Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma 2007-2013

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI 1

Jyväskylän seudun

Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013

osana Keski-Suomen Alueellista maa-

seutuohjelmaa

Ohjelma päivitetty 22.9.2009


SISÄLTÖ

Tiivistelmä 3

1. Kehittämisohjelman tarve 5

2. Jyväskylän seutu toiminta-alueena 6

3. Kehittämisohjelman nivoutuminen muuhun alueelliseen kehittämiseen 10

4. Toimintaryhmätyö ja ohjelman hallinnointi 12

Uuden toimintatavan vastaanotto 12

Yhdistys toimijana 12

Hallitustyö 13

Yhdistyksen työntekijät 14

Hallinnointihanke 14

5. ALMA- kauden 2003-2006 kokemukset 16

ALMA-kauden hankkeet ja kehittämistoiminta 16

Toiminnan vaikuttavuus 17

6. Verkostokylä-ohjelman valmistelutyö ja toimintaperiaatteet 18

7. Verkostokylä-ohjelma kehittämisen visiona ja toiminnan strategiana 20

Toimintatapa ja valintakriteerit 20

8. Kehittämisohjelman tavoitteet ja toteuttamissuunnitelma 22

Yhteisölliset tavoitteet ja toimenpiteet 22 Kylien toiminnan ja verkostoitumisen kehittäminen 23 Kylien toimintaympäristöjen kehittäminen 23 Kulttuuri- ja perinnemaisemat sekä maaseutuperinnön säilyttäminen 24 Kylien palveluiden ja neuvontatoiminnan kehittäminen 24

Elinkeinotoiminnan edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet 26 Yritystoiminnan kehittäminen 27 Matkailun, käsityö- ja taideteollisuusalan sekä luovan toimialan yrittäjyyshankkeet 27 Uusiutuvien energioiden tuotteistaminen ja käytön edistäminen sekä ympäristöosaaminen 28

Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet 29

9. Muiden rahastojen hyödyntäminen maaseutualueiden kehittämisessä 31

Osallisuuden ja seudullisen yhteistyön edistäminen kaupunkialueilla ja sitä ympäröivällä alueella 31

10. Ohjelman vaikutukset ja arviointi 32

Arviointimenetelmät 32

11. Ohjelman rahoituskehys vuosille 2007-2013 34


Tiivistelmä Verkostokylä-ohjelman valmistelu osana maaseutuohjelmia Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma on osa Keski-Suomen Alueellista maaseu-tuohjelmaa ja se niveltyy myös Manner-Suomen maaseutuohjelmaan. Ohjelman val-mistelu kytkeytyi tiiviisti Keski-Suomen maaseutuohjelman ja muiden LEADER-ryhmien ohjelmatyöhön. Ohjelma on suunnattu Laukaan, Muuramen, Uuraisten sekä uuden Jyväskylän (poislu-kien Korpilahti) maaseutualueiden tukemiseen erityisesti maaseutuasumisen ja pien-yrittäjyyden edistämisen kannalta. Ohjelman toteutusalueella asuu noin 65.000 asukas-ta ja kauden loppuun mennessä maaseutuväestön määrän on ennustettu kasvavan yli 70.000 asukkaaseen. Vuosina 2007-2013 toteutettavan Verkostokylä-ohjelmaa valmisteluprosessiin osallistui yli 300 toimijaa ja ohjelmaan sitoutui noin 90 seutukunnan yhteisöä ja kehittäjätahoa. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä seudun eri kehittäjäorganisaatioiden, kuntien, asuk-kaiden, yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Ohjelman tavoitteet Ohjelman tavoitteena on tuottaa täsmäratkaisuja maaseutualueiden työllisyys- ja toi-meentulo-ongelmiin ja parantaa asukkaiden elinoloja ja elämänlaatua sekä luoda seu-tukunnalle uusia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Se kytkee maaseutualueiden kehittämisen osaksi voimakkaasti kasvavan Jyvässeudun kehittämissuunnitelmia. Jy-väsRiihen toiminta-alueella sekä asumispaineet että huomattava muuttovoitto suuntau-tuvat Jyväskylän kaupunkia ympäröiviin naapurikuntiin. Kehittämisohjelmalla vastataan asukkaiden tarpeisiin hyvinvoinnin, asumisen, palvelujen turvaamisen ja uusien elin-keinojen kehittämisessä. Ohjelman painopisteet

• yhteisöjen toiminnan ja verkostojen vahvistaminen • yritys- ja elinkeinotoiminnan edistäminen

Ohjelman kehittämisteemat Verkostokylä-ohjelmaan tullaan sisällyttämään varsin laajapohjainen ja monipuolinen hankevalikoima, joka liittyy seuraaviin kehittämisteemoihin

• kylien toiminnan, toimintaympäristön ja verkostoitumisen kehittäminen

• kulttuuri- ja perinnemaisemien sekä maaseutuperinnön säilyttäminen

• kylien palveluiden ja neuvontatoiminnan kehittäminen

• yritystoiminnan kehittämisen tukeminen

• uusiutuvien energioiden ja puutuotealan tuotteistaminen ja käytön edistäminen sekä ympäristöosaamisen lisääminen

Ohjelman hallinnointi ja rahoitus Verkostokylä-ohjelmaa hallinnoi JyväsRiihi ry ja sen rahoitus tulee Euroopan maaseu-tuohjelman Leader-toimintatavasta. Rahoituksen vastinrahoituksen ehtona on ohjelman kuntarahoitus, johon ovat sitoutuneet Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten kunnat. Rahoituskehys vuosille 2007-2013 on yh-teensä 4.7 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuus ohjelmassa on yhteensä 35% ja kuntarahoitus julkisesta rahoituksesta on 20 %. Ohjelman yhteensopivuus ja täydentävyys muuhun alueelliseen kehittämiseen Jyväskylän kaupunkiseutu on yksi viidestä suomalaisesta kasvukeskuksesta ja menes-tyminen kovassa kilpailussa edellyttää vähintään 150.000 asukkaan elinvoimaista seu-


tua. Seudun ”yhteisen kasvun strategian” mukaan tavoitellaan kasvun ja kilpailukyvyn levittämistä laajemmalle pohjalle ja koko seutukunnalle. Tämä kasvun ja kilpailukyvyn tavoite soveltuu hyvin myös Jyväskylän seudun maaseutualueille ja maaseudun kehit-tämisstrategioihin ja ohjelmiin. Tavoitteet ovat samat: kilpailukyvyn edistäminen, osaa-misen lisääminen, verkostoituminen ja voimavarojen yhdistäminen sekä asumisen ja elämänlaadun parantaminen. Niin Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelman kuin Keski-Suomen Alueellisessa maaseutuohjelmassa kehittämisen visiona on, että maa-seutumme on monien mahdollisuuksien inhimillinen yrittämis- ja asumisympäristö, jos-sa osaamista ja voimavaroja hyödynnetään tehokkaasti. Ohjelman muutokset Kehittämisohjelman toteutumista arvioitiin vuonna 2009 kahden vuoden toteuman pe-rusteella. Näkyvissä olevan kehityksen pohjalta ohjelmaan sisältyvien kolmen toiminta-linjan ennakoituja tavoitteita ja tuloksia kirkastettiin ja niiden välisiä rahoitusosuuksia täsmennettiin. Toimintalinja 1:n rahoitusmahdollisuudet ovat hyvät suoraan Keski-Suomen Te-keskuksen ja maakunnallisen klusteriohjelman kautta, joten sen rahoitus-osuutta vähennettiin. Samalla tarkistettiin myös alueiden väliseen yhteistyöhön käytet-tävää rahoitusta. Näiden osuutta siirrettiin toimintalinja 3:n, jonka kautta tuetaan erityi-sesti maaseudun yrittäjyyttä ja yhteisöllistä kehittämistä. Ohjelman rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä myös ohjelman tekstiosaa täsmennettiin ja tiivistettiin.

1. Kehittämisohjelman tarve Jyväskylän seudulla ehdittiin toteuttaa maaseudun kehittämistyötä toimintaryhmätyönä vuosina 2003 -2006. Vaikka toimintatapa oli uusi, se osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Kehittämishankkeita suunniteltiin huomattavasti enemmän kuin niitä voitiin rahoittaa, ja monien rahoitettujen hankkeiden toiminta jatkui rahoituskauden päätyttyä uutena toi-mintatapana tai jatkumona. Kysyntää on edelleen sekä yhteisölliseen että elinkeinolli-seen kehittämiseen ja pienyrittäjyyden aktivointiin, joka koetaan tarpeelliseksi uuden kauden toimintamuotona. Uuden kehittämisohjelman suunnitteluprosessiin osallistuminen oli laaja-alaista ja aktii-vista. Seudun asukkaat, järjestöt ja yrittäjät löysivät toimintaryhmän uuden kehittämisen välineeksi. ALMA-kauden kokemukset ja käytännöt muokkasivat uutta kehittämisohjel-maa siten, että siinä korostuu erityisesti toimintojen verkottuminen ja synergioiden hyö-dyntäminen. Tärkeäksi koettiin myös maaseutualueiden kytkeminen osaksi Jyväskylän seudun kasvuklusteria ja Verkostokaupunki-hanketta, sekä erityisesti maaseudun pal-veluverkoston kehittäminen. Vuonna 2005 ilmestyneen ennakointitutkimuksen (Yrjö Myllylä, Maaseudun tulevaisuus ja klusterit, 2005) mukaan yksi tärkeimmistä maaseudun kehittymiseen vaikuttavista muutostrendeistä on juuri toimintojen verkottuminen. Tärkeänä Myllylä pitää myös maaseutualueiden kytkemistä osaksi keskusten kasvuklustereita ja tässä maaseudun palvelukonseptien kehittäminen korostuu. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kehittämisen kohteita ovat hyvinvointi- ja ympäristöklusteri, johon sisältyy myös uusiu-tuvien energioiden käyttö. Tämän ennakointitutkimuksen tulokset vastaavat hyvin Jy-väskylän seudun maaseutuasukkaiden ja toimijoiden mielipiteitä kehittämisen painopis-teistä. Jyväskylän seudulla maaseudun kehittämisohjelman tarve korostuu, koska kaupungin läheisellä maaseudulla maaseutualueet ja sen asukkaat ja yrittäjät jäävät helposti tois-arvoiseen asemaan kaupunkikehittämisen ja suurien toiminnallisten hankkeiden rinnal-la. Tulevan kehittämisrahoituksen avulla voidaan edistää seudun tasapuolista kehittä-mistä ja tuoda myös maaseutualueiden pienimuotoisempi kehittämistoiminta rahoituk-sen piiriin. Seudun toimijat ovat aidosti huolissaan seudun kokonaiskehittämisestä maaseutualueiden osalta ja esille on noussut pelko, että seudun positiivinen kehitys kääntyy negatiiviseksi ilman ulkopuolisia hankerahoituksia ja tukiponnistuksia. Verkostokylä-ohjelman toimenpiteiden piiriin kuuluu noin 65.000 maaseudun asukasta toiminta-alueen noin 147.000 asukkaasta. Esitetystä maaseudun asukasmäärästä on vähennetty ohjelmasta poisrajattujen Jyväskylän kaupungin keskustataajama-alue se-kä Vaajakosken ja Jyskän keskustaajamien kerrostalokeskustojen asukasmäärät paik-katietojärjestelmää hyödyntäen. Maaseutuasukkaiden määrän on ennakoitu toiminta-alueellamme kasvavan noin 70.000:teen seuraavan EU-kauden loppuun mennessä, joten maaseudun kehittämistyölle on tarvetta ja potentiaalia.


2. Jyväskylän seutu toiminta-alueena JyväsRiihen toiminta-alue koostuu sekä kaupungin läheisestä maaseudusta että ydin-maaseudusta, jossa on elinvoimaista maatalous-, metsätalous- ja muuta maaseutuyri-tystoimintaa teollisuuden, pienyritystoiminnan ja palveluelinkeinojen rinnalla. Toiminta-alueeseen kuuluvat vuonna 2005 Jyväskylän kaupungin ympärillä olevat maaseutualu-eet Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen kuntien alueella. Uutena kunta-na JyväsRiihen toimintakuntiin liittyi elokuun lopussa 2006 Uuraisten kunta, joka on aiemmin kuulunut Vesurin alueeseen. Vuoden 2009 alussa Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muo-dostivat kuntaliitoksen myötä uuden Jyväskylän. Jyväsriihen toiminta-alue määräytyy ohjelmakaudella maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaan vuoden 2005 kunta-rajojen mukaan, joten Korpilahti ei kuulu JyväsRiihen toiminta-alueeseen Seudulla kes-kustellaan edelleen aktiivisesti kuntayhteistyöstä ja kuntaliitoksia lienee tulossa vuosien kuluessa lisää. JyväsRiihen toiminta-alueella asui vuonna 2005 yli puolet keskisuomalaisista, 146 807 asukasta. Valtaosa asutuksesta on keskittynyt Jyväskylän kaupungin alueelle sekä maaseudun taajamiin ja kyliin, joiden paikallisuutta, ominaispiirteitä ja kehitystä ovat tukemassa lukuisat aktiiviset asukas- ja kyläyhdistykset sekä muut harrastejärjestöt. Vuoden 2004 lopussa Jyvässeudun kaikista asukkaista maaseutualueilla asui noin 65.000 asukasta, mutta määrän arvellaan nousevan reilusti yli 70 000 asukkaaseen seuraavan vuosikymmenen aikana. Maaseutuasukkaiden määrästä on vähennetty noin 2200 asukasta, jotka asuvat Vaajakosken, Tikkakosken ja Palokan keskustojen pikku-kaupunkimaisilla kerrostaloalueilla. Vuonna 2005 Jyväskylän kaupungin reunoilla ase-makaavoittamattomilla alueilla asuu noin 700 ihmistä, jotka kuuluvat toimintaryhmän alueeseen. Asukasluvut kunnittain

2005 2008 koko Suomi 5 236 611 5 326 314 Keski-Suomi 267 182 271 747

Jyväskylä 83 582 (v.2004) 86 527 Jyväskylän mlk 34 774 36 465

Laukaa 17 205 17 768 Muurame 8 672 9 169 Uurainen 3 153 3 317

Maakunnan muuttoliike on vahvasti keskittynyt Jyvässeudulle ja kasvuluvut ovat valta-kunnallisessakin vertailussa nopeimpien joukossa. Kaikkien toiminta-alueiden kuntien väestömäärä on kasvussa – sekä luonnollisen kasvun että muuttoliikkeen osalta. Suu-rimman osan muutosta ennustetaan suuntautuvan Jyväskylän maaseutualueille, joten Verkostokylä-ohjelmalla pyritään vastaamaan juuri asutuspaineisiin asumisen palvelui-den, asukkaiden hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman edistämi-sen kautta. Kasvuennusteen mukaan alueen väestömäärän odotetaan ennusteiden mukaan kas-vavan 2015 mennessä noin 11 500 -15 000 asukkaalla. Jo vuoden 2008 loppuun men-nessä alueen väestömäärä oli kasvanut yli 5 800 asukkaalla. Erityisen voimakasta väestökasvu on Uuraisilla, jossa väkiluku on kasvanut huomattavasti kasvuennustetta voimakkaammin.


Väestöennuste kunnittain

Väestöennuste 2006-2020

0

20000

40000

60000

80000

100000

2006 84739 35452 17385 8881 3157

2010 87460 37523 18120 9362 3200

2015 90270 39669 18922 9881 3276

2020 92048 41520 19678 10325 3351

Jyväskylä Jyväskylän mlk Laukaa Muurame Uurainen

Seudun asukkaista 15-64-vuotiaiden osuus vaihtelee kunnittain 64-72 % välillä ja ko-konaisuutena Jyväskylän seudun ikärakenne on varsin nuorekas koko maan mittakaa-vassa. Kaikkien neljän kunnan alueella yli 60-vuotiaiden osuuden odotetaan kasvavan, mutta sen oletetaan silti jäävän maakunnallisen keskitason alapuolelle. Asukkaiden ikäjakautuma tulee näkymään hankkeiden kohderyhmissä, sillä yhteisöllisiä ja palveluja parantavia hankkeita on suunniteltu erityisesti lapsiperheille, nuorille ja ikääntyville. Myös seudun asukkaiden koulutustaso on sekä keskisuomalaisittain että valtakunnalli-sestikin varsin korkea. Aikuisista asukkaista asuinkunnasta riippuen yli 60 prosentilla on ammatti –tai keskiasteen tutkinto ja peräti 20-30 prosentilla on korkea-asteen tutkin-to. Asukkaiden ikäryhmät sekä ikärakenne

Seudun työpaikoista noin 70 % on palvelualoilla ja noin neljännes jalostuksessa. Alku-tuotannossa on työpaikkoja noin prosentin verran. Eniten alkutuotantoa on Uuraisilla ja Laukaassa. Suurinta kasvu on ollut rahoitus- ja kiinteistö- sekä yhteiskunnallisissa pal-

Ikäryhmät 2004

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

0-9 10-19

20-29

30-39

40-49

50-59

60-69

70-79

80-89

90-

ikä

%

Jyväskylä

Jyväskylän mlk

Laukaa

Muurame


veluissa maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden työpaikkojen vähentyessä. Jyväsky-län seudun työllisistä reilut kolmasosa käy töissä oman kotikuntansa ulkopuolella ja Jyväskylä on selkeä työssäkäyntikeskus. 7500 maalaiskuntalaista, 2000 laukaalaista ja 1700 muuramelaista käy töissä Jyväskylässä. Seutukunnan ulkopuolelta Jyväskylässä käy lisäksi töissä 6000 ihmistä. Toisaalta 3000 jyväskyläläistä käy töissä lähikunnissa ja 5500 seutukunnan ulkopuolella. Elinkeinorakenne työpaikoittain

JyväsRiihi Keski-Suomi Työpaikkaa % Työpaikkaa %

Maa- ja metsätalous 728 1,2 5 540 5,3 Jalostus 15 423 25,1 29 075 27,7 Palvelut 44 061 71,7 67 749 64,5 Toimiala tuntematon 1 267 2,0 2 685 2,6 Kaikki toimialat yhteensä 61 479 100,00 105 049 100,00

Työttömyysaste on pysynyt pitkään korkeana, vaikka siinä on pikku hiljaa tapahtunut myönteistä kehitystä. Taantuman myötä myönteinen kehitys on kääntynyt huolestutta-vaan suuntaan, varsinkin kun alueen työttömyysaste on keskimäärin korkeampi suur-ten kaupunkiseutujen vertailussa (heinäkuussa 2009 13,7 %). Jyväskylän seudun maaseutualueilla on muutamia suurempia asutuskeskittymiä. Jy-väskylän maalaiskunnan alueella keskittymät ovat Palokassa, jossa asuu lähes kol-masosa kunnan asukkaista, sekä Vaajakoskella ja Tikkakoskella. Nämä alueet ovat kuitenkin pääosin pientaloasutusta, joten niistä Palokan ja Vaajakosken kerrostalokes-kustat jäävät JyväsRiihen ohjelma-alueen ulkopuolelle. Laukaassa asutus on hajaantu-nut melko tasaisesti koko kunnan alueelle kyliin ja Leppäveden, Lievestuoreen ja Vih-tavuoren taajamiin sekä suurimpaan keskittymään kirkonkylälle, jossa asuu yli 4000 asukasta. Muuramelaista suurin osa asuu kirkonkylän alueella, mutta alle tuhannen asukkaan vireitä kyläkeskuksia on eri puolella kunnan aluetta. Kaikissa alueen kunnis-sa onkin tarvetta varautua väestömäärän kasvuun kaavoittamalla uusia asuinalueita ja tontteja sekä pohtimalla tarvittavien lisäpalvelujen järjestämisen mahdollisuuksia. Asutuskeskittymät toimivat niin fyysisesti kuin sosiaalisestikin edelläkävijöinä ja porttina maaseutumaisemmille alueille. Tämän vuoksi Verkostokylä-ohjelman avulla pyritään uutta kehittämistoimintaa levittämään maaseutualueille juuri näiden keskittymien kautta ja avulla. Myös verkostorakenteen ja horisontaalisen kehittämisen kannalta asutuskes-kittymät ovat myös olennainen osa kehittämisen kenttää. Monet ohjelmaa tukevat ta-voitteet ja toimenpiteet on suunniteltu niin, että maaseudulla kehitetään luontaisia toi-mintakeskittymiä laaja-alaisesti erilaisten elinkeinotoimintaa ja yhteisöllistä kehittämistä tukevien tavoitteiden näkökulmasta. Näin ohjelmalla pystytään strategisesti toteutta-maan horisontaalinen kunta- ja toimialarajat ylittävä rajaus. Ohjelman toimenpiteiden piiriin pääsevät näin lähes koko alueen toimijat niin syrjäisimmiltä alueilta kuin asutus-keskittymistä. Ohjelmasta rajataan pois ainoastaan Jyväskylän asemakaava-alueet sekä Palokan ja Vaajakosken taajamien kerrostalokorttelit. Liitteessä Toimintaympäristöanalyysi on kuvattu toiminta-alueen erityispiirteitä tarkem-min. Myös taulukoiden lähdetiedot on mainittu siellä.


JyväsRiihen toiminta-alueen kunnat

JyväsRiihen toiminta-alueen rajaukset


3. Kehittämisohjelman nivoutuminen muuhun alueelliseen ke-hittämiseen JyväsRiihi oli mukana Keski-Suomen Alueellisen maaseutuohjelman ja Keski-Suomen maaseutustrategian valmistelussa. Kehittämisohjelma nivoutuu teemoiltaan ja paino-pistealueiltaan muihin maakunnallisiin maaseudun kehittämisohjelmiin ja suunnitelmiin sekä täydentää myös muita paikallisia kehittämisohjelmia ylisektoraalisesti Jyväskylän seudun maaseutualueiden kehittämisen osalta. Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma tukee omalta osaltaan erityisesti toimenpiteiden ja asukasnäkökulman sekä aidon toimintaverkoston kautta näitä koko maakuntaa koskevia kehittämissuunnitelmia ja suuntaviivoja. Esiin ovat nousseet samat painopistealueet kuten yrittäjyyden, hyvin-voinnin ja asumisen edistäminen uusilla innovatiivisilla toimintatavoilla. Keski-Suomen TE-keskuksen maaseutuosaston ja keskisuomalaisten toimintaryhmien kanssa on myös tehty yhteensovitusta ohjelmien sisällöstä ja valmisteltu tulevia yhteis-työmuotoja kevään ja syksyn 2006 aikana. Myös ohjelmien laadullisia ja määrällisiä tavoitteita, rahoituksien jakautumista sekä ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksia on pohdittu maakunnallisesti. Yritysrahoituksen menettelytavoista on keskusteltu sekä TE-keskuksen maaseutu- että yritysosaston kanssa ja työnjaosta on sovittu, että toimintaryhmien kautta tue-taan/hoidetaan :

• Yritystoiminnan ja yrittäjyyden aktivointia • Aloittavien yritysten ohjausta rahoituksen ja asiantuntija-avun löytämiseksi • Olemassa olevien yritysten aktivointia toimintansa kehittämiseen • Paikallisten raaka-aineiden, tuotteiden ja palvelujen jalostamiseen ja kehittämi-

seen panostavia pieniä yrityksiä sekä paikallismarkkinoille suuntautuvia yrityksiä • pääasiassa kustannusarvioltaan enintään 80 000 €:n yrityskohtaisia hankkeita

Tarvittaessa käydään tapauskohtaisesti neuvotteluja työnjaon toteutuksesta.

Ohjelman toteutukseen liittyviä valmisteluneuvotteluja on käyty paitsi TE-keskuksen maaseutuosaston myös seudullisen kehittämisyhtiön Jykesin kanssa. Jykes Oy näkee JyväsRiihen toiminnan erittäin tarpeellisena elinkeinoelämän kehittämistoimissa seu-raavalla rahoituskaudella. Jykesin näkemyksen mukaan toimintaryhmän rahoituksille on seudun pienyrittäjien ja alkavien yrittäjien piirissä huomattavasti kysyntää. Myös JyväsRiihen toimintakunnat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muu-rame ja uutena kuntana Uurainen ovat sitoutuneet kehittämisohjelmaan ja sen rahoi-tukseen. Kunnat näkevät ohjelman painotukset ja toiminnan linjaukset tärkeinä maa-seutualueiden kehittämisessä. Toiminnan merkityksen kasvusta kertoo kuntien luotta-mushenkilöiden yhteydenotot toimintaryhmään ja tiedotuksen sanoman leviäminen virkamiestasolta luottamushenkilöihin. Myös keskisuomalaisten naapuritoimintaryhmien Vesurin, Viisarin ja Maaseutukehityk-sen että suurten kaupunkien läheisten toimintaryhmien kanssa on suunniteltu toimin-nan synergiaetujen hyödyntämistä. Esille ovat nousseet alueiden väliset ja maakunnal-liset yhteishankkeet mm. vesistön, kalatalouden ja metsästysmatkailun, reitistöjen ra-kentamisen sekä yleisen kehittämistoiminnan aloilla, yhteisen tiedottamisen kehittämi-nen tapoja sekä uusien toimintamenetelmien suunnittelua liittyen mm. arviointiin sosi-aalisen tilinpidon avulla, sähköiseen kirjanpitoon sekä kyläosayleiskaavoitukseen yhtei-sen työkalupakin ja ohjeistusten kautta. Toimintamuotoja tulevat olemaan mm. yhteiset hankkeet, yhteiset markkinointitoimet ja koulutustapahtumat, hallitusyhteistyö sekä yhteisten kehittämismenetelmien suunnittelu ja toteutus. Maakunnan sisäistä yhteistyö-


tä toimintaryhmien välillä on toteutettu mm. työntekijöiden yhteisillä työkokouksilla, joita on pidetty muutaman kuukauden välein eri toiminta-alueilla. Kaupunkien läheisten toi-mintaryhmien yhteiseksi eduksi ja toimintatavaksi nähdään erityisesti ESR-rahoituksien yhteinen hyödyntäminen. ALMA-kaudella toteutettujen teemaohjelmien ja koordinaatiohankkeiden kuten maa-seutumatkailun, kyläohjelman ja elintarvikkeiden jatkojalostushankkeen sekä keskeis-ten kolmannen sektorin toimijoiden ja toimintaan liittyvien muiden viranomaistahojen kanssa on myös suunniteltu jatkotoimenpiteitä. Yhteistyötä on tehty em. ohjelmien ja mm. Maakunnallisen kylien yhteenliittymän kanssa erityisesti viestinnässä ja tiedotuk-sessa maakunnallisen Kyläverkko-lehden kautta, yhteisten koulutuspäivien muodossa, erilaisissa messuosallistumisissa (ELMA-messut, Matkailu-messut) ja mm. maaseu-tuasumisen markkinoinnissa. Hyviksi toimintamuodoiksi osoittautuneita käytänteitä on tarkoitus jatkaa ja kehittää LEADER-kaudella. Verkostokylä-ohjelma on käynyt lausunnoilla marraskuussa 2005 myös seudun kunnis-sa, Keski-Suomen liitossa, TE-keskuksessa, seudullisessa kehittämisyhtiössä Jykes Oy:ssä, Ympäristökeskuksessa, yrittäjäyhdistyksissä, seudun merkittävissä järjestöissä ja kylä- ja asukasyhdistyksissä. Varsinaisia kehittämisneuvotteluja eri tahojen kanssa toimenpiteiden toteutuksen ja sitoutumisen suhteen käydään vielä syksyn 2006 – ke-vään 2007 aikana sekä ohjelman varsinaisen toteuttamisen yhteydessä.


