KERAVAN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖTIEDOTE

KASVOKKAIN2/2016 HUHTI-TOUKOKUU

Sähköinen ylioppilaskoe lähestyy

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelu Killan koulussa

KASVOKKAIN2/2016

2 3

Toimialajohtajan tervehdys

Mahdollisuuksien varhaiskasvatustajien voimin. Suomenkielisissä päiväkodeissa vanhemmat ovat voineet valita lapselleen myös englanninkielen kerho-ja. Kerhot ovat toteutuneet, mikäli halukkaita osallistujia on ilmoittautunut riittävästi.

Keravan varhaiskasvatuksessa on tarkoitus edelleen lisätä kaikkien lasten valinnanmahdollisuuksia päiväkodeissa. Uusien opetussuunnitelmien myötä varhaiskasvatuksen

toimintaa kehitetään edelleen lisäämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyötä siten, että varhaiskasvatuk-sen lapsille tarjotaan valinnaista toimin-taa, jota kaupungin omat perusopetuksen opettajat käyvät päiväkodissa antamassa. Valinnanmahdollisuuksia on tarkoitus laajentaa esimerkiksi soitinopetuksel-la, kielenopetuksella ja koodauksella. Keravalla perusopetuksessa alkavaa kiinankielen opetusta voitaisi kokeilla jo päiväkodeissa.

Erityisenä valinnaisen toiminnan kohde-ryhmänä jatkossa ovat varhaiskasvatuksen maahanmuutta-jataustaiset lapset sekä erityislapset. Tällä tavalla pyrimme vähentämään myöhempää tuen tarvetta ja vaikuttamaan koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen näiden lasten elämässä. Lisäksi toivoisimme, että tulevaisuudessa las-tentarhanopettajakoulutuksessa otettaisi paremmin huo-mioon opiskelijoiden mahdollisuudet erikoistua opintojen-sa aikana, jotta yhä kasvavassa määrin olisi päiväkodeissa mahdollista tarjota valinnanmahdollisuuksia ja syventäviä toimintatuokioita varhaiskasvatuksessa.

Kaiken kaikkiaan lasten kulttuuriharrastukset tarjoavat lapsille aitoja onnistumisen ja itsensä ylittämisen elämyk-siä. Näin ne nostavat epävarmojen ja vetäytyvienkin lasten itsetuntoa ja parantavat samalla suuresti lasten esiintymis-kykyä. Kun lasten kulttuuriharrastuksia ohjataan viisaasti, kaikki jäävät niissä voittajiksi.

TOIMIALAN UUTISIA Yksi meistä

Varaslähtö yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluun

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Johtamisen käytäntö ja teoria yhdistyvät keravalaisessa varhaiskasvatuksessa Sarjalaukauksella keksintökilpailun finaaliin

4

8

10

14

16

18

TÄSSÄ NUMEROSSA:Varhaiskasvatus on muutoksessa. Monin paikoin mietitään, millä tavalla voidaan vaikuttaa lasten kehitykseen niin, että he saisivat parhaat eväät elämäänsä. Varhaiskasvatuksen kehittämisen keskiössä tulee aina olla lapsen hyvinvointi ja oppiminen. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjen tulee tarjota haasteita taitojen ja tunteiden kehittymiselle, ajattelulle ja mielikuvitukselle sekä mahdollisuudet oman tekemisen ja kokemisen kautta oppimiseen.

Useissa tutkimuksissa on to-dettu, että lasten monipuolinen kulttuurikasvatus on ylivertaisen tehokas ja rakentava kasvatus-metodi. Kulttuurikasvatuksen po-sitiivinen vaikutus näkyy lasten sosiaalisen kyvykkyyden ja kes-kittymiskyvyn kehittymisessä. Yhtä lailla soittamisen harrasta-misella väitetään olevan mullista-via vaikutuksia luovuuden ja jopa älykkyyden kehittymiseen. Tärkeintä taideaineiden opetuksessa on se, että niin soit-taminen, kuin myös kirjoittaminen, piirtäminen, teatteri ja tanssi tuottavat lapsille hyvin paljon iloa. Taideaineet näyttäisivät tukevan parhaalla mahdollisella tavalla sitä, että lapsista kasvaisi aikaa myöten onnellisempia ja tasa-painoisempia aikuisia.

Keravalla on aivotutkijoiden tutkimusten tulokset otettu todesta. Keravalla kaikki yksityiset päiväkodit ovat profi-loituneet jollakin tavalla. Valittavana ovat ainakin englan-ninkielinen ja saksankielinen päiväkoti, taidepäiväkoti, liikuntapäiväkoti sekä Montessori-päiväkoti. Kaupungin omat päiväkodit tekevät yhteistyötä paikallisten taideoppi-laitosten kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on mahdollisuus valita kerran tai kasi kertaa viikossa kokoontuva musiik-kiopiston ”muskari”. Kaikissa päiväkodeissa painotetaan liikuntaa. Periaatteena on ”tunti liikuntaa päivässä”, joka sisältää myös ulkoliikuntaa. Aikaisemmin päiväkodeissa kiersi liikuntavaunu ohjaajineen ja välineineen, mutta nyt oma henkilökunta on koulutettu ohjaamaan liikuntatuo-kioita. Joka päivä joku kasvattajista on liikuttajan vuorossa. Lisäksi Keravan kaupungin päiväkodeissa kuvataidekoulun opettajat antavat taideopetusta niin, että kasvattajia ja lap-sia opetetaan ja koulutetaan yhtä aikaa. Tavoitteena onkin, että hankkeen päättyessä taidekasvatuksen opettaminen jatkuu päiväkodin omien tehtävään koulutettujen kasvat-

Keravan

varhaiskasvatuksessa on tarkoitus edelleen lisätä kaikkien lasten

valinnanmahdollisuuksia päiväkodeissa

KASVOKKAIN2/2016

4 5

Toimialan uutisia

Suomenkieliset opetussuunnitel-mat eli esiopetuksen, suomenkieli-sen perusopetuksen, perusopetuk-sen lisäopetuksen, perusopetukseen valmistavan opetuksen, aikuisten perusopetuksen sekä lukiokoulu-tuksen uudet opetussuunnitelmat hyväksyttiin kasvatus- ja ope-tuslautakunnassa keskiviikkona 11.5.2016. Ruotsinkielisen perus-opetuksen opetussuunnitelma sekä jo hyväksyttyjen opetussuunnitel-mien todistuspohjat etenevät lau-takunnan käsittelyyn kesäkuussa. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti 1.8.2016 alkaen.

Opetussuunnitelmatyötä on tehty Keravalla ohjausryhmävetoisesti laajassa yhteistyössä oppilaiden ja opiskelijoiden, huoltajien, hen-kilökunnan sekä muiden toimi-

Kasvatus- ja opetustoimi on varan-nut vuodelle 2016 30.000 euroa investointirahaa päiväkotien ja koulujen pihojen ja pihavälineistön uudistamiseksi ja korjaamiseksi. Osa yksiköiden pihavälineistöstä on todettu huonokuntoiseksi ja osa on jouduttu poistamaan käytöstä.

