Kaksikielisyyden rikkaus: harppaus tuntemattomaan 1 esitykset.pdf · ja Suomeen juurtumiseensa, he...

Kaksikielisyyden rikkaus: harppaus tuntemattomaan

SÄHKÖPOSTI:

[email protected]

24.05.19

Terve,olen Kirill.

Nykytilanne

• Youtubettaja• Yrittäjyyden ja

tiimijohtamisenopiskelija Tamkissa

• Yrittäjä

Missäolennyt?

40 800yhteen laskettuna

seuraajaa somessa

Miksi olen tänään puhumassa täällä?

P.S. Se on iso kunnia minulle .

5vuotta sitten tilanneoli erilainen kuin nyt.

Kelataan taaksepäin

22.01.2009

Koko Sultanshinin perhevalmistautuu Suomenmatkaa varten.

22.01.2009

Mikkelin laskettelukeskus

Minun opettaja

Lilja Konevich, 85-vuotias suomen kielen opettaja

H-hetki

Tampereen seudunammattiopisto Tredu,media-assistentti

KANAVAN MISSIO

”Kanavan missio on rikkoa epämääräiset ennakkoluulot ja stereotyypit venäläisistä näyttämällä hyvää mallia omalla esimerkillä, lisäämällä tietoisuutta Venäjästä, sekä tuomalla arkeen uusia näkökulmia suomalaisille.”

Musiikkihetki

SÄHKÖPOSTI:

[email protected]

24.05.19

USKO ITSEESI

Koittaa päivä, jolloin muisteleeelämäänsä ja huomaa, ettäjuuri vaikeat vuodeterottautuvat joukostakauneudellaan.SIGMUND FREUD

Kysykääavoimesti!

SÄHKÖPOSTI:

[email protected]

24.05.19

Seminaari: Toisenlaisia tarinoita maahanmuutosta: Koulutetut osaajat työelämässä. 24.5.2019 Shahnaz Mikkonen/puheenvuoro. Hyvät kuulijani. Kiitän kutsusta saada puheenvuoro tässä seminaarissa. Olen Shahnaz Mikkonen. Toimin viimeiset 15 vuotta työelämässä monikulttuurisen työn koordinaattorina Villa Victorissa Oulussa. Sen jälkeen viime vuosina olen toiminut asioimistulkkina afgaaneille ja iranilaisille enimmäkseen viranomaisten, sosiaalityön ja terveydenhoidon kanssa. Käytän työkielenä suomea, farsia ja joskus englantia. Tulin Suomeen Iranista 47 vuotta sitten ja ollut mukana suomalaisessa työelämässä 43 vuotta lukuunottamatta jaksoja, jolloin hoidin kotona pieniä lapsiamme. Menin naimisiin 45 vuotta sitten suomalaisen kanssa, joka “kuvittelee tällä hetkellä olevansa arabi”. Aikaisemmin hän kuvitteli olevansa kiinalainen tai vietnamilainen, koska meillä on myös ystäviä näistä maista. No tämä on tietenkin vitsi, mutta osaksi myös totta, koska perheellämme on paljon ystäviä ja meille läheisiä ihmisiä monista kulttuureista. Tulin Suomeen Iranista 21-vuotiaana enkä ole sinne koskaan palannut tietyistä syistä. Olen asunut Suomessa jo niin kauan, että en ole maahanmuuttaja. En ole kovin paljon enää iranilainenkaan. Se Iran, josta lähdin ei ole enää olemassa kuin hyvin vähäisessä määrin. ****************** Puheenvuoroni pääajatukset kiteytyvät näihin väittämiin, jotka nousivat mieleeni erään lukemani kolumnikirjoituksen jälkeen. Suomi haluaa ulkomaalaista työvoimaa, Suomi ei halua ulkomaalaista työvoimaa, joka on jo täällä, Suomi ei pysty pitämään ulkomaalaista työvoimaa Suomessa. Muutamia ajatuksia näistä teemoista. Ajattelen, että kun joku on asunut Suomessa useita vuosia ja on toiminut osana suomalaista yhteiskuntaa, hän ei ole enää maahanmuuttaja, vaan hän on maahanmuuttanut. Maahanmuuttaja-asiaa korostetaan aivan liikaa ja myös väärissä asioissa. Se, että täällä asuvalla on suomen kielessä jokin aksentti ei ole ollenkaan tärkeää. Aksentti on myös useilla suomenruotsalaisillakin ja saamelaisilla. Eivätkä he ole koskaan olleet maahanmuuttajia.

