Kati Mikkola ja Vilma Vuorio · vellusten käytöstä uskonnon opetuksessa. Talvipäivillä 7....

SYNSYGUS

5/14SUOL RY

pääkirjoitus

2 Pääkirjoitus

3 Puheenjohtajan tervehdys

4 Tulevia tapahtumia

5 SUOL somessa

7 Edistyykö uskontojen kohtaaminen?

11 Syysseminaari Aholansaaressa

14 MATERIAALINEN ULOTTUVUUS / Uskonnon aineellinen ulottuvuus manifestoituu pyhissä esineissä

15 Afrikassa on vain ongelmia ja muita yleistyksiä

17 Ihmisoikeuksilla on kysyntää

18 Ihmisoikeuksia opettamassa

19 MATERIAALINEN ULOTTUVUUS / Onko materialla sijaa uskonnossa?

20 Vatikaanin seurapiiripalsta: Paavin suojelusenkelit

22 Taivaallista mannaa

23 Kirja-arvio

25 Ehtoollinen yhteisenä kokemuksena

26 Taitoja oppimaan! – Raamattu elämäntaitojen opettajana

30 Asiasta ja asian vierestä

32 Yhteystiedot

33 Paikalliskerhot

34 Hallituksen pöydältä

Kannen kuva: Anna Saurama

5/14

Toimituksen osoite [email protected]

Osoitteenmuutokset tms. [email protected]

Päätoimittaja Tiina Suvanen

Toimittajat Kristiina Holm, Jarno Parviola,

Outi Raunio-Hannula, Marja Tanhuanpää,

Kati Mikkola ja Vilma Vuorio

Taitto Sari Väkelä, [email protected]

Ilmoitushinnat 1/1 530 €,

takakansi 1/1 600 e, keskiaukeama 1200 €,

keskiaukeama nelivärisenä 1500 €, 1/2 350 €,

1/3 250 €, 1/4 220 €, 1/8 150 €

Painatus Päijät-Paino Oy

Julkaisija Suomen uskonnonopettajain liitto ry

Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n

jäsentiedote

PYHIÄ ESINEITÄ JA SUOJELUSENKELEITÄ

Niin syksy saapuu ja opettajat vajoavat aherrukseensa. Työtä on paljon, sitä ei käy kieltäminen. On uusia opiskelijoita, ryhmiä ja kollegoita, joita saa neuvoa

ja opettaa. On uusia projekteja ja kursseja, joihin uppoaa paljon aikaa. Aika ei todellakaan käy pitkäksi. Mutta käyhän toki kollega-rakas istumaan ja tartu tuoreeseen Synsygukseen. Elämä ei voi olla vaan puurtamista. Ihminen tarvitsee myös lepoa, luovaa joutilaisuutta, lasin viiniä, hämärässä loistavia kynttilöitä ja sielun ruokaa.

Tämänkertaisen lehden teemana on materiaalinen ulottuvuus. Uskontotie-teilijä Ninian Smartin mukaan materiaalisuus on yksi uskonnon seitsemästä dimensiosta. Muita ulottuvuuksia ovat Smartin mielestä opillinen, myyttinen, rituaalinen, kokemuksellinen, yhteisöllinen ja eettinen ulottuvuus. Materiaa-linen dimensio on monelle ihmiselle itsestään selvä. Onhan sitä koristeellisia temppeleitä, kirkkoja ja moskeijoita. Ja löytyyhän sitä monista kodeista uskonnollisia henkilöitä ja teemoja kuvaavia patsaita sekä kuvia. Kaikille materiaalisuuden merkitys ei ole kuitenkaan niin varmaa. Materiaalisuutta vastaan on taisteltu muun muassa kristinuskossa monet tovit. Tähän tema-tiikkaan pureutuu Jyri Komulainen, joka kysyy artikkelinsa otsikossa, että onko materialla sijaa uskonnossa.

Komulaisen lisäksi materiaalisuus teemaa pohtii Jarno Parviola, joka on sitä mieltä, että jokaisella itseään kunnioittavalla uskonnonopettajalla on oma pyhien esineiden kokoelma. Artikkelissaan Parviola tuo esiin erään luok-kahuoneen helmiä. Hyvin materiaalisella tasolla liikkuu myös Liisa Väisänen, joka valaisee jutussaan Sveitsiläiskaartin historiaa, tehtäviä ja pukeutumista. ”Paavin suojelusenkeleiden” historia on hyvin värikäs ja monivaiheinen, ei-vätkä he syyttä suotta pukeudu asuun, jossa on keltaista, sinistä ja punaista. Materiaalisuus on yhtenä ulottuvuutena Pasi Riepposen artikkelissa, jossa hän pohtii leivän ja viinin merkitystä kristinuskossa.

Materiaalisen ulottuvuuden lisäksi kuopsutamme toki muualtakin. Anna Saurama on tehnyt lehteen reportaasin SUOL ry:n syysseminaarista Aho-lansaaressa. Pasi Pulju on puolestaan kirjoittanut kirja-arvostelut muun muassa Heikki Räisäsen muistelmista ja Jouko Ruohomäen ja Jani Alatalon väitöskirjoista. Lehdestä löytyy myös artikkelit Teologien alumnipäivästä ja Ihmisoikeusliiton lokakuussa julkaisemasta selvityksestä, jossa tarkastel-laan etnisten ja kansallisten vähemmistöjen huomioimista oppikirjoissa. Eija Suokko kertoo jutussaan tulevasta Kiinan ja Tiibetin matkasta, johon vielä mahtuu mukaan. Kaikesta päätellen matkasta on tulossa ikimuistoinen.

Seuraavan lehden teema tulee olemaan hieman erilainen, sillä aloitamme Synsyguksessa uuden kauden. Tulevan kauden teemana on nykyhengellisyys ja kauden aloittavan lehden aiheena on mistä nykyhengellisyys ammentaa. Jos teema houkuttelee kirjoittamaan, ota rohkeasti yhteyttä minuun (osoite [email protected]).

Värikästä syksyn jatkoa Synsyguksen lukijoille!

Tiina SuvanenSynsyguksen päätoimittaja

JÄSENSIVUJEN SALASANA

Käyttäjätunnus: saaraSalasana: saaraLiiton internetsivut löydät osoitteesta: www.suol.fi

T oivottavasti syyslukukautesi on ol-

lut antoisa! Ruska ja kirpakat aa-

mut ovat juuri alkaneet piristää

unista töihinlähtijää tätä kirjoitettaessa.

Naapuritalo muistuttaa suurta viinin-

punaista mörköä, kun rakennuksen yltä

päältä peittävä köynnös on vaihtanut vih-

reänsä pois. Tuuli on kuitenkin jo alkanut

riisua sitä asustaan.

Työskentelen ensimmäistä vuotta ko-

koaikaisesti uskonnon opettajana. Ope-

tin jo muutaman vuoden ajan opintojeni

ohessa, mutta on aivan eri asia elää täy-

sipäiväisesti koulun arkea. Myönnän, et-

tä välillä on vauhti hirvittänyt. Ensimmäi-

nen jakso, ylioppilaskirjoitukset, useam-

man ryhmän arvioinnit ja jakson vaihde

– kouluvuoden alku ei ollut erityisen peh-

meä lasku. Kuitenkin mieleni täyttää on-

ni ja kiitollisuus. On ihmeellistä, minkä-

laista voimaa ja iloa antaa yhteys oppilai-

siin, opiskelijoihin ja kollegoihin. Yhtei-

sö todella kantaa. Ja koulun arki puksut-

taa eteenpäin: kuin juna se vie joka tapa-

uksessa perille. Kun turvavöiksi muistaa

vielä sitoa huumorin ja armollisen asen-

teen itseä kohtaan, matka taittuu sangen

mukavasti.

Käsitykseni oppiaineemme merki-

tyksestä vain vahvistuu entisestään, mi-

tä enemmän kokemusta karttuu. Luinkin

mielissäni uuden perusopetuksen ope-

tussuunitelman perusteluonnoksia. Ne

määrittelevät hyvin uskontoa yleissivis-

tävänä, kulttuurisena ja yhteiskunnalli-

sena, välttämättömiä tulevaisuuden tai-

toja tarjoavana oppiaineena. SUOL:in

peruskoulutyöryhmä laati yhdessä liiton

hallituksen kanssa vastikään lausunnon

POPS:in perusteluonnoksista. Ilmaisim-

me tyytyväisyytemme oppiaineemme ta-

voitteisiin, sisältöihin ja työtapoihin, jotka

mahdollistavat laajan uskontoihin ja kat-

somuksiin liittyvän yleissivistyksen.

OPS:in uusista painotuksista tervetul-

leina pidimme opiskeltavan uskonnon si-

säisen monimuotoisuuden korostamista

sekä ihmisoikeuskasvatuksen ottamista

selkeästi osaksi oppiaineen tavoitteistoa

ja sisältöjä. Oli myös mukavaa huomata,

miten aiemmin keväällä antamamme pa-

laute näkyi opetussuunnitelmaluonnok-

sen tietyissä täsmennyksissä. Ensimmäis-

tä kertaa arvioitavina olivat nyt myös us-

konnon eri oppimäärien tarkennetut si-

sältökuvaukset. Muistutimme miten tär-

keää on, että nämä täydentävät sisältöku-

vaukset ovat linjassa oppiaineen norma-

tiivisten, kaikille yhteisten tavoitteiden ja

sisältöjen kanssa. Lausuntokierroksen jäl-

keen opetussuunnitelman on määrä olla

valmis vuoden loppuun mennessä.

Olin aivan varma, että tässä kohtaa kir-

joittaisin jo lukion uusista tavoitteista ja

tuntijaosta. Toisin kävi: ratkaisua ei vie-

läkään ole tullut. Tämänhetkisen tiedon

mukaan tuntijako on menossa hallitus-

puolueiden puheenjohtajien keskustel-

tavaksi. SUOL on pysynyt kaikissa proses-

sin käänteissä alati valmiudessa vaikutta-

maan päättäjiin. Tahdon jo tässä vaihees-

sa kiittää liittomme aktiiveja ja kaikkia vai-

kuttamistyötämme tukeneita pitkäjäntei-

syydestä ja sisukkuudesta tässä ennakoi-

tua paljon pidemmäksi venyneessä pro-

jektissa. Työmme ansiosta päättäjillä on

varmasti käytettävissään pätevät asia-ar-

gumentit ratkaisun tekemiseksi, toivotta-

vasti niille myös annetaan riittävä paino-

arvo päätöksenteossa.

Arkeamme helpottamaan ja innoitta-

maan on tulossa kerrassaan loistavia se-

minaareja. Liittomme tapahtumista lä-

himpänä on suuren suosion saavuttanut,

erittäin ajankohtainen Sähköä uskonnon-

opetukseen, joka järjestetään 15.11. kus-

tannusosakeyhtiö Otavan tiloissa Helsin-

gissä. Siellä kuulemme muun muassa pe-

dagogiikasta sähköistyvässä maailmassa

sekä erilaisten alustojen, sivustojen ja so-

vellusten käytöstä uskonnon opetuksessa.

Talvipäivillä 7. helmikuuta puolestaan

otsikkona on Uskonto ja media, teema jo-

ka paitsi näkyy alati arjessamme, nyt myös

voimakkaammin tulevassa peruskoulun

opetussuunnitelmassakin. Tutustuttehan

ohjelmaan, joka on tässä Synsyguksessa,

paikalle on lupautunut joukko ansioitu-

neita puhujia. Aiemmin talvipäivät on pi-

detty samana viikonloppuna Educa-mes-

sujen kanssa, mutta tämä on jakanut jäse-

nistömme mielipiteitä. Tänä vuonna pää-

timme kokeilla seminaarin järjestämistä

eri viikonloppuna, jotta halukkaat pääse-

vät molempiin. Myöhemmin keväällä on

toki myös kevätseminaarimme, seuraat-

han tiedotustamme sen osalta.

Toivotan innostusta ja iloa työhösi

vuoden pimeimmälle ajanjaksolle. Toi-

vottavasti tapaamme seminaareissa, tule

vetämään hihasta, niin jutellaan!

Anna Saurama, [email protected]

P.S. Muistathan ehdottaa meille opettajaa,

joka mielestäsi ansaitsisi Vuoden uskon-

nonopettaja -tittelin.

PERUSOPETUKSEN UUSI OPETUSSUUNNITELMA VALMISTUU

puheenjohtajan tervehdys

3

tulevia tapahtumia

Jäseniltä toivotaan kommentteja sähköisen ylioppilaskokeen esimerkkitehtäviin osoitteessa digabi.fi

MARRASKUU

15.11.2014 SUOL ry:n seminaari ”Sähköä uskonnonopetukseen” järjestetään Helsingissä, kustannusosakeyhtiö Otavan tiloissa.

TAMMIKUU

Uskonnon preliminäärikoe 2014 ja peruskoulun päättökoe tulevat myyntiin tammikuun aikana. Voit tilata niitä osoitteesta [email protected] osoitteesta. Hinta 35 € / koe. Lisätietoa lehden sivulla 35.

HELMIKUU

7.2.2015 Talvipäivät teemalla ”Uskonto ja media” sekä Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous järjestetään Mäkelänrinteen lukiolla Helsingissä. Kaikilla osallistujilla on läsnäolo-oikeus, SUOL ry:n jäsenillä on lisäksi puhe- ja äänioikeus. Vuosikokouksen asiakirjat on nähtävillä viimeistään viikkoa ennen kokousta www.suol.fi -sivustolla.

MAALISKUU

20.3.2014 Uskonnon ylioppilaskirjoitukset. SUOL ry:n työryhmä tekee pisteytysohjeet korjauksen avuksi.

HUHTIKUU

18.4.2014 Kevätseminaari Helsingissä otsikolla ”Näkökulmia eurooppalaiseen kulttuurihistoriaan”. Seminaarin yhteydessä paikalliskerhojen edustajien tapaaminen.

ULKOMAILLE?

Pääsiäismatka Dresdeniin ja sen lähiympäristöön 2.–6.4.2015.

Kiinan/Tiibetin matka järjestetään kesäkuussa 2015.

Sisilian matka järjestetään lokakuussa 2015.

Ajankohtaisia tietoja tapahtumista ja tarkemmasta ohjelmasta www.suol.fi

Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan!

Taormina ja Etna

Kuva: Eija Suokko

LÄHDE MUKAAN SISILIAN KIERTOMATKALLE 10.–17.10.2015

Lähde mukaan henkeäsalpaavaan kauniisiin maisemiin Sisiliaan, Välimeren suurimmalle saarelle. Kulje mukana niin foinikialaisten, kreikkalaisten, roomalaisten kuin Bysantin, islamin ja paavinkin jalanjäljillä. Asiantuntijaoppaana matkalla on legendaarinen Silja Tuominen.

Ohjelmassa mm. Syracusa, Etna, Taormina, Agrigenton temppelilaakso ja Palermo.

Opintomatkan hinta noin 1670 euroa (19 lähtijää).

Ohjelmatiedustelut ja paikkavaraukset [email protected] tai puh. 0400 510 503.

4

Kesätauon jälkeen Synsyguskin on taas somessa. Elokuussa

kysyimme, mitä sovelluksia olette tableteillanne tai

älypuhelimillanne opetustyössä käyttäneet ja miten. Tässä

julkaisemme niistä parhaat palat. Ehdotusten lähettäneiden

kesken arvottiin 25 euron lahjakortti sovelluskauppaan ja

sen voitti Heli Mäntylä. Onnittelut Helille ja iso kiitos kaikille

vinkkejä lähettäneille!

S U O L s o m e s s aPARHAITA PALOJA SOVELLUKSISTA

”Quizlet.com on erittäin näppärä käsit-teiden harjoittelemiseen. Quizletissa on it-sessään se ominaisuus, että kun on syöttä-nyt käsitteen ja määritelmän, voi sovelluk-sen eri moodeilla Test, Learn, Scatter, Spa-ce Race harjoitella käsitteitä eri tavoin. Voi antaa käsitteitä yksin harjoiteltaviksi, mutta hauskempaa kahdestaan Alias-pelin tyyliin tai sanaselityksenä tai vaikkapa parien väli-senä kisana (mm. Scatter mittaa aikaa, Spa-ce Race oikeita tuloksia). Jos opiskelija luo itselleen oman tilin (jota voi ainakin lukio-laisille suositella, koska voivat sillä harjoi-tella myös hienosti kielten sanoja - lausuu ne ääneen), hän voi sinne kopioida opet-tajan tai jonkun muun tekemän ”pelin”.”

”Tallennukseen Dropbox, minkä vuoksi käytämme käsitekarttaohjel-mana MindJet Mapsia, josta saa siirret-tyä kartat DB:iin. Lempparisovellus on Explain Everything, jolla pystyy teke-mään todella monenlaisia asioita: dia-esityksiä, videoita, nauhoitettua ruutu-kaappausta nettisivusta, tehtäviä, jos-sa pitää siirrellä asioita jne. Esimerk-kejä: piiroksia ja tekstiä yhdistävä esi-tys aiheesta 2000-luvun Jeesus lukion UE3-kurssilla ja kymmenen tärkeim-män filosofin esittely FI1-kurssilla.”

”Socrativea olen myös käyttänyt ryhmätöiden kokoa misessa siten, että ryhmä on kirjoittanut oman vastauksensa näkyviin. Toimii ns. hiljaisen ryhmän kanssa, kun opiskelijoiden mielipiteitä/ajatuksia on perinteisessä keskustelussa vaikea saada esille esim. etiikan kursseilla. Onedriven avulla olen jakanut asia-kirjoja, tehtäviä ryhmille ja ryhmät/yksittäiset opiske-lijat ovat jakaneet töitään arvioitavaksi/kommentoita-vaksi minulle. Yhdellä kurssilla opiskelijat jopa koko-sivat oman ”kurssikirjan” muistiinpanoistaan ja kurs-sitöistään onedriveen ja minä kommentoin työn edis-tymistä...”

”Brainscape on Quizletiä muistuttava sivu, eli hyvä käsitteiden tai esim. henkilöiden kertaami-seen tai opettelemiseen. Erona Quizletiin mm se, että Brainscapessa opiskelijaa pyydetään jokai-sen käsitteen jälkeen itse arvioimaan, miten hy-vin hallitsee kyseisen käsitteen. Niinpä Brainscape seuraa opiskelijan edistymistä ja ohjaa harjoitte-lemaan nimenomaan opiskelijalle vaikeita käsit-teitä. Olen esim. vaatinut opiskelijoilta kertaus-kurssilla 75%:n hallintaa tietystä kokonaisuudes-ta (tämä perustuu siis itsearviontiin, joten huija-ta voi, mutta silloin huijaa myös itseään). Toimii hyvin myös puhelimella.”

”Socrative. Sillä pystyy ki-vasti järjestämään äänestyksiä tai kyselyitä. Toimii esimerkiksi ennakkotietoja kartoitettaessa tai kertaustilanteessa. Lisää: http://www.socrative.com/”

”Google Earth, Keynote, GoodRea-der (verraton appsi pdf-dokumenttien kanssa työskentelyyn). Sitten toki pil-vet, kuten Dropbox, Google Drive ja OneDrive.”

”Yhä tärkeämpi sovellus kännykässä on google drive. Se mahdollistaa paljon. Opiskelijat harvoin tarvitsevat erillisiä so-velluksia käyttääkseen nettiä, eli hyvä se-lain on perustavin ladattava. Jotkut käyt-tävät omia miellekarttaohjelmiaan. Aika moni juttu ei toimi puhelimilla, mutta blo-gia päivitetään kyllä Blogger-sovelluksella melko näppärästi. Twitter on siitä kätevä, että sen avulla voi kirjautua moneen pal-veluun ilman uutta tunnusta. Tableteilla erityisesti kannattaa käyttää myös jotain kuvankäsittelysovellusta maun mukaan. Myös jokin Diigon tapainen sovellus voi-si olla hyödyllinen linkkien talteensaami-seen ja jakamiseen.”

