kahTena vai yhTenä? - TAMK...Virtuaaliammattikorkeakoulu 17 Tukipalvelut 17 Hallintomalli 18...

Tampereen ammaTTikorkeakoulu university of applied Sciences

Sarja B. raportteja 28.Tampere 2008

iSBn 978-952-5264-77-7iSSn 1456-002X

Jorma Sipilä

kahTena vai yhTenä?koulutuspoliittinen selvitys pirkanmaan ja Tampereen

ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä

”Maan parhaat opiskelijat ansaitsevat

maan parhaan koulutuksen.”

Jorma Sipilä

kahTena vai yhTenä?koulutuspoliittinen selvitys pirkanmaan ja Tampereen

ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä

”Maan parhaat opiskelijat ansaitsevat

maan parhaan koulutuksen.”


Sarja B. raportteja 28.Tampere 2008

iSBn 978-952-5264-77-7iSSn 1456-002X


Teiskontie 33, 33520 Tamperepuh. (03) 565 47111, fax (03) 565 47222

www.tamk.fi

Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. raportteja 28.

Tampere 2008iSBn 978-952-5264-77-7

iSSn 1456-002X

SISÄLLYS

Aluksi 5

Ammattikorkeakoulu ja sen ympäristö muutoksessa 6 Keskustelu ammattikorkeakoulun tehtävästä 6Työelämälähtöisyys 7Toimintaympäristö 7Väestön kehitys 8Hakijamäärät 9Työelämän muutos Pirkanmaalla 9

Nykytilanteen kuvaus: TAMK ja PIRAMK 10Koulutus keskeisten tunnuslukujen valossa 10Nuorten koulutuksen vahvuuksia ja ongelmia 11Pieniä ohjelmia 12Englanninkielinen koulutus 13Aikuiskoulutus 13Opettajakunta 13Koulutuksen laatu 14Tuottavuus 14Toimipisteet 15Alueellinen vaikuttaminen 15Tutkimus- ja kehitystoiminta 16Opintojen jatkaminen 16Virtuaaliammattikorkeakoulu 17Tukipalvelut 17Hallintomalli 18

Valtion näkemykset muutostarpeista 18Koulutustason nostaminen ja aloituspaikkojen supistaminen 18Korkeakoulurakenteen uudistaminen 19Nuorisokoulutuksesta aikuiskoulutukseen 20Erilaisten opiskelijoiden tavoittaminen 20Joustavuutta ja ahtautta 20

Tilanteen määrittelyä 21Haastattelujen suorittaminen ja muu aineisto 22Yhdistämisen hyödyt ja haitat 22

Mahdolliseen yhdistämiseen liittyvät muutosehdotukset 24Koulutustehtävän painottaminen 24Nuorten koulutus 24Aikuiskoulutus 26Opetuksen laadun kehittämistyö 26Toimipisteet 28Kansainvälisyys 28Tutkimus- ja kehitystoiminta 30Alueellinen vaikuttavuus 31Yliopistoyhteistyö 31Ammattikorkeakouluyhteistyö 32Uusi organisaatio 33Tukipalvelut 33Rahoitus 34Muutoksen organisointi 34Seuranta 35Valkeakoski 35Autonomian välttämättömyys 35Lopuksi 36

Viitatut lähteet 37

Liitteet 1. Haastatteluihin ja kuulemisiin osallistuneet 38 2. Koulutusalojen eroja hakijamäärissä, keskeyttämisessä ja työllistymisessä 41 3.Koulutusalakohtaisia kommentteja 42

AluksiTampereen kaupungin toimeksiannosta (kirje 22.2.2008) olen selvittänyt ammattikorkeakoulu-jen yhdistymisen vaikutuksia koulutustehtävään ja uuden oppilaitoksen asemaa suhteessa valta-kunnalliseen koulutuspolitiikkaan. Kaupungin toimeksianto tarjosi harkittavaksi seuraavanlaisia teemoja:

Ammattikorkeakoulujen yhdistymisen vaikutus koulutustehtävään: • päällekkäisyyksienmäärittely,syntyviensäästökohteidenpaikantaminensekä yhdistymisen mahdollistamat uudet avaukset.

Toimenpide-ehdotukset päällekkäisyyksien poistamiseksi: • ehdotuksetoppilaitoksensisäiseksityönjaoksiperusteluineenjamahdolliset ehdotuksetyhteistyömalleistakoulutuksenjärjestämisessä • mahdollisetkoulutuksentavoitetasonparantamiseenliittyvätehdotukset.

Uuden oppilaitoksen asema suhteessa valtakunnalliseen koulutuspolitiikkaan: • uudenammattikorkeakoulunkoulutusvastuusuomalaisenkorkeakoululaitoksen työnjaossa • kasvavienjasupistuvienkoulutusalojenhahmottaminenjaresursoinnin painopistealueet • muunkehittämisenpainopistealueet • alueellisenvaikuttavuudenparantamisenkeinot • roolitamperelaisessakorkeakoulukentässäjayhteistyömm.Jyväskylänammatti- korkeakoulun sekä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa • uudetrahoituksellisetmahdollisuudet.

EhdotusValkeakoskenmahdollisentoimipisteenkoulutusprofiiliksi

Julkisuudessaonmonestimoitiskeltuselvityshenkilöidenkäyttämistä,muttaainakaantässäta-pauksessaeiselvityshenkilöäolepyydettykirjaamaantilaajanmuodostamaatahtoa.Olensaanutselvittää jakirjoittaa,mitäolenhalunnut.Enoleammattikorkeakoulujärjestelmänasiantuntijaenkä tunne selvityksen kohteena olevia ammattikorkeakouluja ennestään kuin ohuesti. Tulos on voimakkaasti riippuvainen haastatteluissa saadusta ja asiakirjoja lukemalla muodostuneesta ym-märryksestä.Muttapääasiaon,ettäsuosituksetjayleisnäkemyksetolisivatsiinämäärinkohdal-laan,ettätilaajajamuutlukijatpitäisivätaiheellisenakeskustellaniistä.

Suuret kiitokset molempien ammattikorkeakoulujen rehtoreille ja vararehtoreille aktiivisesta tiedonhankinnastajavastaamisestaloputtomiinkysymyksiinisekäkaikillehaastatelluille,jotkaovat auttaneet muodostamaan kuvaa kahdesta monitoimiorganisaatiosta ja niiden suhteista yh-teiskuntaan.

Tampereella 20.8.2008

Jorma Sipilä

5

Ammattikorkeakoulu ja sen ympäristö muutoksessa

Keskustelu ammattikorkeakoulun tehtävästä

Ammattikorkeakoulujen painopiste on korkeatasoisessa työelämälähtöisessä opetuksessa sekäerityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevassa soveltavassa tutki-mus-jakehitystyössä.Alueellisiintyövoimatarpeisiinvastaaminenonensisijaisestiammattikor-keakoulujenvastuulla.Näinsanooopetusministeriö(OPM2008a).

Keskustelua yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisestä suhteesta on käyty siitä lähtien kun idea ammattikorkeakoulujen muodostamisesta syntyi. Ehdotukset ammattikorkeakoulujen ja yli-opistojenlähentämisestäovatlisääntyneetajanmyötä,kunaiemmatopistoasteenoppilaitoksetovattodellanousseetkorkeakouluiksi.Yhäuseamminarvaillaan,mikäonvaltionlähtökohtanaanpitämänduaalimallinelinkaari.Duaalimallin lähtökohtanaon,ettäyliopistojen jaammattikor-keakoulujentutkinnot,tutkintonimikkeetjatehtävätpoikkeavattoisistaan.

Keskusteluissa duaalimallia uhkaavat mm. • ammattikorkeakoulujenomakehitys,erityisestiylemmättutkinnotjaammatillisten • tohtorintutkintojentavoittelu(ks.esim.Rauhala2007)1, • ajatusvähentäätutkimusyliopistojenmäärääjamuuttaaloputopetusyliopistoiksi (esim.Hautamäki2007)ja • mahdollisuusyhdistääyliopistojenjaammattikorkeakoulujentoimintoja (esim.T&K-palvelut),karsiatoiminnallisiapäällekkäisyyksiä(yhteinenopetus, siirtymäsäännökset)jatäyttääkoulutustyhjiöitä.

Mutta monet seikat puhuvat duaalimallin puolesta: • tutkimukseenkytkeytyvänopetuksennäkeminenyliopistotyönlähtökohdaksi, • opetustehtävienjatoimintakulttuurienperiaatteellinenerilaisuus, • vaikeusharjoittaavoimakkaastityöelämälähtöistäopetustehtävääyliopiston puitteissa (Tampereen yliopiston opetusjaostojen tuottama kokemus).

Monestakin syystä ei tässä raportissa ole syytä tehdä oletuksia duaalimallin purkautumisesta: Ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot saattavat sisältää päällekkäisyyksiä yliopistojen kanssa (esim. johtamiskoulutus),mutta ilmiöeiole laaja.Tutkimus- jakehittämistoimintaaeiainakaanPirkanmaallaleimaavahingollinenkilpailu.Ammattikorkeakouluteivätoletulleetpe-rustutkimuksen kentälle kilpailemaan Suomen Akatemian rahoituksesta. Yksikään suomalainen yliopisto ei näytä suostuvan muuttamaan toiminta-ajatustaan ja ryhtymään opetusyliopistoksi.

Toiminnalliset päällekkäisyydet (moninkertainen opiskelu ammattikorkeakouluja kandidaatti-tutkintojenparissa;samanpätevyydenuudelleenhankkiminen)ovattosiasia,muttaniitävoidaanlieventää opetusministeriön päättäväisellä ohjauksella ja korkeakoulujen hyvällä yhteistyöllä.Kokonaisvaltaisempaaohjausta voitaisiin ehkähakeamyös alueellisista koulutuskonserneista,jotka koostuisivat itsenäisistä kampuksista. Tällaista konsernia on kuitenkin vaikea saada toimi-maan juoheasti ilmanyhteistä omistuspohjaa eikä sitä ole näköpiirissä.Ammattikorkeakoulu-jen valtiollistaminen tai yliopistojen kunnallistaminen eivät ole tässä ajassa realistisia hankkeita.

1 Tamperelaiset ammattikorkeakoulut eivät tavoittele ammatillisia tohtorintutkintoja.

6

Valtiosidoksenvahvistaminenolisi tuskinammattikorkeakoulujen toiminnalleeduksi, sillänytniiden kehittämistä tukee ylläpitäjien intresseihin perustuva alueellinen kilpailu (ks. laajemmin Puoskari2004,22–29).Onmyösmahdollista,ettäkoulutuskonserninperustaminenvaikeuttaisiammattikorkeakoulujen monesti kunnioitettavan tehokasta hallinnointia.

Duaalimallin toimivuutta voitaisiin parantaa hakemalla yhteisen hallinnon sijasta parempaa yh-teensopivuutta. Jos rohkeutta löytyisi vähän enemmän, suomalainen koulutusjärjestelmävoisivähentääpäällekkäistäkoulutustajavapauttaaresurssejasinne,missäniitäkipeästikaivataan.

Työelämälähtöisyys Ammattikorkeakoulun tehtävässä korostuu sana työelämälähtöisyys. Käsitteeseen viitattaessatulevattyönantajiennäkemyksetuseinvoimakkaastiartikuloiduiksi,muttaniidenmerkitystäonsyytähiukansuhteellistaa.Työnantajankoulutusintressikohdistuusiihen,mitentyöntekijätäyt-täätietyntyöpaikanehdot.Seuraavatyönantajasaattaakuitenkinodottaahyvinkintoisenlaisiataitoja.Työelämälähtöisyysonkinymmärrettäväsellaistenvalmiuksientuottamisena,jotkapal-velevattyöntekijäntyöuraakokonaisuudessaan.

Raudaskoski(2007)sanooosuvasti,ettäkoulutuksenperustaksieitulevaisuudessariitäpelkänammattitaidonhallinta,vaankoulutukseentuleesisältyämuutakin.Tulevaisuudessatarvitaanih-misenelämänhallinnanvahventamista,kykyähallitalisääntyvääepävarmuutta.Tarvitaankriit-tisiä toimijoita ja asiantuntijoita, ei pelkästään ammattitaidonhallintaan tuotettuja taloudellis-rationaalisia osaajia.

Yhteiskunnanelikoulutuksenrahoittajannäkökulmastakykytyöllistymiseenjatulonhankintaanonkeskeinenintressi,muttalisäksiyhteiskuntaodottaakoulutetunihmisenpystyväntoimimaankansalaisenaeliottamaanvastuutamuustakinkuinomastatyöurastaan.Jalopultakaikkeinratkai-sevimmassa roolissa on potentiaalisen opiskelijan oma koulutusintressi. Kukaan muu ei valitse koulutusta eikä opiskele hänen puolestaan. Ihmisen koulutusintressissä heijastuu hänen moni-ulotteinenkäsityksensäsiitä,mitähänelämässäänjaerityisestityöelämässäänhaluaa.Työelämä-lähtöisyyskoostuutyönantajan,yhteiskunnanjaopiskelijanintresseistä.

Toimintaympäristö

Ympäristöuhkienvoimistuminenalkaavaikuttaakaikkiinelinkeinoihin.Tulevaisuusmerkitseeeksistentiaalisenepävarmuudenkasvua,mikäedellyttääpanostamistariskienhallintaanjavalmi-uttasopeutumiseen.Näihinkinprosesseihinsisältyysamallamyösuusiamahdollisuuksia.Työelä-mämuuttuujaniintyöelämälähtöisenkoulutuksenonmyöspakkouudistua.Teollisentyönmääräkääntyi laskuun vuosituhannen vaihteessa ja sen ennakoidaan laskevan edelleen. Suomalaisessa globaalitaloudessa kasvavia toimialoja ovat palveluiden ja kaupan alat (OPM2007a).Koulu-tuksenkannaltaonkuitenkinkeskeistähavaita,ettävaikka teollisuudenrooli rikkaissamaissakaventuu,teknologianmerkityskasvaakaikissaelinkeinoissa.Julkisensektorintoimintatapojenmuutos puolestaan korostaa liiketaloudellisten taitojen merkitystä yhä useammassa ammatissa.

Väestönikääntyminentuottaatyövoimantarjonnanniukkuuttajaedellyttäätoimiakoulutusjär-jestelmäntehostamiseksi,erityisestinivelvaiheidennopeuttamiseksijaopintoaikojenlyhentämi-seksi.Samallaonpidettävähuoltasiitä,ettätyöikäiselläaikuisväestölläonriittävästimahdolli-suuksiakehittääitseääntyöelämänmuutostilanteissa(OPM2007a).

7

Väestön kehitys

Tilastokeskuksenlaatimanväestöennusteenmukaanneikäluokat,joistaammattikorkeakoulujennuorisoasteenhakijatpääasiassakoostuvat,ovatSuomessalähivuosinakasvussa.Vuonna2014alkaa18-vuotiaidenmäärälaskeajasenseurauksenakeskeinenhakijaikäluokka(18–22-vuoti-aat) on vuodesta 2016 alkaen nykyistä pienempi. (Nuorten koulutuksessa hakijoiden mediaani-ikäon21vuotta,44%aloittajistaonalle21-vuotiaita,19–21-vuotiaatkattavat62%aloitta-jista.)Nytkäynnissäolevahakijaikäluokkienkasvukompensoikuitenkinmyöhempienvuosienlaskuaniin,ettäjosammattikorkeakoulussaaloittavienosuusnuoristahalutaanpitääennallaan,ei aloituspaikkojen vähentämistä voi ainakaan kymmeneen vuoteen perustella nuorten ikäluokki-ensupistumisella.Väestöennusteeseenperustuvatulkintanipoikkeaaopetusministeriönuseissaasiakirjoissaesittämästänäkemyksestä,jonkamukaantuleviasupistuksiaperustellaanväestön-kehityksellä. Tosiasiassa nyt kaavaillut supistukset merkitsevät koulutustarjonnan heikentämistä. Onmyöshuomattava,ettäväestöennusteidenluotettavuuspieneneeennusteenkohteenaolevanjakson pidentyessä.

Ilmiötäkärjistääviimevuosinajyrkästikasvanutmuuttovoitto:vuonna2000nettomaahanmuuttoolinoin2600henkilöä,mutta13600vuonna2007(Tilastokeskus23.5.2008).Osamuuttovoi-tostakasvattaakorkeakoulutuksenkysyntää,vaikkaopetusministeriökorostaakinmaahanmuut-tajaväestöntarpeidenmoninaisuutta.Yhtäältäjoukossaonhenkilöitä,jotkatarvitsevatrunsaastikieli- ja kulttuurikoulutusta sekä ammatillisia perusopintoja ja toisaalta huippuosaajia, joidenkoulutustarveonhyvinkinerikoistunutta(OPM2007a).

PirkanmaanosaltaTilastokeskuksenväestöennustearvioilähivuosienväestönkasvunkokomaanlukemiapositiivisemmaksi,niinettä18–22-vuotiaidenmääräylittäämaakunnassavuoden2007lukeman(29204)vielävuonna2016(29454)ja jälleenvuodesta2024alkaen.Vuoteen2016mennessäeisiisPirkanmaanväestönkehityksellävoidaperustellasupistuksianuorisoasteenaloi-tuspaikkoihin.

OheinenPirkanmaan liiton laatimakuvio perustuuTilastokeskuksen ennusteeseen.Se koskee16–21-vuotiaidenikäluokkaakuvatensekä2010-luvunloppupuoliskollasyntyvänsupistumanettä sen jälkeen tapahtuvan voimakkaan kasvun.

TilannevaihteleekuitenkinPirkanmaaneriosissa.16–21-vuotiaidenmäärässätapahtuupysy-väisluonteinensupistumaLuoteis-,Lounais-jaYlä-Pirkanmaalla2,niinettämäärätjäävätvuo-den2015tienoiltaalkaennykyistäpienemmiksi.Muuallamaakunnassaeinäinennakoidatapah-tuvan.

2 Ikaalinen sijaitsee Luoteis-Pirkanmaalla, Mänttä ja Virrat Ylä-Pirkanmaalla.

8

Hakijamäärät

Muutoksetammattikorkeakoulujenaloituspaikkojenmäärässävoivat tokiperustuamyöshaki-joidenopiskeluhalukkuuteen.Vuonna2007tapahtuihakijoidenmäärässäselväaleneminenlähes100000:sta83000:een.Onkuitenkinaikaistaarvioidaaloituspaikkatarvettatämänpohjalla,kunotetaan huomioon hakupaineen suuruus (nuorten koulutuksessa aloitti harvempi kuin joka kol-mashakijaeli25900henkilöä).Aikuiskoulutuksenhakijamäärätovatsupistuneettuntuvastivuo-den2005huippuluvuista(16900–>14400)jamyösaloittaneissaontapahtunutyli10prosentinvähennys(6900–>6200).Aikuiskoulutuksenaloittajaiänmediaanion35vuodenvaiheilla,alle25-vuotiaitaonjoukossavähän.