Työssäni en ole ollut kulttuurini edustaja. En ole ollut joku iranilainen jollain suomalaisella työpaikalla. Olen ollut työntekijä työpaikalla. Kun toimin aluksi hammashoitajana n. 20 vuotta, niin en avustanut hammaslääkäreitä iranilaisittain enkä suomalaisittain, koska moderni hammaslääketiede on aivan samaa kaikkialla maailmassa. Monikulttuurisen työn koordinaattorina en toiminut iranilaisittain enkä suomalaisittain, vaan tukien ja huomioiden kansainvälisyyttä ja eri kulttuurien rinnakkaiseloa.

Työpaikalla työtä tehtäessä ei ole merkitystä sillä, onko joku luterilainen, Jehovan todistaja, ateisti, suomenruotsalainen, ranskalainen tai joku muu. Somalitaustainen lähihoitaja ei ole somalilähihoitaja suomalaisessa sairaalassa vaan työntekijä työpaikalla. Ja sama koskee kaikkia muitakin joskus muualta tulleita. ****************** Aika ajoin uutisoidaan koulutettujen maahanmuuttajataustaisten vaikeuksista saada

työtä. Olen kuullut monta kertaa, että ei pääse edes työhaastatteluun johtuen nimestä, joka viittaa tiettyihin kulttuureihin. Tai jos pääsee haastatteluun ja ilmestyy paikalle, niin työn saanti loppuu siihen paikkaan. Asia ei etene sen pitemmälle. Voi hyvin kysyä, onko Jani-Petteri -niminen henkilö parempi hammaslääkäri kuin Abdul Hassan? Onko ihon, silmien tai hiusten värillä mitään merkitystä missään ammatissa? Ei todellakaan ole. Mutta suomenkielen taito monissa työtehtävissä on tottakai ratkaiseva tekijä. Nimeään ja ihonväriään ei kenenkään tarvitse muuttaa. Työpaikan tavat ja tehtävät, samoin kuin kieltä voi oikein hyvin oppia. Sen lisäksi tarvitaan asioita, joiden kautta Suomeen voi juurtua. Tärkeintä työpaikalla on pätevyys, kokeneisuus ja sopivuus työhön sekä yhteistyökyky. Työpaikan tavat ja säännöt olisi hyvä tehdä selväksi kaikille työntekijöille. Ulkomaalaistaustaisia otettaessa työhön kannattaa työnantajan ottaa huomioon, että työpaikalla voi olla ääneen lausumattomia tapoja, sääntöjä ja käytänteitä, joita ei itsekään huomata. Ne voivat olla tuttuja työpaikan suomalaisille luonnostaan tai pitkään työpaikassa olleille. Niitä kannattaisi miettiä ja kirjata muistiin ja tehdä niistä oma kansio perehdyttämistä varten. Uudelle ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle voisi nimetä työpaikalla tukihenkilön, jonka puoleen voi kääntyä työsuhteen alkuvaiheiden aikana myös työajan ulkopuolella, mikäli mahdollista. Työntekijän kuuluu tietää omat oikeudet ja oikeussuoja, tietää kuka on työpaikan työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies, tietää, mikä on työntekijän mahdollinen ammattiliitto, miten toimitaan erilaisissa pulmatilanteissa ja niin edelleen. Tulee myös tietää, miksi palkasta maksetaan veron lisäksi sosiaaliturvamaksua eläkekertymänä, mahdollisina ammattiyhdistysmaksuina jne. Tähän kaikeen tulee työntekijän perehtyä vähitellen. Mutta maahanmuuttajien Suomeen työllistymisessä on myös toinen puoli. Pystyykö Suomi olemaan tarpeeksi kiinnostava ja viihtyisä maa ulkomaalaistaustaisille työntekijöille? ********************** Luin toukokuun alussa YLE:n sivuilta Rajkumar Sabanadesanin kolumnin. Teksti on todella hyvä, joten ulkomaalaisia Suomeen työllistävien työnantajien kannattaa lukea se.

Sabanadesani kirjoittaa: “Tosiasia on, että Suomi ei ole erityisen houkutteleva maa niin sanotuille ”huippuosaajille” tai edes ihan tavallisille asiantuntijoille.” Vaikka Suomessa on hyvät koulut, toimiva julkinen terveydenhuolto ja puhdasta luontoakin, tätä kaikkea löytyy myös Suomen ulkopuolelta. Vaikka moni asia on Suomessa kunnossa, moni muu seikka on haaste Suomeen tulemiselle tai jäämiselle: kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti ja vaikea kieli. Näille ei voi tehdä mitään.