Keravan Kaupunkitekniikassa on laadittu keväällä 2016 toteutussuun-nitelma ja kustannusarvio Kalevan koulun esikoulupihan kunnostami-seksi ja varustamiseksi. Suunnitelma sisältää pysäköintiruutujen lisäämi-sen, uuden aidan rakennuttamisen, hiekkalaatikon poistamisen, valai-simen siirtämisen sekä pihakeinun ja kiipeilytelineen hankkimisen ja asennuttamisen. Työn toteuttami-nen edellyttää lisäksi asfalttimaala-usten uusimista, puiden kaatamista sekä maa-aineksen leikkaamista ja siirtämistä.

Kasvatus- ja opetustoimessa on päätetty, että edellä mainittu urakka rahoitetaan pihavälineistön kunnos-tamiseen varatusta investointibudje-tista. Urakka aloitetaan suunnitelmi-en mukaan tulevana kesänä. a

Kalevan esikoulupiha kunnostetaan

Koulu- ja opiskelutarvikkeille uusi puitesopimus

WAU ry:lle vapautus tilavuokrista liikuntaleirien järjestämistä varten

Uudet opetussuunnitelmat hyväksyttiin lautakunnassa

Koulujen stipendit

Kasvatus- ja opetustoimi on ke-väällä 2016 kilpailuttanut uuden koulu- ja opiskelutarvikkeiden pui-tesopimuksen. Uusi sopimus astuu voimaan 1.6.2016 alkaen.

Uusi puitesopimus muistuttaa pääpiirteiltään aiempaa koulu- ja askartelutarvikkeiden puitejär-jestelyä. Sopimuksen piirissä on useampia toimijoita, jotka tarjoavat sopimuskaudeksi kiinteän alennus-prosentin normaalivaikoimiensa tuotteista. Merkittäviä eroja suh-teessa vanhaan sopimukseen ovat nyt käyttöön otettu sopimustoimit-tajien välinen etusijajärjestys sekä toimistotarvikkeiden rajaaminen selvästi sopimuksen ulkopuolelle. Lisäksi uusi sopimus on jaettu tuo-teryhmiin, joihin sopimustoimitta-jat ovat voineet antaa erilliset tar-jouksensa. Tuoteryhmät sekä niiden toimittajat ja alennusprosentit ovat etusijajärjestyksessä seuraavat:

Kasvatus- ja opetustoimi lähestyi huhtikuussa yrityksiä ja yhdis-tyksiä kirjeellä, jolla ilmoitettiin mahdollisuudesta lahjoittaa kou-luille stipendejä. Kirje kohdistet-tiin tahoille, jotka ovat aiempina vuosina myöntäneet stipendirahaa. Stipendilahjoituksia saatiin seuraa-vilta toimijoilta (suluissa koulu, jolle lahjoitus myönnettiin):

ABB Oy (Keravan lukio ja aikuis-lukio), Ylikeravan Rotaryklubi (Keravan lukio ja aikuislukio), Suomi-Venäjä seuran Keski-Uudenmaan osasto (Keravan lukio ja aikuislukio), Keravan Rotaryklubi ry (Keravan lukio ja aikuislukio), Savion Leidit (Savion koulu), Leena Hyvönen (Keskuskoulu), Keski-Uudenmaan erilaiset oppijat ry (Kalevan koulu, Keravanjoen koulu,Keskuskoulu, Killan koulu, Savion koulu, Sompion koulu), Lions Club Kerava ry (Keravanjoen koulu, Sompion koulu, Keravan lukio ja aikuislukio, Savion koulu).

Myös Keravan seurakunta on ilmoit-tanut myöntävänsä Keravan kou-luille stipendilahjoituksen, mutta lopullista päätöstä ei ole sen suhteen vielä tehty. a

alojen ja yhteistyötahojen kanssa. Opetussuunnitelmatyö aloitettiin Keravalla jo vuonna 2012, ja suun-nittelutyötä on tehty tiiviisti eri kou-luasteiden yhteistyössä.

Opetussuunnitelmien perusteiden uudistamisen lähtökohtana ovat olleet kasvuympäristön ja toimin-taympäristön muutosten tuomat haasteet. Erityisenä painotuksena on lasten ja nuorten osallisuus ja aktiivinen toimijuus. Keskeisimmät uusien opetussuunnitelmien uu-distukset aikaisempiin verrattuna liittyvät opetuksen eheyttämisen ja ilmiölähtöisyyden tavoitteisiin, laa-ja-alaisen osaamisen painottamiseen kaikessa opetuksessa, monipuolistu-viin oppimisympäristöihin ja toimin-tatapoihin sekä monipuolistuvaan, kannustavaan, osallistavaan ja infor-matiiviseen oppimisen arviointiin. a

WAU ry on anonut 27.4.2016 vapautusta Kalevan koulun ja Keravanjoen koulun Lapilan toi-mipisteen salien tilavuokrista lii-kuntaleirien järjestämisen ajalta. Lautakunta päätti myöntää vapau-tuksen yksimielisesti.

Yhdistys järjestää liikuntaleirejä Keravalla kesäkuussa Kalevan kou-

lulla 13. – 17.6.2016 ja Keravanjoen koululla Lapilan toimipisteessä 8. –12.8.2016. Leirit toimivat joka päi-vä klo 10.00–14.00. Leirien hinnat koululaisille ovat 45 € / 5 päivää ja yksittäiset päivät 10 € / pvä. Juhannusviikon leirin hinta on 40 € / 4 päivää ja yksittäiset päivät 10 € / pvä. a

Pelit ja lelut:1. Lekolar-Printel Oy, alennus 10%2. Tevella Oy, alennus 30%.

Pihavälineet ja liikuntavälineet:1. Tevella Oy, alennus 30%2. Lekolar-Printel Oy, alennus 10 %3. Oy Piresma Ab, alennus 7%.

Opetusvälineet sekä luokkahuo-neen tarvikkeet ja laitteet:1. Lekolar-Printel Oy, alennus 10 % 2. Tevella Oy, alennus 30%3. Step Systems Oy, alennus 5%.

Askarteluvälineet ja -tarvikkeet sekä taulut:1. Lekolar-Printel Oy, alennus 10 %2. Manner Taidetarvikkeet Oy,alennus O % 3. Apricolor Oy, alennus O %. a

Syksyn perusopetuksen ja lukion veso-päivä pidetään

lauantaina 27.8.

KASVOKKAIN2/2016

6 7

johtaja. Irtaimistoluettelo päivite-tään lukuvuosisuunnitelman yhtey-dessä vuosittain.

Irtaimistoluetteloon merkitään hankintahinnaltaan vähintään 200 euron arvoiset iPadit, puhelimet, AV-laitteet, soittimet, työkalut, koneet, laitteet, tietokoneet oheislaitteineen sekä muu irtain omaisuus, joka on tarkoituksenmukaista luetteloida. Yli 10.000 euron irtaimistoa ei kui-tenkaan merkitä irtaimistoluette-loon. a

Kasvatus- ja opetustoimen irtaimisto luetteloitava 30.9.2016 mennessäKeravan kaupungin sisäisen valvon-nan ohjeen mukaan viranhaltijoidenja työntekijöiden velvollisuutena on huolehtia siitä, että kaupungin omai-suudesta pidetään kirjaa ja huolta. Toimialan omaisuuden käyttöä ja säilyttämistä valvotaan irtaimistolu-ettelon avulla. Kasvatus- ja opetus-toimen irtaimisto on luetteloitava 30.9.2016 mennessä.

