TURUN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI KEVÄT 2012

LUOVAT ALAT NOUSUSSA s. 8

Varsinais-Suomi rules!

Suomen ensimmäinen

virtuaali asiamiess. 4 s. 22

Päätoimittajalta .....................................................................3

MTV:n nuortensarja kasvattaa Varsinais-Suomen mainetta ..................................................4

Turku ja Turun seutu kiinnostavat pääkaupunkiseutulaisia .........................................................5

Turun Seudun Kehittämiskeskus toimii verkostojen rakentajana.............................................................................6

Luova ala ja kulttuuri merkittävää myös taloudellisesti .........................................................................8

Design, käsityö ja muoti valtaavat vanhojen rakennusten Fortuna-korttelin .............................................9

Luova yhteisö rakentuu Logomoon .....................................10

Elokuvakomissio haalii Turkuun laadukkaita AV-tuotantoja ...................................................12

Potkuri pyörii yritysten tukena ............................................14

PreGame tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa...............................................15

Hyvä Vire Troolissa! .............................................................16

Rakennemuutostoimisto rakentaa uutta tulevaisuutta .....17

TSeK Forum pohti keinoja alueen kehittämiseen ..............18

Menestyksen eväitä Turun seudun elinkeinoille ................19

Meriklusteri kukoistamaan elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöllä .....................................................20

Keijo auttaa yrittäjiä .............................................................22

Turun ja Varsinais-Suomen osasto menestys ....................23

Raisioon uusi yli sadan hehtaarin yritysalue ......................24

Kaarinalaiselle Trafotek Oy:lle kauppakamarin vientipalkinto ........................................................................25

Lieto rankattiin parhaaksi kunnaksi yrittäjille ...................25

Nuoren yrittäjän innovatiivinen idea ..................................26

TURUN SEUDUN KEHITTÄMIS KESKUKSEN

SIDOSRYHMÄLEHTI

KEVÄT 2012

16

23

12

Kehittävä on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen sidosryhmälehti. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Mikäli teillä on juttuideoita lehteen, ne voi lähettää osoitteeseen hannele.haapamaki@turku.fiTaitto: Mainostoimisto Namutehdas OyPainopaikka: Newprint Oy, RaisioISSN-L 2242-7961ISSN 2242-7961 (painettu)ISSN 2242-797X (verkkojulkaisu)

2 3

Päätoimittajalta

Hyvä lukija,kädessäsi on nyt uudistunut Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, tuttavallisemmin TSeKin, lehti Kehittävä. Sidosryhmäjulkaisun nimen ja ulkoasun muutos on yksi osoitus siitä, miten me TSeKissä haluamme kehittää toimintaamme vastaamaan yhä paremmin muu-toksessa olevan maailman haasteisiin. Ennen kaikkea haluamme olla lähellä lukijoitamme, tarjota tietoa ja toivottavasti myös oival-luksia ja elämyksiä.

Perustehtävämme Turun seudun yrittäjien ja yrittäjyyden tukemi-sessa säilyvät, mutta keinovalikoima on laajentunut. Yksi keinoista on Keijo, ystävämme virtuaaliasiamies. Moni varmasti tunteekin Keijon, joka esittäytyy tämän lehden sivulla 22.

Lisäksi saamme katsauksen siitä, miten TSeK esittelee Turun seutua valtakunnallisesti: tunnelmia Matka-messuilta on tarjolla sivulla 23. Yrittäjyyttä on monenlaista, yhdet kasvot uudentyyp-piselle yrittäjyydelle antaa Katriina Kerttula-Hiippavuori. Kulttuuripääkaupunkivuosi on ohitse, mutta luovat alat ja luovuus yrittämisessä jatkavat voittokulkuaan, kuten monestakin Kehittyvä-lehden jutusta käy ilmi.

Menestyksekästä vuoden jatkoa

Juha Elo

päätoimittaja

PS Lehden ilmestyessä allekirjoittanuton ottanut vastaan uuden haasteen

Turun kaupungin vs. tiedotuspäällikkönä vuoden 2012 loppuun.

Kuva: PIXART / RAUNO JOHANSSON

2 3

MTV:N NUORTENSARJA KASVATTAA VARSINAIS-

SUOMEN MAINETTAMusic Televisionilla kesäkuuhun saakka pyörivä minisarja MTV Bucket list kertoo lennokkaalla tyylillä elämästä Varsinais-Suomessa. Juontaja Axl Smith seikkailee hilpeissä miniraporteissa ympäri maakuntaa – muun muassa ritarina keskiaikaisilla markkinoilla, lapsenvahtina Muumimaailmassa, biisoninkesyttäjänä Loimaalla ja merirosvona Nauvossa.

BUCKET LIST: asioita, jotka pitää tehdä ja kokea, ennen kuin kuolee (kick the bucket = potkaista tyhjää).

4 5

MTV:n ja Varsinais-Suomen yhteistyössä toteuttaman 30-osaisen sarjan alkujaksot taltioitiin viime kesänä, ja kuvauksia jatketaan kevääseen asti. Mukana tuo-tannossa on Turun ammattikorkeakoulun opiskeli-

joita, jotka kehittelevät aiheita, toimivat verkkotoimittajina ja myös esiintyvät sarjassa. Kohdeyleisönä ovat 15–24-vuotiaat.

– Mietimme, miten voitaisiin tehdä nuorille ohjelmaa, jossa nuo-ret ovat itse moottorina. Varsinais-Suomi tuli alueena esiin, koska heillä oli tarkoituksena tehdä markkinointia nimenomaan nuorille, kertoo MTV:n maajohtaja Erja Morottaja.

MTV tekee nyt ensimmäistä kertaa yhteistyötä aluebrändin kanssa.

MALLIKASTA YHTEISPELIÄ

Varsinais-Suomen yhteismarkkinointitiimi halusi esitellä maa-kuntaa nuorille, joilla on edessään isoja päätöksiä, kuten opiskelu- ja asuinpaikan valinta. Kohderyhmän hyvin tunteva MTV sai sisällön suhteen vapaat kädet, ja Morottajan mukaan yhteistyö Varsinais-Suomen kanssa on sujunut hienosti.

– Alueen ja kuntien markkinointitiimillä oli hyvä meininki ja positiivinen suhtautuminen. Homma haluttiin antaa MTV:n käsiin, ja ohjelman tekijöillä on ollut mukavaa.

Myös Varsinais-Suomen puolella ollaan tyytyväisiä hankkeeseen.– Minusta toteutus on hauska. Axl sopii tyyppinä hyvin tähän

ohjelmaan ja uskaltautuu rohkeasti tekemään kaikenlaista uutta, kehuu Turun Seudun Kehittämiskeskuksen markkinointipäällikkö Juha Elo.

RAIKAS KUVA MAAKUNNASTA

Elo on mielissään ohjelman ideoiden runsaudesta ja siitä, miten asiantuntevasti kohderyhmä on otettu haltuun.

– Ohjelma antaa Varsinais-Suomesta monipuolisen ja elävän kuvan, jossa ei keskitytä pelkkään kaupunkielämään. On hyvä, että mukana on myös maaseutua, kuten Loimaan biisoneita ja muuta.

MTV:lle tärkeintä on ollut esitellä maakunnan ihmeitä juuri nuorille sopivalla tyylillä. Missä ikinä kuvausryhmä liikkuukin, luvassa ei ole mitään muistomerkkien tuijottelua, vaan elämän-makuista ja hauskaa puuhaa, jossa Axl joutuu panemaan itsensä likoon.

– Varsinais-Suomesta syntyy todella positiivinen kuva. Olemme kohdannet raikkaita ja elinvoimaisia paikkoja, joissa fiilis on ollut ystävällinen ja lämmin, Morottaja kiittelee.

Teksti: JERE HAKAMÄKI

Hyvä sijainti, merellisyys, sopiva koko, vireä kulttuurielämä

Turku ja Turun seutu kiinnostavat pääkaupunki-seutulaisiaPääkaupunkiseutu on yksi painopistealue, johon Turun Seudun Kehittämiskeskus suuntaa markkinointitoimenpiteitä. Tavoitteena on saada lisää innovatiivisia osaajia Turun seudulle.

Osana maakunnallista yhteismarkkinointia jaettiin viime kesäkuun alussa Helsingin Sanomien välissä Turku & Varsinais-Suomi Lifestyle -liite. Tämän liitteen huomaa-mista, lukemista ja toimivuutta tutkittiin ja tutkimukseen osallistui 120 täysi-ikäistä henkilöä Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Naisia ja miehiä oli suunnilleen saman verran.

Tulokset olivat rohkaisevia Turun seudun elinkeinoelä-män kannalta ja mielikuva Turusta osoittautui positiiviseksi. Vastaajista lähes neljännes on mahdollisesti aikeissa muut-taa seuraavan kahden vuoden kuluessa pääkaupunkiseu-dun ulkopuolelle. Miltei puolet (47 %) näistä muuttohaluk-kaista piti Varsinais-Suomea mahdollisena asuinpaikkana. Erityisesti ryhmässä korostuu alle 40-vuotiaiden naisten osuus.

Teksti: RIITTA SUOMINEN

”Turusta saa halpoja ihania puutaloasuntoja, samalla hinnalla kuin

70-luvun kaksion Helsingistä.”- alle 40-vuotias nainen

”Hyvät kulkuyhteydet.”- yli 40-vuotias nainen

”Työn ja yleisen elämisen järjestelyn takia. Turku on sopivan iso mutta tarpeeksi

pieni, löytyy pääkaupunkiseudun palvelut, mutta maaseudun rauha lähellä.”

- alle 40-vuotias mies

”Meren läheisyys, riittävän suuri alue työnsaannin kannalta.”

- yli 40-vuotias mies

MTV Bucket list -sarjan miniraportteja esitetään MTV:llä torstaista maanantaihin noin viisi kertaa illassa. Uusi

jakso ilmestyy aina torstaisin, ja kaikki ilmestyneet jaksot ovat nähtävissä sarjan nettisivuilla mtvbucketlist.fi.