Hän toteaa, että Suomi tunnetaan hyvänä kouluttajamaana. Täällä voidaan opiskella usein ilmaiseksi ja miltei pelkästään englanniksi. Mutta kun opiskelu on ohi ja suomen kielen taito puutteellinen, niin silloin lähdetään pois ja Suomi on menettäjä. Ei auta yhtään se, että Suomea markkinoidaan maailman onnellisimpana maana, koska suomalaisten elintaso ja onnellisuus ei sellaisenaan tee ulkomaalaisia onnellisiksi

Sabanadesan muistuttaa, että 1990-luvulla Suomeen haluttiin kansainvälisyyttä ja

huippuosaajia, jolloin avattiin mahdollisuus suorittaa englanninkielisiä tutkintoja. Tulos oli aivan muuta kuin odotettiin. Suurin osa valmistuneista lähti heti, kun se oli mahdollista, ja ne, jotka eivät olleet oppineet suomea, työllistyivät erittäin huonosti.

Sama toistui Nokian kriisin jälkeen 2000-luvulla. Nokia kaatui. Suomessa oli tuhansia ulkomaalaisia huippuosaajia. Mutta kun ei oltu panostettu heidän suomen kielen taitoonsa ja Suomeen juurtumiseensa, he lähtivät pois ja saivat muualta työtä. Heidän juurtumiseensa ja suomen kielen taitoonsa ei panostettu tarpeeksi.

Sabanadesanin mukaan Suomen ongelma on yhtäältä liiallinen omahyväisyys ja toisaalta liiallinen nöyryys. Hän kirjoittaa näin: “Olen huvittuneena seurannut, miten päättäjät puhuvat Kanadan mallin pisteytysjärjestelmän luomisesta Suomeen: siitä huolimatta, että emme saa tänne houkutelluksi ihmisiä ilmankaan pisteitä.

****************** Kolumnistin mukaan virhepäätelmä on myös se, että kansainvälisyys Suomessa tarkoittaa suoraan sitä, että käytetään kaikessa englannin kieltä. Suomalaiset ovat väärällä tavalla nöyriä, he eivät osaa olla ylpeitä hienosta ja harvinaisesta kielestä, joka kuuluu maailman vanhimpiin edelleen puhuttuihin kieliin. Sabanadesan toteaa, että “englanti on kätevä työkieli siinä missä moni muukin kieli, mutta opiskelijalla, joka tulee Suomeen tekemään tutkintonsa englanniksi opettelematta sanaakaan suomea, ei ole mitään syytä jäädä Suomeen – ellei hän sitten satu rakastumaan suomalaiseen.” Ehdotan, että suomalaiset työnantajat ja tänne opiskelemaan ja työllistymään tulevat ulkomaalaiset miettisivät ratkaisuja näihin väitteisiin, jotka esitin alussa:

Suomi haluaa ulkomaalaista työvoimaa – tämä on selvää ja siihen on painavat syynsä.

Mutta miksi Suomi ei halua sellaista ulkomaalaista työvoimaa, joka on jo täällä (kuten monet turvapaikkahakijat), vai haluaako? Jos haluaa, niin mitä työvoimapolitiikassa pitäisi tehdä eri tavalla kuin tähän asti on tehty?

Miksi ei pystytä pitämäänSuomessa koulutettua tai Suomeen kutsuttua ulkomaalaista työvoimaa Suomessa? Ovatko Sabanadesanin ajatukset paikkansa pitäviä? Mitä asialle voidaan ja pitäisi tehdä? On selvää, että ulkomaalaisten, etenkin perheellisten, pysyvä jääminen Suomeen edellyttää kunnollista kotoutumista. Siinä suomen kielen hyvällä taitamisella on hyvin merkittävä osuus. Samoin se suomalaisen elämäntavan tuntemusta ja ymmärtämystä, mikä ei tarkoita, että kaikki asiat tehdään “maassa maan tavalla”, sekä myönteiset ja kielteiset. Martin Luther Kingiltä löytyy kuuluisa teksti vuodelta 1962, joka logiikan käännän lopusta alkuun siten, että kielen ja kommunikaation merkitys erityisesti korostuu. “Olen vakuuttunut siitä, että kun ihmiset elävät erillään, he eivät kommunikoi keskenään. Ja koska he eivät kommunikoi keskenään, he eivät tunne toisiaan. Ja koska he eivät tunne toisiaan, he pelkäävät toisiaan. Ja kun he pelkäävät toisiaan, he jopa voivat vihata toisiaan.” Kiitos.

Latekoe Lawson Hellu

Hyvät kuulijat!

Muutin Suomeen 1980-luvulla. Siihen aikaan täällä asui hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Siinä oli hyvät ja huonot puolensa. Hyvää oli se, että ihmiset suhtautuivat maahanmuuttajiin vielä hyväntahtoisen uteliaasti. Huonoa toisaalta oli se, että ihmiset eivät olleet vielä oikein tottuneet muualta tulleisiin. Minultakin kyseltiin usein olenko turisti. Kun vastasin, että asun täällä, minua ei uskottu.