5

” Drive.Google.comista löytyviä työkaluja käytäm-me ahkerasti. Esitykset: Kun teemme ryhmätöitä, luon drivessa esityksen pohjan ja jaan sen ryhmälle. Tällöin kaikki pääsevät tekemään oman osuutensa samaan esitykseen. Asiakirja: jokainen voi kirjoittaa esseensä /esseen alun. Sen jälkeen voimme kaikki lukea ne ja-etuilta linkeiltä ja kommentoida. Opettavaista. Padlet-seinät ovat käteviä esim. erilaisten pohdin-tatehtävien tulosten keräämiseen, esim. http://pad-let.com/alainio/ipjvcnlly. Educaplay on sellainen, jos-ta voisi jatkossa löytyä ideaa...”

”Todaysmeet.com, johon ope voi ilman kir-jautumista luoda yhteisen viestiketjun. Esimer-kiksi voi kysyä eettisiä ajankohtaisia kysymyk-siä, ja ryhmän vastaukset tulee peräkkäin. Vas-taustilan voi jättää auki tunnista päivään, viik-koihin tai kuukaudeksi.”

”Quizletin, google driven ja onedriven olen käyttänyt ihan ”perinteistä” facebookia kirkko-historian kurssilla. Luotiin oma ryhmä, jonne oppilaat jakoi-vat tekemänsä videon ja ympä-ri kaupunkia ottamansa positii-visen ja negatiivisen uskonnon-vapauskuvat. Kun kuvat otet-tiin oppilaiden omilla kännyköil-lä, ne oli tosi kätevää jakaa kaik-kien nähtäväksi tänne.”

Lisäksi ryhmän keskusteluissa on suositeltu seuraavia: Bible quiz 3D, Kahoot, Morfo sekä erilaisia perusohjel-mia, kuten tekstinkäsittelyä, videokuvausta ja editoin-tia, esitysten tekemistä, käsitekarttoja, piirustus- ja ku-vankäsittelyohjelmia. Mm. Educaplay:iin, Kahoot:iin ja Quizlettiin on ryhmässämme jaettu valmiitakin teh-täviä! Käykäähän nappaamassa vinkit!

”Padlet-sovelluksella voi kysellä komment-teja sellaisista asioista, joihin opiskelijat eivät aina mielellään omalla nimellään vastaa. Vii-meksi käytin uskonnon tunnilla Padletiä si-ten, että pyysin opiskelijoita laittamaan Pad-letin seinälle opiskelijoiden tuntemia uskon-nollista yhteisöjä, joita sitten järjestelin eri luokitusten mukaan.”

”Pic Collage on hyvä ohjel-ma Ipad-pohjaisten kuvakol-laasien tekemiseen. Ohjelma hakee näppärästi kuvia netis-tä ja antaa muokata niitä sen verran näppärästi, että lyhy-essäkin ajassa saa kivoja ko-konaisuuksia tehtyä. Seiskani tykkäsivät kovasti keväällä.”

”Mulla on puhelimessa muslim pro-niminen sovellus. Siitä ollaan ihmetel-ty yläkoululaisten kanssa Mekan suun-taa ja rukousaikoja. Käytän sitä lähin-nä aiheeseen johdattelijana qibla-kom-passin kanssa siitä, että muslimit voi-vat olla ihan yhtä moderneja teknolo-gian kanssa.”

Outi Raunio-Hannula

”Answergarden.ch toimii tilanteissa, joissa haluaa opiskelijoilta nimettömästi sanoja, joiden esiintymistiheys suurentaa sanoja, syntyy sanapilvi, jossa eniten kir-joitetut sanat ovat isoimpina. Sopii esim kysymykseen ue3:ssa Mikä tekee ihmises-tä ihmisen? Tämän huono puoli kuten to-daysmeetinkin on se, että ope ei voi pois-taa asiattomia sanoja.”

”Thinglink.com sovelluksella opis-kelijat esittelivät jonkin Eurooppa-laisen kristillisen kirkon/luostari/py-hiinvaelluskohteen. Surveymonkey kyselytyökalulla loivat etiikan kyse-lyn, tekivät linkinlyhennyksen osoit-teesta ja kiersivät tekemässä pikagal-luppeja – toiset opiskelijat vastasivat kännyköillä kyselyihin. Monivalinto-ja olen kovasti harrastellut moodlen tenttityökalulla.”

”Padlet-sovellusta olen käyttänyt ryhmätöi-den kokoomiseen. Olen laittanut linkit sivuil-le jo ekalla tunnilla annettavaan lappuseen ja wilmaviestiin. ET5, jossa ei ole kirjaa, meillä on kiertävä sihteeri (eli vuorotellen joku kirjoittaa tunnilla), joka kokoaa padlet-seinälle muistiin-panot. Näin kaikki saavat muistiinpanot, mut-ta aikaa jää enemmän keskusteluun, jota eri-tyisesti ET:ssa painotetaan. Padlet-seinät olen koonnut myös ue3 ja ue4-kursseilla niin, että olen itse bongaillut sinne aiheisiin liittyviä vide-oita, elokuvia ja nettisivuja, joita ei ehditä tun-nilla kokonaan tai ollenkaan katsomaan, mut-ta joiden kautta aiheita pääsee syventämään.”

6

Alumnipäivän alustuksen piti Hel-

singin yliopiston teologisen tie-

dekunnan dekaani, uuden testa-

mentin eksegetiikan professori Ismo Dun-

derberg, joka johdatti kuulijat päivän ai-

heeseen kertomalla tiedekunnassa toi-

mivista huippuyksiköistä: Järki ja uskon-

nollinen hyväksyminen ja Pyhät tekstit

ja traditiot muutoksessa. Järki ja uskon-

nollinen hyväksyminen -huippuyksik-

köä johtaa varadekaani ja ekumeniikan

professori Risto Saarinen ja Pyhät teks-

tit ja traditiot muutoksessa -huippuyksi-

köä johtaa vanhan testamentin ekseget-

iikan professori Martti Nissinen. Rahoi-

tuksensa huippuyksiköt saavat Suomen

Akatemialta. Molemmat huippuyksikköt

ylläpitävät blogeja, joista voi lukea tutki-

muksen uusista tuulista (http://blogs.hel-

sinki.fi/reasonandreligiousrecognition/

ja http://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/).

SUVAITSEVAISUUDEN LISÄKSI YHTEISIÄ PÄÄMÄÄRIÄ

Suomen Akatemian tutkimuksen huip-

puyksikön Järki ja uskonnollinen hy-

väksyminen (Reason and Religious Re-

gocnition) johtaja, Risto Saarinen pai-

notti puheenvuorossaan, että uskonto-

jen kohtaaminen liittyy myös muihin tie-

dekunnan hankkeisiin. Tästä esimerkiksi

Saarinen nosti akatemiaprofessori,

dosentti Elinan Vuolan johtaman orto-

doksista kirkkoa, vanhoillislestadiolai-

suutta ja Suomen juutalaisia koskevan

tutkimushankkeen (tutkimushanke on

nimeltään Ruumiillinen uskonto. Ruu-

miillisuuden ja sukupuolen muuttuvat

merkitykset uskonnollisen identiteetin

nykymuodoissa Suomessa).

Johtamastaan huippuyksiköstä Saari-

nen kertoi sen verran, että hankeessa on

kolmen ryhmän tutkimuksia. Dunderber-

gin johtama ryhmä tutkii antiikin aikaa,

varhaiskristillisyyttä ja kristinuskon, is-

lamin ja juutalaisuuden kohtaamisia tä-

nä aikana. Uskonnonfilosofian profes-

sori Virpi Mäkisen ja antiikin tutkimuk-

sen professori Taneli Kukkosen johtaman

ryhmän kiinnostuksen kohteena ovat su-

vaitsevaisuuskeskustelut keskiajasta va-

listukseen. Tämän tutkimusryhmän pii-

rissä tehdään myös islamiin liittyvää tut-

kimusta. Kolmatta tutkimusryhmää vetää

uskonnonfilosofian professori Sami Pihl-

ström ja sen tutkimusaiheet sijoittuvat ny-

kypäivän uskonnollisuuteen.

Saarinen avasi puheenvuorossaan

huippuyksikön englanninkielisessä

nimessä esiintyvää käsitettä recognition,

jonka määrittelyssä hän lähti liikkeelle sa-

nan tunnustaminen merkityksestä. Saari-

sen mielestä recognition ei käänny hyvin

suomeksi ja että sanan merkitys sijoittuu

johonkin tunnustamisen ja samanmie-

lisyyden välille. Se on vahvempaa kuin

pelkkä tunnustaminen, mutta heikom-

paa kuin samanmielisyys.

Olennainen kysymys on: miten moni-

kulttuuriset ryhmät voivat toimia yhdessä

ja elää rauhassa? Usein tahtoo olla niin, että

erilaiset väestöryhmät elävät omissa ghet-

toissaan. Toisia suvaitaan/siedetään, mut-

ta heidän kanssaan ei halua olla tekemissä.

Saarisen mukaan ghettoutunut yhteiskun-

ta tarjoaa hedelmällisen alustan radikaa-

lien pienryhmien toiminnalle. Lääkkeek-

si tällaiseen tilanteeseen Saarinen tarjoaa

vastavuoroisen tunnustamisen politiikkaa.

Suvaitsevaisuuden lisäksi tarvitaan sitou-

tumista yhteiskuntaan. Erilaisten ryhmien

välillä ei tulisi pyrkiä yksimielisyyteen, vaan

yhteiseen päämäärään. Tällaisena yhteise-

nä päämääränä voisi esimerkiksi olla rau-

ha tai oman yhteisön toimivuus.

USKONTOJEN KOHTAAMISTA KÄYTÄNNÖSSÄ

Saarisen puheenvuoron jälkeen vuorossa

oli paneelikeskustelu uskontojen kohtaa-

misesta käytännössä. Aiheesta keskuste-

lemassa olivat lastentarhanopettaja Silja

Lamminmäki-Vartia, kansainvälisen työn

ja lähetystyön pappi Mark Saba sekä sai-

EDISTYYKÖ USKONTOJEN KOHTAAMINEN?

Tämänvuotinen Teologian alumnipäivä pidettiin

maanantaina 8.9.2014 Helsingin yliopiston

päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Alumnipäivien

teemana oli Edistyykö uskontojen kohtaaminen?

Outi Raunio-Hannula

Auli Vähäkangas, Mark Saba, Silja Lamminmäki-Vartia ja Virpi Sipola puhumassa.

7

raalapappi Virpi Sipola. Keskustelua oh-

jasi sielunhoidon yliopistonlehtori, do-

sentti Auli Vähäkangas.

Vähäkankaan ensimmäinen kysymys

koski sitä, miten uskonnollisuus ja sen

muutokset näkyvät nykypäivänä. Kes-

kustelun aloitti sairaalapappi Virpi Si-

pola, jonka mukaan uskonnollisuus nä-

kyy sairaalamaailmassa monella tavalla.

Potilas saattaa haluta rukoilla tai nauttia

ehtoollista. Hänen yöpöydällään voi ol-

la risti tai hän haluaa kuunnella hengel-

listä musiikkia. Joskus voi olla niin, että

hoitajat ottavat häneen yhteyttä ja ker-

tovat potilaalla olevan ahdistusta, johon

heillä ei ole keinoja. Sipola näkee työnsä

moniammatillisena ja kertoo, että hoi-

totyössä ihmisen hengellisyys nähdään

voimavarana.

Lastentarhanopettaja Silja Lammin-

mäki-Vartian mukaan päiväkodin arkea

ovat lukuisat kielet, kulttuurit, uskon-

not ja uskonnottomat. Konkretisoidak-

seen tilannetta Lamminmäki-Vartia ker-

too hänen päiväkodissaan olevan lap-

sia kuudestatoista eri kulttuurista. Päi-

väkoti on myös työyhteisönä varsin mo-

ninainen: työntekijätkin tulevat erilai-

sista lähtökohdista. Uskonnollisuus ja

kulttuurilliset kysymykset näkyvät hy-

vin konkreettisesti päiväkodin arjessa.

Joudutaan miettimään mitä juhlia vie-

tetään ja mihin tapahtumiin kukin voi

osallistua. Lamminmäki-Vartian mu-

kaan uskonnollisuuden nousee päivä-

kodissa esiin myös kuoleman tapausten

yhteydessä. Hänen näkökulmastaan lap-

set ovat hyvin henkisiä, jos heille anne-

taan tähän mahdollisuus.

Kansainvälisen työn ja lähetystyön

pappi Mark Saba näkee monikulttuuri-

suuden lisääntyneen kerhoissa, aikuis-

rippikouluissa ja toimituksissa. Käytän-

nönesimerkkinä Saba kertoi tilanteesta,

jossa toista uskontoa edustava isä oli soit-

tanut ja kysynyt häneltä, millaista toi-

mintaa seurakunnan sählykerhoon kuu-

luu. Kyseinen isä oli ollut huolissaan sii-

tä, että hänen lapselleen ”syötetään” ker-

hossa uskontoa. Monikulttuurisuuden

lisääntyminen kouluissa näkyy Saban

mukaan siinä, että vanhemmille suun-

nattuja ohjeita tulee antaa yhä useam-

malla kielellä. Toimituksissa monikult-

tuurisuus näkyy Saban mielestä niin, et-

tä yhä useammin toimituksiin osallistu-

jat tulevat erilaisista kulttuureista. Esi-

merkkinä Saba kertoo tilanteesta, jossa

kastettavan lapsen toinen vanhempi on

evankelis-luterilainen ja toinen jotakin

muuta uskontokuntaa edustava. Saban

mukaan tilanteessa on olennaista py-

sähtyä keskustelemaan molempien van-

hempien odotuksista ja rooleista. Mo-

lempien osapuolisen tulisi tuntea osal-

lisuutta ja keskustelun edetä dialogina.

Toisena Vähäkangas kysyi monikult-

tuurisuuteen liittyvistä jännitteistä ja

miten niitä tulisi kohdata. Lamminmäki-

8

Vartian mukaan päiväkotiin kuuluvat

samat jokavuotiset keskustelut joulu-

ja kevätjuhlista kuin kouluihinkin. Li-

säksi saatetaan käydä keskustelua siitä,

saako lapsi osallistua enkelikuvaelmiin.

Lapsen esiopetukseen kuuluu keskuste-

lu vanhempien kanssa katsomusasioista,

jolloin voidaan jakaa näkemyksiä puolin

jos toisin. Päiväkodissa uskontokasva-

tusta ei mielletä enää kristinuskoon kas-

vatukseksi, vaan se nähdään omaan us-

koon kasvamisena. Lamminmäki-Vartia

näkee valitettavana asiana sen, että vä-

hemmistöuskonnot nähdään usein kiel-

tojen kautta. Keskustelu liikkuu liikaa

sen ympärillä, mitä ei saa syödä tai teh-

dä. Hänen mielestään muiden uskonto-

jen juhlia tulisi ottaa päiväkodin juhla-

kalenteriin. Muiden uskontojen juhliin

tulisi voida osallistua mielenkiinnolla.

Tämä vaatii muutosta myös vanhemmil-

ta: pitäisi päästä pois ajatuksesta ”minä

en/me emme kuulu tähän uskontoon”.

Lamminmäki-Vartian mukaan vanhem-

pien asenteet heijastuvat lasten asentei-

siin, vaikka toki myös lapset itse osaavat

olla asenteellisia.

Jännitteistä puhuttaessa Sipola nostaa

esiin potilaan oikeudet. Hoitohenkilökun-

nalla on velvollisuus tukea sairasta kuo-

leman edessä. Hengellisyyden ja henkis-

ten tarpeiden kohtaaminen kuuluu hoito-

henkilökunnan ammattitaitoon. Sipolan

mukaan yleinen kritiikin kohde on se, et-

tä sairaalassa on vain evankelis-luterilai-

nen sairaalapappi. Sipola haluaa kuiten-

kin muistuttaa, että papin tehtäviin kuu-

luu järjestää muiden uskontojen spesialis-

teja paikalle, jos potilas näin haluaa.

Saba kertoo saaneensa maahan-

muuttajilta palautetta siitä, että Suo-

men evankelis-luterilainen kirkko näyt-

tää heidän silmiinsä heikolta. Maahan-

muuttajat kysyvät Sabalta, mikä teidän

kirkko oikein on. Miksi se näyttää niin

”pliisulle”? Miksi kirkossa työskentele-

vät ihmiset näyttävät erilaisilta kuin hei-

dän kotimaassaan? Miksi kirkkoraken-

nukset ovat niin tavanomaisia? Monil-

le suomalainen kulttuuri on jotain ai-

van uutta ja tämän vuoksi kirkkokin voi

tuntua vieraalta.

Keskustelu kirvoitti myös yleisön

kysymään. Yleisöstä kysyttiinkin, että

miksi yhteistyö on helpompaa uskonto-

jen välillä kuin uskovien ja ateistien vä-

lillä. Lamminmäki-Vartian mukaan us-

konnottomista puhuttaessa on huomioi-

ta se seikka, että tilastollisesti uskonnot-

tomiin luetaan esimerkiksi Suomen isla-

minuskoiset ja helluntailaiset, jotka eivät

suinkaan miellä itseään uskonnottomik-

si. Lamminmäki-Vartia jatkaa sanomal-

la, että myös uskonnottomien perheiden

lapset tarvitsevat tietoa uskonnoista. Si-

pola puolestaan näkee eksistentialistis-

ten kysymysten yhdistävän kaikkia.

RIITTÄÄKÖ SUVAITSEVAISUUS?

Illan toisen paneelin keskustelijoina toi-

mivat väestöliiton monikulttuurisuus-

asiantuntijana toiminut Maryan Abdul-

karim, kirkon uskonkasvatussihteeri

Pekka Yrjänä Hiltunen, kirkon ulkomaa-

navun toiminnanjohtaja Antti Pentikäi-

nen ja akatemiatutkija Pamela Slotte. Pa-

neelin puheenjohtajana toimi sosiaali-

etiikan professori Jaana Hallamaa.

Akatemiatutkija Pamela Slotte toi

paneelissa esiin ihmisoikeusnäkökul-

man. Vaikka joissakin päin maailmaa

minimaalinen suvaitsevaisuus olisi jo

paljon, ihmisoikeuden näkökulmasta

se ei riitä. Suvaitsevaisuus on poistet-

tavissa. Tällöin enemmistö voi jyrätä

ne ihmiset, jotka ovat eri mieltä heidän

kanssaan. Enemmistön valta ei voi kui-

tenkaan jyrätä ihmisoikeuksia. Ihmis-

oikeudet takaavat tyydyttävät elinolot

kaikille. Ihmisoikeuksien mukaan mo-

ninaisuus tulee tunnistaa ja sitä kuuluu

kunnioittaa. Uskonnollisen plularismin

vaalimisen tulisi kuulua valtion tehtä-

viin. Slotten mukaan on toki olemas-

sa rajat sille, mitä on kunnioitettava ja

suojeltava. Näiden rajojen tarkoitukse-

na on turvata yleinen turvallisuus, mo-

raali ja terveys.

Voiko uskonto sitten antaa rajat sille,

mitä kunnioitetaan? Tästä on kysymys

esimerkiksi uskonnon herjauksen tapa-

uksessa. Länsimainen juridinen kehys

näyttäytyy jossain määrin sellaisena, et-

tä se ei ymmärrä mikä on pyhää ja totta

uskonnolliselle ihmiselle.

Uskonnon herjausta vaativaa lakia

on vastustettu muun muassa sillä perus-

teella, että on oltava mahdollista keskus-

tella uskonnosta kriittisesti. Uskontotie-

don tärkeyttä on alleviivattu. Samoin on

painotettu uskontodialogia ja vapautta-

vaa yhteiskuntadialogia.

Slotten mukaan on suvaittava sellais-

ta mikä loukkaa ja häiritsee. On oleellis-

ta kyseenalaistaa.

Slotte korostaa, että ihmisoikeudet

suojelevat yksilöitä, eivät uskontoja. Ih-

misoikeustuomioistuimet eivät myös-

kään ota kantaa uskonnollisten yhtei-

söjen sisäisiin kiistoihin. Ihmisoikeuk-

sien näkökulmasta suvaitsevaisuus ei

ole vapaaehtoista. Ihmisoikeusjuridiik-

ka edellyttää sitä kaikilta. Slotte lopet-

taa puheenvuoronsa pohtimalla filosofi

Charles Taylorin vanavedessä, että miten

vaikeaa on vahvistaa suvaitsevaisuutta.

