Kasvuyritykset oulun seudulla 6/2015
-
Upload
businessoulu -
Category
Documents
-
view
220 -
download
1
description
Transcript of Kasvuyritykset oulun seudulla 6/2015
1
2
Kasvuyritykset Oulun seudulla 6/2015
Tamás Lahdelma & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy
Toimeksiantaja: BusinessOulu
Sisältö 1. Tausta ........................................................................................................................................................ 3
2. Kasvuyritysten piirteet Oulun seudulla ..................................................................................................... 4
Kasvuyritykset yrityskoon mukaan ................................................................................................................ 5
Kasvuyritykset iän mukaan ............................................................................................................................ 7
Kasvuyritykset toimialan mukaan ................................................................................................................. 9
Kasvuyritykset omistajatyypin mukaan ....................................................................................................... 13
Kasvuyritykset tuonnin ja viennin suhteen ................................................................................................. 15
3. Yhteenveto ja johtopäätöksiä ................................................................................................................. 17
Lähteet ........................................................................................................................................................ 19
3
1. Tausta Kasvavilla ja uusia työpaikkoja luovilla yrityksillä on keskeinen rooli aluetalouden muutoksessa ja innovaati-‐oihin perustuvassa talouden kehityksessä. Nopeasti kasvavilla yrityksillä on myös huomattava merkitys työ-‐paikkojen synnylle ja työllisyydelle. Kasvu-‐ ja startup-‐yrityksiä pidetäänkin talouden rakennemuutoksen kannalta tärkeinä elinkeino-‐ ja kasvustrategioissa, ja kasvuyritysten lukumäärää pyritään kasvattamaan elinkeinopolitiikan keinoin (ks. esim. Yrityskatsaus 2013). Tämän raportin tarkoituksena on kuvata Oulun seudulla toimivien kasvuyritysten piirteitä.
Yrityksen nopea ja pitkäaikainen kasvu voi perustua erilaisiin tekijöihin ja kehityspolkuihin. Orgaaninen kas-‐vu (mm. Kiljunen & Rikama 2011b) perustuu liiketoiminnan kasvuun ilman yritysostoja. Yritys kasvaa lisää-‐mällä markkinaosuuttaan tai hyödyntämällä kasvavan markkinan tarjoamaa potentiaalia. Pienten yritysten kasvu on yleensä orgaanista. Vaihtoehtoinen kasvun lähde perustuu yritysostoihin ja niitä seuraaviin fuusi-‐oihin. Tämä on yleistä suurten yritysten kehityksessä. Suurten konsernien sisäiset yritysjärjestelyt voivat myös johtaa yrityksen kasvuun, vaikka kasvu on tässä tapauksessa usein näennäistä. Kun kasvua tarkastel-‐laan alueellisesti, kuten tässä katsauksessa keskittymällä Oulun seutuun, kasvu voi perustua myös yrityksen toimintojen alueellisiin järjestelyihin, kuten esimerkiksi toiminnan keskittämiseen seudulle. Tässä katsauk-‐sessa kaikki edellä mainitut tekijät ovat mukana yritysten mahdollisina kasvutekijöinä.
Selvityksen aineisto perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisterin Oulun seudun toimipaikkojen tietoihin vuo-‐silta 2010–2013. Aineistosta poimittiin eri vuosien tietoja yhdistelemällä Oulun seudun kasvuyritykset so-‐veltaen OECD:n ja Eurostatin kasvuyritysten määritelmää, jota myös työ-‐ ja elinkeinoministeriö käyttää. Määritelmän mukaan kasvuyrityksen henkilöstö kasvaa keskimäärin vähintään 20 % vuodessa kolmen vuo-‐den ajan ja yrityksen henkilöstön määrän on oltava ajanjakson alussa vähintään 10 henkeä.