Suomen kielen oppiminen on ollut suuri haaste. Kun saavuin Suomeen, Oulussa ei järjestetty maahanmuuttajille mitään kotoutumis- tai kielikoulutusta. Kieli ja kaikki muu piti opiskella ja ottaa selvää ihan itse. Minä kuljin kirjastossa lukemassa lehtiä ja yritin siten päästä kiinni suomen kieleen. Se ei ollut helppoa. Suomalainen puoliso auttoi tietysti myös sekä kielen opiskelussa että muussa kotoutumisessa. Työelämässä käytettiin jo silloin paljon englantia, joten suomen kielen opetteluun ei sielläkään juuri panostettu.

1980-luvulla työtä oli vielä helposti tarjolla, niinpä minäkin sain töitä. Työelämän pelisääntöjä piti myös opetella. En esimerkiksi ymmärtänyt kahvitauon merkitystä, kun en kahvia juonut. Sitten minut pyydettiin vaikka juomaan vettä tauon aikana, koska tauko itsessään oli tärkeä ja kuului kaikille.

Suomessa on hieno koulutusjärjestelmä, jossa jokaisella on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin haluaa. Myös työn ohessa opiskelu on mahdollista. Samanaikaisesti on mahdollista kerryttää työkokemusta mikä helpottaa jatkossa myös työllistymistä. Niinpä minäkin suoritin insinöörin tutkinnon samalla kuin tein töitä. Opiskelu suomeksi ei ollut sekään helppoa mutta siinähän sitä kieltä oppii parhaiten.

Kun sain Suomen kansalaisuuden 1990-luvulla, jouduin tai pääsin Suomen armeijaan. Armeija onkin yksi hyvä yhdistävä kokemus suomalaisten miesten kanssa. Aikaisemmin sillä oli merkitystä myös työnhaun kannalta.

Oulunsalo, jossa asumme, oli siihen aikaan vielä oma itsenäinen, pieni kunta. Vaimoni on suomalainen ja kaikki kolme lastamme ovat syntyneet Oulussa. He kaikki kävivät koulussa ja harrastuksissa Oulunsalossa, joten meidät opittiin tuntemaan siellä hyvin ja hyväksyttiin osaksi kuntalaisia.

Oulunsalossa jostain syystä useat puolueet kiinnostuivat minusta ja pyysivät kuntavaaliehdokkaaksi. Vaikka olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ei aluksi tullut mieleenikään alkaa mukaan politikkaan. Erityisesti kynnys

kielen ja muun osaamisen suhteen oli korkea. Kieltäydyin useasta tarjouksesta, kunnes Vihreät pyysivät minua tulemaan mukaan kokoukseen ja kokeilemaan miltä politiikan teko oikein tuntuu. Sille tielle sitten jäin.

Asetuin seuraavissa kuntavaaleissa ehdokkaaksi ja suureksi yllätykseksi pääsin ääniharvana valtuustoon. Työ ei sielläkään aluksi ollut helppoa. Politiikassa käytetty kieli on erilaista kuin muussa arkipäivässä käytetty kieli ja on paljon erilaisia sanoja ja termejä, joita pitää opetella. Vähitellen ne kävivät kuitenkin tutuksi. Muun muassa silloinen kunnanjohtaja rohkaisi minua puhumaan valtuustossa ja tuomaan esille omia näkemyksiä, vaikka ne olisivat hyvin erilaisia, joihin täällä oli totuttu. Näin myös muut voivat oppia uutta.

Oulunsalossa politiikka perustui pitkälti sopimuksiin ja yhteistyöhön puolueiden välillä. Uuden oppimisen paikka olikin tulla Oulun valtuustoon, kun Oulussa politiikka oli paljon kovempaa ja kilpailu puolueiden kesken kova. Asioiden ja uuden oppimisen määrä kasvoi myös.

Olin kaksi kautta Oulunsalon kunnanvaltuustossa ja nyt kuntaliitoksen jälkeen toista kautta Oulun kaupunginvaltuustossa ja olen osallistunut monesti myös eduskuntavaaleihin ja yhden kerran eurovaaleihin.

Valtuustotyö on vain pieni osa poliittista toimintaa. Päätösten tekeminen vie usein pitkän aikaa ja se vaatii kärsivällisyyttä ja neuvotteluja. Asioita käsitellään ennen valtuustoon tuloa omissa poliittisissa ryhmissä, lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Käsiteltäviin asioihin pitää perehtyä etukäteen lukemalla tai vaikka tutustumalla kouluihin ja päiväkoteihin. Aina ei myöskään löydetä yhteistä kantaa asioihin, jolloin oma näkemys häviää eli pitää oppia myös sietämään pettymyksiä.