Hänen mielestään sekulaari uskonto ei

tarjoa tarpeeksi tukea suvaitsevaisuu-

delle vaan tarvitaan sitoutumista, jota

uskonnot perinteisesti tarjoavat ja joka

tarjoaa pitkäkestoisemman tavan toteut-

taa ihmisyyttä.

Kirkon ulkomaanavun toiminnan-

johtaja Antti Pentikäinen aloitti väkeväs-

ti toteamalla, että jos Suomessa tapahtuu

terrorismia, olemme kaikki epäonnistu-

neet. Meillä on kiire toimia.

Pentikäisen mukaan uskonnollisissa

kriiseissä ”äiti on tehokkaampi kuin len-

nokkiohjus ”, jolla hän tarkoittaa sitä, et-

tä jos taistelijat uskovat tulevaisuuteen,

he haluavat sopua. Uskonnolla on oma

merkittävä roolinsa konfliktien ratkaise-

misessa. Uskonnon merkityksestä kertoo

myös se, että vain uskonnolliset johtajat

voivat liikkua rauhattomilla alueilla on-

gelmitta, kun kaikki muut surmataan.

Pentikäinen kertoo, että kun soma-

lialaisen Al-Shabaab-ryhmän taisteli-

joilta oli kysytty, että miksi he ovat liit-

tyneet ryhmään, yhtenä vahvana syynä

oli ollut se, että he kokevat islamin ole-

van uhattuna. Samantyylistä uhkaa ko-

ki Pentikäisen mukaan myös norjalainen

Anders Breivik. Breivikin uhkakuvana

9

oli tosin, että islaminuskoiset hyökkää-

vät. Yhteistä näillä ääripäille on se, että

molemmat päätyvät tappamaan omiaan.

Lisäksi he lietsovat toisiaan.

Pentikäinen näkee, että uskovaisten

tulisi nousta puolustamaan toisiaan.

Esimerkkinä hän käyttää amerikkalais-

ta Shoulder to shoulder – yhteisöä, jonka

kristityt perustivat puolustaakseen mus-

limien oikeuksia. Pentikäisen mukaan

näin tulisi tehdä myös Suomessa.

Suomalaisten tuli nousta puhumaan

moskeijan ja imaamien koulutuksen

puolesta. Poliisin tulisi tehdä yhteistyö-

tä islam keskusten kanssa radikalismin

estämäksi. Pentikäinen esittää, että kes-

kuksille tulisi antaa pääasiallinen vastuu

radikalismin estosta. Jos joku keskuksen

kävijöistä toisi esiin radikaaleja ajatuk-

sia, tulisi keskustelu käydä aluksi keskuk-

sen omassa piirissä. Jos keskustelu ei kui-

tenkaan tuottaisi tulosta, otettaisiin polii-

si mukaan asiaan.

Kirkon uskonkasvatussihteeri Pekka Yr-

jänä Hiltunen aloitti puheenvuoronsa vas-

taamalla kysymykseen: riittääkö suvaitse-

vaisuus? Hiltusen vastaus oli napakka: ei rii-

tä. Hänen mukaansa suvaitsevaisuus pitäi-

si korvata sanalla tasa-arvo, johon sisältyy

samanarvoisuutta. Hiltunen kokee evanke-

lis-luterilaisen kirkon edustavan nyky-Suo-

messa erilaisuutta, ei enää kansankirkkoa.

Kirkon onkin syytä pohtia identiteettiään ja

miettiä: kuka käy dialogia.

Jokaisen olisi myös siitä miettiä, että

mikä on minun identiteettini suhteessa

toiseen. Hiltusen mukaan uskontodialogi

on enemmän kuin toimintaa. Se on myös

eettistä toimintaa ja mystiikkaa. Hiltusen

mielestä kirkko tarvitsee myös uskontote-

ologiaa, jos se haluaa keskustella järkevästi

toisten uskovaisten kanssa. Hiltunen näkee

kristosentrinen pluralismin yhtenä vaihto-

ehtona. Kristus kun elää teologisesti rau-

hassa muiden kanssa. Miten kristosentri-

nen pluralismi sitten elää suomalaisessa

kontekstissa? Hiltusen mukaan tämä nä-

kyy siinä, että 2/3 kristityistä tulkitsee us-

konasioita toisin kuin länsimainen teologi.

Hiltunen on huolissaan myös maa-

pallon eettisestä tilanteesta ja hänen mu-

kaansa eettisellä puolella on tehtävää

enemmän kuin ”yhden elämän verran”.

Eettinen puoli kuitenkin yhdistää eri ta-

valla ajattelevia. Vuorisaarnan ajatuksia

löytyy kaikista uskonnoista.

Paneelin viimeisenä puhujana sai

omasta tahdostaan olla väestöliiton moni-

kulttuurisuusasiantuntijana toiminut Ma-

ryan Abdulkarim , joka tituleerasi itsensä

mustaksi muslimifeministiksi. Abdulka-

rim halusi puheenvuorossaan kommen-

toida edellisien puhujien puheenvuoro-

ja. Ihmisoikeuksista puhuneen Slotten pu-

heenvuoroa Adbulkarim kommentoi sa-

noen, että hänen mielestään päättäviin eli-

miin tulisi saada uskontoa harjoittavia ih-

misiä. Muuten aihe ei kosketa päättäjiä.

Terrorismia puheessaan sivunneelle Pen-

tikäiselle Abdulkarim halusi sanoa sen, et-

tä ihmiset ovat liian nopeita pyytämään an-

teeksi. Abdulkarimin näkemyksen mukaan

eurooppalaiset muslimit pyytävät liian ha-

nakasti anteeksi esimerkiksi isis-taistelijoi-

den puolesta. Abdulkarim kertoo isis-tais-

telijoiden ajatuksien nojaavan islamin op-

piin, jota ei kunnolla lännessä tunneta. Ku-

ka voisi kertoa tästä opista ja puhua näiden

muslimien puolesta, jotta länsimainen ku-

va asiasta ei olisi niin yksipuolinen?

Lisäksi Abdulkarim nostaa esiin sen,

että myös kantasuomalaiset syrjäytyneet

ovat vaarassa ajautua terrorismiin. Näistä

kantasuomalaisista terrorismiin hakeutu-

neista ei vaan julkisuudessa puhuta. Aihe

ei siis kosketa vain muslimeita, vaan ihan

kaikkia suomalaisia.

Abdulkarim näkee, että muslimimai-

den uutisointi on ylipäänsä negatiivises-

ti sävyttynyttä.

Hänen mukaansa kyse ei ole kuiten-

kaan jumalien välisistä konflikteista, vaan

ihmisten välisistä asioista.

LOPUKSI

Riittääkö suvaitsevaisuus? -paneelin lop-

pusanojen sanominen kuului sosiaalietii-

kan professori Jaana Hallamaalla. Halla-

maa kiteytti paneelin mietteitä sano-

malla: ”suvaitsevaisuus voidaan hylätä.

Muut työnnetään reunalle”. Hänen mu-

kaansa ihmisillä on tapana omia ”meikä-

läisyys” ja tehdä muista muita. Ulkoreu-

nalle joutuneiden osana on tuntea epätoi-

voa ja pelkoa. Hallamaa näkee, että kon-

fliktista on kuitenkin voimaa. Väkivaltai-

sessakin konfliktissa on voimaa. Halla-

maa nostaa syyttävän sormensa hiljaista

enemmistöä kohtaan, sillä hänen mie-

lestään eskaloituminen johtuu siitä, että

enemmistö ei tee mitään. Suurin osa sa-

noo, että ” Ei kuulu meille”.

Kuuluuhan asia sinulle?

Teksti ja kuva: Tiina Suvanen

10

Körttiläisyys, Paavo Ruotsalainen,

paholainen kautta aikojen, helve-

tin historia, peruskoulun uskonnon

opetussuunnitelmaluonnokset sekä video-

muotoinen matkakertomus liiton Länsi-

Afrikkaan kohdistuneelta opintomatkalta

– seminaarin virallinen ohjelma oli varsin

monipuolinen. Vielä kun saaressa vietet-

tiin liki kaksi vuorokautta yhdessä, jäi ai-

kaa ohjelman ohella mitä monimuotoisim-

mille kollegoiden välisille keskusteluille.

Viikonloppu oli kerrassaan voimauttava.

HERÄNNÄISYYDEN LÄHTEILLÄ

Meinasihan siinä vähän kiire tulla, kun

koululta lähti perjantai-iltapäivänä paine-

lemaan kohti Helsingin keskustaa ja nyky-

taiteen museo Kiasman linja-autopysäkkiä.

Eväät repussa olikin helpottavaa työviikon

päälle istahtaa bussiin, sillä nyt ei olisi tun-

teihin kiire minnekään. Matka sujui rattoi-

sasti kollegoiden kanssa kuulumisia vaih-

dellessa. Välillä pysähdyttiin, ja autoon

nousi lisää uskonnonopettajia. Saavuimme

Nilsiään iltayhdentoista kieppeissä. Aholan-

saaren laiva odotti syysillan pimeydessä ja

puksutti meidät saareen. Majoitusraken-

nuksesta löytyi katettuna herkullinen ilta-

pala, jonka syötyämme kävimme maate.

Lauantaiaamu valkeni kirpakkana.

Tuhdin ja maukkaan aamupalan jälkeen

etsiydyimme Paavon pirtille, jossa mei-

tä odotti Aholansaaren toiminnanjohtaja,

Tytti Lintunen. On koko lailla eri asia op-

pia historiaa autenttisessa ympäristössä

asiantuntevalta henkilöltä, kun lukea si-

tä kirjoista – vielä kun mukana on ripaus

huumoria ja värikkäitä kielikuvia. Saim-

me kuulla Lintuselta Paavo Ruotsalaisen

elämästä sekä Aholansaaren historiasta ja

nykypäivästä tiiviin katsauksen.

Paavo oli ”mitä piikkisin mies”, joka ei

elämässään välttynyt ”Jumalan rautaruos-

kalta”. Paavo löysi 22-vuotiaana avun hen-

gelliseen ahdistukseensa jyväskyläläisen

sepän, Jaakko Högmanin luota. Vähitellen

hän itse alkoi saada jalansijaa herätysliik-

keessä, ja tuli tunnetuksi myös väkevänä

sielunhoitajana. Jopa kuopiolaiset lääkärit

saattoivat lähettää Aholansaareen potilaan,

jota eivät itse enää kyenneet auttamaan.

Paavo rakensi pirttinsä Aholansaa-

reen vävyjensä kanssa 1830-luvulla. Tuol-

ta ajalta ovat peräisin Paavon ja hänen vai-

monsa Riitan kamarit. Savupirtin puoli,

joka toimii nykyisin seuratupana, raken-

nettiin Paavon kuolinvuonna 1852. Paa-

vo kuoli tammikuussa, ja tupa rakennet-

tiin saman vuoden kesällä.

Herätys oli Ukko-Paavon aikaan moni-

muotoista. Sellaista järjestäytynyttä yhdis-

tystä, jollainen herännäisyys tänä päivänä

on, ei muodostunut vielä Paavon elinaika-

na, mutta hänen vaikutuksensa körttiläi-

syyteen on toki kiistaton. Monipuolinen

tietopaketti sekä Paavo Ruotsalaisen, Aho-

lansaaren että herännäisyyden historiasta

löytyy Aholansaaren kotisivuilta.

IKUINEN PIINAHELVETTI?

Pirtiltä siirryimme päivän jo paistaessa

täydeltä terältä takaisin majoitusraken-

nukseemme, jonka pääsali toimi semi-

naarin luentojen pitopaikkana. Helsingin

yliopiston Uuden testamentin eksegetii-

kan dosentti, tietokirjalija ja Kuopion Pui-

jon seurakunnan kappalainen Kari Kuula

oli saapunut paikalle johdattaakseen mei-

dät kadotuksen ja paholaisen teologian

kehitysvaiheisiin.

Kari Kuulan luentojen materiaalit ovat

saatavilla liiton kotisivuilla. Kannattaa

myös vierailla Kuulan omalla sivustolla,

Sumua laiturilla.

SYYSSEMINAARI AHOLANSAARESSA

Paavo, Perkele ja kadotuksen

alho. Kovin oli synkeä nimi

liittomme seminaarilla mitä

kauneimpana, aurinkoisimpana

viikonloppuna Nilsiän

Aholansaaressa 12.–14.9.2014.

Aamu sarastaa Aholansaaressa.

11

pinallinen enkeli, tämän maailman hallit-

sija ja evankeliumin vihollinen. Uudessa

testamentissa Jeesuksen toiminta näyttäy-

tyy taisteluna pahaa vastaan. Myös alku-

kirkon tehtävä oli saattaa pakanat ”Saata-

nan vallasta Jumalan luo”. Pahan lopulli-

nen kohtalo on oleva kadotus.

Varhaisen kirkon diabologia ankkuroi-

tuu Raamattuun. Teologit pohtivat muun

muassa sitä, miksi Paholainen lankesi, ja

miksi hän ei voi pelastua? Jälkimmäiseen

kysymykseen liittyen tosin on vähem-

mistönäkemys, jota edustivat esimerkik-

si kirkkoisät Origenes ja Gregorios Nyssa-

lainen. Paholainenkin voi parantua, sillä

hänet on alkujaan luotu hyväksi. Hänes-

sä on siis tarttumapinta hyvälle. Paha on

hyvän puutetta, eivätkä sen vaikutukset

voi olla ikuisia.

Oman lukunsa diabologian oppihisto-

riassa muodostavat Antikristusta koskevat

käsitykset. Antikristus on puhtaasti kristil-

linen idea, sillä se edellyttää Kristuksen ja

inkarnaation. Kuula kertoi muun muassa

Hippolytoksesta, ”johtavasta antikristolo-

gista”, ja hänen teologiastaan.

Keskiajalla Paholainen vaikuttaa kaik-

kialla: uskotaan riivaukseen, on eksorkis-

mia, erämaaisien ja luostariin vetäytyvien

”sitomiskilvoittelua” Paholaista vastaan

sekä noitavainoja (joita on kylläkin nyky-

tutkimuksen valossa suuresti liioiteltu).

Paholaisusko näkyy myös kuvataiteen rik-

kaassa symboliikassa sekä runsaana kan-

santarinaperinteenä, jossa Paholainen on

paitsi pelottava, myös usein narrattava ja

naurettava.

Muun muassa empirismin ja rationa-

lismin myötä paholaisusko hiipuu 1600-lu-

vulta lähtien. Kristikunnan diabologia ja-

kaantuu perinteiseen runsaampaan lin-

jaan ja uudempaan karsivaan linjaan.

SIIONIN VIRRET

Kuulan antoisien luentojen jälkeen oli

ohjelmassa tulevan peruskoulun ope-

tussuunnitelman 2016 uskonnon perus-

teluonnosten tarkastelua. Opetussuun-

nitelmatyöryhmään kuuluva Jarno Par-

viola oli paikalla haastateltavana. Hän

kertoi työstä, jota uskonnon eri oppimää-

josta löytyy muun muassa hänen loistava

kuunnelmasarjansa Helvetin historiasta.

Päivän ensimmäisen luennon otsik-

kona oli Helvetin historia – kristikunnan

versioita kadotettujen kohtalosta. Kuulan

mukaan kadotus tuntuu olevan kipeä tee-

ma nykyteologialle. Kuitenkin se on ollut

läsnä alusta asti, ja erityisesti Jeesus puhui

kadotuksesta paljon. Kuula tuntee aiheen-

sa kuin omat taskunsa, ja loihti eteemme

johdonmukaisen kaaren kadotuksen mer-

kityksen muotoiluista aina Vanhan testa-

mentin ajoista tähän päivään.

Vanhassa testamentissa ei ole toivoa

tuonpuoleisuudesta, sen vallitsevan käsi-

tyksen mukaan elämä päättyy kuolemaan.

Kuolemanjälkeinen tyhjyys kohtaa kaik-

kia tasavertaisesti. Tuonpuoleisuususko

ja ajatus erillisestä sielusta ja sen kuole-

mattomuudesta tulee juutalaiseen ajat-

teluun kreikkalaisista vaikutteista. 300-lu-

vulla eKr. kreikkalainen poliittinen hallin-

to ja sen myötä myös kieli ja ajattelu leviää

kaikkialle Välimeren maailmaan.

Uudessa testamentissa luodaan var-

sinainen pohja helvettiopille. Jeesus pu-

hui paljon kadotuksesta, hän oli syntis-

ten ystävä, mutta kutsui kääntymykseen.

Viimeisestä tuomiosta puhutaan tarkim-

min Matteuksen evankeliumissa ja Johan-

neksen ilmestyksessä. Ikuisen piinahel-

vetin mallia usein pidetään Uuden testa-

mentin vallitsevana käsityksenä helvetis-

tä, mutta tosiasiassa eri kirjojen mainin-

nat aiheesta ovat niukat, ja käsitystä tuos-

sa vaiheessa vasta etsittiin.

Esimerkiksi Paavalin ja Johanneksen

mukaan syntiset tuhoutuvat, raukeavat

tyhjiin. Suomenkielisessä Raamatussa

Paavalin kohdalla muun muassa kreikan-

kielen sanat apollyymi ja apoleia on kään-

netty kadotukseksi vaikka niillä on pikem-

minkin tuhoutumisen merkitys. Matteuk-

sen linjan mukaan syntisiä rankaistaan

kauan, ehkä ikuisesti. Aina emme kuiten-

kaan tiedä, koska sanojen käyttö on tarkoi-

tettu retoriseksi tehokeinoksi, koska kir-

jaimellisesti otettavaksi. Uusi testamentti

tarjoaa siis useita näkemyksiä. Suurin osa

sen kirjoittajistahan ei puhu kadotukses-

ta mitään, vaan on kiinnostuneempi kris-

tillisen sanoman positiivisesta puolesta.

Kuula esitteli eri vuosisatojen teologi-

en muotoiluja kadotuksesta vanhan kir-

kon ajoista keskiajan kautta reformaati-

oon ja moderniin aikaan. Mieleenpainu-

valla tavalla hän esitteli esimerkiksi Dan-

ten Infernoa, sen eri osastoja ja kerroksia.

Luennon lopuksi hän kertoi omasta syn-

teesistään, joka tiivistyy kristityn toivoon

kaikkien pelastumisesta.

MITEN KÄY PAHOLAISEN?

Lounaan jälkeen Kuula jatkoi otsikolla

Vanha vainooja – paholaisen juonia

kautta aikojen. Varhaisemmassa Van-

han testamentin aineksessa usko pa-

hoihin henkiin on yleinen. Saatana on

Jumalan käskystä toimiva ihmisen vas-

tustaja. Toisen temppelin ajan kirjalli-

suudessa, kun tuonpuoleisuususko tulee

juutalaisuuteen, paholaisenkin hahmo

kasvaa. Hän on korkeimmaksi vartjia-

enkeliksi alkujaan luotu, langennut ja

siksi karkoitettu taivaasta ihmiskunnan

ikiviholliseksi.

Uuden testamentin diabologia liittyy

juutalaisen apokalyptiikan diabologiaan.

Ilmestyskirjan mukaan paholainen on ka-

Seminaarin osallistujia Paavon pirtin seuratuvassa.

12

Pihlajanmarjoja Aholansaaressa.

Seminaarilaisilla oli hymy herkässä Paavon pirtin penkissä.

Seminaarin pääluennoitsija,

dosentti Kari Kuula.

rien edustajat ovat tehneet pitkäjänteisesti

luodakseen ensin laajat, kaikille yhteiset,

normatiiviset perusteluonnokset. Mai-

nion syysseminaarimme ohjelmasta ja

käytännön järjestelyistä vastannut Vesa

Soikkeli on myös SUOL:n peruskoulutyö-

ryhmän puheenjohtaja, joten hän oli oi-

kea mies tenttaamaan Parviolaa. Tätä ra-

porttia kirjoitettaessa ovat uskonnon op-

pimääräkohtaisetkin osiot jo nähtävillä

opetushallituksen nettisivuilla, kannat-

taa käydä tutustumassa. Nähtävillä ovat

evankelis-luterilaisen, ortodoksisen, isla-

min ja juutalaisen uskonnon osiot.