4
2. Kasvuyritysten piirteet Oulun seudulla OECD:n ja Eurostatin kriteerin mukaan kasvaneita, Oulun seudulla toimintaa harjoittaneita yrityksiä oli Suomessa vuosina 2010–2013 yhteensä 60.1 Tässä selvityksessä tarkastellaan sellaisia yrityksiä, joiden hen-‐kilöstömäärä kasvoi kriteerien mukaisesti Oulun seudun toimipaikoissa. Oulun seudulla toimi vuonna 2013 yhteensä 10 030 yritystä, joista 6 230 oli toiminnassa myös vuonna 2010. Näistä yrityksistä vähintään 10 henkilöä Oulun seudulla työllistäneitä ja tarkasteltavilla toimialoilla toimineita yrityksiä oli 800. Kasvuyritys-‐ten osuus oli 1 % kaikista Oulun seudulla koko jakson 2010–2013 toimineista yrityksistä ja 7,5 % niistä yri-‐tyksistä, joissa oli vähintään 10 henkilöä vuonna 2010. Kasvuyritysten osuus henkilöstömäärästä on selvästi suurempi kuin niiden osuus lukumääräisesti. Vuonna 2013 Oulun seudun kasvuyritysten henkilöstömäärä oli 7,1 % seudun kokonaishenkilöstömäärästä. Pääkaupunkiseudulla, joka on Suomen merkittävin kasvuyri-‐tysten keskittymä, kasvuyritysten osuus oli 0,6 % vuosina 2009–2012 toimineista yrityksistä ja niiden osuus henkilöstömäärästä oli 7,2 % vuonna 2012.2 Koko maassa toimivien kasvuyritysten Oulun seudun toimipaik-‐kojen henkilöstömäärän osuus oli 12,7 % koko henkilöstömäärästä Suomessa. Kokonaan Oulun seudulla toimivia kasvuyrityksiä oli lähes puolet kaikista kasvuyrityksistä.
Tässä raportissa tarkastellaan kasvuyritysten jakautumista ja osuutta henkilöstömäärän muutoksessa yri-‐tyksen iän, yrityskoon, omistusmuodon, toimialan sekä tuonnin ja viennin suhteen. Kasvuyritysten analyy-‐sissä huomioitavia keskeisiä tekijöitä olisivat myös muun muassa konsernisuhteet ja yritysfuusiot sekä yri-‐tysten saamat julkiset tuet (ks. Kiljunen & Rikama 2011b), mutta tässä yhteydessä näiden tekijöiden tarkas-‐telu ei ole ollut mahdollista. Toimialoittaisessa analyysissä tarkasteltavat toimialat ovat: teollisuus (CDE), rakentaminen (F), tukku-‐ ja vähittäiskauppa (G), majoitus-‐ ja ravitsemistoiminta (I), palvelut liike-‐elämälle (LMN), informaatio ja viestintä (J), kuljetus ja varastointi (H) sosiaali-‐ ja terveyspalvelut (Q) sekä yksityiset palvelut kotitalouksille (RS). Tarkastelussa eivät ole mukana seuraavat toimialat: maa-‐, metsä ja kalatalous (A), kaivostoiminta ja louhinta (B), rahoitus ja vakuutustoiminta (K), julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (O) sekä koulutus (P).
1 Liikevaihto kasvukriteerinä antaisi henkilöstömäärää selvästi suuremman kasvuyritysjoukon (Kiljunen & Rikama 2011a). 2 Lahdelma & Laakso 2015.
5
Kasvuyritykset yrityskoon mukaan
Oulun seudulla toimivien kasvuyritysten koko maan henkilöstömäärä nousi vuoden 2010 noin 17 900:sta 24 400:een vuonna 2013. Kasvuyritysten Oulun seudun toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli 4 060 vuonna 2013. Määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2010, jolloin henkilöstöä oli 1 730. Yritystä kohti henkilöstöä oli keskimäärin 68 vuonna 2013, kun keskiarvo oli 29 vuonna 2010. Oulun seudun toimipaikois-‐sa kasvuyritysten henkilöstö lisääntyi keskimäärin 33 % ja koko maan toimipaikoissa 11 % vuodessa tarkas-‐telujakson kolmen vuoden aikana. Kaikkien vuosina 2010 ja 2013 toiminnassa olleiden yritysten kasvu oli keskimäärin 1,5 % vuodessa. Aineiston 60 yrityksestä 29 toimi pelkästään Oulun seudulla. Näiden yritysten henkilöstömäärä oli yhteensä 1 100 vuonna 2013. Pelkästään Oulun seudulla toimivat yritykset ovat keski-‐määrin selvästi pienempiä kuin yritykset, joilla on toimintaa myös muualla maassa.