Suomalaisessa kaupunginvaltuustossa ei saa palkkaa vaan vain palkkioita kokouksista. Jos et mene kokoukseen, silloin et saa palkkiota. Mistään muusta työstä ei makseta. Palkkiosta maksetaan verojen lisäksi niin sanottua puolueveroa, joten paljon siitä ei jää itselle käteen. Siksipä lähes kaikkien pitää tehdä tätä työn ohessa, kuntapolitiikalla ei elä. Eduskunnassa tilanne on sitten toinen.

Myös vaalien kampanjakulut maksetaan pääasiassa omasta taskusta. Keskustellessani monien maahanmuuttajien kanssa, heidän on ollut vaikea ymmärtää, että syyni politiikassa toimimiseen ei ole raha.

Miksi sitten toimin politiikassa? Politiikka on eräänlainen harrastus minulle. Samalla oppii paljon asioita esimerkiksi siitä, mihin kaikkeen Suomessa käytetään verorahoja. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, halu oikeasti vaikuttaa ja olla päättämässä asioista. Esimerkiksi viime talvena käyty vääntö valtuustossa Oulun kouluverkkoasioista, siinä pääsi todella vaikuttamaan tehtyihin päätöksiin.

Vaikeinta maahanmuuttajataustaisella henkilöllä suomalaisessa politiikassa kielen lisäksi on voittaa suomalaisten luottamus. Usein suomalaiset kollegat eivät ymmärrä sitä, että maahanmuuttajataustaisena ei aina voi millään tuntea kaikkia suomalaisia asioita kuten erilaisia metsätyyppejä tai rauhoitettujen kasvien nimiä. Myöskään eri yhteiskunnat eivät toimi samalla tavalla. Mikä suomalaiselle täällä Suomessa on itsestäänselvyys, se ei välttämättä ole sitä muualta tulleelle. Myös suomalaisilla on tässä vielä paljon opittavaa.

Luottamuksen saavuttamiseksi pitää tehdä kovasti työtä, olla aktiivinen ja keskustella ja kuunnella äänestäjiä. Myöskään puoluetovereiden hyväksyntä ei ole itsestäänselvyys. Myös heille pitää todistaa oma osaaminen ja näyttää, että on tosissaan ja haluaa tehdä työnsä hyvin, ihan niin kuin työelämässäkin.

Vaikka maahanmuuttajataustaisella politiikoilla olisi miten paljon erilaista osaamista, hänet ajatellaan usein vain maahanmuuton asiantuntijana. Hänen tietämystään ja osaamistaan muusta ei osata aina käyttää hyväksi. Toisaalta maahanmuuttajuus ei tee kenestäkään myöskään maahanmuuton asiantuntijaa.

Maahanmuuttajalta vaaditaan myös jopa parempaa kielitaitoa kuin kantasuomalaiselta. Maahanmuuttajataustainen ei saa puhua epäselvästi tai tehdä kielioppivirheitä. Sen sijaan kantasuomalaisen virheisiin ei puututa. Tällainen toiminta lannistaa kyllä helposti ja pelottaa maahanmuuttajataustaiset pois yrittämästä. Mutta periksi ei saa antaa. Kantasuomalaisten tehtävänä on ymmärtää huonomminkin suomen kieltä puhuvaa. Aivan samoin kuin huonoa englantia puhuvaa suomalaista ymmärretään ulkomailla, eikä vajavaista kielitaitoa kukaan pilkkaa.

Jos on kaksi samanvertaista ehdokasta, joista toinen on suomalainen ja toinen muualta tullut, suomalainen äänestää helposti suomalaista. Tämän kynnyksen ylittäminen ei ole helppoa. Mutta jokainen muualta tullut uusi ehdokas ja valtuutettu madaltaa omalta osaltaan tätä kynnystä. Samoin jokainen uusi maahanmuuttajataustainen kansanedustaja helpottaa seuraavan tietä.

Jos joku maahan muuttaneista haluaa osallistua Suomessa politiikkaan, kannustan kuitenkin osallistumaan. Olemmehan myös me toimivia yhteiskunnan jäseniä. Meidän ei pidä eriytyä muusta yhteiskunnasta tältäkään osin, poliittiset päätökset koskettavat myös meitä. Näkemyksemme voivat olla joskus erilaisia mutta parhaimmillaan ne haastavat myös kantasuomalaisia ajattelemaan asioista uudella tavalla.

Miksi meidän pitäisi vain sopeutua ja tyytyä muiden tekemiin päätöksiin, miksi emme voisi olla niitä tekemässä myös itse?