4 5

Turun Seudun Kehittämiskeskus tunnistaa roolinsa myös alueen kansainvälisen toiminnan edistäjänä, toteaa Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Niko Kyynäräinen. TSeK toimii sen puolesta, että varsinaissuomalaiset yri-

tykset saavat mahdollisuuden kasvattaa toimintaansa valtakunnal-lisesti ja ulkomaille. Yhtä lailla aktiivisesti haetaan seudulle toimi-joita muualta Suomesta ja maan rajojen ulkopuolelta.

VERKOSTOITUMINEN AVAINSANA

Niko Kyynäräinen näkee TSeKin roolin verkoistoitumisen mah-dollistajana. Jos kaikki alan tahot tekevät vain omaa toimintaansa, ei siitä synny lisäarvoa eikä synenergiaa. TSeK toimii ovenavaajana julkisella puolella ja on ainut seudullinen toimija. Tästä yhteis-työstä hyötyy yrittäjä, yrittäjäksi aikova tai seudulle muuttava.

Konkreettisen esimerkin verkottajana toimimisesta Kyynäräinen mainitsee Eurooppalaisen yrittäjyyden päivän. Turussa TSeK jär-jestää sen yhdessä muiden alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa, tänä vuonna päivää vietetään kesäkuussa. Tapahtuma tar-joaa seminaareja, keskusteluja, neuvoja ja kontakteja.

KANSAINVÄLISYYS SISÄÄNRAKENNETTUNA

TSeKillä on pitkät perinteet yhteistyöstä Venäjällä erityisesti Pietarin alueen kanssa ja Kiinassa. Kiinassa Turun yhteistyökau-punki on Tianjin, joka pyrkii profiloitumaan kestävän kehityksen kaupungiksi. Turun alueella on Floating EcoCity -hanke, jonka pyrkimyksenä on viedä osaamista Kiinaan.

Pietarissa olevassa Suomi-talossa on mukana Turku-keskus, jonka toiminnassa TSeK ja sen sidosryhmät ovat vahvasti mukana. TSeKissä toimiva Pietarin yrityskontaktikeskus puolestaan tarjoaa suomalaisille ja venäläisille yrityksille esimerkiksi maiden välisen kaupan yritysneuvontaa ja ajankohtaista tietoa elinkeinoelämästä ja kaupasta.

PAINOPISTEALUEENA ITÄMEREN ALUE

Tärkeimmäksi painopistealueeksi Kyynäräinen kuitenkin mainit-see Itämeren alueen – johon siis Pietarikin kuuluu. Kehityskäytävä Turun ja Helsingin alueen välillä vahvistuu jatkossa entisestään, mikä hyödyttää paitsi Turkua ympäristöineen myös koko maata. Turku–Helsinki-kehityskäytävällä on myös kansainvälinen ulot-tuvuus: se on osa laajempaa Pohjolan kolmiota, joka yhdistää Tukholman, Helsingin ja Pietarin metropolialueet.

Turku–Helsinki-akseli on keskeinen myös Euroopan TEN-T-hankkeen kannalta. TEN-T on Euroopan laajuinen liikenne-verkko, johon on tarkoitus yhdistää Euroopan maantiet, rautatiet, lentoasemat ja vesiväylät.

Turku-prosessin tavoitteena on edistää käytännön yhteistyö-hankkeita Itämeren alueella. Aloitteen tästä ovat tehneet Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto, Turku toimiikin tässä sillan-rakentajana EU:n ja Pietarin välillä. Turku-prosessissa kärjessä on tiivis yhteistyö Pietari–Hampuri-akselilla ja EU:n Itämeri-strategia.

Yhteistyötä Itämeren alueella edustaa myös esimerkiksi EU:n rajat ylittävän yhteistyön ohjelmiin kuuluva Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma, jossa yhteistyön osa-alueina ovat

Kansainvälisyys yhä keskeisempää

TURUN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS TOIMII VERKOSTOJEN RAKENTAJANATurun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) tehtävänä on parantaa seudun yritysten toimintaympäristöä ja yrittäjyyden edellytyksiä. Tämä tapahtuu erityisesti yritysneuvonnan avulla. TSeKin toiminta kattaa koko kentän, niin Turun kuin ympäristön ja kaikenkokoiset yritykset, painopiste on kuitenkin pk-yrityksissä.

6 7

muun muassa ympäristö ja talouskasvu. Näin Suomesta ja Turun alueelta on mahdollista viedä Pietariin osaamista esimerkiksi ympäristöteknologian alalta, miettii Kyynäräinen.

ALUEELLE KANSAINVÄLISIÄ TOIMIJOITA

Turun alueen näkökulmasta juuri nyt on oikea hetki kansainväli-syyteen, sanoo Kyynäräinen. Kulttuuripääkaupunkivuoden tuoma noste ja lentoyhtiöiden osoittama kiinnostus Turkua kohtaan on voitava hyödyntää, samoin erilaiset tarinat. Pietarin suuntaan ajan-kohtaista on se, että tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun pääkau-punki siirrettiin Turusta Helsinkiin.

Kansainväliset yhteydet ovat kaikkien halukkaiden yritysten käytettävissä. Tämä toimii myös toiseen suuntaan niin, että TSeK auttaa kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan alueelle. Parhaillaan teetetään selvitystä asiasta yritysten näkökulmasta. Esimerkiksi biosektori ja Science Parkin alue ovat vahvassa nousussa.

MONIPUOLISTA OSAAMISTA

Merimetallin rakennemuutos on haasteellinen ja toimiala on edel-leen yksi keskeisistä alueen toimialoista. Venäjä on mahdollisuus myös esimerkiksi merimetallin rakennusmuutosta ajatellen, sanoo Kyynäräinen, joka uskoo, että kehitystyön ympärillä Suomessa pysyy myös tuotannollista työtä.

Yhä enemmän tulee myös toisenlaisia toimijoita, kuten vaikkapa pieni muotoisia ja opiskelijalähtöisiä yrityksiä. Tästä esimerkkinä on vaikkapa paljon potentiaalia sisältävä peliala. Menestys pohjautuu

monipuoliseen koulutuskenttään. Luovien alojen verkottuminen – entisen klusteriajattelutavan sijaan – saa aikaan sen, että tilaisuuk-sia järjestämällä syntyy uusia aihioita. Uudet toimintamallit hyöty-vät tarjotusta boost-toiminnasta ja start up -tuesta.

Unohtaa ei sovi sitäkään, että Turun seutu on Suomen ruoka-aitta. Tämä merkitys näkyy strategisella tasolla. Herkällä korvalla on kuunneltu tuottajia esimerkiksi luomutuotannossa.

TURUN KESKUSTAN VETOVOIMAISUUS

Turun keskustan kehittäminen ja sen vetovoimatekijöiden vahvis-taminen on tärkeä kysymys. Tästä uudenlaisena toimintamallina on Turun kaupungin uraauurtava strateginen yhteistyö Siemensin kanssa. Turkulaisten hyvinvointia edistävät hankkeet ovat konk-reettisia, esimerkiksi suunnitteilla olevan pikaraitiotien vaikut-tavuusarviointi ja uuden Skanssi-asuntoalueen kestävä kehitys. Yritysvaikutusten arvioinnissa kaupungilla onkin keskeinen rooli, on mahdollista luoda malleja siitä, miten eri toimintatavat vaikut-tavat yritystoimintaan. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa kes-kustan vetovoimatekijöihin kuuluvan toriparkin malli, jossa ote-taan ratkaisun kertautuva vaikutus huomioon.

Teksti: RIITTA SUOMINENKuva: PIXART / RAUNO JOHANSSON

Selvityksen mukaan selkeä kasvustrategia on alle 10 prosentilla yrityksistä, potentiaalia olisi paljon enemmän, sanoo Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Niko Kyynäräinen.

6 7

Luova ala ja kulttuuri merkittävää myös taloudellisestiVarsinais-Suomessa ja Turun seudulla kulttuurin ja luovan alan merkitys on suhteellisesti ja absoluuttisesti suuri. Seudulla 17 % yrityksistä (noin 3000) on luovan alan yrityksiä, jotka työllis-tävät 9000 työntekijää. Luovan alan toimijat ovat usein pieniä. Näiden yritysten liiketoiminnan ja verkostoinnin edistäminen tapahtuu parhaiten toimitiloja kehittämällä.

Luovikko on viitisen vuotta sitten perustettu kehittä-

jäverkosto. Useasta toimijasta – mukana Turun Seudun Kehittämiskeskus – koostuva Luovikko muun muassa valmiste-lee hankkeita, tilaisuuksia ja julkaisuja. Esimerkiksi yrityshau-tomo Creve on syntynyt tästä luovuusverkostosta.

Lisäksi toimintaan kuuluu yritysten toimintaympäristön kehittäminen uusia tilakonsepteja luomalla. Logomon ja Fortunan tilojen kehittäminen tapahtuu hankkeiden avulla.

8 9

Ainutlaatuinen, uudesti syntyvä Fortuna-kortteli on tärkeä osa Turun vetovoimaa. Jatkossa se luo ja ylläpitää Turun mainetta luovana ja luovuutta arvostavana kaupunkina. Uniikki designiin keskittyvä kauppakortteli on myös

matkailukohde ja vapaa-ajan viettopaikka – se on ikkuna varsinais-suomalaiseen osaamiseen, kulttuuriin ja historiaan.

LIIKKEELLE TSEKIN KEHITTÄMISHANKKEENA

Fortuna-korttelin kehittäminen designia, käsityötä ja muotia tar-joavaksi keskukseksi sekä kulttuuria tarjoavaksi paikaksi on alka-nut Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) hallinnoimana hankkeena vuoden 2010 alussa. Hanketta johtaa projektipäällikkö Aino Ukkola. Nykymuotoisena hanke jatkuu vielä vuoden 2012 kesäkuun loppuun asti. Alusta saakka hanketta on lähdetty kehit-tämään kokonaisuutena, alueen ja sen rakennusten omilla ehdoilla.

Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Turun kaupungin Kiinteistö- ja Tilaliikelaitokset, Varsinais-Suomen maakuntamu-seo, Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy ja osatuottajana toimijoi-den yhdistys Cude.

