Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
-
Upload
timoaro -
Category
Data & Analytics
-
view
789 -
download
0
Transcript of Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT
VETOVOIMATEKIJÄT
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Kaupunkisuunnitteluseminaari X
12.10.2016, Oulu
http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/pori-on-paska-kaupunki/
Hyvä vai huono
mainekuva Porin
kannalta?
Hyvä vai huono
erottautumis-
tekijä?
Jättääkö positii-
visen vai nega-
tiivisen jäljen?
Toimiiko negaatio muualla kuin Porissa?
Aluetalous-dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Osaamis-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Vetovoima-dynamiikka
Muu
dynamiikka
Alueen mainekuva
Alueen ulkoinen elinvoima
Alueen sisäinen
elinvoima
Elinvoiman ja vetovoiman kehyksestä…
Alueen ulkoisen elinvoiman osatekijät
Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen
vetovoimasta?
Alue voi olla vetovoimainen, houkutte-leva, dynaaminen, kiinnostava, potenti-aalinen jne. useasta eri näkökulmasta
Alueen vetovoimaa voidaan tarkastella koko-naisuutena tai yksittäisten osate-kijöiden näkökulmasta:
muuttajien,
potentiaalisten muuttajien,
paluumuuttajien,
matkailijoiden ja kävijöiden,
yrittäjien ja yritysten,
sijaintipäätösten
pääoman ja
investointien näkökulmasta
Alueen vetovoimatekijät
1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT
2. SIJAINTITEKIJÄT 4. MAINETEKIJÄT
5. IDENTITEETTITEKIJÄT
6. VILLIT KORTIT?
1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT
Jokaisen alueen menestyminen tai menes-tymättömyys perustuu kasvuun. Kasvu on vetovoiman perusta. Kehitys ja muutos on mitattavissa.
Kovat vetovoimatekijät liittyvät:
Alue- ja paikallistalouden kehitykseen, yri-tysdynamiikkaan, yritysilmapiiriin, elinkei-nopolitiikan ilmastoon jne.
Alueen työllisyys ja työpaikkakehitykseen sekä tulevaisuuden työpaikkamahdolli-suuksiin
Alueen koulutustarjontaan, erityisesti kor-keakouluihin. Innovaatio- osaamis-, toimi-ala- ja muut tietoon tai asiantuntijuuteen perustuvat keskittymät
Alueella olevat globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot
Alueelle kohdistuviin investointeihin
Kaupungin kokoon.
Maakuntaraja
18 985 - 25 000
25 001 - 30 000
30 001 - 35 000
35 001 - 72 443
Euroa/asukas käyvin hinnoin
BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA KOHDEN SEUTUKUNNITTAIN VUONNA 2013
72443
50550
42895
41600
38961
37484
37464
37053
36206
35995
35990
35704
35480
35390
35071
30000 40000 50000 60000 70000 80000
1. Mariehamns
2. Helsingin
3. Rauman
4. Vaasan
5. Tunturi-Lapin
6. Turun
7. Tampereen
8. Pietarsaaren
9. Porvoon
10. Oulun
11. Lappeenrannan
12. Pohjois-Lapin
13. Kokkolan
14. Kemi-Tornion
15. Jämsän
Lähde: Tilastokeskus, kansantalous
Koko maassa katosi noin 68 400 työ-paikkaa vuosien 2012-2014 välisenä aikana
Yksityinen sektori menetti noin -41 000 työpaikkaa vuosien 2012-2014 välisenä aikana
Yrittäjien määrä vähentyi noin 9000:lla kolmen vuoden ajanjakson aikana
Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi vain 10 seudulla 70:stä
Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi eniten Vakka-Suomen (+582), Oulun (+344), Ålands landbygds (+219) ja Pietarsaaren seuduilla (+209)
Yksityisen sektorin työ- paikkakehitys (muutos%) 2012-2014
Kasvua 10 seutua
Laskua 60 seutua
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIK-KAKEHITYS VUOSINA 2012-2014
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
VÄESTÖN MUUTOS (%) KUNNITTAIN VUOSINA 2000-2015
Muutos (%)
-30,5 - -15,0
-14,9 - 0,0
0,1 - 10,0
10,1 - 73,5
Maakuntaraja
73,3
48,5
39,7
38
36
34,9
31,2
30,2
29,4
28,7
27,4
26,6
26,5
25,6
25,2
25
24,4
24,1
23,4
23,3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
1. Liminka
2. Pirkkala
3. Jomala
4. Lempäälä
5. Kempele
6. Tyrnävä
7. Vesilahti
8. Kirkkonummi
9. Ylöjärvi
10. Kontiolahti
11. Siuntio
12. Nurmijärvi
13. Espoo
14. Lemland
15. Luoto
16. Masku
17. Mäntsälä
18. Pornainen
19. Oulu
20. Nokia
Lähde: Tilastokeskus, väestö
MUUTTOVETOVOIMA 2010-LUVULLA
Analyysi muodostettiin 11 kuntien muut-tovetovoimaa, nykyistä ja tulevaa väes-tökehitystä mittaavan muuttujan avulla 2010-luvun kehityksen perusteella. Data kerättiin absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin
Positiiviset muuttovetovoimatekijät ka-sautuivat sinisellä värillä olevaan vii-dennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka saivat 9-11 positiivista arvoa
Muuttovetovoima oli tyydyttävää tai hy-vää noin joka neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa
Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kun-taa) oli heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa
Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen kunnittain (1-11 positiivista muuttujaa)
9-11 positiivista arvoa ( 57)
6-8 positiivista arvoa (75)
1-5 positiivista arvoa (181)
Lähde: Tilastokeskus, tietokannat Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
10,3 - 17,0
17,1 - 21,0
21,1 - 25,0
25,1 - 57,1
Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%)
Maakuntaraja
KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEET KUNNITTAIN 2014
57,1
45,2
40,1
39,7
38,8
35,8
35,7
35,2
35,2
34,9
34,8
34,8
34,6
34,5
34,2
33,9
33,7
33,4
32,9
32,9
20 25 30 35 40 45 50 55 60
1. Kauniainen
2. Espoo
3. Helsinki
4. Pirkkala
5. Kirkkonummi
6. Muurame
7. Kaarina
8. Lempäälä
9. Oulu
10. Tampere
11. Sipoo
11. Jyväskylä
13. Mustasaari
14. Kempele
15. Siuntio
16. Vaasa
17. Liminka
18. Kangasala
19. Naantali
19. Tuusula
Lähde: Tilastokeskus, koulutus
2. SIJAINTITEKIJÄT
Sijainti, sijainti ja sijainti: sijainti suhteessa tiedon, osaamisen, talouden ja tuotannon sol-mupisteisiin. Kaupunkien sijaintietu tai –haitta korostuvat.
Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liiken-nepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-lii-kenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaiku-tuksille
Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutetta-vuus: liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja monipaikkaisuus lisääntyvät.
Asemanseudut: yhä enemmän kohtaamis-paikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksityisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehi-tystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa
Kasvudynamiikka: suuret ja keskisuuret kau-pungit tiivistyvät ja laajenevat samanaikaisesti sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kan-takaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle
Tulevaisuuden toiminnallinen aluerakenne ilman
hallinnollisia rajoja?
Pohjoisen suuralue (Oulu):
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuuttia: 347.000 hlöä
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet
(Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):
30 minuuttia: 430.000 hlöä
60 minuuttia: 695.000 hlöä
Pohjanmaiden suuralue
(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):
30 minuuttia: 256.000 hlöä
60 minuuttia: 419.000 hlöä
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue
(Helsinki-Turku-Tampere):
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
30 min
60 min
90 min
Moottoritie Rataverkko
3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT
Pehmeät tekijät ovat enemmän pito- kuin veto-voimatekijöitä Suomessa: pehmeiden veto-voimatekijöiden korostuu alueelle saapumisen jälkeen viihtyvyytenä ja mukavuutena .
Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät:
Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tun-nelmaan, paikan henkeen ja laatuun, turvallisuu-teen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne.
Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kau-punkikulttuuriin, perinteisiin, alueen maamerkkei-hin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin
Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet, joki, kaupunkipuistot, saaristo, luonto- ja kansallis-puistot jne.
Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtuma-ankkurit ja vierailijoita houkuttelevat vetovoima-kohteet tai maamerkit
Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä muu urbaani pöhinä (ravinto-lat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne.
Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät
1.
Asenteet ja ennakkoluulot
2.
Arvot ja arvostukset
3.
Uskomukset ja legendat
4.
Tiedot
5.
Havainnot
6.
Kokemukset
1-3
Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa
4-6
Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita
Lähde: mukaillen Vuokko 2004
Poriin liitetyt mieli- tai maine-
kuvat
Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät
1.
Kokemukset
2.
Havainnot
3.
Tiedot
4.
Asenteet ja ennakkoluulot
5.
Arvot ja arvostukset
6.
Uskomukset ja legendat
4-6
Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa
1-3
Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita
Lähde: mukaillen Vuokko 2004
Poriin liitetyt mieli- tai maine-
kuvat
TAPAHTUMIEN PORI 2025!
Porissa on tapahtumatuotannon historiaa, osaamista ja mahdollisuuksia.
Kaupungin tehtävänä on aktiivisesti luoda ja tarjota puitteita (rakennettu ympäristö, markkinointi ja myynti, alan osaaminen, koulutus jne.) tapahtumille sekä löytää oikeat ihmiset ja yrittäjät vastuutehtäviin. Kaupunki on siis ensisijaisesti tapahtumien mahdollistaja.
Porin kilpailuedut liittyvät erityisesti massatapahtumiin palvelujen keskellä kävelyetäisyydellä kaupungin keskustasta.
Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%)
35
28 26
25 23 23
19 18 18 18
17 17
13 13 13 12 12 12
11
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia
Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%)
20
25 26
31 31 32 32 32 33 33 33 35
38 38 38 38 39 39
47
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia
Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina
8,07
7,73
7,64
7,5
7,42
7,4
7,3
7,25
7,22
7,22
7,03
7
6,96
6,92
6,9
6,85
6,76
6,71
4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10
Tampere
Turku
Jyväskylä
Kuopio
Helsinki
Oulu
Naantali
Espoo
Hämeenlinna
Porvoo
Lahti
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
Vaasa
Savonlinna
Joensuu
Mikkeli
Kaupunkien keskiarvo
7,00
(37 kaupunkia)
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
5. IDENTITEETTITEKIJÄT
Henkilökohtaiset siteet, syyt ja kytkökset joko seutuun tai ihmi-siin
Kotiseutu tai lähellä kotiseutua, syntymäpaikka, henkinen koti-paikka, opiskelupaikka
Perhe, ystävät, sukulaiset, tutta-vat lähellä, puolison asuinpaikka
Muut alueeseen sitovat verkostot
Vahva yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne
1. Kovat vetovoimatekijät on oltava kunnossa ja perusta vahva
2. Sijaintitekijät ja sijaintietu korostuvat, saavutettavuus ja yhteydet oltava kunnossa
3. Pehmeät vetovoimatekijät nousevat yhä tärkeämpään asemaan
4. Mainetekijät mainekuva on oltava…hyvä tai huono, kunhan se herättää jotain tunteita
5. Identiteettitekijät korostuvat
6. Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet hyödyntämättä
Summa summarum
vetovoimaisen alueen
tunnusmerkit