Kasvuyrityksistä 58 % on alle 50 hengen yrityksiä ja 23 % työllistää 50–99 henkeä. Yli 100 mutta alle 250 henkeä työllistäviä yrityksiä on 15 % yrityksistä. Yli 250 henkeä työllistävien yritysten osuus on 3 % (kaksi yritystä). Kasvuyritysten yhteenlasketun henkilöstömäärän kasvu vuosina 2010–2013 jakaantui Oulun seu-‐dun toimipaikoissa melko tasaisesti eri kokoluokkien yritysten välillä. Koko maan toimipaikoissa selvästi merkittävin osa kasvusta tapahtui 100–250 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tämän kokoluokan yritysten osuus henkilöstömäärän kasvusta oli valtakunnallisesti 44 % ja Oulun seudulla 29 %. Pienten, alle 50 hengen yritysten osuus kasvusta oli Oulun seudulla selvästi suurempi kuin koko maassa. Kun alle 50 hengen yritys-‐ten osuus kasvusta oli seudun toimipaikoissa 25 %, valtakunnallisesti vastaava osuus oli 16 %. Muissa koko-‐luokissa osuus kasvusta oli Oulun seudun ja koko maan toimipaikoissa suunnilleen samansuuruinen.
Kuvio 2.1: Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu yrityskoon mukaan koko maan ja Oulun seudun toimi-‐paikoissa 2010–2013.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
Henkilöstö alle 50
Henkilöstö 50-‐99
Henkilöstö 100-‐250
Henkilöstö yli 250
Henkilöä
Koko maa
Oulun seutu
6
Yrityskokoluokkien prosentuaaliset muutokset poikkeavat koko maan ja Oulun seudun toimipaikkojen välil-‐lä kaikissa kokoluokissa. Pienten ja keskisuurten yritysten kokoluokissa henkilöstömäärän muutosprosentit ovat Oulun seudun toimipaikoissa selvästi suurempia kuin valtakunnallisesti. Sen sijaan yli 250 hengen yri-‐tyksissä kasvu on ollut koko maan toimipaikoissa Oulun seudun muutosta prosentuaalisesti selvästi suu-‐rempi. Kuitenkin myös Oulun seudun toimipaikoissa henkilöstömäärän kasvu on ollut prosentuaalisesti voimakkainta yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä.
Kuvio 2.2: Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu yrityskokoluokittain koko maan ja Oulun seudun toimi-‐paikoissa 2010–2013, muutosprosentti.
0
50
100
150
200
250
300
350
400
Henkilöstö alle 50
Henkilöstö 50-‐99
Henkilöstö 100-‐250
Henkilöstö yli 250
Yhteensä
% Koko maa
Oulun seutu
7
Kasvuyritykset iän mukaan
Suurin osa vuosina 2010–2013 vahvasti kasvaneista yrityksistä on perustettu 2000-‐luvulla. Kasvuyritysten aloittaminen painottui erityisesti vuosiin 2005–2007, jolloin perustettiin aineiston yrityksistä yli neljännes. Myös vuonna 2010 perustettiin useita voimakkaasti kasvaneita yrityksiä. Yhteensä vuosina 2000–2010 pe-‐rustettujen yritysten osuus kasvuyrityksistä on lähes 70 %. 1990-‐luvulla perustettujen yritysten osuus on vajaa neljännes ja sitä vanhempien yritysten 10 %. Oulun seudun toimipaikoissa kasvuyritysten henkilöstö-‐määrän kasvu jakaantui melko tasaisesti 1990-‐luvulla ja 2000-‐luvun jälkipuolella perustettujen yritysten välillä. 1990-‐luvulla ja vuosituhannen alkupuolella aloitettujen yritysten kasvun taustalla vaikuttavat kuiten-‐kin nuorempiin yrityksiin verrattuna eri tekijät. Vanhempien yritysten tapauksessa on todennäköisempää, että yritysten kasvu on tapahtunut erilaisten yritysjärjestelyjen myötä. Sisäisten yritysjärjestelyiden kautta tapahtuva kasvu ei välttämättä ole markkinavetoista (Kiljunen & Rikama 2011b).
