messuilla 13.–16.4.2010

3/2010 26.3. 9.4. 29.4. Tutkimuksen työkalut, turvallisuus, Reach

Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille

4/2010 12.5. 27.5. 15.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriot

Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille

5/2010 30.7. 13.8. 1.9. Special issue: Finnish Chemical Industry

Kansainvälinen lisäjakelu

6/2010 2.9. 16.9. 6.10. Tutkimus, laboratoriot

Lisäjakelu tutkimuslaitoksille

7/2010 6.10. 20.10. 9.11. Analytiikka, materiaalit, ympäristötekniikka

Lisäjakelu teollisuudelle ja yrityksille

8/2010 9.11. 23.11. 13.12. Innovaatiot, laboratoriot, mittaukset

Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille

Huom! Jokainen Kemia-Kemi-lehti sisältää biotekniikan ja biokemian erikoissivut.

TIEDUSTELUT JA VARAUKSETMyyntipäällikkö Sauli Ilolasauli.ilola@kemia-lehti.fipuh. 040 546 1241

Ensiluokkaiset asiantuntijapalvelut, laaja ja nyky-• aikainen laitekanta sekä akkreditoidut analyysit

Erikoiskoejärjestelyt•

Ratkaisut vesien, elintarvikkeiden ja materiaalien • laadunvalvontaan, jätteiden loppusijoittamiseen, ympäristövahinkojen selvityksiin, päästömittauk-siin sekä sisäilma- ja työhygieenisiin selvityksiin

Teollisuus- ja voimalaitoskemian analyysit vuosi-• kymmenten kokemuksella

RAMBOLL ANALYTICS OY PARASTA PALVELUA JA TESTAUSTA

Ota yhteyttä:Puh. 020 755 7800analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi