2 KANSALLISKIRJASTO

3KANSALLISKIRJASTO

KANSALLISKIRJASTO on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, jonka ainut-laatuiset kokoelmat ovat kaikkien käytössä. Kirjastolla on arvokkaat perinteet, mutta samalla rohkea ote tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin.

Vastaamme kansallisen julkaisuperinnön ja ainutlaatuisten kokoelmien kartutta-misesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Kokoelmissamme on noin kolme miljoonaa kirjaa ja lehteä sekä saman verran muita aineistoja. Digitointi mahdollistaa aineistojen laajan käytön verkossa aikaan ja paikkaan katsomatta.

Kansalliskirjasto toimii koko kirjastokentän keskeisenä vaikuttajana ja tekee tiivistä yhteistyötä museoiden ja arkistojen kanssa. Edistämme alan kotimaista ja kansain-välistä yhteistyötä ja olemme aktiivisesti rakentamassa yhteiskunnan tulevaisuuden palveluinfrastruktuuria.

Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat merkittävä osa Kansalliskirjaston toiminnan ja palveluiden kehittämistä ja edellytys kirjaston strategisten tavoitteiden saavuttamiselle.

Upeasta arkkitehtuuristaan tunnettu kirjaston päärakennus Senaatintorin laidalla on rakennushistoriallisesti arvokas kohde. Kirjaston historian mittavin peruskorjaus toteutettiin vuosina 2013–2015.

Tervetuloa Kansalliskirjastoon!

4 KANSALLISKIRJASTO

Kansalliskirjastossa on noin400 inkunaabelia eli ennenvuotta 1501 painettua teosta.Kokoelma on kansainvälisestikin hyvin merkittävä.

Kansalliskirjaston kokoelmissa on yli kolme miljoonaa kirjaa tai lehteä ja saman verran muuta aineistoa. Kirjojen lisäksi kirjastosta löytää mm. äänitteitä, pienpainatteita, karttoja, nuotteja, julis-teita ja käsikirjoituksia. Aineistomme ovat erityisesti historian-, kulttuurin- ja yhteiskuntatutkimuksen lähteitä, mutta käytettävissä muuhunkin tiedontarpeeseen.

Kansalliskokoelma on kasvanut lakiin perustuen yli 300 vuoden ajan. Kokoelmaan kuuluvat kaikki Suomessa painetut tai Suomea koskevat julkaisut aina vuodesta 1488 alkaen.

Käsikirjoituskokoelmien keskeisiä aineisto-ja ovat keskiaikaiset pergamenttifragmentit, suomalaisen tiedemaailman vaikuttajien arkistot ja käsikirjoitukset sekä suomalaisten säveltäjien sävellyskäsikirjoitukset.

Slaavilainen kirjastomme on laajin 1800-luvun venäläinen julkaisukokoelma Venäjän ulkopuolella. Kansainvälisesti tun-netun ja käytetyn kokoelman perustana ovat Suomen autonomian eli Venäjän vallan aikana karttuneet venäläisten julkaisujen vapaakappaleet.

Kansalliskirjaston 30 erikoiskokoelmasta moni on osa ainut-laatuista eurooppalaista kulttuurihistoriaa. Esimerkkejä erikois-kokoelmistamme ovat mm. A. E. Nordenskiöldin kartografinen kirjasto, Monrepos’n kartanon kirjasto, Reenpään kokoelma, Japonica-kokoelma, Hebraica-kokoelma sekä lasten- ja nuorten-kirjallisuuden kokoelma Brummeriana.

Suomen laajimmatkokoelmat

Kirjastossa ontoista sataa

hyllykilometriäerilaisia

aineistoja.