Nafisa Yeasminiin liittyviä linkkejä:

Tässä Nafisa Yeasminin ja Satu Uusi-Autin kirja maahanmuutosta Arktisella alueella, mukana myös

artikkeleita Lapin maahanmuuttajien työllistymisen haasteista:

https://link.springer.com/book/10.1007%2F978-981-13-6561-4

Rovaniemen maahanmuuttajien pääsystä työelämään osuuskuntatoiminnan kautta selviteltiin

WORK-hankkeessa:

https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=3526dbb2-5904-4fe2-be31-f5da7a3ffb0d

WORK- hankkeen kohderyhmä loi Sie&Mie Kekus -osuuskunnan, jossa on ideana, että puolet on

maahanmuuttajia:

http://www.siemiekeskus.fi/fi/

WORK- hankkeen pohjalta kehitellään nyt tukiverkostoja Lapin yhteiskunnallisen yrittäjyyden

toimijoille Aim2Work- hankkeessa:

https://lacris.ulapland.fi/fi/projects/aim2work(e718dea4-5b04-4d69-845c-b44a6eaf021a).html

https://link.springer.com/book/10.1007%2F978-981-13-6561-4

https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=3526dbb2-5904-4fe2-be31-f5da7a3ffb0d

http://www.siemiekeskus.fi/fi/

https://lacris.ulapland.fi/fi/projects/aim2work(e718dea4-5b04-4d69-845c-b44a6eaf021a).html

MAAHANMUUTTAJAISTAMINEN JA KOTOUTUMISEEN TÄHTÄÄVÄT TUKIJÄRJESTELMÄT KOULUTUKSEN KENTÄLLÄTUULI KURKIFT, TUTKIJATOHTORIKASVATUSTIETEIDEN LAITOS, HELSINGIN YLIOPISTO

COSUPPORT: INTERRUPTING YOUTH SUPPORT SYSTEMS IN THE ETHOS OF VULNERABILITY(2017-2021, SUOMEN AKATEMIA)

24.5.2019TOISENLAISIA TARINOITA MAAHANMUUTOSTA: KOULUTETUT OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ -SEMINAARI

MISTÄ PUHUN TÄNÄÄN?

• Hyvää tarkoittavat toimenpiteet voivat marginalisoida ja syrjäyttää (sekä rodullistaa ja sukupuolittaa) nuoria mukaan ottamisen ja kotouttamisen sijaan

1) Haavoittuvassa (eng. vulnerable) elämäntilanteessa olevat nuoret tukijärjestelmässä, erityisesti maahanmuuttajiksi nimetyt, rodullistetut nuoret

2) Sukupuolittavat ja rodullistavat käytännöt koulutuksen (ja mielenterveyden) kentällä

3) Maahanmuuton ja kotouttamisen muuttuminen bisnekseksi


TUTKIMUKSET JA PROJEKTIT

Tutkimukset:

• Maahanmuuttajiksi nimetyt: etnografinen tutkimus eroista ja toimijuudesta peruskoulun päättyessä. (2008)

• Immigrant-ness as (mis)fortune? Immigrantisation through integration policiesand practices in education. (2019)

• Whiteness, racism and psy-integration: educational mental health interventions for racialised youth (2018-2021)

Projektit:

• AMIS: Kansalaisuus, toimijuus ja erot toisella asteella – ammatillinen koulutus keskiössä (Suomen Akatemia, 2010-2013)

• JustEd: Justice through Education in theNordic Countries, Nordic Centre of Excellence (NCoE) (NordForsk, 2013-2018)

• CoSupport: Interrupting Youth SupportSystems in the Ethos of Vulnerability (SA,2017-2021)


ETNOGRAFINEN TUTKIMUSAINEISTO

PERUSKOULUN YLÄKOULU (2006)• Havainnointi koulusta, opettajien

kokouksista, oppitunneilta

• Tutkimusluokalla 18 oppilasta, joista haastattelin 7 ”maahanmuuttajaoppilasta” (tyttöjä 5, poikia 2, 15-17v.)

• 4 opettajan haastattelut

• Koulutuspoliittisia asiakirjoja (n=17)

MAVA) (2009-2011)• Havainnointi ammatillisista

oppilaitoksista, nuorisoprojekteista, vastaanottokeskuksesta, MAVA-koulutuksesta

• Tutkimusluokilla yhteensä 30 opiskelijaa, joista haastattelin 15 (naisia 8, miehiä 7, 19-46v.)

