Sosiaalialan korkeakoulutetut

KellokasTalentia Keski-Suomi ry:n jäsenlehti 2/2017

Kellokas 2/2017

2

JulkaisijaSosiaalialan korkeakoulutetutTalentia Keski-Suomi rywww.talentia.fi/keski-suomi

Lehden tekijätViestintätyöryhmäElina, Heidi, Satu ja Piia

Kannen kuvaAnna Nurmesniemi

Aineiston toimitusosoiteTalentia K-S/Kellokas-lehtiJärjestöjen taloKalevankatu 440100 Jyväskylä

keski-suomi@talentia.fikskellokas@talentia.fi

Lehden painoGrafitatu OyAlasinkatu 1-340320 Jyväskylä

Seuraa meitäwww.talentia.fi/keski-suomiFacebook Talentia Keski-Suomi ry

Muista jäsenetusi! Kattava lista Talentian jäseneduista ja -palveluista löytyywww.talentia.fi > Jäsenenä > Jäsenedut ja-palvelut.

Kellokas 2/2017 Jäsenpalveluista saa apua, neuvoa ja tukea työsuhde- ja edunvalvonta-asioissa.Alueasiamies Tiia Oksanen työskenteleeKeski- ja Itä-Suomen alueella. Yleisimmätkysymykset koskevat palkkaa, työvuoroja,vuosilomaa ja työsopimuksen tekemistä.Alueasiamiehen voi kutsua myös työpaikalle esim. selvittämään miten luottamusmiesvalitaan, miten palkantarkastusasia etenisitai mitä työaikapankkia perustettaessatulisi ottaa huomioon.

Talentia tarjoaa puhelinneuvontaa yksityiselämään kuuluvissa oikeudel-lisissa asioissa esimerkiksi testamentti, avi oehtosopimukset, perintö- ja lahjaverotus, huoneenvuokraus, asunto- ja muun omai-suuden kaupat sekä kaupan virheet ja va-hingonkorvausasiat. Puhelinneuvonta kattaa asiat, jotka jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhelimessa ilman perehtymistä asiakirjoihin ja ilman asiakirjojen laatimista. Puhelinneuvontaa antaa asianajotoimisto Bützow oy työpäivinä klo 10-16. Jyväskylän toimiston puhelinnumero on 010- 2327 818. Soittaessa pitää kertoa Talentian jäsen-numero, joka löytyy jäsenkortista tai Talentia -lehden osoitekentästä.

Kuva: Anna Nurmesniemi

Kellokas 2/2017

3

Viestinnänpalstan paapatukset

Syksy on jo pitkällä ja arkinen aherrus on alkanut. Tutut rutiinit ovat palanneet. Työpaikan taukotilassa odottavat vanha kahvikuppi ja työkaverit. Toisaalta syksy voi merkitä myös uusien asioiden aloit-tamista tai niiden opettelua. Joku kokeilee uutta harrastusta, toinen aloittaa opinnot ja kolmas vaihtaa vaikkapa työpaikkaa. Henkilökohtaisesti tämä syksy merkitsee minulle uuden oppimista, opinnot ovat onnistuneesti takanapäin ja pikkuhiljaa rakennan ammatillista identiteettiäni vas-tavalmistuneena sosiaalityöntekijänä. Mitä tämä syksy merkitsee sinulle?

Syksyn Kellokkaan aiheena on matalan kynnyksen palvelut. Leemann ja Hämäläinen (2015) ovat määritelleet matalan kynnyksen palvelut seuraavasti:

”Matalan kynnyksen palveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla on normaaleihin palveluihin verrattuna matalampi kynnys. Tällöin asiakkaalta vaadittavia edellytyksiä palve-luun hakeutumisessa on madallettu.”

Tämä merkitsee käytännössä palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden madal-tamista. Asiointi voi esimerkiksi tapahtua ilman ajanvarausta tai lähetettä. Palvelu voi olla maksutonta ja asiakas voi asioida anonyymisti. Palveluiden sijainti on hyvä ja aukioloaikoja pidennetty. Lisäksi asiakkaalla on mahdollista hoitaa montaa asiaa sama-naikaisesti. (Leemann & Hämäläinen 2015).

Matalan kynnyksen palveluita voivat

esimerkiksi olla etsivätyö. Tästä voi lukea tarkemmin sivulta 20-21 löytyvästä jutusta. Myös LAPE puhututtaa (sivu 14-16). Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) yhtenä tärkeänä teemana on matalan kyn-nykset palvelut, mikä keskittyy perhekeskus-toimintamalliin, varhaiskasvatukseen sekä kouluihin ja oppilaitoksiin lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Tässä lehdessä pääset tutustumaan myös perhepuistoon (sivu 18-19) ja neuvolan perhetyöhön (sivu 17-18).

Lasten ja nuorten matalan kynnyksen palve-luiden lisäksi tässä numerossa tutustutaan sivuilla 22-25 kahteen hankkeeseen, Meidän tupa –toimintaan sekä Terhokerhoon. Meidän tupa on avoin kohtauspaikka, missä yhdistyy vertaisuus, kokemusasiantuntijuus, ohjatut ryhmätoiminnat sekä sosiaalisen kuntoutuksen menetelmät. Terhokerho on myös avoin kohtaamispaikka, johon voivat osallistua kaikenikäiset vauvasta vaariin. Toiminta suunnitellaan osallistujien näköiseksi. Taustalla on Leikkilähettihanke, joka toteutettiin vuosina 2014–2016 osana SPR:n ja järjestöjen toimintaa.

Satu SironenViestintätyöryhmän puolesta

Lähde: Leemann, L. & Hämäläinen, R.-M. (2015). Matalan kynnyksen palvelut. Sosiaalisen osal-lisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla www.thl.fi/sokra.

Kellokas 2/2017

4

Tavallinen ihminen muuttuvassa maailmassa

Elämme maailmassa, jossa joudumme päivittäin kohtaamaan asioita, jotka ovat joko surullisia, pelottavia, epäreiluja tai muuten vain epämukavia. Kohtaamme niitä niin työelämässä, vapaa-ajalla kuin uutisia lu-kiessamme. Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana. Joskus on asioita joille emme yksinkertaisesti voi mitään. Se millä tavalla asioihin suhtaudumme ja kuinka niihin reagoimme, vaikuttaa paljon myös siihen, kuinka niihin voimme jatkossa vaikut-taa ja kuinka niiden kanssa onnistumme elämään.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat mur-roksessa. SOTE alkaa olla ajankohtainen monessa kunnassa ja henkilökunta tarvitsee oikean aikaista tietoa, tukea sekä mahdol-lisuutta tulla kuulluksi. Varhaiskasvatus sai kesällä uusia uutisia, kun varhaiskasvatuk-sen tiekartta julkistettiin. Sen luettuaan moni sosionomi ja muukin varhaiskasvatuksen ammattilainen häkeltyi ja koki voimattomuut-ta julkisen keskustelun alla. Toipumiskyvyn

avulla pystymme olemaan toiveikkaita, sitoutuneita sekä inspiroituneita myös seka-sortoisissa tilanteissa.

Talentia Keski-Suomi ry on ottanut ja ottaa jatkossakin kantaa tärkeisiin asioihin vahvasti, mutta ei muita ammattiryhmiä leimaten, syytellen eikä aliarvioiden. Syksyn aikana tulemme myös kyselemään jäseniltämme toiveita siitä, millaisiin asioihin toivoisitte meidän reagoivan, millaista virkis-tystä tahtoisitte järjestettävän ja muutenkin haluaisimme kuulla palautetta toiminnas-tamme. Kysely lähetetään kaikille jäsenille loka-marraskuun aikana sähköpostilla.

Tarvitsemme toipumiskykyä. Kykyä ottaa asiat asioina, päivät päivinä. Kun osaamme suhtautua eteemme tuleviin asioihin realis-tisesti sekä positiivisesti, huomaamme monesti asioiden muovautuvan myös mielessämme vähemmän epätoivoisiksi, tunnemme toiveikkuutta. Usko omaan itseen, maailman hyvyyteen ja siihen että, lempeydellä saamme enemmän aikaan kuin vihalla, voimme muokata myös lähipii-riämme ja näin vaikuttaa yhä laajemmalle alueelle ympäristössämme. Toipumiskyvyn avulla voimme myös hallita tunteitamme ja pystymme uskomaan siihen, että itsellämme on merkitystä muihin ihmisiin.

Työsuojeluvaalit järjestetään tänä syksynä. Työhyvinvoinnin edistäminen parantaa mei-dän kaikkien jaksamista, työn imua ja positi-ivisia kokemuksia työstä ja sen tekemisestä. Ollaan siis aktiivisia, äänestetään ehdolle

Kellokas 2/2017

5

lähteneitä, rohkeita vaikuttajia ja vaalitaan toipumiskykyä myös tällä saralla.

Tämän syksyn Kellokas huomioi ja nostaa esille matalan kynnyksen palvelut osana sosiaalipalveluja. Se tuo esille ison joukon ammattilaisia, jotka huolehtivat niistä ihmisistä, jotka tarvitsevat neuvoja, tukea ja joskus vain kupillista kahvia sekä olkapäätä. Nämä ammattilaiset levittävät toipumiskykyä ympärilleen. He kannustavat, kuuntelevat ja ohjaavat ihmisiä luottamaan, selviytymään sekä taistelemaan parempien olojen puolesta. Positiivinen asenne sekä anteeksi antaminen niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin, mahdollistaa monta asiaa sekä luo turvaa ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Positiivisin ajatuksin,muuttuvien asioiden äärellä!

Anna NrmesniemiPuheenjohtaja

Talentia Keski-Suomi ry

Talentia on sosiaalialan korkeakoulutetulle se oikea liitto. Toivomme, että olet samaa mieltä ja autat meitä saamaan lisää jäseniä ja vahvistamaan voimiamme.

Kerro Talentiasta työssäkäyvälle ystävällesi. Jos hän liittyy jäseneksi, saatte molemmat 30 euron arvoiset SuperLahjakortit, joilla voi ostaa mukavia lahjoja yli 100 liikkeestä. Lisäksi ystäväsi saa käyttöönsä kaikki Talentian upeat jäsenedut ja -palvelut.

Huomaathan, että suosittelijan on oltava Talentian jäsen, eikä Superlahjakortteja ei myönnetä jäsenille, jotka liittyvät Talentiaan ilman suosittelijaa. Postitamme sinulle ja ys-tävällesi SuperLahjakortit heti, kun ystäväsi liittymislomake on hyväksytty. Kampanja on voimassa toistaiseksi. Haluat varmaan kertoa kampanjastamme myös muille? Jaa tieto tutuillesi sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilla.