4. Toimintaryhmätyö ja ohjelman hallinnointi Uuden toimintatavan vastaanotto JyväsRiihi on toiminut Jyväskylän seudulla vasta vuodesta 2003 lähtien, mutta se on jo lunastanut paikkansa toimijoiden keskuudessa. JyväsRiihen toiminnan väliarvioinnin ja ohjelmatyöhön liittyvän kyselyn mukaan toimintaryhmätyö oli tuloksellista ja tarpeellista eikä vastaavantyyppistä maaseutualueiden kehittämistä olisi voitu toteuttaa ilman toi-mintaryhmää ja sen resursseja. Myös seudun asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatiot sekä kunnat ovat huomanneet toimintatavan edut ja toimintaryhmätyön tunnettavuus lisääntyy vauhdikkaasti. JyväsRiihellä rahoitus ALMA-ohjelmasta toteutui vuosina 2003-2006, mikä vaikeutti huomattavasti kehittämisohjelman toteutusta. Toimintaryhmätyö oli seutukunnalla uusi työmuoto ja sen pääsi käyntiin kolme vuotta myöhemmin kuin muissa toimintaryhmis-sä. Koska aiempaa perinnettä tai käytäntöä vastaavasta toimintatavasta ei ollut, joudut-tiin toiminta aloittamaan ”tyhjästä”, mikä vei huomattavasti resursseja ohjelmallisuudes-ta, kuormitti toimijoita kiireellä ja kavensi toimintaa pääosin perusasioiden hoitamiseen. Lyhyt toiminta-aika vaikutti myös toiminnan uutuusarvon esiintuontiin ja tunnetuksi te-kemiseen. Kuitenkin toiminnassa onnistuttiin. Toimintatapaa halutaan jatkaa ja kehittää strategiseksi maaseutualueidemme kehittämistyövälineeksi verkostokaupungin veto-voimaa ja klusteria hyödyntäen, yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa. Yhdistys toimijana JyväsRiihi ry on rekisteröity yhdistys kuten muutkin toimintaryhmät Suomessa. Ylin päätösvalta on vuosikokouksella. JyväsRiihen jäsenistön yhteismäärä oli vuoden 2006 syyskuussa 167 jäsentä, joista lähes puolet on henkilöjäsentä ja yli puolet yhteisöjä. Näihin jäsenyhteisöihin kuuluu useita satoja jäseniä. Toimintaamme osallistuu näin jäsenistön ja hankkeiden kautta yhteensä tuhansia seutukunnan toimijoita. Yhdistyksen jäsenmäärä on ollut hienoisessa kasvussa, vaikka jäsenhankintaan ei ole nykyisen aloituskauden hankekiireiden vuoksi ehditty panostamaan. ELMA-kaudelle on kuitenkin jo tehty jäsenkampanjasuunnitelmat ja kyläverkoston kautta on odotettavissa uusia jäseniä. Jäsenmäärä yhteensä 167 Yksityiset henkilöt 78 Yhteisöt 89

Toimintaryhmän vuosikokouksiin on hankekauden aikana osallistunut keskimäärin 20 % yhdistyksen jäsenistä, mitä voidaan pitää hyvänä. Yhdistyksen ja toimintaryhmän toiminta on avointa ja jäsenistöä kutsuttaan asukastilaisuuksiin, joita järjestetään vuo-sittain seutukuntamme eri kunnissa. Jäsenille lähetetään vuosittain jäsentiedotteet, joissa tiedotetaan keskeisistä toiminnoista ja rahoitetuista hankkeista. Toimintaryhmän tunnettavuutta edistettiin keväällä 2006 tekemällä kaikille asukkaille ja toimijoille avoimia tutustumisretkiä JyväsRiihen rahoittamiin hankkeisiin. Kiinnostus toimintaryhmätyöhön ja hankkeisiin olikin varsin suurta, sillä tilaisuuksiin osallistui yh-teensä 124 ihmistä. Lähes kolminkertainen määrä (311) toimijoista osallistui myös oh-jelman valmistelutilaisuuksiin, jotka myös lisäsivät toiminnan julkisuutta ja avoimuutta.


Hallitustyö Yhdistyksen hallituksen muodostaa 12 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenen-sä. Neljästä toiminta-alueemme kunnasta hallitukseen valitaan yksi edustaja kolmelta eri sektorilta eli asukkaista, yhteisöistä ja kunnista. Myös varajäsenten valinta noudat-taa tätä kunta- ja sektorirajausta. Tällä menettelyllä päästään tasapuoliseen alueelli-seen ja toiminnalliseen edustukseen, mikä näkyy toiminnan monialaisena osaamisena, seutukunnallisena ajattelutapana sekä puolueettomuutena. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja hallitustyöskentely on aktiivista ja kantaaottavaa. Nykyisen halli-tuksen kokoonpano ja jäsenten taustatiedot esitetään erillisessä liitteessä. Hallituksen järjestäytymisperusteet Sektori Edustajat ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä Määrä Asukkaat Asukasedustajat nykyisestä 4 kunnasta 4 Yhdistykset Yhdistysedustajat kunnittain 4 Kunta Joko virkamies tai luottamushenkilö kustakin kunnasta 4 Hallitusjäseniä yhteensä 12 ja varajäseniä 12 (osallistumisoikeus kaikkiin kokouksiin) Toimintaa ohjeistetaan talous- ja hallintosäännöllä, jossa on määritelty toiminnan oh-jeistusta niin työntekijöille kuin hallituksen jäsenille. Myös hankkeiden valintakriteeris-töstä on tehty oma ohjeistus, jonka mukaan hankehakemukset arvioidaan. Työntekijät valmistelevat hakemukset hallituksen päätöksiä varten tiiviissä yhteistyössä hankehaki-joiden kanssa. Hankehakijoille annetaan tarvittaessa mahdollisuus esitellä hankkeensa hallitukselle. Infraan liittyvissä hankkeissa hallitus käy usein käy tutustumassa kehittä-mistarpeisiin paikan päällä. Tämä kontaktiyhteys hakijatahoon luo toimintaan avoimuut-ta ja läpinäkyvyyttä sekä tuo aitoja kentän tarpeita esille. Toimintamenettely myös maksimoi hakijoiden tasa-arvoisen kohtelun hakemusten käsittelyssä. Hallitus teettää toimintansa aikana myös ohjelmatyön väliarvioinnin ja arvioi toimintaa itsearviointina. Lisäksi hallitustyön kehittämiseksi järjestetään kehittämissuunnittelua erilaisissa seminaareissa ja kehittämistilaisuuksissa. Tarvittaessa hallitus jakaantuu mukaan työryhmiin; mm. ohjelman toteutumisen väliarviointia ja ohjelmatyötä varten perustetaan omat työryhmät. Lisäksi hallitus jalkautuu ja käy arvioimassa hankkeiden toimintaa ja tuloksia niiden toteutus- ja valmistumisvaiheessa. Hallituksen rooli hankevalinnoissa Hallitus tarkentaa LEADER-kaudella hankkeiden valintakriteeristön ja ohjeistuksen se-kä kehittää hankevalintaprosessia. Alla kuvataan toimintatapaa, jota muokataan paikal-liseksi käytännöksi. Hankkeita valintaan rahoitettavaksi määrättyjen hakuaikojen puitteissa (2-6 hakua vuo-sittain). Vuosittain järjestetään ennen hakuaikojen alkua infotilaisuuksia, joissa tiedote-taan hankerahoitusmahdollisuuksista, rahoituskriteereistä ja ohjataan hakijoita hanke-hakemuksen ja suunnitelman tekemiseen. Lisäksi hankehakijatahojen kanssa keskus-tellaan ja neuvotaan henkilökohtaisesti hakuprosessissa, jotta hankehakemuksista tuli-si selkeitä ja toteuttamiskelpoisia. Hankeryhmät käsittelevät määräajassa saapuneet hankehakemukset ja tekevät niistä hallitukselle rahoitussuositukset tai hylkäämisesi-tykset. Hankeryhmiä perustetaan aina hankehakemusten mukaisesti niin, että hake-mukset saadaan käsiteltyä määräajassa mahdollisimman laajaa asiantuntemusta käyt-täen. Työntekijät valmistelevat hankehakemukset työryhmille yhteistyössä tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa ja pyytävät niistä lausuntoja (esimerkiksi TE-keskuksen maaseutuosaston yritystutkijat, seudullinen kehittämisyhtiö, Ympäristökeskus jne), jotta hankeryhmällä olisi mahdollisimman paljon tietoa esityksensä tueksi. Hankeryhmien


esitykset käsitellään hallituksen rahoituskokouksissa vielä perusteellisesti ja hallitus tekee niistä päätökset. Hakijataholle ilmoitetaan kirjallisesti tai puhelimitse hallituksen päätös perusteluineen. Tämän jälkeen hankepuollot toimitetaan TE-keskuksen maa-seutuosastolle laillisuustarkastusta varten. Hankkeiden laillisuustarkastukset kestävät TE-keskuksessa keskimäärin kaksi kuukaut-ta, jonka jälkeen JyväsRiihi järjestää myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeil-le kullekin hakijataholle oman ohjaustilaisuuden. Tämä käytäntö helpottaa hanketoimi-joita hankkeen toteutuksessa, raportoinneissa että maksatusten hakemisessa. Hanke-toimijoille järjestetään säännöllisesti koko hankkeen toteutusajan koulutustilaisuuksia yhteistyössä TE-keskuksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa sekä verkostoitumis-tilaisuuksia mm. hanketreffien muodossa. Vastaavia käytäntöjä on toteutettu jo ALMA-kaudella. Hanketyöryhmän työ jatkuu valintaprosessin jälkeen hankkeen seurantana. Hanketyö-ryhmästä tai hallituksesta valitaan jäsen JyväsRiihen edustajaksi hankkeen arviointi-, seuranta- tai ohjausryhmään, joka valvoo, ohjaa ja tukee hankkeen toteutusta ja tulos-ten hyödyntämistä. Hanketyöryhmien roolia ja toimivuutta tarkastellaan hallituksen it-searvioinnin yhteydessä. Tarvittaessa käytäntöjä muutetaan, jotta hankevalintaprosessi toimii mahdollisimman hyvin. Hankkeiden arviointikäytäntöjä kehitetään ohjelmakaudel-le yhteistyössä muiden ryhmien kanssa. ALMA-kauden aikana hankkeiden valintaa ohjasi JyväsRiihen oma hankekriteeristö. Valintaperusteita muokataan uutta ohjelmaa tukeviksi ja niitä tullaan vielä tarkenta-maan ja kehittämään ennen uuden ohjelman toimeenpanoa.