Vuoden2007supistumaeiliittynytikärakenteenmuutokseen,vaansentodennäköisinselitysontyömarkkinoidenerittäinvahvaimu,jokajatkuimyöskeväällä2008.Vuonna2008hakijaluvuteivätenääsupistuneet.Oirekoulutusintressienuudelleensuuntautumisestaonkuitenkinammat-tikoulujen kasvanut vetovoima suhteessa lukioihin keväällä 2008. Muutoksen pysyvyyttä ei voi arvioidaennenkuinmuutamanvuodenkuluttua.Käsityksettyövoimankysynnästävaikuttavatolennaisestikoulutukseenhakeutumiseen,varsinkinyksityisellesektorilletähtäävienkeskuudes-sa.

Työelämän muutos Pirkanmaalla

Pirkanmaankehitysonhistoriallisestiperustunut teollisuudenjayksityisensektorindynamiik-kaan,silläTampereeioleollutvaltionhallinnonkeskus.Teollisuudenkeskitasoasuurempiosuus

9

elinkeinorakenteessa oli pari vuosikymmentä sitten ongelma,mutta globalisaatio on yleisestiennemminkinvahvistanutkuinheikentänytPirkanmaankehitystä.Valtion työpaikkojenkasvuPirkanmaallaonperustunutensisijaisestiyliopistoihin.Väestönjataloudenkehitysonollutpysy-västiniinsuotuisaajaTampereenseutuniinvetovoimainen,ettäedellytyksetkoulutuksenlaajen-tumiselle ja sen asettumiselle yhä keskeisemmäksi elinkeinoksi alueella ovat erinomaiset.

Viimevuosinayleistynyttyövoimapulamuuttaakoulutuksenkysyntää.Kuntyövoimankysyntäonvoimakasta,työnantajateivätvälttämättäasetatiukkojakoulutusvaatimuksia.Tämäkasvattaalyhyelläaikavälilläkouluttamattomienosuuttajatuottaamyöhempiäaikuiskoulutustarpeita.Toi-saaltajulkisenvallanpyrkimysnostaatyöllisyysastettalisääkoulutuksenkysyntää.

Maahanmuutonnäkymiäpitkälläaikavälilläonerittäinvaikeaarvioida,muttamuuallamaailmas-sakärjistyvienympäristöongelmienoletetaanvaikuttavantalouskehitykseenjamaahanmuutto-halukkuuteentäällä.Suomestavoitullahuomattavaväestönvastaanottajamaa.

Nykytilan kuvaus: TAMK & PIRAMKTAMKinjaPIRAMKinkoulutusta,rakenteita,hallinto-jatukipalvelujasekätoiminnanmenes-tystä kuvataan seikkaperäisesti korkeakoulujen tuottamassa selvityksessä (ohessa). Tässä riittää lyhyt yleiskuvaus.

TAMKonkoottu ammattikorkeakouluksineljästä toisenasteenoppilaitoksesta, joistaTampe-reenteknillinenoppilaitosjaTampereenkauppaoppilaitosperustettiinjo1800-luvulla.PIRAMKpuolestaanonrakennettuyhdistämälläkymmenenerioppilaitosta,joistahuomattavinoli1950 -luvulla syntynyt Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos. Kumpikaan ammattikorkeakoulu ei ole suuri(TAMKon10.jaPIRAMK16.suurinkansallisessatilastossa)eikäammattikorkeakoulutusoleylipäänsäPirkanmaallasuhteellisestilaajaa3. Molemmat ammattikorkeakoulut ovat vetovoi-maisiajamenestyviä.NuortenkoulutuksenaloituspaikkojaonTAMKissa920jaPIRAMKissa755vuonna2008.Aikuiskoulutuksenvuosiopiskelijapaikkojaonvastaavasti635ja590.

Koulutus keskeisten tunnuslukujen valossa

Molemmat ammattikorkeakoulut kuuluvat siis maan vetovoimaisimpien joukkoon. Ensisijais-ten hakijoidenmäärien perusteella (koulutusalakohtaisesti painotettuna) oli PIRAMKnuortenyhteishaussa vuonna 2008 maan vetovoimaisin ammattikorkeakoulu ja luvut ripeässä kasvussa. TAMK oli kolmanneksi vetovoimaisin.

Nuorten koulutuksen keskeyttämisaste oli vuonna 2007 PIRAMKissa 7,4 % eli selvästi allevaltakunnallisenkeskiarvon (9,5%) jaTAMKissaaavistuksenalle (9,4%)sen.Keskimääräi-nenopiskeluaikanuortenkoulutuksenosaltaPIRAMKissaon4,1vuotta,TAMKissa4,3vuot-ta.Valtakunnallinenkeskiarvovuonna2007oli4,2.Eroonvaikuttaase,ettäsuuriosaTAMK in koulutuksesta kestää puoli vuotta pidempään. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden koulutuksen läpäisyä valtakunnallisesti tarkastellen seitsemän vuoden kuluessa

3 Ylipäänsä Väli-Suomi eli opetusministeriön kielenkäytössä Pirkanmaa ja Keski-Suomi on alue, jolla ammat-tikorkeakoulujen aloituspaikkoja on nuorisoikäluokkien kokoon verrattuna maan kuudesta alueesta vähiten, kun taas yliopistojen aloituspaikkoja on eniten (OPM 16.5.2008).

10

(aloittaneet1999lähtien)PIRAMKissajaTAMKissaonaloittaneistasuorittanuttutkinnonuse-ampi kuin maassa keskimäärin.

Opiskelijoiden arvioihin koulutuksesta pitää aina suhtautua varovaisesti, sillä opiskelijoilla eiole paljon mahdollisuuksia tehdä perusteltuja vertailuja korkeakoulujen ohjelmien kesken. Tam-perelaisetkorkeakoulutsaavatopiskelijoiltaankeskitasonpalautetta(ns.Opala-kyselyt),muttaalakohtainen vaihtelu on suurta4(Yhteistyötäjasynergiaa2008).

Nuorten koulutuksen vahvuuksia ja ongelmia

Mistätietää,mitkänuortenkoulutuksenohjelmatovatmenestyksellisiä,mitäpitäisiuudistaajamitkä lopettaa? Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia verrataan tavallisesti neljän kriteerin avulla:suhteellisethakijamäärät,keskeyttäminen,tutkinnonsuorittaminenjatyöllistyminen.Ontärkeää ymmärtää, että jokaisellamittarilla on puutteensa eikä yksikään niistä kerro riittävänlaajaa tarinaa.

Hakupaine(suhteellinenhakijamäärä)voiollasuuri,vaikkahakijateivätoletulossasuorittamaantutkintoa.Hevoivatollahakijoinaosallistuakseenmaksuttajoillekinitselleentaityönantajalleenhyödyllisillekursseille.Hakupainevoiollapieni,koskaopinnotovatvaativia.Silti liianpienihakijamäärä on kriteereistä vakavin: rahoitus jää saamatta ja koulutus on lopetettava.

Keskeyttäminenjohtuumonistasyistä,joistauseimmatovatainakinopiskelijankannaltaperustel-tuja(ks.Penttilä2008).Yksiehkäaloittaajossain,jonnepääseesisään,muttavaihtaakoulutusoh-jelmaataikoulutusinstituutiotamyöhemminjasuorittaatutkinnon,jokasopiihänelleparemmin.Usein ratkaisuonhyvämyösyhteiskunnankannalta.Toinen siirtyy työelämään ja keskeyttääopintonsataiopinnotviivästyvätniin,ettähänetpoistetaankirjoilta.Opinnoistaonuseimmissatapauksissaollutsiltihyötyä.Kolmassairastuueikäkykeneopiskelemaan.Keskeyttämineneisiisoleainajotain,mitäonehdottomastivastustettava,muttavähäinenkeskeyttäminenonvar-mastimerkkisiitä,ettäkoulutusohjelmatäyttäätehtävänsä.

Samatargumentitpätevätpitkältitutkinnonsuorittamisenkäyttämiseenkriteerinä.Onhyvä,jostutkintotuleesuoritettua,muttavähemmäntärkeää,missäsetapahtuu.Tutkinnottajäämineneimerkitsesitä,ettäopiskeluolisiollutturhaa.Tavallaanolisikinjärkevääarvostaajok’ikistäopin-topistettä,minkäjokusuorittaa,muttavaltiotahtoonuortensuorittavantutkintoja.

Työllistyminenonkoulutuksenkeskeinentavoite,muttaeikaikilleopiskelijoille.Varsinkinkult-tuurialoilla on opiskelijoita, joitamotivoi itse toiminta, ei vakinainen työpaikka eikä korkea-koulutasonpalkka.Onmyöstunnustettava,ettätyöllisyydenmittaaminenonongelmallista.Josseurataantyöllisyyttävalmistumishetkellä,syrjitäänniitä,jotkavoivattyöllistyävastapätevyy-densaavutettuaan.Josseurataantyöllisyyttäparivuottamyöhemmin,huomataanmonenolevankotona hoitamassa lapsia.

Tällaisista syistä on erillisten indikaattorien sijasta hyvä tarkastella kokonaisuuksia. Seuraavassa muutamakommenttiPIRAMKinjaTAMKinkoulutusohjelmienmenestyksestä(ks.myösliite1):

LiiketaloudenalanopinnoissaonPIRAMKinkohdallaollutongelmiahakijamäärissäja keskeyttämisessä.Nämänäyttävätliittyneenalanopiskeluunpienissätoimipaikoissa–ei

4 Suurista koulutusaloista erottuu positiivisena TAMKin liiketalous.

11

liiketaloudenalaansinänsä.PIRAMKonsupistanutalankoulutustavoimakkaastija profiloinutsitävetovoimaisemmaksi.

Kuvataideonhakijoidenkeskuudessahyvinsuosittuala,muttatyöllisyysluvut vaatimattomat.Opintonsakeskeyttäneitäeiole,jotenvoidaanhyvälläsyylläsanoa, että opetus täyttää opiskelijoiden sille asettamat odotukset.

Tekstiili- ja vaatetustekniikka on ongelmissa hakijamäärien ja keskeyttämisen kanssa. Lopettamisestaonkeskusteltu,koskaalanteollisuuttaonmaassavähän.Koulutuson yhdistettykemian-japaperitekniikankanssa.KemiantekniikkaajaPIRAMKin laboratorioalaataaskoskeekeskeyttämisongelma,jokanäyttääliittyvänsiihen,että alaa käytetään valmennuspaikkana muihin opintoihin. Kummankin alan tulevaisuus edellyttää koulutuksen jatkuvan.

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmissa on vaikeuksia molemmissa korkeakouluissa: pienihakupainejapaljonkeskeyttäneitä.AlalleotetaanSuomessapaljonopiskelijoita, mikäheikentääsuhteellistavetovoimaa.Opiskelijoidentasoonpoikkeuksellisen vaihteleva eikä vaativista opinnoista selviytyviä hakijoita tule riittävästi. Asetelma on hankala,kunopetusministeriöpyrkiiyhälaajentamaanalanopetusta.PIRAMKon etsinytratkaisuasuuntautumallaterveysalantiedonhallintaan,TAMKtaasonhakenut yhtäältäsynergiaatietotekniikastajatoisaaltamotivoituneitahakijoitakulttuurialalta, rakentaenrajapinnalledigimediankoulutusta.TAMKonmyöspäättänytsupistaa sisäänottoa2009.

ErityisenhyvinmenestyneinäaloinaonsyytänostaaesiinPIRAMKinsosiaali-ja terveysala,matkailu-,ravitsemis-jatalousalasekäTAMKintekniikkasekäliiketalous. Englanninkieliset Nursing ja International Business -ohjelmat ovat selviä menestyksiä.

Pieniä ohjelmia

Molemmat ammattikorkeakoulut ovat tietoisesti pyrkineet eroon pienistä koulutusohjelmista. Siitähuolimattatamperelaisissaammattikorkeakouluissaonuseitaohjelmia,jotkaalittavatope-tusministeriöntavoitteeksiasettaman40aloituspaikankriteerin.Pienempienaloitusryhmiensäi-lyttäminen vaatii erillisperusteluja.

Pirkanmaanammattikorkeakoulussaonsosiaali-jaterveysalallapienehköjäohjelmiabioanaly-tiikassa(32aloituspaikkaa),ensihoidossa(20),laboratorioalalla(20)jaradiografiassa(22),jotkaovatkaikkikalliitamuttavälttämättömiä.Tietyillealoilleeiammatinharjoittajiavoivalmistaakuinerillistenohjelmienpuitteissa.Käytännössätoimintaeioleainaniinpientäkuinselvitys(ks.ohessa)kertoo,silläPIRAMKtuottaanäidenerikoisalojenkoulutustamyösmuihinammattikor-keakouluihin.Pienialoituspaikkamääräonmyöstietojenkäsittelyssä, jotaopetetaanIkaalisissa(30)jajolleonhaettuuuttaorientaatiota.TAMKinmetsätalousjakuvataideovatpieniäerikois-tuneita ohjelmia (molemmissa 20).

Englanninkieliset ohjelmat alittavat lähes kaikki opetusministeriön kriteerin. Näin tekevät PIRAMKinTourism(20)jaNursing(16)sekäTAMKinEnvironmentalEngineering(30),vainInternationalBusiness(40)ylittääkriteerin.Aloituspaikkojaeikuitenkaantulekatsoaottamattahuomioonrinnallatoteutettujasuomenkielisiäohjelmia,jotkatakaavatriittävänosaamispohjan.

12

Suomessaontavallista,ettäenglanninkielisetohjelmatovatpieniä.Väkinäinensiirtyminensuu-rempaan mittakaavaan olisi ilmeinen uhka laadulle.

Englanninkielinen koulutus

PIRAMKissaonkolmejaTAMKissakaksienglanninkielistä tutkintoa,kaikkikorkeakoulujenkeskeisimmillätoimialueilla.HakijamäärätTAMKinkoulutusohjelmiinovatsuuret,InternationalBusiness-ohjelmankokokorkeakoulunsuurin.Opetusedellyttäätuntuvaapanostusta,ohjaustatarvitaan runsaasti ja harjoittelupaikkojen luomisessa on ongelmia. Tukipalvelujen tuottaminen englanniksi ei ole ilmaista.

Englanninkielisen koulutuksen keskeisimpiä ongelmia on, että työmarkkinoilla tarvitaan suo-menkielentaitoa,muttariittävänlaajatopinnoteivätmahdunormaaleihintutkintovaatimuksiin. PIRAMKonhankkinut työvoimatoimistosta työllistymistietojamuutamaakuukauttavalmistu-misenjälkeenjanäidentietojenmukaanNursing-ohjelmastatyöllistytäänhyvin.TAMKillaontiedottilanteestatyömarkkinoillakoulutuksenpäättyessä,jolloinnoin20%valmistuneistaonol-luttyöttömänä.Tutkinnonjälkeinentyöllistyminenkaipaajatkoselvittelyä.Vaikkaenglanninkie-lisenkoulutukseneteneminenonvaivalloista, tulevaisuudenmahdollisuudetovatnimenomaantällä kentällä.

Englannin kielellä suoritetut opintopisteet ovat lisääntyneet tuntuvasti PIRAMKissa jaksolla2000–2007jaylittävätnytsuhteellisestivaltakunnallisenkeskitason.TAMKoliaiemminselvästiedellä,muttakasvuonollutpientä.Saapuvienvaihto-opiskelijoidenmääräon2,5-kertaistunutmolemmissa korkeakouluissa mainitulla jaksolla.

Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutustapahtuumonissamuodoissa(ylemmätamk-tutkinnot,erikoistumisopinnot,avoinammattikorkeakoulu,lisäkoulutusjatäydennyskoulutus).Vuosipaikkamääräteivätolesuuretjahakijoita on runsaasti. Aikuiskoulutuksessa vain noin joka viides on suorittamassa kokonaista tut-kintoa.Yhteistäerimuodoilleon,ettähakijoillaontyökokemustajayleensämyösikäätuntuvastienemmänkuinnuortenkoulutukseenosallistuvilla.Aloittajienmediaani-ikäonnoin35vuotta.

Tutkintoonjohtavaaikuiskoulutusonmäärällisestisuppeaa,hiukanyli100aloituspaikkaakum-massakin korkeakoulussa, mutta hyvin suunnattu työmarkkinoiden pulmakohtiin. Ylempäänamk-tutkintoonotettiinTAMKissa80jaPIRAMKissa55opiskelijaa.

Kunaikuiskoulutustapahtuutyönohessa,onkoulutuksenmaantieteelliselläläheisyydelläerittäinsuuri merkitys. Koulutusta ei voi keskittää valtakunnassa eikä mikään pidä varmemmin yllä toi-mipisteiden runsautta maakunnassa.

Opettajakunta

Tamperelaisissaammattikorkeakouluissaonyhteensänoin400päätoimistaopettajaa(PIRAMK-issa177jaTAMKissa227).Yliopettajiaonheistärunsas10%jalehtoreitayli60%.TAMKinpäätoimistenopettajien jatkokoulutustasoonkorkea: tohtoreitaon7% ja lisensiaatteja14%.Ylemmänkorkeakoulututkinnonsuorittaneitaon67%.PIRAMKinkoulutustasoonsamaaluok-

13

kaa,yliopistonjatkotutkintojaonhiukanvähemmän,muttatoisaaltavähemmänmyösopettajiavailla ylempää korkeakoulututkintoa. Ylemmän tutkinnon puuttuminen on tavallisempaa kulttuu-ri-sekämatkailu-,ravitsemis-jatalousalalla.

JulkaiseminenonPIRAMKissakiitettävänrunsasta.TAMKinosaltaarviointiahaittaase,etteiAMKOTAlaskekongressipapereita, jotkaovat tekniikanalankeskeisin julkaisumuoto.Tietoasiitä,kuinkamoniosallistuujulkaisutoimintaan,eitilastoistasaa.Mielestäniammattikorkeakou-lunkannaltaontärkeämpää,ettämonetjulkaisevatkuinettäjotkutjulkaisevatpaljon.Julkaise-minenmerkitseeosallistumistasiihenvaikuttamistyöhön,jotaammattikorkeakoulultaodotetaan:opettajalla on sanottavaa.

Koulutuksen laatu

Laadunvarmistus eiSuomessakeskity laadunulkopuoliseen arviointiin, vaan siihen, että kor-keakoulunkäytännöttoimintansalaadunseuraamisessaovatkunnossa.PIRAMKauditoitiinam-mattikorkeakouluistaensimmäisenäSuomessa2005 jaTAMKinauditointion tulossasyksyllä2008.

Pirkanmaalaisetammattikorkeakouluteivätoleerityisestimenestyneetkoulutuksenlaatuyksikkö-statuksensaavuttamisessa.VainPIRAMKinfysioterapiaonnimettyvaltakunnalliseksilaatuyksi-köksivuonna2000.Laatuyksikkökilpailujenmerkitystäkaventaase,ettähakeminenontyölästä,palkinnotkohtuuttomanpieniä,valikoinnissavoiollaoutojakriteerejä(yhdelläkierroksellaeialuevaikuttavuudesta voitu palkita kasvukeskusten ammattikorkeakouluja) ja lopulta arvioinnin kohteenavainnäytötpaperilla.