Ennen päivällistä seurasi vielä pu-

heenjohtajan ajankohtaiskatsaus sekä vi-

deotervehdys liiton Beniniin ja Togoon

suuntautuneelta matkalta. Vesa Soikkeli

ja Meira Hakulinen kertoivat reissusta, ja

paikallisista uskonnollisista ilmiöistä kiin-

nostunut yleisö esitti kysymyksiä.

Illalla oli ohjelmassa körttiläiseen mu-

siikkiperinteeseen tutustumista veisujen

muodossa. Pastori, kanttori ja Herättä-

jäyhdistyksen musiikkisihteeri Samuli

Korkalainen kertoi Siionin virsien histo-

riasta sekä niiden merkityksestä herän-

näisyydelle. Korkalaisen mukaan seura-

liikettä yhdistää – Kristuksen lisäksi – ni-

menomaan Siionin virret. Liike on aina ol-

lut vahvasti maallikkoliike, on kokoonnut-

tu yhteen veisuun ja sanan äärelle.

Seuroihin ja Siionin virsiin liittyy pal-

jon perinnettä. Talon väki ehdottaa yleen-

sä ensimmäisen virren. Puhua alkaa se,

joka kokee sen aiheelliseksi, leikkimieli-

sesti on joskus sanottu, että se joka ”ah-

distuu puhumaan”. Pyydettyjäkin puhujia

toisinaan on. Puheeseen vastataan virrel-

lä, eli sanotaan virren numero tai aletaan

vain veisaamaan sitä. Virsiä ei valita etu-

käteen, vaan nekin nousevat tilanteesta.

Monelle Siionin virret ovat enemmän

kuin laulukokemus. Veisuutapa on omin-

takeinen: säerajalla pidetään aina taukoa,

vaikka muuten tempo voi olla nopea. Näin

syntyy yhteinen hengitys. Laulutapaan

kuuluu olennaisesti myös niekuttelu. Sii-

onin virret on varattu vain seuroihin, ju-

malanpalveluksissa käytetään virsikirjaa.

Körttiläisyyteen kuuluu vahvasti synti-

syyden kokemus, tunne omasta riittämät-

tömyydestä Jumalan edessä. Korkalainen

kertoi, että esimerkiksi synkistelystä par-

jattu Siionin virsi 281 ”Minä vaivainen,

vain mato matkamies maan” nauttii suur-

ta suosiota nuorten keskuudessa. Saimme

kuulla myös ”alatien kristillisyyteen” liit-

tyvästä hersyvästä huumorista.

Veisuun jälkeen suurin osa suunnis-

ti rantasaunan löylyihin. Osa malttoi sau-

nan jälkeen pysytellä hereillä suunnatak-

seen jatkorippikoululaisten yömessuun,

joka oli Jaakko Löytyn kirjoittama ‘Wähä-

väkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä eh-

toollinen kaikille puutteenalaisille’. Sun-

nuntaina oli aamupalan jälkeen myös

mahdollista osallistua sanajumalanpal-

velukseen.

Tätä raporttia ei voi päättää mainitse-

matta Aholansaaren upeaa luontoa. Kuin

pisteenä i:n päälle sääkin vielä suosi se-

minaarilaisia, ja vapaahetkinä oli kerras-

saan ylevää käyskennellä järven rannassa

ja saaren poluilla metsikössä. Paluumat-

kalla Aholansaaren laivan, Toivon, kyydis-

tä kelpasi katsella järvenselälle ja kertail-

la mielessään viikonlopun antia – jo hie-

man haikeana.

Anna SauramaKuvat: Anna Saurama / Eija Suokko

LISÄTIETOA:

www.aholansaari.fi

www.karikuula.com

www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset

Kari Kuulan syysseminaarin luentomateriaalit:

www.suol.fi

Sää suosi seminaarilaisia.

13

Jokaisella ammattiinsa vakavasti suh-

tautuvalla uskonnonopettajalla on py-

hien esineitten kokoelma. Uskonnon-

luokassa on hylly, taso tai lasivitriini, jo-

hon on kerätty erilaisia esineitä, joiden

pyhyys voi olla hyvinkin ilmeistä tai sitten

se on piilotettua, salattua pyhyyttä. Täl-

laista salattua pyhyyttä voivat esimerkiksi

edustaa eri pyhiltä paikoilta tuodut kivet

tai pyhät vedet. Julkista pyhyyttä puoles-

taan edustavat uskonnolliset symbolit tai

pyhien henkilöiden tunnistettavat kuvat,

esimerkiksi Jeesus eri muodoissaan.

Uskonnonopettajan pitää alati pitää

silmänsä auki ainutkertaisten löytöjen va-

ralta. Ostos on tehtävä heti katumatta ja

pihistelemättä. Tilaisuus ei tule koskaan

toistumaan. Erityisen katuvainen olen sii-

tä, etten ostanut niitä Jeesus-laastareita

viime Amerikan matkalta. Pihiys iski. Olin

juuri ostanut kirjan aiheesta Jeesus ja Ma-

ria ilmestyvät paahtoleivässä, ovessa, pil-

vessä (epäilemättä) ja yli sadassa muus-

sa paikassa.

Erään uskonnonluokan pyhien esinei-

den kokoelmassa on kolme helmeä, jotka

haluan nyt esitellä teille. Ensimmäinen on

lahja tai oikeastaan tuliainen oppilaalta.

Toinen on matkamuisto kaukaisilta mail-

ta ja kolmas löytö eräästä kotimaamme lu-

kuisista krääsä&roina liikkeistä.

LEIVÄSSÄ NEITSYT MARIA

Olin esitellyt oppilaille tuota edellä mai-

nittua kirjaa erilaisista ilmestyksistä jon-

kinlaisena välipalana. Tämä oli jäänyt

erään oppilaan mieleen. Oppilas on

erään kirkollisen vaikuttajan kum-

mipoika, kasvanut hurskaassa ym-

päristössä mutta siitä huolimatta

huumorintajuinen. Jostakinpäin

amerikanmaata poika oli löytä-

nyt eräänlaisen muotin. Se painetaan

paahtoleipään voimakkaasti ennen lei-

vän paahtamista ja katso, leipään il-

mestyy paahdettaessa Marian kuva.

Täytyy joskus viedä luokkaan leivän-

paahdin ja tehdä ihme.

AMISH-KÄRRYT

Toinen pyhä esine on ihan itse ostettu

Amerikasta myös. Esine on ostettu paik-

kakunnalta nimeltään Intercourse tai Bird

in Hand. Arvaatte varmaan esine liittyy

Amisheihin. Pienoismalli Amish-kär-

ryistä on ihan toimiva peli. Tosin hevonen

puuttuu, mutta sillä voi kivasti ajella do-

kumenttikameran alla näytösluontoisesti.

PUHTAAKSI SYNNEISTÄ

Viime kesänä ihan tavallisesta lapualai-

sesta romukaupasta löytyi ennen näke-

mättömän kelpo havaintoväline. Kallis se

oli, maksoi kokonaista 4,50 €. Toistaiseksi

se on kuitenkin osoittautunut ylivertai-

seksi. Ihan tavallinen käsidesipullo on ni-

metty jumalalliseksi väliintuloksi. Divine

Intervention käsidesi lupaa puhdistaa

kaikista synneistä. Tuoteselosteen mu-

kaan likaiset kädet ovat Saatanalle otolli-

set. Mainosteksti kehottaa pelastamaan it-

sensä ja muut. Kuva-aiheena pakkauksen

takana ovat Michelangelon luomisfreskon

kädet. Jumala ojentaa käsidesiä Adamille.

BONUKSENA VELI PENTTI

Neljäs maininnan arvoinen esine on veli

Pentti. Veli Pentti on osoittautunut me-

nestykseksi. Oikeasti hän on benediktii-

nimunkki -käsinukke. Hänet on ostettu

viime kesänä joko Canterburystä tai Sa-

lisburystä, jostakin Englannista kuiten-

kin. Veli Pentti on kertonut luostarilai-

toksesta usealle kasiluokalle. Opettajan

on hauska katsella, kuinka oppilaat kat-

selevat suu auki veli Penttiä ja kuuntele-

vat Pentin opetusta hiiskumatta. Kukaan

ei katso opettajaa, mikä sinällään on opet-

tajalle ikävää.

Teksti ja kuva: Jarno Parviola

USKONNON AINEELLINEN ULOTTUVUUS MANIFESTOITUU PYHISSÄ ESINEISSÄ

Veli Pentti

14

MATERIAALINEN ULOTTUVUUS

V altioneuvoston 28.6.2012 antama

asetus perusopetuslaissa tarkoi-

tetun opetuksen valtakunnalli-

sista tavoitteista ja perusopetuksen tun-

tijaosta julistaa, että “opetuksen ja kas-

vatuksen tavoitteena on tukea oppilai-

den kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vas-

tuunkykyiseen yhteiskunnan jäsenyy-

teen.” Opetuksen tulee myös edistää elä-

män, ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja eri-

laisuuden kunnioittamista sekä tukea op-

pilaita vastuullisuuteen. Ihmisoikeus-tee-

maa painotetaan myös perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteiden luon-

noksessa, joka on julkaistu 19.9.2014.

Vuosiluokkien 3-6 kohdalla ihmisoikeu-

det näkyvät uskonnossa muun muassa

tavoitteessa 9. Tavoite 9 on “auttaa oppi-

lasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja

erityisesti Lapsen oikeuksien sopimuk-

seen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön

näkökulmasta”. Vuosiluokkien 7-9 koh-

dalla ihmisoikeuksia korostetaan uskon-

non oppiaineessa esimerkiksi tavoitteissa

6 ja 8. Tavoite 6 on “perehdyttää oppilas

eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin,

ihmisoikeuksiin ja eri uskontojen ja kat-

somusten eettisiin periaatteisiin ”. Ta-

voite 8 puolestaan ”rohkaisee oppi-

lasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia

elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä

kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta nii-

hin ”. Näin siis laissa ja asetuksissa. Mi-

ten nämä tavoitteet sitten toteutuvat to-

dellisuudessa?

Ihmisoikeusliitto julkaisi 7.10.2014 sel-

vityksen nimeltä Etnisten ja kansallisten

vähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen

huomioiminen peruskoulun 5., 6. ja 7.

luokan äidinkielen ja kirjallisuuden,

historian, maantiedon, uskonnon ja

elämänkatsomustiedon oppikirjoissa

2000-luvulla. Selvityksen mukaan etnis-

ten ja kansallisten vähemmistöjen edus-

tajia tarkastellaan yhä peruskoulun oppi-

kirjoissa stereotyyppisesti tai heitä ei nos-

teta millään tavalla esiin. Maahanmuutta-

jat esitetään yleisesti työvoimana, ei yh-

teiskunnan tasavertaisina jäseninä. Suo-

malaisuutta pidetään normina ja lukijan

oletetaan olevan kantasuomalainen. Op-

pikirjojen kuvissakin esiintyy lähes yksin-

omaan perinteisiä suomalaisia.

USKONNON OPPIKIRJAT TARKASTELUN KOHTEENA

Ihmisoikeusliitto toteaa oppikirjasarjojen

välillä olevan huomattavia eroja siinä, mi-

ten ne huomioivat toiset uskonnot ja mo-

nikulttuurisuuden. Osa kirjasarjoista vä-

littää vahvemman kuvaa ja tarkastelee

muita uskontoja Suomen ulkopuolella

olevina ilmiöinä. Toiset kirjasarjoista huo-

mioivat paremmin monikulttuurisuuden

Suomessa.

Esimerkiksi kirjasarjojen eroista Ih-

misoikeusliitto nostaa 5.luokan oppikir-

jojen kappaleet islamista. Vain yhdessä

kirjasarjassa tarkastellaan islamia, musli-

meiden elämää ja imaamin asemaa Suo-

messa. Vaikka kyseisen kirjasarjan ku-

vat hunnutetuista naisista Helsingissä ja

imaamista itsenäisyyspäivän vastaanotol-

la ovat stereotyyppisiä, kokee Ihmisoike-

usliitto kirjasarjan onnistuneen siinä, että

se puhuu suomalaisista muslimeista. Ih-

misoikeusliiton mukaan muut oppikirja-

sarjat puhuvat pääasiassa muualla maa-

ilmassa asuvista muslimeista ja heidän

elämäntavastaan vahvistaen stereotypi-

aa muslimeista muukalaisina.

Ihmisoikeusliitto kiinnittää eettisten

kysymysten pohdinnan kohdalla huomi-

ota siihen, nähdäänkö kysymykset ensi-

sijaisesti kristinuskoon vai yleiseen ih-

misyyteen kuuluviksi. Toiset oppikirjas-

ta painottavat ihmisarvoa ja tasa-arvoa

kristinuskoon kuuluvana, kun taas toisis-

sa oppikirjoissa ihmisarvon nähdään kuu-

luvan kaikille ihmisille (kristittyjä ei nos-

teta erityisasemaan). Alakoulun oppikir-

joissa on eroavaisuuksia myös siinä mi-

AFRIKASSA ON VAIN ONGELMIA JA MUITA YLEISTYKSIÄ

Ihmisoikeusliitto julkaisi lokakuun

alussa selvityksen etnisten ja kansallisten

vähemmistöjen huomioimisesta

oppikirjoissa. Selvityksen tulos on

hämmentävä. Oppikirjamme ovat edelleen

suurelta osin täynnä kliseitä ja yleistyksiä.

15

ten kirjan on rakennettu. Onko kirjaan esi-

merkiksi valittu narratiivinen tapa kertoa

asioista. Joissakin oppikirjoissa keskiös-

sä on yhteisö tai päähenkilö, jonka kaut-

ta tapahtumia ja eettisiä pulmatilantei-

ta tuodaan esiin. Ihmisoikeusliitto näkee

tarinallisen tavan hyödyt: kertojan käyttö

luo lukijalle tutun ympäristön. Samalla se

kuitenkin vaikeuttaa monimuotoisuuden

sisällyttämistä kertomuksiin. Ihmisoike-

usliiton mukaan olisikin tärkeää käyttää

kertomuksia todellisentuntuisia henkilöi-

tä ja tarinoita sekä vaihdella kertomus-

ten päähenkilöitä niin, että kertomukseen

saataisiin moniulotteisuutta.

MITÄ OPPIKIRJAN TEKIJÖIDEN PITÄISI TEHDÄ?

Ihmisoikeusliitto suosittelee oppikirjojen

tekijöitä huomioimaan vähemmistöt jo op-

pikirjan lukijan rakentamisen yhteydessä.

Vähemmistöön kuuluvat on laskettava lu-

kijoiksi ja heidät tulee huomioida oppikir-

jan sisältöjä suunniteltaessa. Tällainen me-

nettely mahdollistaa myös sen, että valta-

kulttuurin edustajat voivat rakentaa moni-

ulotteisen maailmankuvan.

Ihmisoikeusliitto kehottaa myös kiin-

nittämään huomiota oppikirjoissa käytet-

tävään kieleen. Käytetty kieli ei saa olla

vähemmistöjä ulkoistavaa puhetta ”toi-

sista”. Esimerkkinä tästä Ihmisoikeusliit-

to käyttää puhetta maahanmuuttajista

hyödyllisenä työvoimana. Ihmisoikeus-

liiton mukaan toisia ihmisiä ei saisi mis-

sään tapauksessa kohdella yhteiskuntaa

hyödyttävinä objekteina vaan ihmisarvoi-

sina yksilöinä. Toisena esimerkkinä Ih-

misoikeusliitto käyttää kirjoissa esiinty-

vää puhetta maahanmuuttajien tulvista

tai pakolaisvirroista. Ihmisoikeusliiton

mielestä luontoon viittaavia termejä ei

tulisi käyttää ihmisistä puhuttaessa.

Kuvia käyttäessä on syytä harkita,

kuinka yksinkertaistaen asioita on järkevä

esittää. Muita kulttuureita esittäviä stereo-

tyyppisiä kuvia on syytä välttää. Oppikir-

joissa yksinkertaistaminen ja stereotyyp-

pisyys ilmenivät muun muassa Afrikkaa

koskevassa uutisoinnissa. Afrikkaa kuva-

tessa esitetään yhä usein vain maanosaa

koskevia ongelmia.

LOPUKSI

Ihmisoikeusliiton selvitys kertoo ka-

rua kieltä. Oppikirjojen osalta tilanne on

poikkeuksia lukuun ottamatta huono.

Jos opettajat pitäytyvät vahvasti oppikir-

joissa eivätkä tuo esiin niistä poikkeavia

näkemyksiä, opetus ei täytä sille asetet-

tuja tavoitteita. En kuitenkaan halua vai-

pua synkkyyteen, vaan uskon, että muu-

tos on aluillaan: maailma muuttuu ja niin

oppikirjatkin. Mutta sitä ennen, pidäthän

opettaja mielessäsi kysymyksen: Millaista

olisi kasvaa maahanmuuttajataustaisena

lapsena ympäristössä, jossa oppikirjat an-

tavat yksinkertaistetun tai negatiivisesti

värittyneen kuvan omasta kotikulttuurista

ja synnyinmaasta?

Tiina Suvanen

LÄHTEET

http://www.finlex.fi/fi/laki/al-

kup/2012/20120422

http://www.oph.fi/download/160361_

opsluonnos_perusopetus_vuosiluo-

kat_3_6_19092014.pdf

http://www.oph.fi/download/160362_

opsluonnos_perusopetus_vuosiluo-

kat_7_9_19092014.pdf

http://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uplo-

ads/2014/10/Oppikirjaselvitys_Ihmisoikeus-

liitto_2013.pdf

http://www.maailma.net/artik-

kelit/suomalaisissa_koulukirjois-

sa_viljellaan_stereotypioita?utm_

content=buffer22861&utm_

medium=social&utm_source=facebook.

com&utm_campaign=buffer#.VDpDaC-

cvIeQ.twitter

http://ihmisoikeusliitto.fi/oppikirjojen-suo-

mi-ahdas/

Ihmisoikeusliiton tarkastelemat uskonnon oppikirjat:

Halme, Lasse, Parviola, Jarno, Sjöblom, Tom & Vaaramo, Riitta. 2000 (1. –7. pai-nos 2011). Majakka Maailman uskon-not. Porvoo: WSOYpro Oy.

Heinimäki, Jaakko & Soikkeli, Vesa. 2006 (1.–4. painos 20011). Noviisi 7–9. Keu-ruu: Otava.

Holm, Kristiina, Kronlund, Mari, Parviola, Jarno & Vaaramo, Riitta. (1.–3. painos 2011). Lipas 7 Maailman uskonnot. Por-voo: WSOYpro Oy.

Junkkaala, Marjatta, Lund, Pekka, Me-renlahti, Petri & Myllyntausta, Sirkku. (1. painos 2007). Matka Eedeniin 5. Helsinki: Edita Prima Oy

Junkkaala, Marjatta, Lund, Pekka, Me-renlahti, Petri & Myllyntausta, Sirkku. (1.–2. painos 2011). Matka Eedeniin 6. Helsinki: Edita Prima Oy

Ketola, Kimmo, Merenlahti, Petri, Junno-nen, Annikki, Jussila, Pia & Stenius, Mia. (4.–8. painos. 2011). Matka Eedeniin 7. Helsinki: Edita Prima Oy

Nisonen, Riitta, Pyysiäinen, Markku & Töllinen, Markku. 2004 (1.–3. pai-nos 2011). Suuri kertomus Ihmisten keskellä. Porvoo: WSOY OY.

Nisonen, Riitta, Pyysiäinen, Markku & Töllinen, Markku. 2005 (1.–3. painos 2011). Suuri kertomus– Parempi maa-ilma. Porvoo: WSOY OY.

Saarinen, Tapani, Saine, Harri, Sirola, Rau-na & Uljas, Merja. 2006 (5.–7. painos 2011). Tähti 5 Uskonnon oppikirja. Keu-ruu: Otava

Saarinen, Tapani, Saine, Harri, Sirola, Rau-na & Uljas, Merja. 2007 (5.–7. painos 2011). Tähti 5 Uskonnon oppikirja. Keu-ruu: Otava.