Lisätietoja ja liittymislomake osoitteessa: http://www.talentia.fi/jasenena/hanki_jasen

Talentia uusi nettisivunsa syyskuun lopulla. Myös Talentia Keski-Suomi ry sai uudet nettisivut, joihin voit mennä tutustumaan osoitteessa www.talentia.fi/keski-suomiRisuja ja ruusuja nettisivuista voit antaa

meille sähköpostiosoitteeseen:keski-suomi@talentia.fi

Kellokas 2/2017

6

Sosionomi varhaiskasvatuksen asiantuntijanaTalentia Keski-Suomi ry otti kantaa käyn-nissä olevaan keskusteluun sosionomien oikeidesta toimia lastentarhanopettajina. Alla olevan kannanotto julkaistiin heinäkuussa Keskisuomalaisessa ja seuraamme edelleen keskustelua.

Heinäkuun alussa julkaistiin varhaiskas-vatuksen tiekartta. Tiekartta on opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys, joka ottaa vahvasti kantaa varhaiskasvatuk-sessa jo olevaan koulutuspohjaan ja siellä työskentelevien kasvattajien pätevyyteen. Tiekartta antaa ehdotuksia siihen, millaiseksi varhaiskasvatusta tulisi Suomessa kehittää. Sosionomikoulutus tunnistetaan raportissa huonosti. Tiekartta nostaa esille päiväko-tien henkilöstörakenteen muutokset sekä lastentarhanopettajien eri koulutuspohjien mukaan jaoteltavat ammattinimikkeet. Tiekartta suosittelee henkilöstörakenteeksi päiväkodeissa varhaiskasvatuksen opettaja (vähintään 40%) varhaiskasvatuksen so-sionomi (20-25%) ja lastenhoitaja (35-40%). Tämä esitys vähentäisi sosionomien määrää varhaiskasvatuksessa, sekä aliarvioisi heidän pedagogista osaamistaan. Varhaiskasvatuksessa työskentelee eri alojen ammattilaisia, joista sekä varhais-kasvatuksen kandidaateilla ja maistereilla sekä sosionomeilla (AMK ja YAMK) on pätevyys toimia lastentarhanopettajina. Sosionomikoulutuksen käyneillä lastentarh-anopettajilla tulee sisältyä 60 opintopistettä pedagogisia opintoja. Varhaiskasvatuslain mukaan kumman tahansa tutkinnon suorit-

tanut on kelpoinen toimimaan lastentarhan-opettajan tehtävässä. Varhaiskasvatus on lapsen kokonaisvaltaista kasvattamista. Se pitää sisällään sekä lapsen, että lapsen perheen ja ympärillä olevan maailman. Sen tehtävä on edistää lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Sosionomien ammattitaitoon kuuluu pedago-gisten opintojen lisäksi vahva osaaminen ja tunteminen perheiden palvelujärjestelmistä, perheiden osallisuuden lisäämisestä sekä muista perheisiin liittyvistä tukijärjestelmistä. Ennaltaehkäisevä työ perheiden kanssa sekä palveluohjauksen että varhaisen tuen näkökulmasta näkyvät vahvana sosionomin ammattitaidossa. Uusi varhaiskasvatuslaki velvoittaa varhaiskasvattajat toimimaan yhdessä lapsen huoltajien kanssa lapsen edun parhaaksi. Kasvattajilta edellytetään yhteistyötä perheiden kanssa sekä taitoa tukea perhettä lapsen kasvatustyössä. Varhaiskasvatuslaissa linjattuina tavoit-teina on mm. myös kehittää lapsen taitoja yhteiskunnan jäsenenä, ohjata toisen ihmisen kunnioittamiseen ja tasa-arvoon. Sosionomien koulutus vastaa tähän tavoit-teeseen hyvin. Varhaiskasvatus vaatii myös vahvaa sosiaalialan osaamista ja varhaiskasvatuksessa sovelletaan soveltuvin osin esim. säännöksiä sosiaalihuollosta ja hallintolaista. Varhaiskasvatuksen johtamisen tehtäviin

Kellokas 2/2017

7

sosionomi koulutus antaa hyvät valmiudet. Sosionomeilla on koulutukseen sisällytet-tynä johtamisen ja kehittämisen opintoja sekä harjoittelua. Ammattiosaamista voi myös lisätä sosionomi (YAMK) tutkinnolla, joka valmistaa johtamisen ja kehittämisen osa-alueita entisestään. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma linjaa var-haiskasvatuksen johtamisen osa-alueiksi osallistavan toimintakulttuurin rakentamisen, yhteisön toimintakulttuurin jatkuvan kehit-tämisen sekä yhteisön kehittämisen op-pivaksi yhteisöksi jota kehitetään ja jaetaan. Toimintakulttuurin kehittämiseen velvoitetaan myös lapset ja perheet mukaan. Talentia Keski-Suomi ry kannattaa var-haiskasvatuksen kehittämistä. Sitä ei kum-minkaan voi kehittää ilman yhden suuren ammattiryhmän ottamista mukaan keskuste-luun. Varhaiskasvatus tarvitsee erilaisista ammattitaustoista tulevia ammattilaisia. Lasten kasvattaminen ja opettaminen monimuotoiseen maailmaan tarvitsee yhtenäistä otetta ammattilaisten kesken,

ei eriarvoistavaa keskustelua koulutusten välillä. Raportin ehdottama ammattinimikkei-den muuttaminen varhaiskasvatuksen opet-tajaksi ja varhaiskasvatuksen sosionomiksi, lisäisi eriarvoista asemaa samanarvoisten koulutusten välillä ja jakaisi työkenttää enemmän hierarkiseksi. Lasten ja perheiden edun puolesta ja laadukkaan varhaiskasvatuksen yl-läpitämiseksi Talentia Keski-Suomi ry toivoo varhaiskasvatuksen kehittämisen keskit-tyvän enemmän siihen, kuinka toimintaa järjestetään, ryhmäkokoja järkeistetään sekä perheiden toiveita kuullaan varhais-kasvatuksessa. Ammattiryhmien välisen kuilun rakentaminen ja kentällä toimivien ammattilaisten huolestuttaminen omasta pätevyydestä ja ammattitaidosta ei siihen johda.

Anna NurmesniemiPuheenjohtaja

Talentia Keski-Suomi ry

Kellokas 2/2017

8

Työsuojeluvaltuutettujenvaalit ja Talentialainen ehdokas

Kunnissa ja useimmilla muillakin työpaikoilla järjestetään syksyllä 2017 työsuojeluval-tuutettujen vaalit, joissa valitaan työsuojelu-valtuutetut seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Vaaleissa saavat asettaa ehdokkaita ja asettua ehdokkaiksi kaikki työpaikan työsuhteessa olevat työntekijät ja toimihenk-ilöt. Kaikilla työsuhteessa olevilla on myös äänioikeus.

Voisitko sinä ryhtyä tehtävään?

Työsuojeluvaltuutettuna pääset näköala-paikalle tutustumaan työpaikkasi toimintaan ja rakentamaan yhteistyössä hyvää työpaikkaa. Mitä enemmän saamme talen-tialaisia työsuojeluvaltuutettuja työpaikoille, sitä varmemmin saamme jatkossa hyviä sosiaalialan työpaikkoja.

Miksi työsuojeluvaltuutettuatarvitaan?

Hyvinvointi työssä edellyttää, että työ on mielekästä ja sitä tehdään turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tuke-vassa työpaikassa. Terve työyhteisö toimii me-hengen pohjalta: Työntekijät tukevat toisiaan ja ovat motivoituneita, vastuuntun-toisia ja sitoutuneita kehittämään työtä ja työyhteisön toimintatapoja. Tämä edellyttää avointa vuorovaikutusta ja tiedonkulkua.

Työsuojelutoiminta on osa työpaikan yhteistoimintaa, joka edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua. Työsuojelussa käsitellään työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia asioita. Jokaisella työntekijällä on oikeus tehdä aloitteita hyvän työpaikan rakentamiseksi.Työsuojelu perustuu laajaan lainsäädäntöön. Työolosuhteita kehitetään yhteistoiminnallisesti: Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön ja työntekijät valitsevat edustajakseen työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua, kun työpaikoilla on vähintään 10 henkilöä.

Lisätietoa työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluhenkilöstön valinnasta saat Työturvallisuuskeskuksen sivuilta sekä Talentian työelämäyksikön erityisasiantunti-jalta: Marjo Varsa marjo.varsa@talentia.fi 09 3158 6022

Lähde: http://www.talentia.fi/tyoelama/tyosuo-jelu_ja_-hyvinvointi/tyosuojeluvaalit

Talentia_225x270_cmyk.indd 4 21.4.2017 10.35

Kellokas 2/2017

9

Syksyn työsuojeluvaaleissa Jyväskylän kaupungilla on jo yksi Talentialainen ehdokas, joka on monille tuttu jo Talentia Keski-Suomi ry:n hallituksesta ja tätäkin lehteä hän on ollut tekemässä. Tässä hänen esittey on teille jäsenille:

Hei sinä! Olen Piia Nyholm, Talentian jäsen, aktiivinen crossfitin harrastaja ja innokas kierrättäjä. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK) ja jo opiskeluaikana aloitin työt Jyväskylän kau-pungin vammaispalveluissa. Valmistumisen jälkeen työskentelin Nevakodin asumisyk-sikössä kaksi vuotta ja nyt olen Päivätuvalla kehitysvammaisten ohjaajana seitsemättä vuotta. Minulla on myös paljon työkokemusta muilta aloilta, kuten laitoshuoltajana sairaalasta ja tarjoilijana ravintolasta. Toimin tällä hetkellä työsuojeluasiamiehenä kolmelle yksikölle jo seitsemättä vuotta ja olen käynyt paljon koulutuksissa liittyen työsuojeluun. Siihen haluaisin panostaa nyt enemmän ja siksi olen ehdokkaana kohta alkavissa Jyväskylän kaupungin työsuojeluvaaleissa työsuojeluvaltuutetuksi.

