Kantelu oikeuskanslerille 19.12.2014

2
KANTELU OIKEUSKANSLERILLE 19.12.2014 Pyydän oikeuskansleria tutkimaan, onko valitioneuvoston kanslia toiminut perustuslain (ennen kaikkea §12) sekä julkisuuslain mukaisesti salatessaan suurelta osin selvitysmiehen laatiman raportin Arctia Shipping Oy:öön liittyen (liite). Valtioneuvoston kanslia toimitti julkisuuteen raportin, josta oli ns. mustattu laajoja osia. Kysymyksessä on kuitenkin laajasti yleistä mielenkiintoa herättävä ja julkisten varojen strategista käyttöä koskeva kysymys, jolla on vieläpä lisäksi erityistä merkitystä ympäristön terveellisyyden valvomisen kannalta. Julkisuuslain 24.1§:n kohdan 20 mukaan asiakirjan kohtien salaaminen on mahdollista, jos ne sisältävät liikesalaisuuksia, mikäli tiedon antamisesta aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Mikäli kyseessä on ympäristön tervellisyyden suojaamisen kannalta merkityksellistä tiedoista, tulisi tiedot kuitenkin antaa vaikka siitä voisikin aiheutua taloudellista vahinkoa elinkeinonharjoittajalle. asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista (julkisuuslaki 24§ 1. momentti kohta 20) Pyydän oikeuskansleria ottamaan kantaa siihen, onko valtioneuvoston kanslia toiminut lakien ja hyvän hallintotavan mukaisesti salatessaan kyseisen asiakirjan sisältöä näin laajasti. Tarkastelun ansaitsee mielestäni ainakin nämä näkökulmat: 1) onko valtion kokonaan omistama strategisessa omistajaohjauksessa toimiva osakeyhtiö ylipäätään "yksityistä elinkeinotoimintaa" harjoittava taho julkisuuslain näkökulmasta? 2) Mikäli yhtiö olisi tulkittava yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi, ovatko näin laajat osiot selvityksestä tulkittavissa perustellusti kyseisen elinekeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuksiksi? 3) Mikäli asiakirjan voitaisiin katsoa sisältävän liikesalaisuuksia, pitäisi niiden julkaisemisesta aiheutua elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Onko valtioneuvoston kanslia arvioinut perustellusti, että tälläistä vahinkoa aiheutuisi nyt mustattujen tietojen julkaisemisesta? Ja onko mustattu myös sellaisia kohtia, joiden julkaiseminen ei aiheuttaisi taloudellisia vahinkoja? 4) Lopuksi, vaikka katsottaisiin, että asiakirja sisältäisi liikesalaisuuksia, on mielestäsi joka tapauksessa kyseessä julksisuuslaissa tarkoitettu poikkeus koskien "ympäriston terveellisyyden suojaamisen kannalta merkityksellisiä tietoja". Kyseisen asiakirjan pohjalta harkitaan verovaroin toteutettavia toimenpiteitä, joiden mahdolliset vaikutuksen ympäristön terveellisyyteen ovat Suomen taloushistorian suurimmasta päästä. Olisiko koko asiakirja tullut julkistaa kokonaisuudessaan jo tämän perusteella huolimatta mahdollisista liikesalaisuuksista? Oikeuskanslerin päätöksellä on tätä tapausta laajempaa vaikutusta, sillä liikesalaisuuksien suojaamiseen mielestäni vedotaan erittäin löyhin perustein erilaisia julkisia asiakirjoja salatessa

Transcript of Kantelu oikeuskanslerille 19.12.2014

Page 1: Kantelu oikeuskanslerille 19.12.2014

KANTELU OIKEUSKANSLERILLE 19.12.2014

Pyydän oikeuskansleria tutkimaan, onko valitioneuvoston kanslia toiminut perustuslain (ennen kaikkea §12) sekä julkisuuslain mukaisesti salatessaan suurelta osin selvitysmiehen laatiman raportin Arctia Shipping Oy:öön liittyen (liite).

Valtioneuvoston kanslia toimitti julkisuuteen raportin, josta oli ns. mustattu laajoja osia. Kysymyksessä on kuitenkin laajasti yleistä mielenkiintoa herättävä ja julkisten varojen strategista käyttöä koskeva kysymys, jolla on vieläpä lisäksi erityistä merkitystä ympäristön terveellisyyden valvomisen kannalta.