Tuottavuus

PIRAMKon toiminuterittäinpieninkustannuksin,muttakunkoulutusalarakennettaonviimevuosinamuutettuliiketaloudestasosiaali- jaterveysalansuuntaan,sekätulotettäkustannuksetovatkasvaneet.PIRAMKissamuutamakoulutusalaalittaavaltakunnallisetkeskiarvotkoulutuk-senhinnassajakaksiylittääne,kuntaasTAMKinkaikkikoulutusalatylittävätlaskelmanmukaankeskiarvohinnat.Keskiarvohinnatovattärkeitä,koskaneovatammattikorkeakoulujärjestelmässärahoituksen perusta.

Korkeakoulujen välinen ero tuotantokustannuksissa on otettava huomioon korkeakouluja yhdis-tettäessä.Korkeahintavoikertoakorkeastalaadusta,muttamyösorganisointitavanongelmista(korkeat tilakustannukset, niukat opiskelijamäärät, puuttuva toiminnallinen synergia). Matalahintapuolestaanvoiviitataulkoiseentukeen,strategisiinvalintoihintaihyvinorganisoituuntoi-mintaan,muttavoiollamyösmerkkihenkilöstöresurssienriittämättömyydestä.PIRAMKinkoh-dallaliiketaloudenalankoulutusIkaalisissaonesimerkkisiitä,ettälaadukastatoimintaavoidaanharjoittaamyöspieninkustannuksin.

SekäPIRAMKissaettäTAMKissaonseurattukoulutusalojentuottavuuttajatehtyyhtäällästra-tegisiapanostuksia(musiikki),toisaallasäästöjä(tekstiilitekniikka).

14

Toimipisteet

TAMKtoimiikokonaanTampereellakahdessatoimipisteessä,sensijaanPIRAMKillaontoimin-taaneljässäkunnassa.PääosaPIRAMKinopiskelijoista(73%)opiskeleeTampereellakolmessaeri toimipisteessä.Ikaalisissaonliiketalouden,matkailunja tietojenkäsittelynopiskelijoita(14%kokonaisuudesta),Virroillaviestinnänjaliiketaloudenopiskelijoita(8%)jaMäntässäliiketa-loudenjatietojenkäsittelynopiskelijoita(5%).VirroillaonliiketaloudensisäänottolopetettujaMäntässätietojenkäsittelynlopetettu,muttaterveysalaaloitettu.

Alueellinen vaikuttaminen

Koulutustehtävän hyvä toteuttaminen on paras mahdollinen keino vaikuttaa alueelliseen kehi-tykseen.Hyväntoteuttamisenketjulähteetyövoimatarpeidenarvioinnistajaniihinvastaamises-takorkeakouluopetuksellemahdollisellajarationaalisellatavalla.Joskoulutustaonvähemmänkuinkoulutettuihinkohdistuvaakysyntää,jääalueenresurssejahyödyntämättä,kuntaaskohtuut-tomanlaajakoulutustuottaaalueellerakenteellistatyöttömyyttä.Koulutuksenkeinovalikoimaonvarsinkinaikuiskoulutuksenosaltalaaja,ehkäliiankinmonimuotoinen.Onnistuminenedellyttäätiivistävuorovaikutustatyöelämän,yritystenjaalueidenkanssa.Vähitellenmyösjoammattikor-keakoulunkäyneenväestöntäydennyskoulutustarpeetkasvavat.

Ammattikorkeakoulujen periaatteellinen kiinnittäminen työelämän tarpeisiin on luonnollisestijohtanuttyönantajienkritiikkiinsiitä,etteiesiintyviintarpeisiinolevastattu.Onkuitenkinselvää,etteimikäänkoulutusvoiollapätevävastausyksittäistentyöpaikkojenajankohtaisiintarpeisiin.Tutkintokoulutus voi tuottaa vain yleisvalmiuksia, jotka auttavat opiskelijaa kehittämään työ-paikallatarvittaviaerityisvalmiuksia.Haastatteluissatuliesiinmyösvanhastaantuttukeskustelusiitä,ettäaiempaanopistokoulutukseenverrattunakoulutustaonvietyliianteoreettiseensuun-taan, jolloinammattikoulun jaammattikorkeakoulunväliinonsyntynyt tyhjiö. Jälkimmäisistävalmistuneidenperehdyttäminenammattiinon jäänyt työpaikanvastuulle.Toisaalta tulimyöstunnustustasiitä,ettäkoulutusonreagoinutkritiikkiinjaodotustentäyttäminenparantunut.

YmpäristönodotustentäyttämisestähyväesimerkkionrakennusmestarikoulutuksenaloittaminenTAMKissa. Hyvinvointiteknologian (terveydenhoito ja ikääntyneiden palvelut) koulutus yhdes-sä yliopistojen kanssa tai terveyshallintoon erikoistunut tietojenkäsittely taas ovat esimerkkejä toiminnoista, joihin kohdistuva kysyntä ei ole vielä välttämättä voimakasta, vaan eteneminenperustuustrategiseenanalyysiin.MyösT&K-palveluontärkeäalueellisenvaikuttamisenkeinotuodessaan tietoa työelämässävaadittavanosaamisenmuutoksista ja luodessaanpitkäjänteisiäyhteyksiätyöpaikoille.

Koulutustarpeidenseurantaonkeskeinenosaammattikorkeakouluntehtävää.PIRAMKonosta-nutTE-keskuksestayksilökohtaiset tiedotvalmistuneiden työllistymisestä.Terveysalalla, jossakoulutussuuntautuupitkältijulkisellesektorillejapätevyysvaatimuksetovattärkeässäasemassa,käydääntiivistävuoropuheluakeskeistentyönantajienjakorkeakoulunvälillä.Piententyönan-tajientyövoimatarpeenseuraaminenonhankalaa,muttaniihinonpyrittyvastaamaantyönanta-jakyselyjen sekä opetussuunnitelmien kommentointitilaisuuksien avulla. Tärkeitä kosketuspin-tojasyntyyharjoittelussa,aikuiskoulutuksenerimuodoissasekämaakuntakorkeakoulunkautta.TAMKonseurannuttyövoimatarpeitakoulutusala-taiklusterikohtaistenneuvottelukuntienkaut-ta.Alueellisenvaikuttamisenkannaltaonolennaista, ettäkoulutus tunnistaamyösTampereenseudun ulkopuolella esiintyviä osaamistarpeita.

15

Maakunnan kannalta tamperelaiset ammattikorkeakoulut luovat muuttovoittoa. Pirkanmaalletyöllistyisuurempiosaopiskelijoistakuinalueeltarekrytoitiin.TAMKinkohdallatämämuutto-voittoolivuonna200517%valmistuneistajaPIRAMKinosalla10%(Yhteistyötäjasynergiaa2008).

Maakuntakorkeakoulu on uusi toimintamuoto, jonka avulla tamperelaiset neljä korkeakouluayhdessätoteuttavatkoulutus-,tutkimus-jakehitystoimintaansaPirkanmaanseutukunnissajasa-mallatukevatniideninnovaatiotoimintaa.VetovastuuonannettuPIRAMKille,jonkahallituspe-rustivuonna2007toimintaakoordinoivienyliopettajientoimetIkaalisiin,MänttäänjaVirroille.Seutukunnat osallistuvat tämän toiminnan rahoittamiseen.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

T&K-toimintaan sisältyy kaksi toiminta-ajatusta. Yhtäältä on kysymys korkeakoulun oman kou-lutuksenrelevanssinkasvattamisestasekäpedagogiikanelävöittämisestätoiminnanavulla.Opin-näytteidentoteuttaminenkehittämisprojekteinasekäopettajienomatutkimustyökuuluvattähänjoukkoon(Hyrkkänen2007).ToisaaltaT&K-toimintaonpalvelua,jotakorkeakoulutuottaaym-päristölleen,useintehtäväänerikoistuneidenammattilaistenvoimin.Opettajienonuseinvaikeaasovittaa omat aikataulunsa näiden palveluhankkeiden vaatimuksiin (Lyytinen & Marttila 2008). Kaupungissa,jossaonkaksisuurehkoayliopistoajatoinenniistävieläpäteknillinen,onselvää,ettäpalvelufunktiojääammattikorkeakouluillapienemmäksikuinsellaisellaalueella,jossaam-mattikorkeakoulu on yksin vastuussa maakunnallisesta T&K-toiminnasta.

TAMKilla on pitkä historia T&K-toiminnan parissa ja molempien korkeakoulujen osalta toiminta onkasvussa.HenkilötyövuosiakerääntyiTAMKissa35jaPIRAMKissa27vuonna2006(Yh-teistyötä jasynergiaa2008).Kansallisestivertailtuna toimintaonsuhteellisenpientä,muttaseperustuu valittuun toimintastrategiaan. Ammattikorkeakoulut ovat katsoneet järkeväksi toimia T&K-palvelujenosaltayliopistojenkanssayhteistyössä;esimerkiksiTEKES-hankkeettoteute-taanläheskaikkiyliopistojenkanssayhteistyönä.Koulutustehtävässätaaseipyritäliikevaihdonmaksimointiin,vaansenkeskeinentehtäväontukeaopiskeluprosessiatyöelämänkanssasuunni-telluissatavoitteellisissakehittämishankkeissa.KaikkeenopiskeluunT&Keiliity,koskatoimintaonkeskitettysektoreille,joillaosaaminenonvahvaa.PIRAMKinkulttuurialaerottuuedukseenopintopisteiden tuottamisessa T&K-toiminnan kautta.

T&K-toimintaaharjoitetaanmyöspuhtaastiulkopuolisellarahalla.Kokonaisuudessaantoimintasisältää huomattavan omarahoitusosuuden eikä tuota voittoa. Esimerkiksi TAMKin T&K-toimin-nanpäärahoittajatovatEU28%jaOPM16%(useinlääni),omaosuuson25%.

Opintojen jatkaminen

Ammattikorkeakoulujenylempiintutkintoihinrekrytoidaanvuonna2008yhteensä135opiskeli-jaa.Lukuviittaasiihen,etteivätylemmättutkinnotolevieläsellainenpääasiallinenkoulutuksenjatkamisväylä,joksiopetusministeriöodottaasenmuuttuvan.Kunmääräonsidoksissaammatti-korkeakoulujenjaministeriönsopimuksiin,onministeriöllämahdollisuustäyttäätulevaisuudes-sa omat odotuksensa.

Tampereenyliopistoonkirjoittautuivuonna2006päävalintojenyhteensä79ammattikorkeakou-lututkinnonsuorittanutta ja146sellaista, jotkaolivatopiskelleetedeltävänäsyksynäammatti-

16

korkeakoulussa(TAMKissa40jaPIRAMKissa26).Lukujenpohjallauskaltaasanoa,ettäTam-pereenyliopistossanoin15%aloittajista(N=1455)tuleeammattikorkeakoulusta.TAMKistajaPIRAMKistatulleethakijatmenestyivätpääsykokeissahyvin(Jussila&Ahrio2007).Koulutus-järjestelmänkokonaistoimivuudenkannaltaeioleyhdentekevää,mitenyliopistoottaahuomioonammattikorkeakouluopinnot, mutta ei myöskään, miten ammattikorkeakoulu ottaa huomioonmyöhempienyliopisto-opintojenmahdollisuuden.Tietyilläaloillaolisimahdollistatehdäyliopis-tostajatko-opintoväylä,ilmanettäammattikorkeakoulututkintojenluonnemuuttuisi.

Erialojenvälilläonnykyäänselittämätöntäerilaisuuttasiinä,mitenammattikorkeakouluopinnotluetaanopiskelijallehyväksiyliopistossa.Tekniikanalallahyväksilukeminenonlaajaa,hoitotie-teenalallakohtalaista,sosiaalityössäsuppeampaajakauppatieteissälähesolematonta.Yhtäälläedellytetään,ettäkaikkienonsuoritettavasamatkurssit,kuntaastoisaallakysytään,onkoopiske-lija oppinut oppimaan ja ajattelemaan itse sekä miten hän pystyy toimimaan tällä nimenomaisella alalla.Professionaalisetintressiteivätselitäeroja–onvaikeanähdäettädiplomi-insinöörienjaekonomienintressitolisivatniinerilaiset,ettäneselittäisiväterotyliopistojensuhtautumisessaammattikorkeakouluinsinööreihinjatradenomeihin.

Virtuaaliammattikorkeakoulu

Virtuaalikorkeakoulutperustettiinsuurintoivein,muttaniitäonarvosteltutulostenvähäisyydestä.Opintopisteitäonkinsyntynytvähänmm.siksiettäopetuksentuottaminenonsuhteellisenkallistaja vaativaa.Opettajien on perehdyttävä aineistojen ohellamyös teknologiaan.Oppimateriaalieiolehäiriövapaatajavanhentuusiinämissäkirjallinenkin.Toisaaltaodotuksetolivatalkuvai-heessa aivan ylimitoitettuja. Virtuaaliammattikorkeakoulu ei ole täysimittaisia tutkintoja tuottava instituutio,vaanseonennenmuutavauhdittanutverkko-opetuksentoteuttamista,lisännytvarsin-kin aikuisille tärkeän etäopiskelun mahdollisuuksia sekä tukenut opintojen monimuotoistamista. Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii resursseja jamotivaatiota,mutta jos niitä on, syntyytärkeä ulottuvuus hyvään ammattikorkeakoulutoimintaan.

TAMKkäyttääpalveluasuhteellisenrunsaastieikäihme,koskatoiminnankeskusonomassakor-keakoulussa.PIRAMKinopintopisteistätuleevirtuaaliammattikorkeakoulustahiukankeskitasoapienempi osuus.

Tukipalvelut

AnnettujennumeroidenvalossatukipalvelujenhenkilöstöonTAMKissaselvästiPIRAMKiasuu-rempi.Erojohtuupääosinsiitäopetuksentukitoiminnanhenkilöstöstä(laboratorioinsinöörit,ja-mestarit), jotatekniikanopetusedellyttää.Myöshenkilöstö-jataloushallinnonyhteenlaskettumääräonTAMKissasuurempi,vaikkaTAMKkäyttäämyöskaupunginpalveluja.PIRAMKpuo-lestaansuuntaaenemmänresurssejakirjasto-jatietopalveluhenkilöstöön,mikäjohtuutoimipis-teidenrunsaudesta(PIRAMKilla7toimipistettä,TAMKilla2).Osinhenkilöstölaskentatuottaamyösnäennäisiäeroja,jotkaliittyvätrajanvetoonopetuksenjatukipalvelujenkeskentaipalve-lujen ostamiseen tai myyntiin. Aidot erot taas liittyvät tavoiteltuun palvelutasoon ja muihin stra-tegisiin valintoihin. TAMK ylläpitää uudempaa laitekantaa ja TAMKissa esitetyn arvion mukaan seonsähköisessäasioinnissaedellänaapuriaan.

17

Hallintomalli

Sisäisen hallinnon malli on kummassakin korkeakoulussa varsin keskitetty. Etenkin talous- ja henkilöstöhallinnonvaativuusonyleisestijohtanutsiihen,etteipitkälledesentralisoiduillahal-lintomalleillaselviydytä ilmanmoninkertaista työtä.Keskittäminen turvaaerikoistuneenosaa-misen,varahenkilöidenlöytymisen,kyvyntehdäpäätöksiäkerrallaoikeinsekämahdollisuudenselviytyäpienemmällähenkilökunnalla(vrt.Hallinnostahallintaan2005).Opetuksentukipalve-lutonkuitenkinjärjestettäväsinne,missäopetustapahtuu.

Valtion näkemykset muutostarpeista

Koulutustason nostaminen ja aloituspaikkojen supistaminen

Suomalaistenyleinenkoulutustasoonmatala,vaikkayleisestimuutaluullaan.Mitattaessatyö-voimankoulutukseenosallistumista25–64-vuotiaidenikäryhmänsaamankoulutuksenpituudenperusteellaSuomisijoittuivuonna200430OECD-maanjoukossasijalle23.Korkea-asteenkou-lutuksensuorittaneenväestönosaltaSuomiolisijalla15.

Koulutustasoapyritäänkinnostamaannuoremmissaikäluokissa.Tavoitteenaon,ettäperusasteenjälkeisentutkinnonsuorittaneidenosuus25–34-vuotiaistanousee92,5prosenttiinvuonna2015.Korkea-asteenosalta tavoitteenaon,että38,5prosenttia25–34-vuotiaistaolisisuorittanutam-mattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnonvuonna2015.Vuoteen2020mennessä tavoiteon42prosenttia.Edelleentavoitellaan,ettävuositasollatulisivähintään60prosentintyöikäisestäai-kuisväestöstäosallistuakoulutukseenjaettäosallistumispohjantulisikattaaparemminnytali-edustetutryhmät(OPM2007a).

Opetushallitusonlaatinutennakointilaskelmiavuosien2007–2012koulutuksenjatutkimuksenkehittämissuunnitelmanvalmisteluavarten.Lähtökohtanaonollutikäluokkakehitykseen(16–21-vuotiaat)sovitettutyöelämänkysynnästälähteväkoulutustarve.Laskelmatuottitietopohjaa,jotaopetusministeriöhyödynsivalmistelussajapoliittinenpäättäjämäärittikehittämissuunnitelmantavoitteet.Nemerkitsivätsitä,ettäkorkeakoulujenyhteenlaskettualoittajatavoitevähenisivuo-desta 2006 vuoteen 2012 noin 6 prosenttia (Matti Kimarin viesti opetushallituksesta).

Koulutustason jatkuvan nostamisen ohella on valtion tavoitteena ollut jo pitkään tehokkuuden lisääminen: ”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulos- ja tavoiteneuvotteluissa korkeakoulu-jentoimintaatarkastellaankäyttäenkriteereinämm.vetovoimaisuutta,läpäisyä,tutkintoaikoja,tieteellistäjulkaisutoimintaa,resurssientehokastakäyttöäjatutkinnonsuorittaneidentyöllisty-mistäsekäelinikäisenoppimisentoteutumista”(OPM2008a).

Valtion näkemys aloituspaikkojen vähentämisen suotavuudesta nojaa pitkälti oletukseen, ettäkaikkien kouluasteiden läpäisyä kyetään parantamaan ja keskeyttämistä vähentämään. Näin tur-vattaisiinse,ettäpienenevistäikäluokistahuolimattakorkeakoulututkinnonsuorittaneidenmääränousisijaväestönkoulutustasoparanisi.Lisäksiaikomuksenaonlisätäulkomaalaistenmäärää.Uskokeskeyttämisenvähenemiseenonniinvahva,ettävaltioonjoryhtynytsuhteellisestisupis-tamaansisäänottoja,vaikkahakijaikäluokattulevatlakipisteeseensävastavuonna2011.