Koen, että hyvinvointi työssä edellyttää, että työ on mielekästä ja sitä tehdään turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työpaikassa. Terveessä työyhteisössä työntekijät tukevat toisiaan ja ovat motivoituneita, vastuuntuntoisia ja sitoutuneita kehittämään työtä ja työyhteisön toimintatapoja. Tämä edellyttää avointa vuorovaikutusta ja tiedonkulkua. Haen nyt mahdollisuutta vaikuttaa työsuojeluvaltuutet-tuna sinun työoloihin. Viikolla 46 kaikille Jyväskylän kaupungin työntekijöille aukeaa mahdollisuus äänestää valtuutettuja verkossa. Tartuthan sinäkin mahdollisuuteesi ja äänestät minua vaikuttamaan. Lupaan pitää ääntä meidän työntekijöiden puolesta! Jos sinulle heräsi kysymyksiä, ota minuun yhteyttä piia.nyholm@jkl.fi. Kiitos sinulle jo nyt!

Terveisin, Piia

Kellokas 2/2017

10

Ajankohtaista Talentiassa ja sosiaalialalla

Maakuntavalmistelu jatkuu

Vaikka aikataulua lykättiin vuo-della. Maakunnat aloittavat 1.1.2019. YT -toimikuntiin on saatu henkilöstön edustus jokseenkin hyvin, mutta väliaikaishallintoihin ei. Edelleen yhteinen suositus on, että valm-istelussa pääsopijajärjestöillä eli Jukolla, KoHolla (Tehy ja Super) ja Kunta-alan union-illa (JHL ja Jyty) olisi kullakin kaksi edustajaa (2+2+2). Talentialaisia, kuten muitakin aka-valaisia järjestöjä, edustaa Juko eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö. Jukon sisälle on perustettu kesäku-ussa Kuntien neuvottelukunnan rinnalle Maakuntien neuvottelukunta ja sen puheen-johtajana toimii Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki. Jukon johdossa on myös tapahtunut muutoksia: Maria Löfgren aloitti 1.9.2017 Jukon toiminnanjohtajana.

Uusissa soteissa asiat etenevät, mutta vähän hitaasti

Tämän vuoden alussa aloitti neljä uutta sotealuetta: Siun sote (Pohjois-Karjala), Essote (Mikkelin ympäristö), Soite (Keski-Pohjanmaa) ja Päijät-Hämeen hyvinvoin-tikuntayhtymä. Kaikissa on tällä hetkellä tekeillä tai juuri tehty työn vaativuuden arvio-intia. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää, että sotessa on olemassa talentialaisia, sosiaalialan tuntevia luottamusmiehiä! Sosiaalialan palkkataso näyttäisi hieman nousevan: Siun sote on rekrytoinut sosiaali-työntekijöitä 3600 eurolla ja Päijät-Hämeen tarjoama palkka lastensuojelun sosiaalit-yöntelijälle on nyt 3500e ja muille 3300e. Epäilemättä myös sosiaaliohjaajien palkkaus nousee, koska työssä ei ole sellaisia eroja, joilla voitaisiin perustella esim. 1000e palkan ero. Käytännössä Siun sote ja Essote rekrytoivat sosiaalityöntekijöitä samoista Jyväskylän ja Kuopion yliopistoista, mikä voi tarkoittaa palkkatason nousua myös muualla. Ikävimpiäkin uutisia tulee: Siun sotessa työnantaja jo ehdottaa palkattomien vapaiden ottamista, jotta talous saadaan tasapainoon. Palkattomien vapaiden ot-taminen on ok, jos tarve on työntekijästä lähtöisin, mutta ei työnantajan säästösyistä. Varhaiskasvatusta uudistetaan

Mutta ajattelemattomalla tavalla. Varhaiskasvatuksen tiekartta jakaisi var-haiskasvatuksen työt kasvatustieteiden kandin suorittaneille lastentarhanopettajille

Kellokas 2/2017

11

ja sosionomi -taustaisista lastentarhan-opettajista tehtäisiin varhaiskasvatuksen sosionomeja, jotka eivät enää voisi siis toimia lastentarhanopettajina! Tällä het-kellä varhaiskasvatuksessa työskentelee enemmän sosionomeja kuin kandeja ja molempitaustaisista lastentarhanopettajista on paikoin jopa pulaa. Jaolla heikennet-täisiin työvoiman saatavuutta ja se olisi vahingollista tähän asti hyvin yhteistyössä sujuneelle kasvatustyölle. Toinen muutos, jossa ajatus on herpaantunut, on koulussa työskentelevien kuraattoreiden kelpoisuus. Talentian kanta on, että heidän jatkossakin tulee olla sosiaalihuollon ammattihenkilöitä.

Julkisella sektorilla työsuojeluvaalit pidetään syksyllä

Nykyinen kausi päättyy 31.12.2017. Työsuojeluvaltuutettu on luottamusmiehen kanssa oiva työpari. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on huolehtia työpaikalla turval-lisuudesta, työilmapiiristä ja asiallisista työskentelyolosuhteista sekä neuvoa näihin liittyvissä kysymyksissä. Talentialaisia toimii jo paljon työsuojeluvaltuutettuina, mutta lisää toivottaisiin. Nyt valittavien työsuojeluval-tuutettujen toimikausi sisältää maakuntiin siirtymisvaiheen, joka voi olla muutoksineen monelle työntekijälle kuormittava. Tehtävään saa hyvää koulutusta Talentiasta.

Ja loppuun vielä ihan nopsat

- Asiantuntija -päivää vietetään tiiistaina 13.3.2018 Jyväskylässä- Talentian some -iltoja tulossa. Facebookissa käsitellään 12.10. ilmoitus-velvollisuudesta. Tulossa myös sote -ilta ja palkka -ilta. Vastaamassa ovat asiantuntijat Talentiasta sekä aiheen mukaan myös muualta. - Sosiaalihuollon ammattihenkilölain edel-lyttämälle rekisteröitymiselle on tulossa lisäaikaa (esitetty 30.6.2018 asti). Myös kuntoutuksenohjaajat AMK lisätään nyt re-kisteriin. Seuraa Valviran sivuilta tiedotusta.

Tiia Oksanenalueasiamies Keski- ja Itä-Suomi,

p. 09-3158 6044 taitiia.oksanen@talentia.fi

Kuva: Elina Korhonen

Kellokas 2/2017

12

Töissä Keski-Suomessa, sosiaaliohjaaja

Olen Anni Rantonen, sosiaalityön-tekijä (YTM). Sosiaalityön työkoke-musta aikuissosiaalityöstä ja sosiaali-päivystyksestä yhteensä noin seitsemän vuotta. Sosiaalityöntekijänä Jyväskylän Ohjaamossa 1.2.-31.7.2017. Hakeuduin töihin Ohjaamoon, sillä kaipasin työuralleni jotain uutta ja erilaista. Ohjaamossa minua kiehtoi erityisesti mahdollisuus sosiaalityön roolin kehittämiseen osana Ohjaamoa sekä työskentely nuorten aikuisten kanssa.

Olen Henna Mäkelä, sosionomi (AMK). Hiljattain olen valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Työkokemusta on kuitenkin ehtinyt karttua jo sosiaalitoimen e-tuuskäsittelystä ja Kelan yhteyskeskuksesta. Opinnoissani puolestaan suuntasin harjoit-teluni pääosin työllisyyspalveluihin. Ohjaamo tuntuu luonnolliselta jatkumolta työuralleni, sillä tässä pääsen hyödyntämään aiempaa kokemustani monipuolisesti.

Ohjaamo tarjoaa moniammatillista ohjausta, tukea ja neuvontaa alle 30-vuotiaille nuorille aikuisille erilaisissa työhön, koulutukseen tai arjen asioihin liittyvissä kysymyksissä. Valtakunnallisesti Ohjaamoja on jo noin 40. Jyväskylän Ohjaamo on ESR-rahoitteinen kehittämishanke, jonka toteuttajina ovat Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä. Ohjaamo on vakiintumassa pysyväksi osaksi Jyväskylän palveluja.

Jyväskylän Ohjaamo on avoinna neljä tuntia arki-iltapäivinä ja paikalle tullaan ilman ajanvarausta. Tuolloin Ohjaamossa ovat tavattavissa sosiaaliohjaaja, opinto-ohjaaja, uraohjaaja ja TE-toimiston asiantuntija. Lisäksi Ohjaamon kautta on mahdollisuus päästä mm. ammatinvalintapsykologin jut-tusille. Nuoret asioivat Ohjaamossa hyvin erilaisten kysymysten kanssa. Kysymykset voivat koskea esimerkiksi koulutukseen hakeutumista, työkokeiluun pääsyä tai toimeentuloa.

Nuoret tulevat omasta aloitteestaan, kaverin tai vanhemman vinkistä tai jonkun toisen työntekijän ohjaamina. Osa asioi kerran, osa käy Ohjaamossa useamminkin. Ohjaamon on tarkoitus olla paikka, johon viranomais-kammoisenkin nuoren on helppo tulla ja ottaa yhteyttä. Kasvokkain tapahtuvan asi-oinnin lisäksi nuoret voivat ottaa yhteyttä mm. Whatsapp-sovelluksen kautta, mikä onkin osoittautunut suosituksi yhteyden-pitokanavaksi.

Kellokas 2/2017

13

Ohjaamon työntekijät ovat hallinnollisesti oman ”emo-organisaationsa” alaisuudessa, mutta työntekijöiden toimipiste on Ohjaamo. Arjen monialaista tiimityötä koordinoi Ohjaamon hankepäällikkö. Aikuissosiaalityö on ollut mukana Jyväskylän Ohjaamon kokoonpanossa helmikuusta 2017 alkaen. Ensin Ohjaamossa työskenteli sosiaali-työntekijä Anni Rantonen, jonka jälkeen elokuussa 2017 tilalle Ohjaamon remmiin hyppäsi sosiaaliohjaaja Henna Mäkelä. Ajanvarauksettoman asiointiajan ulko-puolella työntekijät osallistuvat oman taus-taorganisaationsa tarvittaviin työkokouksiin, Ohjaamo-työskentelyn kehittämiseen sekä ennalta sovittuihin asiakas- ja yhteistyöta-paamisiin. Yhteistyötä tehdään laajasti ja työssä onkin tärkeää tuntea palveluverkosto.

