Kalaallit NunaanninuukkusussuseqKalaallit Nunaanni nuukkusussuseq pillugu misissuinermi pingaarnersiuineq

Nuukkusussuseq pillugu aqutsisutNuuk 2010

Kalaallit Nunaanni nuukkusussuseq

Kalaallit Nunaanni nuukkusussuseq pillugu misissuinermi pingaarnersiuineq

Nuukkusussuseq pillugu aqutsisut

Nuuk 2010

Kalaallit Nunaanni nuukkusussuseq. Kalaallit Nunaanni nuukkusussuseq pillugu misissuinermi pingaarnersiuneq Nuuk 2010

Taku� tassiaq 15. januar 2010-mi saqqummiussinissamut suliaavoq

Aappassaanik saqqummiussaq

Pingaarnersiuimmik suliaqartuuvoq:Rasmus Ole Rasmussen / Nordregio

Nuukkusussuseq pillugu aqutsisuni, inu� aapput:Klaus Georg Hansen (siuli� aasoq)Christel Lund Jæger-Hansen (siuli� aasup tullia)Peter HansenThomas ”Tyt” MogensenJane RusbjergFreia Lund SørensenSten R.S. Egede

Ilusilersuisoq:Maja Sig Vestergaard

Kalaallit Nunaanni nuukkusussuseq pillugu eqikkaaneq misissuinerillu i� siliisut ukunani aaneqarsinnaassapput: www.smv.gl/mobilitetwww.aluminium.gl

Nunap assingata saqqaanii� up � tarnernik taku� ppaa nuu� arnerit ingerlaartar� at pi� ssami 1996-miit 2006-p tungaanut. Titarnerit qalipaataasa silissusaasalu taku� ppaat nuu� arnerit annertussusaat. Titarnerit sungaartut aminnerusut tassaapput pi� ssami nuunnerit 1-25-iusimasut. Nuukulaar� unerpaat pi� ssami misissui� usumi 1.000-it sinnerlugit nuu� usimapput, � tarnermillu taartumik silinnerusumik taku� nneqarluni.

Inuiaqa� giinni suliassat amerlasuut annertuullu ukiuni tulliu� uni inuiaqa� giit sumi najugaqar-tarnerinut sunniuteqarsinnaapput. Kisianni inu-iaqa� giit akornanni allanngor� tsinissami paasis-su� ssat pingaaruteqartut pigineqarsimanngillat. Tamanna tunngavigalugu 2008-p upernaavani ataatsimiinnerup kingorna inuit nuu� arnerat pil-lugu misissuinerit aallar� nneqarput.

Misissuinerit aqutsisoqar� mmit malinnaaf-� gineqarsimapput. Aqutsisoqar� k ukunannga ilaasortaa� gineqarpoq Ineqarnermut, At-taveqarnermut Angallannermullu Naalakkersu-isoqar� up ataani aluminiuliorniarluni suliniut pil-lugu Pilersaarusiornermut ata� llugu Avatangiisit Nalilersuisut, Greenland Development, Inussut-issarsiornermut Sulisoqarnermullu Naalakkersu-isoqar� k, Aningaasaqarnermut Sulisoqarnermul-lu Aqutsisoqar� k, Aatsitassarsiornermut Pisortaqar� k, Kalaallit Nunaanni Kisitseqqissaar-tar� k, Kultureqarnermut, Atuar� taanermut, Ilisi-matusarnermut, Ilageeqarnermut Aqutsisoqar� k, Folke� ngimi Atlan� kup Avannaani Suleqa� giillu.

Misissuinerit amerlanersai Nordregio-mit in-gerlanneqarsimapput seniorforsker Rasmus Ole Rasmussen-imit aqunneqarlu� k. Peqataasut tamarmik misissuinerit ingerlanneqarnerini an-nertuumik suliaqarsimapput, ilaasullu akornim-inni pitsaalluinnartumik suleqa� giissimapput.

Saqqummiussaq annertuumik misissuisima-nerup kinguneranik pingaarnersiuineruvoq. Saqqummiussup uuma saqqummersinneqarnera peqa� galugu misissuinermi nalunaarusiat

i� nerusumik inernernik allaaserinni� ut aamma avammut saqqummiunneqassapput. Nalunaaru-siat i� nerusumik imallit qallunaatuinnaq saqqum-mersinneqassapput, unali pingaarnersiuineq ka-laallisut qallunaatullu pissarsiarineqarsinnaavoq.

Aatsaat taama annertu� gisumik tulleriiaareq-qissaarluni inuiaqa� giit nuu� arneri siunissamilu nuunnissamut eqqarsaataat misissueqqissaar� gi-neqarput. Aatsaallu inuiaqa� giit ilinniagaqarnerat pillugu paasissu� ssat tamakkiisut atorlugit misis-suisoqarpoq.

Nuu� arneq pillugu misissuinerit inerneri tunnga-vissatut pingaaruteqarluinnassapput pi� ssami qaninnermi poli� kkikkut pingaaruteqaqisunik aaliangiinissani.

Misissuinerit nalingi pingaaruteqaqisut pigiin-nassagaanni pingaaruteqarpoq ukiuni tullerni aningaasaliisoqartarnissaa, taamaasiornikkummi misissuinerit inerneri nutarterneqartuarnissaat anguneqarsinnaavoq.

Klaus Georg HansenNuu� arneq pillugu Aqutsisuni siuli� aasoq

Januar 2010

Siulequt

1

Kalaallit Nunaanni nuu� artut amerlaqaat

Ilaat nuu� aqa� artarput, ilaallu nunaminni najugaqaannartarput?

Kikkut nuunnerusarpat, kikkullu uninngaannarneruppat?

Sooq ilai taama nuu� aqa� aar� gippat?

Sooq ilai nuunneq ajorpat?

Nuu� arnermi periaatsit assigiinngitsut suuppat?

Suut orniginarpat, tamannalu tamanut atuuppa?

Suli� ssat nutaat qanoq nalunngisaqar� gineqarpat - aatsitassarsiorneq

Suli� ssat nutaat qanoq nalunngisaqar� gineqarpat – aluminiu?

Kikkut soqu� ginnippat?

Suut soqu� gineqarpat?

Qanoq atorfeqarusunneq?

Qallunaat Nunaanni kalaallinut suut ataappat?

Suliniu� t taama isikkullit nunani allani qanoq misili� agaqar� gineqarpat?

Kalaallit Nunaannut qanoq siuli� uisoqarsinnaava?

Misissuinerit

Periaatsit

Ingerla� tseqqinneq

Qulequttat

qup. 2

qup. 6

qup. 8

qup. 10

qup. 12

qup. 14

qup. 18

qup. 20

qup. 21

qup. 22

qup. 24

qup. 26

qup. 28

qup. 30

qup. 32

qup. 34

qup. 35

qup. 38

2

Kalaallit Nunaanni nuuttartut amerlaqaatKalaallit Nunaanni innu� aasut nuu� aqa� artuup-put. Kalaallit Nunaanni inoqar� it 80-it missaani-ipput, taamaasillunilu nuunnissamut periar� ssat assigiinngitsut 6.400-juullu� k, periar� ssallu taak-ku 30 %-iisa missaat atorneqarput.

Nunani Avannarlerni Nunallu Issi� umii� ut allat innu� aasa nuu� arnerannut sanilliullugu nuut-tarnerit akulikinnerupput.

Kisianni kikkut tamarmik nuunneq ajorput. Ka-laallit Nunaanni inuit nuu� arnerat tunngaviga-lugu eqima� anut pingaarnernut pingasunut ag-guataarisoqarsinnaavoq:

Eqima� aq nuunneq ajortoq, tassalu mi-• sissui� up ingerlanerani najugarisamin-nit allamut nikissimanngitsut, misissui� k 1996-miit 2008 tungaanut ingerlanneqar-poq. Eqima� aq ukiut tamaasa innu� aasut 80 %-iisa missaanii� uaannarpoq.

Eqima� aq nuuillu� k nuunnikut, misis-• suinerup nalaani najugarisamiit nuu� ut, nunakuminnullu uteqqinngitsut. Eqimat-taq taanna ukiumut innu� aasut 4 %-iisa missaannii� arpoq.

Naggataa� gullu eqima� aq misissuinerup • nalaani nuukkallarnikut, tassalu nunag-isar� k qimakkiarlugu, ilaa� gut arlaleriaq nuu� aqa� aariarlu� k, najugaq aallar� � � k arlaa� gut uter� geqqi� arlugu. Eqima� aq taanna innu� aasut 16-iisa missaanniip-poq.

Nunap assingata saqqaanii� up � tarnernik taku� p-paa nuu� arnerit ingerlaartar� at pi� ssami 1996-miit 2006-p tungaanut. Titarnerit qalipaataasa silissusaasalu taku� ppaat nuu� arnerit annertus-susaat. Titarnerit aminnerusut tassaapput pi� s-sami nuunnerit ikinnerusut. Nuukulaar� unerpaat pi� ssami misissui� usumi 1.000-it sinnerlugit nuu� usimapput, � tarnermillu aappalu� umik taartumik silinnerusumik taku� nneqarluni.

Taku� tassiani tulliu� uni pingasuusuni (Taku� -tassiaq 1a, 1b, aamma 1c) takuneqarsinnaapput nuu� arnerit nalinginnaasumik ilisarnaataat. Ta-ku� tassiami 1a-mi takuneqarsinnaapput nuut-tarnerit pingaaruteqartut assigiinngitsut sisamat. Titarnerit qalipaataasa silissusaasalu taku� ppaat qanoq nuukulasoqar� ginersoq. Qulaani saa-merlermi takuneqarsinnaavoq illoqar� it akor-nanni nuu� arnerit nalinginnaanersaat. Qulaani talerperlermi takuneqarsinnaavoq illoqar� nniit nunaqar� nnut nuu� arneq, naqqanilu saamerl-ermi illuata tungaanut nuu� artut takuneqarsin-naallu� k, tassa nunaqar� mmiit illoqar� mmut. Nuu� arnerit tamarmiusut isigissagaanni nu-naqar� nniit illoqar� nnut nuu� arnerit amerlan-erupput. Ataani talerpiani takuneqarsinnaapput nunaqar� mmiit nunaqar� mmut nuu� artut.

3

Taku� tassiaq 1a: Kalaallit Nunaanni nuu� arnerit pingaarnerusut.

44

Taku� tassiaq 1b: Nuu� arnerit (pi� mmut nutsertut ilanngaa� gereerlugit) qalipaa� nik takuneqarsin-naapput nuunnerit amerlassusaat (pi� mmut nutsertut ilanngaa� gereerlugit), � kkuaa� llu taku� ppaat nutsertut sumut ingerlaarsimanersut

5

Taku� tassiaq 1c: Nuu� arnerit: 25-nik ikinnerusunik nutserinerit.