Julkisuuslain 24.1§:n kohdan 20 mukaan asiakirjan kohtien salaaminen on mahdollista, jos ne sisältävät liikesalaisuuksia, mikäli tiedon antamisesta aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Mikäli kyseessä on ympäristön tervellisyyden suojaamisen kannalta merkityksellistä tiedoista, tulisi tiedot kuitenkin antaa vaikka siitä voisikin aiheutua taloudellista vahinkoa elinkeinonharjoittajalle.

asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista (julkisuuslaki 24§ 1. momentti kohta 20)

Pyydän oikeuskansleria ottamaan kantaa siihen, onko valtioneuvoston kanslia toiminut lakien ja hyvän hallintotavan mukaisesti salatessaan kyseisen asiakirjan sisältöä näin laajasti. Tarkastelun ansaitsee mielestäni ainakin nämä näkökulmat:

1) onko valtion kokonaan omistama strategisessa omistajaohjauksessa toimiva osakeyhtiö ylipäätään "yksityistä elinkeinotoimintaa" harjoittava taho julkisuuslain näkökulmasta?

2) Mikäli yhtiö olisi tulkittava yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi, ovatko näin laajat osiot selvityksestä tulkittavissa perustellusti kyseisen elinekeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuksiksi?

3) Mikäli asiakirjan voitaisiin katsoa sisältävän liikesalaisuuksia, pitäisi niiden julkaisemisesta aiheutua elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Onko valtioneuvoston kanslia arvioinut perustellusti, että tälläistä vahinkoa aiheutuisi nyt mustattujen tietojen julkaisemisesta? Ja onko mustattu myös sellaisia kohtia, joiden julkaiseminen ei aiheuttaisi taloudellisia vahinkoja?

4) Lopuksi, vaikka katsottaisiin, että asiakirja sisältäisi liikesalaisuuksia, on mielestäsi joka tapauksessa kyseessä julksisuuslaissa tarkoitettu poikkeus koskien "ympäriston terveellisyyden suojaamisen kannalta merkityksellisiä tietoja". Kyseisen asiakirjan pohjalta harkitaan verovaroin toteutettavia toimenpiteitä, joiden mahdolliset vaikutuksen ympäristön terveellisyyteen ovat Suomen taloushistorian suurimmasta päästä. Olisiko koko asiakirja tullut julkistaa kokonaisuudessaan jo tämän perusteella huolimatta mahdollisista liikesalaisuuksista?

Oikeuskanslerin päätöksellä on tätä tapausta laajempaa vaikutusta, sillä liikesalaisuuksien suojaamiseen mielestäni vedotaan erittäin löyhin perustein erilaisia julkisia asiakirjoja salatessa

Page 2: Kantelu oikeuskanslerille 19.12.2014

sekä kaikilla julkishallinnon tasoilla. Julkisuuslaki (1999) on suhteellisen tuore, eikä sen tulkintaan viranomaisilla ole yhäkään tarpeeksi selkeitä ohjeistuksia.

Liitteenä on valtioneuvoston kanslian asiakirja avaatuna niin, että mustatut kohdat on luettavissa (vaaleanpunainen taustaväri). Valtioneuvoston kanslia toimitti julkisuuteen vahingossa version, jonka mustattujen kohtien lukeminen onnistuu pienellä vaivalla. Harkitsemattomaan ja "leveällä pensselillä" tapahtuvaan asiakirjojen mustaamiseeenperustelematta tarkemmin ja vedoten liikesalaisuuksiin on asia, johon on yleisesti erittäin hankala kansalaisten puuttua, sillä yleensä ei voida tietää mitä on mustattu eikä siten kyseenalaistaa niiden mustaamista. Toivonkin, että oikeuskanslerin linjauksella on ohjaavaa vaikutusta viranomaisten tulkintaan liikealaisuuksien varjolla tapahtuvasta asiakirjojen salaamisesta jatkoa ajatellen.

Julkisuuteen levinneestä asiakirjasta uutisoi muun muassa Taloussanomat:http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2014/12/13/arctian-salaiset-sopimukset/201417177/12

Ystävällisin terveisin,Joonas PekkanenAvoin ministeriö ry