Kuvio 2.3: Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu yritysten iän mukaan koko maan ja Oulun seudun toimi-‐paikoissa 2010–2013.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
-‐1989 1990-‐1999 2000-‐2005 2006-‐2010
Henkilöä
Koko maa
Oulun seutu
8
Kasvuprosentit vaihtelevat Oulun seudun toimipaikoissa yritysten ikäluokkien välillä vähän. Suurin prosen-‐tuaalinen muutos oli 2000-‐luvun alkupuolella perustetuilla yrityksillä. Vanhimpien yritysten kasvu oli keski-‐määräistä maltillisempaa. Valtakunnallisesti muutosprosentit vaihtelivat eri yritysikäluokissa enemmän. Myös koko maan toimipaikoissa kasvu oli vahvinta 2000-‐luvun alkupuolella perustetuissa yrityksissä.
Kuvio 2.4: Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu yrityksen perustamisvuoden mukaan koko maan ja Ou-‐lun seudun toimipaikoissa 2010–2013, muutosprosentti.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
-‐1989 1990-‐1999 2000-‐2005 2006-‐2010 Yhteensä
% Koko maa
Oulun seutu
9
Kasvuyritykset toimialan mukaan
Kasvuyritykset keskittyvät vahvasti palvelualoille. Osaamisintensiivisillä, pääosin yrityksiä palvelevilla toimi-‐aloilla on suuri kasvupotentiaali. Päätoimialoista kasvuyritysten merkitys onkin suurin liike-‐elämän palvelui-‐den toimialalla, jossa toimii kolmannes kasvuyrityksistä. Myös rakentamisessa, teollisuudessa ja kaupassa kasvuyritysten osuus oli merkittävä.
Kuvio 2.5: Kasvuyritykset päätoimialoilla 2013, osuus (%) kasvuyrityksistä.
Tarkemmalla toimialajaolla tarkasteltuna määrällisesti eniten kasvuyrityksiä on erikoistuneessa rakennus-‐toiminnassa. Tällä toimialalla yritysten koko on kuitenkin keskimääräistä pienempi, eli sen osuus henkilös-‐tömäärän kasvusta on suhteellisesti vähäisempi kuin osuus yritysten lukumäärästä. Useampia pienempiä kasvuyrityksiä toimii myös kuljetukseen ja varastointiin kuuluvalla maaliikennealalla sekä informaatio-‐ ja viestintäalan ohjelmistopalveluissa. Liike-‐elämän palveluiden toimialoista merkittäviä ovat arkkitehti-‐ ja insinööripalvelut sekä työllistämistoiminta. Työllistämistoiminnan kasvun taustalla vaikuttaa työmarkkinoi-‐den ja henkilöstön rekrytointikäytäntöjen muutos, mikä on lisännyt yksityistä työvoimavuokraustoimintaa. Henkilöstömäärän muutoksen suhteen merkittävä liike-‐elämän palveluiden toimiala on myös tieteellinen tutkimus ja kehittäminen (yksi suuri yritys). Niin henkilöstömäärän kuin kasvuyritysten lukumäärän suhteen kasvuyritysten merkitys on suuri vähittäiskaupassa. Kaupan alan vaikutus on merkittävä ennen kaikkea val-‐takunnallisesti.
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
%
Yritykset
Henkilöstö
10
Kuvio 2.6: Kasvuyritysten tärkeimpiä toimialoja (suluissa alalla toimivien kasvuyritysten lukumäärä).
Liike-‐elämän palvelut -‐ Hallinto-‐ ja tukipalvelutoiminta
o Työllistämistoiminta (4) -‐ Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toi-‐
minta o Arkkitehti-‐ ja insinööritoimistot (6) o Tieteellinen tutkimus ja kehittämi-‐
nen (1) Rakentaminen
-‐ Erikoistunut rakentaminen (8)
Informaatio ja viestintä -‐ Ohjelmistot ja konsultointi (4)
Kuljetus-‐ ja varastointi -‐ Maaliikenne (4)
Tukku-‐ ja vähittäiskauppa -‐ Vähittäiskauppa (5)
Kuvio 2.7: Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu toimialoittain koko maan ja Oulun seudun toimipaikoissa 2010–2013.