16

Ihmisoikeudet liittyvät läheisesti sosiaa-

liseen ympäristöön. Esimerkiksi mah-

dollisuus oikeudenmukaiseen oikeu-

denkäyntiin on sidoksissa kyseisen maan

hallintoon. Tämän vuoksi ihmisoikeuk-

sia ei voida erottaa sosiaalisesta tai po-

liittisesta ympäristöstä. On hyvä huomi-

oida, että vaikka ihmisoikeudet olisi tun-

nustettu kansallisissa perustuslaeissa, oi-

keuksia saatetaan kuitenkin rajoittaa ja si-

vuttaa mielivaltaisesti.

Vaikka mailma on muuttunut viime

vuosikymmeninä, ihmisoikeudet eivät ole

edelleenkään itsestäänselvyys. Niin meil-

lä Suomessa kuin muuallakin maailmas-

sa on edelleen ihmisiä, joiden elämä ei ole

ihmisarvon mukaista. Ihmisiä riistetään

ja monet elävät suunnattomassa köyhyy-

dessä. Monissa maissa raivoaa sota ja ih-

miset joutuvat jättämään kotinsa ja aloit-

tamaan elämänsä tyhjästä. Orjiakin sano-

taan olevan enemmän kuin koskaan. Ih-

misillä käydään kauppaa.

YK:n yleiskokous listasi vuonna 2000

kahdeksan tavoitetta, jotka tulisi saavut-

taa vuoteen 2015 mennessä. Kaikki YK:n

jäsenmaat hyväksyivät kyseiset tavoit-

teet. YK:n vuosituhatjulistuksen kehitys-

tavoitteet ovat: 1. Äärimmäisen köyhyy-

den ja nälän poistaminen, 2. Peruskou-

lumahdollisuuksien takaaminen kaikille,

3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

ja naisen aseman parantaminen, 4. Lap-

sikuolleisuuden vähentäminen, 5. Odot-

tavien äitien terveydentilan parantami-

nen, 6. Hiv/aids:in, malarian sekä muiden

tautien vastainen taistelu, 7. Ympäristön

kestävän kehityksen varmistaminen ja 8.

Luoda globaali kumppanuus kehitykselle.

Äkkiseltään vaikuttaa, että jäämme

kauas YK:ssa asetetuista tavoitteista. Ete-

lä-Sudanissa on tällä hetkellä YK:n arvi-

oiden mukaan noin 3,9 miljoonaa ihmis-

tä, jotka näkevät nälkää. Kaikki lapset ei-

vät saa nauttia peruskoulun ihanuuksista.

Edelleen maailmalla voi päästä henges-

tään, jos tuo liian äänekkäästi esiin seikan,

IHMISOIKEUKSILLA ON KYSYNTÄÄ

Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo,

joten ihmisoikeudetkin kuuluvat

kaikille. Ihmisoikeuksien

tarkoituksena on huolehtia siitä,

että jokainen ihminen saa elää

ihmisarvon mukaista arvokasta

elämää. Ihmisoikeusloukkauksien

nähdään kieltävän ihmisyyden ja

oikeuden ihmisarvonmukaiseen

elämään.

että naistenkin pitäisi saada käydä koulu-

ja. Yli miljoona vastasyntynyttä kuolee en-

simmäisenä elinpäivänään. Ebolaan on

kuollut tähän mennessä yli 4000 henkilöä.

Ja maapallon tämän vuoden luonnonva-

rat kulutettiin loppuun jo 19.8 mennessä.

Tavoitteet ovat olleet kovat ja niin nii-

den pitääkin olla. Jos emme kurkota kor-

kealle, emme saavutakaan mitään. Näen,

että opettajat ovat avainasemassa välittä-

mässä viestiä eteenpäin. Jos me emme vä-

litä, kuka välittää.

Tiina Suvanen

Kuva: http://www.ihmisoikeudet.net/index.

php?page=galleria-ihmiskauppa

17

T oiminnallisia menetelmiä kaipaa-

ville sivusto tarjoaa peräti 21 eri-

laista vaihtoehtoa ihmisoikeuksien

käsittelyyn. Ihmisoikeuksia voi tästä nä-

kökulmasta lähestyä esimerkiksi roolipe-

lin tai ota askel eteenpäin -harjoituksen

kautta. Ihmisoikeudet.net ylläpitää myös

kuvapankkia, josta voit ladata vaikutta-

via kuvia muun muassa ihmiskaupasta.

Ihmiskauppaa koskevat julisteet ovat osa

Unioni Naisasialiiton vuonna 2005 toteut-

tamaa Creating Awareness on Trafficking

in Persons – projektia, jossa nuoret graafi-

set suunnittelijat suunnittelivat kantaaot-

tavia ja ajankohtaisia julisteita, joissa ku-

vataan naisten ja tyttöjen seksuaaliseen

hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa.

Sivustolta löytyy myös kirjoja ja elo-

kuvia ihmisoikeuskasvatukseen. Kir-

IHMISOIKEUKSIA OPETTAMASSAIhmisoikeudet.net-sivustolta löytyy mainiota tietoa

ihmisoikeuksista. Sivustolla käydään läpi ihmisoikeuksien

historiaa, mitä ne ovat, miten niitä turvataan ja miten

ihmisoikeudet toteutuvat niin Suomessa kuin maailmalla.

Opettajan onneksi sivusto ylläpitää myös laajaa materiaalipankkia.

Sivuilla on valmiita luentoja niin ihmisoikeuksien historiasta,

ihmisoikeuksien puolustajista,

ihmisoikeuskasvatuksesta,

globaalikasvatuksesta,

pakolaisuudesta kuin

romaneista Euroopassa.

joista listalla mainitaan muun muassa FRIIDU – tyttöjen ja naisten ihmisoikeu-

det, FREDI – Pojat, tasa-arvo ja ihmisoi-

keudet, Puhumalla paras. Ratkaisuja ar-

jen etnisiin konflikteihin, Kaverina kai-

kille.Opettajan opas syrjinnän estämis-

een ja Ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja.

Elokuvista listalla on mainittu muun mu-

assa Billy Elliot, Little miss sunshine, Pa-

rempi kuin Beckham, Helmiä ja sikoja, Ba-

bel, Paha maa ja Bowling for Columbine.

Tiina Suvanen

18

19

MATERIAALINEN ULOTTUVUUS

Uskontotieteellisen koulutuksen saa-

neet tietävät materian kuitenkin pu-

noutuvan Ninian Smartin dimen-

sioteoriassa uskontoon yhtenä sen ulottu-

vuutena. Alkuperäisessä teoriassa ulottu-

vuuksia oli kuusi (myyttinen, rituaalinen,

opillinen, kokemuksellinen, eettinen, yhtei-

söllinen) mutta myöhemmin Smart lisäsi lu-

etteloon materiaalisen dimension.

Koska Smartin luokittelussa kyse on

uskontoilmiön havainnoinnin apuväli-

neestä, materiaalisuus viittaa lähinnä us-

konnollisiin rakennelmiin ja esineisiin. Se

ei siis tarkoita sitä, että materia kuuluisi

uskonnon ytimeen.

Onko uskonnossa kyse siis lopulta-

kin jostain tuonpuoleisesta? Jostain, joka

suuntautuu tämän materiaalisen maail-

man tuolle puolen ja pyrkii hylkäämään

aineellisuuden?

Itse asiassa uskonnolliset traditiot kä-

sitteellistävät hyvinkin eri tavoin, mistä us-

konnon perusdynamiikassa on kyse ja mi-

ten todellisuus ylipäänsä rakentuu. Siksi

kysymyksiin ei ole yksiselitteistä vastausta.

Esimerkiksi Intiassa esiintyy taipumus

tulkita osaksi ongelmaa myös se, mitä län-

nessä kutsuttaisiin psyykkiseksi tai hen-

kiseksi ulottuvuudeksi. Kun intialaisissa

pelastusopeissa puhutaan vapautukses-

ta, perimmäisen itsen vankilaksi ymmär-

retään yleensä koko psykofyysinen todel-

lisuus: ei ainoastaan ruumiin fyysiset ra-

joitukset, vaan myös levottoman mielen

liikkeet. Todellinen itse ei samastu havain-

noitavaan minään.

Toisin oli hellenistisessä ajattelumaa-

ilmassa, jossa ”sielun” koettiin olevan ai-

neen kahleissa.

Uuden testamentin tekstit syntyivät

tunnetusti hellenistisen kulttuurin kes-

kellä. Siksi niissä on havaittavissa paino-

pisteen siirtymistä vanhatestamentilli-

sesta holismista kohti hellenististä dua-

lismia. Kun kirkkoisät imivät vaikutteita

ympäröivästä arvomaailmasta, kristilli-

nen ajattelu sai ruumiillisuutta vieroksu-

van virityksen. Ei ihme, että sen johdosta

moni yhä mieltää kristinuskon pyrkivän

pois tästä todellisuudesta kohti erityistä

taivaallista todellisuutta.

Kristinuskon historiasta löytyy toki toi-

senlaisiakin ajatuskulkuja. Voidaan sil-

ti väittää, että länsimaisen eskatologian

yleislinjana on ollut sielun pelastuminen

tuonpuoleisuuteen ennemmin kuin Ju-

malan valtakunnan toteutuminen histo-

rian lopussa. Raamatun tekstit edustavat

joka tapauksessa pääsääntöisesti jälkim-

mäistä linjaa.

Huomionarvoista on, miten raamatul-

linen ajattelutapa on löydetty monin tavoin

uudelleen. Kärkeen sopii vapautuksen teo-

logia, jonka mukaan evankeliumi koskee

väistämättä tätä todellisuutta ja sen sosiaa-

lista rakentumista. Raamatullinen ajatus,

joka hautautui vuosisadoiksi kirkollisen

hierarkian ja teologisen yläpilven taakse.

Samaan suuntaan viittoo myös ilmiö,

jota voisi kutsua ”progressiiviseksi hellun-

tailaisuudeksi”. Laajassa tutkimuksessaan

globaalista helluntailaisuudesta Donald

E. Miller ja Tetsunao Yamamori ovat ha-

vainneet nousevan trendin siinä, että yhä

useammat helluntailaiset eivät vain tyy-

dy odottamaan Jeesuksen paluuta vaan

suuntaavat tarmonsa sosiaalisen oikeu-

denmukaisuuden edistämiseen.

Kristinuskolla on siis merkitystä ma-

teriaalisen ja konkreettisen maailman

kannalta. Monissa ruohonjuuritason yh-

teisöissä rakennetaan parempaa maail-

maa. Mutta voisiko materialla itsessään

olla suorastaan ”metafyysinen” merkitys

kristinuskossa?

Tällainenkin linja on havaittavissa

teologisessa keskustelussa. Useimmiten

taustalta löytyy ranskalaisen jesuiittapa-

leontologi Pierre Teilhard de Chardinin

(1881–1955) vaikutus.

Chardin hahmotteli Vatikaanin tuo-

mitsemassa tuotannossaan kosmista tul-

kintaa kristinuskosta. Hänen mukaansa

evoluutio kulkee materian tasolta koh-

ti Kristusta, joka on kosmisen prosessin

tähtäyspiste. Chardinin ajattelumallissa

myös aine otetaan mukaan Hengen liik-

keeseen.

Hyvin kiinnostavaa on, että Intiassa

vastaavia ajatuksia kehitteli samoihin ai-

koihin Sri Aurobindo (1872–1950). Ajat-

telijat eivät tunteneet toistensa tuotantoa,

mutta kumpikin halusi päivittää oman

traditionsa maailmaan myönteisemmin

suhtautuvaksi. Aurobindo halusi hindu-

laisuuden uudelleentulkinnassaan suo-

da sijaa evoluutiolle, historialle ja myös

materiaaliselle maailmalle.

Näyttäisikin siltä, että tuonpuoleisuu-

teen tähyäviksi leimatuissa uskonnollisis-

sa traditioissa on syntymässä myös maa-

ilmanmyönteistä dynamiikkaa. Toisaalta

ruohonjuuritasolla aineellisuus on aina

ollut tärkeässä roolissa – nimenomaan us-

konnon ytimessä, jos ajatellaan vaikkapa

kristillistä eukaristiaa tai hindulaista pu-

ja-rituaalia.

Jyri KomulainenKirjoittaja on Helsingin yliopiston

dogmatiikan dosentti, jonka ammatillista

uraa on leimannut myös uskonnonopetus.

ONKO MATERIALLA SIJAA USKONNOSSA?Moni mieltää uskonnon asiaksi, joka painottaa toista puolta

todellisuudesta kuin meitä ympäröivä aineellinen maailma.

Siihenhän viittaavat jo sana ”spiritualiteetti” kuten sen

suomennokset ”hengellisyys” tai ”henkisyys”. Henki piirtyy

aineen vastakohdaksi.

dosentin päivityksiä

20

Sveitsiläiskaarti huolehtii Vatikaanin

turvallisuudesta ja järjestyksestä

alueella. Heidän eritystehtävänään

on suojella Paavia hänen matkojensa ai-

kana. Paavi puolestaan lupaa rukoilla so-

tilaidensa puolesta.

Sveitsiläisten vartijoiden tulo Vatikaa-

niin vuonna 1503 on ollut juhlallisen nä-

köinen kulkue. 150 sveitsiläistä ammat-

tisotilasta ratsasti Sveitsistä halki Italian

niemimaan suojelemaan Paavi Julius IIs-

ta. Virallisesti sopimus vahvistettiin jat-

kuvaksi 1506. Sveitsiläisiä pidettiin paitsi

hyvinä, niin luotettavina sotilaina, jo sik-

sikin, ettei heillä ollut mitään omia etu-

jaan Paaviin hallitsemilla alueilla. Maata-

lousvaltaisessa Sveitsissä oli 1500-luvulla

väestöluvun kasvaessa nälänhädän vaara

ja yksi hyvä keino elättää itseään oli palk-

kasotilaan ammatti. Sveitsiläisiä nuoria

miehiä lähtikin tuolloin massoittain et-

simään töitä eri Euroopan hallitsijoiden

armeijoihin. Heitä pidettiin oman aikan-

sa parhaimpina sotilaina, ei vähiten siksi,

että he olivat kurinalaisia ja tottelevaisia.

He eivät koskaan pettäneen isäntäänsä

vannottuaan uskollisuuden valan.

Vuoden 1527 Rooman piiritys oli lo-

pullinen tulikoe. Sveitsiläinen kaarti sel-

visi siitä hienosti tosin verisesti. Kun Bor-

bonnen Kaarle uhkasi Paavia, sveitsiläiset

kuolivat urhoollisesti, antaen epäröimättä

oman henkensä suojellakseen Paavi Kle-

mens VII tä. 189stä vartijasta selvisi hen-

gissä tuolloin ainoastaan 42. He jotka saat-

toivat Paavin lopulliseen turvapaikkaansa

Vatikaanin palatsista käytävää pitkin Cas-

tel Sant´Angeloon.

Sveitsiläiskaartin asu kiinnittää kaikki-

en Vatikaanissa kävijöiden huomion. Sitä

sanotaan usein Michelangelon suunnitte-

lemaksi. Se on kuitenkin vasta 100 vuot-

ta vanha. Sen suunnitteli vuonna 1914 ko-

mentaja Jules Repond. Hän otti inspiraa-

tionsa Raffaellon maalauksista. Puku on-

kin renessanssi ajan tyylinen asu. Jakku

kiristetään vyötäröltä vyön avulla, hou-

sut ovat polveen saakka. Rautainen rinta-

suoja painaa 12 kiloa ja ne valmistetaan

Itävallassa aivan 1600-luvun mallin mu-

kaan. Niitä käytetään vain suurissa juhla-

tilaisuuksissa, kuten jouluna, pääsiäisenä

ja valan vannomispäivänä. Silloin myös

päähän laitetaan strutsinsulalla koristel-

tu kypärä. Strutsinsulan väri vaihtelee so-

tilasarvon mukaan: kenraalikuntaan kuu-

luvilla on valkoinen sulka, muilla upsee-

reilla tumma violetti ja sotilailla sekä ali-

upseereilla se on punainen. Tamburiini-

en soittajien sulka mukailee heidän asun-

sa väritystä. Ne ovat molemmat keltamus-

tat. Yhtenäiseltä vaikuttava asu valmiste-

taan 156 kankaan palasta ja yhden sellai-

sen valmistamiseen kuluu noin 30 työtun-

tia. Jules Repond suunnittelu monimut-

kaisempien, vanhojen hattumallien tilal-

le nykyisen baskeria muistuttavan hatun,

josta asiaa tunteva näkee myös kaartilai-

sen sotilasarvon.

Puvun kirkkaat värit saavat selityksen-

sä historiasta. Keltainen ja sininen ovat

Paavi Julius II, joka oli Roveren sukua, per-

heen Vaakunavärit. Sen sijaan punainen

oli de Medici-suvun vaakuna väri. Kle-

mens VII oli de Medici. Repond vielä li-

säsi hansikkaisiin ja kaulukseen valkois-

ta. Rovere-suvulta periytyy myös kypäräs-

sä oleva tammi. Tammi oli Rovere-suvun

vaakuna symboli.

Hieman kevyempänä arkiasuna voi

kaartilaisilla olla vaihtoehtoisesti koko-

naan sininen asu valkoisella kauluksel-

la ja kauluskäänteillä. Siihen yhdistetään

musta baskeri. Talvea ja kylmää saata var-

ten on olemassa päällystakki.

Sveitsiläiskaarti huolehtii Vatikaanin

turvallisuudesta ja järjestyksestä alueel-

la. Heidän eritystehtävänään on suojel-

la Paavia myös hänen matkojensa aika-

na. Luonnollisesti he myös vastaavat Vati-

kaanin juhlallisista paraateista. Joka vuo-

si 6.5 astuu Vatikaanin palvelukseen noin

30 uutta sotilasta. Jokaisen heidän mini-

PAAVIN SUOJELUSENKELITSveitsiläiskaarti huolehtii Vatikaanin turvallisuudesta ja

järjestyksestä alueella. Heidän eritystehtävänään on suojella

Paavia hänen matkojensa aikana. Paavi puolestaan lupaa

rukoilla sotilaidensa puolesta.

Vatikaanin seurapiir ipalsta

21

mipalvelusaikansa on 25 kuukautta ja kor-

keintaan 3 vuotta, elleivät he sitten jää up-

seereina palvelukseen pidemmäksi aikaa.

6.5 on juuri se päivä, jolloin suurin osa

heistä kuoli Paavia suojellakseen vuon-

na 1527. Vala vannotaan juhlallisesti va-

sen käsi kaartin lipun päällä, oikean käden

kolme sormea hajallaan pystyssä, muis-

tuttaen pyhästä kolminaisuudesta. Vala

on seuraavanlainen:

Vannon palvelevani uskollisesti, le-

aalisesti ja urhoollisesti hän korkeuttaan

Paavia sekä hänen laillisia seuraajiaan.

Lupaan uhrautua heidän eteensä ja jos

tarve vaatii antaa oman henkeni heidän

suojelemisekseen. Samaa uskollisuut-

ta vannon Kardinaali-kollegiolle, silloin

kun Paavin paikka on avoin. Lupaan li-

säksi komentajakapteenille sekä kaikille

muille esimiehilleni kunnioitusta, uskol-

lisuutta ja tottelevaisuutta. Tämän van-

non. Jumala ja Pyhät minua suojelkoon.

Paavi lupaa tilaisuudessa vastaavas-

ti rukoilla sotilaidensa puolesta. Paavin

kaartiin on edelleen kova hinku. Vuoden

2000 riemuvuoden aikana Paavin palve-

lukseen pyrki peräti 2000 nuorta sveitsi-

läismiestä. Silloin työtilaisuuksien määrä

hieman kasvoikin. Silloin nimittäin kaar-

tilaisten määrä nostettiin entisestä sa-

dasta sataan ja kymmeneen sotilaaseen.