18

Valtioperustaaodotuksensakeskeyttämisenvähentämisestäsille,ettähenkilökuntakehittääoh-jausta,tiedotusta,neuvontaasekähenkilökohtaistaaopiskeluajaopiskelijatsaavatlisääopintotu-kea.Näinseuskootapahtuvan,samallakuntuottavuusohjelmasupistaahenkilökuntaajajulkis-talous on ennusteiden mukaan aiempaa tiukemmalla.

Valtio asettaa tavoitteeksimyös vähentää epätarkoituksenmukaistamoninkertaista koulutusta.Tällä hetkellä ammattikorkeakoulun tutkinnon aloittavista on jo taustallaan samantasoinen tai korkeamman asteinen tutkinto nuorten koulutuksessa kahdella ja aikuisten koulutuksessa yh-deksälläprosentilla.Kunammattikorkeakoulujenhistoriapitenee,osuudetkasvanevat.Monin-kertaistakoulutustaeikuitenkaansäädöksinnykyisestärajoitetajaammatinvaihtoontähtäävääkoulutustatarjotaanriittävästi,ilmoittaaopetusministeriö(OPM2007a).Keinojamoninkertaisenkoulutuksen vähentämiseen ei siis valtiolla ole.

Läpäisyasteennostaminenonollutpitkäaikainenhaave,muttasiihenpääseminenedellyttäisira-joituksiamoninkertaisessakoulutuksessa,joitavaltioeihaluaasettaa,jakasvaviataloudellisiapanostuksiakorkeakouluihin,mitävaltioeinäytäpystyväntekemään.Tosiasiassakeskeyttämineneioleammattikorkeakoulujärjestelmässävähentynyt,vaanlisääntynytvuodesta2002tasaisestijasuhteellisenpaljon(7,8%–9,8%)(AMKOTA).Niinpäenvoipitääuskottavanasitävaltionunelmaa,että tutkintojenmääräkasvaisi,vaikkaaloituspaikkojakarsitaan.Todennäköisempääon,ettätutkintojenmääräeikasva,muttakarsintakorkeakouluihinkovenee.

Korkeakoulurakenteen uudistaminen

Opetusministeriön keskeinen tavoite on tiivistää korkeakouluverkkoa nykyistä vahvempien jalaadukkaampienkorkeakouluyksiköidenkehittämiseksi.Uudistuksentavoitteitaovat: • alueellisestivahvemmanjavaikuttavammankorkeakouluverkonsaavuttaminen • koulutuksenjatutkimuksenlaadunjavaikuttavuudenvahvistaminen • korkeakoulujenroolinvahvistamineninnovaatiojärjestelmässä • korkeakoulujenaikuiskoulutustehtävienja-rakenteidenselkiyttäminen • osaavantyövoimansaatavuudenturvaaminenjajoustavareagointikyky toimintaympäristössätapahtuviinmuutoksiin • osallistuminenkasvavillejakansainvälistyvillekoulutusmarkkinoille.

Kokopäiväopintoja suorittavan opiskelijamäärän (FTE) tulisi aleta jaksolla 105 000:sta 95000:een.Tällöinopiskelijoidenmääräopettajaakohtisupistuisi17,8:sta16:een.Tämätarkoittaa,ettävaikkavaltionerityisenätavoitteenaonopiskelija/opettaja-määräsuhteenparantaminen,eivaltioaiolisätäopettajamäärää,vaanhoitaatehtävänvähentämälläopiskelijamääriä.Tutkinnoteivättästäkuitenkaanvähenisijuurilainkaan,koskavaltioolettaaläpäisyprosentinolevanjaksonalussa70,3jalopussa76,0elinousevantuntuvasti.Tutkinnonsuorittaneidentyöllistymiseeneiliitetäsuuriakasvuodotuksia,ilmeisestikoskaluvutovatjokorkeatatasoa.

Ammattikorkeakoulujaon26janetoimivat68paikkakunnalla.Tavoitteenaon,ettämaassam-meonenintään18pääsääntöisestivähintään2500kokopäiväopiskelijanammattikorkeakouluavuonna2020jaettänetoimivataiempaaharvemmillapaikkakunnilla.Kasvukeskuksissa,joissatoimiiuseitaammattikorkeakouluja,ontarkoituksenmukaistamuodostaayksivahvaammattikor-keakoulu,jollaonaiempaaparemmatedellytykseterityisestikansainväliseentoimintaan.Tälläperusteellaopetusministeriökatsooperustelluksi rakentaaTampereen jaPirkanmaanammatti-korkeakouluistayksi7400opiskelijanammattikorkeakoulu.Yhdistymiseenedetäänuudistamal-laammattikorkeakoulujenylläpitorakennetta(OPM2008a).

19

Yhdistämisenohellaontarkoituspäätyänykyistäselkeämpäänprofiloitumiseen.Kunkinammat-tikorkeakoulunprofiilipainottuueritavallaopetuksen,työelämäkytkentöjenjaaluekehitystehtä-vänsuhteen(OPM2008a).Profiloitumisenjayhdistäminensamanaikaisuusmerkitseevoimakastakarsintaakoulutuksentarjonnassa.Karsintakriteerejätarkasteltaessanäyttääsiltä,ettäselviytyjiäolisivatisotjavetovoimaisetammattikorkeakoulut,jotkaantavatjoustavastirelevanttiajalaadu-kastakoulutusta,käyttäenresurssinsatehokkaasti(OPM2007a).Karsintaonkuitenkinainamyöspolitiikkaa ja voi johtaa toisenlaisiinkin lopputuloksiin.

Kunlähtökohtanaon,ettäkokomerkitseelaatua,joutuvatpienetkoulutusyksikötsuurennuslasinalle.Opetusministeriöhuomauttaa,ettäammattikorkeakouluissaonyli200alle40aloittajankou-lutusohjelmaa.Osaohjelmistatoteutetaanhajautettunauseallepaikkakunnalle.Pieniäohjelmiavoidaankuitenkinhyväksyävainerityistapauksissa(OPM2008.)

Nuorisokoulutuksesta aikuiskoulutukseen

Opetusministeriönnäkemysnuortenkoulutustehtävänsupistumisestaavaatilaaaikuiskoulutuksenlaajentamiselle.Senmerkitystäkorostavatsekätyöelämännopeatmuutoksetettävarttuneempienikäryhmien heikohko koulutustaso. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa koulutusjärjestel-määkehitetääntukemaannykyistäparemminosaamisenpäivittämistä,kehittämistäjauudelleensuuntaamista.Tunnistetaantyössäkäyvien,työttömienjamuutentyöelämänulkopuolellaolevienerityyppisettäydennyskoulutustarpeetjakehitetääntarjontaavastaavasti(OPM2008a).

Erityisestiedistetääntyönohessatapahtuvaaoppimistajapätevöitymistä.Ammattitutkintojärjes-telmää kehitetään, avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa sekä täydennyskoulutusmahdolli-suuksialaajennetaan,selvittäensamallaoppisopimustyyppisenkoulutuksenkäyttömahdollisuuk-sia(OPM2008a).

Erilaisten opiskelijoiden tavoittaminen

Opetusministeriöhaluaaohjelmassaanedistääsukupuoltenvälisentasa-arvontoteutumistakou-lutuksessa.Tavoitteena on naisten jamiesten koulutustasoerojen pienentäminen ja työelämänsegregaationvähentäminentyttöjenjapoikienopiskeluvalintoihinvaikuttamalla.Erilaistenoppi-joiden,erivammaisryhmienjakielellisestijakulttuurisestieritaustaistenopiskelijoidenmahdol-lisuuksiakoulutukseenparannetaantukemallaesteetöntäopiskelua(OPM2007a).

TAMKonSuomenmiesvaltaisinammattikorkeakoulu,PIRAMKDiakonia-ammattikorkeakou-lun jälkeen naisvaltaisin. Taustana ovat pitkälti stereotyyppiset sukupuolittuneet opiskeluvalin-nat,joihinkorkeakoulutvoivatvaikuttaavainrajallisesti.

Joustavuutta ja ahtautta

”Ammatillisesti suuntautuneen peruskoulutuksen toisella tai korkea-asteella tuleekin perusam-mattitaidon lisäksi tarjotaopiskelijalleniin laajaosaaminen,ettäsemahdollistaa työskentelynvaihtelevissatyötehtävissä,onsiirrettävissätyöpaikastatoiseen,jaettäsetarjoaapohjanopiske-lullemyöhemmälläiällä.Vastaavastiaikuiskoulutuksentuleejoustavastitarjotaopiskelumahdol-

20

lisuuksiatyöelämässäolevienosaamistasonnostoonsekämuutostilanteisiintoimenkuvanmuut-tuessajamahdollisuuksiaalanjaammatinvaihtoon.”(OPM2007a).

Joustavuusvaatimustaeiolehelppoa toteuttaa, silläkoulutussuunnittelukoetaankummassakinammattikorkeakoulussa kahlehdituksi. Yleisopinnot ovat vähentyneet ja joko valtio (erityisesti terveysala) tai professiot pitävät opettajien tuellahuolta spesifien ammatillistenoppisisältöjenlaajentamisesta.Hämmentääonkin,ettävaltioonestänyterikoulutusalojayhdistävienkoulu-tusohjelmien toteuttamista, siitä on tamperelaisilla ammattikorkeakouluilla omat kokemuk-sensa (sosiaali- ja terveysalan yhteistyönä toteutetun kuntoutusalan koulutuksen lopettaminen PIRAMKista,TAMKissa liiketalouden javiestinnänalojayhdistävänverkkomediankoulutus-ohjelman lopettaminen). Valtion ohjausjärjestelmä ei edelleenkään taivu hyväksymään kahden koulutusalan yhteistä ohjelmaa.

Vapaastivalittavienopintojenmääräonammattikorkeakouluissaerittäinniukka,mikätuskinvas-taaodotuksiakorkeakouluopiskelunyksilöllisestäluonteestaeikäainakaanvallitseviakäsityksiätyömarkkinoillavaaditustajoustavuudestataityöpaikallatapahtuvanoppimisentärkeydestä.

Yhdistäminenavaisimahdollisuudenjatkaasuuremmassamittakaavassajotehtyätyötäkoulu-tusalojen sisältämien kulttuurirajoitteiden lieventämiseksi. Molemmat ammattikorkeakoulut ovat luoneetkoulutushallinnon,jonkatarkoituksenaonvähentääkoulutuksenalallamilteiluonnon-voimanaesiintyvääkoulu-jaosastokeskeisyyttä.Onsyytäodottaa,ettäopetusministeriökintu-kee laajapohjaisen osaamisen tuottamista.

Tilanteen määrittelyäValtionodotuksetnuortenkoulutuksenaloituspaikkojenvähentämisestäeivätjuurikohdistuPir-kanmaalle.Yhtäältätämäarvioperustuualueentunnetustivoimakkaaseenkehitykseen,toisaal-tasiihen,ettäaloituspaikkojaonalueellasuhteellisestivähän, jaepäilemättämyössiihen,ettäpientenjaheikkojentoimipisteidenkarsintaonjovietysisäisessäkehitystyössäpidemmällekuinmaassayleensä.Alueenkehityksenesteeksiovatmuodostumassatyövoimapulajakansainvälis-tymisenkeskeneräisyys.Ratkaisuksimolempiinsopiiulkomaisentyövoimanaktiivinenhankintaja siinä ammattikorkeakoulu on strategisesti erinomaisessa roolissa.

Ammattikorkeakoulujen kehittäminen tapahtuu Tampereella ympäristössä, jossa toimii kak-si yliopistoa, joistamolemmatovat tuntuvasti suurempiakuin ammattikorkeakoulutyhteensä.Yliopistojen läsnäolo rajoittaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja aikuiskoulutuksen laajentamisessa, mutta myös avaa mahdollisuuksiasyventämisen suuntaan.Korkeakoulujen yhteistyö (UNIPOLI)merkitsee niille kaikille suurtamahdollisuutta,muttasamallavaatii jokaiseltaomanpaikanjayhteistyösuhteidensovittamistakokonaisuuteen.Ammattikorkeakoulujenonnistunutyhdistäminenhelpottaaratkaisuja,jotkava-pauttavat resursseja uusiin koulutusavauksiin sekä laadun nostamiseen.

Tampereenammattikorkeakoulujenyhdistämisessäeiolemahdollistasamalla lisätäprofiloitu-mista,vaansemerkitseekahdenvahvastiprofiloituneenkorkeakoulunprofiilienyhdistymistäjaentistämonialaisemmanammattikorkeakoulunsyntymistä.Tuskinkukaanvoiodottaa,ettäSuo-mentoiseksisuurimmassaväestökeskittymässäolisiammattikorkeakoulu,jokaeitoimisikaikillapääaloilla.Perustehtävätliiketalouden,sosiaali-jaterveysalansekätekniikankoulutuksessaonyksinkertaisestipakkohoitaa;kulttuuripuolellavoidaanprofiloituapidemmälle.

21

JoskaksihyvinmenestyvääammattikorkeakouluayhdistetäänniinedullisessaympäristössäkuinTampereella,eitavoitteenavoiollamuukuinkoulutustehtävässäänSuomenparasammattikor-keakoulu.

Haastattelujen suorittaminen ja muu aineisto

Kohdennetuissa ryhmähaastatteluissa olen pyrkinyt selvittämään korkeakoulujen hallituksen,ammattijohdon,koulutusyksiköidenjatukipalveluidenjohtavienhenkilöiden,opiskelijoiden,si-jaintikuntien johdon ja muiden sidosryhmien käsityksiä yhdistämisen suotavuudesta ja edellytyk-sistä. Molemmat ammattikorkeakoulut ovat toimittaneet kiitettävästi aineistoa kaiken aineiston mitä olen pyytänyt ja pyytämättäkin.

Yhdistämisen hyödyt ja haitat

Pirkanmaalleperustettiinaikanaankaksiammattikorkeakouluavaltiontahdosta.Valtioeihalun-nut pieniä, yksialaisia korkeakouluja,mutta eimyöskään yhtä yhteistä.Valtion näkemys kor-keakoulujen sopivastamäärästä onmuuttunut 2000-luvulle ja yksi lähtökohta yhdistämiskes-kustelulleonkinopetusministeriönjulkilausumanäkökanta(OPM2008a).Samaanaikaanmyöspirkanmaalaiset toimijat ovat alkaneet liputtaa yhdistämisen puolesta. Tämän ja muiden samaan kokonaisuuteen liittyvien selvitysten käynnistäminen kertoo Tampereen kaupungin aktivoitumi-sesta.RinnallakulkevatmyössuunnitelmatamperelaistenammattikorkeakoulujenjaJyväskylänammattikorkeakoulunyhteistyörakenteestasekäyliopistoallianssinkehittäminentamperelaistenyliopistojenjaJyväskylänyliopistonyhteistoimintaavarten.

SelvitystyönitulokseneräänlainenrunkoonseuraavaluetteloPIRAMKinjaTAMKinyhdistä-misen eduista ja haitoista.

Yhdistämisen edut • tukipalvelujentuottavuus(työvoimapulanuhka) –opiskelijapalvelut –kirjastopalvelut –kansainvälinentoiminta • hallinnontuottavuus –päätöstenvähentäminen(myösosakeyhtiö-muoto) –tietojärjestelmienkustannukset –taloushallinnonkustannukset –hallintohenkilöstönosaaminen • kansainvälinentoiminta –rekrytointitarpeet –kieliopetus –kansainvälinenT&K-toiminta • rajapinnoillesyntyvätmahdollisuudet –monialaisenkorkeakoulunkykyvastatauusiinkysymyksiin(esim.ympäristö) –tekniikka/terveys/sosiaaliala/kulttuuri/liiketoiminta–välillesyntyymyösvähän hyödynnettyjärajapintoja –monialaisuudenetumaakuntakorkeakouluntoiminnassa –yliopistoyhteistyönhelpottuminen

22

–erialojenopiskelijoidentoimiminenyhdessä,liittymäpinnatetenkinprojekti-ja päättötöissä –vapaastivalittavatopinnot • koulutuksensynergia –päällekkäisyyksienhyödyntäminen –opetukseeninvestoiminen –tilojenyhteiskäyttö • suurempikoko –näkyvyysjaneuvotteluvoima,kamppailukasvustajaprofiileista –alueellinenvaikuttavuus,työelämäyhteydet –joustamisvaraympäristönmuuttuessa –isojenhankkeidenhallinnointijarahoitus(riskienhallinta) • TAMKinbrändi • yhteisenkampuksenmahdollisuudet

Yhdistämisen haitat • profiilienmenetys –kulttuuriensulautumisenvaikeus • muutosriskit –byrokratisoituminen,ohjattavuus • muutoskustannukset –tietotekniikka,tietojärjestelmät

Työssäontullutvastaankokojoukkooptimistisia,muttamyöspessimistisiäkommentteja.Myön-teisiin kuuluvat seuraavanlaiset: • synergiahaittojaeitästäyhdistämisestätule • menestystäeisynnyilmanettätäytyyuudistaa,luodajakarsia • syntyymahdollisuustehdäsujuvampihallinto,varsinkinTAMKiin • kulttuuritsulautuvat,kunluodaanuuttatoimintaarajapinnoille • hyötyjäsyntyy,kunhansaadaanaikaanyhteisiätilojajapedagoginenstrategia.

Kriittisiä kommentteja: • hankeeilähdekorkeakoulujensisältä,vaanulkopuolisistapaineista • mitähyötyäyhdistämisestäolisi,kunpäällekkäisyyttäonniinvähän? • onkomikäänrakenneratkaisutuottanutkoskaanparempiaammattilaisia? • tähänastistenyhdistämistensynergiahyötyjäeivielätyhjennetty,opiskelijateivätkäytä nykyistäkään kirjoa • byrokratiasaattaalisääntyä,TAMKinkallishallintotapavoilevitämyösPIRAMKIIN • kulttuurienyhteensovittaminenkestää;huoliinsinöörikulttuurinpainovoimasta • mitätoimipisteilleTampereenulkopuolellatapahtuisi? • kuunnellaankoprosessissaopiskelijoita,syntyyköopiskelullejaopiskelijakunnille haittoja? • sääliettäpitääjatkaavielätätäyhteensovittamista,mitäontehty10vuotta • voikokaikkiollavalmista2010alussa?

Luenkriittisiäkommenttejaniin,ettäneovatsamallatavallavarauksellisiakuinkaksiviimeistäoptimististakommenttia.Neviittaavatyhdistämisenriskeihin,josprosessiaeitoteutetataitavasti.Kritiikkieimitätöiniitäetuja,joitayhdistämisellävoidaansaavuttaa,jossetehdäänhyvin.Josylläpitäjät tekeväthyviäpäätöksiä jamuutosprosessia johdetaannäkemyksellä ja taidokkaasti,yhdistäminen kannattaa.