5KANSALLISKIRJASTO

6 KANSALLISKIRJASTO

7KANSALLISKIRJASTO

KulttuuriperintöäverkkoonKansalliskirjasto digitoi kulttuurihistoriallisesti arvok-kaita kokoelmia helpottaakseen aineistojen käyttöä sekä suojellakseen alkuperäisiä julkaisuja. Digitoim-me vapaaseen verkkokäyttöön vanhimpia kotimaisia aikakaus- ja sanomalehtiä, pienpainatteita, äänitteitä sekä kirjoja ja karttoja. Tekijäoikeudenalaiset digitoidut aineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjaston ja mui-den vapaakappalekirjastojen vapaakappaletyöasemilla. Digitoimme aineistoja myös yhteistyö- tai liiketoimin-tasopimusten perusteella.

digi.kansalliskirjasto.fi aikakaus- ja sanomalehtiä sekä pienpainatteita

doria.fikirjoja, karttoja, kuvia, musiikkia ja pienpainatteita

fragmenta.kansalliskirjasto.fikeskiaikaisten pergamenttifragmenttien kokoelma

fennougrica.kansalliskirjasto.fisuomalais-ugrilaisten julkaisujen digitaalinen kokoelma

verkkoarkisto.kansalliskirjasto.fiVuodesta 2006 alkaen Kansalliskirjastossa on tallen-nettu edustavasti ja monipuolisesti suomalaisia julkisia verkkosivustoja ja sähköisiä julkaisuja. Aineistot ovat tekijänoikeudellisista syistä käytettävissä vain Kansallis-kirjaston ja muiden vapaakappalekirjastojen vapaakap-paletyöasemilla.

varia.kansalliskirjasto.fiLuovutettuja e-julkaisuja kuten kirjoja, lehtiä, nuotteja ja musiikkia. Aineistot ovat tekijänoikeudellisista syistä käytettävissä vain Kansalliskirjaston ja muiden vapaa-kappalekirjastojen vapaakappaletyöasemilla.

8 KANSALLISKIRJASTO

Kirjastoalan vaikuttaja ja avoimuuden edistäjä Kansalliskirjasto on kirjastoalan keskeinen vaikuttaja. Tar-joamme asiantuntemusta, yhteisiä palveluita sekä aineis-toja Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden käyttöön. Teemme myös tiivistä yhteistyötä muiden julkishallinnon organisaatioiden, erityisesti tutkimus- ja opetusorganisaa-tioiden kanssa.

Palveluidemme avulla edistämme tiedon saantia yhteiskunnassa, saatamme tiedon helposti käytettävään muotoon sekä lisäämme sen avoimuutta ja uudelleen käyttöä.

Palveluita alustoista aineistoihin:

• FinELib neuvottelee ja hankkii kirjastoille verkkoaineis-toja, kuten lehtiä ja tietokantoja.

• Finna.fi-palvelu tarjoaa kaikille suomalaisille pääsyn yhdellä kertaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden

aineistoihin. Se myös korvaa näiden organisaatioiden omia verkkopalveluita.

• Autamme kirjastoja kuvailemaan aineistojaan tehokkaasti yhteen paikkaan, kansalliseen tietovaran-toon Melindaan. Laadukas kuvailu auttaa kirjastojen asiakkaita löytämään helposti erilaiset aineistot.

• Tuomme asiasanastoja ja ontologioita käytettäviksi Finto-palvelun kautta. Palvelu auttaa tiedontallentajia ja -hakijoita käyttämään yhteistä kieltä ja löytämään haluttua tietoa helpommin.

• Tarjoamme kirjastopalveluita tukevia tietojärjestelmiä kirjastoille, arkistoille, museoille ja laajemmin julkishal-linnolle.

• Edistämme avointa julkaisemista tarjoamalla julkaisuar-kistoja sekä muita alustoja tieteelliseen julkaisemiseen.

Finna-palvelua kehitetään yhteistyössä arkistojen, kirjastojen ja museoiden kanssa.

9KANSALLISKIRJASTO

JulkaisijoidenyhteistyökumppaniKansalliskirjaston tehtävä on yhteistyössä julkaisualan kanssa tallettaa kotimainen julkaisutuotanto. Toimin-ta perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007), ja sen tarkoituksena on kulttuuriaineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tiedon tarvitsijoiden käyttöön. Tallettami-nen koskee painotuotteita, äänitteitä ja muita tallenteita sekä digitaalisia julkaisuja ja muuta verkkoaineistoa. Vapaakappalekokoelmissa säilyy myös sellainen aineisto, joka muuten katoaa levityksestä nopeasti ja jota muut kirjastot eivät talleta.