Päästäkseen kaartiin pitää olla sveitsiläi-

nen, harjoittava katolinen, hyvä peruster-

veydeltään sekä hyvämaineinen. Sen li-

säksi täytyy jo Sveitsissä käydä karsinta-

kurssi. Koulutusta pyydetään kolmenvuo-

den ajalta ja työkokemusta 2 vuoden ajal-

ta. Palvelukseen tulijan täytyy olla naima-

ton mies. Avioon saa mennä aikaisintaan

25 vuotiaana ja vähintään 3 vuotta kaartis-

sa palveltuaan lupaamalla samalla jatkaa

vähintään toiset kolme vuotta palveluk-

sessa. Lisäksi avioliitto lupaan vaaditaan

vähintään korpraalin arvo. Ikärajat haki-

joilla ovat 19–30 vuotta ja vähimmäispi-

tuus 174 cm.

Sotilaan peruspalkka on 1800 Sveitsin

frangia (noin 1480 euroa). palkasta ei mak-

seta veroa. Asuminen ja ruokailu ovat il-

maisia. Kaartilaisilla on 30 päivän vuosi-

lomaoikeus, joka jaetaan kahteen osaan

vuoden aikana. Työvuoraja on ympäri-

vuorokauden ja kukin vuoro kestää aina

6–10 tuntia. Vapaata on yksi päivä viikos-

sa. Ensimmäisen palvelusvuoden aikana

sotilaiden pitää aina palata Vatikaaniin

ennen puoltayötä. Viisi kertaa kuussa on

sallittua olla ulkona kello 01.00.

Liisa VäisänenSynsyguksen Vatikaanin kirjeenvaihtaja

Kuva wikimedia.commonsKuvateksti: Sveitsiläiskaardilaisia työasussa.

E nsaïmada tulee arabian sanasta,

joka tarkoittaa laardia, sianrasvaa.

Tarinan mukaan laardileivonnainen

liittyy Espanjan historiaan. Vuonna 1492

Espanjan katolinen hallitsijapari kuningas

Ferdinand ja kuningatar Isabella karkotti-

vat kaikki juutalaiset ja muslimit maasta

– samana vuonna kuin Kristoffer Kolum-

bus ”löysi” Amerikan. Maastakarkotuk-

sen vaihtoehtona oli kääntyminen kristin-

uskoon. Kirkon tueksi tuli kuningasparin

perustama Espanjan inkvisitio, joka valvoi

kristinuskoon kääntyneiden ”veren puh-

tautta”. Kerrotaan, että juutalaiset ja mus-

limit pelastivat henkensä leipomalla si-

anrasvasta pullaa – olihan heidän kiellet-

tyä syödä sianlihaa mutta käyttämällä lei-

vonnassa laardia he todistivat kuuluvansa

kristittyjen joukkoon.

Ensaïmada on vanha leivonnainen,

jonka varhaisin kirjoitettu resepti on

1600-luvulta. Aito ensaïmada-kierrepul-

la leivotaan aina laardiin. Ensaïmada val-

mistetaan hiivataikinasta, joka vaivataan

hyvin ja jota nostatetaan kauan. Leipo-

jalta vaaditaan kärsivällisyyttä, sillä hii-

vataikinaa kohotetaan moneen kertaan.

Pullataikinasta kaulitaan ohuita suora-

kulmaisia levyjä, jotka voidellaan laardil-

la ja kääritään rullaksi tai pötköksi pitkän

sivun suuntaisesti. Näin syntyneet rullat

kieritään etanan kotilon mallisiksi kieku-

ENSAÏMADA, MALLORCALAINEN PULLAEnsaïmada on mallorcalainen leivonnainen, joka nautitaan

usein aamiaispöydässä ja jota syödään kaikkialla Espanjassa.

Jokainen Mallorcan saaren kahvila tarjoaa näitä hiivataikinasta

valmistettuja kiekuroita, joita on hyvin erikokoisia.

Myös Mallorcalla vierailevat turistit hankkivat

spiraalinmuotoisia leivonnaisia kotiinviemisiksi

ja kuljettavat ne mukanaan viehättävissä

pahvilaatikoissa. Ensaïmadalla on Euroopan

neuvoston elintarvikkeiden maantieteellisen

merkinnän ja alkuperänimityksen suoja.

Kuva: M

arja Tanhuanpää

roiksi. Spiraalinmuotoisten kiekuroiden

päät voi piilottaa pullan alle. Kiekuroita

ei tarvitse kiertää kovin tiukaksi, sillä täs-

sä vaiheessa pullia kohotetaan vielä ker-

ran, joskus jopa yön yli. Ensaïmada-pullat

paistetaan 200-asteisessa uunissa, kun-

nes ne ovat kullanruskehtavia. Päälle ri-

potellaan tomusokeria. Ensaïmada on hy-

vää lämpimänä, mutta sen voi säilytyksen

jälkeen myös lämmittää. Joskus ensaïma-

da-kiekurat saattavat sisältää täytettä, ku-

ten mantelinougatia ja kermaa. Perintei-

sin täyte on kurpitsamarmeladi.

Marja TanhuanpääSynsyguksen ruokatoimittaja

22

Taivaallista mannaa

kirja-arvio

Pasi Puljun lukulampun valoon ovat tällä kertaa päässeet

emeritusprofessori Heikki Räisäsen muistelmat Taistelua ja

tulkintaa. Raamatuntutkijan tarina, opetusneuvos Jouko

Ruohomäen väitöskirja Suomen helluntailiikkeen synty,

leviäminen ja yhteisönmuodostus 1907–1922, Jorma Aspegrén

teos Näkökulmia lestadiolaiseen kansanliikkeeseen, Jani

Alatalon väitöskirja Pohjoinen herätysliike ja modernisaation

kipukohdat. Vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuva

Suomessa 1961–1985 ja Aila Ruohon sekä Vuokko Ilolan kirja

Usko, toivo ja raskaus. Vanhoillislestadiolaista perhe-elämää.

23

”TAISTELUA JA TULKINTAA”

Raamatuntutkija, emeritusprofessori

Heikki Räisäseltä on ilmestynyt muistel-

mat Taistelua ja tulkintaa. Raamatun-

tutkijan tarina (Kirjapaja 2014). Suurelle

yleisölle Räisänen on tullut tutuksi kirjo-

jensa ansiosta.

Ulkomailla Heiki Räisänen on erit-

täin arvostettu, mutta täällä kotimaas-

sa jo Neitsyt Mariaa ja neitseellistä syn-

tymää käsitelevästä väitöskirjasta alkaen

ovat monet kirkolliset piirit hyvinkin ko-

vin sanoin arvostelleet Räisäsen tulkinto-

ja. Paikoitellen hyvinkin henkilökohtai-

suuksiin mennyt keskustelu on joiden-

kin aiheiden osalta kestänyt pahimmil-

laan vuosikausia.

Muita kohuaiheita ovat olleet mm.

homoseksuaalisuus Raamatussa ja Paa-

vali ja laki. Räisänen antaa muistelmis-

saan myös eloisan kuvan teologisesta tie-

demaailmasta virantäyttökiemuroineen,

loukkaantumisineen ja kostoineen, jois-

ta hän itsekin on ehtinyt kärsiä useaan ot-

teeseen liki 50 vuoden tutkijauransa aika-

na. Oudommalle lukijalle, saattavat Räisä-

sen kirjojen, esitelmien ja kannanottojen

saaman vastanoton yksityiskohtainen, jo-

pa arvostelu arvostelulta läpikäyty keskus-

telu uuvuttaa.

HELLUNTAILAISUUDEN ALKUVAIHEET

Opetusneuvos Jouko Ruohomäki (s. 1941)

on eläkkeellä ollessaan tehnyt perusteel-

lisen ja pikkutarkan väitöskirjan Suomen

helluntailiikkeen synty, leviäminen ja yh-

teisönmuodostus 1907–1922 (Aikamedia

2014) helluntailaisuuden alkuvaiheista

Suomessa. Vuonna 1906 Los Angelesissa

syntynyt helluntailaisuus tuli Eurooppaan

norjalaisen metodistipastorin T.B. Barrat-

tin mukana ja Suomeen aluksi ruotsikie-

listen keskuuteen. Barrattin Suomen vie-

railun 1911 jälkeen helluntailaisuus alkoi

levitä myös suomenkielisten keskuuteen.

Suhtautuminen helluntailaisuuteen

oli vaihtelevaa. Liike kohtasi voimakasta

vastustusta sekä kirkolliselta että valtiol-

liselta taholta, vaikka protestanttisten vä-

hemmistöjen toiminnan sallinut eriusko-

laislaki oli astunut voimaan jo 1889. Lute-

rilainen kirkko vastusti helluntailaisuu-

dessa esiintyviä ns. armolahjoja. Hellun-

tailaiset ajatukset levisivät sekä kokoon-

tumisten että lehtien välityksellä. Ensim-

mäinen helluntaiseurakunta Suomes-

sa perustettiin vuonna 1913. Käsiteltä-

vän ajanjakson loppupuolella helluntai-

laisuutta esiintyi yli 240 kunnassa ympä-

ri Suomen ja helluntailaisia laskettiin ole-

van noin 10000.

Ruohomäen väitöskirjasta löytyy yhty-

mäkohtia myös lestadiolaisuuteen, vaik-

kei se kirjan varsinaisena aiheena ole-

kaan. Voidaan suorastaan sanoa, että les-

tadiolaisuus raivasi tietä helluntailaisuu-

delle. Vuonna 1906 Los Angelesissa synty-

nyt helluntailaisuus tuli Eurooppaan nor-

jalaisen metodistipastorin T.B. Barrattin

mukana ja Suomeen aluksi ruotsikielisten

keskuuteen. Liike kiinnosti myös narvalai-

suudeksi kutsutun lestadiolaisen suun-

tauksen piirissä armolahjojen vuoksi ja

he kutsuivat vuonna 1911 Barrattin Suo-

meen.

Lähetystyöhön suhtautuminen oli yksi

lestadiolaista liikettä jakanut tekijä 1800-

ja 1900-lukujen vaihteessa. Yksi synty-

neistä kolmesta suuntauksesta, uusherä-

ys kannatti lähetystyötä ja osallistui Suo-

men lähetysseuran toimintaan ja Kiinan

KIRJA-ARVOSTELUJA

24

lähetystyöhön. Sielläkin tapahtui armo-

lahjoja ja kielilläpuhumista. Koska lähe-

tysseura ja kirkko eivät hyväksyneet tuon-

kaltaista toimintaa, irtaantui seurasta lä-

hetystyöntekijöitä, myös uusheränneitä

lestadiolaisia ja liittyi helluntailaisuuteen.

Kaiken kaikkiaan, kyseessä on kattava pe-

rusteos helluntailaisuuden alkuvaiheista

maassamme. Lestadiolaisten osuutta Kii-

nan lähetystyössä koetuista armolahjois-

ta ei Ruohomäki kirjassaan korosta, mut-

ta Jorma Aspegrén mainitsee asian teok-

sessaan Näkökulmia lestadiolaiseen kan-

sanliikkeeseen (Barents 2014).

LESTADIOLAISUUS KIINNOSTAA

Aspegrénin kirja on subjektiivinen, rau-

hansanalaista suuntausta sivuava näke-

mys lestadiolaisuudesta liikkeen synty-

ajoista aina tähän päivään. Herätyksen al-

kuaikoja ja Ruotsin uskonnollista ilmapii-

riä käsitellessään Aspegrén nostaa esille

metodismin lestadiolaisuuden syntyä

edistävänä liikkeenä. Sekä helluntailai-

suudella että lestadiolaisuudella on me-

todistisia juuria. Kirjassa on käsitelty le-

stadiolaisuuden kiistakysymyksiäkin en-

simmäistä hajaantumisesta alkaen, Ame-

rikan siirtolaisten kiistakysymyksiä ruo-

tien aina viime aikojen kohuihin. Loppu-

osaltaan kirja keskittyy Kokkolan seudun

lestadiolaisuuteen. Aspegrénin mielestä

lestadiolaisuuden hajaantumiskehityksen

osalta voidaan todeta ihmisten riitelevän,

ei asioiden.

Jani Alatalo osoittaa elokuussa tarkis-

tetussa historian alaan kuuluvassa väitös-

kirjassaan Pohjoinen herätysliike ja mo-

dernisaation kipukohdat. Vanhoillisle-

stadiolaisuuden julkisuuskuva Suomessa

1961–1985. Studia Historica Septentrio-

nalia 72 (PSHY 2014) useat vanhoillis-

lestadiolaisuuteen liitetyt luulot oikeiksi.

Television katsomiskielto, hoitokokouk-

set ja syntyvyyden säännöstelyn vastus-

taminen on kaikille tuttua eikä liike ole

niitä kieltänyt. Nämä ovat yleensä ensim-

mäiset asiat, jotka liikkeestä tiedetään. Eri

asia sitten, kuinka tarkasti niitä nykyisin

noudatetaan. Ikkunallisten pesukoneiden

vastustamista olen pitänyt vitsinä, mut-

ta eräissä vanhoillislestadiolaispiireissä

myös tätä on ilmeisesti tapahtunut.

Ensimmäiset väitteet joidenkin lesta-

diolaisten harjoittamasta insestistä ja pe-

dofiliasta nousi esille jo 1970-luvulla, mut-

ta ilman suurempaa kohua. Kohu asiasta

on noussut vasta viime vuosina. Pääpaino

oli televisioissa ja hoitokokouksissa. Tä-

mä kaikki luonnollisesti järkytti vanhoil-

lislestadiolaispiirejä, he eivät olleet tottu-

neet tämänkaltaiseen kirjoitteluun. Le-

stadiolaisten oma tiedostustoiminta ke-

hittyi varsinaisesti vasta 1970-luvun lo-

pulla. Aiemmin he eivät olleet juurikaan

kommentoineet itseään koskevia väittei-

tä ja tuolloin vahvimmillaan ollut kohu-

lehdistö oli voinut kirjoittaa heistä, mitä

tahansa. Lestadiolaisiin kohdistunut kri-

tiikki kulkee käsi kädessä kohulehdistön

kehittymisen kanssa.

Vanhoillislestadiolaiset vastustavat

syntyvyydensäännöstelyä. Ihanteena ovat

suurperheet ja jokainen lapsi koetaan Ju-

malan lahjaksi. Suurperheissä kasvami-

sen myönteisiä puolia; sosiaalisuuteen ja

vastuunkantamiseen kasvamista koroste-

taan. Tämä on virallinen puoli asiasta. Äi-

tien jaksaminen monien peräkkäisten ras-

kauksien aikana unohdetaan, samoin pie-

nempien lasten kasvattamisen vastuun

siirtäminen jopa alle kouluikäisille lap-

sille. Aila Ruohon ja Vuokko Ilolan kirjas-

sa Usko, toivo ja raskaus. Vanhoillislesta-

diolaista perhe-elämää (Atena 2014). nou-

see esille asioita, jotka muissa olosuhteis-

sa olisivat saaneet aikaan yhteydenotto-

ja lastensuojeluviranomaisiin. Toisaalta

lasten saaminen koetaan velvollisuudek-

si. Pelätään ympäristön painetta, jos ras-

kauksien väli venyy liian pitkäksi tai jos

lapsia ei tule tarpeeksi monta. Toisaalta,

vaikka korostetaan lapsia Jumalan lahja-

na, ihmetellään, miten joku ei-lestadiolai-

nen haluaa saada suuren perheen. Kirjan

lähtöasetelma pitää ottaa huomioon. Te-

os on kirjoitettu kolmenkymmenen yhtey-

denoton perusteella ja heillä on ollut val-

mis asenne vanhoillislestadiolaista per-

he-elämää kohtaan. Melko suuri osa heis-

tä on ollut liikkeestä irtautuneita.

Välillä tuntuu, että julkinen sana kes-

kittyy vain lestadiolaisuudessa ilmennei-

siin epäkohtiin, mutta se ei tietenkään

ole koko totuus liikkeestä. Ilmenneet

epäkohdat ovat jossain määrin margi-

naali-ilmiöitä, mutta toisaalta myös jää-

vuoren huippu. Keskustelu lestadiolai-

suudesta jatkuu varmasti ja uusia julkai-

suja asian tiimoilta on varmasti tulossa.

Pasi PuljuHistorian ja uskonnon lehtoriRovaniemi

EHDOTA VUODEN USKONNONOPETTAJAA

Tunnetko tai tiedätkö uskonnonopettajan, joka ansaitsisi Vuoden uskonnonopettaja 2015-tunnustuspalkinnon? SUOL ry palkitsee vuosittain työssään ansioituneen uskonnonopettajan. Kriteereinä voivat olla innostava opetus, pitkäjänteinen uskonnonopetuksen kehittäminen tai joku sinun mielestäsi painava syy, joka oikeuttaisi tähän arvonimeen.

Lähetä ehdotuksesi perusteluineen 28.11.2014 mennessä osoitteeseen [email protected]

Suomen uskonnonopettajain liitto palkitsee Vuoden uskonnonopettajan Talvipäivillä 7.2.2015.

25

Minulle ja useimmille muille

kristityille ehtoollinen on tär-

kein osa messua. Ehtoollinen

pelastaa usein paljon, mikäli messussa

veisattavat virret ovat tuntemattomia, eikä

papin saarna herätä kovin vahvoja tun-

temuksia tai ajatuksia. Ehtoollisen naut-

timisen jälkeen on yleensä jollakin selit-

tämättömällä tavalla hyvä ja rauhallinen

olla. Ehtoollisessa on sellaista elämyksel-

listä ja yhteisöllistä kokemusta, jota moni

kaipaa uskossaan.

Kristinuskoa huonosti tunteva ihminen

voi ajatella, mitä niin ihmeellistä on siinä

hieman pahvinmakuisen öylätin ja make-

an viinin nauttimisessa. Joka kesä monet

rippikoululaiset muistavat aina nyrpistää

nenäänsä, kun he nauttivat ensimmäistä

kertaa ehtoollisviiniä. Ehtoollisaineiden

maku ei ole kuitenkaan olennainen asia,

vaan ehtoollisella on kristinuskossa moni-

kerroksinen merkitys ja se on myös ennen

kaikkea kristittyjä yhdistävä asia.

Raamatun mukaan Jeesus aterioi yh-

dessä opetuslastensa kanssa kuolemaan-

sa edeltävänä iltana. Hän siunasi leivän ja

viinin sekä kehotti seuraajiaan viettämään

yhteistä ateriaa hänen muistokseen. Eh-

toollinen on kristityille Kristuksen aset-

tamana pyhä ateria. Kristityt uskovat eh-

toollisen olevan Jeesuksen ruumis ja veri,

jotka muistuttavat siitä uhrista, jonka hän

antoi ihmisten puolesta ristillä. Ehtool-

lisen vastaanottaja voi luottaa saavansa

syntinsä anteeksi Kristuksen tähden. Eh-

toollinen yhdistää kristityt Kristukseen ja

toinen toisiinsa.

Varhaisilla kristityillä oli tapana ko-

koontua kodeissa ennen kuin varsinaisia

kirkkorakennuksia oli rakennettu. Näissä

yhteisissä tapaamisissa luettiin pyhiä kir-

joituksia, muisteltiin Jeesusta, veisattiin

ja myös aterioitiin yhdessä. Juuri yhdes-

sä kokeminen ja yhdessä tekeminen on

ihmisille tärkeää. Harva pitää yksin ateri-

oimisesta, eikä asioita ole mukava kokea,

jos niitä kokemuksia ei voi jakaa ääneen

toisen kanssa ja keskustella niistä.

Ehtoollinen kuvastaa hyvin sitä, et-

tä kristinusko ei ole yksilöuskoa tai yksin

suorittamista. Moni saattaa ajatella, ettei

tarvitse kirkkoa instituutiona voidakseen

uskoa, eikä hänen tarvitse käydä jumalan-

palveluksissa ollakseen kristitty. Jokainen

kristitty kokee uskon ja vuorovaikutuksen

Jumalan kanssa henkilökohtaisesti omas-

sa mielessään ja sydämessään. Kristinusko

on silti ennen kaikkea yhdessä kokemista

ja uskon elämistä todeksi muiden kanssa.