Yhdistyksen työntekijät Toimintaryhmän käytännön työhön palkataan aiemman käytännön mukaisesti toimin-nanjohtaja ja talouspäällikkö. Toiminnanjohtaja keskittyy pääasiassa toimintaryhmätyön johtamiseen, toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä verkostoyhteistyöhön käy-tännön hanketyön, neuvonnan ja aktivoinnin ohella. Toisena työntekijänä on talous-päällikkö, jonka vastuualueena on toimintaryhmän koko taloushallinto budjetoinnista tilinpäätökseen saakka, hankkeiden maksatuksiin ja raportointeihin liittyvä neuvonta ja seuranta. Hanke- ja yritystukineuvonta ja hankkeisiin liittyvät koulutukset toteutetaan yhteistyössä työparina. Tarvittaessa toiminnanjohtajana tai talouspäällikön työtehtäviin voidaan sisällyttää eril-listen koordinaatio- tai muiden hankkeiden vetämiseen tai raportointiin liittyviä tehtäviä. Tarvittaessa yhdistys voi palkata myös muita osa- tai kokoaikaisia työntekijöitä käynnis-tämiinsä hankkeisiin, mikäli se on tarkoituksenmukaista huomioiden hankkeiden koko tai työmäärä. Työntekijöiden ja hallituksen tehtävät ja vastuut on kuvattu edellisellä ohjelmakaudella laaditussa talous- ja hallintosäännössä. Sitä päivitetään uuden ohjelmakauden alussa. Työntekijöille laaditaan myös yksilölliset tehtäväkuvaukset. Hallinnointihanke Ohjelman hallinnointityössä tullaan uudella ohjelmakaudella panostamaan paitsi yrittä-jyyden ja yhteisöllisten tavoitteiden edistämiseen myös verkostotyön koordinointiin, hankehakijoiden aktivointiin ja hankeneuvontaan, erilaisten koulutusten järjestämiseen ja osaamisen tukemiseen sekä hankeohjaustyökalujen ja ohjelman seurantamenetel-mien kehittämiseen. Toimintatapana tulee edelleen olemaan ”yhden luukun periaate”


eli toimijoita pyritään opastamaan kehittämishankkeiden toteutuksessa kokonaisvaltai-sesti ja mm. avustamaan hakijoita yritystukien hakemisessa eri rahoittajatahoilta. Toimintaryhmän päätehtävät

• osallistuminen ja vaikuttaminen seutukunnan kehittämistyöhön yhteistyössä muiden kehittämistahojen kanssa

• toimijoiden aktivointi ja tiedottaminen kehittämistoiminnasta ja rahoitusmahdolli-suuksista

• verkostoyhteistyön edistäminen ja verkostonkutojan roolin ottaminen • maaseutuosaamisen edistäminen erilaisten koulutusten, tiedotuksen ja kehittä-

mistilaisuuksien muodossa • hanketoiminnan ”yhden luukun periaate” eli hankehakijoille pyritään antamaan

mahdollisimman paljon tietoa myös muusta hanketoiminnasta ja sen rahoitus-mahdollisuuksista

JyväsRiihen osaaminen painottuu erityisesti maaseudun monialaiseen ja ylisektoraali-seen kehittämiseen ja aktivointiin sekä kehittämisohjelman hallinnointiin. Nykyisen toi-mintaryhmän ja sen henkilöstön osaamisresurssit ovat erinomaiset ja laaja-alaiset aja-tellen myös tulevaa hankekautta ja näin yhdistyksen edellytykset hallinnoida laajaa kehittämisohjelmaa ovat kunnossa. Ohjelmakaudella 2003-2006 JyväsRiihen toimintakunnat myönsivät hankkeille kunta-lainaa, ja tätä käytäntöä pyritään jatkamaan myös ensi kaudella sekä hankkeiden osal-ta, mutta mahdollisesti myös hallinnoinnin osalta. Lisäksi seutukunnan hankehakijat ovat runsaan asukaspohjan vuoksi toimivia ja kehittämishaluisia paikallisia tai maakun-nallisia yhdistyksiä, jotka pystyvät hallinnoimaan laajempia ja tulostavoitteiltaan suu-rempia hankkeita, joten Verkostokylä-ohjelman rahoituskehyksellä vastataan paikalli-siin kehittämistarpeisiin myös rahoituksen määrän suhteen.


5. ALMA- kauden 2003-2006 kokemukset Hankekauden 2003-2006 kokemukset osoittavat, että sekä toimintatavaltaan että orga-nisaatiorakenteeltaan asukas- ja toimijalähtöinen kehittämistyö on tarpeellinen uusi toimintamuoto Jyväskylän seudulla. Kolmannen sektorin toiminta on yleensäkin otettu varteenotettavaksi vaikuttajaksi ja palvelujen tuottajaksi mm. seutukunnallisten yksityis-ten sosiaalialan säätiöiden toiminnan myötä. JyväsRiihi on löytänyt paikkansa useiden erilaisten toimijaorganisaatioiden joukossa. Toiminnan jalkautuminen on kestänyt muu-taman vuoden ja nyt tunnettavuus on lisääntynyt huomattavasti. Osansa tässä on myös lehdistöllä, joka on tuonut toimintaryhmätyötä esille ja korostanut LEADER-toimintatavan merkitystä seutukunnalle. Kehittäjärooli kuitenkin korostuu toimijajoukon vaikuttavuuden ja myös organisaation oman tehtävän tarkentumisen myötä, ja ensi rahoituskaudella 2007-2013 voidaan toi-minnassa ottaa enemmän kehittäjäorganisaation tehtäviä ja verkoston kutojan asemaa. Myös tunnettavuuden lisääntyminen edesauttaa koko toiminnan näkyvyyttä ja arvoa. ALMA-kauden hankkeet ja kehittämistoiminta ALMA-rahoituskaudella JyväsRiihen 2.2 miljoonan euron kehittämisohjelmaa toteutet-tiin 39 hankkeen avulla. Hanketoiminta keskittyi jo tällä kaudella pitkälti maaseutualuei-demme toiminnallisiin keskipisteisiin, mikä toimii perusteena ja myös edesauttaa seu-raavan kauden ohjelmatyön aitoa toteutusta. Lisäksi toteutettiin useita seutukunnallisia hankkeita, joilla hanketoimintaa uloitettiin myös niille alueille ja niiden toimijoiden piiriin, jotka eivät itse aktiivisesti hakeutuneet kehittämistoiminnan ytimeen. Erittäin tärkeänä toimintamuotona tällä kaudella oli kylien ja taajamien asukkaiden omaehtoista toimintaa tukevan infran rakentaminen ja kunnostaminen. Noin neljäsosa hankkeista keskittyi kylätalojen kunnostuksiin ja toimintaedellytysten parantamiseen, mikä kuvaa kyläkeskusten kehittämisen tarpeellisuutta myös tulevalla kaudella. Kyliin ja asutustaajamiin halutaan keskukset, joissa asukkailla on toiminta- ja vaikutusmahdolli-suuksia ja joihin yritystoimintaa ja palveluja voidaan ohjata. Toinen merkittävä kehittämistoiminta-alue liittyi vapaa-ajan palveluja edistäviin hank-keisiin, joilla mm. kunnostettiin kylien yleisilmettä ja tuotettiin erilaisia virkistysalueita ja harrastepaikkoja. Tällä toiminnalla edesautettiin alueiden vetovoimaisuutta ja toiminnal-lisuutta ja lisättiin mm. imagoa ja muuttovoittoa. Myös asukkaiden varsinaisiin toimin-tamahdollisuuksiin seutukuntansa kehittäjinä ja toimijoina panostettiin hankerahoituksil-la. Tätä toimintaa tukevia hankkeita rahoitettiin mm. kestävän kehityksen ja asukastoi-minnan teemoin, hyvinvoinnin näkökulmasta, kulttuurin ja perinteen tuotteistamisen keinoin sekä taiteen saavutettavuuden muodossa. Myös nuorille suunnattiin useita hankkeita aktivoitumisen, sisäisen yrittäjyyden ja alueellisen sitoutumisen muodoissa. Monessa toteutetussa hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja, jotka ovat saaneet sijaa ja uusia laajentumismahdollisuuksia seutukunnalla ja maakunnallisestikin. Esi-merkiksi Nuorten yrittäjyystalon toiminta on laajentunut viidelle eri paikkakunnalle, Kes-tävän kehityksen paikallisneuvontatoiminta on jalostunut pysyväksi jäteneuvojatoimin-naksi muutamaan kuntaan, kylien liikunta- ja terveydenedistämistoiminta on laajentunut vahvaksi vertaistoiminnaksi jne. Myös monet kylätalot ja perusinfran hankkeet ovat synnyttäneet säännöllistä toimintaa kylille ja taajamiin, nettikahviloita ja ruiscafeita, fes-tareita ja tapahtumia, sekä runsaammin uutta välillistä pienimuotoista yritystoimintaa sekä muutamia uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Koko ohjelman työllisyysvaikutukset tul-laan arvioimaan ALMA-ohjelman loppuraportissa. Ohjelmalla on alustavien arvioiden


perusteella saatu aikaan parikymmentä hankkeiden aikaista työpaikkaa ja henkilötyö-vuotta ja noin 10 uutta työpaikkaa ja yritystä. Vaikka JYVÄ-ALMA-ohjelma ei sisältänyt kansainvälistä toimintaa, liittyi se kuitenkin vahvasti moneen hankkeeseen. Erityisesti nuorten hankkeissa toiminnassa sivuttiin monipuolisesti kansainvälistä vaihtoa, monikulttuurisuutta ja etnisiä erityispiirteitä. Mo-niin hankkeisiin liittyi ulkomaisten nuorten vierailuja ja yhteydenottoja sekä jatkosuunni-telmia kansainvälistymiseksi. Myös useat muut hankkeet edistivät kansainvälisyyttä ja oman toimintansa kansainvälistä tunnettavuutta mm. kestävän kehityksen, matkailun, hevosyrittäjyyden, kylätalo- ja paikallisen toiminnan muodoissa. Yrittäjyyden edistämistä ei voitu ALMA-ohjelmalla (Alueellinen Maaseudun kehittämis-ohjelma) suoranaisesti toteuttaa. Kuitenkin yrittäjien yhteistyötä edistäviä hankkeita voitiin rahoittaa. Nämä kohdistuivat erityisesti matkailuun ja käsityöyrittäjyyteen, koska näitä yritysten yhteistyömuotoja oli mahdollista tukea JYVÄ-ALMA-ohjelmalla. Näiden hankkeiden avulla saavutettiin merkittäviä tuloksia ja uudella hankekaudella matkailun ja käsityöyrittäjyyden edistäminen onkin yksi ohjelmamme yrittäjyysteemoista. Maaseu-tumatkailu, hevostalous ja muut matkailun oheistoimialat sekä käsityöyrittäjyys ja luova toimiala jäsentyvät myös fyysisesti kyläkeskusten toimintaympäristöihin erinomaisesti. Toiminnan vaikuttavuus JyväsRiihen kehittämisohjelman tuloksena syntyneillä toimenpiteillä ja mm. uusilla pal-veluilla edistettiin maaseudun vetovoimaisuutta, asukkaiden ja yhteisöjen toimintamah-dollisuuksia sekä yritysten toimintamahdollisuuksia. JyväsRiihen hankkeiden avulla seutukunnalla myös opittiin ruohonjuuritason hanketyöhön ja tavoitteelliseen kehittämi-seen ohjelmatyön avulla. ALMA-kaudella luotiin vahva pohja ja yhteinen tahto kehittä-mistyölle, johon Verkostokylä-ohjelman avulla nivottiin myös yrittäjyyden edistämisen näkökulma palvelujen tuottamisen, maaseudun työpaikkojen lisäämisen ja maaseudun elinvoimaistamisen edistämiseksi.


6. Verkostokylä-ohjelman valmistelutyö ja toimintaperiaatteet Verkostokylä-ohjelman valmistelun punaisena lankana oli laajan toimijaverkoston osaamisen ja yhteistyön hyödyntäminen sekä seutukunnan ensisijaisten kehittämistar-peiden esiintuonti. Tärkeää oli myös tavoitteiden alle suunniteltujen toimenpiteiden lä-päisevyys ja ruohonjuuritason toimijoiden osallistuminen ohjelmatyöhön asiantuntijata-hojen lisäksi. Ohjelman taustaksi koottiin kesän 2005 aikana toimintaympäristöanalyysi alueen väes-tö- ja elinkeinorakenteesta sekä siihen liittyvistä muutostrendeistä ja kehittämistarpeis-ta. (Liitteenä). Selvitystyön tueksi tehtiin kehittämiskysely, jolla kerättiin alueen eri toimi-joiden näkemyksiä kehittämistarpeista. Lisäksi analysoitiin kaikki seudun kyläsuunni-telmat, joita käytettiin mm. SWOT-analyysin ja kehittämisteemojen tarkennuksiin. Ohjelmassa hyödynnettiin ALMA-kauden väliarvioinnin ja hankehaastattelujen tuloksia ja vuosina 2005-2006 järjestettyjen asukas-, järjestö- ja yrittäjyysfoorumeissa kerättyjä kehittämistarpeita (Kantavimmista hanketarpeista on liiteluettelo). Ohjelman suunnitte-lussa oli mukana asukkaiden, paikallisten yhdistysten ja maakunnallisten järjestöjen lisäksi yrittäjiä, oppilaitoksia sekä eri viranomaistahoja. Ohjelman kirjoittamista koordinoi JyväsRiihen hallituksen ohjelmatyöryhmä, jonka koordinaattorina toimi Paula Vasara. Hallitus käsitteli ohjelmaa erillisessä ohjelmase-minaarissa sekä hallituskokouksissa. Ohjelma valmistui joulukuussa 2005 ja sitä täs-mennettiin Maa- ja metsätalousministeriöön ohjeiden syksyllä 2006. Ohjelman kirjoitti toiminnanjohtaja Tarja Enne. Verkostokylä-ohjelmaa toteutetaan Leader-toimintatavalla, jonka tavoitteena on

1. toteuttaa paikallisista tarpeista lähtevää strategista ja systemaattista kehittä-mistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työllisyys- ja toi-meentulomahdollisuuksien parantamiseksi

2. koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudulta kehittämistyöhön ja tiedottaa kehittämismahdollisuuksista

3. vahvistaa paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja ja elämänlaatua, kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia


Ohjelmaprosessin kulku kesästä 2005 syksyyn 2006

Toimenpiteet Materiaali ja tulokset Osallistujat

Toimintaympäristöanalyysin ja SWOT:n tekeminen

Tilastot, strategiat ja toiminta-suunnitelmat

Ohjelmatyöryhmä, hallitus, ohjelma-koordinaattori ja työ-harjoittelija, työntekijät

Kyläsuunnitelmien analyysi (20 kpl)

Osa swot:ia ja hankelistaa Edelliset, lisäksi asukkaat, yhdistysten edustajat

Kehittämiskysely

Kyselytutkimus keskeisten toimi-joiden näkemyksistä seudun ensisijaisista kehittämistarpeista