• 14 ammattilaisen haastattelut

• Koulutuspoliittisia asiakirjoja (n=90)

• 153 hakemusta MAVA-koulutukseen + pääsykokeiden havainnointi

• MAVA-opettajan päiväkirjamerkintöjä

MIELENTERVEYSPALVELUT MAAHANMUUTTAJA- JA PAKOLAISNUORILLE (2018-)

• Havainnointi mielenterveyspalveluissa, esim. psykoedukaatio, terapeuttiset taideryhmät (Helsinki, Lontoo, Beirut)

• Nuorten haastattelut

• Asiantuntijahaastattelut

• Sosiaali- ja koulutuspoliittisia asiakirjoja (kansallisia ja kansainvälisiä)


TOISENLAISIA TARINOITA MAAHANMUUTOSTA: KOULUTETUT OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ -SEMINAARI

Al Za’atari pakolaisleiri, Jordan, helmikuu 2014

Kuvat: Tuuli Kurki

KATEGORISOIVA, SUKUPUOLITTAVA JA RODULLISTAVA OHJAUS JA KOTOUTTAMINEN• Haavoittuvissa elämäntilanteissa oleviin nuoriin kohdistuvat (koulutukselliset,

aktivoivat) toimenpiteet ovat hyvin samankaltaisia: ne ovat lyhytkestoisia, eivätkä johda tunnustettuun tutkintoon ja niistä siirtyminen ”valtavirran” koulutuksiin on usein hankalaa

• Esimerkkinä MAVA, AVA ja TYVA:• Opiskelijoille opetettiin erityisesti itsearviointia, jotta he oppisivat tunnistamaan omaa

SOPIVUUTTAAN:• Maahanmuuttajiksi tai vammaisiksi nimettyinä heidän ajateltiin sopivan tietyille, REALISTISILLE

koulutuspoluille: maahanmuuttajien hoiva-alalle, vammaisten cateringiin• ”Väärät” ja epärealistiset toiveet nähtiin ongelmallisina sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta


• Nuorten aktivoimisella ja aktivoitumisella ei ole mitään tekemistä uusliberalistisen ”kaikki on mahdollista” -ideaalin kanssa, vaan kyse on pikemminkin ”joustavasta hyväksikäytöstä” (eng. flexploitation)

• Hyväntahtoiset toimenpiteet ja niissä työskentelevät opettajat, opinto-ohjaajat ja projektityöntekijät voivatkin mukaan ottamisen sijaan – tahtomaattaankin –vahvistaa nuorten marginalisointia ja syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä


RODULLISTETUT NUORET KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

• Nuorten koulutusvalinnat ja sukupuolen, rodun, etnisyyden ja uskonnon (erityisesti islamin) sekä oletetun maahanmuuttajuuden risteymät (eng. intersectionality)

• Rodullistetut nuoret (tarkastelun kohteena erityisesti nuoret naiset) asetettiin kiistanalaisiin, sukupuolittuneisiin ja rodullistettuihin positioihin, joilla oli seurauksia heidän koulutus- ja työllisyyspolkuihinsa

• Rodullistaminen: prosessi, jossa ihmiset jaotellaan ryhmiin heidän piirteidensä, kuten ihonvärin tai etnisen taustan perusteella. Ryhmiin liitetään niitä määritteleviä ominaisuuksia, joihin liittyvien oletusten pohjalta ryhmien edustajia kohdellaan syrjivästi.


”Hain lähihoitajakoulutukseen. Olen varma, että siellä on kiva opiskella, koska siellä on paljon opiskelijoita, jotka tunnen; ystäviä ja sukulaisia. Joten viiden vuoden kuluttua olen lähihoitaja ja sitten opiskelen lääkäriksi.” (Opiskelija, peruskoulu)

24.5.2019

Kuva: Suomen kielen ja hoiva-alan kurssi maahanmuuttajille, Studentum.fi

TOISENLAISIA TARINOITA MAAHANMUUTOSTA: KOULUTETUT OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ -SEMINAARI

MAAHANMUUTTAJA IHANTEELLINEN HOIVAAJA?


Emme tulisi toimeen ilman heitä: Maahanmuuttajat siivoavat sotkumme ja auttavat vessaanMaahanmuuttajien on vaikeampi työllistyä kuin kantaväestön. Erityisen vaikeaa työn saaminen on huonosti koulutetuille ja suomen kieltä taitamattomille. Ilman heitä emme kuitenkaan tulisi toimeen.

YLE, Talous23.9.2015

https://yle.fi/uutiset/18-204933

”Tiedätkö, en ole nähnyt Suomessa poliiseja, jotka olisivat kotimaastani Somaliasta, jotka olisivat opiskelleet täällä poliisiksi. Ruotsissa näin mustan pojan, joka oli poliisi, Suomessa en ole nähnyt yhtään, joten haluan olla ensimmäinen musta poliisinainen Suomessa!” (Opiskelija, MAVA)


KOTOUTTAMINEN MUUTTUU BISNEKSEKSI

• Yksityisen sektorin konsultti- ja coaching-yritykset valtaavat kotouttamistoimenpiteiden järjestämisen

• Maahanmuuttajia kotoutetaan enemmän ja enemmän suoraan liike-elämän tarpeisiin

• Maahanmuuttajat ovat kotouttamistoimenpiteiden asiakkaita ja kuluttajia ja siten ”kapitalismin palvelijoita” (Parreñas, 2000)