23

Mahdolliseen yhdistämiseen liittyvät muutosehdotukset

Koulutustehtävän painottaminen

Koulutustehtävänerinomainenhoitaminenonammattikorkeakoulujärjestelmänykköstehtäväjasamallasuurimahdollisuus,koskatutkimuseikilpailekoulutuksenkanssaniinkuinyliopisto-maailmassa.Menestystässätehtävässäluoammattikorkeakouluilletilaakeskittyäasioihin,joissaneovatkorvaamattomia.Työelämälähtöisyydenvoimakaspainottaminenmerkitseepuolestaansitä,etteivätammattikorkeakoulutolesamaasiakuinns.opetusyliopistot.

Nuorten koulutus

Koulutussuunnittelun keskeisimpiä tehtäviä ammattikoulusektorilla on suunnata koulutus niil-lealoille,joillatutkinnonsuorittaneillaonhyvätmahdollisuudettyöllistyä.Opetushallituksessalaadittuammattirakenne-ennustevuoteen2020korostaatyöllisyydenkasvuapalvelusektoreilla.Kasvavantyöllisyydenpääammattiryhmiäovatpalvelutyö,sosiaali-jaterveysalantyö,opetus-ja kasvatustyö, kulttuuri- ja tiedotustyö,muu johto- ja asiantuntijatyö sekä rakennusalan työ.Laskevan työllisyyden pääammattiryhmiä taas ovatmaa- jametsätaloustyö sekä toimistotyö.Vakiintuvantyöllisyydenammattiryhmiäovatteollisuudentyö,liikenne-jalogistiikkatyösekäturvallisuusalantyö(OPM2007a).

Tämätarkoittaa,ettätekniikanalallaonvarauduttavahuomattavastiaiempaaläheisempäänyh-teistyöhönpalvelualojenkanssa,varsinkinkunteollisuusitsessäänmuuttuupalveluliiketoimin-nansuuntaan.Toinensuuritrendion,ettäjulkispalvelujentuottamistavanmuuttuessaonliiketa-loudellisistataidoistahyötyälähesjokaammatissa.Kolmastrendionmonintavoinläpitunkevakansainvälistyminen,mikäeiedellytäainoastaankykyäkansainväliseenvuorovaikutukseenvaanmyössopeutumistaelämiseenkulttuureissa,joidenarvotjatoimintatavatpoikkeavatsyvästisuo-malaisista.5Kaikki edellämainittu heijastuu kulttuurialoihin, jotka eivät ole luonteeltaan työ-elämälähtöisiä:kulttuurialojenopinnoissaonpidettävähuolta siitä, että työllistämistä tukevaaosaamista on tarjolla.

Kaikkitämäyhdessätarkoittaasitä,ettäopetusministeriönonsyytäalkaaaidostitukeakoulutus-alojayhdistävientutkintojentuottamista.Toinenolennainenkommenttion,ettäkoulutustarpeenlaajuudenvuoksivoitaisiinesimerkiksiliiketaloudenperustaitojahyvintuottaamyösyliopistojenkanssa yhdessä.

Uusillekoulutusaloillelähtemineneiolehelppoatilanteessa, jossakoulutusjärjestelmääollaankeskittämässä. Näkemykseni mukaan kannattaa kuitenkin selvittää mahdollisuuksia turvallisuus-alankoulutuksenaloittamiseen,silläonvarmaaettäalalla tarvitaan tulevaisuudessaenemmänkorkeakoulututkinnonsuorittanuttatyövoimaa.OnkomahdollisuuksiayhteistyöhönTampereellasijaitsevanPoliisiammattikorkeakoulunkanssa?

Opetusministeriöedellyttää,ettäkoulutusohjelmatjärjestetäänniin,ettäsisäänottojentavoiteko-koonpääsääntöisestivähintään40opiskelijaa.Korkeakoulujenvälisistä työnjaoistasopimalla

5 Tarvitaan valmennusta ja tukea kansainvälisiin tehtäviin, jotta asiantuntijat ja heidän läheisensä selviytyvät niistä myös ihmisinä ilman perhe- tai henkilökohtaisia tragedioita.

24

koulutusvastuita järjestetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Pienillä aloilla voidaan toteuttaasisäänottoja vuorovuosina.Aloilla, jotka ovat korkeakoulun profiilin kannalta tai kansallisestimerkittäviä,voidaannäistämäärällisistätavoitteistaperustellustipoiketa(OPM2007a).

Ohjeentarkoituksenaonvähentääheikostitoimivia,erillisiäkoulutusohjelmia,muttatavoitteenaei voi olla koulutusinnovaatioiden ja erityisosaamisen kehittämisen vaikeuttaminen eikä kansain-välistymisen hidastaminen. Uusia ohjelmia ei aina voi kokeilla laajamittaisina ja vuorovuosina tapahtuvatsisäänototpuolestaanlisäävätvälivuosia.Pienetohjelmatovatperusteltuja,josniissäonvetovoimainenideajajostoimintaympäristötukeeniitäriittävänvoimakkaastimm.harjoitte-lussa ja T&K-toiminnassa.

Opetusministeriö vaatii koulutuksen läpäisyasteen nostamista nykyisestä keskimäärin noin 70%:stavähintään80%:iin.6 Tämä edellyttäisi tehokkaita toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi.Myösepätarkoituksenmukaista,pitkäkestoistamoninkertaistakoulutusta tuleevähentää.Ministeriötahtookuitenkinvarataammatillisenkoulutuksensuorittaneillemahdolli-suudenedetäkorkeakouluopintoihin,erityisestiammattikorkeakouluihin.

Vaatimuksetkeskeyttämisenvähentämisestäjääneväthyväätarkoittaviksitoiveiksi,vaikkami-nisteriölisäisikinkeskeyttämisenpainoarvoarahoitusmallissa.Korkeakoulujentoimintakeskeyt-tämisen vähentämiseksi edellyttäisi opetus- ja tukipalveluresursseja7,joitaministeriöeikuiten-kaanaiosuunnitelmiensamukaanlisätä.Työelämänimuaeikorkeakouluvoiestää.

Rajapinnoillemeneminenontärkeäämuttaeiainahelppoa:opettajatjaopiskelijatonmotivoi-tava ja työnantajille viestittävä uudesta rekrytointimahdollisuudesta.Rajapinnallamenestymi-senmahdollisuudestakertookuitenkinesimerkiksioikeustradenomikoulutus,mikäonollutyksikeino lisätäkiinnostusta liiketaloudenalanopintoihin.SamallaohjelmahyödyntääTampereenerityistäkoulutusprofiilia.

Haastattelussatulivastaanmyössellaineninnovaatio,ettäliiketaloudenopiskelussavoisikootaeri alojen opiskelijoista tiimejä tekemään projekteja ja oppia samalla toimintaa moniammatillis-tentiimienkanssa,joidenkanssamilteijokatyöpaikallajoutuuvarmastitekemisiin(Kankaala).

Opintojenohjauksessajaopiskelijoidenhenkilökohtaisissaopintosuunnitelmissakorostuuopis-kelijantyöuranhahmottuminenopintojenaikana.Tätätuetaankehittämälläharjoitteluasekäkyt-kemälläopinnäytetöitätyöelämäntarpeitapalveleviintutkimus-jakehitystyöhankkeisiin.

Lahjakkuusreservien tarkemmaksi käyttöön ottamiseksiministeriö tahtoo edistää sukupuoltenvälisen tasa-arvon toteutumista koulutuksessa. Tavoitteena on naisten ja miesten koulutustaso-erojenpienentäminenjatyöelämänsegregaationvähentäminentyttöjenjapoikienopiskeluvalin-toihinvaikuttamalla.Onkuitenkinvaikeaataistellamedianvahvistamiastereotyyppejävastaan.Tampereellakinontoteutettulukuisiaprojektejaeriaikoina,muttamarginaalisintuloksin.Sai-raanhoidossapoikiasaaensihoitoonjatekniikassatyttöjäympäristötekniikkaan,muttayleensänuorten valinnat ovat tavanmukaisia.

6 Lukuvuonna 2004–2005 ns. laskennallinen läpäisy oli lukiokoulutuksessa noin 89 prosenttia, ammatilli-sessa peruskoulutuksessa noin 70 prosenttia, ammattikorkeakouluissa noin 66 prosenttia ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa noin 63 prosenttia (OPM 2007a).7 Keskeyttämisen vähentämiseksi kehitetään opinto-ohjausta, koulutusta koskevaa tiedotusta ja neuvontaa, opiskelijavalintaa, opintotukea, opiskelun henkilökohtaistamista ja opintojen seurannan järjestelmiä, kodin ja koulun yhteistyötä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, sanoo ministeriö (OPM 2007a).

25

Ministeriöodottaa,ettäerilaistenoppijoiden,erivammaisryhmienjakielellisestijakulttuurises-tieritaustaistenopiskelijoidenmahdollisuuksiakoulutukseenparannetaantukemallaesteetöntäopiskelua.Päämääräonmainio,muttasiiheneipäästäilmanresursseja.

Aikuiskoulutus

Opetusministeriönhuomattavimpiareformejatälläsuunnittelukaudellaonammattikorkeakoulu-jen ohjauksen joustavuuden lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa tutkintotavoitteiden puit-teissa resurssien kohdentamisen vapaasti nuorten tai aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tämä tulee johtamaan aikuiskoulutuksen lisääntymisen ja nuorten koulutuksen supistumiseen.

Uudistuksellaonolennainenvaikutussiihenvahvastityöelämälähtöiseenkoulutukseenjotahar-joitetaan pienissä toimipaikoissa. Aikuiskoulutuksen kasvu lisää mahdollisuuksia pitää toiminto-jaylläkaikissatoimipisteissä.Muutostrendivahvistuu,jostyövoimapulavähentäänuortenha-keutumista koulutukseen.

Ministeriökaavaileemyös,ettäylemmistäammattikorkeakoulututkinnoistamuodostuupääasi-allinen jatkokoulutusväylä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Se tarkoittaisi ylempien tutkintojen opiskelijamäärien tuntuvaa lisäämistä.

Erikoistumisopinnotovattarkkaansuunnattuajamonestimyöstilattuakoulutustatyönantajientarpeisiinjaniidenlaajeneminentyöelämänvaatimustenmyötäonperusteltua.Täydennyskou-lutuskoostuuammattikorkeakouluissayleensä lyhyehköistä tapahtumista.Onperusteltua, ettätämäntyyppinen koulutus tapahtuu ulkoisella rahoituksella. Avoin ammattikorkeakoulu taas on luonteeltaanenemmänyksilölähtöinenkuinedelliset,jaantaamahdollisuudenopintoihinuseillakoulutusaloillatyöajanulkopuolella.Opinnotluetaanhyväksi,josopiskelijasiirtyysuorittamaantutkintoa. Avoin toiminta on mainio keino madaltaa kynnystä varsinaisten tutkinto-opintojen aloittamiseen. Esimerkiksi kieliopintojen osalta koulutuksen sisällötmenevät kuitenkin lähel-lekesäyliopistojenjakansalaisopistojenkenttää.Maakuntakorkeakouluonlupaavainnovaatio,joka luo tuntosarvet tuottamaan signaaleja maakunnan tarpeista. Lupaukseen sisältyy liikkuvuus: koulutustajaosaamistasinne,missäsitätarvitaan,silloinkunsitätarvitaan.Joslupauksettäytty-vät,infrastruktuurinylläpitokustannuksissavoidaansäästää.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusta aiotaan kehittää nykyistä kannustavammaksi siten, että ra-hoitus määräytyy nykyistä enemmän tutkintotavoitteiden ja suoritettujen tutkintojen sekä kou-lutuksenlaadunperusteella.Tämämerkitsee,ettäaloituspaikkojenperusteellatuleevähemmänrahaa, keskeyttäminen tulee korkeakoululle kalliimmaksi ja niiden on panostettava enemmäntutkintojenloppuunsaattamiseen.Jottatutkintojentasoeilaske,tuodaankoulutuksenlaatuentistävoimakkaamminkriteeristöön.Operaatiotaonkuitenkinvaikeatoteuttaaniinettävaltiotodellakontrolloisitutkintojentasoa.Seedellyttäisilopputöidenulkoistatarkastamistabrittitapaan.

Opetuksen laadun kehittämistyö

Koulutuksenlaadunsalaisuusonneljässäprosessissa.Onsaatavatoimimaan • opettajienrekrytointi, • opettajienmotivointi, • opiskelijoidenrekrytointija

26

• opiskelijoidenmotivointi.Tietystimyösopetusresurssejaonoltavariittävästi.

Opettajienrekrytointioliammattikorkeakoulujenalkuvaiheessahidasta,kuntehtävästäkiinnos-tuneillaeiollutvaadittuakoulutusta.NykyäänopetushenkilöstöäonTampereellayleensähyvintarjolla. Haastatteluissa tuli esiin vaikeus saada sivutoimisia opettajia hyvin palkatulla alalla sekä tietytrekrytointivaikeudetkauempanapäätoimipaikasta.Rekrytointivaikeuksienvoiodottaali-sääntyvän ja siksi korkeakoulujenkiinnostavuuskilpailukykyisinä työnantajinaonkinnoussutmyösopetusministeriönohjelmaan(OPM2008a).Ehkätässäonmyössyytäviitatateknillisenalankorkeakoulutuksen strategiaan, jossavaroitetaanettäomistajaohjauksessakuntien lyhyenaikavälin tavoitteet korostuvat helposti koulutuksen pitkäjänteisen laadun parantamisen kustan-nuksella(TekniikanAkateemistenLiitto2007).

Opettajienmotivoinnissaonpalkkausjärjestelmälläjaosaamisenylläpitämiselläsuurimerkitys.Nykyiset palkkausjärjestelmät palkitsevat hyvää henkilökohtaista suoriutumista vain niukasti.Palkan lisät perustuvat ennemminkin lisätöihin kuin parempaan työhön.Molemmat ammatti-korkeakouluttekevätrunsaastityötäopettajientaitojenylläpitämiseksi,ohjelmatovatperusteel-liset ja resurssit kunnossa. Pätevyyden ylläpito sisältyy henkilöstön kehittämissuunnitelmaan,sisäiseen tavoitesopimusprosessiin sekä kehityskeskusteluihin. Suunnitelmassa painottuu työ-elämäkytkentöjenylläpito,mikäonkin keskeinen asia ammattikorkeakoulunperustavoitteidenkannalta.Onvähemmänselvää,mitenammattikorkeakouluylläpitäämuitakuintyöelämäänjapedagogiikkaanliittyviävalmiuksia.Niilläkinonmerkitystä,silläantaahanammattikorkeakoulutieteen tuloksiin perustuvaa opetusta.

Opettajienosaaminenonkoulutuksenkivijalkajasenpäivittäminenonvälttämätöntä,joshalu-taanedetäkohtiammattikorkeakoulua,jonkaopetustunnustetaanmaanparhaaksi.Ammatillisenopettajakorkeakoulun hyödyntäminen on tässä olennainen resurssi. Uusi ammattikorkeakoulutarvitseeuudenpedagogisenstrategian.Ministeriökorostaaopetushenkilöstönjatko-jatäyden-nyskoulutuksenkohdentamistakoulutukseen,jokaluoosallistuviatyötapoja,erilaisiaoppimis-ympäristöjä(mm.verkko-opetustaitoja)sekävalmiuksiakohdataerilaisiaoppijoitamonikulttuu-ristuvassa yhteiskunnassa. Nämä tehtävät vaativat resursseja. Toteutuksessa on syytä pitää huolta siitä,etteiyksikäänopettajavoiväistäävelvollisuuttapitääylläammattitaitoaan.

Hyvien opiskelijoiden rekrytointi on ammattikorkeakoulun menestyksen kannalta avainasia. Tässä Tampere on maan paras resurssi. Kaupungin tunnustettu vetovoimaisuus heijastuu suo-raanopiskelijoidenhakeutumiseen.Tämäonylittämätönlähtökohtamaanparhaanammattikor-keakoulunrakentamiselle.Viihtyisäksikoettuympäristötukeemyösopiskelijoidenmotivointia,vaikka koulutuksen mielekkyys onkin siinä ratkaisevassa roolissa. Tutkinnon pitää olla opiskeli-jalletärkeä,harjoittelunkiinnostavaa,opetukseninspiroivaajaopiskelukulttuurinavarajaposi-tiivinen. Vapaasti valittavia opintojaksoja on syytä lisätä.

Asemakansallisessakoulutusjärjestelmässäonhelpompiosoittaa,josmyöslaatukilpailustatuleepalkintoja.Sitävartenvoitaisiinkehittääportaittainetenevähuippuyksiköidenkasvattamisjärjes-telmä,jostaesimerkiksiJyväskylänyliopistollaonerittäinhyvätkokemukset.

27

Toimipisteet

Opetusministeriömoittiikorkeakoulujamonistapienistäjakapea-alaisistaaluetoimipisteistä,joi-denyhteydetkorkeakoulukokonaisuuteenovatheikot(OPM2008a).Tämäkritiikkiosuupahem-minmoneenmuuhunammattikorkeakouluun,muttakoskeemyösPIRAMKia.

Pieniä toimipisteitäepäilläänmoninargumentein.Sanotaan,ettäsuuriin toimipisteisiinverrat-tunakoulutus tuleekalliimmaksi, että opettajia ja opiskelijoita onvaikeampi rekrytoida ja hehakeutuvatherkästimuuallejaettäkoulutuksenjaalueellisentyövoimatarpeenyhteysonuseinohut.Sanotaan,ettäainoamotiivitoimipisteenolemassaololleonpaikallinentaloudellinenintres-si.ToisaaltaMarkkulan(2006,93–98)tutkimuskertoo,ettäpientenyksiköidenopiskelijatovattyytyväisimpiäopiskelualaansa,opettajiinsajasaamaansaohjaukseen.

Josyksikkökokotakaisiloistavantuloksen,kaikkisuomalainenkoulutuspitäisikaijärjestääHel-singissä.Onkuitenkinvaikeaosoittaamitäänyleistälogiikkaa,silläeriasioillaonerilaisetalu-eelliset kontekstit.EsimerkiksiPIRAMKkertoo toimivansa pienissä toimipisteissä keskitasoamatalammin kustannuksin, koska niissä on edullisempi kustannusrakenne ennenmuuta infra-struktuurinosalta.Yhteystoisenasteenkoulutuksen,jotapäätoimipaikoillaeiole,mahdollistaatilojenkäytönjatukipalvelujentehokkaanhyödyntämisen.Suuressakeskuksessaonomatongel-mansa,kutenharjoittelupaikkojensaatavuusjaniihinliittyvätkustannukset.Vetovoimavoiylei-sestiottaenollakeskuksessasuurempi,muttatodellavetovoimaistaerityiskulttuuriaonhelpoin-ta rakentaapieneenyksikköön, jonkaopiskelijat kokevat yhteisöksi (Markkula 2006, 93–98).Pienuudenjaläheisyydenetujavoiliittyämyöstyönantajakontakteihin.Suurettyönantajatkes-kuksenulkopuolellavoivatkokeatuntuviarekrytointivaikeuksia,joskaikkikoulutusonyhdessäpäätoimipaikassa.