Voisi todeta, että Ohjaamossa moniam-matillisen työskentelyn edut ja haasteet näyttäytyvät konkreettisimmillaan. Ohjaamossa on paikalla monen alan am-mattilaisia ja asiantuntijoita, jolloin asiakkaan asioiden selvittäminen saa usein kerralla kunnon alkusysäyksen. Parasta työssä onkin se, että asiakkaat ovat useimmiten

erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Ohjaamossa näyttäytyy selkeänä se, että eri ammattilaisten ja eri organisaatioiden työn-tekijöiden yhteisen näkemyksen löytäminen ja toisen työn ymmärtäminen vaatii aikaa ja paneutumista – laadukasta moniammatillista työtä ei synny hetkessä. Parhaimmillaan toisten ammattilaisten ja asiantuntijoiden työskentelyn tiivis seuraaminen ja yhteinen ohjaustyö antaa loistavaa perspektiiviä myös oman työn kehittämiseen.

Anni Rantonen& Henna Mäkelä

sosiaaliohjaajatOhjaamo Jyväskylä

Kuvat: Anni Rantonen

Kellokas 2/2017

14

KSLAPE-hanke LAPE-muutosohjelmaa toteuttamassa

”Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mah-dollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että HÄN terveenä ja väkevänä voisi täyttää tulevan paikkansa ja löytää itsensä”. Maria Jotuni

Näillä sanoilla kuvasi espoolaisen Saunalahden koulun rehtori Hanna Sarakorpi johtoajatustaan Laukaassa pide-tyillä sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivillä. Kun tuota lausahdusta pohtii, päätyy suoraan valtakunnallisen LAPE-muutosohjelman ytimeen: lapsen oikeuksien ja lapsen edun toteutumiseen.

Keski-Suomessa valtakunnallista muu-tosohjelmaa toteuttavassa KSLAPE-hankkeessa me aikuiset yhdessä lasten ja nuorten kanssa tähtäämme maakuntamme lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseen. Erityisesti varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvin-voinnin tukena (=varko) –osakokonaisuus kattaa likimain kaikki lapsiperheet ja heidän parissaan tavalla tai toisella työskentelevät tahot. Kyllä, tämä liittyy myös sinuun!

Sinulla on tietoa –hyödynnetäänkö sitä?

Samaisissa kokoontumisajoissa Suomen rehtorit ry:n pystybanderolli julisti, että ”rehtori on Suomen tärkein johtaja”. Rehtorin vaikutus kouluyhteisön toimintamal-

leihin nousi taannoin vahvasti esiin myös Keski-Suomen maakunnallisessa koulukuraattorien tapaamisessa. Yhteisissä keskusteluissa pohdittiin oppilaitosten op-pilashuollon käytäntöjä niin kirjaamisesta tiedonkulkuun, kuin yhteisöllisen oppilas-huollon toimintatapoihin. Keskustelua herätti erityisesti oppilaan runsaisiin poissaoloihin reagoiminen. Toimintamalleja vertailtaessa nousi esiin paikallisesti hyväksi koettuja toimintatapoja poissaoloihin tarttumisen kei-noja, mutta myös tilanteita, joissa yhteisössä oli epävarmuutta siitä, millaisen prosessin tulisi käynnistyä oppilaan poissaolojen aiheuttaessa huolta. Pohdittiin myös sitä, mitä oppilaitoksessa voisi ja tulisi tehdä ennakoiden ja ennaltaehkäisevästi, ettei poissaoloja tulisi.

Jyväskylässä on kokeiltu nopean puut-tumisen mallia luvattomien poissaolojen osalta ja pyritty tukemaan oppilaan koulunkäyntiä monitoimijaisen verkosto-työn avulla. Äänekoskella on toteutettu hyvinvointi-ryhmätoimintaa yhdessä eri toimijoiden ja vanhempien kanssa. Tämän Tsemppiryhmä-toimintamuodon taustalla on Check&Connect –malli, joka perustuu sään-nöllisiin kohtaamisiin nuorten ja tehtävään nimettyjen aikuisten välillä. Samalla on käännetty katsetta kohti kouluyhteisöä ja pyritty selvittämään, löytyykö sieltä syy pois-saoloille.

Nämä näkemykset runsaiden poissaolojen syistä, oppilaan ja kouluyhteisön tarkastelu, verkostojen kokoaminen ja toimintamallien

Kellokas 2/2017

15

kokeileminen ovat ennaltaehkäisevää arjen työtä. Koulukuraattoreilla on arvokasta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, koulun arjesta ja palveluiden toimivuudesta matalan kynnyksen tasolla, eli kouluissa ja oppilai-toksissa. Hyödynnetäänkö tätä tietoa? Jos hyödynnetään, niin millä tavoin, ja kenelle voisit hyvää toimintatapaa esitellä? Jos ei, niin mitä pitäisi tapahtua, että tieto tulee käyttöön? Jos omassa työyhteisössäsi herää halu muutokseen tai muiden sparraamiseen esimerkin voimalla, kannattaa nyt ottaa yhteyttä kunnan LAPE-ryhmään tai varko-kokonaisuuden kehittämiskoordinaattoriin – yhteystiedot alla.

koskevissa asioissa.

Muutos on aina vaikeaa, vaikka kuljettaisiin kohti hyvää. Pitää uskaltaa tunnustaa, että välillä tehdään asioita ihan pieleen. Oman keskenkasvuisuuden ymmärtäminen, yh-dessä virheistä puhuminen ja onnistumisista kannustaminen vievät eteenpäin. Koulun henkilökunnallakin on oppijan rooli: mitä oppii päivittäin itsestään, muista ja koko yh-teisöstä. Positiivisessa yhteisössä on mah-dollista poistua omalta mukavuusalueeltaan ja muuttaa yhteisön toimintakulttuuria askel kerrallaan. Aina se ei ole mukavaa, mutta eipä moni jalkapallokentän laidalla sateessa töröttävä vanhempi aina riemuitse tilantees-taan. Vanhempi kuitenkin tietää miten suuri merkitys värjöttelyllä, kannustamisella ja mokkapalojen leipomisella on hänen lapsel-leen ja koko joukkueelle. Itseltään voi kysyä: onko toimintani lapsen tai nuoren edun mukaista? Jos vastaus on jotain muuta kuin ”kyllä”, ollaankin näppärästi muutostarpeen äärellä ja tässä vaiheessa KSLAPE tulee tueksi – ettei tarvitse yksin yrittää.

Yhteistyössä, vertaistuessa ja vertaisop-pimisessa on voimaa. Keski-Suomessa on noussut esiin toive maakunnallisesta oppilashuollon oppimis-, osaamis- ja kehit-tämisverkostosta. Varko-tiimi on napannut toiveesta kiinni ja perustamme verkoston. Alta löydät yhteystiedot - tervetuloa mukaan! Muutos lähtee käyntiin, kun yhteisössä tai kunnassa tunnistetaan muutoksen tarve ja sinä haluat tilannetta muuttaa. Nyt on lupa toimia!

”Me voimme yhdessä tehdä onnistuneen kokonaisuuden, eikä kokoelmaa erillisiä onnistuneita osioita.”

Kasvuyhteisön voima onyhteistyössä

Yksin ei rehtorinkaan tarvitse puurtaa, kun ympärillä on yhteisöllinen työyhteisö, jossa tieto kulkee ja asioihin tartutaan yhdessä. Oppilaitoksissa ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, kun tietoa jaetaan alueellisella, kunnallisella ja maakunnallisella tasolla. Lapset ja nuoret perheineen eivät jää paitsioon, kun heidät kohdataan arvostaen ja he voivat olla osallisia heidän arkeaan

Kellokas 2/2017

16

MIKÄ ON LAPE?Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tähtää sirpaleisesta kehittämisestä kokonaisvaltaiseen lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden uudistukseen ja pysyvään muutokseen. Muutoksen pohjana on lapsen oikeuksia edistävä toimintakult-

tuuri. Maakunnan yhteisellä KSLAPE-hankkeella toteutetaan muutosta Keski-Suomessa vuosina 2017-2018.

Senja HirsjärviVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos

lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena–kehittämiskoordinaattori

e-mail: senja.hirsjarvi@jkl.fipuh. 050 351 9971

KSLAPE-hankkeen sivut: http://www.ks2020.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kslape/ Facebook: http://www.ks2020.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kslape/ Varko-materiaaleja: https://padlet.com/KSLAPE_varko/osakokonaisuus

PIDETÄÄN YHTEYTTÄ!

LAPE-muutosohjelmassa perustetaan kuntiin perhekeskuksia. Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus (Laukaan HyPe) avasi ovensa tänä syksynä. Siellä yhdistyvät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen. Tarjolla on palveluja ja toimintaa lapsille, nuorille ja perheille. Lue lisää: https://hype.laukaa.fi/

Kuva: Laukaan HyPe, Raisa Vehkala

Kuva: Kehittämiskoordinaatori Senja Hirsjärvi valtakunnallisilla LAPE-päivillä Helsingissä

Kellokas 2/2017

17

Neuvolan perhetyö Jämsässä1.6.2006-31.10.2008 toteutettiin Jämsän seudulla perhepalvelukeskus-hanke, joka vakiintui sen jälkeen toimintatavaksi. Perhepalvelukeskukseen on koottu toimin-nallisesti ja hallinnollisesti yhteen lasten ja lapsiperheiden parissa työtä tekeviä erityisosaajia.

Perhepalvelukeskuksen palveluihin kuuluvat neuvolapalvelut, koulu-ja opiskelijatervey-denhuolto, perheneuvola ja lapsiperheiden terapiatyö (toimintaterapia, fysioterapia, puheterapia ja terveyskeskuspsykologi). Toiminnassa pyritään erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn ja siihen, että perhe itse löytää omia voimavaroja selvitä arjen haasteista. Tavoitteena on myös, että seudulle muodostuisi uusia vertaisryhmiä tukemaan lapsiperheitä.

Nykyisin perhepalvelukeskus on osa Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin yhteisyri-tystä, Jämsän Terveys Oy:ta. Pääosin per-hepalvelukeskuksen tilat ovat tällä hetkellä saman katon alla Jämsän terveysasemalla.

Perheohjaaja on osa neuvolapalveluita. Läheisimpinä yhteistyökumppaneina ovat neuvolan terveydenhoitajat. Suurin osa yhteydenotoista tuleekin heiltä. Lisäksi monet perheet ottavat itse yhteyttä. Myös sosiaalitoimi, mielenterveyskeskus ja muut perhepalvelukeskuksen työntekijät toimivat lähettäjätahoina.

Perheohjaajan työ alkaa usein jo raskausaikana. Kun terveydenhoitajalle

tulee asiakkaaksi lasta odottava perhe, josta herää huoli, hän ottaa yhteyttä per-heohjaajaan mahdollisimman varhain. Huoli voi tulla esim. mielenterveysongelmien, päihdeongelmien tai sosiaalisten ongelmien vuoksi. Myös yksinodottaja, hyvin nuori tai iäkäs odottaja kuuluvat perheohjaajan avun piiriin.