Työntekijät ja ohjel-matyöryhmä, lisäksi 60 vastaajaa

Toimijahaastattelut Kehityshaastattelut hanketoimi-joille, Jyvä-Alma-ohjelman väliarviointi

n. 100 haastateltua toimijaa 35 hank-keesta

Asukasfoorumit (3 kertaa) Kunnittaiset kehittämiskeskuste-lut alueen asukkaille ja toimijoille

70 asukasta, päättä-jää ja virkamiestä +lisäksi esittelijät

Järjestöfoorumit (2 kertaa) Seudun eri järjestöille ja kylä- ja asukasyhdistyksille kehittämis-keskustelut, joiden tuloksena esiin kentän kehittämistarpeet ja uusia kehittämismenetelmiä

35:n järjestön edus-tajaa

Yritysfoorumit (3 kertaa) Yritysrahoitusesittely

Seudun yrittäjien kehittämiskes-kustelut, joiden tuloksena esiin yrityskentän kehittämistarpeet ja uusia kehittämismenetelmiä

Matkailu-, käsityö- ja hevostalousyrittäjät sekä oheispalvelu-yrittäjät, luovan toi-mialan yrittäjät, hoi-va- ja huoltoyrittäjät, bioalan ja kierrätyk-seen liittyvät yrittäjät, 57 osallistujaa 19 osallistujaa

Hallitusseminaari (2 päivää) Hallituksen yhteenveto ohjelman painopistealueista ja priorisoin-nista

Hallituksen jäsenet

Hanketyön esittelyt hanke-retkinä sekä tulevaan oh-jelmaan valmistautumista

Toimijoille tietoa tulevista hanke-rahoitusmahdollisuuksista ja ohjelmalinjauksista

124 osallistujaa

Ohjelman kirjoitusprosessi Ohjelmaluonnoksen kierrätys eri toimijoiden parissa

Ohjelmatyöryhmä, ohjelmakoordinaattori sekä työntekijät, pro-sessin osallistujat, jotka edustavat myös noin 90 eri tahoa

Ohjelman lausuntokierros Ohjelman hyväksyntä, uusia kehittämisehdotuksia ja lausuntoja

noin 90 kehittäjäyh-teisöä


7. Verkostokylä-ohjelma kehittämisen visiona ja toiminnan stra-tegiana Verkostokylä-ohjelma ja toimintamalli edustaa Jyväskylän seudun asukkaiden, järjestö-jen ja yritysten täydennystä ja maaseudun ulottuvuutta Jyvässeudun Verkostokaupun-ki-hankkeeseen. Verkostoitumisen ja yhteistyön hyödyntäminen sekä yhteispalvelujen kehittäminen on myös asukkaiden ja yrittäjien tavoite – maaseutualueilla uskotaan vahvasti, että ruohonjuuritason toimijoiden yhteinen toiminta oman kylän tai asuinalu-een hyväksi sekä yrittäjyyden edistämiseksi tarvitsee taustatuekseen toimivan verkos-tomallin, kehittämismenetelmät ja taloudelliset resurssit. Verkostoitunut toimintatapa on osoittautunut tarpeelliseksi toimintatavaksi suunnitel-mallisessa maaseudun kehittämistyössä sekä toimijoiden että erityisesti yritysten kan-nattavuuden ja kuntien taloudellisten ongelmien näkökulmasta. Perusteluna valitulle kehittämisstrategialle on klusterimalli, jonka mukaisesti kaupunkien läheisten maaseu-tualueiden tärkeimpiä kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä on toimintojen verkottuminen sekä uusien palvelukonseptien kehittäminen. Tämä on Jyvässeudulla huomattu jo Ver-kostokaupunki-hankkeessa, ja sitä täydennetään nyt ohjelmallisesti myös maaseutu-alueiden osalta. Kehittämisstrategian valinnan perusteet: Vahvuudet

• Jyvässeudun asema ja rooli maa-kunnan kehityksen veturina

• Korkea koulutusaste ja osaa-misentaso

• Läheisyyden periaatteen toteutu-minen ja keskusalueen hyödyntä-minen

• Asukkaiden ja yrittäjien kasvava muutto ja sijoittuminen Jyvässeu-dun maaseutualueille

• Aktiivinen yhdistystoiminta ja vah-va kehittämistahto

Heikkoudet

• Korkea työttömyys • Julkisten palvelujen karsinta ja

heikot kuntataloudet • Kehittäjäorganisaatioiden työn yh-

teensovitus ei aina toimi parhaalla tavalla

Mahdollisuudet

• Verkostojen toimivuuden paran-taminen uusilla yhteistyömuodoilla

• Työllisyyden ja yrittäjyyden edis-täminen uudenlaisen palvelutuo-tannon ja maaseutuyrittäjyyden tukemisella

• Asumisen ja arjen hyvinvoinnin li-sääntyminen palvelujen ja sosiaa-listen rakenteiden vahvistamisella

Uhat

• Maaseutualueiden ja pikkukylien jääminen keskustakehittämisen takia kehityksen jalkoihin

• Julkisten palvelujen siirtyminen ja keskittyminen keskusta-alueille

• Kuntien vähenevä panostus asuk-kaiden hyvinvointiin

• Päättäjien yhteistyökyvyttömyys

Toimintatapa ja valintakriteerit Ohjelman toteutuksessa on mukana asukkaiden, paikallisten yhdistysten ja maakunnal-listen järjestöjen lisäksi yrittäjiä, oppilaitoksia sekä eri viranomaistahoja. Yhteistyö näh-dään kaikkien toimintojen edellytyksenä ja resurssina. Tavoitteena on, että uuden han-


kekauden aikana Verkostokylä-mallin kautta tuetaan paitsi sosiaalista ja yhteisöllistä kehittämistä myös maaseudun elinkeinollista kehittämistä ja yrittäjyyden edistämistä. Verkostokylä-ohjelmassa keskitetään voimavarat ja resurssit mahdollisimman tehok-kaaseen käyttöön. Hanketyö kohdentuu erityisesti Verkostokylän kyläkeskuksiin ja taa-jamiin, jotka taas puolestaan levittävät ympärilleen kehitystä veturien tavoin. Keskittä-misellä ”niputetaan yhteen” pieniä lähialueiden toimenpiteitä saman hankkeen alle ja näin saadaan toimintaetuja niin hankkeen toteutukseen kuin hallinnointiinkin. Samalla koko toiminta-alue voidaan kattaa hanketoiminnalla.

Hankesuunnittelu ja -valintaprosessi tullaan toteutetaan vastaavalla tavalla kuin ALMA-kaudella. Toimintaryhmä neuvoo ja ohjaa hankehakijoita hankesuunnitelmien tekemi-sessä ja hakemusten täyttämisessä, antaa koulutusta hanketyöstä ja LEADER-toimintatavasta, avustaa hakijoita yhteistyöverkoston ja asiantuntijoiden haussa, pyytää lausuntoja tai neuvottelee suoraan muiden asiantuntijatahojen kanssa hankesuunni-telmista ja niiden toteutuksesta ja rahoituksesta ja toimii hankkeiden aktivaattorina, koordinaattorina ja neuvojana. Rahoitettavien hankkeiden tarkka valintakriteeristö päätetään Verkostokylä-ohjelman hyväksymisen jälkeen. Hankkeiden valinnassa noudatetaan puolueettomuutta, lä-pinäkyvyyttä, alueellista ja toiminnallista tasa-arvoa sekä strategian mukaista ohjelmal-lisuutta. Rahoitettavien hankkeiden valinnassa painotetaan kaikilla samoja periaatteita:

• Hankkeiden tulee olla hyvin valmisteltuja, tarvelähtöisiä, yhteistyöverkostoon perustuvia sekä realistisia suhteessa tavoitteisiinsa ja panostuotokseen.

• Hankkeiden tulee luoda pohjaa tai edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä ja ihmisten

hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia seutukunnalla. Hankkeissa arvioidaan seuraavia asioita:

• tavoitteet on selkeästi määritelty ja saavutettavissa • toimintasuunnitelma on selkeä ja toteutettavissa • tavoitteet ja toimenpiteet soveltuvat paikalliseen kehittämistoimintaan ja ohjel-

miin (lausunnot, yhteisneuvottelut hankkeen sopivuudesta) • tavoitteet tukevat toimintaryhmän kehittämisohjelmaa • hankkeen toiminta on avointa ja siinä on mukana laaja toimijaverkosto / yritys-

tuissa rahoitettava toiminta ei vääristä kilpailua ja rahoitus edistää toimialan ke-hittämistä

• tuloksena on positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja yrittäjyyden edistämiseen • tai tuloksena on positiivisia vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin ja yhteisölli-

seen kehittämiseen • panos-tuotos-suhde puoltaa rahoitusta • toiminta on innovatiivista, edistää ja hyödyntää erilaisia osaamisresursseja ja

noudattaa kestävän kehityksen periaatteita • elinkaari ja toiminta jatkuu rahoituksen jälkeen • yritystoiminta tukee seudun palvelutarpeita, edistää seudun kilpailukykyä tai tuo

työllisyyttä alueelle


8. Kehittämisohjelman tavoitteet ja toteuttamissuunnitelma

Verkostokylä-ohjelman tavoitteet vastaavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisoh-jelman ja Keski-Suomen alueellisen maaseutuohjelman tavoitteita seuraavin painopis-tealuein: YHTEISÖLLISET TAVOITTEET:

• Maaseudun asukkaiden elinolot ja elämänlaatu paranevat ja maaseudun veto-voimaisuus asuinympäristönä kasvaa

• Maaseudun asukkaiden sosiaalinen pääoma kasvaa ja paikallisyhteisöt ovat vi-reitä ja toimivia

YRITTÄJYYDEN JA ELINKEINOTOIMINNAN EDISTÄMISEN TAVOITTEET:

• Maaseudun asukkaiden elinkeinot ja työtilaisuudet monipuolistuvat ja työpaikko-jen määrät lisääntyvät tasavertaisesti kaikkien väestöryhmien osalta

• Uudet innovaatiot ja tuotekehitys sekä niiden hyödyntäminen luovat uusia työti-laisuuksia maaseudulle ja maaseudun kilpailukyky kasvaa

MUUT ERITYISTAVOITTEET:

• Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus lisääntyy vaikuttaen mm. yhteisöllisyy-den ja osallisuuden lisäämiseen, osaamisen edistämiseen ja syrjäytymisen eh-käisemiseen

Verkostokylä-ohjelmalla tuetaan sekä yhteisöllisen toiminnan kehittämistä, yritystoimin-nan edistämistä ja yritysten tukemista että yrittäjyyttä ja osaamista tukevaa selvitys- ja koulutustoimintaa. Yhteisölliset tavoitteet ja toimenpiteet Yhteisöllisen kehittämisen tavoitteena on, että seutukunnalle syntyy kyläverkosto, jonka sisällä on monipuolista asukas-, palveluja harrastustoimintaa. Jyvässeudulla on kyliä ja asutustaajamia alle 40, joista toiminnallisia aktiivisia kyläkeskittymiä on noin 25. Osa kylistä sijaitsee hyvin lähellä toisiaan ja toimintakin on monesti yhteistä. Tavoitteena on edistää toiminnallisten kylien kehittämistä ja luontaisia asiointisuuntia riippumatta kun-tarajoista ja nykyisestä palvelurakenteesta. Kehittämishankkeita resurssoidaan niin, että niiden toiminta ulottuu keskeisimmiltä keskusaluilta myös pieniin ja syrjäisempiin kyliin, joten koko JyväsRiihen toiminta-alue tulee katettua tällä kyläverkostolla ja toi-menpiteillä. Toiminnan aktivointi kyläkeskuksissa lisää paikallisyhteisöjen vireyttä ja toimintamah-dollisuuksia huomattavasti verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Kylien ja taajamien välillä ei ole aiemmin tapahtunut merkittävää verkostoitumista tai yhteistoimintaa. Aiemman hankekauden aikana on huomattu, että asioita voitaisiin hoitaa taloudellisemmin ja te-hokkaammin yhdessä muiden kylien, yhdistysten ja organisaatioiden kanssa. Jyväsky-län seudulla kyläkeskusten välimatkat eivät ole pitkiä, joten kulkusuunnat voidaan suunnata helposti myös lähikyliin Jyväskylän kaupungin sijasta. Tämä koetaan maa-seutualueillamme asumisen rikkaudeksi – halutaan, että kodin lähellä voidaan toteuttaa itseään, harrastaa ja toimia yhteisöissä. Tällä toiminnalla on paitsi sosiaalista tasa-arvoa edistävä myös huomattava ekologinen ja ympäristöä säästävä merkitys.