6

Kalaallit Nunaanni innu� aasut apersorneqartut 40 %-iisa missaat nunagisamit ukiut tallimat ilu-anni nuunnissar� k ilimagalugu nalunaaru� gisi-mavaat. Taakkunannga 25 %-iisa missaat ukiup ataatsip ingerlanerani nuussangapput, 25 % pi� -issami ukiup ataatsip marlullu akornanni nuus-sangapput, 20 %-illu missaat ukiut pingasut tal-limallu akornanni nuussangallu� k.

Apersorneqartullu sinneri, nalunaaru� gisimavaat ”nuunnissaminnut piareeqqallu� k”, kisiannili pe-riar� ssaq suli takkussimanngitsoq imaluunniit nu-nagisamut a� uumassuteqarpallaarneq apor� u-soq nuunnissamut aaliangernissamut.

Nuu� arnerit ilusaat assigiinngiiaaqaat:Illoqar� mmiit illoqar� mmut allamut • nuunnerit, nuu� arnerit 39,3 %-eraat.

Kalaallit Nunaanniit nunanut allanut • nuu� arnerit nuunnerit 22,5 %-eraat.

Nuummut nuu� artut nuunnerit • 16,5 %-iisa missaaniipput.

Illoqar� nnut anginernut nuu� artut, tas-• salu Sisimiunut, Ilulissanut, Maniitsumut Qaqortumullu, nuunnerit 5,7 %, 5,3 %, 2,6 % aammalu 5,0 %-imiipput.

Nunaqar� nnullu nuu� artut, kommunip • iluani illoqar� mmiit nunaqar� mmut (1,9 %), kommuninilu allani nunaqar� nnut (1,2 %) nuu� arnerit annikinnerpaapput.

Ilinniarneq, ilinniarsimasanik atuiniarneq, pis-innaasallu atorniarlugit pingaarnertut tunngi-vigineqartarput, pingaartumik nuillu� k nuu� ut akornanni. Siullertut taaneqarsinnaavoq ilinniari-artorluni nuunneq, aappassaatut ilinniarsimasat tunngavigalugit pisinnaasat atorniarlugit nuun-nerit.

Ilitsersuut qulaatungaanii� up (Taku� tassiaq 2) taku� ppaa ukiut tallimat ingerlaneranni nuun-nissaminnut eqqarsaateqarsimasut, illuata tun-gaanilu nuukkusunngitsut. Takuneqarsinnaavoq, inuit takinerusumik ilinniagallit nuunnissamut ammanerujussuusut inunnut sivikitsumik imalu-unniit ilinniagaqanngitsunut sanilliullugit. Arnat angu� nut sanilliullu� k sivisunerusumik ilinni-agaqarniartarner� k tunngavigalugu, nuukkusus-susaat annertunerusarpoq, eqima� allu arnat angu� llu ilinniagaqanngitsut najugarisaminni na-jugaqaannarnissar� k ilimagisarpaat.

Nuunnissamut aalianginnginnermi piumasaqaa� t amerlasuut qulakkeerneqaqqaartariaasarput, taamaa� umillu nuukkusullu� k kissaateqartut nuu� artullu ilaa� gut ataqa� giin neq ajorput, ilaannaammi piviusunngor� tsisarmata.

Ilaat nuuttaqattartarput, ilaallu nunaminni najugaqaannartarput

7

Taku� tassiaq 2. Kina nuunneq ajorpa, kinalu nuu� arpat? Agguataarinninnerit suiaassuseq ilinniagarlu tunngavigalugit ingerlanneqarput. Ilinniagakitsut nuukkallartarput, ilinniagaqarnerusullu nuinnerusar-lu� k. Nuukkallarnerit nuui� artunit akulikinnerusarmata, arlaleriaq nuu� oqarsinnaasarpoq, kisiannili najugarisaq aallar� � usoq uter� gineqartarluni.

8

Qulaani taku� tassiami takuneqarsinnaasutut (Ta-ku� tassiaq 3), angu� t arnanut sanilliullugu ukiut tallimat iluanni nuunnissaminnut eqqarsaateqar-tut amerlanerupput. Kalaallit Nunaanni innu� aa-sut akornanni angu� t arnanit amerlanerupput, taamaa� umillu tamanna tupinnarpallaanngilaq. Angu� t arnanit nuukkallarnerusarput, kisian-nili nunaminnut uteqqi� arlu� k, illuatungaanili arnat nuukkaangamik nuui� arlu� k. Tamatuma kinguneraa arnat angu� nut sanilliullu� k nuna� k qimagarnerugaat.

Inuusu� ut utoqqarniit nuukulanerusarput, Ta-ku� tassiaq 3-milu takuneqarsinnaavoq, eqimat-taq 15-25-nik ukiullit a� angajai nuunnissar� k il-imagigaat, eqima� arlu 26-40-nik ukiullit 33 %-iisa nuunnissar� k ilimagalugu. Eqima� amilu 40-t sin-nerlugit ukiulinni 20 %-iisa ataallugit nuunnissar-� k ilimagaat.

Nunaqar� nni najugaqartut nuukulanerupput, nuu� arnerilu nuukkallarnerusarlu� k, illoqar� nni-lu innuu� aasuni takussaanerulluni nuuillu� k nuut-tartut. Nuukkallarnerit ilarpassui nunaqar� mmiit illoqar� mmut qaninnerusumut nuunnerusarput, taakkunanilu nalinginnaanerulluni nuukkallarneq pi� ssami sivikitsumi.

Sumi inunngorsimaneq aamma nuu� arnermut apeqqutaalluinnarpoq. Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimasut nunatsinni inunngortunit nuu-kulanerusarput, nuunnerit nuukkallarneruppata nuuinneruppataluunniit. Kommunit ilarpussuini innu� aasut Kalaallit Nunaata avataani inunngor-tut 33 %-ii angullugit nuu� artut, nuukkallarnik-kut imaluunniit nuuinnikkut. Tamannalu pis-suteqarpoq kommunit ilaanni Kalaallit Nunaata avataani inunngortut iki� armata.

Ilimagineqareersutut illoqar� it anginerit innut-taqarput Kalaallit Nunaata avataani inunngortu-nik nuukulasunik, Kalaallit Nunaani inunngortullu nuukulanerusut.

Iser� tat tunngavigalugit nuu� arnerit misis-sornerini takuneqarsinnaavoq eqima� at iser� ta-kinnerpaasut akunna� umillu iser� tallit nuukulan-erusartut. Iser� takinnerpaani nuukkallartarnerit takussaanerpaaput. Iser� takinnerpaanullu ilaap-put piniartut aalisartullu. Nalinginnaasarpoq su-li� gigallagaq nunami allamii� oq peqqu� galugu. Iser� taqarnerusunilu nunnerit nuuinnerusut takussaanerupput. Nalinginnaavorlu ator� gis-saarnerulernissaq tunngavigalugu nuu� oqartar-toq, tunngaviillu pingaarnersaasa ilagisaraat an-ingaasarsiaqarnerulernissaq.

Kikkut nuunnerusarpat, kikkullu uninngaannarneruppat?

9

Taku� tassiaq 3. Ukiut tallimat ingerlaneranni kikkut qassillu nuunnissar� k eqqarsaa� gaat, suiaassuseq tunngavigalugu.

10

Nuunnermut tunngavigineqartartut annersaraat inuup nammineq suli� a imaluunniit aapparisap suli� a. Aperineqartut 67%-iisa nuunnermut su-li� k tunngaviusutut � kkuartarpaat (takuuk mi-sissueriaatsit pillugit immikkoortoq). Tamatuma sania� gut 17%-it nammineq ilinniarnissaq imal-luunniit aapparisap ilinniarnissaa tunngavigalugu oqartarput. Aamma nuukkusunnermut tunngavi-usartut ilagaat ilaqu� at, meeqqat ilinniarnissaat, najugarisamut a� uumassuteqarpallaannginneq. Eqima� arlu kingulleq 17%-iusoq nuunnermut tunngavigisatut taasarpaat misigisaqarnissaq. Apersorneqartut nuunnissamut tunngaviit arlallit � kkuarsinnaasarpaat. Aningaasarsiorsinnaaneq, inuuniarnissamullu atugassari� tat pitsaanerusut sania� gut pisin-naasat atorluarnissaat anguniarlugu najugarisaq qimanneqartarpoq. Akissarsiat annertussusaat tunngavigalugu nuu� arneq annertunersaavoq, tassami apersorneqartut 49%-iisa tamanna tunn-gaviusutut ilisima� tsissu� gisimavaat. 24%-iisa nuunner� k suli� gisimasamit pisinnaalersimasat atorluarniarlugit tunngavilersuu� gisimavaat. 22%-iisa ilinniagar� k tunngavigalugu nuunner-� k nalunaaru� gisimavaat. 29%-iisa ilinniaqqiss-innaaneq tunngavigalugu nuussimanerarput. 28%-iisa suli� gissaarnissaq pingaarnertut tunn-gavigisimanerarpaat. Tamatuma sania� gut qaan-giu� oortarnikkut sania� gut iser� tsisinnaaneq, suli� mmi atugassari� tat nuukkusunnermut tunngavigisarsimanerarpaat.

Apersorneqartut ilarpassuisa ersarissarpaat pik-korissaqqinnissaq, suli� illu pisinnaasanik atu-i� usinnaasut aaliangernermut tunngaviusartut. Angu� nut pingaaruteqartarpoq pisinnaalersi-masat atorluarneqarnissaat, arnanullu ilinniarsin-naanissamut suli� nnullu unammillernarnerusu-nut perusunneq pingaaruteqartarluni.

Tabel-imi (Taku� tassiaq 4) taku� nneqarpoq tunngaviit pingaarnersiorneqarneri Angu� t-nut arnat-nullu agguarlugit. Sili� umik allannitalim-mik ilisarnaaserneqarsimapput arnat angu� llu akissuteqarnerminni assigiinnginnerpaa� i.

Ukiut tunngavigalugit misissuinermi takuneqars-innaavoq inuusu� unit pingaar� nneqarnerpaasoq ilinniarnissaq, pikkorissarnissaq, suli� ssallu. Uto-qqaanerusunit suli� mmik qulakkeerinninnissaq akissarsiallu pingaar� nneqarnerpaapput.

Ilinniarsimaneq tunngavigalugu agguataari-nermi ilinniagakinnerusut iser� tassat qulak-keernissaat suli� ssallu pingaarneru� nneqar-put, annertunerusumillu ilinniagallit akornanni suli� gissaarneq, pikkorissarneq meeqqallu ilin-niaqqi� ssai pingaar� nneqarnerullu� k.

Sooq ilai taama nuuttaqattaartigippat?

11

Nuunnermut suut tunngavigineqartarpat?

