Kaisa-talo on opiskelijoiden olohuone

Tulevaisuuden työympäristö-verkoston vierailulla 22.11.2012 tutustuttiin Kaisa-kirjastoon,

mikä on Helsingin yliopiston uusi tiedekirjasto. Kaisa-talo toimii opiskelijoiden ja

tiedeyhteisön olohuoneena. Kirjasto opastaa tilojen ja erilaisten oppimisen työkalujen avulla

kriittiseen lukutaitoon, se toimii verkkotiedon linkittäjänä ja tukee avointa,

ympärivuorokauden toimivaa maailmaa. Kaisa-kirjaston tavoitteena on laajentaa muotoilun

sovellusaluetta tavaroista palveluihin, eli pääfunktio on tuottaa palveluita asiakkaille,

erityisesti opiskelijoille. Kirjasto tarjoaa päivittäin 1000 asiakaspaikkaa.

Kaisa-kirjasto on Suomen suurin tiedekirjasto, joka yhdistää aiemmin ympäri Helsinkiä sijainneet

160 yksikköä eri laitoksista ja tiedekunnista. Nykyisellään Helsingin Kaisa-kirjaston lisäksi

yliopiston kirjaston toimipisteet sijaitsevat Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä. Kaisa-kirjastossa

palveluita kävijöille antavat lisäksi Amerikka-kirjasto, Tilastokeskus ja EU-tietokeskus. Tiloissa

toimii myös Gaudeamus kirja&kahvila sekä useita yrittäjiä Kaisaniemenkadun liiketiloissa.

Luotamilla kartoitettiin eri asiakasprofiileja jo suunnitteluvaiheessa

Kirjaston käyttäjien asiakasprofilointi tehtiin palvelumuotoilun Luotain-menetelmällä, jossa

profilointi tehdään asiakkaan palvelutarpeen motiiveita tarkastellen. Näin luonnostellen asiakas voi

kuulua useampaankin asiakasprofiiliin. Ryhmäkeskustelujen profilointihavainnot kerättiin ja

analysoitiin, ja näin saatiin 5 toisistaan poikkeavaa asiakasprofiilia, joita olivat pesiytyvä,

piipahtaja, penkoja ja palveltava. Palvelumuotoiluun on myös koulutettu laajasti koko kirjaston

henkilökuntaa.

Opiskelijoiden tiimityöhön on varattu pieniä huoneita. Lukualueilla on tarkasti mietitty valaistus ja toimiva

ilmastointi.

Asiakasprofiileita kehitettiin eteenpäin palveluiksi, joista nostettiin kehittämisen kannalta

keskeisiksi karttapalvelut, mobiilipalvelut, sekä erilaiset tilankäytön palvelut ja yhtenäiset

palvelukuvaukset. Erityisesti tilankäytön palveluihin kuuluvat selkeät toimintojen määrittämät

alueet, joita ovat mm. täysin hiljaiset alueet, keskustelualueet, virkistysalueet ja

tiimityöskentelytilat.

Kaikki nämä lähtökohdat ovat tuoneet taloon mukanaan leikkisyyttä ja iloisuutta, jota harvoin

kirjastoista löytyy. Perinteistä muotoilua on runsaasti läsnä talossa, erilaisia ratkaisuja erilaista

2

käyttöä varten ja monimuotoisuutta palvelujen osalta. Tämä näkyy käytännössä monenlaisille

käyttäjille ja käyttötarkoituksiin tehdyistä tiloista kalusteineen.

Moniulotteisista suunnittelutavoitteista ekologisuus tärkeää

Kaisa-talon suunnittelutavoitteita olivat mm. joustavuus, selkeys, loogisuus, opasteet, toimiva LVI-

järjestelmä, hyvä akustiikka, helppo saavutettavuus ja erinomainen sisäinen logistiikka sekä myös

esteettömyys. Esteettömyys tarkoittaa pyörätuolilla tai muulla liikkumisen apuvälineellä kulkevia

sekä näköesteisten huomiointia kaikissa tiloissa ja kerroksissa. Karttapalveluiden osalta käyttäjää

helpottaa yhdellä klikkaukselta saatava tieto kaipaamansa kirjan sijainnista ja kännykän kautta

saatavat tiedot kirjaston aukiolosta, kokoelmien käytöstä sekä eräpäivämuistukset.

Kaisa-talossa ekologisuus ja energiatehokkuus-tavoitteet huomioitiin erityisen tarkasti. Käytännön

ratkaisuina energiatehokkuus on mm. kaukokylmää, säädettävää ilmanvaihtoa ja valaistuksen

keskeistä osuutta suunnittelussa. Kiinteistö sijoittuu B luokkaan energiatehokkuuden osalta ja sille

on haettu LEED-sertifiointia.