Maaseudun asukkaiden sosiaalinen pääoma kasvaa yhteisen toiminnan ja yhteisölli-syyden myötä. Samalla lisääntyy myös turvallisuuden ja vakauden tunne. Verkostoky-lä-ohjelmalla lisäämtään asukkaiden ja toimijoiden uskoa kehitykseen, joka on pitkäjän-teistä ja asukaslähtöistä – ja siihen, että taloudellisia resursseja sijoitetaan myös asuk-kaiden tarvitsemiin ja arvostamiin sosiaalisiin ja yhteisöllisiin asioihin. Kylien toiminnan ja verkostoitumisen kehittäminen Kylien toiminnan kehittämisessä painopisteenä on kehittää kylien sisäistä ja välistä ”toimijaverkostoa” ja niiden kokoontumispaikkoja, asukastupia ja kylätaloja. Ohjelman avulla panostetaan kyläkeskusten yhteisölliseen kehittämiseen, jotta kylätaloista ja yh-teisistä tiloista muodostuu ”asukkaiden olohuoneita”, harrastus- ja palvelukeskuksia. Kylätaloilla ja asuinyhteisöissä voidaan kehittää mm. kylätalkkari- tai talonisän-tä/emäntä-toimintaa, vanhusten ruokapalveluita tai palvelupäivätoimintaa, lasten ilta-päivähoitoa, energia- ja jäteneuvontaa. Yhteistyön tarpeita on myös tiedottamisessa, harrastustoiminnassa, palveluiden järjestämisessä, kansainvälisten kontaktien luomi-sessa. Erityisinä hanketyön hyödynsaajina tulevat olemaan maaseudun nuoret, lapsiperheet ja vanhukset, jotka eniten käyttävät kylätalojen ja hankkeiden palveluja. Nämä asukas-ryhmät ovat myös ohjelman yhteisöllisen teeman varsinaisia toimijoita ja toteuttajia. Kehittämisohjelmassa nuorten toimintamahdollisuudet ja osallisuus maaseutualueiden kehittämistyöhön nostetaan esiin. Nuorille suunnattavissa hankkeissa vahvistetaan mm. osaamista ja yrittäjyyttä. Tätä pilottiluonteista toimintatapaa on kokeiltu edellisellä kaudella ja toimintatapaa halutaan laajentaa jatkossa. Nuorten aktivoinnin kautta lisä-tään koko kylän aktiivisuutta vanhempien osallisuuden, uuden toiminnan ja tapahtumi-en avulla. Tuettavaan toimintaan kuuluu myös paikallisten pientoimijoiden osaamisen vahvistami-nen (mm. erilaista palvelutuotantokoulutusta, markkinointia, kulttuurin kuluttamisen edistämistä, paikalliskulttuurin vahvistamista, ympäristötoimintaa). Tätä toimintaa tul-laan kehittämään erityisesti erilaisten koulutus-, selvitys- ja kokeiluhankkeiden avulla. Kylien toiminnassa kylätalojen ja kokoontumispaikkojen merkitys korostuu. Niiden tulee olla kunnoltaan ja varustukseltaan sellaisia, että ne vastaavat toimintatarpeisiin ja mahdollistavat uusien palveluiden tarjoamiseen. Talojen ja kylien infran kunnostamista voidaan rahoittaa myös energiatehokkuuden tai lainsäädännön vaatimien tarpeiden vuoksi. Kylien toimintaympäristöjen kehittäminen

Kylien toimintaedellytyksiä ja uusien asukkaiden vastaanottokykyä voidaan tukea kylä-suunnittelua ja kyläosayleiskaavoitusta edistämällä. Jyvässeudun toimijoita kannuste-taan aktiiviseen kyläsuunnitelmien päivittämiseen siten, että suunnitelmiin liitetään esim. maankäytön ja maisemanhoidon suunnittelua. Samalla voidaan kartoittaa alueen kansainvälistymiseen liittyviä tarpeita. Näillä ohjelmaa tukevilla toimilla sitoutetaan toi-mijat tuleviin toimenpiteisiin ja varmistetaan yhteisten tavoitteiden toteutuminen. Maaseutualueiden hallittua kaavoitusta edistetään uusilla kyläyleiskaavamenetelmillä ja niihin liittyvillä selvityksillä yhteistyössä asukkaiden, kuntien ja muiden viranomaistaho-jen kanssa. Tavoitteena on edistää maaseutuasumista, asuinalueiden viihtyvyyttä, pal-veluihin ja ympäristöön liittyvien ratkaisujen kehittämistä mm. jätteiden käsittelyssä,


kierrätyksessä, ympäristön hoidossa tai energiakysymyksissä. Kyläosayleiskaavoilla ei vielä ole juridista lainvoimaa, mutta niitä hyödynnetään osayleiskaavoituksessa ja nii-den laatiminen koetaan paitsi asukkaiden myös kuntien ja Ympäristökeskuksen kannal-ta tärkeäksi, koska niiden avulla saadaan toimijoiden näkemykset ja tarpeet esiin varsi-naista kaavoitusta varten. Ohjelmasta voidaan rahoittaa myös kyläkaavoitukseen liittyviä tarpeellisia selvityksiä, joissa tarkastellaan esim. matkailun tai elinkeinotoiminnan sijoittumista tai luonto- tai kulttuurikohteiden tilaa. Samoin asumiseen liittyviä ympäristöasioita (mm. jätehuolto tai kierrätys) voidaan selvittää ja koordinoida hanketyön avulla liittyen. Kyläkeskusten toimivat ympäristöt ovat viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä luontoliikuntapaikkoja, joista hyötyvät sekä alueen asukkaat että matkailijat. Ohjelman kautta voidaan kohentaa mm. kyläkeskusten ympäristöä, lähivirkistysalueita ja reitistöjä yhteistyössä luontojärjestöjen, kyläyhdistysten, matkailu- ja ympäristöyrittäjien sekä muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuri- ja perinnemaisemat sekä maaseutuperinnön säilyttäminen Verkostokylä-ohjelman avulla voidaan tukea luonnon tai kulttuurihistoriallisesti arvok-kaiden maisemien ja kohteiden säilyttämistä erityisesti kyläkeskusten omien toiminta-suunnitelmien ja kyläosayleiskaavoihin liittyvien selvitysten kautta. Kyläkeskusten kehit-tämiseen voidaan liittää niiden toimialueella olevien kulttuurihistoriallisten ja muuten arvokkaiden kohteiden ja maisemien pienimuotoiset suojelusuunnitelmat ja niiden lisä-arvon hyödyntäminen alueilla. Jo edellisellä kaudella on tuettu eri alueiden (mm. Vaa-jakoski ja Lievestuore) ominaispiirteitä ja perinnehistoriaa mm. maisema- ja taajama-suunnitelmien ja näitä seuranneiden kehittämissuunnitelmien muodossa. Ohjelmasta tuettavien yksittäisten suojelukohteina olevien rakennusten tai rakenteiden säilyttävillä korjauksilla luodaan pohjaa oman kulttuuri- ja perinnemaiseman säilymisel-le ja hyödyntämiselle. Seudun toimijat ovat myös ottaneet kantaa mm. perinnepeltojen, kylämaisemien ja kyläteiden säilyttämisen puolesta, mikä onkin kaupunginläheisellä maaseudulla tärkeää ja osa maaseudun elinvoimaisuuden ja luonteen säilyttämistä. Ohjelman avulla voidaan myös tukea paikallishistorian ja paikallisen maaseutukulttuu-rin elvyttämistä ja hyödyntämistä. Mahdollisia hankkeita voivat olla mm. lasten ja nuor-ten aktivointi kalastukseen, oman kotiseudun perinteen hyödyntäminen tapahtumissa tai olemassa olevan perinteen tallentaminen ja elävöittäminen yhteisön käyttöön. Kylien palveluiden ja neuvontatoiminnan kehittäminen Verkostokylä-ohjelmassa panostetaan kylien ja taajamien yhteistoimintaan ja markki-nointiin sekä sisäiseen tiedottamiseen, jotta toimintaverkosto saadaan toimimaan ho-risontaalisesti yli kunta- ja toimialarajojen. Kyläkeskusten kautta voidaan toteuttaa pait-si tiedotusta ja markkinointia myös palvelujen tarjontaa sekä kylätoiminnan liiketoimin-taosaamisen koulutusta. Näin kehittämismahdollisuudet tulevat koko seutukunnalla tutuksi. Alustavasti on keskusteltu mm. yhteisten nettisivujen perustamisesta sekä yh-teisen nettilehden tuottamisesta tiedottamisen ja vapaan kansalaiskeskustelun kana-vaksi. Ohjelmaan voidaan sisällyttää myös vaihtoehtoisten energioiden hyödyntämiseen liitty-viä tiedotus- tai kokeiluhankkeita. Tämän tavoitteen avulla pyritään paitsi taloudellisiin ja ekologisiin säästöihin ja kestävään kehitykseen myös yrittäjyyden edistämiseen niin yksittäisen kuluttajan kuin koko maaseudun kehittämisen kannalta. Uusiutuvien energi-


oiden käyttöä pyritään edistämään paitsi Verkostokylä-ohjelmalla bioyrittäjyyden tuke-misen kautta myös kansalaisten valintoja tukevan valistuksen ja uusien käyttömahdolli-suuksien lisäämisen avulla. Kyläkeskusten ympärille on myös suunniteltu neuvontajär-jestelmäkokeiluja, missä hyödynnettäisiin esim. eri energiamuotojen asiantuntijoiden palveluita tukemaan energiavalintoja tai jäte- ja kierrätysasioiden hoitoa. Ohjelmasta voidaan tukea myös uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöönottoa. Jätevesin pienpuh-distamoiden perustamista voidaan tukea eritystapauksissa. Myös puun ja hakkeen käy-tön edistäminen kuuluu tuettaviin toimenpiteisiin. Näillä hankkeilla lisätään maaseutu-alueiden asumismukavuutta ja taloudellisuutta sekä ekologisuutta työllisyyden edistä-misen ohella. Kyläkeskuksiin tarvitaan uusia tuotannollisia palveluja täydentämään olemassa olevia tai poistuvia palveluja. Kyläkeskus voi tiedottaa paikallisten yrittäjien palveluista ja kes-kitetysti koordinoida palvelujen tarvitsijoiden ostoja, tarjota tiloja, yhteistilauksia jne. Omalta kylältä tai lähitoiminta-alueelta halutaan saada erilaisia lähipalveluita oman arjen sujuvuuden lisäämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Kun palvelutarpeet keskitetään yhden kyläkeskuksen alueelta, voidaan paremmin löytää näille kysynnöille palveluntuottaja ja näin tukea myös yrittämistä. Maaseudun asukkaiden ostopotentiaali Jyväskylän seudun maaseutualueilla on merkit-tävä johtuen suurista asukasmääristä ja palvelujen tarpeiden keskittymisestä myös kyliin ja taajamiin. Asukkaat ovat valmiita ostamaan laadukkaita lähipalveluja ja näin uusien palvelujen käyttö kyläkeskuksissa tarjoaa uusia työtilaisuuksia yrittäjille. Näitä ovat esimerkiksi jo mainitut vanhusten ruokapalvelut, vanhusten ja lapsiperheiden koti-palvelut kuten siivoustyö ja kodinhoito, vanhusten ja lasten hoivapalvelut, remonttipal-velut ja kylätalkkaritoiminta, lähiruoka, erilaiset hyvinvointi- ja harrastepalvelut, biopolt-toaineet jne. Hankerahoituksella voidaan selvittää näiden palvelujen tarpeita kussakin kyläkeskuksessa ja edistää uusien palveluiden käynnistämistä ja elinkeinotoiminnan monipuolistamista ”asumisen paikallisina tukipalveluina”. Yritysten kehittämis- ja käyn-nistysavustuksilla sekä elinkeinotoiminnan kehittämishankkeilla edistetään tätä teemaa yrittäjyyden näkökulmasta. Mahdollisia yhteisöllisiä hankkeita:

• Kylien välistä tai sisäistä tiedottamista edistävät hankkeet • Kyläkeskusten talonmies-, talonemäntä/isäntäpalveluiden pilotointi • Kylätalojen investointihankkeet, jotka edistävät uusien palveluiden tarjoamista • Kulttuurin kuluttamista edistävät hankkeet • Palveluiden järjestämisten toimintamallien hakeminen muilta alueilta • Kyläsuunnitelmien tai –kaavojen monipuolistaminen • Luonto- ja kulttuurikohteiden ja/tai reitistöjen selvitys- tai kunnostushankkeet • Kylien palvelutarpeisiin, palvelutuotantoon, maankäyttöön tms. liittyvien selvitys-

ten tekeminen • Uusien ratkaisujen kehittäminen mm. jätteiden käsittelyyn, ympäristön hoitoon

tai energiakysymyksiin sekä niihin liittyvä tiedottaminen • Kylämaiseman tai perinteiden säilymistä edistävät hankkeet • Nuorten aktivointiin ja kouluttamiseen liittyvät hankkeet


Yhteisöllisen kehittämisen laadulliset ja määrälliset tavoitteet

Yhteisöllisen kehittämisen tavoitteet • Toimiva kyläverkosto, jossa monipuoliset yhteistyökuviot, tavoitteena 25 kylä-

toimijaverkostoa ja 25 vapaa-ajanpalvelujen toimintaverkostoa • Toimivat asumiskylät, joissa monipuoliset toimintamahdollisuudet, tavoitteena

25 kylän päivitetyt kyläsuunnitelmat, nettisivut tai säännölliset asukastiedotteet • Uusia lähipalveluja eri kyläkeskuksiin, tavoitteena jokaiseen kyläkeskukseen 3

uutta lähipalvelua (kuten harrastuspisteitä, lähipalveluja, yritystoimintaa) • Asukkaiden ja yhteisöjen osaamisen lisääntyminen kylien kehittämisessä,

markkinoinnissa, viestinnässä ja liiketoimintaosaamisessa, tavoitteena 500 ky-lätoimijan kouluttautuminen ja osallistuminen kehittämistoimiin