Procen� nngorlugu agguataarineq

angu� t arnat ka� llugit

Allamik suli� � aarusunneq 12,3 11,2 11,8

Nammineq ilinniagaqarnissaq 7,3 12,4 9,6

Suli� � aarusunneq 9,9 8,4 9,2

Suli� gissaarnissamut periar� ssat 9,9 7,5 8,8

Aningaasarsianik pitsaanerusunik perusunneq 8,6 7,9 8,2

Ilaqu� at tunngavigalugit 5,7 10,5 7,9

Meeqqat ilinniagaqarnissaat 6,1 9,0 7,5

Sunngi� mmi periar� ssat 6,9 8,1 7,5

Suli� mmi atugassari� tat pitsaanerusut 7,4 6,4 6,9

Inissamik (pitsaanerusumik) pissarsinissaq 5,2 4,5 4,9

Pisortat atugassari� taat (napparsimaveqar� k, meeqqeriviit, utoqqarnut atugassari� tat il. il.)

4,7 3,9 4,3

Aapparisap ilinniarnera 4,8 2,8 3,9

Najugarisami angalarsimanngitsutut misigineq 3,4 2,6 3,0

Nuu� ssami a� aveqaa� t pitsaanerusut (� mmisartut/umiarsuit)

2,9 2,1 2,5

Sulisartuunermiit tunuarneq 2,9 1,3 2,2

Peqqissuseq tunngavigalugu 2,1 1,5 1,8

Taku� tassiaq 4. Suut tunngaviuppat nuunnissamut? Suiaassuseq tunngavigalugu.

12

Apersuinerni amerlasuuni nuukkusunnginnermut kissaateqarnermi tunngaviu� nneqartarput naju-gaqar� mmi inuit a� aveqar� gisat nuu� ssamilu a� aveqar� gisinnaasat.

Nuu� ssami ilaqutaqaraanni inigisassamit atu-gassari� tat ajornerulaaraluaraangata akueriumi-narnerusarpoq, soorlu aamma meeqqerivinnut inissaqanngikkallarneq akueriuminarnerusar-luni nuu� ssami ilaqutaqaraanni. Illuatungaanili najugarisami toqqissisimanartumik a� aveqar-feqaraanni inuuniarnermi atugassari� tat naju-garisami nuu� ssamiit pitsaannginnerugaluartut akueriuminarnerusinnaasarput.

Illuata tungaani tabel-imi takuneqarsinnaavoq angu� t arnallu nuunnissamut aaliangernissami tunngavigineqartartut tungaa� gut assigiinngis-susaat. Kisitsisit ersarissakkat atorlugit ilisar-naaserneqarnikuupput arnat angu� llu tulleriiari-nerminni assigiinnginnerpaa� gisaat.

Arnat inooqa� giinnermi atugassari� tat, at-taveqar� gisat, atuarnermut ilinniarnermullu pis-sutsit pingaar� � arpaat. Illuatunngaanilu angu� t suli� eqar� mmi atugassari� tat akissarsiallu pin-gaarneru� � arpaat. Angu� nilu inuusunnerusuni

takussaasarpoq najugaqar� mmi inooqa� giinnik-kut atugassari� tat pingaar� � araat, angi� lli uto-qqaanerusut suli� ssamik qulakkeerinninneq, aningaasarsiat suli� mmilu atugassari� tat pineru-sarlugit.

Inuit pisaminnik tunisisartut, tassalu inuussut-issarsiu� galugu aalisartut piniartullu allamik inuussu� ssarsiu� linnut sanilliullugu nuu� aqat-tannginnerupput. Taakkunani nuillu� k nuu� ut iki� uararsuupput. Apersuinerni inuit taakku nu-nagisamik eqqaani piniartarnerminnut aalisar-tarnerminnullu pitu� orsimaner� k tunngaviuner-artarpaat, taamaa� umillu nuukulasuuna� k.

Inuit pisortanit pisartagaqartut utoqqalin-ersiuteqartullu eqima� anut allanut sanilliullu-� k nuu� annginnerupput, tassami kommunini tamani takuneqarsinnaavoq eqima� at taakku 90-97%-ii nuunngisaannartuusut. Kisitsisinilu ni-kingassu� t tassaapput nuukkallartartut amerlas-susaat, soorlu iser� tat tunngavigalugit nuukkal-lartartuni taama inissisimasoqartoq. Eqima� ani taaneqartuni nuu� oqar� llugu amerlaner� gut nuunneq nuukkallarnerusarpoq, siuliinilu taari-ikkat assigalugit iser� takinnerusut tassaapput nuu� aqa� aarnerpaasartut.

Sooq ilai nuunneq ajorpat?

13

Suut pissutaasarpat nuukkusunnginnermut?

Procent-inngorlugu agguataarineq

Angu� t Arnat Ka� llugit

Inooqa� giinnikkut a� aveqar� it ilaqu� allu 11,0 10,8 10,9

Inigisamik iluarisimaarinninneq 10,0 9,2 9,6

Akissarsiat annertussusaat 7,1 7,0 7,1

A� aveqaa� � gut periar� ssat (Internet, telefon il. il.) 6,8 6,8 6,8

Siorna� gut sulisarnikkut pisinnaalersimasat atorneqarneri

6,6 5,6 6,1

Kalaaliminernik pissarsisinnaaneq 6,2 5,8 6,0

Suleqa� t 5,8 6,0 5,9

Aapparisap ator� a 5,2 6,4 5,8

Inigisamut pitu� orsimaneq (soorlu a� artor� tsinissaq imaluunniit akiginiaanissaq)

5,6 5,1 5,4

Ilinniarnikkut pisinnaalersimasanik atuineq 5,0 4,6 4,8

Najugarisami pisiassat sullissinikkullu sullissinerit amerlassusaat

4,4 4,8 4,6

Atuarfeqar� it/ meeqqeriviit 3,6 5,0 4,3

Suli� gissaarnissamut periar� ssat 3,9 4,4 4,2

Angallannermi periar� ssat (� mmisartut/umiarsuit) 3,7 4,0 3,9

Sunngi� mmi periar� ssat (� mersorneq, unnukkut atuarneq il. il.)

4,1 3,6 3,8

Ilinniaqqinnissamut / pikkorissarnissamut periar� ssat 3,4 4,2 3,8

Kulturi (Katersugaasiviit, katersortar� it, tusarnaar-� tsinerit il. il.)

3,2 3,7 3,4

Sania� gut suli� it/ qaangiu� oorsinnaaneq 2,2 1,5 1,8

Nammineq suli� uteqarneq 2,1 1,5 1,7

Taku� tassiaq 5. Nuukkusunnginnermut suut pissutaasarpat? Suiaassuseq tunngavigalugu.

14

Nuu� arnermi inuit ukiui apeqqutaalluinnar-tarput. Eqima� at marluk nuu� aqa� artuupput. Siullermik inuusu� ut 16-niit 25-it � killugit ukiul-lit. Taakkuuppummi nalinginnaasumik atuariar-tartut sulilu nammineq ilaqutartaarneqanngitsut imaluunniit aatsaat aappassaminnik nassaarni-kut. Ukiut tullerisai nuu� aqa� artorsuunngillat, ilaqutarii� ut inissisimaner� k inissilluaqqaarniar-taramikku. Nuu� aqa� aartartut tullii tassaap-put pitsaanerusumik atorfeqarnissaq meeqqallu atugassaat pitsaanerusut anguniarlugit. Tassann-gaaniillu nuu� arnerit annikillerujussuartarput utoqqaanerillu nuuppiarneq ajorlu� k.

Inuusu� ut nuunnissaminnut kissaateqarner-minni tunngavigisarpaat ilinniarnissaq, ilinniaqq-innissaq pikkorissarnissarlu. Apeqqutaasarporli sumi najugaqarneq, tassami illoqar� gisami ilin-niarnissamut periar� ssat pigineqarpata nuunnis-samut kissaateqarneq annikillerujussuartarpoq, ilinniarnissamullu periar� ssaqanngippat nuun-niarnermut tunngaviulluinnartarluni. Kisianni apersuinerni inuusu� ut taaneq ajorpaat suut ilin-nar� ssat pigineqassanersut.

Nuuttarnermi periaatsit assigiinngitsut suuppat?

15

Taku� tassiaq 6. Ukiut tunngavigalugit nuu� arnerit nalinginnaanerusut

16

Ilinniarnissamut periar� ssat angu� nut arnanullu pingaarpoq, angu� nilli pingaar� nneqartarpor-taaq akissarsiat ator� gissaarnissarlu. Arnanili aningaasarsiat pingaar� nneqarnerat annikin-nerusarpoq. Kisianni arnat ator� gissaarnissaq pingaar� nnerullugu saqqummiu� arpaat.

Inunnik 177-nik i� nerusumik apersuinikkut (takuuk periaatsit pillugit immikkoortumi), ang-u� t arnallu inuusunnerusut assigiinngissusaat ersarinnerulerpoq. Arnat pingaar� tarpaat su-li� eqar� k ilinniakkat tunngavigalugit inu� ullu unammilligassalik ineriartor� ssalillu. Angu� t pingaarnerpaa� � arpaat aningaasarsiat, su-li� eqar� mmi atugassat pingaar� nneqartarput, kisiannili aningaasarsianit annikinneralaarsuar-mik.

Arnat nuukkaangamik nuui� arput, taamaa� umil-lu arnat pi� it ilaanni angu� nit ikinnerunerat an-nertusiartorpoq. Arnat nuu� arnerat alloriar� � ut taaneqarsinnaapput ”stepstone-mobilitet”, tas-sami nunaqar� nniit illoqar� nniillu minnerusunit annerusunut nuu� arput, ilaallu nuna� a avataa-nut nuu� arlu� k. Angu� nut nalinginnaaneruvoq suliartorlu� k sivikinnerusumik sivisunerusu-milluunniit nuukkallartarneq illoqar� nnut nu-naqar� nnullu qani� unut, amerlaner� gullu na-jukkaminnut uteqqi� arlu� k.

17

Taku� tassiaq 7. Suiaassuseq tunngavigalugu nuu� arnerit isikkui. (Taasineq ”Nuunnikut %-inngorlugu allannguu� p annertussusaa” tassaavoq nunagisamit nuuissimasut (nunap assingani qalipaa� lersimasat) tassaammata 1996-imiit 2006-imut nuuissimasut annertussusaat. Upernaviup Kommuniani takuneqarsinnaavoq nuillu� k nuussimasut 5%-imiit 10% � killugu 2006-mi amerlanerusut 1996-miit, tamannalu angu� nut arnanullu atuuppoq).

18

Inuit ataasiakkaat suut orniginar� nneraat assigi-inngitsorujussuuvoq, soorlu � tartakkami 8-mi takuneqarsinnaasoq, nuunnissamut tunngaviit pingaar� nneqartut arnat angu� llu akornanni as-sigiinngitsorujussuusut. Akissarsiat pisinnaasimal-ersimasallu atorluarsinnaaneri angu� nit pingaar-tutut taaneqartarput, kisiannili arnanit ilinniagaq ilinniaqqissinnaaneq pingaarneru� nneqartarluni.