ONNEKAS HISTORIA

Fortuna-korttelikokonaisuus rajautuu Aurakadun, Linnankadun, Kristiinankadun ja Läntisen Rantakadun väliselle alueelle. Sijainti on ihanteellinen: jokirannassa ja kaupungin todelliseksi keskus-taksi mielletyn kauppatorin tuntumassa.

Kortteli on ollut olemassa jo 1600-luvulla ja se säästyi onnek-kaasti Turun suurpalossa. Luultavasti tämän takia aiemmin Herrainkulmana tunnettu alue nimettiin uudelleen Fortuna-kortteliksi – onnen ja sattuman jumalattaren mukaan.

Fortuna-korttelin on arvokas paitsi historiallisesti myös kau-punkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti. Kortteliin kuuluu eri aikakausina eri tarkoituksia varten rakennettuja rakennuksia sekä hyvin säilynyt pihapiiri.

TULOSSA DESIGNIA, KÄSITYÖTÄ JA MUOTIA

Tilaa on tarjolla uuteen käyttöön kaikkiaan noin 3000 neliötä, Petreliuksen puutalossa (nyt Turku 2011 -säätiöllä), sisäpihan kah-dessa tiilirakennuksessa (nyt varastokäytössä) ja Kempen talossa. Kiinnostusta tiloihin on jo ollut, vaikka korttelia ei vielä ole edes markkinoitu, kertoo projektipäällikkö Aino Ukkola. Tuttuina toi-mijoina korttelissa säilyvät matkailijoita palveleva Turku info ja Apteekkimuseo.

DESIGN, KÄSITYÖ JA MUOTI

VALTAAVAT VANHOJEN RAKENNUSTEN FORTUNA-KORTTELIN

Korttelin sydän muodostuu Fortuna-pihalle. Lähtökohtana on, että rakennusten ensimmäinen kerros on mahdollisimman avointa liiketilaa ja tilaa varattaisiin myös esimerkiksi pop-up-tyyppiselle kaupankäynnille. Toisen kerroksen tilat puolestaan voisivat toimia vaikkapa suunnittelu- ja valmistustiloina.

Tilojen käyttöön halutaan luoda yhteisöllisyyttä: työskentely- ja myymälätilat voisivatkin korttelin hengen mukaisesti olla useam-man yrityksen yhteisiä. Ideana on sekä konkreettinen että henkinen esteettömyys, jolloin liikkuminen on helppoa ja useampi myymälä selviäisi yhteisellä henkilökunnalla. Vuokrataso ei ole mitään hyvän-tekeväisyysluokkaa, mutta pyrkimyksenä on, että aloittelevatkin laa-dukkaat toimijat pystyisivät ottamaan Fortuna-korttelin omakseen.

Kehittämisessä mukana on myös Makasiinipiha ympäristöineen, sinne on tarkoitus saada työpajatiloja taide- ja kulttuurialan toi-mijoille. Piha-alueiden lisäksi Fortuna levittäytyy Linnankadun ja Läntisen Rantakadun suuntaan, siten se nivoutuu osaksi sekä kes-kustaa että jokirantaa.

VUONNA 2012 TAPAHTUU

Fortuna-korttelin kehittämishankkeen projektipäällikkö Aino Ukkola on tyytyväinen hankkeen etenemiseen. Rakennusten kun-tokartoitukset, kehittämissuunnitelma, kokonaissuunnittelu ja kor-jauskustannusten arviointi on tehty, joten tarvittavat tiedot pää-töksentekoa varten ovat selvillä. Hankkeen etenemisvaihtoehtoja käsitellään kaupunginhallituksessa kevään 2012 aikana.

Ajatuksena on, että korjaustyöt aloitetaan Konsulintalosta. Sen jälkeen voitaisiin korjata kaupungintalon piharakennukset ja mat-kailutoimiston takana oleva valkoinen puutalo, Kempen talo. Näin tulisi Fortunapiha rakennuksineen kuntoon. Toinen vaihe voisi olla sitten Petreliuksenpiha rakennuksineen.

Projektipäällikkö Aino Ukkolan mukaan keväällä 2012 on käy-tettävissä tarpeellinen tieto ja päätökset siitä, miten rakennusten korjausten ja omistamisen kanssa edetään.

Viime kesän tapaan myös kesällä 2012 korttelissa järjestetään erilaisia mielenkiintoisia yleisölle maksuttomia tapahtumia. Tavoitteena on antaa uusia kokemuksia kävijöille, tehdä kortte-lia tutuksi ja antaa esiintymistilaisuuksia esiintyjille. Fortuna-korttelissa suunnataan siis ilolla kohti kesää 2012!

Teksti: RIITTA SUOMINENKuva: SARACO OY

www.fortunakortteli.fi

8 9

LUOVA YHTEISÖ RAKENTUU LOGOMOON

10 11

Logomosta on kehittymässä ainutlaatuinen luova keskus. Jo nyt se on kansainvälisen tason kulttuurinäyttämö, jatkossa sinne tulee myös luovan alan työtiloja. Jo ensi vuonna on huomattava osa luovien alojen yrittäjien toimi-

tiloista muuttovalmiina ja vaiheittain valmistuvat tilat ovat lopulli-sesti valmiit vuonna 2014.

Tapahtumatilat, joissa järjestetään konsertteja, esityksiä, kong-resseja, näyttelyitä ja muita tapahtumia, ovat kokonaisuudessaan jo lähes valmiina.

Logomo tarjoaa tiloja monipuoliseen luovaan toimintaan: yhtäältä on muuntuvia tiloja esitysten käyttöön ja toisaalta on työtiloja. Nämä toiminnot tukevat toisiaan ja käyvät jatku-vaa vuoropuhelua, sanoo projektipäällikkö Anna Kivinen. Kulttuuripääkaupunkivuosi toi Logomon tunnetuksi, nyt on mah-dollisuus jatkaa siinä nosteessa. Logomon aseman vakiinnuttami-nen vaatii kuitenkin paljon työtä.

UUDELLA TAVALLA RAKENTUVAT TYÖTILAT

Työtilana Logomo on erityinen: se edustaa yrittäjien yhteisöllistä rakentamista. Tilaa on yhteensä noin 9000 neliömetriä. Vaikka lii-ketoiminnallista kannattavuutta haetaankin, Logomo ei ole pelkkä business park.

Tilassa pitääkin olla jotain erikoista, kun se kilpailee Turun keskustan tilojen kanssa ja myös valtakunnallisesti. Pieteetillä remontoidut tilat ovat sellaiset, että niissä on hyvä tehdä töitä. Taiteilijatilat, kulttuuri ja bisnes yhdistyvät. Varsinaisten työtilo-jen lisäksi yhteisölliset tilat, käytävät ja aulat ovat olennainen osa miljöötä ja toimintatapaa – Logomossa on kohtaamispaikkoja. Kuitenkin työn edellyttämä yksityisyys on saatavilla.

Mukaan on jo tulossa kansainvälinen palvelumuotoilu- ja designyritys Provoke, joka muuttaa Logomoon ensin väliaikai-siin tiloihin. Tämäkin ilmentää sitä, että kiinnostusta ja imua on. Logomon väki toivottaakin kaikki tervetulleiksi mukaan!

Kaiken kaikkiaan vuokralaisia haetaan monipuolisesti: mukaan tarvitaan yrityksiä, jotka omassa toiminnassaan haluavat toimia luovasti, toimiala voi olla hyvinkin perinteinen, kertoo myynti-päällikkö Maarit Hurme. Huomattavaa on, että myös yrityksille varatut tilat ovat muunneltavissa. Jos yritys on vuokrannut aluksi pienen tilan, mutta havahtuu myöhemmin lisätilan tarpeeseen, pystytään tähän reagoimaan nopeasti.

Logomossa näkyy myös seudullinen näkökulma ja toimintaan halutaan mukaan koko julkisten ja luovien alojen kenttä: oppi-laitoksia, taiteilijayhdistyksiä ja erilaisia järjestöjä. Oppilaitosten kanssa käydään neuvotteluja yhteistyöstä koulutusten ja yhteispro-jektien järjestämisessä. Tarkoituksena on murtaa perinteisiä toimin-tamalleja ja luoda uusia niin, että rakenteita ei tarvitse muuttaa.

LOGOMO MUUTTAA KAUPUNKIKUVAA

Logomo vaikuttaa kaupungin karttaan. Nyt annetaan kaupunki-laisille isot kiikarit: kauppatorilta matkaa Logomoon on noin 700 metriä. Luvassa on kokemus siitä, että luovuutta ja kulttuuria on muuallakin kuin jokivarressa – mitenkään jokirantaa väheksy-mättä, kommentoi Anna Kivinen. Kulkuyhteyksiä parannetaan ja parkkipaikkoja lisätään.

Tiloja on alettu vuokrata viime vuoden joulukuusta lähtien ja varauskalenteri näyttää hyvältä, toteaa myyntipäällikkö Maarit Hurme. Täksi vuodeksi joka kuukaudeksi on jo tilaisuuksia. Nyt

valmiina ovat sali ja GO-tila, LO- ja MO-osuudet saadaan käyt-töön 1.9. lähtien, jolloin myös pienempien produktioiden mukaan-tulo mahdollistuu. Tällöin on mahdollista myös esimerkiksi taide-näyttelytoiminta. Jo nyt ovat kaikki sektorit edustettuina, mutta julkista rahoitusta vaativat suuremmat korkeakulttuuriproduktiot tulevat myöhemmin, koska niiden valmisteluaika on pidempi. Kun iso sali avattiin esittämällä Eerik XIV -ooppera, tilanne oli huikea, kun vielä muutama tunti ennen esitystä laulajat ja kypäräpäiset rakennusmiehet vuorotellen ja limittäin ottivat tilan haltuun.

Uudessa pääsalissa on tilaa 760–3 500 katsojalle. Syksyllä mah-dollistuvat myös erikoistuneet pienproduktiot, kun pienemmät tilat tulevat käyttöön. Tilojen monipuolisuudesta ja muuntuvuu-desta kertoo myös se, että salissa on mahdollista järjestää suo-ria TV-lähetyksiä. Kolmas maaliskuuta nähdään urheilua ja 9.3. eteenpäin Voice of Finlandin suorat lähetykset seitsemän viikon ajan perjantai-iltaisin.