Vaikka myös teollisuudessa toimii kasvuyrityksiä, alan merkitys on kuitenkin kasvuyritysten joukossa vähäi-‐sempi kuin mitä se on Suomen koko elinkeinorakenteelle. Tämä johtuu muun muassa siitä, että teollisuu-‐dessa kasvu vaatii usein enemmän pääomaa ja investointeja kuin muilla toimialoilla. Kasvuyrityskriteerin täyttävän henkilöstömäärän kasvun saavuttaakseen teollisuusyritysten pitää kasvattaa liikevaihtoaan työ-‐voimavaltaisia palvelualan yrityksiä huomattavasti enemmän. Sen sijaan tietointensiivisemmillä palvelu-‐aloilla henkilöstön osaaminen on keskeisin tuotannon tekijä. Kun teollisuudessa kannattavuus huononee nopeassa kasvuvaiheessa huomattavasti, informaatiosektorilla kasvuyritykset ovat kannattavampia kuin muut saman toimialan yritykset jo voimakkaan kasvun aikana. Informaatioalan kasvuyrityksissä voidaan näin ollen myös edelleen rahoittaa kasvua muita alan yrityksiä ja muita toimialoja paremmin. Informaatio-‐alan lisäksi yrityspalveluissa, teknisissä palveluissa sekä työvoiman vuokrauksessa kasvu jatkuu voimakkaan kasvukauden jälkeen yleisemmin kuin teollisuudessa ja muilla toimialoilla.3
3 Ks. Kiljunen & Rikama 2011a; Kiljunen & Rikama 2012; Rikama 2013.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
Henkilöä
Koko maa
Oulun seutu
11
Prosentuaaliset muutokset henkilöstömäärissä vuosina 2010–2013 poikkeavat päätoimialojen välillä melko vähän. Oulun seudun toimipaikoissa muutos on ollut prosentuaalisesti voimakkainta teollisuudessa, jossa kasvu on perustunut lähinnä pienempien yritysten nopeaan kasvuun. Useimmilla toimialoilla muutospro-‐sentit ovat Oulun seudun toimipaikoissa selvästi suurempia kuin koko maassa. Verrattaessa kasvuyritysten muutosta saman toimialan kaikkien yritysten muutokseen samana aikana käy ilmi, että kasvuyritysten kas-‐vu ei ole juurikaan yhteydessä saman toimialan muiden yritysten kasvuun.
Kuvio 2.8: Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu toimialoittain koko maan ja Oulun seudun toimipaikoissa 2010–2013, muutosprosentti.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
%
Koko maa
Oulun seutu
12
Liike-‐elämän palveluiden vahva rooli kasvuyrityksissä näkyy myös, kun kasvuyritysten henkilöstömäärä suh-‐teutetaan kaikkien vuosina 2010 ja 2013 toimineiden yritysten henkilöstömäärään. Viidennes kyseisen toi-‐mialan yritysten henkilöstöstä toimi kasvuyrityksissä, kun kaikkien toimialojen keskimääräinen osuus oli 8 %. Myös majoitus-‐ ja ravitsemistoiminnassa sekä informaatio-‐ ja viestintäpalveluissa kasvuyritysten osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä oli keskimääräistä korkeampi. Sen sijaan kuljetuksessa ja varastoinnissa, teollisuudessa ja kaupassa kasvuyritysten osuus oli keskimääräistä pienempi.
Kuvio 2.9: Kasvuyritysten henkilöstön osuus (%) Oulun seudun kaikkien yritysten henkilöstöstä päätoi-‐mialoittain vuonna 2013.