Nuunnginnermi pissutsit qularnaareersimasassat suut pingaarneru� nneqarnersut � kikkaanni nuu� -issami suli� � aarsinnaanissaq pingaarnerpaatut taaneqartarpoq (taku� tassiaq 9). Apersorneqartut 50 %-iisa sinnerlugit tamanna nuunnissamut aa-liangernermi pingaarnerpaatut taasarpaat. Tama-tullu pingaar� nneqar� gaaq nuu� ssami inissaqar-� taaneq. Taakkuninnga appasinnerungaatsiartutut taaneqartarpoq aapparisap suli� eqarsinnaanera meeqqerivinnilu inissat, a� aasali sinnerlugit nalu-naartarput kingulliit pingaaruteqanngitsuusut imaluunniit soqutaanngitsuusut. Meeqqat ukiui, inigisap a� artor� ssinnaanera akigisinnaaneralu-unniit apeqqu� gineqaraangat, pingaar� tsisut an-nikitsuaraasarput. Taamaa� umik pingaaruteqas-susaannik oqartoqarsinnaagunanngilaq.

Qupperneq 19-nimi tabel-i allerpaaq (� tartagaq 10) tunngaviit pillugit taku� tassiat assiliartaasa allanngor� laarpaat, tassami pingaarnerpaatut nalileraanni 4-mik naliliisoqartarpoq, 1-millu nal-iliisoqartarluni isumaqaraanni naluara / soqu� g-inngilara, akissu� llu tunngavigalugit eqima� at pin-gasut ukuulerput:

Pingaaruteqarluinnartutut saqqummiunneqarput:Inissap tungaa,• Inooqa� giiinnermi a� aveqaa� t, ilaqu� anullu • ataneq,Sunngi� mmi periar� ssat aammalu• Pisiassanut sullinneqarnissamullu periari� s-• sat.

Pingaaruteqartutut saqqummiunneqarput:A� aveqarnissamut periar� ssat,• Atuar� nni pissutsit, • Aapparisap suli� ssaa. •

Killilimmik pingaaruteqartut pingaaruteqanngit-sulluunniit:

Kulturikkut neqerooru� t, aammalu• Kalaaliminernik pissarsisinnaaneq•

Suut orniginarpat, tamannalu tamanut atuuppa?

Akissu� t %-inngorlugit Nikingassut angu� t - arnat

Angu� t Arnat

Akissarsiat 28,9 23,9 4,9 Angu� nit amerlanerus-

suteqar� itSania� gut sulisinnaanermut/ qaan-giu� oorsinnaanermut periar� ssat

5,6 2,9 2,6

Pisinnaalersimasat atorneqarnissaat 13,8 11,7 2,1

Suli� gissaarnissamut periar� ssat 15,1 14,4 0,6

Assigiikanner� itSuli� eqarusunnginneq 3,9 3,5 0,5

Suli� eqar� mmi atugassari� tat 10,2 11,0 0,8

Ilinniarsimasaq tunngavigalugu pisin-naasat atorneqarnerat

10,6 13,3 2,8 Arnanit amerlanerus-

suteqar� itIlinniaqqissinnaanermut periar� ssat 12,0 19,2 7,2

Taku� tassiaq 8. Tunngaviit pingaaruteqartut nuunnissamut aaliangerniarnermi

19

Pingaaru-teqarluinnar-

poq

Pingaaru-teqarpoq

Pingaar-uteqanngilaq

Naluara Akissu-

teqartut

Meeqqat najugaqa� gisat ukiui

13,4 % (76) 9,7 % (55) 27,87 % (158) 49,03 % (278) 567

Suli� ssamik isumaqa� giissut 52,14 % (304) 13,04 % (76) 12,35 % (72) 22,47 % (131) 583

Aapparma suli� ssamik isumaqa� giis.

30,77 % (176) 13,11 % (75) 15,91 % (91) 40,21% (230) 572

Inigisap a� artor� nnissaa/akiginissaa

14,56 % (83) 8,42 % (48) 31,4 % (179) 45,61 % (260) 570

Nuu� mmi inissaq piareeqqa-soq

55,63 % (321) 15,25 % (88) 10,57 % (61) 18,54 % (107) 577

Meeqqat meeqqerivimmi inissaqarnerat

22,79 % (129) 6,54 % (37) 19,79 % (112) 50,88 % (288) 566

Akissuteqartut tamarmiusut 595

Taku� tassiaq 9. Suut pingaruteqarpat, pi� ssami aaliangersimasumi nuunnissamut?

Pingaaru-teqarluinnar-

poq

Pingaaru-teqarpoq

Pingaar-uteqanngilaq

Naluara Akissu-

teqartut

Inooqa� giinnermi at-taveqaa� t/ ilaqu� at

50,08 % (302) 23,22 % (47) 7,79 % (47) 18,91 % (114) 603

Kulturikkut neqerooru� t 21,89 % (132) 35,32 % (213) 18,91 % (114) 23,88 % (144) 603

Sunngi� mmi periar� ssat 32,84 % (198) 35,66 % (215) 13,6 % (82) 17,91 % (108) 603

Atuar� it/ meeqqeriviit 41,79 % (252) 10,45 % (63) 16,75 % (101) 31,01 % (187) 603

Inissaq 55,22 % (333) 20,73 % (125) 7,46 % (45) 16,58 % (100) 603

A� aveqaa� t (� mmisartut/umiarsuit

27,36 % (165) 29,35 % (177) 19,9 % (120) 23,38 % (141) 603

Internet / telefon 41,46 % (250) 25,04 % (151) 11,77 % (71) 21,72 % (131) 603

Kalaalimerngit 26,53 % (160) 17,08 % (103) 28,52 % (172) 27,86 % (168) 603

Pisiassat sullinneqarnerlu 37,98 % (229) 29,52 % (178) 10,78 % (65) 21,72 % (131) 603

Aapparisap suli� ssaa 42,29 % (255) 13,1 % (79) 8,79 % (53) 35,82 % (216) 603

Akissuteqartut tamarmiusut 603Taku� tassiaq 10. Pissutsit allat suut pingaaruteqarpat, nuunnissamut aalianginnginnermi?

20

Suliffi ssat nutaat qanoq nalunn-gisaqarfi gineqarpat - aatsitassarsiorneq

Taku� tassiaq 11. Aatsitassarsiorneq pillugu oqaaseqaa� gineqartartut

Akissu� gineqartartut assigiinngitsut akissuteqartullu amerlassusaat Akissuteqartut

Naluara/Takorloor� ssaqar� nngilara 415

Pissanganarpoq 88

Artornarpoq 38

Nukersornarpoq 25

Mingutsitsisarpoq 17

Ulorianarpoq 9

Eqianarpaluk 8

Peqqinnanngilaq 7

Aningaasaqarniarnermut pingaaruteqarpoq 6

Napparsimalersitsisarpoq 3

Kiappoq 2

Oqaaseqaa� t eqima� anut ilanngunneqarsinnaasut 618

Aatsitassarsiorneq pillugu oqaaseqaa� t assersuutaasinnaasut allat

Nunami putu ma� aangasoq, eqqaani illutaqanngitsoq, sulilluni ajutoortorpassuit, sulisartut ipertuut isai aanngasissut siunissaqarpasinngitsut

Ma� usimaneqartutut misigisimanarunaq!

Eqqarsaat kusanaak, pinngor� taq allanngor� terlugu aserorterlugulu

Aningaasaqarniarnermut iluaqutaassaaq

Qaar� terinerpassuit, sulisartullu nipituumik imminnut oqaluu� ut

Pinngor� tami misigisassarpassuit

Peqqinnissamut pitsaanngitsoq, sivisuumik ilaqu� anit peqannginneq

Computerip saavani suli� usoq – robot-it suliassaat

Peqqissumik pitsaasumillu ilaqutarii� ut inuuniarnissaq ajornakusuussaqaaq

Ilinniagara atunngitsuussavara

Kalaallit Nunaannut suli� ssaaleqisunullu iluaqutaassaaq

Illoqarfeeraq / nunaqarfeeraq, inuit pi� nni aaliangersimasuni sulisartut

Piumasaqar� ussaqaaq, misilikkusunnarpoq

Pingaaruteqarsinnaavoq, kisianni uannoortuunngilaq

Nuluara tassani sulissallunga pisinnaasaqarnerlunga

Avatangiisinut pitsaasuussaaq, sulisartut kalaallit atorneqassapput

Pissanganarpoq allaallunilu – unammilligassanut ammajuaannarpunga!

Nunatsinnut pitsaasumik siuarsaaqataasinnaavoq

Ilinniagaqar� gissallugu periar� ssaqarluarpoq

Immikkut ilisimasalinnut, ilinniagaqaqqaarsimanissamik piumasaqar� usoq

Maskinarujussuarnit nipiliorneq

Nuannerunaq, misilikkusunnarpoq

Sullorsuarmi sulineq

Kulturi nutaaq pinngussaaq. Inuppassuit � kisinneqassapput, ilinniar� tsinissarlu pisariaqarpoq20

Ataani taku� nneqarput apersorneqartut aatsitassarsioneq pillugu apeqqu� gineqartunut oqaaseqaataat. Tabel-imi qullermi oqaaseqaa� t 618-t nalinginnaanerpaat taku� nneqarput. Tabel-imi allermi 454-nik oqaaseqaa� tal-immi taku� nneqarput, apeqqutaa� nnagu tulleriiaarneri suussusaallu, apeqqu� nut akissu� t akerliusinnaasut ilaliisinnaasullu.

21

Suliffi ssat nutaat qanoq nalunn-gisaqarfi gineqarpat - aatsitassarsiorneq

Taku� tassiaq 12. Aluminiuliorneq pillugu oqaaseqaa� gineqartartut

Akissu� gineqartartut assigiinngitsut akissuteqartullu amerlassusaat Akissuteqartut

Naluara/Takorloor� ssaqar� nngilara 511

Pissanganarpoq 40

Mingutsitsisarpoq 17

Nukersornarpoq 14

Ulorianarpoq 13

Artornarpoq 12

Kiappoq 11

Aningaasaqarniarnermut pingaaruteqarpoq 7

Peqqinnanngilaq 6

Eqianarpaluk 4

Napparsimalersitsisarpoq 3

Oqaaseqaa� t eqima� anut ilanngunneqarsinnaasut 638

Aluminiuliorneq pillugu oqaaseqaa� t assersuutaasinnaasut allat

Mingutsitsisarpoq nukinnillu annertuunik atuisarluni - ulorianaatsuunngilaq

Misilissimannginnakku naluara

Nunarsuarmut ineriartorneq pitsaasoq. Suli� eqar� k pitsaasoq

Kissartunik suliaqarneq

Unammilligassarpassuit nutaat, inu� ut ineriartorneq

Ilaqu� at kammalaa� llu ilaginagit artornassaqaaq

Suli� eqar� k pitsaasoq ilinniarluar� usinnaasoq, inuiaqa� giinnut kalaallinut iluaqutaasussaq

Angu� nut suli� eqar� k

Barak-inik illoqarfeeraliaq, sulisartunut susassaqar� ppassuit

Soqu� gisaqar� ginnginnakku takorluugaqar� ginngilara

Inuiaqa� giit ineriartornerannut pingaaruteqarsinnaaqaaq

Pisinnaasat pisariaqar� nneqartut piginngilakka

Teknologi nutaaq suliaqar� galugu pissanganartuaannarpoq

Ullu unnuarlu sulineq, suliartortut qaammaterpassuarni suliartoqqasartut

Suli� eqar� k pitsaasoq siunissaqarluartoq, aningaasarissaartorlu

Nukersorluni sulineq, aningaasarsiassat annikitsut

Kulturit assigiinngitsut, imminnut paaseqa� giinniarsarisut

Allamut suliartortarneq, ilaqu� at qimallugit

Inuiaqa� giinnut periar� ssaqar� tsilissaaq

Kalaallit kulturiannut tulluu� nngilaq

Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarneranut iluaqutaasussaq

Ataani taku� nneqarput apersorneqartut aluminiuliortalernissaq pillugu apeqqu� gineqartunut oqaaseqaataat. Tabel-imi qullermi oqaaseqaa� t 638-t nalinginnaanerpaat taku� nneqarput. Tabel-imi allermi 370-nik oqaase-qaa� talimmi taku� nneqarput, apeqqutaa� nnagu tulleriiaarneri suussusaallu, apeqqu� nut akissu� t akerliusin-naasut ilaliisinnaasullu.