Irtaimistoluettelon ylläpidosta ja ajantasaisuudesta vastaa kouluissarehtori ja päiväkodeissa päiväkodin-

Pedagogisen tuen ja opiskeluhuollon opas painatetaanHelmikuussa julkaistu pedagogi-sen tuen ja opiskeluhuollon opas painatetaan printtiversioksi, joka jaetaan yksiköihin. Satasivuinen opas on toistaiseksi ollut luettavis-sa ainoastaan sähköisenä versiona. Pedagogisen tuen ja opiskeluhuollon oppaaseen voi tutustua ryhmäkir-jeessä 5/2016.

Opas sisältää kuvaukset tuen kol-miportaisuuden ja opiskeluhuollon käytänteistä Keravan varhaiskas-vatuksessa, esiopetuksessa, perus-opetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Ennen painatusta oppaan tekstejä täydennetään perustuen vastikään hyväksyttyihin opetussuunnitel-miin. a

Toimialan uutisia

Keravan lukio ja aikuislukio aikoo osallistua syksyllä kahteen lukio-ope-tuksen käytäntöjä uudistavaan kehit-tämishankkeeseen. Tuntijakokokeilu ja kehittämisverkko ovat molemmat erillisiä osia Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön Uusi lukio–uskalla kokeilla -kehittämisohjelmaa.

Kerava valittiin jo mukaan tuntijako-keiluun, jossa lisätään opiskelijoiden valinnaisuutta reaaliaineiden kurs-seissa. Kokeilu koskee Keravan luki-ossa ja aikuislukiossa syksyllä 2016 ja 2017 aloittavia oppilaita ja on opis-kelijoille vapaaehtoinen. Aloittavat opiskelijat saavat valita osallistuvatko he reaaliaineiden valinnaisuutta li-säävään kokeiluun vai opiskelevatko 2014 hyväksytyn tuntijakoasetuksen mukaan.

Kerava haluaa osallistua lukio-opetuksen uudistamiseen

Opetusministeriön tuntijakokokeilun tavoitteena on hankkia tietoa yksilölli-sempien opiskeluvalintojen ja opinto-polkujen toimivuudesta. Reaaliaineet jaetaan kokeilussa kahteen ryhmään, ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin tietei-siin. Opiskelijan tulee valita vähin-tään yhdeksän syventävää kurssia molemmista ryhmistä. Ympäristö- ja luonnontieteiden ryhmästä yksi kurs-si terveystietoa pysyy pakollisena, humanistisis- yhteiskunnallisista tie-teistä yksi kurssi uskontoa tai elämän-katsomustietoa. Muihin kuin reaaliai-neisiin kokeilu ei vaikuta.

Kerava on hakenut myös toiseen lu-kio-opetuksen kehittämishankkee-seen. Lukion kehittämisverkostossa on tarkoitus kehittää lukiopedagogiik-

Sompion koulun pitkäaikainen iltavahtimestari Terho Mikkola jäi eläkkeelle 1.4.2016

Kasvatus- ja opetustoimi kiittää yhteisistä vuosista!

kaa, oppimisympäristöjä ja toiminta-kulttuuria tiiviissä yhteistyössä opis-kelijoiden, koulun henkilökunnan, muiden lukioiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen tavoiteohjelmassa on mainittu monia alueita, joiden kehittämisessä Keravan lukio ja aikuislukio on aiemminkin ollut aktiivinen. Tällaisia ovat esimer-kiksi tieto- ja viestintätekniikan pe-dagoginen hyödyntäminen, yhteistyö yritysten, järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä monialaisten oppimis-kokonaisuuksien suosiminen. Mikäli hakemus hyväksytään, kokemuksia ja havaintoja uudenlaisista käytänteistä päästään syksyllä vaihtamaan aiem-paa jäntevämmässä yhteistyössä mui-den lukioiden kanssa. a

Tajua mut! –toimintamallin ikärajaa laskettiinKeravalla otettiin vuosi sitten koe-käyttöön Tajua mut! –nimisen toi-mintamallin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimintamallin kokeilemista jatketaan vuodella. Tänä vuonna Tajua mut! -toiminta-mallin kohderyhmää laajennettiin 16–26 vuotiaista 13–26 vuotiaisiin. Ikärajan laskemisen myötä myös yh-teistyön kasvatus- ja opetustoimen kanssa odotetaan tiivistyvän.

Tajua Mut! -toimintamallin tavoittee-na on ehkäistä ja vähentää lasten ja nuorten syrjäytymistä ”tarjoamalla apua ja palveluita kokonaisvaltai-sesti, lapsen tai nuoren tarpeisiin sopivalla tavalla.” Malli on kehitetty Hollannissa ja Suomeen sitä on lan-seerannut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Tajua mut! perustuu kolmen työkalun käyttöön. Näitä ovat toimintamallin oma tietojärjestelmä, yhteistyöhön ilmoittautuminen (eli liputtaminen) ja verkostotapaamiset. Kun nuoren parissa työskentelevä ammattilainen huolestuu nuoresta, voi hän tarjoutua yhteistyöhön. Liputuksen tekemiseen pyydetään nuorelta (ja lapsen koh-dalla huoltajalta) lupa. Jos suostumus saadaan, nuoren yksilöintitiedot kirja-taan verkkopohjaiseen Tajua mut! -tie-tojärjestelmään. Kun liputus on tehty, etsivä nuorisotyöntekijä hakeutuu nuoren tai huoltajien luo kysymään, haluavatko he osallistua yhteiseen tapaamiseen.

Toimintamalliin on kuulunut lippupa-rikäytäntö, eli etsivä nuorisotyöntekijä saa tiedon, kun samaan asiakkaaseen

kohdistuu kaksi liputusta. Keravalla mallia sovellettiin ensimmäisenä ko-keiluvuotena niin, että jo yksi liputus riitti yhteydenottoon. Tänä vuonna lippuparikäytäntöä sovelletaan 13–16 ikäisiin.

Tajua mut! -toimintamallin ei ole tar-koitus kilpailla kouluissa jo entuu-destaan toimivien opiskeluhuollon palveluiden kanssa. Opiskeluhuollon henkilökunnan toivotaan kuitenkin osallistuvan yhteistyöhön, mikäli sel-laiseen ilmenee halukkuutta. a

KASVOKKAIN2/2016

8 9

Varaslähtö tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunniteluun

Kaikilla perusopetuslakiin perustuvaa opetusta järjestävillä koluilla oppilaitoksilla on oltava 2017 käytössään suunnitelmat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Killan koulussa suunnitelmien tekeminen haluttiin aloittaa hyvissä ajoin, koska sellaisille koettiin tarvetta. Tasku-opettaja Heidi Laine ja Tasku-vastuuopettaja Kristiina Ilvonsalo kertovat suunnitelmien tekemisestä ja kokemuksistaan.