Perheohjaajan tukea tarvitsevat per-heet esimerkiksi, kun

- raskausaikana on tavallista suurempi tuen tarve- äidillä on synnytyksen jälkeen uupumusta- perheen päivärytmi on kateissa- vuorovaikutussuhde vauvaan ei oikein tunnu syntyvän- lapsen kanssa on kasvatuspulmia, joista perhe ei koe yksin selviytyvänsä- arki ei tunnu onnistuvan, eikä tiedä, mistä saisi apua- vauvan hoitoon tai imetykseen tarvitaan käytännön apua Jämsässä aloitettiin v.2014 työmuoto, jossa terveydenhoitaja ja perheohjaaja käyvät kaikkien ensisynnyttäjien luona kotikäyn-nillä. Kotikäynti tehdään myös, jos lapsi on isälle ensimmäinen. Kotikäynti ajoittuu lop-puraskauteen. Kotikäynnillä keskustellaan

Kuva: Jämsän perhetyön nettisivut

Kellokas 2/2017

18

raskauden kulusta, perheen elämäntavoista, verkostoista, vauvan tulon vaikutuksista perhe-elämään, vauvan tarvitsevista hankin-noista yms. vanhempia askarruttavista asioista. Kotikäynnit on koettu hyvinä sekä asiakkaan että työntekijöiden näkökulmasta. Perheohjaajan työhön kuuluu myös yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyötä tehdään Jämsän seurakunnan kanssa mm. vierailemalla perhekerhoissa yhdessä asiakasperheen kanssa. Kerhot ovat myös hyvä ”foorumi” lapsiperheiden kuulumisten vaihtoon. Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa on yhteistyötä mm. joulun alla Hyvä joulumieli-lahjakorttien ja joululahjapakettien saajien etsimisessä. Perhekerhovierailut joko yksin tai asiakasperheen kanssa kuuluvat myös työhön. Pelastakaa lapset Jämsän osaston kanssa yhteistyötä tehdään varamummotoiminnan puitteissa. Perheet, joissa tarvitaan varamummoa löytyvät mo-nesti perheohjaajan asiakkaista.

Anne NenolaPerhenohjaajaJämsän alue

Perhekerhot perheiden asiallaMäki-Matin perhepuisto on Suomen vanhin perhepuisto. Alkunsa se on saanut vuonna 1979, osana lasten vuotta. Puiston ensisijainen tarkoitus on palvella perheitä, avoimella mielellä ja matalalla kynnyksellä. Puisto sijaitsee keskellä kaupunkia, Harjun kupeessa. Perhepuisto on osa Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalveluja. Puistossa kokoontuu lasten kerhoja, avointa leikkitoimintaa sekä perhekerhoja. Puiston piha-alue ja toinen kahdesta rakennuksesta, on perheiden vapaassa käytössä joka arkipäivä. Sinne voi tulla leikkimään ja oleile-maan omaan tahtiin. Avoimessa talossa, Pikku-Maijassa, voi myös laittaa ruokaa. Puiston tiloja vuokrataan myös yksityiseen sekä yhdistysten käyttöön iltaisin ja viikon-loppuisin.

Puisto toimii yhtenä muutamasta Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspaikasta, joissa perhekerhot kokoontuvat. Perhekerhot ovat suunnitelmallista, sitoutunutta toimintaa, jossa pääpaino on aikuisen ja lapsen vuoro-vaikutuksen tukemisella, vanhemmuudella

Kellokas 2/2017

19

sekä vertaistuella. Perhekerhotoiminta on matalankynnyksen toimintaa, jonne voi ilmoittautua kuka vain. Ilmoittautuminen tapahtuu päivähoitolomakkeella, jonka löytää Jyväskylän kaupungin päivähoidon sivuilta.

toimintaa. Kerhoissa retkeillään, leivotaan, leikitään ja lauletaan. Laulut ja leikit ovat lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta tuke-vaa, sylittelyä, silittelyä ja läheisyyttä. Joskus riehaannutaan yhdessä ja usein nauretaan paljon ja nautitaan yhdessä tekemisestä.

Joskus pulmaa on paljon ja apua kaivataan enemmän. Perhekerhoista on mahdollista saada tukea myös muihin perheille suun-nattuihin palveluihin ja työntekijä voi lähteä vaikka ensimmäiselle kerralla mukaan. Perhekerhosta saa myös neuvoja siitä, minne kannattaa ottaa yhteyttä, jos oma jaksaminen ei enää riitä. Matalalla kyn-nyksellä, työntekijöiden rentoudella sekä luottamuksella saadaan rakennettua paljon hyvää ja sen voimalla moni perhe on saanut paljon eväitä jaksamisensa tueksi.

Anna NurmesniemiVastuu lastentarhanopettaja

Mäki-Matin perhepuisto

Perheiden tilanteet ovat erilaisia ja jaksaminen yksilöllistä. Kun toiselle riittää pelkkä kuppi kahvia ja pieni tauko arjen pyörityksessä, toinen tarvitsee enemmän tukea. Perhekerhoissa on mahdollisuus näi-hin kaikkeen. Joskus se että toinen aikuinen ottaa lapsen siksi aikaa kun käyt vessassa voi olla koko päivän pelastava tekijä.

Perhekerhoissa perheet saavat vertaistukea. Sinne voi tulla keskustelemaan huonosti nukutuista öistä, puhkeavista hampaista tai parisuhteen pulmista. Työntekijät ovat paikalla jakamassa tunteita, kuuntelemassa ja ratkomassa yhdessä pulmia, kulkemassa rinnalla.

Kerhojen toiminta suunnitellaan yhdessä kävijöiden kanssa. Jokainen toimintakausi on siis oman näköisensä ja käyttäjiään pal-veleva. Joskus ryhmä toivoo vain yhdessä oloa, toinen ryhmä toivoo taas enemmän

Kuvat: Anna Nurmesniemi

Kellokas 2/2017

20

Mitä etsivä nuorisotyö on Jyväskylässä?

Etsivä nuorisotyö auttaa 15–29-vuotiaita nuoria, jotka ovat jäämässä opiskelun tai työelämän ulkopuolelle tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivässä nuorisotyössä etsitään ratkaisuja nuoren pulmiin yhdessä nuoren kanssa.

Etsivän nuorisotyön toimintaa ohjaa nuori-solaki, jossa perusopetuksen järjestäjien, toisen asteen oppilaitosten ja puolustus-voimien sekä siviilipalveluskeskuksen on luovutettava etsivälle nuorisotyölle tiedot toiminnan keskeyttäneestä nuoresta. Myös muut viranomaiset ja Kansaneläkelaitos voivat tehdä ilmoituksia nuoresta huolen herätessä. Opetus- ja kulttuu-riministeriö myöntää valtionavustuksia työn toteuttami-seen.

Työmuoto aloitti Jyväskylässä vuonna 2008 kahden työparin voimin. Tällä hetkellä etsivän työn ohjaajia työskentelee kau-pungissamme 11, joista 9 Jyväskylän kau-pungin alaisuudessa ja 2 Sovatek-säätiöllä.

Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä

Etsivään nuorisotyöhön ei tarvita lähetettä, kuka tahansa voi ottaa yhteyttä. Etsivät ovat helposti tavoitettavissa puhelimitse, somessa tai sähköpostitse. Tapaamisajoissa huomioidaan nuorten toiveet, mutta pääsääntöisesti tapaamiset pyritään järjestämään arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Asiakkuuden kesto vaihtelee

yhdestä puhelinsoitosta vuosia kestäviin asiakassuhteisiin.

Työn tekemisen keskiössä on asia-kas ja asiakkaan kohtaaminen

Etsivä työ toimii matalan kynnyksen periaat-teella. Työ perustuu nuoren itsensä antamiin tietoihin ja omaan arvioon tilanteestaan. Työskentely on nuorelle vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta. Nuoria tavataan siellä, minne heidän on helpointa tulla esimerkiksi kahviloissa, kotona, et-sivien toimistolla, koululla tai virastoissa. Työntekijät ovat käytännön apuna ja tukena nuoren asioiden hoitamisessa.

Viime vuonna nuoria ohjautui eniten op-pilaitoksista, suoraan nuorten omilla tai vanhempien yhteydenotoilla sekä terveys- ja sosiaalipalveluista. Nuoria ohjattiin ensisi-jaisesti mm. terveyteen, toimeentuloon - ja asumiseen liittyviin palveluihin sekä työl-lisyyttä edistäviin palveluihin.

Kuva: Marika Jousmäki

Kellokas 2/2017

21

Nuorten tilanteet vaihtelevat nope-asti ja usein pulmat kasautuvat

Etsivä toimii nuoren tarpeen mukaan nuoren määrittelemissä verkostoissa. Verkostoyhteistyössä on etunsa, mutta myös haasteensa kaikessa laajuudessaan. Työntekijällä on oltava ajantasaista tietoa palveluista, jotta nuori saavuttaa oikea-aikaiset ja muuttuviin tilanteisiin soveltuvat palvelut.

Esimerkiksi Jaakko 21v. ottaa itse yh-teyttä. Hänellä on vuokrat maksamatta, tuet hakematta ja opiskelut keskeytymässä mielenterveys- ja päihdeongelmien vuoksi. Lähtötilanteesta tekee haastavan se, että oikeiden palveluiden löytyminen tai niihin pääseminen vie aikaa, samoin kuin nuoren motivoituminen ja sitoutuminen asioidensa hoitamiseen. Pulmien keskellä nuoren omat voimavarat saattavat olla heikot. Etsivä pyrkii olemaan nuoren asioissa tilanteen tasalla ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan nuoresta kiinnipitävää työotetta. Luottamus on kulmakivi asiakastyössä ja sen synnyttyä asiakas uskaltaa usein kertoa vaikeuksista, jotka ovat saattaneet varjostaa elämää jo pidemmän aikaa. Jaakon tapauk-sessa asiakkuus saattaa olla pidempi ja tapaamiset vaihdella hänen jaksamisensa ja motivaationsa mukaan. Onnistumiset voivat olla pieniä, mutta merkittäviä.