Voice of Finland lanseeraa Logomon suuren yleisön tietoisuu-teen, kun Suomen iskelmä-pop-rock-kenttä avautuu tällä ohjel-malla. Ohjelman lähetys ei kuitenkaan lamaannuta muuta toimin-taa: Voice of Finlandin lavasteet ovat paikalla koko ajan, mutta kun lähetystä ei ole, ne ovat peitettynä verholla. Tilaan rakenne-taan uusi lava ja katsomoa siirretään 50 metriä taaksepäin ja sali on taas muussakin käytössä!

– Logomon menestystarina on syntynyt ja rakentuu edelleen yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa, se on seudun yhteistyötä vaativa voimanponnistus täynnä mahdollisuuksia, kiteyttää projek-tipäällikkö Anna Kivinen.

Teksti: RIITTA SUOMINENKuvat: ARTO TAKALA ja LENA KINGELIN

www.logomo.fi

Voimakkaasti kasvavana toimialana luovat alat ovat yksi keino nostaa Suomea lamasta. Logomo haluaa omalta osaltaan

nostaa luovien alojen arvostusta.

10 11

Nelosen suosikkiohjelma The Voice of Finland on saapunut maaliskuussa Logomoon. Tähtivalmentajina Lauri Tähkä, Elastinen, Paula Koivunimi ja Michael Monroe, juontajana Axl Smith.

Logomosta huippusuositun laulukisan areena

ELOKUVAKOMISSIO HAALII TURKUUN LAADUKKAITA AV-TUOTANTOJA

12 13

Suomalaisen viihdemaailman valokeila kääntyi maalis-kuussa Turkuun, kun Nelosella pyörivän The Voice of Finland -ohjelman viimeisiä jaksoja alettiin lähettää suo-rana Logomosta. Erityisen suuri ylpeyden aihe tämä on

Länsi-Suomen elokuvakomissiolle, joka sai houkuteltua huippusuo-situn laulukilpailun Kehä kolmosen ulkopuolelle.

– On hieno juttu, että The Voice saatiin meille, ja ohjelmassa on vieläpä kaksi turkulaista tähtivalmentajaa, Lauri Tähkä ja Michael Monroe. Tällainen tuotanto on Turulle uutta ja ihmeel-listä, ja siitä tehdään yleisölle todellinen elämys, hehkuttaa eloku-vakomissaari Teija Raninen.

Logomossa valmistauduttiin pitkään kuvauksiin, ja tarjolla onkin mittava show: käytössä on Suomen suurin esiintymislava, ja katsomoon mahtu noin 1500-päinen yleisö. Ranisen mukaan The Voice -illat tuotteistetaan huolella osana komission tuoretta eloku-vamatkailuhanketta.

– Yhteistyökumppaneiksi ovat jo lähteneet TOK ja Matkapojat. Pyritään keräämään yleisöä koko Suomesta, ja olisi hyvä jos ihmi-set viihtyvät ja jäävät ehkä toiseksikin yöksi, hän kaavailee.

Lähetysten jatkobileet järjestetään Börsissä, ja Matkapojat kaup-paa faneille The Voice -matkapaketteja.

TURKU TUNNETUKSI ELOKUVAKAUPUNKINA

Vuonna 2003 Turun Taideakatemian alaisuudessa perustettu, nykyisin TSeKin yhteydessä toimiva Länsi-Suomen elokuvakomis-sio on kansainvälisen elokuvakomissio-organisaation (AFCI) jäsen.

Komissio auttaa AV-toimialaa muun muassa rahoittajien löytä-misessä, käsikirjoitusten työstämisessä, kuvauspaikkojen etsinnässä ja asiantuntijoiden rekrytoinnissa.

– Meillä on tehtävänä tuoda alueelle taloudellista ja imagollista hyötyä houkuttelemalla tänne kansallisia ja kansainvälisiä tuotan-toja. Tavoitteena on myös, että Turun omat AV-alan ammattilaiset työllistyvät ja jäävät tänne, perustavat omia yrityksiä ja työllistävät, luettelee Raninen, joka on kehittänyt elokuvakomission toimintaa yhdessä Turun Taideakatemian Risto Hyppösen kanssa vuodesta 2008.

– Ihanteena olisi, että Turkuun syntyy kunnon AV-klusteri ja Turku aletaan tuntea osaamisesta.

TÄHTÄIMESSÄ TURKULAISET TV-SARJAT

Viime vuonna kuvattu Vares-elokuvien sarja on kasvattanut Turun mainetta elokuvakaupunkina.

– Oli itse leffoista mitä mieltä tahansa, niistä välittyvä Turku-kuva on aivan loistava, Raninen pohtii.

Eivätkä Varekset suinkaan ole ainoita hiljattain Turussa tehtyjä tuotantoja, vaikka näkyvimpiä ovatkin. Tammikuussa leffateatte-reihin saapunut Samuli Valkaman romanttinen komedia Hulluna Saraan on kuvattu viime kesänä Turussa, samoin YLE FST5:llä nähty rikosjännäri Inget ljus i tunneln sekä koulukiusaamista käsit-televä lasten tv-sarja Jotain rajaa!

– Jatkossa satsataankin enemmän tv-sarjoihin. Ne ovat kestol-taan pidempiä ja antavat enemmän töitä ammattilaisille, Raninen toteaa.

Tulevia tuotantoja edesauttaa se, että Logomoon on valmisteilla oma AV-studio. Toistaiseksi ei ole tietoa, kuka lähtee pyörittämään studiota. Ranisen mukaan sen voisi tehdä jopa elokuvakomissio.

– Ruotsissa vastaava organisaatio hoitaa studioiden vuokrausta, täälläkin se voisi toimia.

KANSAINVÄLISTÄ KOKEMUSTA TURUN TAITUREILLE

Alkaneen vuoden isoin paikallinen elokuvatapaus voi olla ame-rikkalaisdraama A Pure Life, jossa Turun on määrä esittää 1980-luvun Yhdysvaltain Uutta-Englantia. Elokuvasta on tarkoitus saada aikaan sopimukset maaliskuun aikana, ja kuvausten on määrä sijoittua ensi kesään.

– Meidän puolesta asia on jo kunnossa, mutta rahoituksen järjes-tely on vielä kesken Amerikassa, kertoo Raninen.

Oscar-ehdokas Vera Farmigan tähdittämää elokuvaa odotetaan innolla, ja Turkuun toivotaan pikkuhiljaa rantautuvan lisääkin kansainvälisiä tuotantoja.

– Hyötynä on se, että meidän omat AV-alan ammattilaiset saavat kokemusta ja referenssejä. Kansainväliset tuotannot ovat myös alan opiskelijoille upea tilaisuus hankkia kokemusta ja osaamista.

Toteutuessaan A Pure Life turvautuisi 90-prosenttisesti paikal-liseen työvoimaan, koska tämä on edullisempaa kuin koko tiimin tuominen Atlantin takaa. Ranisen mukaan Suomi ei siltikään ole kuvauspaikkana kovin kilpailukykyinen.

– Elokuvasäätiön yhteistuotantotuki on pientä, siksi Suomeenkin tarvittaisiin kannustinjärjestelmä, jollainen on jo puolella Euroopan maista. Voitaisiin taata, että esimerkiksi 15 prosenttia maahan sijoitetusta rahasta saadaan takaisin.

Näin Suomesta voisi Ranisen mukaan kasvaa vetovoimaisempi elokuvamaa.

Lisätietoja Länsi-Suomen elokuvakomission toiminnasta: www.wffc.fi

Teksti: JERE HAKAMÄKI

Rikosjännäri Inget ljus i tunneln toi kuvausryhmän Aurajokirantaan kesällä 2011.

Komedia Hulluna Saraan kuvattiin viime kesänä Turussa. Kuvassa Jussi Nikkilä, Emilie de Ravin, ohjaaja Samuli Valkama ja Ville Virtanen.

12 13

Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri hakee jatkuvasti uusia tapoja palvella niin aloittavien kuin jo liike-elämässä toimivien yritysten tarpeita.

– Meidän toiminnassa korostuu se, että aina etsi-tään uusia avauksia ja kumppanuuksia. Infoja pyörii hyvin pal-jon ympäri vuoden, ja yhteistyötä tehdään mielellään esimerkiksi pankkien, vakuutusyhtiöiden ja yrityshautomoiden kanssa, kuvai-lee Potkurin päällikkö Timo Metsä-Tokila.

POTKURI PYÖRII YRITYSTEN

TUKENA

Vuoden 2011 suosikkitempauksia oli marraskuussa Turussa pidetty PreGame-tapahtuma, jossa Potkuri oli mukana. Yritys- ja liikeideamessujen ja TuTon jääkiekko-ottelun yhdistelmä keräsi OS/G Areenalle noin 2 200 lätkäfania, joihin tunnetusti lukeutuu paljon yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita.

– Siinä yhdistyivät hienosti huvi ja hyöty, kun aluksi pidettiin messut, kuunneltiin Tami Tammisen luento ja sitten katsottiin jääkiekkoa. Potkurin on oltava siellä missä ihmiset ovat, Metsä-Tokila kiteyttää.

YRITYKSIÄ SYNTYY TALOUDEN ALAMÄESSÄKIN

Potkurilla on takanaan tyypillisen vilkas vuosi talouden heikosta tilanteesta huolimatta. Vuoden 2011 aikana kaikkiaan noin 850 aloittavaa yrittäjää kävi hyödyntämässä Potkurin neuvontapalveluja ja perusti yrityksen.

– Vuosi oli aika samanlainen kuin aikaisemmat eikä talousti-lanne hirveästi näy meidän toiminnassa. Kun puhutaan pienyri-tyksistä, jotka tarjoavat kuluttajille palveluita, niin kyllä niitä aina tarvitaan uusia. Taloustilanteesta huolimatta syödään ja käydään parturissa, Metsä-Tokila toteaa.