22

Misissuinerit ingerlanneqarsimasut pisinnaaler-sippaat taku� ssinnaalissallugu qanoq amerla-� gisut, kikkullu suliassaqar� nnut nutaanut so-qu� gisaqarnersut. Sulisartunit tamarmiusunit kingumut kisitsinermi, ilaarusunnerlu� k na-lornisut ilaarusunngitsullu peeraanni, eqima� aq kiserngoru� oq tassaassaaq suli� nnut nutaanut sulerusussinnaasut.

Apersorneqartut nammineq akissu� gisimasaat upperissinnaagaanni, sulisartunit eqima� aq an-nertooq suliassaqar� nnut nutaanut soqu� ginnit-tut isikkoqarpoq. Sulisartut tamarmiusut 37.000 missaanii� unit – kisitsinikkut – inuit 13.000 missaanii� ut arlaa� gut soqu� ginninnerminnut oqaaseqaateqarsimapput.

Kisitsisinit takuneqarsinnaasutut, apersorneqar-tut 64%-iisa suli naluaat, suli� ssarsiussanerlu� k imaluunniit suliassaqar� nnut nutaanut soqu� g-inninnerlu� k. Illuata tungaanili, akissuteqartut 36%-iisa suliassaqar� nnut nutaanut soqu� ginnil-lu� k nalunaaruteqarsimapput. Taakkumi naluna-aruteqarsimapput suliassaqar� it nutaat ilaannut imaluunniit arlalinnut arlaa� gut ilaarusussin-naallu� k. Apersorneqartummi 16 %-iisa alumini-umik tunisassiorneq soqu� ginni� gaat, 15 %-iisa aatsitassanik piianeq soqu� ginni� gaat, 13 %-iisa aatsitassanik misissuineq soqu� ginni� gaat, 12 %-illu oliamik ujaasineq soqu� ginni� galugu. Taamaa� umik apersorneqartut 20 %-iasa arlalin-nut soqu� ginninner� k nalunaaru� gisimavaat.

Tabel-ini quppernerup tullianii� uni � tarnerup sungaartup (� tarnerni pingasuni ataanartuni ta-lerperlerpaajusumi) taku� ppaa qassit peqataar-usunna� k, suli nalorninerminnik nalunaaruteqar-simasut. Titarnerit tungujortut aapalu� ullu (saamerliit) taku� ppaat eqima� at kisitsisitalerlu-git suli� nnut nutaanut soqu� ginni� ut.

Ukiukkaarlugit agguataarinermi takuneqarsinnaa-voq inuusunnerusut annertunerpaamik alumini-uliornermut soqu� gisaqartut, tassami eqima� a-mi tassani 23 %-it soqu� ginnimmata, eqima� arlu 26-40 ukiullit aatsitassarsiornermut soqu� ginnin-nerpaavoq, 19 %-ii soqu� ginnimmata. Taakkuli inuusu� unit malinneqaanarput, tassami inuusut-tut 18 %-ii aatsitassarsiornermut soqu� ginnipput. Eqima� arlu 26-40 ukiullit aluminiuliornermut an-nertunngitsumik soqu� ginnipput, tassami 14 %-ii soqu� ginnimmata. Eqima� ani utoqqaanerpaani soqu� ginninneq 16 % aamma 12 %-iuvoq sulias-saqar� nnut nutaanut taakkununnga.

Illoqar� nni / nunaqar� nni soqu� ginninneq as-sigiinngilaq, nunaqar� nnimi sulisartut 21 %-ii soqu� ginnipput suliassaqar� nnut nutaanut. Kisi-annili illoqar� nni sulisartut 16 %-iinnai soqu� gin-nillu� k. Illoqar� nni aluminiuliornermut soqu� g-inni� oqarneruvoq.

Angu� t 22 %-ii suli� ssanut nutaanut soqu� gin-nipput, aluminiuliornermullu soqu� ginninneq an-nertuneraaq. Arnat 7 %-iinnai aatsitassarsiorner-mut soqu� ginnipput, 10 %-iilu aluminiuliornermi soqu� ginnillu� k.

Nunat immikkoortukkaaraanni, kujataani alumin-iuliornermut soqu� ginninneq annertunersaavoq, sulisartummi 20 %-ii tassani soqu� ginnimmata. Aatsitassarsiornermut soqu� ginninneq anner-paavoq avannaani/kangianilu. Taakkunanimi aatsitassarsiornermut soqu� ginninneq aamma 20 %-iuvoq. Nunap immikkoortuini qeqqa aam-ma Qeqertarsuup tunua soqu� ginninneq sulisar-tuni 13 %-iuvoq 15 %-iullunilu.

Kikkut soqutiginnippat?

23

Taku� tassiaq 15. Soqu� ginninneq, suiaassuseq. Taku� tassiaq 16. Soqu� ginninneq, nunap immikkoortui.

Taku� tassiaq 13. Soqu� ginninneq, ukiut. Taku� tassiaq 14. Soqu� ginninneq Illoqar� k /nunaqar� k

24

Qulaani tabel-imi takuneqarsinnaavoq (taku� tas-siaq 17) soqu� ginninneq suliassaqar� nnut nutaa-nut, aningaasarsiornikkut suliniuteqar� usuni siammasissuusoq. Tassalu suliassaqar� it nutaat arlaat soqu� gineqarnerup tungaa� gut amerlan-erussuteqarluanngilaq. Misissueqqissaarnermi takuneqarsinnaalerpoq akissuteqartut ilinniagaat soqu� gisaallu imminnut naleqqulluinnartut.

Suliassaqar� it nutaat pillugit soqu� gisat saqqum-miunneqarnerinut sanilliullugu una allaassuteqar-poq, tassami apersuinerni soqu� gisat pillugit eqi-ma� at tamarmik misissuinermut ilaasimapput, uanilu apersorneqartut ilamininngui apeqqu� t akeqqissuteqar� gisimavaat. Taamaa� umik su-lisartunit tamikkiisunit kingumut kisitsisoqarsin-naanngilaq. Apersorneqartuni procen� nngorlugu agguaaginnartoqarsinnaavoq.

Suiaassuseq tunngavigigaanni arnat alla� s-sorneq, nerisassanillu suli� eqar� nnut allanullu pilersuineq soqu� gineruaat, angu� llu soqu� gisaat sanaartornerup iluani ilinniakkat iluaniinnerul-lu� k, soorlu maskinoperatør-itut, angallasinerup iluanni, ilinniarsimanngitsullu suliassaanni.

Sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu (illoqar� k nunaqar� llu) eqima� aq illoqar� nninngaaneer-sup orniginar� nneruaat sanaartornerup iluani ilinniarsimasunut suliassat, alla� ssorneq, aqut-sisut suliassaat, maskinoperatør-it suliassaat an-gallassinerullu ilua. Eqima� aq nunaqar� nninn-gaaneersup pingaarnertut isagaa nerisassik suli� eqar� nnut allanullu pilersuineq, umiarsu-alivinni suliassat, minnerunngitsumillu ilinniarsi-manngitsut suliassaat.

Suut soqutigineqarpat?

25

Suliassat pillugit kissaa� t illoqar� k/nunaqar� k tunngavigalugit agguaanikkut

Suliassaq Illoqar� k Nunaqar� k Angu� t Arnat

Alla� ssorneq (bogføring, billet-ilerineq il.il.) 8,5 6,7 4,6 18,2

Akademiskerit suliassaat (ingeniørit, biologit, geologit, inatsisilerituut, økonom osv.)

8,2 3,5 6,0 6,8

Qillerilluni qaar� terillunilu suliassat 6,6 8,9 9,2 2,0

Nerisassanik ingerlatsivinnut pilersuineq 8,8 13,1 3,8 33,8

Sanaartornerup iluani suliassat (elektrikerit, sanasut il. il.)

15,7 12,1 17,8 1,4

Umiarsualivinni suliassat 5,8 9,9 9,2 2,0

Aqutsisut suliassaat / formand-ip 9,3 5,3 9,0 3,4

Maskinoperatørit (fx dumperinik ingerlatsi-nerit, assaanerit il.il.)

11,3 7,8 12,0 2,0

Niviarsiat assigisaallu 1,6 3,5 1,0 7,4

Niviarsiat assigisaallu 11,0 4,6 9,8 3,4

Angallasineq logis� k 13,2 24,5 17,6 19,6

Ilinniarsimanngitsut suliassaat 100,0 100,0 100,0 100,0

Taku� tassiaq 17. Suliassat pillugit kissaa� t illoqar� k/nunaqar� k, suiaassuseq tunngavigalugit ag-guataarinikkut. Naqinnernik silinnerusunik ilisarnaaserlugit taku� nneqarput agguataarinermi aappar-minit annertunerungaatsiarpat. Assigiinngissutsit nalinginnaasumik assigiinngissutaasinnaapput, tas-sami susassaqar� it ilai arnanit ingerlanneqarnerusarput, allallu angu� nit ingerlanneqarnerusarlu� k. Tamatuma sania� gut misissorneqartariaavoq susassaqar� it nutaat aallar� ppata ilaqutariit imaluunniit kisermaat susassaqar� nnut nutaanut ornigunniarnersut.

26

Kalaallit Nunaanni sulisartut amerlanersaasa sungiusimavaat alla� it/ niuertar� it ammanerisa nalaanni sulissallu� k, kisiannilu ilaasa aamma nikerarluni sulisarneq sungiusimavaat. Ilaalli aalisarnermi inuussu� ssarsiuteqarner� k tunn-gavigalugu sungiusimavaat sivisunerusumik il-loqar� tsik qimallugu sulissallu� k, tamatumalu kingorna sivisoqataanik angerlarsimasarlu� k. Ka-laallit Nunaanni illoqar� it nunaqar� illu akornanni aqqusineqannginnerat pissu� galugu illoqar� mmi ataatsimi najugaqarluni allami sulisarneq pissu� -galugu nuu� arneq takussaavoq, taamaa� umillu sulisartut nunaqar� gisap illoqar� ullu qaninnerup, nunallu immikkoortuata iluani nuukkallartarneq amma� gineqarsimalluni, soorlu tamanna paa-sissu� ssanik misissuinikkut takuneqarsinnaasi-masoq (takuuk periaatsit pillugit immikkoortor-taq).