Vastaavasti Anne 19v. ohjautuu toiselta as-teelta ammatillisten opintojen keskeydyttyä. Ala, mitä hän on opiskellut, on osoittautunut vääräksi. Anne kaipaa mukavaa tekemistä arkeensa, uusia ystäviä ja lisäaikaa uuden alan pohtimiseen. Parin tapaamisen jälkeen hänelle löytyy mieleinen ja sopiva työpaja,

jonne hän itse hakeutuu. Alan pohtimisen tueksi hänet ohjataan Te-toimiston ammatin-valintapsykologille.

Etsivä nuorisotyö on palveluihin ohjauksen ja saattamisen lisäksi pitkälti rinnalla kulkemista nuoren kanssa. Välittävänä ja luotettavana aikuisena oleminen on tärkeää. Toiveikkuuden löytyminen ja nuorten pienet onnistumiset motivoivat niin nuorta kuin ohjaajaakin.

Marika Jousmäki& Anu Kokki

OhjaajatVeturitallien etsivätyö

Kuva: Etsivän nuorisotyön nettisivut

Kellokas 2/2017

22

Meidän tupa - sosiaalisen kuntoutuksen hanke Saarikassa

Sosiaalinen kuntoutus on lisätty uudeksi palvelumuodoksi vuonna 2015 voimaan tulleeseen uudistettuun sosiaalihuoltolakiin. Valtakunnallisestikin sosiaalinen kuntoutus hakee vielä toimintamuotojaan. Vakiintuneita toimintamalleja ei ole olemassa, eikä vaikut-tavuuden osoittamiseksi vielä juurikaan ole valmiita ja yleisesti käyttöön otettuja mittareita.

Saarikassa maaliskuussa 2017 alkaneen Meidän Tupa – hankkeen (ESR) tavoit-teena on luoda sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli Saarikan (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi) alueelle; määritellä sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, toimijat ja toimintamuodot.

Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, mielenterveyskuntoutujat, päihderiippu-vaiset, nuoret sekä maahanmuuttajat. Hanke tähtää ihmisten tasa-arvoiseen kohtaami-seen sekä työotteeseen, jossa rohkaistaan miehiä ja naisia oman itsensä näköiseen

elämään ja polkuun kohti työelämää.

Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat vertaisryhmät, ohjattu ryhmätoiminta, kansalaisopiston päiväryhmät, erilaiset teemaryhmät, kokemusasiantuntijoiden vierailut, asiakasraati, asiantuntijaluennot, asiakasohjaus ilman ajanvarausta, toimijoi-den moniammatillinen yhteistyö ja paikalli-suuden tukeminen.

Meidän Tupa – hanke käynnistyi maa-liskuussa 2017 Saarikan aikuispalveluiden sosiaalityöntekijöiden suunnittelutyöllä, joka sisälsi myös sopivan toimitilan etsimistä. 1.5.2017 hankkeen kokopäiväisenä pro-jektipäällikkönä aloitti Hanna Kaikula ja ke-säkuun 2017 alussa hankkeen ”kotipesäksi” valikoitui toimitilat Saarijärven ydinkeskus-tasta ns. Valolan talosta. Projektipäällikön rinnalla Meidän Tupa – hanketta toteuttaa yhdeksän Saarikan sosiaali- ja terveyspal-veluissa työskentelevää työntekijää, jotka kuukausittain käyttävät 8 tuntia työajastaan hankkeessa toimimiseen. Hanke ei toimi

Kellokas 2/2017

23

ainoastaan Saarijärvellä, vaikka toimitilat siellä sijaitsevatkin. Ryhmiä ja tapahtumia on järjestetty ja järjestetään myös muissa Saarikan alueen kunnissa, jotta mahdollisim-man moni pääsisi toiminnan piiriin.

Asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen pääa-siassa sosiaalityöntekijöiden, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien, maahanmuut-tajaohjaajan sekä päihde- ja mielenter-veyspalveluiden kautta. Lisäksi asiakkaat ovat hakeutuneet toimintaan omatoimisesti, matalan kynnyksen avoimen kohtauspaikan kautta, joka on avoinna joka keskiviikko.

Tällä hetkellä Saarikan alueella Saarijärvellä on käynnissä Tekemistä arkeen – ryhmä, kuntosaliryhmä, käsityöpiiri, 5 – pisteen korva-akupunktio ja rentoutusryhmä sekä naisten suomenkielen opetusryh-mä. Karstulassa on meneillään Sinä olet tärkeä – naisten ryhmä. Tekemistä arkeen -ryhmässä on yhdessä päästy tekemään hyvin monenlaisia juttuja. Olemme käyneet kesäretkellä, retkellä maatilalla, mus-tikkametsässä, leivottu, käyty keilaamassa jne. Ehkä yksi mieleenpainuvimmista het-kistä oli kun pääsimme yhdessä tervaamaan Onnenlaakson ulkohuussia. Käsityöpiirissä on syntynyt niin sukkaa, lapasta kuin hiirulai-siakin kotikoloineen. Kaikenlaisen tekemisen lomassa arjen asiat jäävät hetkeksi sivuun ja näin saamme nauttia yhdessä ”arkeen tul-leesta tähtisateesta”, kuten eräs kävijämme kertoi.

Hanke tekee yhteistyötä Keski-Suomessa toimivien sosiaalisen kuntoutuksen ja muiden työllisyyttä edistävien hankkeiden kanssa. Hankkeen tarkoituksena on juurruttaa sosiaalisen kuntoutuksen mallia

Anu Paananen& Hanna Kaikula

sosiaalityöntekijä ja projektipäällikköMeidän tupa-hanke

Saarikan alueelle, unohtamatta kuitenkaan tulevaa sote- ja maakuntauudistusta. Hanke mahdollistaa sosiaalisen kuntoutuksen mallintamisen lisäksi hanketyöntekijöille mahdollisuuden jalkautua ihmisten arkeen erilaisen toiminnan ja ryhmätoiminnan parissa. Meidän Tuvan kaikessa toiminnassa ammattilaisten joukko tulee fyysisestikin asiakkaan rinnalle ja näin yhteisen osalli-suuden kokemus voimistuu ja työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla ihan konkreet-tisesti. On aivan toisenlaista tukea ja kan-nustaa asiakasta rohkaistumaan kuntosalille menemisessä, kun voi sanoa lähtevänsä asiakkaan mukaan salille. Osallisuus on vuorovaikutusta, yhdessä tekemistä, jossa riittää opettelemista myös meillä sosiaalialan ammattilaisilla. Meidän Tuvalla on keskeistä, että ihmiset pääsevät mukaan toimintaan, jossa he voivat kokea itsensä tärkeiksi ja arvokkaiksi.

Kuvat: Hanna Kaikula

Kellokas 2/2017

24

Sukupolvien kohtaamisia Terhokerhossa

Mikä Terhokerho on?

Terhokerhot ovat saaneet alkunsa Suomen kulttuurirahaston käynnistämässä ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja SPR:n toteuttamassa Koko Suomi leikkii -hankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2014-2016. Terhokerhot ovat maksuttomia ja kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, joihin ovat tervetulleita niin lapset kuin eläkeläiset ja muut aikuiset viettämään kiireetöntä aikaa ja leikkimään yhdessä. Etukäteisilmoittautumista ei tarvita. Kerhoon voi tulla myös yksin, yhdessä perheen-jäsenen tai ystävän kanssa.

Kerhossa leikitään, askarrellaan, retkeillään, lauletaan, sen mukaan mitä osallistujat yhdessä ovat keksineet ja suunnitelleet. Tekemistä voi ideoida vapaasti ja kerhoissa voi olla hyvin monenlaista toimintaa. Leikki tekee hyvää kaikenikäisille ja leikkiä voi hyvin monella tavalla. Eri-ikäisten ihmisten kohdatessa sekä lapset että aikuiset voivat oppia toisiltaan ja keksiä jotakin ihan uutta mukavaa tekemistä.

Yksinäisyys on suurimpia uhkia suoma-laisten hyvinvoinnille. Tilastokeskuksen viimeisimmän ajankäyttötutkimuksen mukaan yksin vietetty aika on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Myös vanhempien ja lasten yhdessä viettämä aika on vähentynyt. Sukupolvien kohtaaminen rikastuttaa sekä lapsen että aikuisen elämää. Siksi on tärkeää löytää uusia tapoja lisätä sukupol-

vien välistä vuorovaikutusta. Parhaimmillaan sukupolvien kohtaaminen lisää kaikkien osapuolien onnellisuutta: lapset saavat aikuisen kiireetöntä aikaa, elämyksiä ja turvallisuutta, seniorit taas mielekästä sisältöä arkeen.

Terhokerho aloitti toimintansa Lannevedellä SPR:n Saarijärven osaston koordinoiman Hyvä Elämä Hyvä mieli –hankkeen myötä, tavoitteena mm. yksinäisyyden lievittäminen. Tämän hetkinen Lanneveden Terhokerhon ohjaajaa Riitta Leppälä-Oksanen mi-etti vuosi sitten, miten kehittää kylällämme hyvinvointia erityisesti ikääntyneiden näkökulmasta. Riitta havaitsi, että olisi hyvä lisätä sukupolvien kohtaamista kyläl-lämme. Leikki on todettu terveelliseksi, iloa tuottavaksi kaiken ikäisille. Tuolloin Riita pohti, että Lannevedeltä on Saarijärven keskustaan pitkä matka, joten hankkeen myötä ajatus toteutui ja vuosi sitten syksyllä oli ensimmäinen kerhokerta. Teemoina Terhokerhossa teemoina on ollut vuoden aikana mm. Satumetsä, perinteisiä lau-luleikkejä, tonttunäytelmää, jouluaskartelua ja jääkuningatarkuvaelmaa. Nyt sunnuntaina vietettiin oman kylämme kerhon 1-vuotis-syntymäpäiviä ilmailuteemalla.

Kerhopäivän kulku:

Tapahtuma järjestettiin Lanneveden Sampolan aitalla ja pihapiirissä 24.9.2017. Syyssää suosi auringollaan ja lämmöllään Terhokerholaisia. Lanneveden Terhokerhon

Kellokas 2/2017

25

1-vuotisjuhlat olivat innostaneet paikalle ennätysmäärän perheitä vauvasta vaariin. Kaikki toivotettiin tervetulleiksi aloituspiirissä jo perinteeksi muodostuneen ohjelman mukaisesti teeman mukaisella aloituslaulun laulamisella sekä Terhokerhon passien leimaamisella.

jotka sai viedä kotiin muistoksi mukavasta päivästä.