”Ymmärrän, että on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat kotouttamista ja he (kotouttamista tarjoavat toimijat) haluavat, että ihmiset osallistuvat nyt, nyt, nyt ja he ottavat koko ajan uusia opiskelijoita. (…) Kun olin suorittanut pakollisen kielikoulutuksen, suomen kielen tasoni oli nolla, mutta todistukseen he kirjoittivat, että tasoni on ok ja että voisin päästä mihin tahansa koulutusohjelmaan. No, sitten jatkoin suomen kielen opiskelua kotona ja sen jälkeen osallistuin yksityisellekielikurssille, joka maksoi 400 euroa/kk. Se oli erittäin hyvä kurssi, sen järjesti konsulttiyritys, joka auttaa ulkomaalaisia löytämään työpaikan.” (Opiskelija, MAVA)

Kuva: KOTO-SIB -ohjelma


JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: MAAHANMUUTTAJAT (EPÄ)ONNENPYÖRÄSSÄ

• Maahanmuuttajia koulutetaan ja kotoutetaan työmarkkinoiden tarpeisiin heille sopiviksi ja realistisiksi katsottuihin ammatteihin

• Korostamalla kiitollisuudenvelkaa, maahanmuuttajia voidaan kouluttaa jakotouttaa helpommin yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeiden mukaan, maahanmuuttajien omien tarpeiden ja kiinnostusten sijaan


• Toimenpiteet lupaavat ”parempaa elämää”, mutta onko kyse vain ”julmasta optimismista” (Berlant, 2011)?

• Vastuu onnistuneesta kotoutumisesta on ennen kaikkea yksilön, ei yhteiskunnan, harteilla: jos kotoutuminen epäonnistuu, on se maahanmuuttajan henkilökohtainen vika tai puute

• Kotoutumisesta tulee yksilöllinen onnistumisen tai epäonnistumisen tarina, sillä (epä)onnenpyörässä kenelläkään ei ole suojattua asemaa

24.5.2019

MAAHANMUUTTAJAISTAMINEN

• Maahanmuuttajaistamisella (eng. immigrantisation) viittaan maahanmuuttajuuden ja maahanmuuttajien tekemiseen (politiikka, käytännöt, media)

• Maahanmuuttajiksi tehdään ihmisiä, joiden taustat (lähtömaa, maahanmuuton syyt, kansalaisuus, etnisyys, sukupuoli, äidinkieli, koulutustausta, ikä, uskonto, työkokemus jne.) ovat hyvin moninaiset

• Päätöksenteossa, mediassa ja jokapäiväisissä kohtaamisissa heidät ajatellaan kuitenkin helposti yhtenä, yhtenäisenä ryhmänä ”vain maahanmuuttajina”


Kielen avulla osalliseksi

Hankkeen kurssit ja mentorointitoiminta

23.5.2019

Kielen avulla osalliseksi -kurssit

• Hanke järjestää erilaisia lyhyitä kursseja

– Esim. 6 viikkoa, 2 kertaa viikossa, 3 tuntia/kerta

– Kursseja on 3–4 vuodessa

– Yhden alan kurssi, yleinen kurssi, työelämän suomen kurssi…

– Tähän mennessä ollut 3 kurssia: Työelämän suomea, Suomea C:llä, Keskustellen suomea

– Viikon päästä alkaa uusi Kesäsuomea-kurssi

– Kurssilla on opettajia 2–4, opettajat harjoittelijoita

– Kurssien opiskelijoiden ajatuksia voi lukea kurssien aikana Facebookista!

@kielenavulla

23.5.2019

Hankkeen kurssin opiskelijan

kokemuksia

23.5.2019

Kielen avulla osalliseksi -mentorointi• Mentorointiryhmä kestää noin 9 kuukautta

• Ensimmäinen alkoi tammikuussa (12 paria), loppuusyyskuussa

• Suomalainen tai Suomessa kauan töissä ollut maahanmuuttaja auttaa saman alan maahanmuuttajaa:

– Neuvoo töihin liittyvissä asioissa, esimerkiksi miten hakea töitä, miten verkostoitua, mitä tehdä työhaastattelussa, mistä kahvihuoneesta keskustellaan, millaista kieltä työelämässä tarvitaan…

• Uusi ryhmä alkaa elokuussa, ilmoittautuminen nettisivujen kautta! ☺

23.5.2019

Hankkeen mentorointiparin

kokemuksia

23.5.2019

Kaksikielisyyden rikkaus: harppaus tuntemattomaan 1 esitykset.pdf · ja Suomeen juurtumiseensa, he...

Documents

Transcript of Kaksikielisyyden rikkaus: harppaus tuntemattomaan 1 esitykset.pdf · ja Suomeen juurtumiseensa, he...