Kansalliskirjasto vastaa soveltuvin osin aineiston kuvailusta suomalaisen julkaisutuotannon tietokantoihin eli kansallisbibliografiaan ja -diskografiaan. Talletetut aineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa

vapaakappalekirjastoissa. Tietokantoja käyttävät myös muut kirjasto- ja kirja-alan toimijat.

Kansalliskirjasto pitää yllä julkaisujen tunnistenume-rojärjestelmiä (kuten ISBN ja ISSN), joilla tuetaan paitsi julkaisujen tunnistamista myös niiden kuvailua ja jakelua. Suomen ISBN- ja ISSN -keskukset koordinoivat ja kehit-tävät kansainvälisten tunnistestandardien mukaista pal-velua sekä tarjoavat tiedotusta, neuvontaa ja koulutusta julkaisualalle. Kirjasto osallistuu myös kirjojen tuotetie-don sähköiseen välittämiseen tarkoitetun kansainvälisen ONIX-standardin suomennokseen sekä sen kansallisen sovelluksen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Kansalliskirjasto solmii julkaisijoiden kanssa digitoin-tikumppanuuksia aineistojen digitoimiseksi ja käytön laajentamiseksi.

10 KANSALLISKIRJASTO

Carl Ludvig Engelin suunnittelema Kansalliskirjaston päärakennus rakennettiin vuosina 1840–1845. Kir-jastorakennus on yksi 1800-luvun alun empirearkki-tehtuurin tunnetuimpia muistomerkkejä Suomessa ja yksi Engelin arvostetuimmista kohteista. Se on myös hänen töistään parhaiten alkuperäisenä säilyn-yt rakennus.

Kirjaston laajennusosa, kirjavarastoksi suunniteltu Rotunda, valmistui vuonna 1906. Palonkestäviksi suunnitelluissa rakenteissa käytettiin teräsrunkoa

ja raudoitettua betonia. Arkkitehti Gustaf Nyström sovitti Rotundan ulkoasun saumattomasti kirjaston vanhaan osaan.

Fabianinkadun mukaan nimetty Fabiania ra-kennettiin alkujaan kemian ja anatomian laitok-seksi vuosina 1844–1846. Laboratoriorakennus oli arkkitehti Jean Wiikin ensimmäinen itsenäinen suunnittelutyö. Fabiania on ollut kirjaston käytössä vuodesta 1998.

Arvorakennuksen suojissa

11KANSALLISKIRJASTO

VUONNA 1640 Turussa toiminut kimnaasi muutettiin Kuninkaalliseksi Turun akatemiaksi. Kimnaasin noin 20 niteen kirjakokoelma oli alku Turun akatemian kirjas-tolle. VUONNA 1707 kuninkaallisen kansliakollegion kirje määräsi Ruotsin kirjapainot luovuttamaan kappa-leen jokaista julkaisua maan yliopistoille. VUODESTA 1809 Suomi kuului autonomisena suuriruhtinaskun-tana Venäjän keisarikuntaan, ja yliopisto sai vuodesta 1820 vuoteen 1917 vapaakappaleina Venäjällä painetut julkaisut.

VUONNA 1828 yliopisto siirrettiin Helsinkiin ja se aloitti toimintansa ”Keisarillisena Aleksanterin-yliopistona”. VUONNA 1832 valmistui arkkitehti Carl Ludvig Enge-lin suunnittelema yliopistorakennus ja vuonna 1845 otettiin käyttöön uusi kirjastorakennus yliopistoraken-nuksen pohjoispuolella. VUOSINA 1879–1881 kirjas-torakennus peruskorjattiin ja arkkitehtinä toimi Frans Sjöström. VUONNA 1893 kirjastoon saatiin sähkövalais-tus ja aukioloaikoja voitiin pidentää. Käyttöön avattiin suuri lukusali käsikirjastoineen.

VUONNA 1906 kirjaston tilat kasvoivat merkittävästi, kun Gustaf Nyströmin suunnittelema lisärakennus Ro-tunda valmistui. Suomen itsenäisyyden VUONNA 1917

kirjaston kokoelma oli kasvanut peräti 300 000 niteen suuruiseksi. 1950-LUVULLA kirjaston tilat kävivät riittä-mättömiksi. Aarne Ervin suunnitelman mukaan kallioon louhittiin Porthania-rakennuksen alle ulottuvia varasto-tiloja. VUOSINA 1977–1985 kirjastorakennus peruskor-jattiin ja arkkitehtinä toimi Olof Hansson. VUODESTA 1982 kirjasto on saanut myös äänitteiden lakisääteiset vapaakappaleet. Kasvava musiikkikäsikirjoitusten ko-koelma täydentää äänimuotoisia aineistoja.