Pääongelmaonopiskelijoidenhakeutuminen.Jostutkinnonsuorittamiseenkykeneviäopiskeli-joitaeituleriittävästi,koulutusonpakkolopettaa.Ratkaisevassaasemassaonsiisvetovoimajasensaavuttaminenedellyttääpieniltäyksiköiltäenemmäninnovatiivistaponnistustakuinisoilta.Sensijaanheikonyksikönnojaaminenkunnantukeensyökansantaloudestajulkisiaresursseja,joitatarvittaisiinkipeämminmuualla.Huomattakoon,ettäympäristönkysyntäännähdenylisuurikoulutusyksikkötuottaaväistämättätyöllistymisvaikeuksia.

Sivutoimipisteidenerityinenmahdollisuusonaikuiskoulutuksessa.Työssäkäyvienaikuistenkou-lutuseivoitapahtuaetäällä,vaanseonjärjestettävätyössäkäyntialueidenpuitteissa.Onnistuneitaesimerkkejä on mm. Mäntästä ja Vammalasta. Varsin hyvä tiivistys sivutoimipisteiden problema-tiikastatuliPIRAMKinopiskelijakunnalta:Elinvoimaistaontuettava!

Kansainvälisyys

Opetusministeriöntavoitteenaon,ettäulkomailtatulevienosuuttakorkeakoulujenopiskelijoistajahenkilöstöstänostetaanedelleen.SamallatoteutetaantukitoimiaulkomaistenopiskelijoidenjatutkijoidensitouttamiseksiSuomeen(OPM2007a).Tähänastinäitäministeriöntavoitteitatuke-vaarahoitustaeiolejuuriollut,muttanytnäyttääpolitiikkaolevanmuuttumassa.

Korkeakoulujen kansainvälisen koulutuksen tavoitteena voi olla englanninkielisen koulutuksen tarjoaminen • suomalaisilleopiskelijoillekansainvälisiätehtäviävarten • kansainvälisilletyömarkkinoillesiirtyvilleulkomaisilleopiskelijoilleulkomaisella

28

rahoituksella • työorientoituneenmaahanmuutontukeminenkielellisestijoustavankoulutuksenavulla sekä • koulutuksentarjoaminenkehitysapuna.Jokainennäistätehtävistävaatiiomatlähtökohtansa.Ensimmäinentehtäväonhistoriallisestitut-tu,muttauuttaontoisenjakolmannentehtävänlaajeneminen.Neljännensuhteenkorkeakoulutodottavat optimistisina suomalaisen kehityspolitiikan muutosta.

Eläköityminenonniinnopeaa,ettäulkomaalaisilleonnyt tilaasuomalaisilla työmarkkinoilla.Josulkomaalaistenhalutaantodellatulevantyömarkkinoille,heidätonvalmennettavajaheilleon luotava edellytykset sopeutumiselle yhteiskuntaan. Tässä koulutus on ratkaisevassa asemas-sa.Ulkomaisiin opiskelijoihin kannattaa panostaa tosissaan. Samalla on syytä ymmärtää, ettämaahanmuutonnopealisäämineneioleriskivapaaasia.Kantaväestönasenteeteivätolenytne-gatiivisia,muttanevoivatmuuttuanopeasti.Tätäriskiäpienennetäänhoitamallamaahanmuut-toprosessia hyvin.

Ammattikorkeakouluilla on mainio positio houkutella englanninkielisen koulutuksen avul-laulkomaisiaopiskelijoita, silläaloittajiennuoruus japerheettömyyshelpottavat liikkuvuutta.Työelämäläheinen koulutus runsaine harjoitteluineen avaa helpomman reitin lähestyä vierastayhteiskuntaakuinyliopistokoulutus(Kankaala),varsinkinjosopiskelijallaonpuutteitasekäsuo-men että englannin kielen taidoissa. Ammattikorkeakoulu voi tarjota oivallisen kotouttamisym-päristön.Tämänpositiivisenkuvantoteutuminenedellyttääkuitenkinopiskelijoidenhuolellistarekrytointiajarunsastapanostustaopiskeluprosessinkaikkiinulottuvuuksiin.Portittyöelämäänjajatko-opintoihinovatauki,joskoulutusonnistuu.

Opetusministeriöilmoittaa,ettäkorkeakoulutkehittävätyhteistyötäänosaamisenvienninkehit-tämiseksi painopistealoillaan. Kansainvälisissä toisen syklin korkeakoulututkintoon johtavissa koulutusohjelmissa kokeillaan lukukausimaksujen perimistä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeiluun kuuluu stipendijärjestelmä ulkomaisille vähävaraisille opiske-lijoille.Lukukausimaksukokeilulleluodaankriteerit,joidenmukaansenonnistumistaarvioidaanjatehdäänpäätöslukukausimaksujenperimisenjatkamisestatainiistäluopumisesta.Ulkomaillesuuntautuvatilauskoulutustehdäänmahdolliseksi(OPM2007a).

Valtionsuunnitelmiinsisältyysiisuusiansaintalähde,jokakoskeeammattikorkeakoulujenosaltaylempiä tutkintoja. Tämä lisää tuntuvasti kiinnostusta kehittää englanninkielisiä tutkinto-ohjel-mia. Kansainvälisen rekrytoinnin ja markkinoinnin heikkojen traditioiden vuoksi korkeakoulujen ontoimittavalaajapohjaisessayhteistyössä,muttamyösrakennettavaomiakanaviaanintressiensärealisoimiseksi. Kaupungin ja maakunnan kannattaa tässä tukea voimakkaasti korkeakoulujaan.

Ministeriöedellyttää,ettäsuomalaisillekorkeakouluopiskelijoillejahenkilöstölletuleeturvatariittäväkielitaitokansainväliseenyhteistyöhönopiskelussajatyöelämässä.Ammattikorkeakou-luopintoihin valmentavaa koulutusta lisätään ja sen rahoitus turvataan ottamalla se osaksi am-mattikorkeakoulujenperusrahoitusta.Tavoitteenaon,ettämaahanmuuttajienosuuskorkeakou-lutettavistavastaaheidänosuuttaankokoväestöstä.Ulkomaalaisilleopiskelijoille tuleepystyätarjoamaanriittävästimyössuomenkielenopintoja,jottatyöllistyminensuomalaisilletyömarkki-noilleonmahdollista.Opetushenkilöstönriittävänkielitaidonvarmistamiseksivaltioryhtyyvaa-timaan vieraskielistä opetusta antavia opettajia osoittamaan opetuskielen taitonsa kielitutkinnolla taimuullatunnustettavissaolevallatavalla(OPM2007a).

29

Kansainvälistäminenmuodostaasuurenjamonipuolisenpaketin,jokatukeekorkeakoulujensekäympäristön intressejä ja saavarmastivaltion tukea.Valmiussenhankkimiseen javastaanotta-miseen on syytä luoda viipymättä. Pirkanmaalla on nyt aika rakentaa kokonaisohjelma ulko-maalaisten ja maahan jo muuttaneiden opiskelijoiden koulutusta varten. Tämä edellyttää mm. opiskelijoita valmentavan koulutuksen järjestämistä, opettajien rekrytointia ja valmentamistasekäalueellistenrahoitusjärjestelyjenhiomista.Opettajapulatuleeolemaantosiasia,rekrytointi-kelpoistenopettajienlöytäminenonvaikeaa.Yksiavainasiaonlisätämaahanmuuttajataustaistenopettajien määrää ja sitä varten heidän mahdollisuuksiaan osallistua opettajankoulutukseen on parannettava.Harjoittelupaikkojenlöytäminenonyksipullonkaula,piententyönantajieneiolehelppoaantaa työnohjaustaenglanniksi.Myös tukipalvelujen toteuttaminenenglanninkielelläedellyttää resursointia.

Ohjelmaatarvitaan,vaikkavaltioeikatsoisikaanPirkanmaatamerkittäväksimaahanmuuttoalu-eeksi ja kaavailemansa pilottiohjelman kohteeksi. Eri teemoja varten tarvitaan erilaisia raken-teita; joitakintehtäviäkannattaahoitaayhteistyönäkaikkienkorkeakoulujen,joitakinkaikkienammattikorkeakoulujen tai paikallisten korkeakoulujen kesken ja joitakinmyös toisen asteenoppilaitosten kanssa.

Ulkomaistenkorkeakoulujenkanssayhteistyössätoteutettavassakoulutuksessapainotetaannytlaadukkaiden kaksois- ja yhteistutkintojen kehittämistä. Molemmilla ammattikorkeakouluilla on laajatyhteistyöverkot,muttatärkeämpiäovatkiinteätkumppanuussuhteet,joidenvaraanvoira-kentaayhteistutkintojakin.Pysyvätverkostot,joidenpiirissäsuunnitellaanharjoitteluajaT&K -toimintaasekäanalysoidaankoulutustarpeita,tukevatmyösalueellistavaikuttavuutta.Käytän-nössä on helpointa edetä liiketalouden, tekniikan,matkailun ja ravitsemuksen sekä kulttuurinaloilla,koskaniidentoimintaympäristöonkansainvälinen.Terveys-jasosiaalialoillamahdolli-suuksiarajoittaase,ettäasiakastyössäonyleensäosattavahyvinsuomea.

Tutkimus ja kehitystoiminta

Ammattikorkeakoulujenopetuksenkehittämisenpainopisteenäonopiskelijanjatyöelämänvälis-tensuhteidensyventäminenopintojenaikana.Yksikeinotähänonkytkeätutkimus-jakehitystyötiiviimminosaksiopetusta.OpetusministeriöhaluaakinkaksinkertaistaaT&K-hankkeissasuori-tettujenopintopisteidenmäärän.Ministeriöedellyttää,ettäammattikorkeakoulutuudistavattutki-mus-jakehitystyönstrategiansatiiviissätyöelämänjamuideninnovaatiojärjestelmänkeskeistentoimijoidenkanssa(OPM2008a).Pyrkimykselläonmerkitystäsekä työelämäkytkentöjenettäpedagogisten keinojen monipuolistamisen kannalta.

Josopiskelijastatuleetoiminnansubjekti,setukeevarmastihänenopiskelumotivaatiotaan.T&K -toiminnanliittäminenopetukseensaisiollalaajempaa,esimerkiksiMarkkulan(2006,50)mu-kaanT&K-hankkeetjäävätsuomalaisilleopiskelijoilleyllättävänvieraiksi.T&K-työavaamyöstärkeänmahdollisuudenedetäosaamistayhdistelevillä”hybridialoilla”(ks.Marttilaym.2007),joiden parissa taas syntyy pohjaa ”hybridikoulutukselle”. Mutta mahdottomia odotuksia ei T&K -toimintaankannataliittääkaupungissa,jossatoimiiTampereenteknillinenyliopisto.Opinnäyt-teiden hankkeistaminen on sinänsä molemmissa korkeakouluissa jo varsin yleistä: TAMK edus-taamaankärkeä(91%)jaPIRAMKissahankkeistettujenosuusoli77%vuonna2007.

Sosiaalialankorkeakoulutuksensuunta (2007)korostaa,ettäT&K-toiminnallaonpaljonmah-dollisuuksiapalvellakansalaisiasuoraanjaettäsevoisi tapahtuamyösyhteistyönäluodunin-

30

novaatiokeskuksenpuitteissa.Raportissa esitetty ideavanhustyön innovaatiokeskuksesta sopiimainiostimyösTampereelle.

Alueellinen vaikuttavuus

Alueelliseninnovaatiopolitiikannäkökulmastakehitysperustuuoppimiseen(tiede,taito,ihmis-ten tarpeet), tehokkaaseenvuorovaikutukseen ja luovaansoveltamiseen.Kaikki tämäyhdistyyaidostiinnovatiivisessatoimintaympäristössä.Vaikkainnovaationhyödyntäminenvaatiikinno-peuttajatehokkuutta,tarvitaaninnovaatioidensynnyttämiseenuseinensintilaajaaikaa(Kauto-nen2008).Ammattikorkeakoulusaattaahyvinkinluodainnovatiivisenkohtaamispaikan,muttamiten on ajan laita?

Koulutuksenaluevaikutusmaksimoituu,kunkoulutetuttyöllistyvätjasaavathyväntoimeentu-lon,työnantajatsaavattarvitsemansatyöntekijät,harjoittelupaikkojaonriittävästijakoulutuksenyhteydessäsekäsyntyyettäleviääinnovaatioita,jotkavahvistavatyhteiskunnaneritoimintojenvaikuttavuutta.

Ilmiörakentuukuitenkinhyvineritavoinsenmukaan,mistäalueestapuhutaan.Eiolevarmaa,ettäaluevaikutuksenpanos–tuotos-suhteenmaksimoimiseksikoulutustapitääjärjestääkaikillaalueilla.Kysymyskannattaaasettaamyöstoisinpanoin:mikähyödyttäisikuntaaXeniten?Tar-vitaankokiinteääkoulutustoimipistettävai liikkuvaamaakuntakorkeakoulua?Onliianaikaistaarvioida,millaiseenliikkuvuuteenmaakuntakorkeakoulutodellapystyy.Jostaaspuhutaanulko-maalaistenkouluttamisessaulkomaisiatyömarkkinoitavarten,löytyyvaikuttavuusPirkanmaallasiitähenkisestäjataloudellisestapanoksesta,jonkaopiskelijaantaaalueelleopiskeluvaiheessajamahdollisestimyöstutkinnonsuorittamisenjälkeen..

Aluetalouden kannalta koulutuksen vaikutuksia ei voi typistää työllistymiseen. Kysymys onmyöspalkkatasostajatyönkerrannaisvaikutuksista.Erialojenvälittömätjavälillisetvaikutuksetja tuottavuusnäkymät ovat varsin erilaiset.

Koulutusinstituutioiden ulkopuolelta katsottuna olisi eduksi saada nykyistä enemmän selkeyttä aikuiskoulutukseen. Mitä vaihtoehtoja on tarjolla ja mitkä ovat koulutuksen kustannukset osa-puolille?Mihintarvitaannimenomaanammattikorkeakoulua?Jostäydennyskoulutuksenolete-taankantavankustannuksensa,syntyykökatettajaonkokustannustenseurantariittävää?

Yliopistoyhteistyö

Duaalimalliedellyttääerilaisiasisältöjä japainotuksia,mitkämahdollistavatosaamistarpeidenmonipuolisen tyydyttämisen. Voimavarojen tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamisek-si jaopetuksen laadunvarmistamiseksivoidaanyksittäisiäoppisisältöjäkuitenkinalueellisestitoteuttaa ja hankkia yhteistyönä.Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tuleekin vakiinnuttaakorkeakoulusektoreidenalakohtaisiayhteistyörakenteitayliopistojenjaammattikorkeakoulujenrehtorienneuvostojenjohdolla(OPM2008a).

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen päällekkäistä toimintaa kannattaa vähentää. Keskustelun kohteenaovatolleetvarsinkintutkintokoulutuksenpäällekkäisyys,tahmeussiirryttäessätutkin-nostatoiseen,subventiottäydennyskoulutusmarkkinoillajatukipalvelujenrationaalisempituot-taminen.

31

Päällekkäisyydestäpuhuttaessaonyliopistoissaarvosteltuammattikorkeakoulujenylempiätut-kintojalähinnäsellaistenteemojenkohdalla,joissamolemmatantavatopetusta.Keskeinenesi-merkkionjohtamiseenjaliiketoimintaosaamisenliittyväkoulutus.Ongelmatkiertyvätpitkältikysymykseksi,mihinammattikorkeakoulututkintooikeuttaayliopistossa. Jos tutkinnon suorit-taneidenonkohtuuttomanhankalaahakeutuayliopistojentarjoamanaikuiskoulutuksenpiiriin,kasvavat perustelut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ylläpitämisen puolesta.

Tavallaan samahyväksilukemisen ongelmakoskee siirtymäsäännöksiä. Siirtyminen insinööri-opinnoista DI-opintoihin on historiallisesti joustavaa ja siltaopintovaatimukset kohtuulliset. Täs-tä syystä kaikki ammattikorkeakoulut eivät ole panostaneet ylempien tutkintojen kehittämiseen (tekniikan koulutuksen yhteistyöryhmä).Myös hoitotieteen osalta hyväksilukemista koskevatsopimuksetnäyttävätolevankunnossa.Sensijaanonvaikealöytääperustelujahyväksilukemisenkirjavuudelle sosiaalitieteissä tai kauppatieteiden piirissä vallitseville jyrkille näkemyseroille.

Ammattikorkeakoulujenjayliopistojenvälisestäyhteistyöstätäydennyskoulutuksessatekeeeh-dotuksenaikuiskoulutuksenkokonaisuudistustavalmistelevajohtoryhmä(OPM2008a).

Haastatteluissatuliesiinarvio,ettäyliopistoyhteistyöonTampereellahelpompaakuinpääkau-punkiseudulla.Tästäontosiaanmerkkejänimenomaankirjastoyhteistyön,opiskelijapalvelujen,rekrytointipalvelujen sekäkansainvälisen toiminnan (SITR)hallinnoinnin jaopetuksenosalta.Edellä on jo käsitelty edessä olevia vaativia tehtäviä kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin osalta. Lupaavalta näyttävä etenemisalue olisi organisoida yhdessä monitieteisiä ja -alaisia opetuskoko-naisuuksia(esim.AsianStudies)sekätukeaopiskeluaniillärajapinnoilla,joillaerikorkeakoulu-jen opiskelijoiden intressit kohtaavat. Tamperelaisilla korkeakouluilla on huomattavia yhteisiä intressialueita. Hyvinvointiteknologia on jo löydetty,muttamainittakoon tässä nytmuutamiamuitakin:palveluihinliittyväteknologiajaliiketoimintaerityisestisuhteessaikääntymiseen,ti-laaja–tuottaja-mallinkehittelysekätyöelämänlaajakokonaisuus.Viimemainitunkohdallavoisijopaharkitaopetuksen,tutkimuksenjakehitystoiminnankokoamistaLundinyliopistontyöelä-mäkorkeakoulun tapaan.

Kaupinalueellaonfyysisenläheisyydentakiasyytätutkiajoidenkintuki-jaopiskelijapalvelujentarjoamistayhdessä.Tilojen ja laitteidenkäyttöäsekähankintaayhteistyössäonkäsiteltävä josuunnitteluvaihessa.

OpetusministeriöntässävaiheessariittämättömäksiarvioimanUnipolinmahdollisuuksientutki-mista on hyvä jatkaa. Varsinainen testi on korkeakoulujen kyky luoda tutkinto-opetusta koskevia yhteistyökäytäntöjä.Myössyvempäähallinnollistayhteistyötäkannattaaharkita.Mitähyötyäjahaittaaolisisiitä,ettätamperelaisetkorkeakouluteivätpitäisiainoastaanylläyhteistyöareenaa,vaanosallistuisivatmyöstoistensapäätöksentekoon?