Lakiuudistusten myötä kaikilla Keravan kouluilla on velvoite laatia ja toimeenpanna yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelmat. Suunnitelmat toimivat työkaluna yhdenvertaisuu-den ja tasa-arvon tilanteen arviointiin sekä konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun.

Tasa-arvolaki ja Yhdenvertaisuuslaki ovat kaksi erillistä lakia, joiden noudat-tamista valvoo kaksi eri viranomaista. Molempiin tehdään omat suunni-telmat, mutta niiden toteuttamista yhdessä suositellaan, koska niiden käsittelemät asiat usein kietoutuvat toisiinsa. Tasa-arvosuunnitelmassa käsitellään tasa-arvon toteutumi-

sen edellytyksiä miesten ja nais-ten tai tyttöjen ja poikien välillä. Yhdenvertaisuussuunnitelmaan jäävät muut syrjinnän perusteet. Etnisen syntyperän ohella tällaisia voivat olla ikä, kieli, uskonto, vakaumus, mielipi-teet, seksuaalinen suuntautuminen, vamma, ammattiyhdistysliiketoiminta tai terveydentila. Suunnitelma voidaan

liittää osaksi lukuvuosisuunnitelmaa ja sen toteutumista tulee arvioida jat-kuvasti. Tärkeintä suunnitelmassa on osallistaminen ja se, että kaikki, joita suunnitelma koskee, ymmärtävät sen helposti.

Killan koulussa toiminta aloitettiin 14.3., jolloin vietettiin rasismin vas-taista viikkoa. Päivä aloitettiin pitkällä yhteisellä aamunavauksella, jonka avulla haluttiin osallistaa koko koulun henkilökunta oppilaineen ja innostaa kaikki työstämään mielessään tasa-ar-voon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Aamunavaukseen sisäl-tyi muun muassa Signmarkin viitto-makielisen kappaleen esittäminen yhteislauluna.

Viikko jatkui kartoi-tuksien tekemisellä henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. ”Ajattelimme ettem-me ehkä löytäisi paljoakaan epäkoh-tia näin modernista paikasta kuin länsi-maisesta Suomesta, mutta keskustelua syntyi yllättävänkin paljon. Oli myös mu-kava huomata, että kaikki osallistuivat kartoituksen tekemiseen mielellään”, Heidi kertoo.

Keskusteluissa nousi esiin useam-pia yksityiskohtia, jotka eri ihmiset kokevat eri tavalla. ”Huomasimme esimerkiksi äidinkielen tuovan eroja ihmisten kokemuksiin yhdenvertai-suudesta. Lisäksi pohdittiin, onko tarkoituksenmukaista korostaa eri ammattikuntien eroja kutsumalla tau-kotilaa opettajainhuoneeksi, vai voisi-ko ovessa lukea henkilöstönhuone.”

Keskustelun lisäksi henkilökunta vastasi nimettömänä mielipidejana-lomakkeeseen. Lomakkeelle oli kir-

joitettu tarkoituksellisen provosoivia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä väitteitä, joihin pyydetiin ottamaan kantaa. Vastaajien piti va-lita omasta mielestään sopiva kohta viisiportaisella janalla. Koko henki-löstö teki mielipidejanan. Ne, jotka eivät päässeet kokoukseen, tekivät sen kotona.

Oppilaille näytettiin oppitunnilla Rauhankasvatusinstituutin tuottamaa esitysgrafiikkaa, jonka havainnol-listamien asioiden pohjalta käytiin yhdessä keskustelua. Myös oppilaat innostuivat keskustelemaan aiheista rohkeasti. Opettajat toivat oppilaiden kehittämisehdotuskohteet koulun tasku-tiimiin.

Oppilaiden osallistamisek-si toteutettiin myös Killan Koti- ja kouluyhdistyk-sen sponsoroima Mustan Barbaarin ja Prinssi Jusufin artistivierailu, jolle oppi-laat saivat itse ryhmissä keksiä haastattelukysy-mykset. Ajateltiin, että op-pilaille tekisi hyvää nähdä esimerkkejä menestyneistä tähdistä, joiden voimava-rana on heidän erilainen

taustansa.

Artistivierailu onnistui voimaannut-tamaan myös muilla tavoilla. Vieraat viettivät aikaa koululla haastatte-lutilaisuuden jälkeenkin ja Heidi ja Kristiina arvelevat, että erityisesti K-luokkien oppilaille merkitsi paljon, että tähdet kävivät erikseen heidän luokassaan ja suhtautuivat heihin luontevasti. Näissä tapaamisissa op-pilaiden oli mahdollista jutella kiusaa-miskokemuksistaan artistien kanssa myös kahden kesken.

Tällä hetkellä Killassa ollaan siir-tymässä toimenpidevaiheeseen. Toukokuun henkilöstökokouksessa ai-

otaan käydä läpi kyselyjen tuloksia—sekä henkilökunnan että oppilaiden vastauksissa esiin nousseita asioita. Henkilöstön kanssa aiotaan pelata Etuoikeuskävely-nimistä roolipeliä. Pelissä jokainen pelaaja saa roolikor-tin ja luo sen mukaisen kuvitteellisen identiteetin, joka vaikuttaa etenemis-mahdollisuuksiin pelilaudalla. Pelin jälkeen sen herättämistä ajatuksista keskustellaan yhdessä. Tarkoitus on edistää opettajien ymmärrystä eri-laisia oppijoita ja monimuotoista ny-ky-yhteiskuntaa kohtaan.

Oppilaille ja huoltajille ohjelmaksi on suunniteltu monikulttuurisuuskukki-en tekeminen. Sen ajatuksena on, että erilaiset osa-alueet ovat yhtä tärkeitä ihmisyydelle kuin terälehdet kukille. Aikeena on tehdä luokissa opettajan johdolla kukkia, joiden terälehtiin kirjoitetaan kulttuuri-identiteettiin liittyviä asioita kuten koti, harrastuk-set, sukujuuret ja perhe. Näin huoma-taan myös, että jokainen meistä on ”monikulttuurinen”.

Oppilaat tekevät itsestään ensin minäkukan, minkä jälkeen luok-kaan tehdään vielä iso kukka, johon kootaan luokan yhteiset terälehdet. Vanhemmat saavat osallistua teräleh-tien tekemiseen Koti- ja kouluyhdis-tyksen järjestämässä Kevätriehassa. Valmiit kukat aiotaan asettaa esille koulun aulaan.

Syksyllä on tarkoitus toteuttaa mo-nikulttuurinen vanhempainilta, joilla kierrellään pisteeltä toiselle kuten messuilla.