1990-LUVUN puolivälissä saatiin käyttöön koko Seep-ra-kortteli, kun farmasian laitos muutti Viikkiin, kirjasto-kortteli otettiin käyttöön vuonna 1998. VUOSINA 1998–2000 Rotunda peruskorjattiin, arkkitehtinä LPR Oy.

VUONNA 2000 otettiin käyttöön uusi maanalainen kir-jaluola. VUONNA 2005 kirjastorakennus siirtyi valtiolta Helsingin yliopiston rahastojen omistukseen. VUONNA 2006 kirjaston nimi muuttui yliopistolain muutoksella Kansalliskirjastoksi. VUOSINA 2011–2012 toteutettiin päärakennuksen julkisivun korjaus. VUOSINA 2013–2015 toteutettiin Rotundan julkisivukorjaus ja kirjaston päärakennuksen mittava peruskorjaus, arkkitehtinä molemmissa LPR Oy.

Kansalliskirjastonhistorian vaiheita

12 KANSALLISKIRJASTO

Näyttelyitä ja tapahtumiaKansalliskirjasto tarjoaa vaihtuvia näyttelyitä, joissa esi-tellään kirjaston ainutlaatuisia kokoelmia. Näyttelyiden ohella järjestämme mm. erilaisia luentoja ja konsertteja upeasti soivassa Kupolisalissa.

Kansalliskirjastosta voi myös lainata kiertonäyttelyitä.

Tutustu tarkemmin kulttuuritapahtumatarjontaamme osoitteessa kansalliskirjasto.fi.

Tue sinäkinkulttuuriperinnönsäilymistä

Kansalliskirjaston perustehtäviin kuuluu suomalaisen jul-kaisuperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville. Tehtävä on haasteellinen, sillä aineisto kuluu käytössä ja paperi ja muut materiaalit tuhoutuvat osittain itsestään. Varsin-kin teollisesti valmistettu, hapan paperi haurastuu aikaa myöten. Aineistojen pelastamistoimia ovat konservointi, digitointi ja mikrokuvaus, mutta työ on äärimmäisen vaa-tivaa ja hidasta aineiston suuren määrän vuoksi.

Kulttuuriperintö on yhteistä omaisuuttamme, ja vastuu sen säilymisestä kuuluu kaikille. Kansalliskirjasto

tarvitseekin julkisen rahoituksen lisäksi yksityistä rahoitus-ta ja yhteistyökumppaneita vaalimaan kokoelmiaan.

Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto on perus-tettu edistämään kulttuuriperinnön säilymistä, saatavuut-ta ja tunnettuutta. Rahastoon tehdyt lahjoitukset käyte-tään suoraan lahjoituskohteeseen.

Lisätietoja verkosta: rahasto.kansalliskirjasto.fi/kulttuuriperintorahasto@helsinki.fi.

13KANSALLISKIRJASTO

14 KANSALLISKIRJASTO

15KANSALLISKIRJASTO

Käyntiosoite: Unioninkatu 36Postiosoite: PL 15, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Yleisneuvonta: kk-palvelu@helsinki.fi, puh. 02941 23196kansalliskirjasto.fi

TUTUSTU KOKOELMIIN JA SISÄLTÖIHIN

finna.fikansalliskirjasto.finna.fidigi.kansalliskirjasto.fi

doria.fiverkkoarkisto.kansalliskirjasto.fi

KANSALLISKIRJASTON KULTTUURIPERINTÖRAHASTO

rahasto.kansalliskirjasto.fi/ kulttuuriperintorahasto@helsinki.fi

TervetuloaKansalliskirjastoon

facebook.com/Kansalliskirjasto

@NatLibFi

@natlibfi

flickr.com/natlibfi

Kansalliskirjasto,kansakunnan aarteet kaikille.