Qularnaateqanngilaq qulaani sulisartunit misilit-takkat sulisoqarnerup ammanerulernissaanut ataatsimoornerulernissaanullu pingaaruteqaru-maartut, tassami najugarisamit allamut suliar-tortarnissaq pingaaruteqarsinnaavoq. Qup-pernerup tulliani taku� tassiani (Taku� tassiat 18 aamma 19) takuneqarsinnaavoq atorfeqarner-mut periaatsit allaasut soqu� ginni� gineqartut, soorlu suleriaatsimut sapaa� p akunneri arlal-lit suleriarluni pi� ssami sivisunerusumi anger-larsimasarluni. Suleriaatsit nutaat pillugit am-manerulerneq takuneqarsinnaavoq, siorna� gut takussaannginnerusimagaluartoq. Suleriaatsit ”allamut suliartorluni peqanngikkiarluni pi� s-

sami aaliangersimasumi angalarsimasarneq” aamma ”angerlarsima� mmiit sulisinnaaneq” siorna� gut Kalaallit Nunaanni misili� akkanut sa-nilliullugu amma� gineqarnerulersimapput, taa-maa� umillu suleriaatsit nunani allani atorneqar-tut misili� agaqar� gineqartullu Kalaallit Nunaanni oqaluuserineqarsimasut, maanna soqu� gineqal-ersimapput.

Misissuinermi inuit apersorneqartut amerlas-susaat ima annertu� gaaq, misissuinerup in-ernera taku� tsisuusutut taaneqarsinnaalluni, tassalu apeqqu� nut Maniitsumut nuukkusun-nermut, najukkaminnit pi� nnut allanut su-liartortarsinnaaneq periar� ssallu allat pillugit. Soqu� gineqarnerpaaq tassaavoq Maniitsumut nuukkusussinnaaneq, tassanilu aluminiumik tunisassior� ssami sulerusunneq. Apersorneqar-tut 25%-iisa sinnerlugu akuerisinnaallugu nalu-naaru� gisimavaat najugarisar� k qimanngik-kaluarlugu allamut suliartortarsinnaaneq. Aatsitassarsiornermut ata� llugu aamma taama inissisimasoqarpoq, tassami 25%-ingajaasa na-jugarisaminniit aatsitassarsior� mmut suliartoral-lartarsinnaaneq periar� ssatut taasimavaat.

Taamaa� umik akissuteqartut oqaaseqaataat aala-jaatsutut taaneqarsinnaavoq. Suli� ssaasinnaasut nutaat soqu� ginni� gineqarput, nalunngilaallu suli� ssani nutaani suliassat suut � gusinnaaner-lugit, sulilissagaluarunillu nuu� ariaqarsinnaaneq amma� gaat.

Qanoq atorfeqarusunneq?

27

Taku� tassiaq 18. Suli� gineqarsinnaasut.

Taku� tassiaq 19. Sumi najugaqarnissaq pillugu.

28

Qallunaat Nunaanni 15.000-ingajannik ka-laaleqarpoq. 1980-mi 8.500-juusimapput, kisit-sisilli taamanerniit alliartuaaginnavissimavoq. 1970-ikkunnili ukiunili qulilikkaani kingullerni Qallunaat Nunaannut nuu� arnerit ilinniariar-tornermut a� uumassuteqartuunerusarsimap-put. Namminersornerullu� k Oqartussat atuu� l-ernerata kingorna, Kalaallit Nunaannit nuu� ut annertusimapput. Pissu� tsinullu ilaapput kalaal-lit inuusu� ut Qallunaat Nunaannut atuariarner-minni danskiusunik aappartaartortarneri.

Kalaallit Qallunaat Nunaanni najugaqartut pillugit misissueqqissaarnermi eqima� at pingasut misis-sorneqarsimapput:

Kalaallit nuu� ut. Tassaapput inuit Kalaal-• lit Nunaanni inunngorsimasut, maannalu Qallunaat Nunaanni najugaqartut, taas-sumalu angajoqqaavisa aappaa minner-paamik kalaaliusoq.

Kalaallit Nunaannit nuunnikut qitornai. • Tassaapput kalaallinit Qallunaat Nunaan-nut nuunnikumit qitornaasut, Kalaallit Nunaanni Qallunaat Nunaanniluunniit in-unngorsimasut, maannalu Qallunaat Nu-naanni najugarqartut.

Eqima� at pingajuat tassaavoq kalaallit, • 2007-mi 2008-milu Qallunaat Nunaannut nuunnikut. Misissuinermi eqima� aq taan-na marlunnut minnerusunut avinneqarni-kuuvoq. Siulleq inuit 40-t � killugit ukiullit, aappaatullu inuit 40-t sinnerlugit ukiullit.

Soorlu taku� tassiami takuneqarsinnaasutut (Taku� tassiaq 20) eqima� at nooqqammersut illuata tungaanilu kalaallit nuu� ut, nuu� ullu qi-tornai assigiinngillat. Eqima� at pingajuanii� ut a� aasa missaasa Kalaallit Nunaannut nuunnis-saq eqqarsaateqar� gisarpaat, kisiannili kalaallit nuu� ut nuu� ullu qitornaasa 30%-iisa missaasa nuunnissaq eqqarsaa� gisarlugu. Kisiannili taama eqqarsaateqartoqaraluartoq 5%-it ataallugu pivi-usunngor� tsisarput.

Susassaqar� illu nutaat eqqarsaa� gissagaanni, amerlanerussuteqarluartut nalunaaruteqarsi-mapput nuunniarnermut aaliangernissami susas-saqar� it nutaat aaliangiisooqataanavianngitsut. Kalaallit nuu� ut taakkulu qitornaasa 90 %-iisa sinnerlugu nalunaaru� gisimavaat susassaqar� it nutaat taakkartorneqartut orniginanngitsuusut. Nooqqammersullu takugaanni isiginninneq pit-saaneruvoq, tassami 12%-it sinnerlugu nalu-naaruteqarsimapput, aaliangernissamut sun-niuteqarsinnaalluartut.

Soqu� ginninnerup annertussusaa killeqar-aluartoq, kisitsisinngorlugu eqima� aq 1.100 missaanii� ut misissuinerup inerneri tunngav-igalugit susassaqar� nnut nutaanut soqu� ginnin-nerminnut taku� tsipput, taamaa� umillu Kalaal-lit Nunaannut nuunnissaannut susassaqar� nnit nutaanit sunnerneqarsinnaasutut isikkoqarlu� k.

Qallunaat Nunaanni kalaallinut suut atuuppat?

Taku� tassiaq 20. Kalaallit Nunaannut nuunnissamut isumaliu� gaa.

28

29

Pilersaaru� t aatsitassarsiornermi ingerlatsinerit, aluminiuliornermikaatsitsiveqarneq, allallu annertuunik pilersaarusiornerit sunniuteqassappat nuunnissamut imaluunniit naamik?

A��� Alle, antal

Gruppe Ja Nej Svarer ikke Ved ikke I alt

Første genera� on 350 4930 5 56 5341

Anden genera� on 601 7702 0 120 8423

2007-2008 op � l 40 år 95 489 0 16 600

2007-2008 ældre end 40 år 47 465 0 8 520

I alt 1093 13586 5 200 14884

Alle, procentvis fordeling

Første genera� on 6,6 92,3 0,1 1,0 100

Anden genera� on 7,1 91,4 0,0 1,4 100

2007-2008 op � l 40 år 15,8 81,5 0,0 2,7 100

2007-2008 ældre end 40 år 9,0 89,4 0,0 1,5 100

I alt 7,3 91,3 0,0 1,3 100

MÆ Mænd, antal

Gruppe Ja Nej Svarer ikke Ved ikke I alt

Første genera� on 220 1637 0 5 1862

Anden genera� on 357 3287 0 71 3715

2007-2008 op � l 40 år 63 150 0 8 221

2007-2008 ældre end 40 år 24 126 0 0 150

I alt 664 5200 0 84 5848

Mænd, procentvis fordeling

Første genera� on 11,8 87,9 0,0 0,3 100

Anden genera� on 9,6 88,5 0,0 1,9 100

2007-2008 op � l 40 år 28,5 67,9 0,0 3,6 100

2007-2008 ældre end 40 år 16,0 84,0 0,0 0,0 100

I alt 11,2 87,4 0,0 1,4 100

K��� Kvinder, antal

Gruppe Ja Nej Svarer ikke Ved ikke I alt

Første genera� on 130 3292 5 52 3479

Anden genera� on 243 4415 0 49 4707

2007-2008 op � l 40 år 32 339 0 8 379

2007-2008 ældre end 40 år 24 339 0 8 371

I alt 429 8385 5 117 8936

Kvinder, procentvis fordeling

Første genera� on 3,7 94,6 0,1 1,5 100

Anden genera� on 5,2 93,8 0,0 1,0 100

2007-2008 op � l 40 år 8,4 89,4 0,0 2,1 100

2007-2008 ældre end 40 år 6,5 91,4 0,0 2,2 100

I alt 4,8 93,8 0,0 1,3 100

Taku� tassiaq 21. Suliniu� t annertunerusut nuukkusunnermut sunneeqataanerat.

30

Suliassaqar� it Kalaallit Nunaanni pilersaarusior� g-ineqartut nunarsuatsinni misili� agaqar� gineqa-reerput. Suliassaqar� it taakku allanik ataqateqar-lu� k ingerlanneqarnikuupput. Ilaa� gut Kalaallit Nunaanni nalunngineqareerput, kisianni nunani annertunerujussuarmik ilisimasaqar� gineqarput, Kalaallit Nunaanni ilai assersuunneqarsinnaal-lu� k. Taamaa� umik pingaaruteqarpoq nunani allani misili� akkat pillugit paasissu� ssat kater-sorneqarnissaat. Tamanna pillugu assigiinngit-sunik marlunnik misissuisoqarnikuuvoq. Siuller-tut Kalaallit Nunaanni paasissu� ssat pigineqartut katersorneqarsimapput, aappaatullu suliniu� t nu-nani issi� unii� ut toqqarneqarsimasut tunngavi-galugit katersisoqarsimalluni. Nunap assingani quppernerup tullianii� umi takuneqarsinaavoq suliniu� t taakkartorneqartussat sumiinnersut.

Kalaallit Nunaanni misili� akkat tunngavigalugit paasissu� ssat pigineqartut pitsaassusaat assigi-inngeqaat. Paasissu� ssat pitsaanerpaat ”Inngili Qernertoq”-tuminngaaneerput, paasissu� ssallu tassanngaaneersut misissuinermut pingaarnertut tunngaviusimallu� k.