”Idea lainattiin alun perin Ahjon koulu-ta. Toteutimme tällaisen jo viime syk-synä, ja aiomme toteuttaa sen samalla tavalla uudestaan, koska se onnistui niin hyvin. Aluksi vanhempainilta oli suunniteltu vain maahanmuutta-jille, mutta toteutimmekin sen koko koululle, koska myös valtaväestöön

Oli mukava huomata, että kaikki

osallistuivat kartoituksen tekemiseen mielellään

KASVOKKAIN2/2016

10 11

etsiä ratkaisuja joidenkin oppilaiden kokemaan syrjäytymiseen välituntilei-keissä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuu-suunnitelman toteutumista arvioidaan keväisin, kun muutenkin käydään läpi lukuvuosisuunnitelman osa-alueita. Toteutumisen arviointi on pohjana uu-delle suunnitelmalle, joka toteutetaan 1-3 vuoden välein.

”Mahdollisia tapoja toteuttaa suunni-telmat on monia, ja suunnitelman teon tulisi lähteä koulun omista tarpeista ja kokemuksista. On kuitenkin tärkeää uskaltaa kokeilla”, Heidi sanoo.

”Vaikka jokaisen koulun kannattaa tehdä suunnitelmat omista lähtökoh-distaan, olisi silti hyvä, että suunnitel-mat toteutettaisiin yhdessä koulussa

järjestelmällisesti.” Kristiina lisää. ”Opettajien persoonat saavat tietysti vaikuttaa toteutukseen, mutta olisi hyvä että koulun jokaisessa luokassa tehtäisiin samat asiat. Meille on ollut apua siitä, että Tasku-tiimi on voinut suunnitella toteutuksen, mikä on tuo-nut prosessiin johdonmukaisuutta ja samalinjaisuutta”.

”Koemme, että olemme saaneet aluille täällä paljon hyvää ja toivom-me, että joistain aloitteista syntyisi myös perinteitä eikä kaikki jäisi vain kokeiluksi.”a

kuuluvat ovat kiinnostuneita lastensa koulussa ja lähiympäristössä vaikut-tavasta monikulttuurisuudesta. Illassa oli paikalla koko koulun henkilökunta ja vanhemmat pääsivät tutustumaan mm. oppilashuoltohenkilöstöön.”

”Onnistumisessa tiedottaminen oli keskeistä. Teimme sekä Wilma-kutsut, tekstiviestit ja S2-oppialille vielä erilli-set paperiset kutsut. Oman äidinkielen opettajat käänsivät kutsuja eri kielille.”

Ideoidut toimenpiteet aiotaan kirjata jo syksyllä lukuvuosisuunnitelmaan ja niistä tiedotetaan myös huoltajia. Tulevana lukuvuotena Liikkuva koulu -hankkeen toimintaa aiotaan hyödyn-tää yhdenvertaisuuden edistämisessä, ja ohjatuista liikuntahetkistä yritetään

Vinkkejä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun toteuttamiseen

Maailmankoulu.fiwww.oph.fi

Oph:n julkaisemassa oppaassa Tasa-arvotyö on taitolaji kerrotaan vinkkejä tasa-arvosuunni-telman tekemiseen kouluissa.

Materiaaleja voi tiedustella myös Keravan lukion ja aikuislukion tiloissa toimivasta Tasku-toi-mistosta (projektikoordinaattori Olga Lappi) ja Killan koulun Tasku-tiimiltä (Heidi Laine, Kristiina Ilvonsalo, Riikka Laurén ja Johanna Vehkaoja). Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@kerava.fi

Monikulttuurinen juhlavuosi Svenskbacka skolassa

Svenskbacka skolanilla on tutustuttu kuluneen lukuvuoden aikana monikulttuurisuuteen järjestämällä oppilaiden kanssa eri kulttuureille tärkeitä juhlia. Fira tillsammans! -hankkeen ideana on tutustuttaa lapsia erilaisiin juhlaperinteisiin tarjoamalla elämyksellisyyttä, käsillä tekemistä ja yhteiseen projektiin osallistumista.

Svenskbacka skolassa toteutettiin lukuvuoden aikana neljä juhlaa, jotka koulu sai valita itse. Toivomuksena oli, että yksi juhlista liittyy suomalaiseen perinteeseen ja muiden juhlien valin-nassa suositaan sellaisia kulttuureja, joihin joillakin koulun oppilailla on henkilökohtainen suhde.

Syksyllä juhlittiin Divalia, hindulaisten valon juhlaa. Sen jälkeen ohjelmas-sa on ollut kiinalainen uusi vuosi ja Nouruz eli kurdien ja persialaisten uusi vuosi. Suomalaisista juhlista juh-lavuoteen yhdistettiin Lucian päivä. Näkokulma toiminnassa on kulttuuri-nen , ei uskonnollinen.

http://www.festar-juhlavuosi.info/

http://www.juhlakalenteri.fi

Juhlapäivinä oppilaat pääsivät osal-listumaan työpajoihin, joissa harjoi-teltiin vierailevien asiantuntijoiden johdolla draamaa, musiikkia, tanssia ja leivontaa. Harjoitelluista asioista kasattiin esitys koko koululle yhtei-siin juhliin. Osaan juhlista oli kutsuttu myös vanhempia; Divaliin osallistui myös viereisen päiväkoti Trollebon lapsia ja esikoululaisia.

Monikulttuurinen juhlavuosi huipen-tuu 19.5. pidettävään päätösjuhlaan, jossa kiinalaiset ”leijonahahmot” tans-sivat. a

KASVOKKAIN2/2016

12 13

”Yllätyin ohjeen sivumäärästä”, toteaa Keravan lukion ja aikuislukion englan-nin ja filosofian lehtori Juho Kallio vii-taten YTL:n antamaan kenraalikokeen ohjeistukseen. Ohjeessa annetaan yksityiskohtaiset toimintamallit mm. koetilan valmistelemiseen, opiskelijan tunnistamiseen, tehtävien avaamiseen ja koetilanteen valvomiseen sähköistä ylioppilaskoetta simuloivassa har-joituksessa. 6.4. järjestetty kenraa-liharjoitus toikin hyvin esiin uusien käytäntöjen edellyttämät tietotaidot. Annettuihin oheistuksiin Juho kertoo suhtautuneensa tilanteen vaatimalla vakavuudella: ”Valmistauduin hyvin. Ohjeessa mainitaan tarkasti esimer-kiksi se, mitä asioita opiskelijoille ei saa koetilanteessa ohjeistaa. Minä pi-din näistä ohjeista tiukasti kiinni”.

Juho kertoo valvojan rooli muuttuvan sähköisessä kokeessa merkittävästi suhteessa perinteiseen kokeeseen. Ennen kaikkea hän korostaa tilanteen aktiivisuutta: ”Valvojan on jatkuvas-ti ennakoitava ja oltava skarppina. Henkilökunnan välinen työnjako koe-tilanteessa puolestaan vaatii pientä so-veltamista”. Onnistuneen kokeen Juho mainitseekin edellyttävän huolellista valmistautumista: ”Huolellinen ohjei-siin tutustuminen on todella tärkeää”. Ohjeiden lisäksi myös potentiaalisten vikatilanteiden konkreettinen läpi-käynti edesauttoi kenraaliharjoituk-sessa onnistumista. Keravan lukiolla ja aikuislukiolla järjestettiin kenraalia edeltävänä päivänä katastrofiharjoi-tus, jossa vaikeisiin tilanteisiin pyrit-tiin orientoitumaan etukäteen. ”Tämä

konkretisoi asioita ja purki jännitystä”, Juho kertoo. ”Joissakin kunnissa tällai-nen katastrofiharjoitus on ollut vasta kenraalikokeen jälkeen, mutta mieles-täni oli tärkeää, että se pidettiin meillä jo edellisenä päivänä”, hän jatkaa.