Siksi luterilaisessa kirkossa ehtoollinen on

lähes poikkeuksetta aina yhteisöllinen ko-

kemus. On toki olemassa yksityisehtoolli-

nen sellaisia ihmisiä varten, jotka ovat esi-

merkiksi liian sairaita voidakseen osallis-

tua messuun, mutta muuten ehtoollinen

on aina koko seurakunnan yhteinen asia.

Ehtoollisella on myös erilaisia ihmisiä

ja kaikkia sosiaaliluokkia yhdistävä vaiku-

tus. Jeesuksen ajan kulttuurissa ihmiset

eivät syöneet aivan kenen tahansa kans-

sa, vaan vain omaan lähipiiriin sekä yhtei-

söön kuuluvien kanssa. Juutalaiset erottui-

vat vielä vahvemmin joukosta aterioimalla

ainoastaan toisten juutalaisten kanssa, sillä

vain näin he saattoivat pitää kiinni uskoon-

sa liittyvistä puhtaussäännöistä. Raama-

tun mukaan Jeesus ja opetuslapset aterioi-

vat yhdessä ja usein he kutsuivat mukaan

ulkopuolisia. Jeesus ei vaikuttanut välittä-

vän lainkaan näiden ihmisten sosiaalises-

ta taustasta, puhtaudesta tai edes heidän

maineestaan. Tätä sekalaista joukkoa yh-

disti lähinnä se, että he olivat kääntyneet

seuraamaan Jeesuksen kutsua.

Näin on myös tänä päivänä. Ehtoolli-

sen viettämisen aikana alttarikaiteen ää-

reen polvistuu monenlaisia ihmisiä. Ku-

kaan ei tiedustele toisen asemaa, vaan yh-

dessä ovat niin vauraat kuin köyhät, nuo-

ret ja vanhat sekä toisistaan monella eri

tavalla poikkeavat ihmiset. Nämä eroavai-

suudet ovat sillä hetkellä merkityksettö-

miä, sillä heitä yhdistää yhteinen usko,

ehtoollinen ja usko Kristukseen.

Kristinuskossa on olennaista, että asioi-

den pohdiskelun ja oman henkilökohtaisen

uskonelämän lisäksi on myös jotain konk-

reettista aisteilla koettavaa. Uskonkoke-

muksen kannalta tärkeitä seikkoja ovat ais-

teilla havaittavat tuoksut, äänet ja asiat. Kris-

tityn uskonelämän keskuksena on Kristus ja

ehtoollinen taas edustaa Kristusta. Leipä ja

viini ovat hänen ruumiinsa ja verensä. Eh-

toollisessa yhdistyvät Jumalan sana ja aine.

Siinä yhdistyvät myös kristinuskon hengel-

linen ja materiaalinen ulottuvuus.

Pasi RiepponenSeurakuntapastori, Vuosaaren seurakunta

EHTOOLLINEN YHTEISENÄ KOKEMUKSENAVuosaaren seurakuntapastori Pasi Riepponen kirjoittaa

ehtoollisen merkityksestä kristinuskon näkökulmasta.

Ehtoollisessa yhdistyvät kristinuskon hengellinen ja

materiaalinen ulottuvuus.

26

T aitojen oppimiseen kannattaa pa-

nostaa. Elämän- ja oppimisen tai-

dot liittyvät toisiinsa ja usein yhden

taidon vahvistaminen edistää myös toista.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi tunne-

taitojen opetus koulussa on parantanut so-

siaalisia taitoja ja sosiaalisia suhteita sekä

vähentänyt sosiaalista ahdistuneisuutta.

Taitojen oppiminen edistää myös tiedolli-

sia tavoitteita: esimerkiksi ajattelun taito-

jen kehittäminen on keskeistä tietojen op-

pimiselle ja hyvät sosiaaliset taidot edistä-

vät turvallisen ilmapiirin muodostumista,

mikä puolestaan on edellytys luovuuden

kukoistukselle ja uusille innovaatioille.

Taitojen oppimisessa koulutyön ohes-

sa ei sinällään ole mitään uutta, koulus-

sa on aina opittu taitoja tietojen ohella.

Nopea muutos tiedon hankinnan luon-

teessa ja tiedon pysyvyydessä on kuiten-

kin nostanut taidot entistä tärkeämpään

asemaan. Opettajalle taitojen painottami-

nen asettaa uuden haasteen opetustyön

järjestämiselle ja vaatii pohtimaan omia

opetusmenetelmiä: miten oma opetuk-

seni tukee ajattelun taitoja tai sosiaalisia

taitoja? Miten voisin edistää tunnetaitoja

sisällön oppimisen lisäksi?

Agricolan hanke ”Erilaista ussaa!” pyr-

kii auttamaan opettajia pohdinnoissaan ja

vastaamaan taitojen oppimisen haastee-

seen kehittämällä didaktista pakettia, jo-

ka yhdistää taitojen oppimisen uskonnon

tiedollisiin sisältöihin. Teemaksi olemme

valinneet kristinuskon peruskiven, Raa-

matun. Teema itsessään jo herättää tun-

teita ja tarjoaa haasteita. Toisille se on ra-

kas ja ihana aihepiiri joka vuodesta toi-

seen tarjoaa uusia elämyksiä, toisille vai-

kea, ikävystyttävä ja kulunut kiusanhen-

ki. Valintamme taustalla vaikutti sekä tee-

man haastavuus että sen tarjoamat mah-

dollisuudet: Raamatun inhimilliset tee-

mat kuten rakkaus, hyvyys ja totuus, ovat

säilyneet ajankohtaisina jo tuhansia vuo-

sia eikä niiden vanhentuminen vaikuta to-

dennäköiseltä myöskään lähivuosina. Ta-

rinamuotoisuus tarjoaa mahdollisuuden

eläytyä ja samaistua hahmoihin, käydä lä-

pi erilaisia tunteita ja pohtia erilaisia nä-

kökulmia. Tarinat luovat tilaa mielikuvit-

telulle ja luovuudelle. Siis parhaimmillaan

tukevat juuri niitä taitoja, joita tulevaisuu-

den yhteiskunnassa tarvitaan.

Miettiessämme Raamatun kertomuk-

sia taitojen näkökulmasta lähdimme liik-

keelle seuraavista kysymyksistä: Mitä an-

nettavaa Raamatun kertomuksilla on ny-

kypäivän oppilaille? Mitä elämäntaito-

ja ne voisivat edistää ja miten ne voisivat

auttaa ymmärtämään ympäröivää maail-

maa? Miten Raamatun kertomukset saa-

taisiin kiedottua mielekkään oppimispro-

sessin keskiöön? Mielekkään oppimisen

kriteereitä hyödyntäen pyrimme teke-

mään tehtäviä, joissa

oppilas on aktiivisena toimijana ja

tuottajana

oppilaalla on mahdollisuus oppimis-

prosessin sisältöön ja opiskelutapaan

opiskeltavalla asialla on yhteys todelli-

seen elämään

tunteet toimivat sekä oppimisen tehos-

tajina että opiskelun kohteita

yhdessä tekeminen ja vuorovaikutuk-

sellisuus ovat keskeisessä roolissa

tietojen ja taitojen oppiminen palvele-

vat toinen toisiaan

Onko luvassa siis muutakin kuin ohjeis-

tus siitä, miten opettaja ohjaa nykyaikais-

tetun näytelmäversion Laupiaasta sama-

rialaisesta? Kysyi ystäväni kun kerroin

hänelle hankkeestamme. Uskallan tässä

vaiheessa luvata, että luvassa on muuta-

kin. Opetusmateriaali tulee sisältämään

yhteistoiminnallisia tehtäviä, joihin on

mahdollista osallistua tietoja taitota-

sosta riippumatta, eri tietoja taitotasoille

eriytettyjä kirjallisia tehtäviä sekä erita-

soisia yksin tai pienissä ryhmissä tehtä-

viä luovia ja toiminnallisia tehtäviä. Jos re-

surssit riittävät, tavoitteena on saada mu-

kaan myös oppimispelejä. Materiaalista

tehdään sekä perinteinen painettu vih-

konen sekä nettiversio. Luvassa on myös

vinkkejä tehtävien toteuttamiseen tieto –

ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Seuraa hankettamme sen nettisivuilla!

(http://www.seurakuntaopisto.fi/uskop-

hankkeet/erkka-hanke ) Otamme myös

mielellämme vastaan kommentteja Us-

kontotuntiunelmia -blogin puolella!

Kirjoittaja on Essi Ikonen, uskonnon ja filosofian opettaja ja Agricolan uusi hankekoordinaattori hankkeessa Erilaista ussaa!

TAITOJA OPPIMAAN! – Raamattu elämäntaitojen opettajanaUudessa opetussuunnitelmassa taitojen oppiminen on

nostettu merkittävään asemaan tietojen oppimisen rinnalle.

Tulevaisuuden taitoina nähdään mm. tunnetaidot, sosiaaliset

taidot sekä ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot. Kaikkia

näitä taitoja voidaan oppia ja opettaa. Kirjallisuutta ja hyviä

nettisivuja taitojen oppimisesta ja opettamisesta onkin tarjolla

melko paljon. Sen sijaan oppimateriaaleja, joissa näiden

taitojen oppiminen yhdistetään luontevasti oppiaineiden

sisältöihin, on vielä toistaiseksi valitettavan vähän.

Agricolan palsta

27

MATKAOHJELMA

KE 3.6. LENTO HELSINKI–PEKING

TO 4.6. PEKINGSaapuminen Pekingiin ja kuljetus ho-telli Jianguohon. Majoittuminen ja aikaa

levähtää. Yhteinen lounas, jonka jälkeen

tutustuminen kiinalaiseen kaupankäyn-

tiin ja katuelämään Shilile torilla. Markki-

noiden jälkeen tutustuminen Yonghenin buddhalaiseen lamatemppeliin. Temp-

pelin hienoin nähtävyys on 17 metriä kor-

kea Maitreya (Tulevaisuuden Buddha).

Ilta vapaa. Räätäli tulee hotelliin.

PE 5.6. PEKINGAamiainen. Tutustuminen Taivaallisen rauhan aukioon, joka on aina ollut se-

remonioitten, paraatien, juhlien ja mie-

lenosoitusten paikka. Sille mahtuu kaksi

miljoonaa ihmistä. Aukion laidalla on

Maon mausoleumi. Siirtyminen Kiellet-tyyn kaupunkiin, joka on entinen keisa-

rien palatsialue, josta Kiinaa hallittiin kes-

kiajan lopulta aina keisarivallan päättymi-

seen vuoteen 1912 asti. Lounas. Tutustu-

minen Taivaan Temppeliin, joka on Kii-

nan suurimpia pyhäkköjä. Taivaan alttari

oli valtiokultin tärkein uhripaikka. Täällä

keisari rukoili taivasta ja esi-isiään ja toi-

mitti uhreja. Illalla upea akrobatiashow.

LA 6.6. PEKINGAamiainen. Ajo Kiinan muurille. Tämä

6000 kilometriä pitkä muuri on ainut ih-

misen tekemä monumentti, joka näkyy

kuuhun saakka. Lounas, jonka jälkeen vie-

railu Ming-dynastian keisareiden haudalle,

jonne johtaa Henkien Tie. Paluumatkalla

Pekingiin näemme ulkoa päin Olympiasta-

dionin, ”linnunpesän”. Ilta vapaa.

SU 7.6. PEKINGAamiainen. Vierailu Pekingin ravintola-koulussa. Vierailun aikana kuullaan Kii-

nan koululaitoksesta ja opitaan tekemään

paikallisten opiskelijoiden kanssa perin-

teisiä kiinalaisia taikinanyyttejä. Kokkaa-

misen jälkeen nautitaan lounas. Iltapäi-

vällä vierailu Valkopilven temppeliin, joka on Pekingin vanhin, suurin ja aktii-

visin taolaistemppeli ja taolaisuuden pää-

paikka Kiinassa. Tänne pyritään järjestä-

mään keskusteluhetki taolaisen mun-kin kanssa. Käynti eläintarhassa pan-doja katsomassa. Pekingin jäähyväisil-lallisella nautitaan kuuluisaa Pekingin

ankkaa.

MA 8.6. PEKING–QUFUAamiaisen jälkeen riksa-ajelu satoja vuo-

sia vanhoilla, kapeilla Hutong-kujilla,

joissa voi vielä aistia vanhaa Pekingiä.

LÄHDE SUOL ry:n OPINTOMATKALLE

KIINAAN JA ”MAAILMAN KATOLLE” TIIBETIIN 3.–18.6.2015

Potalan palatsi

28

Käydään asuintalon ja perheen pihalla

ja paikallisessa marketissa. Lounas. Luotijuna Kungfutsen kotikaupunkiin Qufuun klo 15.05–17.25. Kuljetus hotelli

Queliin. Kongin suku oli Kiinan vaikutus-

valtaisin suku Kungfutsen kuolemasta al-

kaen vuoteen 1948. He asuivat Qufussa 77

sukupolven ajan ja koko kaupunki henkii

heidän perintöään. Ilta vapaa.

TI 9.6. OUFU–ZHENGZHOUAamiainen. Tutustuminen Kungfutsen temppeliin ja kartanoon. Temppeli sai

alkunsa paviljongista, jossa Kungfutse

oppilaineen kokoontui. Kongien sukuta-

lossa, joka on Kielletyn kaupungin mini-

kopio, asuivat Kungfutsen jälkeläiset su-

kupolvien ajan. Lounas. Iltapäivällä tu-

tustutaan hautausmaahan, jonne on

haudattu Kungfutse sekä 76 sukupolvea

Mestarin jälkeläisiä. Luotijuna Qufusta Zhengzhouhun klo 16.10–20.35. Kulje-

tus hotelli Xianhua Jianguoon.

KE 10.6. ZHENGZHOU–LUOYANGAamiainen. Tutustuminen kiinalaisten kamppailulajien eli kung-fun synny-inpaikkana tunnettuun Shaolin temp-peliin. Perimätiedon mukaan luosta-

rin perusti intialainen munkki Boddhid-

harma, joka saapui Kiinaan noin vuonna

520. Sama mies, joka kehitti chan- eli zen-buddhlaisuuden ja jonka väitetään kek-

sineen teen. Satojen vuosien ajan mun-

kit ovat harjoitelleet täällä kung fu -taito-

jaan. Vierailun aikana Kung Fu –esitys

sekä käynti pagodimetsässä, johon kuu-

luu lähes 300 stupaa.

Vierailu Zhongye temppelissä, joka on

Song Shan vuorten taolainen palvonnan

keskus. Tutustuminen Valkoisen Hev-osen temppeliin, jota pidetään Kiinan

buddhalaisuuden syntypaikkana ja Kii-

nan vanhimpana buddhalaisena luosta-

rina (perustettu vuonna 68). Lounas. Ajo Luoyangiin (n. 70 km), joka on Xianin

ohella Kiinan pitkäaikaisin pääkaupunki.

Vapaata aikaa kierrellä vanhan kaupun-gin kujilla. Yöpyminen Luoyang Peony Hotellissa.

TO 11.6. LUOYANG-XIANAamiainen. Tutustuminen Longmenin luoliin, buddhalaisiin kalliotemppelei-

hin. Luolissa on yli 100 000 buddhalaista

patsasta ja kaiverrusta. Paikka on luon-

non ympäröimä ihmeellinen buddha-

lainen taidegalleria. Lounas. Luotijuna Xi’aniin klo 16.04–17.30. Xian on Silkki-

tien alkupiste, Kiinan kulttuurin kehto ja

maan entinen pääkaupunki. Sitä pidet-

tiin 600-900-luvuilla maailman suurim-

pana kaupunkina. Kuljetus illalliselle ja

Jianguo hotelliin. PE 12.6. XIANAamiainen. Tutustuminen keisari Qin

Shinin terrakotta-armeijaan, joka on

Xianin tärkein nähtävyys. Lounas. Ilta-

päivällä tutustuminen Suuren Villihan-hen pagodaan, joka on yksi Kii-

nan kuuluisimmista buddhalai-

sista pagodeista. Matka jatkuu Su-ureen Moskeijaan, joka on Kii-

nan vanhimpia ja kuuluisimpia

moskeijoita. Moskeijan vieressä

on myös basaari, jossa ehditään

käydä. Ilta vapaa.

LA 13.6. XIAN-LHASAAamiainen. Kuljetus lentokentälle.

Lento Xi’an–Lhasa MU2333 klo

7.40–10.40. Kuljetus Tsedang Ho-tel Lhasa hotelliin. Päivä vapaata

aikaa totutella korkeaan ilmana-

laan. Lhasa sijaitsee n. 3800 m kor-

keudessa. Yhteinen illallinen.

SU 14.6. LHASAAamiainen. Tutustuminen kau-

punkia hallitsevaan Potalan Pa-latsiin (3700 m), joka oli sekä hal-

Kiinan muuri

Kielletty kaupunki

29

Matkan hinta 2956 euroa (28 osallistujaa) tai 2993 euroa (24 osallistujaa). Yhden hengen huoneen lisämaksu 490 euroa/hlö. Jos huonejako ei mene tasan, yksin matkustavan on maksettava yhden hengen huoneen lisämaksu.

Hintaan sisältyy: Finnairin lennot turistiluokassa, lentoverot ja lentokenttäkuljetukset

Kiinan sisäiset lennot ja junaliput

majoitus kahden hengen huoneissa

ohjelma, retket, sisäänpääsymaksut, kuljetukset omalla, ilmastoidulla bussilla ohjelman mukaisesti

englanninkielinen opastus aamiaiset päivittäin ja ohjelmassa mainitut ateriat (12 x lounas ja 5 x illallinen)

Kiinan viisumi ja Tiibetin matkustuslupa

Hintaan ei sisälly: Matkavakuutus peruutusturva kotimaan liittymälennot juomarahat.

Hinnat on laskettu 15.8.2014 valuuttakurssien mukaan. Pidätämme oikeuden hinta-, ohjelma-, hotelli- ja aikataulumuutoksiin, jotka johtuvat meistä riippumattomista syistä.

Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto HRG/Susanna Järvinen

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: [email protected] tai puh. 0400 510 503.

linnollinen että uskonnollinen keskus, ja

jonne on haudattu kahdeksan Dalai La-

maa. Armeliaisuuden Buddha (Avaloki-

teshvara) asui legendan mukaan Punai-

sen vuoren huipulla olleessa luolassa. Da-

lai Lamojen katsotaan olevan Avalokitesh-

varan jälleensyntymiä. Potalan huipulta

on upeat näkymät Lhasan kaupunkiin ja

sitä ympäröivään vuoristomaisemaan.

Lounas. Tutustuminen Jokhangin temppeliin, joka on Tiibetin hengellinen

keskus ja pyhin paikka. Siellä on käynyt ai-

kojen saatossa miljoonia pyhiinvaeltajia.

Lhasassa on kolme pyhää rukouspolkua, joista Barkhor on yksi. Se on Lhasan sy-

dän ja sen vilkkain ja kiehtovin alue. Va-paata aikaa, jota voi viettää esimerkiksi

alueen basaarissa.

MA 15.6. LHASAAamiainen. Vierailut Drepungin ja Sera luostareissa. Sera on Drepungin ohella

yksi Tiibetin kolmesta suurimmasta luos-

tarista. Se tunnetaan munkkien väittely-harjoituksista, joita pääsemme seuraa-

maan. Lounas. Iltapäivällä tutustumi-

nen dalailamojen kesäpalatsiin Norbu-linkhaan. Illallinen.

TI 16.6. LHASAAamiainen. Ajo (noin 110 km) kuvankau-

niille Yamdrok järvelle. Pyhä järvi on 72 km

pitkä, sitä ympäröivät upeat lumihuip-

puiset vuoret ja siihen virtaa lukematto-

mia pieniä puroja. Lounas. Paluumat-

kalla käydään katsomassa tiibetiläistä perhettä.

KE 17.6. LHASA–CHONGQINGAamiainen. Kuljetus lentokentälle, lento 3U8634 Lhasa–Chongqing klo 11.15–13.15. Kierros Chongqingissä, kävely vanhassa kaupungissa ja E’Iingin puis-tossa, teehetki perinteisessä teetuvassa. Läksiäisillallinen. Majoitus Hilton Ho-tel Chongqing.