• Viihtyisät ja toimivat asuinympäristöt, jossa tiivis yhteistyö kuntien ja muiden vi-

ranomaistahojen kanssa, tavoitteena toimivia palveluja ja uusia maisemasuun-nitelmia, kyläosayleiskaavoja ja näihin liittyviä selvityksiä jokaisen kunnan alu-eelle

• Kansalaistoiminnan ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen toi-

mintaryhmätyön, erilaisten asukas- ja yhteisöfoorumeiden sekä yleisö- ja tiedo-tustilaisuuksien avulla, tavoitteena vuosittaiset kansalaisfoorumit, toimintaryh-män toiminta- ja koulutustilaisuuksiin osallistuminen, tavoite 2000 osallistujaa

• Yhteisöllisen kehittämisen hankkeet ja toimenpiteet � yleisiä kehittämishankkeita, yhteensä 40, joista � kylien kunnostus- ja kehittämishankkeita, yhteensä 20 � maaseudun peruspalveluhankkeita, yhteensä 15 � maaseutuperintöön liittyviä hankkeita, yhteensä 5 � koulutus- ja tiedotushankkeita, yhteensä 5 � alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö, yhteensä 5 � toimintaryhmän koordinaatiohankkeita, yhteensä 3

Elinkeinotoiminnan edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet Seutukunnan asukkaat, keskeiset yhdistystoimijat ja kuntapäättäjät korostavat toiminta-ryhmän roolia maaseudun elinvoimaisuuden nostamisessa ja erityisesti elinkeinojen ja yrittäjyyden edistämisessä. JyväsRiihen alueella on elinvoimaista maaseutuyritystoi-mintaa. Seudun yrittäjien yhteistyön vahvistamista ja yhteisiä synergiatoimia pidetään yrittäjien keskuudessa tärkeänä. JyväsRiihen tavoitteena on löytää toimiva yhteistyömalli toimintaryhmän, paikallisen kehittämisyhtiön, TE-keskuksen ja muiden yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden välil-lä. Muut yrittäjyyttä edistävät keskeiset toimijoiden mukaan Verkostokylä-ohjelmalle on olemassa selkeä ”tarve ja markkinarako”. Myös innovatiivisten pienien yrityshankkei-den rahoitusmahdollisuudet nähdään tärkeinä, koska Jyväskylän seudun Teknolo-giakeskus ei sovellu monenkaan maaseudun yrittäjän tukitoimijaksi. Yritystukien rahoi-


tuksen menettelyistä on keskusteltu TE-keskuksen maaseutu- ja yritysosaston kanssa ja asiantuntijuuden hyödyntämisestä Jykes Oy:n kanssa. Keski-Suomessa toteutetaan valtakunnallisestikin huomioitua Y-4-yrittäjyysideologiaa ja prosessia, joten sitä hyödynnetään myös JyväsRiihen yritysten kehittämistyökaluis-sa. Yritystuissa hyödynnetään muiden aluekehitysyhteisöjen arviointimenetelmiä ja niiden pohjalta kehitetään oman toiminnan tueksi tehokkaampia ohjausmenetelmiä. Edistettävinä toimialoina esille on noussut erityisesti hoiva- ja huolto- ja ympäristöpal-veluiden, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden sekä luovan toimialan ja taitoteknologian alojen kehittäminen. Muut toimialat, jotka nousevat ohjelmassa esille edellisten lisäksi ovat maaseutumatkailu oheispalveluineen, hevosyrittäjyys, puutuoteala ja uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen tähtäävä elinkeinotoiminta. Lisäksi Jyvässeudulla on ky-syntää myös metsäpalveluille metsänomistusten kaupungistuessa. Tavoitteena on, että jokaisen kyläkeskuksen vaikutuspiiriin syntyy useita uusia mikro- ja pienyrityksiä. Yritystoiminnan kehittäminen Ohjelmalla tuetaan erityisesti alkavaa yrittäjyyttä, yrittäjien yhteistyötä ja verkostoitu-mista sekä maaseudun uusien palveluiden tuotekehittelyä ja ketjuttamista. Tuettavien toimenpiteiden valinnassa painotetaan yritystoiminnan toimintaedellytysten ja työllisyy-den edistämistä. Rahoituskehyksestä osa on varattu erityisesti sellaisiin toimenpiteisiin, joiden kautta maatilataloudet voivat laajentaa palveluitaan perinteisen maatalouden ulkopuolelle esimerkiksi palveluihin tai muuhun yritystoimintaan. Rahoituksessa painotetaan yrityskohtaisia kehittämis-, käynnistystukia ja investointitu-kia. Ohjelman kautta voidaan toteuttaa myös toimialakohtaisia kehittämishankkeita sekä yritysryhmien kehittämisavustuksia. Yrittäjyyden edistämisen osalta on ohjelmas-sa käytössä myös alueiden ja valtioiden väliset yhteistyöhankkeet. Verkostokylä-ohjelmasta voidaan tukea toimenpiteitä, joiden kautta uutta yritystoimin-taa aloittaville tarjotaan mm. valmennuspalveluja, yrittäjien vertaistukea, markkinointi- ja logistiikka- tai laatuohjausta. Maaseudun elinkeinoja tuetaan myös erilaisten yhteis-työhankkeiden ja yrittäjyyttä edistävien yritysideoiden ja yrittäjäksi aikovien ”haravointi ja jalostus- hankkeiden” tai yrityshautomoiden kautta. Tavoitteena on, että näiden avul-la saataisiin yritystoiminnasta kiinnostuneet mukaan toimenpiteisiin, joiden kautta lisä-tään tietoa yrittäjyydestä ja annetaan apua yrityksen ensiaskeliin ja käynnistämiseen. Matkailun, käsityö- ja taideteollisuusalan sekä luovan toimialan yrittä-jyyshankkeet Verkostokylä-ohjelmalla lisätään innovatiivisia ratkaisuja ja uutta osaamista mm. seu-dullisen maaseutumatkailun tuotteistamisen ja uusien matkailutuotteiden avulla. Edelli-sen kauden matkailun verkostoitumishankkeilla päästiin hyvään alkuun yhteistyön ja mm. yhteismarkkinoinnin osalta ja tätä verkoston toimintaa halutaan kehittää monipuo-liseksi valikoimaksi maaseutumatkailun osalta. Ohjelman kautta voidaan tukea esim. yritysten yhteismarkkinointia, palveluiden tai tuot-teiden kehittämistä sekä niiden paketointia, palveluiden laadun kehittämistä, yritysten kannattavuuden parantamista. Matkailuhankkeiden rahoituksessa tehdään tiivistä yhteistyötä Keski-Suomen Liiton koordinoiman matkailun strategiaryhmän ja rahoitustiimin kanssa. Myös käsityöalan ja luovan toimialan tuotteistamisella ja tuotekehittelyllä halutaan päästä samoihin tuloksiin


kuin matkailussa ja tämän alan kehittäminen tuo uutta elinvoimaa ja mahdollisuuksia maaseudun yrittäjyyteen. Myös tässä yhdistetään voimia Keski-Suomen Liiton koor-dinoiman Luovan foorumin kanssa. Uusiutuvien energioiden tuotteistaminen ja käytön edistäminen sekä ym-päristöosaaminen Verkostokylä-ohjelmalla pyritään löytämään uusia innovatiivisia ratkaisuja erityisesti uusiutuvien energioiden hyödyntämisessä. Näkökulmana on seudun asukkaiden ener-giakysymysten taloudellinen ja ekologinen hallinta kuin uuden elinkeinoalan tukeminen uuden yritystoiminnan, tuotekehittelyn ja markkinoinnin kehittämisessä. Jyväskylän yliopistossa on Suomen ainoa Uusiutuvien energioiden koulutusohjelma, seudulla on useita pioneerityötä tekeviä bioenergiayrittäjiä (mm. biokaasuyrittäjiä) ja osaamispohja ja tahtotila uusille innovaatioille ja kehittämistyölle on hyvä. Uusiutuvien energioiden yrittäjyyden tukemisella tuetaan monentyyppistä yrittäjyyttä; niin biomassan tuottamista, biojalostustoimintaa ja jakelutoimintaa kuin uusien mene-telmien kehittämistä. Kehittämisohjelman toimenpiteinä voi olla mm. ”biohautomo” alan yrittäjyyden edistämiseksi ja puu- ja energiakasvien hyödyntämisen lisäämiseksi. Uu-siutuvien energioiden hyödyntämisessä ja kierrätys- ja ympäristöhankkeissa tuetaan uuteen osaamiseen perustuvia teknologisia uudistuksia ja innovaatioita, joita seudulla kehitellään. Tarpeita on myös esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn ja talousveden saantiin sekä ympäristöasiantuntijuuteen liittyvän uuden yritystoiminnan edistämisessä. Verkostokylä-ohjelman toimenpiteiden avulla vahvistetaan erityisesti edellä luetelluilla toimialoilla uudentyyppistä palveluyrittäjyyttä myös toimialakohtaisesti. Seutukunnalla on koettu tarpeelliseksi juuri toimialakohtainen yritystoiminnan edistäminen, koska Jy-väskylän seudulla pienet maaseudun palveluyritykset eivät vielä tällä kaudella ole osanneet täysin hyödyntää yhteistyötä ja yrittäjä- ja palveluverkostoa tai esimerkiksi tietotekniikkaa varausjärjestelmissä, markkinoinnissa tai yrityksen taloushallinnossa tai johtamisessa. Ohjelman avulla tuetaan paitsi varsinaista yrittäjyyttä myös kolmannen sektorin uuden-tyyppisen palvelutuotannon kehittämistä, jotta erilaiset asukkaiden tarvitsemat palvelut saataisiin tuotettua lähipalveluina. Esimerkiksi kyläkeskusten yhteistyöllä ja harrastus-palveluiden keskittämisellä eri yhdistykset pystyvät toteuttamaan monipuolista palvelu-tuotantoa. Näin yhdistykset voivat tarjota työntekijöille uusia työpaikkoja ja asukkaille palvelujen ostaminen tulee maksamaan todennäköisesti saman verran kuin nykyisin-kin. Verkostoituneella työtavalla tuetaan aktiivisen kolmannen sektorin yhteistoimintaa, uusia toimintamalleja ja palvelujen tuotteistamista sekä lisätään vuoropuhelua kolman-nen sektorin ja kuntien välillä. Jyväskylän seudulla tällaista toimintamuotoa on jo tulok-sellisesti kokeiltu mm. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen ja Tekevä-säätiön osalta ja tu-lokset rohkaisevat kokeilun laajentamista myös maaseutualueille ja esim. kulttuuri- ja liikuntajärjestötyyppiseen toimintaan. Tavoitteena on, että näistä kolmannen sektorin palveluista tulisi pysyvä palvelutuotantomuoto sellaisille toimialoille, joille tämän kaltai-nen toiminta soveltuu.


Elinkeinollisen kehittämisen laadulliset ja määrälliset tavoitteet

Elinkeinollisen kehittämisen tavoitteet Laadulliset tavoitteet - yritysten toimintaedellytykset paranevat - yritysten palveluiden tai tuotteiden laatu kehittyy - yritysten kannattavuus paranee • Yritystoiminnan edistämisen toimenpiteet � yritystukihakemusten täyttämisen avustaminen, yhteensä 150 yrittäjälle � yritysten investointitukia, yhteensä 15 � yritysten kehittämisavustuksia, yhteensä 30 � yritysryhmien kehittämisavustuksia, yhteensä 5 � yritystoiminnan käynnistämistukia, yhteensä 15 � elinkeinotoiminnan kehittämishankkeita, yhteensä 10 � alueiden ja valtioiden välisiä yhteistyöhankkeita, yhteensä 2 • Säilytetyt työpaikat, yhteensä 25 � joista naistyöpaikkoja 15 � joista nuorten työpaikkoja 5 • Uudet työpaikat, yhteensä 50 � joista naistyöpaikkoja 30 � joista nuorten työpaikkoja 15 • Uudet yritykset, yhteensä 20 � joista naisten yrityksiä 10 � joista nuorten yrityksiä 3

Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet Alueiden välisenä maakunnallisena ja ylimaakunnallisena sekä mahdollisesti myös valtioiden välisenä toimintana on ollut tarvetta kalastuselinkeinon ja kalastus- ja met-sästysmatkailun yhteishankkeille, koska näille erityisaloille tarvitaan suurempi toimialue kuin seutukunta. Myös kulttuurimatkailu ja luova ala soveltuvat maakunnalliseen ja yli-maakunnalliseen kehittämiseen. Muita kehittämisaloja, joilla toimintaryhmien laajoille alueiden välisille ja kansainvälisille kehittämishankkeille olisi kysyntää, ovat mm. sosiaalisten palvelujen ja kolmannen sek-torin palvelutuotannon kehittäminen sekä sosiaalinen yrittäjyys. Näissä hankkeissa JyväsRiihi on suunnitellut hyödyntävänsä myös muita rakennerahastoja kuten Euroo-pan Sosiaalirahastoa. Vuoden 2006 ja 2007 kokemukset NAPA-hankkeesta sekä työn-tekijöiden aiemmat kokemukset ESR-hankkeista tulevat olemaan tässä vahvoja tausta-tekijöitä. ALMA-kaudella ei vielä päästy toteuttamaan kansainvälisiä tai alueiden välisiä hankkei-ta, mutta niiden tarve nousi jo esille. JyväsRiihen alueiden ja valtioiden välinen yhteis-työ tulee painottumaan yrittäjyyden edistämiseen ja uusien toimintatapojen vaihtoon ja oppimiseen. Jyväskylän seudulla on runsaasti oppilaitoksia, jotka harjoittavat aktiivises-ti kansainvälistä kehittämistä ja esimerkiksi nuorisovaihtoa ja toteuttavat kansainvä-lisyyskasvatusta. Näin kansainvälinen toiminta liittyy jo valmiiksi läheisesti lapsiperhei-den ja nuorten jokapäiväiseen arkeen. JyväsRiihen uutuus- ja lisäarvo kansainvälises-


sä toiminnassa tuleekin painottumaan yrittäjien kansainvälistymistavoitteiden ja elinkei-notoiminnan uusien pilottihankkeiden toteuttamiseen. Kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseksi on jo alustavasti tehty pohjatyötä mm. toi-mintakuntien ja kehittämisyhtiön kansainvälisyystoimijoiden kanssa. Jykes näkeekin kansainvälisen toiminnan uudet rahoitusmahdollisuudet monelle pienyrittäjälle tärkeiksi. Samoin kolmannen sektorin toimijoista monilla on paitsi selkeitä ja tarpeellisia han-keideoita myös hyviä kansainvälisiä kokemuksia ja valmiita yhteistyökanavia, joita voi-daan tulevalla LEADER-kaudella hyödyntää. Valmiista hankeideoista on jo käyty kes-kusteluja mm. kansanopistojen sekä asukas- ja järjestötoimintaa ja nuorten toiminta-mahdollisuuksia edistävien maakunnallisten järjestöjen kanssa.