0 5 10 15 20 25
Koftalouksien palvelut
Kuljetus ja varastoinf
Teollisuus
Tukku-‐ ja vähigäiskauppa
Terveys-‐ ja sosiaalipalvelut
Rakentaminen
Kaikki toimialat
Informaafo ja viesfntä
Majoitus-‐ ja rav.toiminta
Liike-‐elämän palvelut
%
13
Kasvuyritykset omistajatyypin mukaan
Seudun kasvuyrityksistä 85 % on yksityisessä kotimaisessa omistuksessa. Loput 15 % kasvuyrityksistä ovat ulkomaisessa omistuksessa (ulkomaalaisomisteisia ovat yritykset, joissa ulkomaisen omistuksen osuus on yli 50 % sekä ulkomaalaisomisteisten konsernien tytäryhtiöt). Vaikka selvästi pienempi osa yrityksistä on ul-‐komaisessa omistuksessa, niiden osuus koko maan toimipaikkojen henkilöstömäärän kasvusta on suurempi kuin kotimaisten yritysten osuus. Oulun seudun toimipaikkojen kasvusta yli 70 % perustuu kuitenkin yksityi-‐sessä omistuksessa olevien kotimaisten yritysten kasvuun. Seudun kasvuyrityksistä yksikään ei ole julkisessa omistuksessa (omistaja valtio, kunnat tai kuntayhtymät).
Kuvio 2.12: Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu omistajatyypin mukaan koko maan ja Oulun seudun toimipaikoissa 2010–2013.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
Koko maa Oulun seutu
Henkilöä
Yksityinen kofmainen
Ulkomainen
14
Yksityisesti omistetut kotimaiset ja ulkomaalaisomisteiset yritykset kasvoivat suunnilleen samaa tahtia sekä kokomaan että Oulun seudun toimipaikoissa. Seudun toimipaikkojen kasvu oli kuitenkin koko maan toimi-‐paikkojen kasvua selvästi vahvempaa molemmissa omistusmuodoissa.
Kuvio 2.13: Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu omistajatyypin mukaan koko maan ja Oulun seudun toimipaikoissa 2010–2013, muutosprosentti.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Yksityinen kofmainen Ulkomainen Yhteensä
% Koko maa
Oulun seutu
15
Kasvuyritykset tuonnin ja viennin suhteen
Vuosina 2010–2013 voimakkaasti kasvaneesta 60 yrityksestä 18 harjoitti vientiä. Vientiä harjoittaneista yrityksistä kolme toimi ainoastaan Oulun seudulla. Lähes puolet (47 %) kasvuyrityksistä ei harjoittanut tuon-‐tia tai vientiä. Pelkästään Oulun seudulla toimivat yritykset harjoittivat vientiä harvemmin kuin myös muu-‐alla maassa toimivat yritykset. Ainoastaan Oulun seudulla toimivista kasvuyrityksistä 14 % oli vientiyrityksiä, kun myös muualla maassa toimivista yrityksistä 45 % harjoitti vientiä. Vientiyritysten osuus Oulun seudun toimipaikkojen henkilöstömäärän muutoksesta on 38 %. Vajaa neljäsosa kasvuyrityksistä harjoitti vain tuon-‐tia ja 28 % oli sekä tuojia että viejiä. Kokonaismuutoksesta tuontiyritysten henkilöstömäärän muutoksen osuus on 27 %. Tuoja-‐ ja viejäyritysten vastaava osuus on 37 %. Aineiston yrityksistä ainoastaan yksi harjoit-‐ti pelkästään vientiä. Vaikka sellaisten yritysten, jotka eivät tuo tai vie, osuus on lähes puolet, niiden osuus kokonaismuutoksesta jää noin kolmasosaan. Tarkasteltaessa kasvuyritysten toimintaa suhteessa vientiin on kuitenkin huomioitava, että tilastojen mukaan yritystoiminnan kasvu sinänsä ei kasvata yritysten vientiä (vientiluvut eivät kuitenkaan sisällä palveluja). Nopean kasvuvaiheen jälkeisen kasvun jatkumisen ja kan-‐sainvälistymisen välisen yhteyden on myös todettu olevan melko löyhä (Rikama 2013).