Kalaallit Nunaanni aluminiumik aatsitsivimmik pil-ersitsiniarnermut ata� llugu apeqqu� t tunngavi-usut, nunani allani aamma apeqqu� gineqarni-kuusimapput, tunisassior� nnik taama isikkulinnik pilersitsiniarnermi imaluunniit suliniu� ni allani

annertuujusuni. Suliniu� t taama isikkullit inu-iaqa� giinnut ajornartorsiu� nik misissui� ssanik pilersitsisarpoq. Kalaallit Nunaannut ilisarnaa� t ilagaat, siullertut assigiinngitsuni sulisoqarneq pil-lugu suleqa� giisitsinissaq. Aappassaatut suliniu� t angissusaat. Pingajusssaatut sumi inissisimaneri, amerlaner� gut pi� nni inukitsunii� arnerat. Taa-maa� umik tunngaviit taakku pingaaruteqarput, assigikannigaanik ujarlissagaanni. Tamatumalu kingunerissavaa, suli� eqar� it assigiinngitsut qinigassat annikitsuararsuunissaat, aluminiumik aatsi� tsiviit ujarler� gissagaanni.

Taamaa� umik misissuisimanermi suli� eqar� it aaliangersimasut aatsitassarsiornerup, nukissi-ornerup aluminiumillu tunisassiornerup iluani ingerlatsisut takuniarneqarsimapput. Asser-suu� t nunani issi� unii� unit aaneqarsimapput, tassami Island-imiit, Canada-miit, Norge-miit Alaska-miillu aaneqarnikuupput. Suliassaqar� -illu assigiinngitsut pi� ssami ingerlanneqarnerini assigiinngitsuninngaaneernissaat (aallarterlaat / qangali ingerlanikut) anguniarneqarsimavoq, taamaasiornikkullu misissuinermi takuniarneqar-simavoq inissisima� nnit assigiinngitsunit takuneqarnissaat. Tamatuma sania� gut asser-suu� t pingaassusaat assigiinngitsorujussuupput. Minnerunngitsumik misili� akkat ataasiakkaat � kkuartariaqarput Kalaallit Nunaanni immikkut pilersaarusiornermi ilaasariaqartutut:

Suliniutit taama isikkullit nunani allani qanoq misilittagaqarfi gineqarpat?

Aningaasaqarniarnikkut sunniu� ssat • ilaa� gissagaanni amerlaner� gut pin-gaaruteqarluinnartarsimavoq suliassallit isumaqa� giissuteqar� ginissaat, imaluun-niit ingerlatsiviit suliassanik avataaniit-tunut ingerlatsisussarsiornerini sulias-sanik � gusiniarnikkut, iluarsaassassanillu suliarinninniarnikkut aamma ilaasoqarsin-naavoq.

Suliassallit isumaqa� giissuteqartarneri-• sigut, ingerlatsiviillu suliassanik avataaniit-tunut ingerlatsisussarsiortarnerisigut tunisassior� it allaanerusut pilersinneqars-innaanngortarsimapput, ingerlatassanik ingerlatsinikkullu iluarsaassassanik as-sigiinngitsunik pisariaqar� tsinerit, susas-saqar� nnik nutaanik aamma pilersit-sisuusarsimapput.

31

Taku� tassiaq 22: Assersuu� t sumi inissisimaneri.

Suli� eqar� up sanaartorneqarnerani av-• ataanit suliartortut annertunerusumik atorneqartarsimapput, illuata tungaa-nili suli� eqar� mmik ingerlatsilernermi illoqar� mmut nunallu immikkoortua-nut annertuumik inuit ataasiakkkaat an-ingaasaqarniarnerannut susassaqar� it nutaat sunniuteqartarsimapput.

Nunap immikkoortuani ilinniar� it susas-• saqar� nnut nutaanut a� uumassuteqar-tut qi� usumik katersorneqarsimaneri al-lanngorsinnaasarput suliassaqar� it nutaat takkukkaangata, soorlu illoqar� nnut al-lanut inissinneqarsinnaasarsimallu� k, pit-saasumik kinguneqartumik.

Sulisartut nuu� arneri allanngugaarneq • ajorput, naak nalunaaru� gisaraluaraat pi� mmut allamut suliartortarsinnaaneq apersorneqarnermi soqu� gineqartaralu-artoq.

Nunaqar� nniit allamut pi� ssami aalianger-• simasumi suliartortarnikkut nunaqar� m-mut aningaasaqarnikkut siuariartornissam-ut peqataasoqarnissaanik eqqarsartarneq

piviusunngunngitsoortarpoq, tassami aningaasarissaarnerulernerup kinguneri-sarpaa, inuit nunaqar� nniit illoqar� nnut nuuillu� k nuu� arnerannut, tassami aatsi-tassanik piiaa� nni sulisut meerai ilin-niarnissamut periar� ssaat illoqar� nni pit-saanerusarmata.

Aallar� sarnermi ajornartorsiutaasar-• tut ilagaat taaneqartartut ”gold diggers” (iluanaarniapiluit), tassa inuit aallar� -sarnermi suli� eqar� nnut takku� artut suk-kasuumik aningaasarsiupallanniarlu� k, soorlu avataaniit sullissiniarlu� k neqeroo-ruteqarnikkut, tassa suli� eqar� up inissi-sima� anut nuunngikkaluarlu� k, utoqqi-isaagallartumik nuu� artut aningaasanik naamma� unik iser� taqareernissamik tungaannut, tamatumalu kingorna pi� k qima� arlugu.

Teknologimik allanngor� terinerit amer-• laner� gut kingunerisarpaat sulisussanik ikinnerusunik pisariaqar� tsilerneq, taa-maa� umillu pilersaarluarnissaq pisari-aqar� nneqartarpoq.

32

Quppernerup tulliani (taku� tasiat 23 24-lu) nunap immikkoortui misissui� gisat ineriartornis-saannut siuli� uut ajornaatsoq saqqummiunneqar-poq. Siuli� uut tunngavigisatut pingaarnertut atorneqarsimasut tunngavigalugit eqqoriaaneru-voq, tassa suiaassuseq, inunngor� k, illoqar� nni nunaqar� nnilu inuiaqa� giit agguataarneri, nu-nallu immikkoortuini agguataarnerit.

Siumut eqqoriaaneq ineriartornerup assinganik ingerlaannarnissaq tunngavigaa. Taama eqqori-aaneq apeqquserneqarsinnaavoq. Tassami pis-sutsit ullu manna � killugu ineriartorsimanerisa assinganik ineriartortoqartariaqarpoq eqqori-aaneq eqquu� ssappat.

Eqqoriaanissamullu pissutsit allat isiginiartari-aqarput, soorlu susassaqar� it nutaat, soorlu aluminiumik aatsitsivik sananeqassappat, inu-iaqa� giit najugaqartarnerannut pissutsinik al-lannguisussaavoq, taamatullu ineriartorneq alla-mut sangu� llugu.

Pingaarnertut nalunaarusiami taassumalu tunu-ani nalunaarusiani assigiinngitsuni siumut eqqo-riaanissamut periutsit taku� nneqarput. Taakku ataasiakkaaralu� k assigiinngitsunik taku� tsisar-put. Iluseq nalinginnaasoq allaanerungaanngi-laq eqqoriaaneq ajornaatsumi tunngavigalugu inernerusumit.

Kalaallit Nunaannut qanoq siulittuisoqarsinnaava?

33

Taku� tassiaq 23: Nunap immikkoortuini illoqar� nni najugaqartut ineriartornerusimasaq malillugu siumut ingerlatseqqiinnarluni eqqoriaaneq.

Taku� tassiaq 24: Nunap immikkoortuini nunaqar� nni najugaqartut ineriartornerusimasaq malillugu siumut ingerlatseqqiinnarluni eqqoriaaneq.

34

Misissuinernut pingaarnertut tunngaviusimapput suliniu� t angisuut aatsitassanik suliaqarnikkut tunisassiornerit, taakkulu sunniu� gisinnaasaat. Assersuu� tut taaneqarsinnaapput aatsitassanik piiaa� ssat, aluminiumik tunisassiorsinnaaneq aammalu kulbrint-imik piiaaneq. Minnerunngit-sumillu suliniu� t taaneqartut inuiaqa� giinnut sunniu� gisinnaasaat misissussallugit. Aamma paaserusunneqarpoq suliniu� t ungasinnierusoq eqqarsaa� galugu Kalaallit Nunaanni inuiaqa� giit inissisimaneranut allanngor� tseqataasinnaas-sanersut.

Misissuinerni pingaarnertut anguniagaasimavoq inuiaqa� giit nuu� arnerisa ilusaat paasiniassal-lugu, inuiaqa� giillu qanoq nuu� arnerat paas-iniassallugu. Aamma misissorniarneqarsimavoq inuiaqa� giit nuu� arneq pillugu isumaat, nunag-isamut a� uumassu� t, allamullu nuunnissamut periar� ssat. Misissuinerit tunngavigalugit nassui-aammi apeqqu� t makku akiniarneqarput:

Kikkut nuu� aqa� arnerpaappat?•

Suiaassuseq, ukiut iser� tallu nuunnissa-• mut sunniuteqartarpat, aammalu ilaq-utariit ilusaat nuu� arnernut sunniuteqar-tarpat?

Sooruna inuit ilai nuu� aqa� aartatut, ilaal-• lu nuunnissaminnut perusunngitsut?

Suliassaqar� nnik nutaanik pilersitsi-• ortorneq sulisartunik kalaaliusunik kajungerisitsisinnaava?

Suliassaqar� it nutaat pilersinneqar-• pata, tamanna illuata tungaanik susas-saqar� nnut allanut imaluunniit nunap immikkoortuisa ilaannut inunnik pingaar-u� linnik � gooraasoqassava?

Inuit nuu� arnerat allangussappat, taava • kalaallit Nunaanni inuiaqa� giit qanoq na-jugaqartarnerannut sunniuteqassava?

Nassuiaammi uani tunngavigineqartoq inuit nuu� arnerat pillugu misissuisut ni� artagaanni aaneqarsinnaalissaaq 18. januar 2010-mi. Nas-suiaat misissuinerit assigiinngitsut sisamat tunn-gavigai, tamarmillu Kalaallit Nunaanni nuu� arneq pillugu misissuinerusimapput. Misissuinerit tal-limaasa misissorsimavaat nunani allani suliniu� t ima isikkullit qanoq misili� agaqar� gineqarsiman-ersut, misissui� illu Kalaallit Nunaannut pissutsinut assingusussaapput. Taamaa� umik nassuiaammi uani imaqarnersiuinerit tunuanni nassuiaateqar-poq immikkut misissui� usimasunik, i� nerusu-millu misissuinerit ataasiakkaat allaaserineqar-simapput, paasissu� ssat tunuliaqutaasuni amerlanerupput pitsaassusaallu annertunerullu-� k. Paasissu� ssat tunngaviusut suliniu� p ni� art-agaanni aaneqarsinnaalissapput 1. februar 2010.