Maksuttoman neuvonnan lisäksi Potkuri tarjoaa aloittaville yri-tyksille muun muassa lausuntoja lainaa varten, koulutuksia ja tie-dotustilaisuuksia. Potkurin kautta saa myös yhteistyötahojen kuten ELY-keskuksen, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja eri oppilai-tosten palveluita.

Metsä-Tokilan mukaan asiakkaista valtaosa on varovaisia rea-listeja, jotka ovat ehkä harkinneet vuosikaudet yrityksen perusta-mista, mutta kaipaavat luotettavaa apua ennen toimeen ryhtymistä.

– Aika monet perustavat vain yhden yrityksen elämänsä aikana, sillä se on ainutkertaista elämässä. Tuleva yrittäjä haluaa tietää mihin hyppää.

14 15

PreGame-tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa

Uuden konseptin yritysmessut vetivät väkeä halliin KupittaalleMarraskuisena iltapäivänä tuo-tiin Turun seudun bisnesmaa-ilmaan täysin uudenlainen ohjelmatarjonta. Kiinnostavalla tavalla yhdistettiin hyöty ja huvi,

tieto ja viihde. Idea yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville tehdystä ohjelmallisesta messusta ja sii-hen yhdistetystä jääkiekko-otte-lusta on niin nerokas, että nyt

ihmettelee vain, miksi sitä ei ole toteutettu aiemmin. PreGame-messut saivatkin jatkoa, kun helmikuussa järjestettiin Hartwall Areenalla toinen tilai-

suus. Seuraavana on vuorossa Rauma.

Mittava joukko oman alan sa huipputekijöitä järjesti Kupittaalla yrittäjille ja yrittä-jiksi aikoville messutapahtu-man. Näytteilleasettajia oli 30, mukana luonnollisesti myös Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Potkuri. Maltillisesti hin-noitellulla messulipulla pääsi tutustumaan messujen näyt-teilleasettajien tarjontaan, kuuli asiantuntijoiden pitämiä tietois-kuja ja Juhani Tami Tammisen esityksiä sekä pääsi seuraa-maan illan jännitysottelua Tuto Hockey – Vaasan Sport.

Teksti: RIITTA SUOMINENKuva: MARKO LAHTINEN

www.pregame.fi

PreGame-messut keräsivät viime marraskuussa OS/G Areenalle noin 2 200 kävijää.

YRITTÄJÄT OIKEAN TIEDON ÄÄRELLE

Vuonna 2011 Potkurissa kirjattiin kaikkiaan noin 8000 yritysten neuvontatapahtumaa. Aloittavien lisäksi myös ennestään toimivia yrityksiä on käynyt runsain määrin hakemassa apua.

– Toimivien yritysten kanssa asiat ovat pidempiaikaisia eivätkä selviä ihan tunnin tai parin istunnolla. Tietojen latelemisen sijaan kyse on enemmänkin sparraustilanteesta, jossa autamme ihmisiä pohtimaan ja oivaltamaan tarvitsemansa vastaukset itse. Autamme ihmisiä pääsemään oikean tiedon äärelle, Metsä-Tokila kuvailee.

Avunpyynnön aiheena voi olla esimerkiksi keksintö, jonka paten-tointiin kaivataan neuvoa, tai henkilöstön kouluttaminen, jolloin

Potkuri opastaa kävijää oppilaitosten tarjonnan pariin.– Kyse voi olla myös vaikkapa laiteinvestoinnista ja mistä siihen

voisi saada avustusta. Mutta oli asia ihan mikä tahansa, kaikkia palvellaan ketkä sisään tulevat, Metsä-Tokila nauraa.

Lisätietoja Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurista: www.potkuri.fi

Teksti: JERE HAKAMÄKIKuva: JONNY HOLMÉN

14 15

Hyvä Vire on TSeKin hanke, joka toimii Troolin tiloissa ja saumat-tomassa yhteistyössä sen kanssa. ESR:n ja Turun kaupungin

rahoittama Hyvä Vire tuottaa hyvinvointi-palveluja asiakkaille, jotka ovat työttömiä tai lomautettuja meriteollisuusalan ammat-tilaisia. Heille järjestetään työkykyä ylläpi-täviä aktiviteetteja ja luodaan mahdolli-suuksia uudelleen työllistymiseen.

Asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti, keskitytään hänen tulevaisuutensa mietti-miseen ja siihen, miten juuri hänen vahvuu-tensa voitaisiin kohdistaa oikein.

KALENTERI TÄYNNÄ TAPAHTUMIA

Hyvä Vire on sananmukaisesti hyvässä vireessä, kertoo projektipäällikkö Sanna Forslund. Toiminta on alusta alkaen ollut vilkasta ja Troolin kalenteri on täyttynyt Hyvä Vire -hankkeen järjestämästä toimin-nasta. Vuonna 2011 järjestettiin 121 eri-

laista tapahtumaa, joiden osallistujamäärä oli 1 500. Tapahtumiin kuuluu yritysvierai-luja, retkiä ja erilaisia kursseja. Esimerkiksi Turun AMK:n datanomi- ja sairaanhoi-tajaopiskelijat ovat mukana järjestämässä ammattitaitoa kehittäviä kursseja, samoin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ovat tulleet mukaan toimintaan, Sanna Forslund kiittelee.

TIETO LEVINNYT NOPEASTI

Tiedon kulku ei missään vaiheessa ole ollut ongelma, kertoo projektipäällikkö Sanna Forslund. Kun Trooli ja Hyvä Vire aloitti-vat toimintansa, ne saivat paljon myönteistä mediajulkisuutta, koska kyseessä oli täysin uusi konsepti tässä suuruusluokassa. Myös puskaradio on toiminut tehokkaasti, samoin yhteistyökumppanit ovat osaltaan välittä-neet tietoa eteenpäin. Aivan alkuajoilta asti on peräisin myös se, että yhteistyöyrityksiä ei ole tarvinnut houkutella mukaan, vaan nämä ovat itse ottaneet yhteyttä.

HYVÄVIRE TROOLISSA!

Trooli on tammikuussa 2010 perustettu palveluidea meriteollisuuden rakenne-muutostilanteeseen. ELY-keskuksen vetämä maksuton Trooli on monimuotoinen palvelukokonaisuus sekä työntekijöille että työnantajille.

UUSIA ALOJA MUKAAN

Hyvä Vire -hanke on syntynyt todelliseen tarpeeseen meriteollisuuden tuotteiden kysynnän romahdettua. Ainutlaatuinen yhteistyö eri toimijoiden kesken ja yhteisöl-lisyys ovat toimineet niin hyvin, että nyt toimintaa laajennetaan. Hyvä Vire tarjoaa nyt palvelujaan kaikkien aikuisten työs-säkäyvien ammattilaisten käyttöön ja esi-merkiksi painoala hyödyntää jo tarjottuja palveluja. Nyt siis tervetulleita ovat myös muut kuin meriteollisuuden piiriin kuulu-vat työntekijät ja yritykset!

Hyvä Vire-hanke päättyy tämän vuoden lopulla. Projektipäällikkö Sanna Forslund kuitenkin uskoo, että vakiintunut toiminta jossain muodossa jatkuu. Hän toivoo pilotti-hankkeessa löytyneiden hyvien käytäntöjen ja yhteisöllisyyden leviävän myös muualle.

Teksti: RIITTA SUOMINEN

www.turunte-toimisto.fi/trooli

16 1716 17

Rakennemuutostoimisto on Turun Seudun Kehittämis-keskuksen yhteydessä toimiva meri- ja metalliteollisuu-den rakennemuutoshanke. Se tarjoaa apua ja kumppa-nuutta muutoksen parissa kamppailevalle yritykselle.

Rakennemuutostoimiston tarjoama neuvonta-apu on aina yksilöl-listä ja perustuu yrityksen tarpeisiin.

Yrityksille tarjottava räätälöity neuvonta-apu voi liittyä esimer-kiksi uuden toimintamallin löytämiseen, liiketoimintaosaami-sen kehittämiseen tai yritysten väliseen verkottumiseen. Yritystä voidaan opastaa julkisten rahoitusvaihtoehtojen kartoituksessa ja keskeisten kontaktien saamisessa. Myös kasvuyritysten neuvonta ja ohjaaminen jo olemassa olevien palvelujen ääreen kuuluvat Rakennemuutostoimiston palveluihin.

Rakennemuutostoimiston tehtäviä ovat lisäksi alan kuulumisista tiedottaminen ja meriteollisuuden tilanteen seuranta. Yhteistyössä Turun seudun ja Varsinais-Suomen julkisten toimijoiden kanssa Rakennemuutostoimisto koordinoi kehittämishankkeita ja yrityk-sille kohdistettuja tukia. Tavoitteena on yritysten selviäminen ja kasvun mahdollistaminen.

Rakennemuutostoimisto etsii uusia liiketoiminnan mahdol-lisuuksia, aktivoi ja kokoaa yritykset yhteen ja auttaa verkoston kansainvälisille markkinoille pääsyssä. Rakennemuutostoimiston

järjestämissä tapahtumissa yritys pääsee tutustumaan uusiin mark-kina-alueisiin ja -mahdollisuuksiin sekä liiketoiminta-alueisiin. Matchmaking-tilaisuuksissa saatetaan yhteen yrityksiä, joilla voisi olla yhteistyömahdollisuuksia. Koulutusta järjestetään erityisaluei-siin liittyvistä asioista, esimerkiksi pätevyysvaatimuksista tai sää-döksistä.

Rakennemuutostoimiston toiminnan on määritelty jatkuvan rakennemuutoshankkeen ajan, vuoden 2012 loppuun. Yritysten antama palaute tehdystä tähänastisesta yhteistyöstä on ollut positii-vista. Meri- ja metallisteollisuuden rakennemuutos ei vielä ole ohi, vaikka telakat ovat saaneet joitain uusia tilauksia. Muuttuva maa-ilma vaatii vanhojen rakenteiden ja toimintatapojen uudistumista. Siksi Rakennemuutostoimiston kaltaista toimijaa tarvitaan myös tulevaisuudessa, ja nähtäväksi jää, miten jatko muotoutuu.