Ulkomaisomisteisilla kasvuyrityksillä oli kotimaisia yrityksiä hieman useammin vientiä. Kun 15 % kasvuyri-‐tyksistä on ulkomaisessa omistuksessa, vientiä harjoittavista yrityksistä 22 % on ulkomaisessa omistuksessa. Aineiston ulkomaisomisteisista yrityksistä 44 % oli vientiä. Osuus on kuitenkin alhaisempi kuin vastaava osuus kaikissa Suomen kasvuyritysten joukossa. Tilastokeskuksen vuoden 2009 tietojen mukaan koko maan ulkomaisomisteisista kasvuyrityksistä yli 60 % harjoitti vientiä (Kiljunen & Rikama 2011c). Eroa selittää osit-‐tain se, että Oulun seudulla toimivien yritysten toimialarakenne poikkeaa valtakunnallisesta toimialaraken-‐teesta. Teollisuustuotannosta suuri osa suuntautuu vientiin, mutta esimerkiksi Oulun seudulle keskittyneis-‐sä liike-‐elämän palveluissa ulkomaalaisessa omituksessa olevat yritykset pyrkivät usein nimenomaan Suo-‐men markkinoille.
Kuvio 2.14: Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu yritysten harjoittaman tuonnin ja viennin suhteen koko maan ja Oulun seudun toimipaikoissa 2010–2013.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
Ei tuonfa/vienfä
Tuoja Viejä Tuoja/viejä
Henkilöä
Koko maa
Oulun seutu
16
Tuonnin ja viennin harjoittamisen suhteen poikkeavien yritysryhmien muutoksen vahvuus oli Oulun seudun toimipaikoissa samaa suuruusluokkaa. Koko maan toimipaikoissa tuojayritysten henkilöstömäärän muutos oli kasvuyritysten keskimääräistä kasvua heikompaa.
Kuvio 2.15: Kasvuyritysten henkilöstömäärän kasvu yritysten harjoittaman tuonnin ja viennin suhteen koko maan ja Oulun seudun toimipaikoissa 2010–2013, muutosprosentti.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Ei tuonfa/vienfä
Tuoja Tuoja/viejä Yhteensä
% Koko maa
Oulun seutu
17
3. Yhteenveto ja johtopäätöksiä Oulun seudulle on keskittynyt lukuisia kasvuyrityksiä, ja niillä on suuri merkitys alueen työpaikkojen synnyn ja työllisyyden kannalta. Oulun seudulla toimintaa harjoittaneiden kasvuyritysten koko maan henkilöstö-‐määrä nousi vuoden 2010 noin 17 940:stä 24 370:een vuonna 2013. Kasvuyritysten Oulun seudun toimi-‐paikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli 4 060 vuonna 2013. Määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2010, jolloin henkilöstöä oli 1 730. Valtakunnallisesti toimivien kasvuyritysten kasvu painottui Oulun seudulle, sillä seudun toimipaikoissa kasvuyritysten henkilöstö lisääntyi keskimäärin 33 % ja koko maan toimipaikoissa 11 % vuodessa tarkastelujakson kolmen vuoden aikana.
Yritysten nopean kasvun taustalla on erilaisia tekijöitä. Pienten yritysten yleisin kasvupolku on orgaaninen kasvu, jolloin yritys kasvaa lisäämällä markkinaosuuttaan tai hyödyntämällä kasvavien markkinoiden tar-‐joamaa potentiaalia. Kasvuyrityksiin lukeutuvat suuret yritykset ovat kasvaneet monesti yritysjärjestelyiden, kuten yritysostojen ja fuusioiden kautta. Kasvu voi perustua myös konsernin sisäisiin yritysjärjestelyihin, jolloin kasvu ei ole välttämättä markkinavetoista. Tämän katsauksen yhteydessä ei ole ollut saatavilla tietoa yritysten konsernisuhteista, mutta kasvun jakaantuminen aineiston eri kokoluokan yritysten välillä viittaa siihen, seudun yritykset kasvoivat myös aidosti. Toisaalta se, että merkittävä osa henkilöstömäärän kasvus-‐ta vuosina 2010–2013 tapahtui 1990-‐luvulla tai 2000-‐luvun alkupuolella perustetuissa yrityksissä viittaa henkilöstömäärän kasvuun myös konserniyrityksissä.