Ammattikorkeakouluyhteistyö

Yhteistyömuiden ammattikorkeakoulujen kanssa keskittyy pyrkimykseen rakentaa alueellistayhteistyötäJyväskylänammattikorkeakoulunkanssasekäArenenpiirissävallitsevaankansalli-seenyhteistyöhön.

KeskisenSuomenammattikorkeakoulujenkonsortioonJyväskylän,PirkanmaanjaTampereenammattikorkeakoulujenvapaaehtoinenjastrateginenyhteistyömuoto,jossatavoitteenaonkeski-

32

näisentyönjaonjayhteistyönavullavahvistaakyseistenammattikorkeakoulujenkilpailukykyä,vaikuttavuuttasekäkoulutuksenlaatua.Suunnittelutyöonkäynnissäjayhteisiähankkeitaonjolähdettyrahoittamaan.Tukipalveluissayhteistyövoisimerkitätuottavuutta,varmuuttajakorke-ampaa palvelutasoa.

Eteläinen naapuri onHämeen ammattikorkeakoulu, joka toimii osinPirkanmaalla.TyönjakoaHAMKinkanssaonsyytäseuratakaikillaosa-alueilla.Omistuspohjanerilaisuusmerkinneekui-tenkinsitä,ettähallinnollinenyhteistyötuleeolemaanohuempaakuinJAMKinkanssa.

Uusi organisaatio

Yhteisentoimintaorganisaationluominenonammattityötä,jokavoiperustuaainoastaannykyis-ten organisaatioiden yksityiskohtaiseen tuntemukseen. Niinpä rehtorit valmistelevat ehdotusta tulevasta organisaatiosta.

Keskeinennäkökulmatähäntyöhönon,ettäyhteistyöeiriitä–seonpeitenimiintegraationpuut-teelle–vaanammattikorkeakoulujenonyhdistyttävä.Tämätaasedellyttääorganisaatiota,jokaeipyri ylläpitämään nykyisiä eroja. Molemmat korkeakoulut ovat onnistuneet purkamaan osastojen ja koulujen hegemoniaa eikä yhdistämisen tarkoituksena ole palauttaa sen kasvualustaa. Uuden johtamisjärjestelmänonrakennuttavatämänlähtökohdanmukaisestiniin,ettäkoulutusalatovathelposti saatettavissa yhteistoimintaan.

Yhteistoimintaodotuksetkoskevaterityisestiteknologiaajaliiketaloutta,joidenmerkitysonkas-vanut kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Teknologinen ja liiketaloudellinen ymmärrys ei enääolejotain,mitätarvitaanteollisuudenjakaupanpiirissä,vaanmyösesimerkiksiterveys-,sosiaali-jakulttuuripalvelujenparissatehtävässätyössä.

Yhteistäkorkeakouluaeisynnyilmanyhteistätoimintakulttuuria.Siiheneipäästäitsestään,sillätoimintakulttuureissaon ilmeisiäeroja.EnsinnäkinTAMKonfyysisesti jovarsin tiivisraken-nelma,kuntaasPIRAMKkoostuumonistatoimipaikoista,joistaosakokeeasemansauhatuksi.Toiseksi on olemassa huolia koulutusalojen erilaisesta painosta. Tekniikan asema koetaan Suo-messayleensäkinvahvaksijasekäyksityisenettäjulkisensektorinsuosimaksi,kuntaassosiaali-,terveys-,sekäkulttuurialojenasemaonheikompi.Tuleekotämäheikentämäänviimemainittujenmenestysedellytyksiä,kysytään.

Tämäntyyppisiin huolenaiheiden lieventämiseksi on uuteen korkeakouluun tietoisesti luotava yh-teinenkulttuuri-jaarvoperusta.Sellaistaeiluodaäkkiäeikävälttämättäparhaallatavallamyös-käänvainkeskustelemallakulttuuristajaarvoista,vaansesyntyy,kunyhteistäkehittämistyötätehdään kaikilla tasoilla.

Tukipalvelut

Tukipalvelujenyhdistäminenonsekävälttämätöntäettätuntuvamahdollisuustuloksellisempaantoimintaan,mutta hyötyjen saavuttaminen edellyttää huomattavia ponnisteluja ja lisäresursse-ja ylimenovaiheessa. Korkeakoulujen yhdistäminen ei ole mahdollista integroimatta hallintoa. Tänäänsetarkoittaalukuistentietojärjestelmientyölästäintegrointia,varsinkinkunatk-järjestel-missä ja tietostrategioissa on huomattavia eroja. Asenteet ovat kuitenkin molemmissa korkeakou-

33

luissamyönteisetjasuunnittelutyötäonjokäynnistettyesimerkiksiopiskelijoihinkohdistuvienpalvelujen yhdistämiseksi.

OpintopalvelutOpetusministeriö tavoittelee opintojen ohjauksen kehittämistä niin, että se saisi suorittamaantutkinnot tavoiteajassa jaopiskelijat siirtyisivät työelämään ja jatko-opintoihinnykyistänope-ammin.Sitävartenonhenkilökohtaistenopintosuunnitelmientoteutustajaseurantaakehitettäväjärjestelmälliseksiniin,ettäopiskelijaavoidaantukeaopintojenerivaiheissa.Seurannantoteut-tamiseksikehitetäänsähköisiäjärjestelmiä.(OPM2007a).

Yksi keino opintoaikojen lyhentämiseksi ja opiskelijoiden liikkuvuuden helpottamiseksi sekä korkeakoulujärjestelmässäettäkoulutuksenjatyöelämänvälilläonparantaaaiemminhankitunosaamisentunnustamista(OPM2007a).Tämänmerkityksestäontässäraportissapuhuttujoai-emmin.Erityisestiaikuiskoulutuksenvaatimuksiinonluotavavalmiuksianäyttöihinperustuvienjaksojen liittämisestä tutkintoihin.

KirjastopalvelutKirjastoyksiköitä ja toimipisteitä on ammattikorkeakoulusektorilla erittäin paljon.Aineistojenhankintatapahtuukuitenkinnykyisinsiinämäärinverkkojenkautta,ettäfyysistentoimipisteidenmääräävoidaanvähentää.OpetusministeriönkehotusUNIPOLI-yhteistyöhönkirjasto-jatieto-palvelujenkokoamiseksionvarteenotettavajayhteistyömahdollisuudetmuidenkinkirjastoverk-kojen kanssa on syytä selvittää.

Rahoitus

Ammattikorkeakoulujenyhdistäminenavaamahdollisuuksiasäästöihin,jotkatapahtuvatensisi-jaisestihallinnossajatukipalveluissa,muttajossainmäärinmyöskoulutuksessa.Uuttapanostustatarvitaan kansainvälisen toiminnan kasvattamiseen ja opetuksen laadun vahvistamiseen. Alkuvai-heessa korkeakoulujen yhdistäminen vaatii hallinnon ja tukipalvelujen uudistamiseen investoin-teja,jotkatuottavatmyöhemminsäästöjä.Toiminnallinenyhdistäminenedellyttäämyösfyysisiäuudelleenjärjestelyjä eli rakennusinvestointeja.

Pitkälläjaksollaeiolevaikeaahankkiaulkoistarahoitustatehtäviin,joistakunnatjatyönantajattulevathyötymään.Suosittelenkeskittymistäkansainvälistämiseenjakoulutuksenlaatuaparan-taviintoimenpiteisiin.Tutkimus-jakehitystyönresursoinninvahvistaminenonenitentyönanta-jien,muttamyösalueidenintressienmukaista.

Muutoksen organisointi

Jos yhdistämisestä päätetään, on siirryttävämuutoksen johtamiseen. On jaettava vetovastuut,piirrettävätulevaorganisaatiojaperustettavasuunnitteluryhmätvaillaviivytyksiä.Ripeysvar-mistaa,ettähenkilöstöjaopiskelijattietävätosallistuvansamuutostyöhön.Huomattavavalmiussuunnittelutyönkäynnistämiseenonjoolemassa,silläprosessejapantiinkeväällä2008liikkeelleosanaKeskisenSuomenammattikorkeakoulujenkonsortiotyötä.

34

Seuranta

Koulutus- ja tutkimusrakenteiden kehittämiseksi ammattikorkeakoulut uudistavat strategiansa vuoteen2010mennessä,kertooopetusministeriö.Yksiolennainentehtäväonmiettiätarkkaan,mitä kriteerejä halutaan tulevaisuudessa seurata ja millaisia tietokantoja siihen tarvitaan.

Nykyinen tapa seurata toiminnan tuloksellisuutta ammattikorkeakoulusektorilla keskittyy pitkälti nuortenkoulutukseenjaerityisestisentehokkuuteen.Jatkossasyntyyvarmasti luonnostaankinenemmän kiinnostusta aikuiskoulutuksen ja englanninkielisen koulutuksen onnistumiseen. Laa-tuyksikkökilpailuja en pidä riittävänä keinona ylläpitää koulutuksen laatua, koska heikkoudetovataivanyhtätärkeäilmiökuinsuurenmoisuudet.Mitenkokoopettajakuntapitäävalmiutensaajan tasalla,onaivankeskeinenkysymys.Työllisyyttä ja tyytyväisyyttäkoulutukseenonmie-luumminseurattavaparivuottavalmistumisenjälkeenkuinvalmistumishetkellä.Työnantajapa-lautteen systematisoimisessa on yhä toivomisen varaa.

Valkeakoski

Valkeakoskellaannettavakoulutuskiinnostaauuttakorkeakouluajasenylläpitäjiä,koskaVal-keakoski sijaitsee Pirkanmaalla.Ammattikorkeakoulujärjestelmän perustamisvaiheeseen liitty-neiden ristiriitojen vuoksi Valkeakoskella toimii kuitenkin Hämeen ammattikorkeakoulu. Toimi-pisteessä toteutetaan englanninkielistä koulutusta tekniikan ja liiketalouden alalla. HAMK ei aio aloittaa suomenkielistä koulutusta Valkeakoskella.

Valitun toimintamallin mahdollisuudet liittyvät valtakunnalliseen intressiin laajentaa englannin-kielistä koulutusta,mikä samalla saattaa tuoda uutta väestöäValkeakoskelle.Toisaalta suuretkaupungitovatvetovoimainenkilpailijaenglanninkielisenopetuksenalalla,mikälisääkeskeyt-tämisenriskiä.Strategiahyödyntäävainohuestialueennuortenhalukkuuttapysyäjaopiskellakotiseudulla; esimerkiksi kaupunkia kiinnostavaa sairaanhoitajakoulutusta ei näin synny.

Tällä hetkellä Valkeakosken kaupunki ei näe tarpeelliseksi tulla osakkaaksi mahdollisesti synty-väänuuteentamperelaiseenammattikorkeakouluaylläpitäväänyhtiöön(Valkeakoskenkaupun-ginhallituksenkirje11.7.2008).HAMKinjasenhallintotavan,jokaantaakaupungillehuomatta-vanvaikutusvallan,katsotaanpalvelevanValkeakoskentavoitteitahyvin.

Autonomian välttämättömyys

Tämänaikakaudenkorkeakoulureformientarkoituksenaontehdäkorkeakouluistaautonomisem-pia. Muutama vuosikymmen sitten oli korkeakoulujen tuominen lähemmäksi julkista valtaa keino laajentaakorkeakoulutustajaturvatasenrahoitus,muttanykyisessäreformiaallossaonhuomiokiinnitetty korkeakoulujen tehokkaaseen johtamiseen ja organisointiin. Uusi tärkeysjärjestys liit-tyykorkeakoulutuksenkasvaneeseenarvoontuotannontekijänä,pyrkimykseenkäyttääresurssittehokkaasti ja korkeakoulujen välisen kansainvälisen kilpailun käynnistymiseen.

Reformillaonkaksikeskeistälähtökohtaa.Ensinnäkinkorkeakoulujeneipidätoimialiianlähei-sessäriippuvuussuhteessapoliittisestajohdosta.Poliittisestimotivoidutpäätöksettuottavatturbu-lenssia,jokahaittaasitävaltavanpitkäjänteistärakennustyötä,mitäkorkeakoulunkehittäminenedellyttää. Toiseksi korkeakoulujen ei sovi toimia osana julkista hallintokoneistoa. Korkeakoulut

35

seuraavat hyvin erilaista toiminnallista logiikkaa kuin virastot ja jokainen yritys tarkastella kor-keakoulua muiden virastojen joukossa vahingoittaa korkeakoulun toimintaa.

Korkeakoulunautonomiankeskeinenedellytysontaloudellinenautonomia.Onolennaista,ettäyhdistäminen tuottaa uudelle ammattikorkeakoululle samantyyppisen taloudellisesti autonomi-senasemankuinPirkanmaanammattikorkeakoulullaonnyt.Puoskarin(2004)analyyttinenver-tailukuntienharjoittamastaammattikorkeakoulujenohjauksestatukeetätänäkökulmaa.Haluansanoatämänyksiselitteisesti:autonominenvastuuomastakehityksestäonvälttämätönedellytyssille,ettäammattikorkeakoulutkannattaayhdistää.

Lopuksi

KoulutuksennäkökulmastaPIRAMKinjaTAMKinyhdistäminenonsuositeltavaa.Yhdistäminenvahvistaakansainvälisentoiminnanresurssipohjaa,kasvattaakaikinpuolistavetovoimaa,paran-taaedellytyksiätoimiasidosryhmienkanssa,helpottaainnovatiivistenkoulutusohjelmiensyntyäjatukeehallinnonjatukipalvelujenrationaalistatoimintaa,lisätennäinmahdollisuuksianostaauusiammattikorkeakoulumaankoulutuksenykkösasemaan.Näinluodaanmyösvalmiudetmak-sullisen englanninkielisen koulutuksen käynnistämiseen. Päätoimipisteiden fyysinen läheisyysluopoikkeuksellisenhyväntilaisuudennopeaanjatodelliseenyhdistymiseen.Operaatiotuottaaalkuvaiheen kustannuksia ennen muuta tilojen uudelleenjärjestelyn ja tietojärjestelmien uusimi-senvuoksi,muttalaadukaskoulutustuottaaniinmoninaistaetuaympäristölleen,ettäylläpitäjienkannattaatämäinvestointitehdä.Laaduntavoitteluedellyttää,ettäuudenammattikorkeakouluntalous on vahva ja hallinto itsenäinen.

36

Viitatut lähteet:

AMKOTA.Opetusministeriöntietokanta.Hallinnostahallintaan(2005)Helsinginyliopistonhallinnonarviointi2004–2005.Ulkopuolisen arviointiryhmänraportti.Helsinginyliopistonhallinnonjulkaisuja7/2005.Hautamäki, Antti(2007)Sarkomaajayliopistoreformi.Blogi:KestavaInnovaatio.fi2.3.2008.Hyrkkänen, Ursula(2007)Käsityksistäajatuksenpoluille:Ammattikorkeakouluntutkimus-ja kehitystoiminnan kehittäminen. Helsingin yliopiston verkkojulkaisut.Jussila, Matti & Ahrio, Leena(2007)Havaintojauusienopiskelijoidenkoulutustaustasta vuoden2006päävalinnoissa.Opinto-jakansainvälistenasiainosastonjulkaisusarja: Tutkimuksiajaselvityksiä51.Tampereenyliopisto.Kautonen, Mika(2008)AlueellineninnovaatiopolitiikkaSuomessa:miten,mistä,mihin? PTT-katsaus29(2),10-18.Lyytinen, Anu & Marttila, Liisa (2008) Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta–haasteitajamahdollisuuksia.Tiedepolitiikka33(1),31–39.Markkula, Jaana(2006)Ammattikorkeakouluopiskelijansilmin.Opinnot,opintojenohjausja vaikuttamismahdollisuudet.OpiskelijajärjestöjentutkimussäätiöOTUSrs.28/2006.Helsinki.Marttila, Liisaym.(2007)Uuttaluomassa.Ammattikorkeakouluosanauusienosaamisalojen alueellisiakehittäjäyhteisöjä.Työelämäntutkimuskeskus,työraportteja78/2007.Tampere: Tampereen yliopisto.OPM(2008c)KuvataiteenkoulutusjatutkimusSuomessa2007.Opetusministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:11.OPM(2008b)Maailmanparastametsä-,puu-,japaperiosaamista.Metsäsektorinkoulutuksen kehittäminenSuomessa.Opetusministeriöntyöryhmämuistioitajaselvityksiä2008:1.OPM(2007a)Koulutusjatutkimusvuosina2007–2012.Kehittämissuunnitelma.OPM(2007b)Lisääliiketoimintaosaamistakorkeakouluista.Liiketoimintaosaamisenselvitysryhmän raportti.Opetusministeriöntyöryhmämuistioitajaselvityksiä2007:38.OPM(2007c)Sosiaalialankorkeakoulutuksensuunta(2007)Opetusministeriöntyöryhmämuistioitaja selvityksiä2007:43.OPM(2008a)Korkeakoulujenrakenteellisenkehittämisensuuntaviivat2008–2011.PM7.3.2008.Penttilä, Johanna (2008) Kävin kokeileen kepillä jäätä. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tamkon julkaisusarja no. 1. Tampere.Puoskari, Pentti(2004)Kuntajaammattikorkeakoulu.Kunnallisalankehittämissäätiön tutkimusjulkaisut,nro46.Helsinki:KAKS.Raudaskoski, Leena(2000)Ammattikorkeakouluntoimintaperustaaetsimässä.JyväskyläStudies inEducation,PsychologyandSocialResearchnr.166.Jyväskylä.Rauhala, Pentti(2007)Ylempienammattikorkeakoulututkintojenkorkeakoulupoliittinenrooli. TeoksessaLevonenJ.(toim.)Ylempiammattikorkeakoulututkinto–Työelämäläheistä asiantuntemustakehittämässä.Hämeenlinna:HAMK,21–28.Sipilä, Jorma(2007)Valtayliopistossa.Tampere:Vastapaino.Sivistyspoliittinenministerityöryhmä(2008)Maakuntienjakorkeakoulualueidenaloittajatavoitteet vuodelle2012.Opetusministeriöntiedote16.5.2008.Teknillisenkorkeakoulutuksenkansallinenyhteistyöryhmä(2008)Teknillisenkorkeakoulutuksen kansallinenstrategia:Yhteistyössätekniikastahyvinvointia.Helsinki:Tekniikan Akateemisten Liitto. Tilastokeskus23.5.2008.Maahanmuuttoajamuuttovoittoaennätysmäärä2007(online)Yhteistyötäjasynergiaa(2008)KeskisenSuomenammattikorkeakoulujenkonsortionstrategia (luonnos 16.6.2008).