Rakennemuutostoimiston lisäksi meri- ja metalliteollisuuden hyväksi toimii useita muitakin hankkeita, esimerkiksi MeriMYY, MariTime Hubs ja Trooli.

Teksti: RIITTA SUOMINENKuva: OTTO VÄÄTÄINEN / ILOINEN LIFTARI

www.rakennemuutos.fi

Rakennemuutostoimisto rakentaa

UUTTA TULEVAISUUTTA

16 1716 17

Ensimmäinen TSeK Forum pidettiin Naantalissa 15.11.2011. Siihen osallistui viitisenkymmentä sidosryhmän edustajaa sekä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen oma henkilö-

kunta. Tavoitteena tällä jatkossa vuosittain järjestettävällä tilaisuu-della on parantaa entisestään TSeKin toimintaa. Tämä tapahtuu esittelemällä nykytoimintoja ja kuulemalla sidosryhmien kehittä-misehdotuksia. Vilkkaassa keskustelussa nousikin esiin uusia ja kiinnostavia näkökulmia.

EVÄITÄ ELINKEINOIMAGON PARANTAMISEEN

Turun seudun imagossa elinkeinoimago mielletään muita osa-alu-eita heikommaksi. Forumin keskustelussa mietittiin, miten tätä voitaisiin muuttaa parempaan suuntaan. Näkemysten mukaan alu-een elinkeinorakenne on monipuolinen, ja tätä seikkaa pitäisi myös vahvasti markkinoida.

Yksittäisistä toimialoista eniten nousi esiin IT-ala. Nykyiset IT-alan osaajat on saatava jäämään ja uusia osaajia pitäisi pystyä houkuttele-maan seudulle. Tarvitaan alan kasvuyrityksiä ja ”kovaa” teknologiaa, oli arvio. Kaiken kaikkiaan kysyttiin, ovatko markkinoidut keskeiset toimialat ajan tasalla ja jääkö sittenkin jotain oleellista liiaksi taus-talle. Joka tapauksessa olemassa olevia kansainvälisestikin kiinnosta-via teknisiä ratkaisuja ja innovaatioita tulisi markkinoida.

Elinkeinoimagon parantamiskeinona nähtiin se, että hyödynne-tään paremmin Liedon, Kaarinan ja Raision yritysmyönteisyysme-nestys. Vapaita tontteja ja toimitiloja tulisi markkinoida vieläkin voimakkaammin. Oppilaitoksissa tulisi edistää yrittäjyyttä – nyt-hän esimerkiksi Logomo osallistuu tähän toimintaan.

TURUN SEUDUN YLEISIMAGON MONIPUOLISTA KEHITTÄMISTÄ

Turun ja Turun seudun kokonaisimagon koettiin olevan menossa positiiviseen suuntaan ja onnistumisia pitää markkinoida. Markkinointiin kaivattiin kuitenkin lisää huumoria ja itseironiaa sekä liiallisen tosikkomaisuuden välttämistä.

Yleisimagon kehittämiseksi nousi mielenkiintoisia ja monipuo-lisia ehdotuksia eri toiminta-alueilta. Turun hyvä sijainti, paran-tuneet yhteydet ja osallisuus TEN-verkkoon ovat selkeä vahvuus. Opiskelijat koetaan voimavaraksi; opiskelumahdollisuudet ja -asu-minen ovat kaupungin kilpailutekijöitä, korkeakoulujen ja yritys-ten yhteistyöhankkeet sekä AMK:n osaaminen olisi tuotava entis-täkin paremmin esiin.

Yksi esille nousseista osa-alueista on elokuva-alan kehittäminen ja elokuvamatkailu, konkreettisena ehdotuksena Vares-elokuvien Turku-ilmakuvien levittäminen kotimaassa ja kansainvälisesti. Lisäksi kaivattiin kulttuuripääkaupunkivuoden positiivisen jälki-mainingin ja uusien rakennusten hyödyntämistä imagon raken-tamisessa. Myös terveydenhoito ja hyvinvointi ovat tasolla, joka ansaitsisi kansainvälistä markkinointia, samoin uusi arkkitehtuuri.

Lisäksi muistutettiin, että seutu on muutakin kuin Turku. Esimerkiksi saariston merkitystä seudulle haluttiin entisestäänkin korostaa.

Teksti: RIITTA SUOMINEN

Turun vahva imago pohjana

TSeK Forum pohti keinoja alueen kehittämiseen

18 19

Turun seutu on monialainen ja vahva yritysalue, jonka elinkeinoelämä ja -politiikka on viime vuosikymmeninä kokenut välttämättömiä muutoksia. Uudenlaisella ajattelulla ja toimintatavoilla on kehitetty vanhoja toimialoja, etsitty lisää kasvualoja, luotu uusia yri-tyksiä sekä parannettu niiden kykyä kasvaa ja kansainvälistyä.

POTKURI JA KEIJO NÄYTTÄVÄT MALLIA

Uutta yrittäjyyttä edistävä, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) ja valtion ELY-keskuksen luoma Yrityspalvelukeskus Potkuri on elinkeinopoliittinen innovaatio, jota käy-dään katsomassa muualta Suomesta. Turun seudun uusyrityspalveluiden keskittäminen Potkuriin on ollut hyvä ratkaisu: palvelujen käyttö on lisääntynyt, laatua kehutaan, ja yri-tysten määrä Turun seudulla kasvaa maan kärkivauhtia.

TSeK on aktiivinen sosiaalisen median hyödyntäjä, joka on luonut muun muassa Keijon, Suomen ensimmäisen virtuaalisen elinkeinoasiamiehen. Facebookissa aloittanut Keijo pal-velee nykyisin omilla kotisivuillaankin. TSeK on luonut internetiin myös yrityshakemisto Turun Seutuoppaan, Virtuaali-Turun sekä Tontit ja toimitilat -hakupalvelun.

MERITEOLLISUUDEN PALVELUKSESSA

TSeK on palvellut meriteollisuutta vaihtelevien suhdanteiden mukaan. Maailman suurim-pia risteilyaluksia tehtäessä oli pullonkaulana työvoimapula, jota helpotettiin Tervetuloa Turkuun! -toiminnalla. Tilausten puuttuessa toiminta muutettiin Hyvä Vire -hankkeeksi, jolla pidettään yllä lähinnä rakennemuutosalojen lomautettujen ja työttömien työntekijöi-den työkykyä.

Meriteollisuuden uusiutumista varten käynnistettiin rakennemuutoshanke, jolla aute-taan alihankkijoita laajentamaan tuotepalettiaan ja etsimään uusia asiakkaita. Tavoitteena on vahvistaa toimialaa ja vähentää sen riippuvuutta pääasiakkaasta.

LUOVAT ALAT KASVUUN

TSeK sai vuonna 2007 tehtäväksi kehittää Turun seudun luovia toimialoja, joihin kuuluu muun muassa mainontaa, viestintää, muotoilua, arkkitehtityötä, kirjakustannusta, musiik-kia ja peliteollisuutta. Alat ovatkin kehittyneet erinomaisesti toimijoiden välisen yhteis-työn ja markkinointiviestinnän avulla. Esimerkiksi yrityshautomo Creve on tuottanut jo 16 yritystä, joilla on mahdollisuuksia hyvään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen.

Luovat toimialat vastaavat jo volyymiltaan Turun seudun matkailua. Luovien alojen vai-kutukset ovat myös hyvin näkyviä: esimerkiksi kulttuuripääkaupungin ykkösnäyttämö Logomo on kasvamassa yhdeksi Suomen parhaista konsertti- ja kongressikeskuksista ja samalla luovuutta stimuloivaksi yrityskeskukseksi.

UUSISTA OSAAJISTA KILPAILLAAN

Turun seutu kilpailee Itämeren muiden kaupunkiseutujen kanssa osaajista, jotka luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Kilpailussa pärjätään liikenneyhteyksiä ja elämänlaatua kehittämällä sekä ennakkoluulottomalla elinkeinopolitiikalla.

Hyvät uusyritys- ja hautomopalvelut, uudistumiskykyiset toimialapalvelut sekä sijoit-tautumis- ja investointipalvelut helpottavat yritysten perustamista ja muuttoa seudulle. Tällaiset toimet auttavat Turun seutua menestymään.

KALLE EURO

Kirjoittaja toimi Turun kaupungin elinkeinojohtajana ja Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtajana v. 2006–2011 ja siirtyi tämän vuoden alussa mainostoimiston toimitusjohtajaksi.

Menestyksen eväitä Turun seudun elinkeinoille

Potkuri on elinkeinopoliittinen

innovaatio, jota käydään katsomassa

muualta Suomesta.

Kuva: HARRI FALCK

18 19

Kevättalvella lounaisrannikolla käynnistynyt Meri teolli suu den Innovaatioalusta on uusi yhteistoimintamalli, joka kokoaa meriteollisuuden toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön.

– Kyse on meriteollisuutta tukevan yrityslähtöisen tutkimustoi-minnan vahvistamisesta, tiivistää ohjelmajohtaja Mervi Pitkänen Koneteknologiakeskus Turku Oy:stä.

Pitkäsen johtama kansallinen Meriklusteriohjelma (OSKE) koor-dinoi Innovaatioalustan operatiivista yhteistoimintaa. Tähän kuu-luu muun muassa meriteollisuuden tutkimus-, kehittämis- ja inno-vaatioyhteistyön lisääminen sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien luominen. Lisäksi lounaisrannikon keskuskau-punkeihin perustetaan uusia meriteollisuuden tutkimusryhmiä.

KAUPUNGEILLA YHTEINEN NÄKEMYS MERIOSAAMISEN VAHVISTAMISESTA

Meriosaamisen vahvistaminen on tärkeä osa Lounais rannikko-yhteistyötä (LOURA), jossa lounaisrannikon keskuskaupungit

Turku, Pori, Rauma ja Uusikaupunki tiivistävät yhteistyötään koko alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Lounaisrannikko on merkittävä meriteollisuuden tuotantoalue, ja innovaatioalustan kautta kaupungit lisäävät panoksiaan meriteollisuutta tukevaan osaamiseen.