Toimialoittaisesta vertailusta käy ilmi, että voimakasta kasvua tapahtui aloilla, jotka ovat kotimarkkinave-‐toisia. Oulun seudun kasvuyrityksistä monet toimivatkin paikallisilla palvelumarkkinoilla. Esimerkiksi työllis-‐tämistoiminnan merkittävä osuus kasvuyritysten joukossa antaa viitteitä paikallisten markkinoiden muutok-‐sesta. Toisaalta suuri osa kasvuyrityksistä toimii suhteellisen vakiintuneilla aloilla, kuten liike-‐elämän palve-‐luihin kuuluvissa arkkitehti-‐ ja insinööripalveluissa sekä rakentamisessa, liikenteessä ja vähittäiskaupassa. Ohjelmistopalveluiden vahva osuus kasvuyrityksissä kertoo palveluviennin merkityksen kasvusta.
Uusien markkinoiden löytämisen kautta tapahtuva kasvu edellyttää usein kasvuyritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla. Kansainvälisen toimintaympäristön vaatiman rahoituksen tai osaamisen puute voi kuitenkin olla merkittävä este ulkomaanmarkkinoille pyrkiville pienille ja kotimaisessa omistuksessa oleville kasvuyrityksille. Myös Oulun seudulla ulkomaankauppaa harjoittavat useammin suuremmat ja ul-‐komaisessa omistuksessa olevat kasvuyritykset.
Talouden taantuma on heikentänyt viime vuosina kasvuyritysten toimintaedellytyksiä. Liiketoiminnan no-‐pea kasvattaminen vaatii merkittäviä sijoituksia, jotka heikentävät aluksi yritysten kannattavuutta. Yritys-‐toiminnan uudistuminen onkin hidastunut merkittävästi viime vuosina koko maassa. Myös Oulun seudulla kasvuyritysten perustaminen väheni vuosina 2008 ja 2009, mutta nousi vuonna 2010. Huonossa taloudelli-‐sessa tilanteessa kasvuyritysten merkitys talouden rakennemuutoksessa korostuu, sillä ne uudistavat elin-‐keinoelämää ja luovat uusia työpaikkoja.
Markkinavetoisen, innovaatioihin perustuvan kasvun tunnistaminen olisi keskeistä yritystoiminnan julkisen tukemisen kannalta (Kiljunen & Rikama 2011a). Talouspoliittisesta näkökulmasta kiinnostavien kasvuyritys-‐ten joukon tunnistaminen on kuitenkin haasteellista. Uudet nopeasti kasvavat yritykset ovat elinkeinopoli-‐tiikan tärkeä kohde. Keskeinen kysymys on myös se, kuinka kaupungit voivat edistää kasvu-‐ ja startup-‐yritysten toimintaedellytyksiä. Kasvuyritysten toimintaympäristön kehittämisen kannalta merkityksellistä voi olla, kuinka kaupunkisuunnittelun keinoin voidaan luoda ympäristöä, joka tukee kasvuyritysten synty-‐
18
mistä. Tiivis, monipuolinen ja hyvin saavutettava kaupunkiympäristö voi edistää yritysten välistä vuorovai-‐kutusta ja innovaatioiden leviämistä.
19
Lähteet
Kiljunen, M. & Rikama, S. (2011a). Kasvuyritysten monet muodot hämmentävät. Tieto&trendit 7/2011.
Kiljunen, M. & Rikama, S. (2011b). Konserni, fuusio, yritystuki, ulkomaalaisomistus, vienti… Mitä on ripeän kasvun takana? Tieto&trendit 8/2011.
Kiljunen, M. & Rikama, S. (2011c). Kansainvälistyvät kasvuyritykset. Tieto&trendit 8/2011.
Kiljunen, M. & Rikama, S. (2012). Kasvu rassaa kannattavuutta. Tieto&trendit 1/2012.
Lahdelma, T. & Laakso, S. (2015). Helsingin seudun yritystoiminnan kasvuanalyysi. Helsingin kaupungin tie-‐tokeskus. Tutkimuskatsauksia 2015:1.
Rikama, S. (2013). Kasvun jatkumisella ja kansainvälistymisellä vain löyhä yhteys. Tieto&trendit 1/2013.
Yrityskatsaus 2013 (2013). Näkökulmia elinkeinopolitiikkaan, yrityksiin ja yrittäjyyteen. Työ-‐ ja elinkeinomi-‐nisteriön julkaisuja 25/2013.