37

Liite 1: Haastatteluihin ja kuulemisiin osallistuneet

Tampereen ammattikorkeakoulun johtoryhmä: MarkkuLahtinen,rehtoriKaisaLahtinen,vararehtoriRistoMasonen,hallintopäällikköMikkoNaukkarinen,johtajaAuraLoikkanen,johtajaMaaritJääskeläinen,johtaja/TAOKKPerttuHeino,tutkimusjohtajaTuijaKontio,johtajaAnnikaHannu,controllerEinoPalo,laatupäällikkö

Tampereen ammattikorkeakoulun hallituksen elinkeino- ja työelämän edustajat:ReinoKanerva,hallitusneuvosAnneKarinen,toimistoinsinööriAnneSarja,toimitusjohtajaKariLahtinen,aluejohtaja

Tampereen ammattikorkeakoulun osaamiskeskusten päälliköt ja koulutuspäällikötJussiYlänen,ICT-osaamiskeskuksenpäällikköTarjaHaukijärvi,kieltenjakansainvälisentoiminnanosaamiskeskuksenpäällikköCaritaProkki,liiketoiminnanjayrittäjyydenosaamiskeskuksenpäällikköArtoJokihaara,teknologiateollisuudenosaamiskeskuksenpäällikköKaiSalonen,taiteenjaviestinnänosaamiskeskuksenpäällikköJoukoLähteenmäki,rakentamisenjametsätaloudenosaamiskeskuksenpäällikköErkkiMäkinen,materiaali-jamittaustekniikanosaamiskeskuksenpäällikköMattiHartikainen,tietohallintopäällikköKaisaRissanen,tietopalvelupäällikköPekkaPöyry,tietojenkäsittelynkoulutuspäällikköReijoRasmus,rakennustekniikankoulutuspäällikköAriRantala,tietotekniikankoulutuspäällikköKaarloKoivisto,konetekniikankoulutuspäällikköLeenaMäkelä,viestinnänkoulutuspäällikköMikkoLuoto,kiinteistöpäällikköMaaritKorhonen,kemiantekniikankoulutuspäällikköJarmoSorvari,ATK-järjestelmäpäällikkö

Pirkanmaan ammattikorkeakoulun johtoryhmäOlliMikkilä,rehtoriRiitta-LiisaOlkkonen,vararehtoriPäiviKarttunen,vararehtoriEsaLovén,hallintojohtajaAri-PekkaAnttila,koulutusjohtajaEsaAla-Uotila,T&K-johtaja

38

Pirkanmaan ammattikorkeakoulun hallituksen työelämäedustajatPirjoAalto,hallintoylihoitajaKalleRäsänen.toimitusjohtajaPenttiVirkajärvi,konttorinjohtaja

Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ja edustajiston jäsenet

Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laajennettu johtoryhmä, koulutuspäälliköt ja koulutusvastaavat sekä tukipalvelupäällikötMarja-RiittaHeikkinen,koulutusjohtaja,hyvinvointipalvelutRiittaHanhijärvi,koulutusjohtaja,hyvinvointiteknologiaIlariLaakso,koulutusjohtaja,kulttuuripalvelutAri-PekkaAnttila,koulutusjohtaja,liiketalousjamatkailupalvelutMarkkuMattila,MKKpäällikköLeenaStenmanviestintäpäällikköKristiinaVähämää,lehtoriPiriHiltunen,kv-sihteeriMikkoHyrynkangas,opiskelijaSusannaSeitsamo,koulutuspäällikkö,terveysalaSirpaTietäväinen,koulutuspäällikkö,sosiaalialaTimoSalo,koulutuspäällikkö,musiikkiTimoKivikangas,koulutuspäällikkö,viestintäJukkaHuhtaniemi,koulutuspäällikkö,IkaalinenJuhaniManninen,koulutuspäällikkö,MänttäHeikkiToijala,koulutuspäällikkö,TampereIlkkaSäteri,koulutuspäällikkö,hotelli-jaravintolapalvelutSatuKylmälä,koulutuspäällikkö,ravitsemis-jatoimitilapalvelutLasseTervajärvi,koulutusvastaava,terveysala,MänttäMairePetäjäjärvi,koulutusvastaava,radiografiajasädehoitoMarja-LeenaLähteenmäki,koulutusvastaava,fysioterapiaLeenaMattila-Oksanen,koulutusvastaava,bioanalytiikkaOutiHeiniö,koulutusvastaava,laboratorioalaTapioYrjölä,koulutusvastaava,tietohallintaMarja-TerttuSuoniemi,koulutusvastaava,VirratIrjaSaarikorpi,kv-asioidenpäällikköMerjaSaarinen,talouspäällikköRistoTanner,IT-päällikköEskoTirkkonen,opiskelijapalvelupäällikköJariTyrväinen,tietopalvelupäällikkö

Kuntien ja maakunnan edustajatPenttiHämäläinen,edunvalvontajohtaja,PirkanmaanliittoKariKankaala,elinkeinojohtaja,TamperePekkaKivekäs,tilaajapäällikkö,TampereIlkkaNikmo,kaupunginjohtaja,MänttäTeroNissinen,kaupunginjohtaja.IkaalinenTuomoSirnelä,vs.kaupunginjohtaja,Virrat

39

Valkeakosken kaupunkiMarkkuAuvinen,kaupunginjohtajaPekkaJärvinen,kaupunginhallituksenpj.PerttiKataja,HAMKinhallituksenjäsenAnttiSelkee,HAMKinhallituksenjäsen

Hämeen ammattikorkeakouluVeijoHintsanen,rehtoriPerttiPuusaari,vararehtori

40

Liite 2: koulutusalojen eroja hakijamäärissä, keskeyttämisessä ja työllistymisessä

Suhteelliset hakijamäärät 2007

suuria eli yli 7 hakijaa/aloituspaikkaPIRAMK ensihoito,sosiaaliala.fysioterapia,hotelli-jaravintola-alasekäNursing.TAMK InternationalBusiness,liiketalousjakuvataide

pieniä eli alle 3 hakijaa/aloituspaikkaPIRAMK liiketalous,tietojenkäsittely,viestintäjamusiikki.TAMK tekstiili-javaatetustekniikka,tietojenkäsittely,tietotekniikkaja paperitekniikka,jossahakijamääräonlaskenut

Listallaesiintyvätosinsamatyksikötkuinedellä.

Keskeyttäminen 2006–2007

vähäistä eli alle 5 %PIRAMK ensihoito,radiografia,fysioterapia,hoitotyö,Nursing,viestintäTAMK viestintä

runsasta eli yli 10 %PIRAMK laboratorioala,liiketalous,palvelujentuottaminenjajohtaminen, tietojenkäsittelyTAMK kemiantekniikka,tekstiili-javaatetustekniikka,tietotekniikka, tietojenkäsittely

Vähäinenkeskeyttäminenonpositiivinensignaali,jokakertooohjelmantäyttäneenhakijanodo-tukset.Ongelmatkeskittyvätpitkältisamoillealoillekuinedellä.

Työllistyminen jaksolla 2000–2005

Työllisyysaste valmistuessa korkea PIRAMK matkailu-,ravitsemis-jatalousala.TAMK tekniikka paria alaa lukuun ottamatta.

Työllisyysaste valmistuessa matalaPIRAMK laboratorioala,tietojenkäsittely,bioanalytiikkajafysioterapia.TAMK kemiantekniikka,environmentalengineering,tekstiili-javaatetustekniikka, kulttuuriala (tosin valtakunnan tasoa) ja kuvataide.

Edelläjotodettiin,ettävaltiomittaatyöllistymistäkyseenalaisellatavalla.Joissakintapauksissakoulutuksenuutuusonnähtyselitykseksityöllistymisenongelmiin.

TAMKinkoulutusauttaavalmistuneitatyöllistymäänkeskimäärinerittäinhyvinjamaankaik-kienammattikorkeakoulujenkeskiarvonylittäen.Koulutuksenpäättyessäoli200780prosenttiatyössä,muutamillaaloillalähes100%.PIRAMKintyöllisyysluvutovatkulttuurialallavaltakun-nallistatasoakorkeammat,muutennormaalitasolla,muttatekniikan(laboratorioala)jaluonnon-tieteiden alan (tietojenkäsittely) koulutuksissa keskitasoa matalammat.

41

Liite 3: koulutusalakohtaisia kommentteja

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAHakijamäärät ovat kohtuulliset, mutta liiketoimintaosaamisen selvitysryhmän raportti (OPM2007b) esittäävähennettäväksi nuortenkoulutuksen aloituspaikkoja, jolloin saavutetaanmyössuhteellisestikorkeampiopettajamäärä.Myöslieväälisäystäylempiintutkintoihinsekäaikuis-koulutuksen laajentamista ehdotetaan raportissa. Ryhmä toteaa, että ammattikorkeakouluillakoulutuksensisällötjarakenteetovathyvinsamankaltaisetjaperäänkuuluttaasekävahvempaaerikoistumistaettäsuurempiaosaamiskeskittymiä.Yhteistyöhönyliopistojenkanssaontälläalu-eella paljon mahdollisuuksia sekä opetuksessa että innovaatiotoiminnassa.

Liiketaloudenjakaupanalaankohdistuvasupistusehdotus(n.500aloituspaikkaa)koskeePirkan-maata. TAMKin liiketalous on kuitenkin menestynyt kaikin puolin hyvin ja sen Tiimiakatemia saanut tunnustusta. Keskeiset kehitysnäkymät ovat aikuiskoulutuksen ja englanninkielisen kou-lutuksenlaajentaminensekärajapinnoillaliikkuminensuhteessakulttuurialaan(PIRAMKVirrat:musiikin tuottaminen) sekä sosiaali- ja terveysalaan. Matkailun ja liiketalouden koulutuksen lä-hentäminen on varsin perusteltua. Vaikka liiketalouden koulutus ei ole suuremmin päällekkäistä auttaa yhdistäminen kohdentamaan resursseja paremmin ja välttämään epätervettä kilpailua niu-koista resursseista sekä opiskelijoista (Sutela).

LUONNONTIETEIDEN ALALuonnontieteidenalaonammattikorkeakouluissa tietojenkäsittelyä, jonneopiskelupaikkojaontarjolla jossain määrin (n. 80) lisää. Nykyiset vaikeudet antavat aihetta korostaa yhtäältä pe-dagogistenuudistustentärkeyttä.Tässäonhyväpaikkalainatatekniikanalanyhteistyöryhmää,jokakorostaaomallaalallaantarvittavanlisäämonipuolisuutta,ihmiskeskeisyyttäjaluovaaon-gelmanratkaisua, näin saadaanmyös lisää naisia alalle.Toisaalta onharjoitettava rajapintojentestaamista,koskatietojenkäsittelyätarvitaannykyisinkaikissaammateissa.Tekniikanjatieto-jenkäsittelynyhteys onollut runsaankehittämistyönkohteena, sen sijaan terveys- sosiaali- jakulttuurialoilta löytyyuusia tehtäviä.PIRAMKonollut hakemassa ratkaisua erikoistumisestaterveysalan tietohallintaan.

TEKNIIKKA JA LIIKENNE Ammattikorkeakouluissavähennetääntekniikanalanyksiköitä.Laajanteollisuudenmaassaonkoulutustarve työnantajien näkökulmasta suuri,mutta pullonkaulana ovat pätevien hakijoidenniukkuus ja sen seurauksena matala läpäisyaste. Taustaongelmia ovat nuorten rajallinen kiin-nostus matemaattis-luonnontieteellistä osaamista kohtaan sekä naisten vähäinen halukkuus alan opintoihin.

Arkkitehtuurin ja rakentamisen opiskelijapaikkohin ennakoidaan selvää suhteellista kasvua (n. 200paikkaa)jasamoinsähkö-jaautomaatiotekniikassakasvuaonpaljon(n.250paikkaa).Ko-netekniikassa ja ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa tarve pysyy ennallaan. Tieto- ja tietoliikenne-tekniikkaanehdotetaanvoimakastasupistusta(650paikkaa),graafiseenjaviestintätekniikkaanjyrkkääsupistustanykyisestä(160paikkaa),samointuotantotalouteen(220paikkaa)sekämuu-huntekniikanjaliikenteenalankoulutukseen(250paikkaa).Pienempiäsupistuksiaonehdollaelintarvikealallejabiotekniikkaan,prosessi-,kemian-jamateriaalitekniikkaan,tekstiili-javaa-tetustekniikkaan.

Yhteensä tekniikan alan ammattikorkeakouluopetusta on tarkoitus supistaa 1000 aloituspaikalla (n.8000:sta7000:een)janoin13prosentillavuodesta2005vuoteen2012mennessä.Tuntuvat

42

supistuksetontarkoitustoteuttaakoulutusyksiköitävähentämällä.Vähennystensuuntaamisessaotetaanhuomioonnykyistenyksiköidentoimintakykyjavaikuttavuus,rekrytointipohjanriittä-vyys sekä yritysten ja elinkeinoelämän tarpeet. Tampereen ammattikorkeakoulua supistukset ei-vät näillä argumenteilla koske. Kuitenkin kemiantekniikan ja laboratorioalan koulutuksen yhteis-suunnittelu on tärkeää opetusresurssien ja toimitilakustannuksien säästämiseksi (Sutela).

Tekniikanopetuksenyhteistyöryhmäpyrkiilievittämäänongelmiatodeten,ettäsosiaalisesti,talo-udellisestijaekologisestikestäväkehitysedellyttääpoikkitieteellistäteknologianhyödyntämistäjakehittämistä.Ryhmäkorostaateknologianyhteyksiähyvinvointiin,Opetukseenvaaditaanli-säämonipuolisuutta,ihmiskeskeisyyttäjaluovaaongelmanratkaisua,sitentuleemyöslisäänaisiaalalle.Koulutuksenvientionilmeinenmahdollisuuställealalle,jollaSuomenmaineonhyvä.

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALAAmmattikorkeakouluissaalakokeevoimakastakasvua:terveysalallesuunnitellaanyli500uuttaaloituspaikkaa,teknisiinterveyspalveluihinsuurtasuhteellistakasvua(n.250paikkaa),sosiaalia-lallepientäkasvua,muttakuntoutukseenjaliikuntaansupistusta.ViimemainittuaeiPirkanmaallaole.

Terveysalan ja erityisesti teknisten terveyspalvelujen kasvattaminen avaa yhdistyneelle ammatti-korkeakoululleentistäparemmanmahdollisuudenedetärajapinnalla,jossahyvinvointiteknologi-annimissäontyöskenneltyjomonenvuodenajan.Toisaaltakoulutustenhyödyntämistähaittaa-vat kelpoisuutta koskeneet jännitteet. Monilla opiskelijoilla on useita sosiaalialan tutkintoja.

SosiaalialallasyvempiyhteistyöTampereenyliopistonkanssa(vrt.Kuopionyliopistontoiminta-malli,Sosiaalialankorkeakoulutuksenjatutkimuksenselvitysryhmä200X)hyödyttäisimolem-piajaloisimahdollisuuksiahelpottaakuntientyövoimapulaa.Sosiaalialanyhteistyöliiketalou-denkoulutuksenkanssatukeepalveluyrittäjyyttä,jotaerityisestiikääntyminenedellyttää.Hyväesimerkkiluovastayhdistelmästäontyömarkkinatradenominjasosionominyhdistäminentyöhal-linnonasiantuntijatarpeisiin.Arvokastaonmyösterveys-jasosiaalialanyhdistäväkoulutus,josministeriötsensallivat(palveluohjaajienkoulutus).Yhteistyötekniikankoulutuksenkanssaontärkeääennenmuutaikääntyneidenjavammaistenitsenäisenselviytymisenedistämiseksi.Myösrajapinta kulttuurialan kanssa on laajennettavissa.

Monetkombinaatiotsopivaterityisenhyvinaikuiskoulutukseen,esimerkiksiaidostimonialainenvanhustyönkoulutus.Nuortenkoulutuksellaonvaikealisätäsosiaalialantyövoimaariittävästi.

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAPirkanmaallaharjoitetaanvainmetsätaloudenkoulutusta,jonkaaloituspaikatsupistuvatammat-tikorkeakoulujenosaltahiukan.Ministeriöaikoovähentääyksiköidenmäärää.TAMKinkoulutusonpienijasiinämielessäuhanalainen.Seonkuitenkintiukastiprofiloitunutvastaamaanalueel-listaerikoistunuttatarvetta(liikkuvatmetsätyökoneet)eikäsitävoieliminoida.

KULTTUURIALA Alaankuuluvatviestintä-jainformaatiotieteet,käsi-jataideteollisuus,teatterijatanssi,musiikki,kuvataide sekä muu kulttuurialan koulutus. Kaikkea kulttuurialan koulutusta ammattikorkeakou-luissa on suunniteltu supistettaviksi. Vähennykset ovat määrällisesti isoja viestintä- sekä käsi- ja taideteollisuudenalalla,suhteellisestiosinmuuallakin.Oleellistakokoalanjasuomalaistenelä-män rikkauden kannalta olisi avata julkisen rahoituksen oheen muita kanavia ja suoda kulttuuri-lahjoituksille verovapaus.

43

Viestintäalan vähennykset edellyttävät ammattikorkeakoulujen koulutusyksiköiden lakkautta-mista.Kuvataidealankoulutusaiotaanlakkauttaakahdestayksiköstä.Elokuva-jatv-alankorkea-koulurakenteiden kehittämiseksi elokuva- ja tv-alan opetus ammattikorkeakouluissa keskitetään neljäänyksikköön.Tamperetuleeolemaanyksiniistä.

Tamperelaiset korkeakoulut ovat suhteellisen pieniä toimijoita kulttuurialalla eivätkä olemassa olevatsuunnitelmatkosketamperelaisiakorkeakouluja.Kulttuurialahyötyysiitäympäristöstä,minkäisotkaupungittarjoavat(KuvataiteenkoulutusjatutkimusSuomessa2007,OPM2008c).Vaikkaviestinnänkoulutusonvarsinerikoistunutta,onresurssienyhteiskäyttöäTampereellajaVirroilla syytä tutkia. Koulutuksen kehittämistä rajapintojen suuntaan on mahdollista jatkaa. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAAlajakautuuneljäänryhmään.Valtionsuunnitelmienmukaanmatkailualansekämuunmatkailu-,ravitsemis- ja talousalan koulutus supistuisivat paljon. Majoitus- ja ravitsemisalalle luvataan pien-täkasvuajakotitalous-jakuluttajapalvelujenpieniinlähtömääriinnopeaakasvua.Käsityksenimukaan tämän alan koulutuksen laajentamiselle on tilaa englanninkielisen koulutuksen osalta.

44


Teiskontie 33, 33520 Tamperepuh. (03) 565 47111, fax (03) 565 47222

www.tamk.fi

iSBn 978-952-5264-77-7 iSSn 1456-002X

kahTena vai yhTenä? - TAMK...Virtuaaliammattikorkeakoulu 17 Tukipalvelut 17 Hallintomalli 18...

Documents

Transcript of kahTena vai yhTenä? - TAMK...Virtuaaliammattikorkeakoulu 17 Tukipalvelut 17 Hallintomalli 18...