Misissuinerit

35

Kalaallit Nunaanni nuu� arneq pillugu misis-suinerit assigiinngitsut tallimat ingerlanneqar-simapput, tamarmillu paasissu� ssanik immik-kuullarissunik pissarsi� usimapput, ataatsimullu isigigaanni nuu� arneq pillugu paasinninniarner-mut iluaqutaasimallu� k.

Misissuinermi immikkoortoq siulleq tassaasi-mavoq, paasissu� ssat pigineqareersut misis-sui� gissallugit, taannalu nuu� arnerit pillugit paasissu� ssanik 1996-imiit 2006-ip tungaanut katersorneqarsimasunik misissuineruvoq. Ka-laallit Nunaanni Kisitseqqissaartar� mmi paa-sissu� ssat pigineqartut atorneqarsimapput. Misissuinermi uani paasiniarneqarsimavoq sum-inngaaniit sumut nuu� oqa� arnersoq, qanorlu Kalaallit Nunaanni innu� aasut nuukula� ginersut. Tamatuma sania� gut paasiniarneqarpoq kikku-unerusut nuu� arnersut, qanoq suiaassuseqarn-ersut, qanoq ukioqarnersut, ilaqutariinnermi qanoq inissisimanersut, qanoq iser� taqarnersut tunngaviillu allat soorlu inooqa� giinnermi anin-gaasaqarniarnermilu pissutsit. Misissuinerit immikkoortuisa tulliat apersuinik-kut ingerlanneqarsimavoq, Kalaallit Nunaannilu sulisartunut takussutaasinnaanerat anguniarlugu agguataarneqarsimapput, apersukkallu 1559-iusi-mallu� k. Inuit immikkut toqqarneqarsimapput tamakkiisumik takussutaasinnaaniassammata, soorlu suiaassusermut, inunngor� mmut, nunap immikkoortuanut najugarisamut (Taku� tassiaq 25). Apeqqu� ni saqqummiunneqarsimasuni tama� goortut paasiniarneqarsimapput, soorlu qanoq ilinniagaqarneq, sumi najugaqarneq, tama-tuma sania� gut paasiniarneqarsimapput aper-sorneqartut kissaataat, anguniagaat, soqu� gisaat najugarisamiiginnarusunnersut imaluunniit il-loqar� mmut allamut ilaqu� at kisiisa ilagalugit nuukkusunnersut. Aamma apeqqu� gineqatar-simapput suliassaqar� it nutaat assigiinngitsut qanoq ilisimasaqar� gineqarnersut, qanorlu aper-sorneqartumut susassaqar� it taakku soqu� ginar-� ginersut siunissami. Misissuinerup immikkoortu-

ata aappaani suiaassuseq, ukiut, ilaqutariinnermi inissisimaneq, iser� tat paasissu� ssallu allat pin-gaar� llugit ingerlanneqarsimapput.

Misissuinerit immikkoortuisa pingajuanni im-mikkut paasiniaavigineqarsimapput inuit 177-it, taakkulu i� nerusumik paasiniaavigineqarsimap-put qanoq siunissamut isumaqarnersut qanorlu kissaateqarnersut. Apersorneqartut apersuiner-mi siuliani ilaareersimapput (misissuinerit immik-kortuisa appaat). Misissuinermi uani apersuin-erit inummut ataatsimut a� uumassuteqartut apeqqu� gineqartarsimapput, siunissaq pillugu aaliangiinissami suut pingaar� nneqarnersut paasiniarneqarsimapput, tassa nalinginnaasu-mik apersuinikkut pissarsiarineqarsinnanngit-sut apeqqu� gineqartarsimapput. Apersuinerni apeqqu� t najugaarisamut a� uumassutsit, nam-mineq siunissamut isumat, ilaqu� at katersuuf-� � ut inissisimanerat, nunagisami nunallu immik-koortuani a� aveqar� it allallu pingaaruteqartut � kinneqarsimapput.

Misissuinerit immikkoortuisa tallimaanni kalaallit Qallunaat Nunaanni najugaqartut pillugit misis-suinerusimavoq, taannalu Qallunaat Nunaanni Folke� ng-imi Atlan� kup Avannaani Suleqa� giit suleqa� galugit ingerlanneqarsimavoq. Misissuin-ermi paasiniarneqarsimapput Kalaallit Nunaannut Qallunaat Nunaannut a� uumassu� t, kinguaari-inni qanoq inissisimaneq, Kalaallit Nunaanni inuit eqima� at ilaannut a� uumassu� t, inuiaqa-� giinnullu kalaallinut a� uumassu� t. Tamatuma sania� gut paasiniarneqarsimapput susassaqar� it nutaat Kalaallit Nunaannii� ut qanoq nuunnissa-mut sunniuteqarsinnaanerat. Suut tunngaviuppat Kalaallit Nunaannut nuunnissamut imaluunniit Qallunaat Nunaanni najugaqaannarnissamut aa-liangernermi, Kalaallit Nunaannilu suliassaqar� it nutaat sumi najugaqarnissamut aaliangernermi sunniuteqassappat?

Misissuinerit immikkoortuisa tallimaanni misis-sorneqarput suliniu� t annertuut aatsitassarsi-

Periaatsit

36

ornerup, nukissiornerup aluminiumillu tunisas-siornerup iluini misili� akkat. Misissuinermik ingerlatsinermi ilaa� gut misissorneqarsimapput pilersaarusiornermiit tunisassiornissap tungaanut ingerlaaneq, ataatsimilu ingerlatap matuneqarnis-saata tungaanut misissuisoqarsimalluni. Kisianni aamma tamatuma sania� gut misissorneqarsi-mapput tunisassior� ssanik pilersitsiniarnerni siu-mut ilimagisimasat, illuata tungaanilu pilersitsin-ermi qanoq kinguneqartoqarpa. Misissuinermi uani aamma misissorneqarsimavoq pilersaaru-siornermi innu� aasut eqqorneqartussat ilaa� n-neqarneri qanoq pingaaruteqarsimanersut qan-innerusoq ungasinnerusorlu eqqarsaa� galugit.

Nalunaarusiami misissuinerit immikkoortuisa tal-limaasut naggataa� gut pingaarnersiorlugu Ka-laallit Nunaanni inuiaqa� giit qanoq isikkoqarsin-naanerat assigiinngitsu� gut taku� nniarneqarpoq suliassaqar� it nutaat siunissami pilersinnaqars-innaasut ilaa� llugit aappaa� gullu suliassaqar� it nutaat ilaa� nnagit. Tamatuma tulleraa misissuin-

erni immikkoortuni siullerni sisamani paasissu� s-sat pingaarnerit eqikkarlugit immikkut Kalaallit Nunaanni nuu� arnerup takuniarneqarnera.

Nassuiaa� ni paasissu� ssat annertuut saqqum-miunneqartut sania� gut taasariaqarpoq misis-suinerit ingerlanneqarnerini paasissu� ssat im-mikkuullarilluinnartut pilersinneqarsimammata. Siullermik oqaa� gisariaqarpoq Kalaallit Nunaanni apersuinikkut misissuinerit una annertunersaasa ilagimmassuk, misissuinermilu pingaar� nneqar-simapput paasissallugit inuiaqa� giit siunissamut eqqarsaataat. Aamma iluatsinneqarsimavoq Kalaallit Nunaanni ilinniarsimasut alla� orsimaf-� at, Qallunaat Nunaanni ilinnarsimasut alla� or-sima� allu kalaallit ilinniarsimasut pillugit paa-sissu� ssaataat ataatsimut suleqa� giisissallugit, taamaasiornikkullu ilinniarsimassutsip isikkua ta-makkiisoq takuneqarsinnaalersimavoq ilinniagaq Kalaallit Nunaanni Qallunaat Nunaanniluunniit � guneqarsimanera apeqqutaa� nnagu.

37

Taku� tassiaq 25. Tullissaanik apersuinermi sisamanut agguataarisaqarsimavoq. Avataani oqarnermi, kommunitoqqat malillugit ukuupput: Nanortalik, Qaqortoq, Narsaq, Paamiut, Uummannaq, Upernavik, Qaanaaq, I� oqqortoormiit, Ammassalik.

Sisamanut agguataarineq Eqima� at annertus. Ikinnerpaamik

Kala

allit

Nun

aann

i in

unng

ortu

t(F

IG)

Kujataa Illoqar� k Angut 2.544 65

Arnaq 2.345 65

Nunaqar� k Angut 503 59

Arnaq 397 57

Avannaa/kangia

Illoqar� k Angut 1.665 64

Arnaq 1.558 64

Nunaqar� k Angut 1.365 64

Arnaq 1.157 63

Qeqqa Illoqar� k Angut 6.567 66

Arnaq 6.346 66

Nunaqar� k Angut 586 60

Arnaq 509 59

Disko Illoqar� k Angut 3.254 65

Arnaq 2.961 65

Nunaqar� k Angut 521 59

Arnaq 427 58

Kala

allit

Nun

aata

ava

taan

i in

unng

ortu

t(F

UG

)

Avataani Illoqar� k Angut 500 59

Arnaq 244 53

Nunaqar� k Angut 82 37

Arnaq 29 20

Qeqqani Illoqar� k Angut 2.377 65

Arnaq 1.241 63

Nunaqar� k Angut 120 43

Arnaq 48 28

Ka� llugit 37.346 1.367

38

Nassuiaa� ni Kalaallit Nunaanni nuu� arnermut a� uumassuteqartuni aatsaat ajornartorsiut pin-gaaruteqaqisoq misissui� gineqarpoq, taamaasil-lunilu inuiaqa� giit pillugit paasissu� ssat pingaar-uteqartut pigineqalerput, kingusinnerusukkullu susassaqar� it nutaat, aluminiumik aatsitsivik, aatsitassarsiorneq oliamillu qalluineq pillugit aa-liangiisoqalerpat pingaaruteqassapput.

Tamatuma sania� gut maannamut pissutsinut taku� tsisuupput, siunissamilu misissueqqi� o-qalerpat aallarniu� ssatut atorneqarumaarput. Paasissu� ssat atorluarneqarnerpaassapput aku-likitsumik misissuinerit nutarterneqartassagunik, taamaasilluni piareersarnermi atorluarneqartu-aannarsinnaassapput.

Aamma saqqummiunneqartariaqarpoq nas-suiaammik suliaqarnermi apeqqu� nik pingaar-uteqartunik saqqummiussisoqarsimammat, si-unissamilu qaqinneqartariaqartussanik, soorlu:

Nuu� ussatut ilimagisat tunngavigalugit • suut aningaasalii� gisariaqarpat, suut an-ingaasartuuteqar� unerulissappat, aamma aningaasarsior� ssat nutaat suussappat – qaninnerusoq ungasinnerusorlu eqqar-saa� galugit?

Inooqa� giinneq kulturilu pillugit suut • apor� usarsinnaappat, suullu eqquma-� neqartariaqarpat, ajornartorsiu� t pinn-gitsoor� nniarlugit?

Ingerlatitseqqinneq

39