Koska Terhokerho täytti 1 vuotta, oli paikan päälle saapunut vuoden varrelta tavattuja eläin- ja satuhahmoja juhlimaan syntymäpäiviä. Jännitys tiivistyi, kun aitan ovet avautuivat ja sisältä paljastui suuren suuri lahjapaketti. Sisältä pomppasi esiin Lanneveden Terhokerhon ensimmäinen ohjaaja Mirva Kinnunen, joka sittemmin joutui luopumaan ohjaajan tehtävistä opin-tokiireiden johdosta. Mirva kantoi kädessään pientä syntymäpäiväkakkua, jossa lepatti 1-vuotiskakkukynttilä. Kettu kantoi pienem-pää lahjapakettia, jonka lapset avasivat in-nolla. Sieltä avautui rahtilentokone, jossa oli kaikille makeaa suuhun pantavaa. Jokainen sai vielä omaksi SPR:n ilmapallot.

Päivä jatkui yhteislauluilla ja leikeillä johdat-taen päivän teemaan. Seuraavaksi ohjel-massa oli kuvauskopterin esittely ja näytös, joka innosti niin pieniä kuin isojakin vieraita. Halukkailla oli mahdollisuus päästä kokeile-maan lentokoneen lennättämistä. Jokainen sai maalata ja värittää paperilennokit,

Välissä pidettiin kakkukahvi ja mehutauko herkutellen. Olipa ketulla ja karhulla vielä maitokärrylentokoneen kuljetuskisakin kera elävän musiikin. Lapset iloitsivat kisasta silmin nähden vaikka kisailu päät-tyikin tasapeliin. Päivän päätteeksi vielä leikittiin ilmailuteemaan liittyviä leikkejä ja touhukkaasta päivästä lähdettiin iloisella mielin kotiin.

Elina KorhonenKyläaktiiviLannevesi

Lähde: www.leikkipäivä.fi/terhokerho sekä haastateltu: Riitta Leppälä-Oksanen (Lanneveden Terhokerhon ohjaaja)

Kuvat: Taika Temonen

Kellokas 2/2017

26

Laineet ne laivaa keinutti 9.8. Päijänteellä

Talentia Keski-Suomi ry järjesti 30:lle jäsenelleen virkistysillan Päijänteen aalloilla Jukka Pojan tahtiin keskiviikkona 9.8.2017. Lähdimme liikkeelle Jyväskylän satama-sta M/S Rhean tähtiristeilylle klo 19:00. Risteilyväki vietti aikaansa ulkona laivan kannella, jossa keikkakin myöhemmin pidet-täisiin. Istumapaikkoja ei riittänyt kaikille, niin suuren suosion risteily oli saanut. Sää hemmotteli vielä kesäisissäkin mekoissa viihtyviä, tosin allekirjoittanut oli varannut mukaansa pipon ja sormikkaat illan viilenty-misen varalle.

Laiva kulki perinteistä reittiä Päijänteellä välillä torvia soitellen. Ohi lipuvat maisemat rauhoittivat mieltä ja sielunmaisemaa. Odotus keikan alkamiseksi oli kuitenkin kova! Suuri osa seurueesta itseni mukaan lukien ei ollut koskaan aiemmin osallistunut vastaavanlaiselle tähtiristeilylle. Lopulta koitti se aika, kun Jukka Poika asteli esiin kuin kuka tahansa risteilyvieraista ja otti paikkansa mikin äärestä. Mies oli tismalleen julkisuuskuvansa näköinen ja oloinen - yl-lään miehellä oli harmaat shortsit, pinkki

pusero, lippalakki, silmälasit ja rento asenne.

Jukka Poika soitti akustista kitaraa ja hem-motteli meitä laajasti hänen tuotantonsa eri kappaleilla. Kuulimme häneltä muun muassa kappaleen ‘Silkkii’: “Sä oot silkkii mun sylissäni, niin kuin lämmin vesi, joka läikehtii. Sama virtaus, taivas ja maa, toisensa kohtaa”. Kappale sopi hienosti vesillä soitet-tavaksi, olimmehan me liikkeellä läikehtivillä aalloilla ja joka puolella ympärillämme taivas ja maa kohtasivat. Tunnelma oli totisesti kuin yksityiskeikalla. “Laineet ne keinuttaa laivaa mä laulan, keinuta mua”, lauloi Jukka Poika kappaleessaan ‘Laineet’. Sama risteilyyn sopiva teema jatkui. Illan hilpeimmät reaktiot herätti Jukka Pojan kappale ‘Pläski’: “Mun beibe saa olla pikkasen tuhti, (tuhti), tuhti, (tuhti). Saa olla pikkasen tukeva, (tukeva), tukeva, (tukeva)”. Jukka Poika otti yleisön hienosti huomioon koko keikan ajan ja oli erittäin huumorintajuinen. Artistin luovuudella osa kappaleista muokkaantui tilanteeseen entistä sopivammiksi.

Kuvat: Nina Penttinen

Kellokas 2/2017

27

Tunnelmallisemman sukelluksen syvempiin tunteisiin tarjosi kappale ‘Rakastaa ja tulla rakastetuksi’: “Elä ja myötäelä, ei yksinäistä yötä enää, etkä tyhjää päivää nää. Rakastaa ja tulla rakastetuks, hyväksyä ja tulla hyväksytyks, hyväillä ja tulla hyväillyks’’. Yleisö lauloi kappaleiden mukana, moni ryhtyi jopa tanssimaan. Useat ihmiset Jyväsjärven rantaraitilla pysähtyivät kuun-telemaan laivan lipuessa ohi. He varmaankin toivoivat voivansa olla hauskanpidossa mukana! Jukka Poika coveroi myös Bob Marleyn kappaleen ‘No women no cry’. Muita kuultuja kappaleita olivat muun muassa ‘Kylmästä lämpimään’, ‘Brand new ihanuus’, ‘Siideripissis’ ja ‘Älä tyri nyt’. Jukka ei ainakaan esityksessään tyrinyt! Me siideripissikset tykättiin kovasti tästä brand new ihanuudesta, joka nostatti tunteemme kylmästä lämpimään. Jukan hyvä tuuli tarttui varmasti jokaiseen ja näytti siltä, että hän itsekin nautti esiintymisestä.

On sanomattakin selvää, että keikan jälkeen kännyköiden muisteja täyttivät useat videot ja valokuvat Jukka Pojasta ja Jyväsjärven maisemista. Keikan jälkeen Jukka Poika hemmotteli vielä innokkaimpia fanejaan mahdollisuudella yhteiskuvaan. Useampi Talentian jäsenkin käytti tilaisuuden hyväk-seen. Samalla oli mahdollisuus ostaa Jukka Pojan fanituotteita. Intensiivisen ja viihdyt-tävän keikan jälkeen saavuimme satamaan klo 22:00. Erittäin iso kiitos Talentia Keski-Suomi ry:lle ja virkistystyöryhmälle miellyt-tävästä virkistysillasta, artistivalinnasta ja muistoista!

Nina PenttinenKoulunkäynnin ohjaaja

Huhtasuon yhtesäiskoulu

Talentia on käynnistänyt kampanjan, jossa kiinnitetään huomiota työn tauottamisen tärkeyteen työhyvinvoinnin tukena.Sosiaalialan työhyvinvointikysymykset eivät kosketa ainoastaan alan työyhteisöjä ja työntekijöitä, vaan niillä on myös laajempia, joko suoria tai välillisiä vaikutuksia yht-eiskunnan hyvinvointiin. On siis tärkeää, että alan työntekijät muistavat huolehtia myös itsestään. Jo lyhyet minuutinkin mittaiset tauot auttavat jaksamaan töissä, ja työteho pysyy parempana, mikäli pidetään tiheäm-min lyhyitä taukoja kuin harvakseltaan pitkiä taukoja.

Talentian taukokampanjaan voi osallistua ottamalla kuvan tai videon omasta tauosta ja jakamalla sen sosiaalisessa mediassa tunnuksella #teetauostatärkeä. Kaikkien 30.11.2017 mennessä taukokuvansa jaka-neiden kesken arvotaan kymmenen (10) lah-jakorttia (arvo 50 euroa) Marimekkoon tai vaihtoehtoisesti Motonettiin.

Kampanja päättyy 30.11.2017. Talentian taukokampanjaa voi seurata Facebookissa ja Twitterissä.

#teetauostatärkeä työssäsi

Kellokas 2/2017

28

Ruskaretki Rukalle 14-17. päivä syyskuutaTalentia Keski-Suomi ry järjesti jäsenil-leen ruskaretken Rukan luonnonkauniisiin maisemiin. Matkalle lähdettiin torstaiaamuna kahdenkymmenen neljän naisen voimin. Menomatkalla Heljä Siitari kertoi ajan-kohtaisia asioita sote-rintamalta ja Talentian panostuksesta varhaiskasvatuksessa työskentelevien sosionomien hyväksi. Iisalmessa pysähdyimme lounastamaan ja tutustumiskäynnille Perheen taloon. Nopeimmat ehtivät shoppailla Iisalmen putiikeissa.

Perheentalo Iisalmessa oli mielenkiintoinen vierailukohde. Perheentalo on perustettu Iisalmessa jo vuonna 2004 kolmannen sek-torin toimijoiden yhteistyöllä. Perheentalossa toteutetaan matalan kynnyksen ja varhaisen tuen mukaista lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta tukevaa toimintaa pääosin vapaaehtoisvoimin. Toimintaa johdetaan am-matillisesti paikallisten kansalaisjärjestöjen toimesta. Keskeisinä toimijoina ovat Iisalmen Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry:n ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Perheentalon toimintamuotoja ovat mm. per-hekeskus Onni ja Ilona, mummola, yökylä, tukihenkilöt ja doulat, eroneuvotoiminta sekä vertaisryhmät esim. vauva-, Isämies- ja kan-sainvälisyysryhmät. Ilta-aikaan Perheentalon tilat ovat käytössä erilaisten järjestöjen toiminnoille.

Perjantaina suuntasimme Pienelle Karhunkierrokselle, mikä oli upea kokemus niin ensikertalaisille kuin Rukaa jo enemmän

nähneillekin. Maisemat olivat upeat ja yli 200 rappusen kapuaminen tuntui mukavasti seuraavana päivänä jaloissa. Keli oli vael-lukselle sopiva, mukavan raikas syyssää. Pilvistä tosin oli, mutta ei onneksi satanut. Pieni kosteus vain lisäsi happea.