Myös koko kiinteistön toimivuus, ja sisällä tapahtuva vuorovaikutus, erilaiset äänivyöhykkeet ja

oppimisen tavat on huomioitu suunnittelussa. Kirjaston kokoelmia valvotaan

radiotaajuusteknologialla, joka on valjastettu aineistojen käyttöön ja palauttamiseen. Esimerkiksi

palauteautomaatti lajittelee kirjat suoraan kokoelman mukaisiin kärryihin.

Kirjaston kokoelmista on tällä hetkellä painettuja kokoelmia noin 30 % ja e-julkaisuja loput 70 %.

Energiatehokkuutta tämäkin, sillä yhä enemmän asiakkaille pyritään tarjoamaan aineistoa

elektronisessa muodossa sekä suoraan lukulaitteisiin. Vain asiakkaiden lukutapoja miellyttävän

lukulaitteen puuttuminen markkinoilta on estänyt toistaiseksi elektronisen aineiston suuremman

leviämisen. Tätä läpimurtoa odotellaan innokkaasti! Hyvänä toimivana esimerkkinä ovat jo nyt

Meilahden kampuskirjaston lääketieteelliset artikkelit, joita käydään lukemassa elektronisina

versioina innokkaasti. Kurssikirjat luetaan edelleen pääosin painettuina.

Terhi Ekebomin ja Jenni Ropen teos Pienet maailmat

toivottaa tervetulleeksi Porthanian puoleisesta

sisäänkäynnistä.

Korvatulppa-automaatti, palvelukioski ja lainausautomaatti

muodostavat palvelukeskittymät.

Uudet työn tekemisen tavat esillä Kaisa-kirjastossa

Työkulttuurin muutos on seurannut myös työntekijöitä taloon muuttamisen myötä. Aiemmasta yksin

tekemisen kulttuurista on tehty loikka yhdessä tekemiseen ja tiimityöskentelyyn, jota on myös

edesauttanut tutkijaryhmille kehitellyt palvelut. Aiemmasta voimakkaan byrokraattisesta

3

työkulttuurista on siirrytty nopeiden ryhmien yhteistyökulttuuriin. Omien työntekijöiden piirissä on

edistetty dialogisuutta ja yhdessä tekemistä, jota myös raskas muuttovaihe edesauttoi.

Tilat on myös suunniteltu edistämään yhteistyötä, niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin

vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tiloista löytyvät nopeaan palaveri- ja tiimikäyttöön helposti

otettavat ryhmätyötilat sekä isommat työtilat muuhun työskentelyyn. Kiinteistö on suunniteltu

muuntojoustavaksi siten, että yksittäisiä työhuonekeskittymiä on helppo purkaa nopeastikin ja

muokata työn teon kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi.

Tämä muutos on otettu henkilöstön keskuudessa ilolla vastaan, samoin kuin teknologia, mikä tukee

uusia tapoja tehdä työtä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita RFID-teknologia, jonka avulla saadaan

tunnin tarkkuudella tietoa mitä lainaus- ja palautusautomaateissa tapahtuu. Samoin nähdään

asiakkaiden lukumäärät, ja hälytykset sekä hälytyksen aiheuttajat. Näin voidaan seurata hyvinkin

tarkasti kokoelmien käyttöä ja kurssikirjojen tarvetta kirjakohtaisesti, mikä tuo palveluun uutta

nopeutta ja joustavuutta.

Upeat tilat palveluna

Kaisa-kirjaston yleisölle avoimelta terassilta on upeat näkymät yli Helsingin, ja terassi on

osoittautunut suosituksi tapaamis- ja lukupaikaksi syksyllä ilmojen salliessa. Sisätiloista suosituin

alue on ehdottomasti Karuselli-tuolien muodostama lukualue, joka täytyy arkisin jo klo 9.15

mennessä innokkaista opiskelijoista. Karuselli-tuoli valittiinkin kirjaston suosituimmaksi

kalusteeksi yleisö äänestyksessä marraskuussa 2012. Lisäksi Kaisa-kirjastosta löytyy taidetta, kuten

Valtion taideteostoimikunnan hankkima 18 metriä pitkä Terhi Ekebomin ja Jenni Ropen teos Pienet

maailmat löytyy sisäänkäyntikerroksessa sekä pienoismallina myös muualta kirjastosta.

Kirjaston suosiosta kertoo päiväkäyttäjien suuren määrän lisäksi myös vierailijaryhmät, joita oli

esimerkiksi lokakuussa 69 kpl, yhteensä noin 700 vierailijaa.

Avarat ja hyvin valaistut aulatilat houkuttavat myös oleiluun ja opiskeluun.

Kuvat ja teksti Maarit Vuorela