Jännittyneitä ovat olleet sekä opettajat että opiskelijat, kertoo rehtori Pertti Tuomi. Sähköiseen kokeeseen valmis-tautuminen aloitettiin Keravalla vuosi sitten YTL:n Abitti-järjestelmän avul-la. Käyttötavoiltaan sähköistä yliop

pilaskoetta mukailevan Abitin avulla kurssikokeita voi järjestää sähköises-ti. Näin kaikki osapuolet ovat voineet totutella sähköiseen koetilanteeseen. ”Abitti-kokeiden pitäminen on koko ajan laajentunut”, Pertti kertoo. ”Vielä vuosi sitten opiskelijat vaikuttivat jän-nittyneiltä, mutta nyt he näyttävät jo omaksuneen sähköisen kokeen peri-aatteet hyvin”, hän jatkaa. Tällä hetkel-lä oppilaitoksella on valmius järjestää neljä Abitti-koetta samanaikaisesti. Myös opettajien suhtautuminen säh-

Katastrofi- ja kenraaliharjoitusten kautta kohti todellista sähköistä ylioppilaskoetta

Sähköiseen ylioppilaskokeeseen saatiin konkreettista tuntumaa Ylioppilastutkintolautakunnan organisoimassa kansallisessa kenraaliharjoituksessa 6.4.2016. Kenraaliharjoituksessa suoritettiin sähköisesti maantieteen, filosofian ja saksan lyhyen oppimäärän kokeet. Keravan lukiolla ja aikuislukiolla koetilaisuutta oli valvomassa englannin ja filosofian lehtori Juho Kallio, jonka mukaan kenraali sujui mallikkaasti.

taan Keravan lukiolla ja aikuislukiolla viettävä Juho kuvaileekin oppilaitosta ”hyväksi, positiiviseksi ja siistiksi”. Yleisen suhtautumisensa opetuksessa käytettävään tieto- ja viestintätekno-logiaan Juho kuvailee positiiviseksi mutta kriittiseksi. Hän muistuttaa, etteivät sähköiset oppimisympäristöt välttämättä automaattisesti monipuo-lista oppimista, kokeita tai arviointia. Sen sijaan ne voivat jopa asettaa tie-tyt tekniset reunaehdot oppimiselle. ”Kokeiden laatiminen on yksi lehtorin ammattitaidon mittari. Tällä hetkellä vain taivas on rajana koetehtävien keksimisessä”, Juho sanoo. Hän ei kui-

tenkaan halua kuulostaa skep-tiseltä: ”Tuskin tekniikka kui-tenkaan rajoittaa oppimista. On mielestäni hyvä, että siirrymme sähköiseen ko-keeseen. TVT

pakottaa ongelmanratkaisukeskei-syyteen, mikä lisää myös työmotivaa-tiota. Kokemukseni ylioppilaskokeen sähköistämisestä on tähän mennessä ollut ennen kaikkea positiivinen”.

Nyt käydyn kenraaliharjoituksen suju-miseen Juho on tyytyväinen. ”Kenraali meni hyvin, vaikka sähköinen koe oli meille ensimmäisille valvojille hieman tuntematon maaperä. Seuraaville val-vojille koetilanne on mahdollisesti jo helpompi”. Juho kertoo pysyneensä koetilanteessa rauhallisena, vaikka etenkin kokeen alussa pyöriteltiin paljon erilaisia papereja ja koodeja. Hän kiittää onnistumisesta riittävää valmistautumista, ja korostaakin har-joittelun merkitystä: ”Tämä viimeis-tään herätti minut pitämään sähköisiä kokeita itsekin ja kehittämään omaa osaamista”. Kysyttäessä kenraalissa

ilmenneistä mahdollisista ongelmista nostaa Juho esiin joitakin haaviin tart-tuneita huomioita. Yhtenä asiana nou-si esiin valvojien korostuneen aktiivi-nen rooli: ”Nyt kokeeseen osallistui 33 oppilasta. Itse jäin miettimään valvo-jien määrän tarvetta isommalla popu-laatiolla. Mikä sitten on sopiva määrä, en osaa sanoa.” Valvojat pitivät myös virhelokia, johon kirjattiin muutama huomio. ”Eräällä opiskelijalla esimer-kiksi kone jumiutui yhteen aineistoon. Koneen uudelleen käynnistäminen kuitenkin auttoi”, Juho kertoo. ”Lisäksi näytti siltä, että jotkut opiskelijat jou-tuivat hieman odottelemaan Saksan kokeen jälkeen; kokeen suorittaminen vaikutti sähköisesti poikkeuksellisen nopealta”, hän jatkaa. Juho kuitenkin korostaa virhelokin pitämisen olevan ennen kaikkea sähköisen kokeen ke-hitystyötä edesauttava toimintamalli: ”Yllättävän vähän meillä ilmeni oikeita ongelmia”.

Opiskelu sähköiseen ylioppilaskokee-seen valmistavassa lukiokoulutukses-sa tulee asettamaan uudenlaisia eh-toja sekä opiskelijoille että opettajille. Juhon mukaan opiskelijoiden omat TVT-taidot ovat kuitenkin kaiken A ja O: ”Opiskelijoiden pitää paitsi hallita käytettävät laitteet myös harjaan-tua opiskeluun verkkoympäristössä. Meidän on pakko valmistaa opiske-lijoita tätä varten”. Myös opettajien kohdalla sähköinen ylioppilaskoe tulee Juhon mukaan korostamaan TVT-taitojen tärkeyttä. ”Enää ei riitä, että vain pärjää laitteiden ja ohjelmien kanssa. Jatkossa tällaisten taitojen täy-tyy olla opettajillakin hyvät”. a

Valvojan on jatkuvasti ennakoitava ja oltava

skarppina

köisen kokeen käyttöönottoon on ol-lut rehtorin mukaan pääsääntöisesti positiivinen. ”Lisäkoulutuksia on tosin toivottu, ja järjestämmekin keskitet-tyä koulutusta syksyn Veso-päivän yhteydessä”.

Jo koetilan teknisessä valmistelussa on oma työnsä; liikuntasalin valmis-teleminen kenraaliharjoitusta varten aloitettiin aikaisin koepäivän aamuna kouluisännän ja tvt-tukihenkilön voi-min. Kenraaliharjoitusta varten tilan rakentuminen käyttövalmiiksi kesti puoli päivää, mutta rehtori muistuttaa urakan olevan vaativampi varsinaises-sa koetilanteessa. ”Tilan valmisteluun on varattava kaksi päivää aikaa, kun kokeeseen osallis-tujia on todellinen määrä. Myös johto-jen tulee olla varsi-naisessa kokeessa huolellisemmin niputettu, kuin tässä kenraalissa”, Pertti kertoo. Käytännön kokemukset varsinaisen tilan valmis-telusta saavat kuitenkin odottaa ensi vuoteen, sillä tulevan syksyn kokeet tullaan Keravan lukiolla ja aikuis-lukiolla järjestämään oppilaitoksen luokkatiloissa.