Kaupungit haluavat tiivistää paitsi keskinäistä yhteistyötään myös muiden samojen haasteiden ja mahdollisuuksien kanssa pai-nivien tahojen yhteistyötä. Toimijoiden välisen yhteistyön kautta saavutetaan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kuin erikseen toimimalla. Meriteollisuuden Innovaatioalustaa onkin valmis-teltu laajassa yhteistyössä yritysten, korkeakoulujen, kaupunkien ja valtion aluehallinnon kanssa. Ajatuksena on, että niukkenevien resurssien maailmassa parhaisiin tuloksiin päästään yhteisellä näke-myksellä ja toimijoiden samansuuntaisella toiminnalla.

Lounaisrannikolle uusi Meriteollisuuden Innovaatioalusta

Meriklusteri kukoistamaan elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöllä

Oasis-luokan risteilijät ovat Suomen kaikkien aikojen suurimpia yksittäisiä vientituotteita.

20 21

MÄÄRÄNPÄÄNÄ YRITYSLÄHTÖINEN TUTKIMUSTYÖ

Meriteollisuuden elinehtona pidetään sitä, että tuotteet saa-daan markkinoille nopeasti. Tämä onnistuu vain yliopisto-jen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden tehokkaalla yhteistyöllä. Huippuosaaminen on saatava teollisuuden käyttöön.

– Tärkeintä on saada aikaan yrityslähtöistä tutkimustyötä. Innovaatioalusta on määritelty pysyväksi toimintatavaksi, joten toimintojen ydin haetaan olemassa olevista organisaatioista. Viranomaiset ja rahoittajat ovat mukana, ja Innovaatioalustalla on yhdistävä, verkottava rooli, kertoo Koneteknologiakeskus Turku Oy:n ohjelmapäällikkö Juha Valtanen.

Innovaatioalustan on tarkoitus olla paitsi alueellisten vaikuttajien kohtaamispaikka myös globaali virtuaaliyhteisö, sillä juuri globaa-lia tutkimusotetta kaivataan.

– Markkinat ovat enenevässä määrin lähellä, mutta ne ovat myös globaaleja. Uusia markkinoita syntyy Euroopan alueella, mutta myös esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, Pitkänen toteaa.

SUURI MERKITYS KANSANTALOUDELLE

Meriteollisuus on huomattavan tärkeä osa Suomen kansantaloutta. Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan meriklusteriin kuuluu kaikkiaan noin 2900 yritystä, ja suoraan merisektoriin liit-tyvissä toiminnoissa työskentelee Suomessa noin 43 000 henkilöä. Pelkästään Varsinais-Suomessa meriteollisuus työllistää noin 8000 henkilöä.

Meriklusterilla on erittäin laajat suorat ja välilliset vaikutukset lähes kaikille toimialoille. Koko maahan ulottuvat välilliset vai-kutukset huomioon ottaen meriklusterin työllisyysvaikutusten pii-rissä on noin 500 000 suomalaista.

Lisätietoja: www.meriklusteriohjelma.fi

Teksti: JERE HAKAMÄKI ja PIPA HEINONENKuvat: JUHA VALTANEN

Innovaatioalustan on tarkoitus olla paitsi alueellisten vaikuttajien kohtaamispaikka

myös globaali virtuaaliyhteisö.

20 21

Ajatus virtuaalisesta elinkeinoasiamiehestä sai muotonsa keväällä 2010 TSeKin sisäisen kehityspäivän aikana Raisiossa. Tavoitteeksi määriteltiin kolme seikkaa, joista ensim-mäinen on se, että yritysneuvonta tuodaan kaikkien nettikäyttäjien ulottuville. Toisena tavoitteena on vähentää painetta Potkurin henkilökohtaisessa puhelinneuvonnassa. Lisäksi kolmantena halutaan luoda helposti lähestyttävää ja ajanmukaista mielikuvaa julkisista palveluista.

Syksyllä 2010 Keijo syntyi toivottuna hahmona virtuaalimaailmaan. Eikä Keijo juu-rikaan aikaillut, vaan aloitti palvelutehtävänsä ja kutsumustyönsä lokakuussa omalla Facebook-sivustollaan. Myöhemmin avattiin myös nettisivut, joiden kautta myös voi esit-tää Keijolle yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Keijon tietämys kattaa sekä paikallisen toi-mintaympäristön tuntemuksen että yleiset, valtakunnalliset asiat.

Keijon asiantuntemus yrittäjiä kiinnostavissa asioissa on varsin kovaa tasoa, sillä tausta-tiimissä tiedon saatavuudesta ja oikeellisuudesta huolehtivat Turun seudun yritysneuvojat. Tiedon saanti on erittäin nopeaa, sillä vastauksen kysymyksin saa ruuhka-aikanakin vii-meistään vuorokauden kuluessa kysymyksen esittämisestä. Jos tietoa ei jostain syystä löy-tyisi, Keijo neuvoo kysyjän oikeaan osoitteeseen, josta vastauksen saa.

Vaikka Keijo tuntuukin olevan miltei aina töissä, on hänellä jo havaittu olevan muitakin rooleja kuin pelkkä kysymyksiin vastaaja. Keijo on jo jalkautunut messuille koko komeassa olemuksessaan ja joulun aikaan Keijo tervehti tuttujaan veikeästi tonttulakki päässä. Mitä muuta Keijolla on mielessä, sen näyttää tulevaisuus!

Teksti: RIITTA SUOMINENKuva: PASI LEINO

www.keijo.fiwww.facebook.com/Virtuaaliasiamies Keijo

Virtuaaliasiamies tuntee pykäläviidakon ja paikallisen bisneksen

KEIJO AUTTAA YRITTÄJIÄKEIJON PALVELULUPAUS

Keijo palvelee asiakkaita arkisin klo 8.00–16.00. Kysymyksiin pyritään vastaamaan kahden tunnin sisällä. Viikonloppuna tulleisiin kysymyksiin vastataan maanantaina klo 10 mennessä. Keijo-palvelun asian tuntijoina toimivat Turun seudun yritys-neuvojat.

Oikeat ihmiset Keijon takana: Pirkka Hyssälä, Heikki Ilmasti, Johanna Ojaranta ja Taina Karjalainen.

22 2322 23

Matka 2012 -messut keräsivät jäl-leen valtavan määrän matkai-lualan ammattilaisia ja yleisöä

Helsingin Messukeskukseen tammi-kuun lopulla. Kävijöitä oli kolmen päivän aikana yli 70 000. Varsinais-Suomi esit-täytyi messuilla noin 450 neliön suurui-sessa superkorttelissa, jossa olivat mukana muun muassa Naantali, Saaristo ja Turku & Varsinais-Suomi -hanke. Messujen ajan osastolla toimi kahvila, joka koko muun osaston tavoin sai runsaasti positiivista palautetta. Messuyleisöä viihdyttivät monet esiintyjät, joita osaston esiintymislavalla nähtiin kaikkina messupäivinä. Mukana olivat muun muassa Linnateatterin Kari-Pekka Toivonen, Kakola-musikaalin Reeta Vestman ja ääniakrobaatti RudiRok.

• Messuillavierailineljänpäivänaikanayhteensä yli 71 000 kävijää (edellisen vuoden noin 80 000:sta jäätiin siis vain hieman)

• Näytteilleasettajiaoli1100yli70maasta–myös kotimaa oli upeasti edustettuna

• Turku&Varsinais-Suomenosasto-neljänneksellä Saaristoseikkailu-kilpailuun osallistui messujen aikana 1 400 kävijää

TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN OSASTO MENESTYS

Lapsivieraita riemastuttivat muun muassa Muumit ja Herra Hakkarainen. Yleisöä veti paikalle sankoin joukoin myös Flowparkin järjestämä kiipeily, jossa jokainen saattoi kokeilla rohkeuttaan. Monipuolisen ohjel-man tarkoitus oli osoittaa mitä kaikkea Varsinais-Suomessa voi nähdä ja kokea.

 Matkailutoimittajien Kilta ry jakoi vuo-den 2011 matkailupalkinnot Matka 2012 -messuilla Helsingissä. Viime vuoden par-haaksi matkakohteeksi valittiin Saariston Rengastie. Palkinnon vastaanotti markki-nointipäällikkö Niclas Gestranius.

 Teksti: HELE KAUNISMÄKI/ TURKU TOURINGKuvat: MIKA OKKO ja HELE KAUNISMÄKI

22 2322 23

Raisio houkuttelee yrityksiä valtatie 8:n ja Kustavintien solmukoh-taan nousevalle, yli sadan hehtaarin laajuiselle yritysalueelle, joka on saanut nimekseen Raision Portti.

– Paikan liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Valtatie 8 on ran-nikkoa ylös kulkeva valtasuoni, jota pitkin liikkuu paljon ihmisiä ja tavaraa. Kustavintiellä puolestaan liikkuu kesäisin paljon loma-asukkaita, kehittämispäällikkö Olavi Tuomi perustelee sijaintia.

Käynnissä olevan asemakaavatyön painopiste on tuotanto- ja toimisto tiloissa, mutta kaavaan kuuluu myös palvelu- ja kauppa-tontteja.

Raisioon uusi yli sadan hehtaarin yritysalue

SEUDULTA

Raision Portti tuo runsaasti uutta toimisto- ja tuotantotilaa valtatie 8:n varteen.

– Alueella on välittömästi varattavissa yhdeksän yritystonttia, joista yhden koko on hehtaarin luokkaa, muiden noin 4000–5000 neliötä. Ne ovat toki räätälöitävissä, Tuomi sanoo.

Alueelle nousee ensimmäisenä uutena yrityksenä ABC-asema, jonka on määrä valmistua syksyllä.

– Ensimmäisille yrityksille saapumiskynnys on tietysti korkea, ja nyt toivotaan, että ABC-aseman saapuminen korkkaisi tilanteen. Jonkin verran kysyntää on jo ollutkin, Tuomi kertoo.

Hän arvioi, että koko Raision Portin yritysalue tulee valmiiksi 5–10 vuodessa.

