Kansallinen säätely

YE4

Säätelyn tarve

• Miten päästään open access –tilanteesta kohti optimaalista tilannetta

• Pois taloudellisesta ja biologisesta liikakalastuksesta

• Säätelyn kustannukset vs hyödyt

1. Biologiset rajoitukset

• aikarajoitus kalastuksen harjoittamiselle

• tiettyjen kalastusmenetelmien rajoittaminen tai kieltäminen (verkon silmäkoko, alamittaisuus)

• aluerajoitus sallittaville pyyntipaikoille

2. Verot ja maksut

• Kalastuspanosvero: (c +t)E

• Optimiveron laskeminen & grafiikka

• Saalisvero: (p-t)h

• Kalastusmaksu: cE + T

• Alusten poistamisen tukiainen (decommissioning) sE > ph-cE eli ph – (c-s)E > 0 exit

Kalastuspanosvero

• Kalatuspanosvero (c+t)E, joka siirtää kalastuksen tasapainon open-acces tilanteesta taloudelliseen optimiin?

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2

Kalastuspanos (E)

€, K

g Saalis ja saaliin arvo

Kalastuskustannukset

EVP

EBO

ETO

voitto

Kalastuspanosvero

2 2

2

2

2

2 2 2 2

2 2

2 2

0

1 0

0 |:

0 |

0

0

ph c t E

qEpqEK cE tE

R

pq E KpqEK cE tE E

R

pq EK RpqK c t

R pq K

pqKR pq EKR cR tR

pq K Rpq K pq K pq K

R cR tRE

q pq K pq K

R cR tRE

q pq K pq K

Muutetaan viime luennon open-acces ongelmaa ja ratkaistaan E

KalastuspanosveroAseta saatu E yhtä suureksi kuin optimaalinen E ja ratkaise t

2 2 2|

2 2

2 2

|2 2

2 2

2

R cR tR R cRq

q pq K pq K q pq K

cR tR R cRR

pqK pqK pqK

tR R cR cR pqK

pqK pqK pqK R

pqK cRpqKt

pqKR

pqK ct

Kalastuspanosvero

0

0.5

1

1.5

2

2.5

3

0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2

€, K

g

Kalastuspanos (E)

Saalis ja saaliin arvo

Kalastuskustannukset

Kustannukset panosveron jälkeen

EVP

ETO

1*0.5*10 12

2 22*0.8 1.6€

pqK ct

t tE

3. Kiintiöt

• Kalastuskiintiöt (TAC)

• Ei-kaupattavat kiintiöt (IQ)

• Kaupattavat kiintiöt (ITQ)

• Kaupattavat sesonkikiintiöt (ISQ)

• Kaupattavat kapasiteettiyksiköt (ITE)

4. Omistusoikeuksien jakaminen

• Yhteisöllinen säätely (community-based management)

Kaupattavat kalastuskiintiöt (Individual transferable quotas =

ITQ)

• Jaetaan TAC jollain alkujaolla kalastajille (esim. grandfathering, huutokauppa). Ideana se, että se kalastaa, jolle se kulloinkin on halvinta.

• Jatkossa kun järjestelmä toimii, esim. 10% luvista myydään mahdollisille uusille tulokkaille. Monest käytetään myös saalisosuuksia kaupankäynnin kohteena ITQ –systeemeissä.

ITQ hyvät ja huonot puolet

Taloudellinen tehokkuus ja markkinat

+tehokkaat kalastajat kalastavat

-epätäydellinen kilpailu markkinavoiman hyödyntäminen johtaa lupahintojen liialliseen nousuun

+vakaa kalan tarjonta hyödyttää kuluttajia ja kalanjalostusteollisuutta

-transaktiokustannukset, erityisesti jos lupamarkkinat pienet

Suojelu

+omistusoikeudet kasvattavat kalakantoja

-vähemmän arvokasta kalaa saattaa olla kannattavaa heittää menemään kun oma kiintiö täynnä

-jos alkujako grandfathering saattaa olla kannustin lisätä voimakkaasti kalastusta ennen ITQ –järjestelmän käyttöön ottoa

Yhteiskunnallisia vaikutuksia

-työllisyys laskee

-perinteiset kalastajayhteisöt vaarassa

+vakaampi työllisyys

Vertaa päästökauppa

• Energiayhtiöiden CO2 päästöjen kontrollointi ja valvonta vs.

• Kalastajien saaliin suuruuden ja koostumuksen ennakointi ja valvonta

ITQ:t käytännössä

Uusi-Seelanti• 1986 open access -ongelman vastineeksi• Yli 70 lajia• Taloudelliset voitot kasvaneet

Suomi?• Kulmala et al. Fisheries research 2007• Bioekonominen malli• Kalastajahaastattelut

Case: The Impact of Abolishing Fuel Tax Concessions in

Fisheries – An Empirical Study of CO2 Emissions, Fleet Structure and Employment in the Nordic Countries

• Idea: tällä hetkellä kalastussektori saa tukea polttoainekustannuksiin verohelpotuksien muodossa

• Tutkimuskysymys: miten esim. CO2 päästöihin perustuva vero muuttaisi kalastusta

• Fredrik Salenius gradu Itämeren lohen tapauksesta

Taustaa

• Kalastuksen osuus 1.2 % öljyn kulutuksesta

• 4 skenaariota: 1. Nykyinen verottomuus 2. Osa päästökauppaa 3. Hiilivero 4. Polttoainevero poistetaan

• Erikokoisia caseja, laivastosegementtien liikevaihto välillä 0.2 – 325 milj euroa

Tuloksia

• Taloudellisessa kannattavuudessa parannettavaa

• Optimaalinen hyödyntäminen vähentäisi laivaston koon puoleen ja samalla polttoaineen käyttö vähenisi yli 30%

• Verotuksen muuttamisella olisi pienemmät vaikutukset, esim laivaston määrä pienenisi korkeimman veron tapauksessa hieman yli 10%

  Optimal management

 

Current

situation

1. No fuel

taxes

2. National exemptions

removed3. EU 2009 CO2 quota price 4. Stern quota price

Fleet          

Effort

(trapnet days)

6858 3312

(-52%)

857

(-74%)

3190

(-4%)

2751

(-17%)

Number of fishers/vessels 59 29 7 28 24

Economic data (€1000 )          

Net present value -5 42 3 39 29

Fuel          

Cubic meters (m3) 95 46 12 44 38

CO2 emissions (tons) 221 106 28 103 88

Kg catch/liter 0.30 0.33 0.34 0.33 0.33

Landing value (€)/liter 1.31 1.40 1.46 1.40 1.41

Other          

Harvest (nr. of fish) 4674 2411 652 2328 2023

Harvest (1000 kg) 28.84 14.88 4.02 14.36 12.48

Stock size (1000 fish) 155 161 164 161 161

Table C7.8. Long-run effects in scenarios 1-4 of fuel taxes on net present value,fishing effort, fuel consumption and CO2 emissions. River Tornionjoki stock