Juhon mielestä sähköiseen ylioppilas-kokeeseen valmistautuminen ei ole näkynyt suuremmin Keravan lukion ja aikuislukion arjessa. Ainakaan muu-tosvastarintaa ei ole ollut havaittavis-sa. ”Ylipäänsä oppilaitos suhtautuu myönteisesti tieto- ja viestintätekno-logiaan”, Juho kertoo. ”Oppilaitoksen toimintaa ohjaavana tavoitteenahan on olla oppimisen edelläkävijä”, hän jatkaa ja osoittaa kohti opettajainhuo-neen seinällä olevaa miellekarttaa, jon-ka keskellä lukee ympyröitynä käsite ’oppimisen edelläkävijä’. Neljättä vuot-

KASVOKKAIN2/2016

14 15

Johtamisen käytäntö ja teoria yhdistyvät keravalaisessa varhaiskasvatuksessa

Johtamisen erikoisammattitutkin-toon tähtäävät JET-koulutukset ovat pitkään olleet merkittävä osa henkilöstön kehittämistä Keravalla. Varhaiskasvatuksessa koulutukseen osallistumista on suositeltu ja tuettu kaikkien päiväkodinjohtajien koh-dalla. Amiedun tuottamaa ja Keudan toteuttamaa koulutusohjelmaa on kuitenkin kehitetty ja sovellettu ajan kuluessa. Nyt valmistuneet esimiehet pääsivät osallistumaan uudenlaiseen, KUUMA-alueella yhteisesti järjestet-tyyn oppisopimuskoulutukseen, jonka järjestäjinä toimivat useat pääkaupun-kiseudun ammatilliset kouluttajaorga-nisaatiot. Lähipäiviä isännöivät eri ta-hot vuorollaan. Koulutuksen laajuus ja monialaisuus toi vastavalmistuneiden johtajien mielestä sisältöön lisäarvoa. ”Saimme kuulla muidenkin KUUMA-kuntien johtajia ja esimiehiä. Asioita käsiteltiin esimerkkien kautta, mikä oli antoisaa”, Suvi kertoo.

Päiväkodinjohtajat kertovat koulu-tuksen annin jäsentyneen matkan varrella; alussa toimintamallien tar-koituksen hahmottaminen oli monille opiskelijoille hankalaa. ”Ensin mietin, että mitähän saan tästä ja miten sovel-lan tätä omaan työhöni, mutta tehtäviä suorittaessa kuva kirkastui. Monilla oli sama fiilis”, Sari kertoo. Koulutuksen keskeisen annin Sari kertoo liittyvän siihen, että hän sai vahvistuksen jo valitsemilleen johtamistavoille. ”Kun kirjasin asioita ylös, huomasin palaut-teen perusteella tehneeni monia asioi-ta oikein. Oli hienoa huomata, että itse

valitsemani johtamistapa on hyvä.” Päiväkodinjohtajilla on keskenään samansuuntaisia näkemyksiä siitä, mitä koulutus toi oman työn hahmot-tamiseen lisää. ”Suurin anti oli se, että jouduin tekemään omaa johtamistani näkyväksi”, Suvi sanoo. ”Opiskelun yhteydessä jouduin miettimään, mitä oma johtamiseni on ja mitä johtami-nen varhaiskasvatuksessa tarkoittaa”. Sari on samaa mieltä: ”Sitä harvoin tulee ajateltua, mitä kaikkea tähän kuuluu. Itsearviointia tehdessä tajusi, kuinka paljon oikeastaan tekee työs-sään erilaisia asioita”.

Koulutusohjelman suorittamisessa oli omat haasteensa, mutta työn ohessa opiskelu ei kuitenkaan kuormittanut päiväkodinjohtajia liikaa. ”Toki työn ja koulutuksen organisoimisessa oli omat ruuhkahet-kensä – esimer-kiksi itsearvioin-nin tekeminen ja kaiken aineiston kokoon kursimi-nen valmistumis-ta varten vaati jonkinlaisen lop-purutistuksen”, Suvi kertoo. ”Toisaalta, kun piti kirjata ylös oman johtamisen aineksia, niin koulutus kulki hyvin normaalityön ohella”, hän jatkaa. ”Ja itseä vartenhan tällainen koulutus lo-pulta tehdään, joten opiskelijan täytyy olla valmis ottamaan asioista selvää ja tekemään työtä itsenäisesti”, Sari lisää. Suvi ja Sari korostavat oppiso-pimusopiskelun olleen ennen kaikkea

positiivinen asia ja he kiittävät työn-antajaansa sen mahdollistamisesta. ”On upea asia, että työnantaja tukee tällaista koulutusta, jossa voi työajal-la suorittaa ammattitutkinnon”, Suvi sanoo. ”Työyhteisön tuki opiskelussa riitti loppuun saakka”, hän jatkaa. Keravalla oppisopimuskoulutusta on aiemmin järjestetty myös päiväkotien varajohtajille, jotka suorittivat vuon-na 2014 heille räätälöidyn tekniikan erikoisammattitutkinnon.

Yksi johtamisen teema nousee ylitse muiden, kun päiväkodinjohtajilta ky-syy heidän omista johtamispainotuk-sistaan: henkilöstöjohtaminen. Sekä Suvi että Sari mainitsevat henkilöstö-johtamisen oman johtamisensa kul-makiveksi ja se oli myös molempien valitsema suuntautumisvaihtoehto

o p p i s o p i m u s -koulutuksessa. ”Työelämä on opettanut henki-löstöjohtamisen tärkeyden, kun meillä molem-milla kuitenkin on henkilöstöä

paljonkin. Henkilöstöjohtaminen on minulle sydämen asia, ja tässäkin kou-lutuksessa se oli meillä molemmilla valinnainen osa. Kun se onnistuu ja menee hyvin, niin moni muukin asia menee hyvin”, Suvi sanoo. Sari on sa-maa mieltä: ”Henkilöstöjohtaminen on johtamisen haastavin mutta an-toisin osa-alue. Sen kun saa rullaa-maan, niin moni muu hyvä asia etenee

Viisi Keravan kaupungin esimiestä juhlisti keskiviikkona 13.4.2016 johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista Hyvinkäällä järjestetyssä valmistujaistilaisuudessa. Tutkintotodistuksen vastaanottaminen merkitsi työn ohessa suoritetun parivuotisen urakan päättymistä. Kasvatus- ja opetustoimesta tutkinnon suorittivat päiväkodinjohtajat Suvi Mustajärvi ja Sari Lehto sekä Keravan lukion ja aikuislukion apulaisrehtori Ari Meriläinen. Päiväkodinjohtajien mukaan JET-koulutus auttoi ymmärtämään, mitä oma johtaminen on.

omalla painollaan. Sen on osoittanut paitsi koulutus myös työn tekeminen.” Sari muistuttaa vielä, että onnistunut henkilöstöjohtaminen on päättymä-tön prosessi: ”Siinä ilmenee jotakin pientä uutta joka päivä; valmis ei ole ikinä. Pitääkin muistaa olla itselleen armollinen”.

Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaminen ei tarkoita päiväkodin-johtajille oppimisprosessin päätty-mistä tai laakereilla lepäämistä. ”Toki tämä koulutus vahvisti omaa esimie-hisyyttäni. Esimiestyö on kuitenkin jatkuvaa muutosta ja sen muutoksen kanssa elämistä. Itse olen sellainen, etten näe sitä hetkeä, jolloin en jotakin opiskelisi”, Sari sanoo. ”Ikuista koulut-tautumistahan tämä tosiaan nykyisin on, joten tuskin tämä tähän jää”, Suvi vahvistaa. a

Harvoin tulee ajateltua,

mitä kaikkea johtamiseen kuuluu

Sari Lehto• Keravanjoen päiväkodin johtaja.

• Keravalla vakituisesti vuodesta 2003 alkaen.

• Toimii tällä hetkellä viransijaisena varhaiskasvatuksen suunnittelijana (-> 31.12.2016)

Suvi Mustajärvi• Päivölänkaaren päiväkodin johtaja.

• Keravalla vuodesta 2006 alkaen.

• Kunnallisen perhepäivähoidon ohjaaja tammikuusta 2016 alkaen.

KASVOKKAIN2/2016

16 17

Teknisten käsitöiden luokan pöydälle nostetaan värikäs laatikko, josta en-simmäisenä huomion kiinnittää reu-noille kiinnitetyt vanhojen farkkujen taskut. Tarkempi katselu paljastaa flipperimäisen pelin, jonka pelilau-dalle on sijoiteltu erilaisista kierrä-tysluukkuja. Vanhoista farkkujen tas-kuista kaivetaan kuula, joka viritetään sormilla kentän etureunaan kiinnitet-tyyn kuminauhaan kuin ritsaan. Kuulia

löytyy kolmenlaisia: lasisia, metallisia ja paperimassasta puristettuja. Kukin kuula on tarkoitus ampua sille sopi-vaan kierrätysluukkuun. Onnistumiset merkitään viereiseen, vanhasta mapis-ta rakennettuun pistelaskuriin.

Sarjalaukaus-peli toi Savion kou-lun ryhmälle paikan LUMA-keskus Suomen Tämä toimii! -kilpailun lop-puhuipentumaan. Alakoululaisille

tarkoitetussa teknologiakilpailussa on tarkoitus ideoida ja toteuttaa ryhmissä ”liikkuva ja leikittävä lelu”. Antti Erolan oppilaista koostuva ryh-mä (Eeli Kervinen, Jose Ovaska, Anna Morell-Ropponen ja Laura Airila) on suunnitellut ja toteuttanut pelin alusta loppuun itse.

Tänä vuonna teemana oli kierrätys, eikä valmiita materiaaleja edellisten

Alakoululaisille tarkoitetun Tämä toimii! -keksintökilpailun finaalissa kamppailee toukokuussa myös ryhmä Savion koululta.

Sarjalaukauksella keksintökilpailun finaaliin

vuosien tapaan jaettu, vaan oppilaiden oli tarkoitus hankkia ne itse kierrätys-hengessä kodeista ja koululta. Mukaan ilmoittautuneille kouluille jaettiin materiaalilista, jossa oli lueteltu sallit-tavat materiaalit ja tarvikkeet.

Varsinainen työ keksintöjen parissa alkoi tammikuussa. Kilpailuun osallis-tuttiin neljän hengen ryhmissä, joissa oli oltava sekä tyttöjä että poikia. Lelun lisäksi oli tehtävä sitä markki-noiva mainos ja pidettävä päiväkirjaa prosessin etenemisestä.

Kilpailuun osallistui 3500 ryhmää. Kouluilta valikoitiin kilpailijat en-sin alueelliseen tapahtumaan, jossa edelleen karsittiin 20 joukkuetta loppuhuipentumaan.

Tänä vuonna finaaliin päässyt Savion koulun ryhmä osallistui samaan kilpai-luun myös viime vuonna. Sillä kertaa tie päättyi alueelliseen tapahtumaan. Ryhmäläiset tekivät tuolloin havain-non, että menestyneimmät joukkueet olivat panostaneet keksintöjen ohella myös kahteen muuhun osatekijään: mainokseen ja työpäiväkirjaan. Tänä vuonna oivalluksesta haluttiin ottaa opiksi.

Nyt jokainen jäsen on yrittänyt tehdä merkintöjä ryhmän päiväkirjaan aktii-visesti. Sekä keksinnön että mainok-sen yksityiskohtia aiotaan myös hioa loppuun asti. Ryhmässä pohditaan esimeriksi, onko Sarjalaukaus pelille paras mahdollinen nimi, vai sopisiko esimerkiksi Ekolaukaus kierrätystee-maan paremmin. Yhteen luukkuun on myös ideoitu summerimainen äänite-hoste, joka voidaan toteuttaa edellisel-tä vuodelta jääneillä kierrätysmateri-aaleilla. a

Kasvatus- ja opetustoimi palveleeLarsson Tiina 2160 toimialajohtaja, kasvatus ja opetus

Röntynen Antti-Pekka 2033* hallinnon erityisasiantuntijaHeino Riku 2832 suunnittelijaSivunen Mikko 2433 pedagoginen tvt-suunnittelija Tukipalveluiden vastuualue Immonen Katja 2255 talousjohtaja Ahomäki Marika 2512 henkilöstösuunnittelija Hallasalo-Luukkonen Marianne 4092 taloussihteeriHeinonen Sirkka 4380 toimistosihteeri Karen Maarit 2192 toimistosihteeri Karsikas Eija 3015 toimistosihteeri Miettinen Paula 2006 toimistosihteeri Olander Kirsi 3527 toimistosihteeriPeltola Irmeli 2808 toimistosihteeriRainio Tuovi 2167 taloussihteeriRetva Jerry 2238 talouden erityisasiantuntijaTimonen Anne 2828 toimistosihteeriTimonen Juhani

Varhaiskasvatuksen vastuualue varhaiskasvatus@kerava.fi Koskinen Hannele 2130 vt. varhaiskasvatusjohtaja Lehto Sari 3382 vs. varhaiskasvatuksen suunnittelija Söderqvist Heli 3513 varhaiskasvatuksen suunnittelija Opetuksen vastuualue opetus@kerava.fi Aaltonen Pia 2183 opetusjohtaja Airisniemi Kati 2728 opetuksen suunnittelija Lappi Olga 2831 projektikoordinaattori Pennala Riitta 4022 opetuksen suunnittelijaViitaila Kirsi 2825 ops-koordinaattori

Kasvatus ja opetusSampolan palvelukeskusKultasepänkatu 704250 KERAVA

Puhelin: (09) 29 491 tai 040 318 XXXX * (alanumerot vieressä)Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kerava.fi opetus@kerava.fi varhaiskasvatus@kerava.fi

* Suora alanumero ei toimi uusimmissa liittymissä. Varminta on käyttää pitkää puhelinnumeroa.

KERAVAN KAUPUNKI