Teksti: JERE HAKAMÄKI

24 25

Turun kauppakamarin ulkomaankauppavaliokunta on myön-tänyt Varsinais-Suomen vientipalkinnon Trafotek Oy:lle. Virta- ja jänniteratkaisuja tuottava Trafotek sai palkinnon

tunnustuksena kansainvälisestä toiminnasta, joka on vaikuttanut vientiteollisuuden kilpailukykyyn.

Trafotekin muuntajia, kuristimia ja suodattimia käytetään muun muassa uusiutuvassa energiantuotannossa, öljy- ja kaasuteollisuu-dessa sekä laivanrakennuksessa. Yrityksen tuotteita on jo käytössä noin 600 aluksessa ja esimerkiksi yli 15 000 tuulivoimalassa. Trafotekilla on globaali asiakaskunta, ja päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Kiina.

Yrityksellä on noin 400 työntekijää Suomessa, Kiinassa sekä viime vuonna käyttöön otetussa tehtaassa Virossa. Vuonna 1983 perustetun Trafotekin pääkonttori sijaitsee Kaarinassa. Toimitusjohtajana toimii Pertti Arvonen.

Trafotek tavoittelee aidosti kansainvälistä liiketoimintaa, jossa valmistus ja palvelut on viety lähelle asiakasta.

Lieto rankattiin parhaaksi kunnaksi yrittäjille

Lieto on nimetty yrittäjyysilmapiiriltään parhaaksi kunnaksi tämänvuotisessa Varsinais-Suomen Maakuntaennusteessa, joka laadittiin yrittäjien ja Turun Seudun Osuuspankin

yhteistyönä. Lieto sai yrittäjiltä mahtavat arvosanat: peräti 84 pro-senttia arvioi yrittäjyysilmapiirin hyväksi tai erinomaiseksi.

Vastaavia kehuja sateli viimeksi marraskuussa 2011, kun Elinkeinoelämän keskusliitto valitsi Liedon koko Suomen yritys-myönteisimmäksi kunnaksi. Varsinais-Suomi oli muutenkin EK:n vertailussa vahvoilla, sillä toiseksi sijoittui Kaarina ja kolmanneksi Raisio.

Mikä sitten tekee Liedosta ykkösluokan ympäristön yrittäjille?– Olen käyttänyt sanaa ketterä. Lieto on sellainen, kuvailee

Liedon Yrittäjien puheenjohtaja Markku Lehtonen.Hän kehuu Lietoa sujuvasta rakennuslupien käsittelystä, hyvistä

liikenneyhteyksistä, työvoiman saatavuudesta, monialaisesta yritys-pohjasta sekä elinkeinolautakunnasta, johon kuuluu kaksi yrittäjien edustajaa.

– Kun yritys on muuttamassa kuntaan tai perustamassa uutta hallia tai vastaavaa, ensi kontakti kuntaan päin ratkaisee paljon. Siinä Lieto on hyvä, Lehtonen toteaa.

Kaarinalaiselle Trafotek Oy:lle kauppakamarin vientipalkinto

24 25

Katriina Kerttula-Hiippavuori, mikä on yrityksesi liikeidea?Designisto Designlainaamo on merkkilaukkuihin erikoistunut designlainaamo. Designiston kautta jokainen voi saavuttaa ripa-uksen arjen luksusta ja ihanuutta. Designisto on erikoistunut arvostettuihin brändeihin, kuten esimerkiksi Louis Vuittoniin, Chaneliin, YSL:ään, Mulberyyn…

Milloin Designisto on perustettu?Designisto perustettiin syksyllä 2010, joten puolitoista vuotta on nyt toimintaa takana.

Mistä ajatus designlaukkulainaamoon lähti?Designlaukkulainaamo perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin – aina ei tarvitse ostaa omaa ja uutta, kun voi lainatakin. Suomessa on vaate-, huonekalu- ja jopa taidelainaamoita, miksei siis myös designlaukkulainaamoa. Designisto vastaa ajan henkeen, sillä designlaukut ovat nykyään yhä suositumpia.

Miten toiminta lähti alkuun ja mitä kuuluu nyt? Aloin hahmotella Designistoa kesällä 2010, kun hankin itse oman ensimmäisen designlaukkuni. Suunnittelin liikeidean tarkkaan;

kysyin ja kuuntelin. Nuorella ja uudella yrittäjällä oli edessään omat haasteensa erityisesti kohderyhmän tavoittamisessa. Oli mie-tittävä hyvin tarkkaan, miten, missä ja milloin Designiston haluan lanseerata. Nykyään toiminta ja laukkuvalikoima ovat laajentuneet sitten yrityksen perustamisen. Laukkuja on lainassa joka kuukausi, mutta toisaalta mahdollisuudet toiminnan laajentamiselle ja liike-idean jalostamiselle ovat mielestäni erittäin potentiaaliset.

Mistä olet saanut apua käytännön toimiin? Alussa sain perheeltäni ideoita ja käytännön apuja. Lisäksi olen itse ollut aktiivinen selvittäessäni käytännön asioita. Potkurissa asioi-minen tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta ja siellä käytiin asian-tuntevasti ja yksityiskohtaisesti läpi erityisesti liiketoimintasuun-nitelmaa sekä kustannuslaskelmia. Sieltä sain myös kannustavaa palautetta ja tukea liikeidealleni. Asioiminen Potkurissa oli help-poa, ihmisläheistä ja asiantuntevaa.

Miten tieto leviää?Markkinoinnissa olen hyödyntänyt erityisesti sosiaalista mediaa, muotiblogeja sekä panostanut laadukkaisiin nettisivuihin. Nuorella yrittäjällä taloudelliset resurssit markkinointiin ovat rajalliset ja olenkin nähnyt vuorovaikutuksellisen viestinnän parhaana mark-

Nuoren yrittäjän innovatiivinen

idea

Katriina Kerttula-Hiippavuori on aktiivinen nuori nainen, joka ensin suunnittelee asian hyvin ja sitten

toteuttaa ideansa. Niinpä hänellä nyt on yritys, joka toimii valtakunnallisesti ja jonka kotipaikka on Turku.

Tämä mahdollistuu netin avulla. Myös Potkuri on ollut mukana yrityksen käynnistysvaiheessa.

YRITTÄJÄ ESITTÄYTYY

26 27

kinointikeinona. Olen lisäksi tehnyt yhteistyötä Turun kauppa-korkeakoulun markkinoinnin laitoksen kanssa. Tällä hetkellä Aalto-yliopistossa eräs opiskelija tekee markkinointi- ja viestintä-tutkimusta Designistosta toimeksiantona. Olen koettanut olla luova ja innovatiivinen miettiessäni erilaisia tapoja markkinoida. Lisäksi erilaiset muotimessut, naistenillat ja kauneuden tapahtumat ovat olleet markkinointikeinojani. On tärkeää pysyä ajan hermoilla siitä, missä milloinkin mennään ja minkälaiset tuulet nyt puhalta-vat.

Mitä toiminta antaa sinulle itsellesi?Olen aina ollut mukana monessa eri toiminnassa. Sivutoimiseksi yrittäjäksi lähteminen tuntui hyvän liikeidean löydyttyä luonte-valta ratkaisulta. Tiedän yrittäjyyden tuomat haasteet, mutta sen tuomat mahdollisuudetkin. On hienoa saada kannustavaa palau-tetta ja kuulla, että niin moni on kuullut Designistosta. Rohkaiseva palaute ja uudet ideat palkitsevat. Tietysti ajankäyttö vaatii hyviä organisointitaitoja, mutta toistaiseksi olen nauttinut joka hetkestä.

Mitä on olla ”nuori naisyrittäjä”?Olen halunnut antaa Designistolle kasvot ja toimintani perustuu-kin asiakaslähtöiseen viestintään ja palveluun. Olen saanut siitä hyvää palautetta. Olen hyvin iloinen siitä, että monet ovat lai-nanneet laukun tukeakseen nuorta yrittäjää. En näe sukupuo-lella olevan kovin suurta merkitystä yrittäjyydessä, vaikka onhan tämä liikeideani hyvin naisellinen. Liikeidean on oltava sellainen, että siihen suhtautuu ja luottaa niin intohimoisesti, että se välittyy muillekin. Toivottavasti voin toimia esikuvana muillekin nuorille yrittäjälle ja erityisesti naisyrittäjille. Paljon on itsestä kiinni.

Miten kaiken tämän ehtii oman toimen ohessa?Sivutoimisessa yrittäjyydessä suurin haaste on usein aika ja erityi-sesti sen rajallisuus. Designiston toiminta pyörii nykyisin varsin rutiininomaisesti, mutta lähes päivittäin asioin Designiston asi-oiden tiimoilta.  Ajan puutteen vuoksi olen toistaiseksi joutunut luopumaan ehkäpä verkostoitumisesta ja muista yrittäjille suunna-tuista tapahtumista.

Millaiset ovat tulevaisuudennäkymät?Näen Designistossa valtavan potentiaalin tulevaisuutta ajatellen. Tarkoituksenani on laajentaa laukkuvalikoimaa koko ajan ja saada lisää uusia asiakkaita. Lisäksi olen ideoinut liiketoimintakonsep-tin kehittämistä ja jatkojalostamista. Minulla riittää kunnian-himoa, tarmoa ja sisukkuutta lähteä kehittämään Designistoa. Unelmanani olisi joskus toimia päätoimisena yrittäjänä. Koko ajan on oltava suunnitelmia tulevaisuuden varalle!

www.designisto.fi

26 27

Turun Seudun Kehittämiskeskus on elin-

keino elämän kehittämis- ja palvelu keskus.

Kehittämiskeskus tarjoaa maksuttomia

asiantuntija palveluja seudun yhdentoista

kunnan 20 000 yritykselle. Päätehtävänä on

yritys neuvonnan avulla parantaa yritysten

toiminta ympäristöä ja yrittäjyyden edellytyk-

siä. Lisäksi Turun Seudun Kehittämiskeskus

vastaa seudun elinkeinopoliittisesta mark-

kinoinnista ja toimii seudun edunvalvojana.

Turun Seudun KehittämiskeskusYliopistonkatu 27a, 20100 TurkuPuh. 02 330 000www.turunseutu.fi