TO 18.6. CHONGQING–HELSINKIKuljetus lentokentälle. Lento Chongqing –

Helsinki, AY 056 klo 09.50–14.05.

Kuvat: Eija Suokko

Shaolin munkit

Asiasta ja asian vierestä

30

Jeremy kuuli järisyttävän hälyttävän

uutisen. Jossakin päin kotimaatamme

suunnitellaan luokanopettajan tutkin-

non siirtämistä ammattikorkeakouluihin.

Tällaisen toimenpiteen sivistyspoliittiset

seuraukset olisivat kohtalokkaita. Ollaan

sitten luokanopettajien sisällönhallinnal-

lisesta tasosta sitten mitä mieltä tahansa,

niin maisterintutkinto on kuitenkin taan-

nut jonkinlaisen kasvatustieteeseen perus-

tuvan ammatillisen osaamisen tason. Jos

tätä tasoa nyt lähdetään laskemaan, mer-

kitsee se, ei pelkästään kasvatustieteellisen

osaamisen, vaan myös sisällöllisen osaa-

misen ohenemista. Jos opettaja hallitsee

jotenkuten välineensä, siis itse opettami-

sen, niin miten hän pystyy arvioimaan tie-

toa ja kriittisesti suhtautumaan siihen ja

sen merkittävyyteen suhteessa kehitys-

tasoon ja myöhempään opetukseen.

Tällainen järjestely asettaa suuria vaa-

timuksia opetusmateriaaleille. Jos mate-

riaalit ovat asiantuntevasti tehtyjä, opet-

tajaa selkeästi auttavia ja tässä tapaukses-

sa myös valitettavasti ohjaavia voi kuvitel-

la, että lukutaitoinen opettaja selviää ti-

lanteesta. Opetuksenjärjestäjällä on hui-

kea vastuu taata opettajille välineet työ-

tä varten. Ei nimittäin onnistu jos opetta-

jat tuottavat itse materiaalin johonkin pil-

veen kaikkien muidenkin käytettäväksi, jos

kaikilta puuttuu substanssiosaaminen laa-

tia, käyttää ja arvioida materiaalia. Kaikes-

sa haisee raha. Vähemmän koulutetut saa-

vat luonnollisesti pienempää palkkaa ei-

kä oppimateriaalejakaan tarvitse hankkia.

Kokonaan oma virtensä on se, mitä täs-

tä kaikesta seuraa tai on jo seurannut ai-

neenopetukselle. Ensimmäinen virhe, jo-

ka siis on jo tehty, on ollut muuttaa kun-

nallisia hallinnonaloja siten, että päivähoi-

to ja perusopetus kuuluvat yhteen ja koko

myöhempi koulutus lukiot ja ammattiope-

tus keskiasteeseen. Hallinalojen yli mene-

vät virat on lakkautettu valtaosissa kuntia.

Enää ei siis ole peruskoulun ja lukion yhtei-

siä aineenopettajan virkoja, ellei sitten jos-

sakin ole joku jäänyt huomaamatta. Kun-

nan yhtenäisessä peruskoulussa on uskon-

non tunteja 9 ja pienessä yksisarjaisessa lu-

kiossa kursseja yhdessä psykologian ja filo-

sofian kanssa 5, ehkä jonakin vuotena pari

lisää. Ei elätä uskonnonopettajaa edes ny-

kyisellä lukion tuntijaolla.

Eräällä opettajalla on tänä lukuvuon-

na 487 oppilasta. Näistä 142 on uusia 7.

luokkalaisia yhteensä kahdeksassa ryh-

mässä. Viime viikolla piti antaa lausunto

oppilaista mahdollisia tukitoimenpiteitä

varten. Kaikenlaiset suunnitelmat kun

pitää olla päivitettynä ensimmäisen jak-

son aikana. Alkusyksynä seiskojen tunte-

ja on huvennut mm. ryhmäyttämiseen ja

luontokouluun. Joitakin ryhmiä opettaja

on tavannut neljä kertaa. Hänellä ei ole

aavistustakaan keitä tunnilla käyvät op-

pilaat ovat. Puhumattakaan, että hänel-

lä olisi minkäänlaista käsitystä minkään-

laisesta tuentarpeesta. Ei opettajalla ole

aavistusta kaseistakaan. Ysienkin kans-

sa on vähän niin ja näin. Pidettyjä tunte-

ja luokille on kolme. Lopun aikaa oppi-

laat ovat olleet työharjoittelussa. Kaiken-

lainen tuntien jaksottaminen on mah-

dotonta, sillä opettaja työskentelee kah-

dessa eri peruskoulussa, joista toinen on

kimpassa lukion kanssa samassa raken-

nuksessa ja joutuu noudattamaan luki-

on rytmejä esimerkiksi oppituntien si-

joittelussa. Kohta on joulu ja pitäisi an-

taa numeroita.

Asiasta ja asian vierestä – Aidasta ja sei-

päästä – Lillukanvarsista – Puista ynnä

metsästä – kaikesta uskonnonopetukseen

liittyvästä ja kaukaa haetusta. Ihan suoraan

kaun/histelematta. Asiallista ja asiatonta

pohdintaa ja lähdeviitoittamattomia aja-

tusvarkauksia ja kärjistettyjä kommentteja

julkisiin ja salaisiin kansioihin. Vastuu-

tonta ja pöyristyttävää uudelleen ajatte-

lua sekä konventionaalisten rakenteiden

kyseenalaistamista. Toisaalta taas luutu-

neiden asenteiden pönkittämistä, tuorei-

den ideoiden vähättelyä ja naurunalaiseksi

saattamista. Päättäkää itse.

AINEENOPETTAJA KUULUU UHANALAISEEN LAJIIN

31

Luokanopettajalla oppilaita on 20–30

ja hän tapaa oppilaitaan yleensä vähintään

20 tuntia viikossa. Kohta koulua on kehitet-

ty niin, että aineenopettajan on mahdoton-

ta työskennellä koulussa, jossa oppilaan-

tuntemusvaatimus on nostettu näin korke-

alle tasolle. Pian huomataan, että luokan-

opettaja hallitsee paljon paremmin tällai-

set pedagogiset asiat. Korvataan siis kaik-

ki aineenopettajat luokanopettajilla. Ku-

kaan ei ole kuitenkaan huolestunut opet-

tajien substanssiosaamisesta.

Yksi tilannetta pahentanut on yhte-

näiskoulujärjestelmä. Koulut ovat suuria

yksiköitä, joista yksi kolmasosa on aineen-

opettajien luotsaamaa yläkoulua. Yksikkö-

jen fyysinen koko lienee yleensä noin 800–

1000 oppilasta. Aineenopettajille siitä liike-

nee tuo kolmasosa. Jokainen vähänkin las-

kutaitoinen ymmärtää, että esimerkiksi us-

konnonopettajaa tuollainen oppilasmäärä

ei työllistä. Niinpä yläkoulun uskonnon-

opettaja opettaa kahdessa koulussa ja on

sujuvasti pihalla kahden koulun asioista.

Mitä sitten voitaisiin tehdä? Kasva-

tetaan yhtenäiskoulujen kokoa niin, että

koulu elättää puolikkaan uskonnonopet-

taja sijasta yhden kokonaisen. Samalla au-

tetaan muitakin. Kun yhtenäiskoulu nyky-

ään työllistää 1,5 historian ja yhteiskunta-

opin opettajaa ja 1,5 biologian ja maantie-

teen opettajaa niin yhtä uskonnon opetta-

jaa vastaisi silloin kaksi näitä edellä mainit-

tuja. Koulun koko kasvaisi merkittävästi,

mutta työantajan ei tarvitsisi maksaa siir-

tymätunneista ainakaan näille liikkuville

opettajille. Toinen vaihtoehto olisi, että tuo

erottelu hallintokuntiin purettaisiin ja pe-

rustettaisiin uudelleen yläkoulun ja luki-

on yhteisiä virkoja. Koko ajan muistetaan,

että uskontoa yhä opiskellaan kehä kol-

mosen ja suurten kaupunkien ulkopuo-

lella. Suur- ten kaupunkienkin sisällä täs-

sä on merkittäviä ja

suuria eroja.

Jeremy Dust– tällä kertaa hieman vihainen

Erikoistarjous Suomen

Uskonnonopettajain liiton

jäsenille!

Opettajan Tietopalvelupuh. 014 337 0050

[email protected]

Löydät meidät myös Facebookista: www.facebook.com/opettajantietopalvelu

Tilaa osoitteessa www.opettajantietopalvelu.fi /suol

Pakettihintaan:

Säästät jopa 46 euroa!

+

Martin Ubani

Peruskoulun uskonnonopetus(norm. 52,-)

Valitse yksi alla olevista kirjoista:

Toimi heti! Tarjous on voimassa vain 20.11.2014 asti!

yhteensä vain

49 euroa!

Hauskan oppi-misen vallan-kumous (norm. 39,-)

Työrauha luokkaan! (norm. 39,-)

Lapsen ja nuoren viha (norm. 43,-)

Huuto! (norm. 35,-)

=

yhteystiedot

Suomen uskonnonopettajain liitto ryJäsenasiat: Miika Lahti, Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinki, [email protected]

JÄSENKAAVAKE

Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinki, http://www.suol.fi

Suomen uskonnonopettajain liitto ry on uskontoa opettavien pedagoginen ainejärjestö.

Jäsenet (noin 1000) ovat pääasiassa peruskoulun ja lukion opettajia. Liitto on perustettu

vuonna 1938.

Säännöissä määritellään, että Suomen uskonnonopettajain liitto ry• Toimii koulun uskonnonopetuksen sekä eettisen ja sosiaalisen kasvatuksen hyväksi• Edistää jäsentensä ammatillista ja tieteellistä toimintaa• Valvoo jäsentensä yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja

H a l l i t u s

PuheenjohtajaANNA SAURAMARiihitie 14 C 30, 00330 Helsinkip. 044 5959 [email protected]

VarapuheenjohtajaOUTI RAUNIO-HANNULAp. 040 5411 275Hyvinkään [email protected]

TIA AHTINENMyllyharjun [email protected]

VESA SOIKKELIAlppilan yläaste ja lukioKallahden [email protected]

EIJA SUOKKOPajamäentie 1 A 7, 00360 Helsinkip. 0400 510 503Etelä-Tapiolan [email protected]

JAANA TAHVANAINENPapintie 9, 61600 Jalasjärvip. 040 5929 823Jalasjärven [email protected]

Opiskel i jaedustaja HANNA-RIIKKA [email protected]

H a l l i t u k s e n v a r a j ä s e n e t

KIRSI HÄNNINENp. 050 3294 484 EMILIA MELONIp. 045 6752 [email protected]

ELINA RUOKOp. 040 4514 110

TIINA SUVANENIlkantie 13 B 9, 00400 Helsinkip. 044 0830 [email protected]

T o i m i n n a n j o h t a j a

OUTI TASKILAHTIP. 040 0755 [email protected]

M a t e r i a a l i p a l v e l u

MEIRA [email protected]

P ä ä t o i m i t t a j a

TIINA SUVANENp. 044 0830 [email protected]

T a l o u s - j a j ä s e n a s i a t

MIIKA LAHTI Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 [email protected]

llmoittaudun SUOL ry:n jäseneksi/ ilmoitan muutoksia:

Nimi: ___________________________________________________________

Osoite: __________________________________________________________

Postinumero ja -toimipaikka: ________________________________________

Puhelin: __________________________________________________________

Sähköposti: _______________________________________________________

Kouluaste: 1 yläkoulu 2 lukio 3 yläkoulu+lukio

4 alakoulu 5 opiskelija 6 eläkeläinen

7 ei opetustyössä

8 muu, mikä _______________________________________

päätoiminen ____ sivutoiminen ____ Päiväys ja allekirjoitus:______________________________________________

Jäsenmaksut:päätoimiset 60 €,eläkeläiset, perhevapaalaiset, opiskelijat ja työttömät 30 €

Lähettämällä tämän kaavakkeen taloudenhoitajalle, saat postissa jäsenmaksulomakkeen.

Suomen uskonnonopettajain liitto ryJäsenasiat: Miika Lahti, Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinki, [email protected]

JÄSENKAAVAKE

SUOL ry:n paikalliskerhot

33

Oulun seudun uskonnonopettajat Lea PesonenLumilinnantie 11, 90630 Oulu, p. 040 7419 323, [email protected] (at) eduouka.fi

Pohjois-Karjalan uskonnonopettajat Anne Riekkinen Laatokankatu 12, 80200 Joensuu p. 045 134 8639, [email protected]

Rovaniemen alueen uskonnonopettajat Antti Paananen Piisamintie 17 96500 Rovaniemi p. 040 7273157 [email protected]

Satakunnan uskonnonopettajat Vesa Nissinen (pj.), [email protected] 10 B, 28400 UlvilaSanni Hautero (siht.), Ulvilan [email protected]

Savonlinnan seudun uskonnonopettajatVirpi Loikkanen, Savonlinnan lyseon lukio ja Savonlinnan [email protected] p. 050 5567058

Svenskspråkiga Religionslärare Sabina [email protected]

Tampereen seudun uskonnonopettajat Tuovi Pääkkönen Tampereen normaalikoulu Harppitie 9 33710 Tampere p. 040 7401 626 [email protected]

Turun seudun uskonnonopettajat Anu Lampinenp. 040 [email protected]

Vaasan seudun uskonnonopettajat Vesa NesteVaasan lyseon lukio ja aikuislinja Rantakatu 8 A 17, 65100 Vaasa p. (06) 3171 974, [email protected]

Espoon ja Kauniaisten uskonnonopettajatEija Suokko, Etelä-Tapiolan lukio, EspooPajamäentie 1 A 7, 00360 Helsinki [email protected]

Etelä-Karjalan uskonnonopettajat Titta KorhonenLauritsalan lukio ja aikuislinja [email protected]. 0500 907238

Etelä-Pohjanmaan uskonnonopettajat Laura Kalliokoski, Seinäjoen lukio Kolmosvaltaus 4B, 60320 Seinäjoki p. 050 351 9479 [email protected]

Helsingin seudun uskonnonopettajat Liisa Franssila-Ylinen, Itäkeskuksen lukio Karppitie 5A, 00640 Helsinki p. 044 305 1062 /työ (09) 3108 2777 [email protected]

Kainuun uskonnonopettajatPuheenjohtaja Raija Väyrynen Piitie 10, 87250 Kajaanip. 050 3309 254, [email protected]

Keski-Pohjanmaan uskonnonopettajat [email protected] [email protected]

Keski-Suomen uskonnonopettajat Jukka Hella Tarhakatu 8, 41500 Hankasalmi [email protected] tai [email protected]

Kuopion uskonnonopettajat Mari Kuikka-Laukkanenp.040-7555 656Eija Niiranen (siht), [email protected]

Kymenlaakson uskonnonopettajat Lauri Frosti Ahomutka 7, 45360 Valkealap. 0400 993862

Lahden seudun uskonnonopettajat Mari Ruusuvuori, [email protected]

Mikkelin uskonnonopettajat Nina LiukkoMikkelin [email protected]

34

hallituksen pöydältä

Myönnettäköön julkisesti, että kirjoitan tätä ai-ka väsyneissä ja turhautuneissa tunnelmissa. Henkilökohtaisessa elämässäni on tosin pal-

jon ilon aiheita, päällimmäisenä niistä vappuna syntynyt tytär, mutta uskonnonopetusrintamalla asioiden pitkit-tyessä alkavat SUOL:n hallituksen jäsentenkin paukut jo huveta. No, kuten kaikki tiedämme, lukion tuntija-kohan tässä on kiikastanut. Siihen liittyvän edunvalvon-nan rinnalla olemme seurannet perusopetuksen opetus-suunnitelmatyön ja sähköisten yo-kokeiden edistymistä, väsäilleet lausuntoja sekä pyörittäneet ”normaalit” ku-viot kuten seminaarien ja matkojen järjestämiset. Mo-ni tärkeäkin asia, kuten nettisivujemme uudistustyö on saanut tänä vuonna jäädä odottamaan vuoroaan. Enää en pysy laskuissa, kuinka monen päivämäärän kohdalla olen huokaissut, että nyt vihdoin saadaan loputtomalle lukion tuntijakovatvomiselle jonkinlainen piste. Mutta ei. Pääministeri ja osa ministereistä vaihtui, vasemmis-toliitto ja vihreät lähtivät hallituksesta, sivistyspoliittisen ministerityöryhmän kokoonpano muuttui... Oman hän-nän nostaminen ei yleisesti ottaen liene suotavaa, mutta hallituksessa tiedämme, että vaikuttamistyö esimerkiksi päättäjien suuntaan jää usein näkymättömäksi jäsenis-

töllemme. Uskaltaudun siis toteamaan, että oli lopputu-los mikä hyvänsä, olemme kyllä reagoineet aina muuttu-neisiin tilanteisiin ja pitäneet puolianne kynsin hampain!

Syysseminaaria vietimme tällä kertaa aurinkoisessa säässä Paavo Ruotsalaisen kotikonnuilla Aholansaares-sa. Vaikka teema oli synkkä – paholainen ja kadotus, tun-nelma oli kaukana siitä. Syysseminaariärjestelyistä vas-taa tänä ja ensi vuonna poikkeuksellisesti SUOL:n hal-litus, mutta jatkossa palaamme mielellämme perintee-seen, jossa jokin paikalliskerhoista ottaa järjestelyvastuun. Hommaa ei kannata pelätä, apua saa tarvittaessa toi-mihenkilöiltämme ja hallitukselta! Samalla on hyvä tilai-suus aktivoida omaa paikalliskerhoa ja saada ehkä uutta pontta omien tulevien kerhotapahtumien suunnitteluun.

Lopuksi asia, josta olen ollut todella hyvällä mielellä: aktiivinen FB-ryhmämme. Siellä on jaettu aivan upeita vinkkejä opetustyöhön, jotka voi napata käyttöön sa-man tien! Niiden kokoamiseen olisi mukavaa saada jo-kin alusta, josta vinkit löytäisi helposti. Olemme tämän-kin laittaneet jo työn alle, mutta apua otetaan ilomie-

lin vastaan!

Outi Raunio-Hannula

LIITY MATERIAALI PANKKILAISEKSI!

Materiaalipankin salasana vaihtuu

SUOL ry:n materiaalipankki liiton nettisivuilla tarjoaa muun muassa opettajien tekemiä opetusmateriaaleja, kokeita ja opetusvinkkejä. Mukaan pääset, kun lähetät yhden sähköisen opetusmateriaalin jaettavaksi pankissa.

Materiaalipankin salasana laitetaan vaihtoon vuodenvaihteessa 2014–2015. Pyydämme siis sekä uusia, että vanhoja materiaalipankin käyttäjiä tulemaan mukaan uusilla ideoilla, jotta materiaalipankin sisältö uudistuisi ja pysyisi kaikille käyttäjille hyödyllisenä ja ajantasaisena.

Ohjeita käyttöoikeuden saamisesta ja materiaalin lähettämisestä löydät osoitteesta www.suol.fi

materiaalipankki tai osoitteesta [email protected]

TILAA USKONNON PRELIMINÄÄRIKOE 2015

Voit tilata jo koulullesi SUOl ry:n lukiotyöryhmän laatiman preliminäärikokeen keväälle 2015. Koe vastaa tehtävämäärältään ja –tyypeiltään evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskoetta.

Preliminäärikokeen hinta on 35€/koulu.

Kokeet postitetaan viikolta 2 alkaen sähköpostitse tai värikopioina (jolloin postituskulut lisätään hintaan). Kerrothan tilatessasi koetta, tahdotko kokeen sähköisenä vai paperisena ja mikä on koulusi laskutusosoite. Liitolla ei ole mahdollisuutta sähköiseen laskutukseen.

Lisätiedot ja tilaukset: [email protected]

M – Itella Oyj

Kati Mikkola ja Vilma Vuorio · vellusten käytöstä uskonnon opetuksessa. Talvipäivillä 7....

Documents

Transcript of Kati Mikkola ja Vilma Vuorio · vellusten käytöstä uskonnon opetuksessa. Talvipäivillä 7....