Kansallinen muistiohjelma puntarissa

25.11.2015 1

Kansallinen muistiohjelma

puntarissa

Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Antti Malmivaara, Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL

Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

sosiaalitalous -yksikkö, ylilääkäri Terveys- ja sosiaalitalouden uutiskirje OPTIMIn

päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä

hoito –toimittaja Sairaala ORTON, tieteellisen yksikön

johtoryhmän jäsen Cochrane Back Review Group Editorial Board,

jäsen

25.11.2015 Antti Malmivaara, Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL Antti Malmivaara, Käypä hoito/Duodecim, CHESS/THL 2

Kansallinen muistiohjelma (2012-2020) - neljä päätavoitetta

1. Aivoterveyden edistäminen 2. Myönteisten asenteiden edistäminen 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen

hoidon, kuntoutuksen ja muiden palvelujen turvin

4. Tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen

25.11.2015 3 Antti Malmivaara, Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL

Kansallisen muistiohjelman toteuttaminen • Muistiohjelman toimenpiteet on aikataulutettu

vuosille 2015 - 2020 ja suunnattu laajasti eri organisaatioille: STM, Suomen Kuntaliitto, kunnat ja kuntayhtymät, palveluntuottajaorganisaatiot, THL, KELA sekä tutkimuskonsortiot ja järjestöt.

• Myös kaupallisten yritysten, median ja kansalaisten toivotaan liittyvän yhteiskunnan kehittämiseen muistiystävälliseksi.

25.11.2015 Antti Malmivaara, Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 4

Kansallisen muistiohjelman seuranta ja arviointi 2015-2020 • Seurannan ja arvioinnin tueksi on käynnistetty

– PERFECT Memory –hanke – avainindikaattoreiden kehittäminen ja

hyödyntäminen sekä Muistibarometri -yhteistyössä Muistiliiton kanssa (THL)

– Kansallisen muistiohjelman toimeenpano on kytketty muun kansallisen ohjauksen, kuten vanhuspalvelulain ja Mieli-ohjelman toimeenpanoon.

• THL:n Ikääntyneet, vammaiset ja toimintakyky-yksikkö vastaa muistiohjelman seurannasta



Malmivaara A. Real-Effectiveness Medicine – pursuing the best effectiveness in the ordinary care of patients. Annals of Medicine 2013;45:103-106.

Arkivaikuttavuuden lääketiede

Vertaiskehit-täminen

Muilta oppiminen

Laatu Suoriutuminen arjessa

Näyttöön perustuva lääketiede

Uusin tutkimustieto

Osaaminen Vaikuttavuuden ja tasa-arvoisen hoidon perusta

Vaikuttavuustutkimukset

Vertaiskehit-täminen

Muilta oppiminen

Laatu Suoriutuminen arjessa

Näyttöön perustuva lääketiede

Uusin tutkimustieto

Osaaminen Vaikuttavuuden ja tasa-arvoisen hoidon perusta

25.11.2015

Malmivaara A. Real-Effectiveness Medicine – pursuing the best effectiveness in the ordinary care of patients. Annals of Medicine 2013;45:103-106.

Satunnaistetut kokeet

Vertaiskontrolloidut kokeet

Antti Malmivaara, Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL 7

25.11.2015 Antti Malmivaara, Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL

Malmivaara A. Benchmarking Controlled Trial – a novel concept covering all observational effectiveness studies. Annals of Medicine 2015;47:332-40.

8

25.11.2015 Antti Malmivaara, Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL

Malmivaara A. Benchmarking Controlled Trial. Annals of Medicine 2015;47:332-40.

9

PERFECT Muisti

Järjestelmä

PERFECT Muisti

25.11.2015 10

PERFECT Muisti Suomi

PERFECT

Muisti Aivohalvaus

PERFECT Muisti

Lonkkamur-tuma

PERFECT Muisti

Peruspalvelu


PERFECT Muisti

Mallinnus

Malmivaara A. Kansallisen muistiohjelman seuranta PERFECT Memory -ohjelmalla. OPTIMI 2/2015.

25.11.2015 11

PERFECT Muisti Suomi

PERFECT Muisti

Peruspalvelu



PERFECT Muisti: Peruspalvelu

Neljän vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista muistisairaista: palvelujen käyttö,

pitkäaikaishoito ja kuolleisuus

Rosenvall A, Rättö H, Finne-Soveri H, Häkkinen U, Juntunen M, Järvelin J, Linnosmaa I, Noro A, Kuronen M, Malmivaara A

Suomen Lääkärilehti 2015;70:2332-2339


Potilaat ennen seurannan alkamista

• Vuoden 2007 aikana yhteensä 924 potilasta, helsinkiläisiä 688 ja espoolaisia 236

• Keski-ikä 80-vuotta, ikäjakaumat samanlaiset • Espoolaisista hieman suurempi osuus oli miehiä

(39% vs 29%) ja naimisissa (47% vs 35%) kuin helsinkiläisistä

• Liitännäissairauksissa ei ollut selviä eroja


Rosenvall A ym. Neljän vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista muistisairaista: palvelujen käyttö, pitkäaikaishoito ja kuolleisuus. Suomen Lääkärilehti 2015;70:2332-2339

Potilaat neljän vuoden seurannassa

• Neljän vuoden seurannan jälkeen helsinkiläisistä enää 14 % asui kotona ilman palveluja ja espoolaisista 22 %

• Helsingissä kotihoitoa käytettiin enemmän, Espoossa vastaanottokäyntejä.

• Helsingissä käytettiin enemmän laitoshoitoa (perusterveydenhuollon vuodeosasto, vanhainkoti, erikoissairaanhoidon vuodeosasto), kun taas Espoossa ympärivuorokautinen hoito painottui selvemmin tehostettuun palveluasumiseen



Päätelmät • Peruspalveluhankkeen pohjautuva tutkimus

viittaa Helsingin ja Espoon välisiin eroihin palvelujen käytössä, pitkäaikaishoidon alkamisessa ja jopa kuolleisuudessa

• Paikallistasolla tulisi saada yksilötason tietoa taudin vaikeusasteesta suhteessa käytettyihin interventioihin. Tätä tietoa tarvitaan kun pyritään edistämään integroitujen sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta muistipotilailla



25.11.2015 18 Antti Malmivaara, Terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö, THL

PERFECT Muisti

Mallinnus


PERFECT Muisti: Mallinnus

Ei-lääkkeellisten interventioiden kustannushyöty Alzheimerin taudissa* Ari Rosenvall, Lauri Sääksvuori, Harriet Finne-Soveri, Ismo Linnosmaa, Antti Malmivaara *Ei ole vielä läpikäynyt tieteellistä vertaisarviointia


Mihin tutkimuksella pyrittiin? 1. Tunnistaa järjestelmällisellä katsauksella

Suomen oloihin sovellettavissa olevat ei-lääkkeelliset interventiot, joiden vaikuttavuudesta on olemassa näyttöä

2. Mallintaa näiden interventioiden kustannushyöty

3. Yhdistää katsauksen ja mallintamisen tuottama tieto linjauspäätöksiksi


Miten katsaus toteutettiin • Sisäänottokriteerit: satunnaistettu tai vertaiskontrolloitu koe,

ei-lääkkeellinen interventio

• Laaja kirjallisuushaku: CLEED, HTA, Cochrane Library, DARE, PubMed, Cinahl, PsycInfo

• Tieteellisen laadun arviointi (Furlan et al. 2015)

• Sovellettavuuden arviointi (Malmivaara et al. 2006)

• Potilaiden, interventioiden, vertailuinterventioiden ja tulosten kuvaaminen

• Pohdinta ja johtopäätökset


Mitkä tutkimukset tavoitettiin Kirjallisuushaussa 2015 abstraktia, joista lähempään tarkasteluun 34 artikkelia, joista valittiin kolme alkuperäistutkimusta ja yksi järjestelmällinen katsaus: • Eloniemi-Sulkava U, ym. JAGS 2009

– Muistikoordinaattorin interventio paransi kotona selviämistä merkitsevästi, arviolta noin 44 päivällä vuodessa

• Andren S, ym. Int.Psychogeriatr. 2008 – Psykososiaalinen tuki omaishoitajille lisäsi muistisairaan kotona

selviämistä noin 183 päivällä viidessä vuodessa • Ryynänen OP, ym. Z.Gerontol.Geriatr. 2013

– Moniammatillinen kognitiivinen ja sosiaalinen aktivaatio lisäsi hoitosuhteen pysyvyyttä

• Woods B ym. The Cochrane Collaboration 2012 – Kognitiivinen aktivaatio parantaa meta-analyysin mukaan potilaiden

selviytymistä MMSE-testissä keskimäärin 1.7 pisteellä; vastaa taudin etenemisen hidastumista keskivaikeassa vaiheessa ½ - 1 vuodella


Tutkimusten luotettavuus (maksimi- pistemäärä 12/12)* Kirjoittaja

Satu

nnai

stam

inen

Valin

nan

sokk

outta

min

en

Sokk

outu

s: p

otila

s ja

om

aise

t

Sokk

outu

s: h

oita

vat

henk

ilöt

Sokk

outu

s:

tulo

sarv

ioin

ti

Kat

o hy

väks

yttä

vä

Hoi

toai

e an

alyy

si

Kat

tava

tul

oste

n ra

port

oini

Vert

ailu

kelp

oisu

us

alsu

ssa

Muu

t int

erve

ntio

ita

Hoi

toon

sito

utum

inen

Vaik

utta

vuud

en

arvi

oinn

in a

jat

Yht.