Lauantaina kaikille löytyi tekemistä oman mielenkiinnon mukaan. Monet jatkoivat por-rastreeniä kapuamalla Rukatunturin päälle. Alaspäin tultiin crossimoporeittiä tai maise-mahissillä, mistä näkymiä pystyi ihailemaan pitkälle. Vaeltamisesta innostuneet lähtivät uudelle patikointireissulle Pyhä-Jyssäyksen reitille, mikä vei Pikku-Pyhävaaran laelle. Sieltä sai ihailla maisemia Venäjälle saakka. Maaruska oli kiirinyt Pikku-Pyhävaaran rinteille ja värjännyt varvikon purp-puraan. Muutamat naisista suuntasivat Huskytarhalle, missä oli rapsuteltavana noin 200 koiraa ja muita eläimiä.

Vauhdikkaampaa menoa kaivanneet naiset kävivät laskemassa koskea Seitsemän Kosken laskussa, mikä oli arvatenkin mahtava elämys. Reitillä oli sopivasti jän-nitystä kuohujen keskellä meloessa. Kukaan

Kuva: Heljä Siitari

Kellokas 2/2017

29

laskijoista ei ollut aiemmin vastaavaa koke-nut. Ensi vuonna aiotaan kesyttää vaikeampi reitti, jota tänä vuonna vain katseltiin Karhunkierroksen reitiltä. Osa matkalaisista kävi myös Tropiclandian kylpylässä rentou-tumassa Karhunkierroksen ja Rukatunturille kiipeämisen jälkeen. Poreet hieroivat iha-nasti kävelystä ja rappusten kiipeämisestä kipeytyneitä pohkeita ja jalkapohjia.

mainiosti, siitä kiitos Tytille ja Sannalle. Ruskamatka tarjosi taukoa arkikiireisiin upean luonnon äärellä ja hyvässä seurassa. Matkan aikana sai hyvin hoidettua van-hoja ystävyyksiä ja solmittua uusia. Kiitos Talentia!

Lopuksi vielä muutama poiminta pa-luumatkalla kerätyistä palautteista: ”Reissu oli erittäin onnistunut. Iisalmen mu-kavat putiikit, vireä Perheentalo, jylhä pieni Karhunkierros, värikäs Pikku-Pyhävaara, villi Eini ja kokenut Kake Randelin loivat onnistuneen lomasen puitteet. Mökkiseura oli huippua ja järjestelyt toimivat. Kiitos!”

”Reissu oli täynnä pieniä hyviä viivähtämisen arvoisia hetkiä; nuotion tuoksussa, koskien kuohua kuunnellessa ja nuotiomakkaraa kuukkelin seurassa nautiskellessa.”

”Iso kiitos kivasta reissusta. Karhunkierros oli hieno kokemus, Teleks ihana ja buffet iloinen ylläri ja yhdisti meitä. Tunnit eivät riit-täneet kaikkeen, joten ensi vuonna toiveena jälleen ruskaretki. Sitä odotellessa =)”

Leila Vikkiperhetyöntekijä

Äänekosken kaupunki

Rukalla majoituimme kodikkaissa neljän hengen mökeissä aivan Rukan ytimessä ja sopivan lähellä kaikkea. Saunassa rentouduttiin aamuin ja illoin. Illat sujuivat rattoisasti tanssilattialla pyörähdellessä tai mökissä rentoutuen mahtavan hauskassa seurassa. Iltamenoissa vauhtia ja musiikil-lisia elämyksiä tarjosivat vauhdikas Eini, ihana Teleks ja kokenut Kake Randelin. Pohjoisen eläimetkin ilahduttivat meitä matkan aikana. Rukalla liikuskeli poroperhe, mikä tuli vastaan niin kävelylenkeillä kuin aamiaisseuraksi. Kuukkelit olivat seurassa-mme Karhunkierroksen nuotioilla ja hakivat maistiaisia jopa kämmeneltä.

Ylimääräinen bonus, se ihana kirsikka kakun päällä, oli lauantai-iltana meille tarjottu illallisbuffet. Tämän mahdollisti Talentian keskusjärjestöltä saatu yhdistysavustus. Matka sujui käytännön järjestelyjen osalta

Kuva: Sirpa Hiltunen

Kuva: Leila Vikki

Kellokas 2/2017

30

Virkistystyöryhmän tekemisiäTalentia Keski-Suomi ry:n virkistyst-oiminta tuottaa osallistumismahdollisu-uksia vilkkaasti, kuten tähänkin saakka. Virkistystoiminnalla on merkittävä rooli ammattiyhdistyksen toiminnassa. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden irtiottoon hektis-estä ja vaativasta arjesta – mahdollisuuden rentoutua vertaisessa seurassa.

Virkistystoimintana on toteutettu yhdessä ideoituja ja jäseniltä koottuja toivomuksia. Pyrimme tarjoamaan vuorotellen tapahtumia sekä liikunnan, kulttuurin, että viihteen alueelta. Yhdessä on käyty muun muassa, teatterissa, risteilemässä Päijänteellä ja viimeisimpänä toteutui ruskaretki Rukalle. Niistä saitkin jo lukea aikaisemmin tässä lehdessä. Kevät – syyskokouksia on pidetty Jyväskylän lisäksi eri puolilla maakuntaa. 28.10.2017 syyskokouksen yhteyteen on tulossa yhteinen ruokailu Le Qulkurissa. Siitä virallinen kutsu ja lisätietoa löydät tämän lehden takakannesta ja meidän net-tisivuilta sekä Facebookista.

Tarvitsemme jatkuvasti uusia ideoita siitä, missä ja miten haluat tulevaisuudessa virkistyä. Voit lähettää toiveita meille sähkö-postilla osoitteeseen: ksvirkistys@talentia.fi.

Tule mukaan tapahtumiin javirkistystyöryhmän toimintaan!

Kirsi SiukolaVirkistystyöryhmän puolesta

Opiskelijoille syksy on kiireistä aikaa, mutta tuo myös monille uusia kokemuksia. Uusien opiskelijoiden aloittaminen sosiaalialan kouluissa tietää myös Talentia Keski-Suomelle uusia päteviä jäseniä, jotka on tärkeää löytää meidän jäseniksi. Rekrytintia voi tehdä niin opiskelijat, kuin myös harjoit-teluissa ja muuten työelämän kontakteissa työssä käyvät jäsenet. Myös vanhaa jäsentä uuden löytämisestä palkitaan, muistakaa siis käydä Talentian sivuilla tutustumassa jäsenlahjaan eli 30 euron superlahjakortiin.

Opiskelijatyöryhmän tavoitteena on järjestää kaksi tapahtumaa nyt syksyllä, jotka ovat lokakuussa pidettävä uusien ilta ja marraskuussa olevat sitsit. Kevään puolella on suunnitelmissa asiantuntijailta ja toinen vapaamuotoisempi tapahtuma. Opiskelijatyöryhmä ilmoittaa tapahtumistaan kouluilla ja sosiaalisessamediassa. Olkaa kuulolla!

Teemu HakanenOpiskelijatyöryhmän puolesta

Opiskelijatyöryhmän tapahtumia

Kuva: Piia Nyholm

Kellokas 2/2017

31

Edunvalvontatyöryhmän toimintaaKesäkuun alussa järjestimme varhais-kasvatusillan, missä ajankohtaisista aiheista keskusteltiin vilkkaasti. Sen jälkeen ilmestynyt varhaiskasvatuksen tiekartta on aiheuttanut kovasti epätietoisuutta ja häm-mennystä sosionomilastentarhanopettajien keskuudessa. Talentia pyrkii vaikuttamaan kovasti turvatakseen sosionomien aseman varhaiskasvatuksessa jatkossakin.

Yhdistyksessä halutaan edelleen kehit-tää yhdyshenkilötoimintaa, seuraava yhdyshenkilötapaaminen pidetään 7.10. Yhdyshenkilöt tutustuvat Talentian toimis-toon ja illalla virkistäytyvät baletissa.

Sosiaalialan asiantuntijapäivä pidetään (huom! yksipäiväisenä) Jyväskylässä, Paviljongissa, 13.3.2018. Edunvalvontaklinikoita on järjestetty esim. Eksotessa , ja ensi vuonna aiomme kokeilla klinikkaa täälläkin. Ideana on koota tietyn työpaikan/ammattiryhmän työntekijät koolle ja yhdessä miettiä työntekijöiltä tulevia asioita ja pulmia, luottamusmiehet ovat mukana keskustelussa. Alustavasti on keskusteltu myös yhteistyöstä Pohjois-Savon kanssa alueseminaarin muodossa. Aluetapaamisia jatketaan toiveiden ja tarpei-den mukaan. Mikäli sotelainsäädäntö etenee eduskuntakäsittelyyn keväällä, järjestämme ajankohtaisillan siihen liittyen.

Sote-maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu Keski-Suomessa. Kesällä tehdyn päätöksen mukaan uudistuksen aloitus siirtyy vuoden 2020 alkuun. Keväällä suunnitteilla ollut

väliaikaishallinto muuttui kesällä uudistuksen johtoryhmäksi, henkilöstön edustajia johto-ryhmässä on 3. Uudistuksessa on tarkoituk-sena erottaa järjestäminen ja tuotanto (palvelut), ja loppusyksystä valmistelu on siirtymässä palveluihin; miten ja missä niitä tehdään. Uudistuksen henkilöstötyöryhmä jatkaa työtään.

Sote-maakuntauudistuksen ennakoiva yht-eistoimintaelin perustettiin elokuussa, henk-ilöstön edustajat on sinne valittu sillä periaat-teella, että jokaisesta pääsopijajärjestöstä mukana on 2 varsinaista ja 2 varaedustajaa, lisäksi mukana on työsuojelun edustus.

Työsuojeluvaalit järjestetään kunnissa syksyllä, muista käyttää äänioikeuttasi!

Heljä Siitariplm/Juko Jyväskylä

Edunvalvontatyöryhmän puolesta

Kuva: Satu Sironen

SYYSKOKOUSKUTSU

Talentia Keski-Suomi ry:n syyskokous Le Qulkurissa, Piippukatu 3

Lauantaina 28.10.2017 klo 15.00

Esityslistalla sääntömääräiset asiat(talous- ja toimintasuunnitelma vuodelle 2018,

toimihenkilövalinnat vuodelle 2018)

Kokouksen jälkeen ruokailu, johon sitovatilmoittautumiset ja tieto erikoisruokavaliosta

osoitteeseen keski-suomi@talentia.fi 13.10.2017 mennessä.

Syyskokous on kaikille avoin,syömään mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

TERVETULOA!Talentia Keski-Suomi ry

Kuva: Heidi Tennillä