Eloniemi-

Sulkava

2006

Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Epä-

selvä

Epä-

selvä

Kyllä 7/12

Andren

2008

Ei Ei Ei Ei Ei Epä-

selvä

Kyllä Kyllä Kyllä Epä-

selvä

Epä-

selvä

Kyllä 4/12

Ryynänen

2013

Kyllä Kyllä Ei Ei Epä-

selvä

Epä-

selvä

Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä 7/12


*Furlan AD, Malmivaara A, Chou R, Maher CG, Deyo RA, Schoene M, Bronfort G, van Tulder MW. 2015 Updated Method Guideline for Systematic Reviews in the Cochrane Back and Neck Group. Spine (Phila Pa 1976). 2015 Jul 22.

Kirjoittaja Potilaat kuvattu

riittävästi

Interventiot kuvattu riittävästi

Kaikki tärkeät hyödyt kuvattu

Vaikuttavuus merkittävä

Hyödyt haittoja suuremmat

Eloniemi-Sulkava

U 2006, Finland

Kyllä Kyllä Ei Kyllä Epäselvä

Andren S, 2008,

Sweden

Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä

Ryynanen OP,

2013, Finland

Osittain Kyllä Ei Kyllä Epäselvä


Sovellettavuus suomalaisiin Alzheimer potilaisiin*

*Malmivaara A, Koes B, Bouter L, van Tulder MW. Applicability and clinical relevance of results in randomized controlled trials. The Cochrane review on exercise therapy for low back pain as an example. Spine 2006;31:1405-9

Miten mallinnustutkimus tehtiin? • Peruspalveluhankkeen 4 vuoden seuranta-aineisto:

vuonna 2007 diagnosoidut espoolaiset ja helsinkiläiset Alzheimer-potilaat. N= 924.

• Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kustannukset seuranta-aikana sekä arviot muistikoordinaattorin, omaishoidon tuen ja moniammatillisen kuntoutuksen kustannuksista vuodessa

• Mallinnuksella arvio siitä kuinka monen päivän parempi kotona selviäminen kattaisi kunkin intervention kustannukset, jolloin terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa ei tapahtuisi lisääntymistä


Absoluuttisten kustannusten (€) määrät alkutilanteessa ja neljän seurantavuoden aikana.


Interventioiden kustannukset


• Muistikoordinaattorityö (yhteensä 330€ per henkilö) – 2 käyntiä yleislääkärillä – 2 käyntiä sairaanhoitajalla

• Omaishoitajien tuki (yhteensä 340€ per henkilö) – 5 käyntiä sairaanhoitajalla – 12 viikottaista käyntiä ryhmäneuvonnassa 12 viikon

ajan • Kognitiivinen ja sosiaalinen aktivaatio (yhteensä

8000€ per henkilö) – 2 käyntiä viikossa kuntouttavassa päivätoiminnassa

• Yhteensä 50x2= 100 käyntiä vuodessa


Kotona vietettyjen lisäpäivien ja kustannussäästöjen välinen yhteys

Päätelmät • Järjestelmällisen katsauksen perusteella

muistikoordinaattorityöllä, omaishoitajien tuella ja kognitiivisella sekä sosiaalisella aktivaatiolla voidaan muistipotilaiden terveydentilaa ja selviytymistä parantaa

• Mallintamistutkimuksen mukaan interventiot maksaisivat itse itsensä vähentyneinä terveydenhuollon kokonaiskustannuksina mikäli potilaan siirtyminen pitkäaikaishoitoon viivästyisi:

– 1.8 päivällä; muistikoordinaattori – 1.8 päivällä; omaishoitajien tuki – 43 päivällä; kognitiiviinen ja sosiaalinen aktivaatio


Kansallinen muistiohjelma puntarissa – johtopäätökset (1/3)

• Muistiohjelman toteutusta tukemaan on käynnistetty useita hankkeita, joista PERFECT Muisti –ohjelma selvittää palvelujärjestelmässä tapahtuvia muutoksia ja tarjoaa parannusehdotuksia

• Muistiohjelman tueksi kerätyn tiedon tulee olla valtakunnallista, mikä mahdollistaa vertaiskehittämisen sote-alueiden ja hoitoyksiköiden välillä. Rekisteritiedon tuottamiseen kannattaa investoida, jotta palvelujärjestelmää voidaan järkevästi kehittää



• Paikallistasolla sairauskertomusjärjestelmien pitää tuottaa tietoa muistipotilaiden taudin vaikeusasteesta ja heidän saamistaan integroiduista hoito- ja kuntoutuspalveluista läpi hoitoketjun huomioiden erikseen heikoimmassa asemassa olevien potilaiden tilanne



• Järjestelmällisen katsauksen ja mallintamistutkimuksen perusteella muistikoordinaattorityö, omaishoitajien tuki sekä kognitiivinen ja sosiaalinen aktivaatio parantavat muistipotilaiden terveydentilaa ja erityisesti muistikoordinaattorityö ja omaishoitajien tuki todennäköisesti samalla vähentävät terveydenhuollon kustannuksia

• Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut edellyttävät hyvää osaamista ja ajantasaisen tieteellisen tiedon hyödyntämistä


Kansallinen muistiohjelma puntarissa

Health & Medicine

Transcript of Kansallinen muistiohjelma puntarissa