9. Muiden rahastojen hyödyntäminen maaseutualueiden kehit-tämisessä JyväsRiihi on kiinnostunut liittämään kehittämisohjelmaansa myös muiden rahoitusläh-teiden hyödyntämisen erityisesti sosiaalisen tasa-arvon ja syrjäytymisen ehkäisemisen sekä osaamisen edistämisen toimintatavoissa. Erityisesti naisten yrittäjyyden edistämi-nen sekä nuorten ja työttömien syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet sekä kansalaisten osallisuushankkeet voisivat kuulua maaseutualueiden kehittämistyökaluihin. ELMA-kaudella yhdistys toteuttaa NAPA-hankkeen, joka on ESR-rahoitteinen välittäjäorgani-saatiohanke. Hankkeen tavoitteena on toimia yrityshautomotyyppisenä kokeilutoimin-tana kylien lähipalveluiden tuotteistamisessa ja naisyrittäjyyden edistämisessä. Toimin-tamallia siirretään JyväsRiihen muuhun hanketoimintaan LEADER-kaudella.

Osallisuuden ja seudullisen yhteistyön edistäminen kaupunkialueilla ja sitä ympäröivällä alueella JyväsRiihen toiminta-alueen keskellä oleva Jyväskylän kaupunki on jäänyt rahoitus-kaudella 2002-2006 maaseudun yhteisöllisen kehittämisen toimenpiteiden ulkopuolelle. Tämä on koettu ongelmalliseksi ja toiminnassa on todettu, että myös kaupunkialueille haluttaisiin rahoittaa toimenpiteitä, joilla edistettäisiin Jyväskylän seudun asukkaiden yhteisöllistä toimintaa ja maaseutualueiden verkostoitumista tasapuolisesti. Esimerkiksi monet yhdistykset ja järjestöt toimivat koko seutukunnalla ja nyt toimenpiteistä on jou-duttu jättämään pois asemakaava-alueet. Tähän rahoitusongelmaan pyritään löytä-mään ratkaisu uudella rahoituskaudella 2007-2013 siten, että kaupunkialueiden yhtei-sölliseen kehittämiseen voitaisiin käyttää ESR-rahastoa tai muita soveltuvia EU-rahastoja.

Myös muut kaupunkien läheiset maaseutualueet ja niillä toimivat toimintaryhmät ovat kokeneet tämän saman ongelman ja ratkaisuna tähän pyritään tekemään yhteistyötä yhteisen kehittämistoiminnan avulla. Tavoitteena on, että maaseutualueiden keskus-kaupunkeihin kuten Jyväskylään, Tampereelle, Mikkeliin, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle rahoitettaisiin sosiaalista tasa-arvoa edistävä yhteishanke. Toimintaidea on sama kuin Kyläkeskuksissa, eli kaupunkien asukkaille olisi olemassa vastaava ”olohuone”, jonne kaikki kiinnostuneet voivat mennä osallistumaan, oppimaan ja näin lisätä sosiaalista pääomaansa. Tällä toimintatavalla edistettäisiin myös kaupungin ja maaseudun vuoro-vaikutusta, levitettäisiin kaupunkilaisille ”maaseudun talkoohenkeä” ja yhteistä tekemis-tä, tarjottaisiin eri yhdistysten palveluja, osallistavaa ja kansalaisaktiivisuutta lisäävää toimintaa nk. järjestöjen torilla. Tämä kolmannen sektorin toiminta lisäisi myös kolman-nen sektorin maaseututyöpaikkoja ja toisi uutta ulottuvuutta ihmisten arkeen.


10. Ohjelman vaikutukset ja arviointi Tasapainoinen vuorovaikutus sekä kaupunki- että maaseutupolitiikan ja niitä tukevien toimenpiteiden välillä on seutukunnallemme ensi arvoisen tärkeää. Erityisesti Jyväsky-lää ympäröivällä maaseudulla tärkeä sosiaalisen tasa-arvon näkökulma muodostuu myös sitä kautta, että seudun maaseutualueille tarjotaan resursseja kehittää alueita ja toimintoja yhtälailla kuin kaupunkialueiden ja keskustan kehittämiseen. JyväsRiihen Verkostokylä-ohjelman tasa-arvovaikutukset heijastuvat eniten seudun asukkaiden sosiaaliseen ja taloudelliseen tasa-arvoon ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen kansalaistoiminnan kautta sekä kylien ja taajamien toimintojen ja palve-lujen lisääntymisen myötä. Myös asukkaiden ekologiseen tasa-arvoon pyritään edistä-mällä kestävän kehityksen arvoja ja valinnan vapautta mm. energiakysymyksissä, jäte-asioissa, maankäytössä ja logistiikassa (kyläkeskusten kehittäminen). Sukupuolten ja sukupolvien väliseen tasa-arvoon pyritään kohdistamalla toimenpiteitä ja hankkeita myös naisille ja nuorille sekä vanhuksille. Naisten asema korostuu erityisesti naisyrittäjyyttä edistävien toimenpiteiden kautta (mm. kylätalojen resurssikeskukset, yrityshautomot esimerkiksi luovaa toimialaa sekä hoiva- ja hyvinvointialaa varten, naismetsänomistajien hankkeet). Nuorten tasa-arvoa ohjelmassa pyritään edistämään hankkeilla, jotka kohdistuvat erityisesti nuorten sisäis-tä yrittäjyyttä, kestävää kehitystä sekä kulttuuria ja luovaa toimintaa tukeviin toimiin ja erityisesti kyläkeskusten lähipalvelujen ja harrastetilojen- ja mahdollisuuksien avulla. Vanhusväestön tasa-arvoa pyritään edistämään hankkeiden avulla syntyvillä hoivapal-veluilla, kyläkeskusten lähipalveluilla sekä osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia edis-tävällä kansalaistoiminnalla.

Maa- ja metsätalousministeriön Innovaatiot ja kilpailukyky-tiedotteen (Sirpa Karjalainen 2005) mukaan maaseudun asukkaan näkökulmasta osaaminen, verkostoituminen ja innovatiivisuus ovat avainsanoja maaseudun kehittämisessä. Monipuolistuva yritystoi-minta ja palvelualat ovat yhä tärkeämmässä asemassa kehitystyössä ja yksityisen ja palvelusektorin toimintaa on syytä edistää mm. hyvinvoinnin, matkailun ja kulttuurin sekä luovan toimi-alan alueilla. Uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvässä tuotannossa jalostusasteen kohottaminen, tuotekehitys ja markkinointi sekä uusiutuvien energian lähteiden hyödyntäminen ja bioenergiaan liittyvät innovaatiot luovat uusia yrittäjyyden mahdollisuuksia. JyväsRiihen Verkostokylä-ohjelman uutuusarvo ja innovatiivisuus maaseudun kehittämistyössä perustuu juuri näiden toimialojen uusien innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä niihin perustuvan yrittäjyyden tukemiseen sekä aitoon verkostoyhteistyöhön. Arviointimenetelmät

• maaseutuvaikutusten arviointi • yhteiskuntavastuu • sosiaalinen tilinpito

Ohjelman erilaisia vaikutusmekanismeja kuten työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä osaamista edistävää toimintaa, sekä kylän palvelurakennetta ja vetovoimaa sekä yhteisön sosiaa-lista kehittymistä pyritään arvioimaan ja mittaamaan erilaisten indikaattoreiden avulla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ensisijaiset yhteistyökumppanit tässä ovat Maa- ja metsätalousministeriö, Työministeriö, Sisäministeriö sekä toiminta-alueen kun-nat, mutta arviointimenetelmiä pyritään kehittämään myös muiden toimintaryhmien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta myös ohjelman sosiaaliset ulottuvuudet,


kuten sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys, voitaisiin arvioida taloudelli-sen ja sosiaalisen hyödyn mukaisesti.

Ohjelman yleisiä maaseutuvaikutuksia, tasa-arvovaikutuksia, ympäristövaikutuksia sekä uutuusarvoa tullaan myös arvioimaan uudentyyppisillä mittareilla. Muiden yhteisö-jen ja yritysten käyttämistä arviointimenetelmistä ohjelmassa on suunniteltu hyödynnet-tävän mm. maaseutuvaikutusten arviointia eli Rural Proofing-menetelmää, yhteiskunta-vastuun arviointimenetelmiä sekä sosiaalisen tilinpidon mittareita. Verkostokylä-ohjelmasta halutaan tuoda esiin paitsi sen taloudellinen ja työllisyyttä edistävä vaikutus, myös sen sosiaalinen ja yhteisöllinen arvo ja merkitys, jota nykyisen kauden ohjelmas-ta ei ehditty tarpeeksi perustella ja mitata talouden ja hyödyn näkökulmasta. Esimerkik-si sosiaaliset yritykset Vates-säätiön johdolla ovat luoneet uusia arviointimenetelmiä, joilla on pystytty mittaamaan sosiaalisen ennaltaehkäisevän toiminnan ja yhteisöllisyy-den edistämisen taloudelliset säästöt yhteiskunnalle, ja myös näitä mittareita halutaan tuoda esiin maaseudun kehittämisen yhtenä näkökulmana. Arviointimenetelmien sovel-lettavuusideoita on esitelty ohjelman liitteenä.


11. Ohjelman rahoituskehys vuosille 2007-2013 Verkostokylä-ohjelman haettu rahoituskehys on yhteensä n. 4.7 miljoonaa euroa vuo-sille 2007-2013. Ohjelmakauden julkisen rahoituksen osuus on noin 3 milj. euroa, josta myöntövaltuus on noin puoli miljoonaa euroa vuosittain. Arvion mukaan vuosittain voi-daan toteuttaa keskimäärin 20-30 hanketta tai yritystoimenpidettä. Koko ohjelmasta hankkeita tullaan rahoittamaan noin 100-150. Rahoituksesta noin 35 %, suunnataan suoraan yhteisölliseen kehittämiseen (kylätaloverkoston toiminnan edistämiseen ja maaseudun asukkaiden hyvinvointiin liittyviin hankkeisiin), 40 % elinkeinotoiminnan edistämiseen (elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet, yrittäjien ja yritysryhmien kehit-tämisavustukset ja toiminnan käynnistämistuet sekä yritysten investointituet) ja 8 % toimiin, joilla lisätään tiedotusta, aktivointia, kansainvälistä ja alueiden välistä yhteistyö-tä. Ohjelmassa tullaan hyödyntämään myös koordinaatiohankkeiden käyttöä, jolla lisätään hankkeiden kustannustehokkuutta, mutta mahdollistetaan myös pienempiä toimenpitei-tä. Ohjelmasta 65 % katetaan julkisella rahoituksella, josta suuri osa tulee EU:n Lea-der-toimintatavasta, osa Suomen valtiolta ja osa toimintakunnilta. Kuntien kanssa on käyty rahoitusneuvottelut kevään ja kesän 2006 aikana ja ohjelmalle on saatu kaikilta kunnilta kuntarahoituspäätökset. Ohjelmarahoitus tulee näin ollen olemaan hieman pienempi kuin hankekaudella 2003-2005, jolloin rahoituskehystä oli noin 800.000 euroa vuosittain. Haettu rahoituskehys esitellään tarkemmin ohjelman lopussa. Ohjelman päätavoitteet toimintalinjoittain:

Toimintalinja 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyky

Inhimillisen pääoman kehittäminen Fyysisen pääoman kehittäminen ja inno-vaatioiden edistäminen

Toimintalinja 3 Maaseudun elinkeinoelämän monipuolis-taminen

Mikroyritysten perustaminen Matkailuelinkeinon kehittäminen Maaseutualueiden elämänlaadun paran-taminen

Toimintalinja 4 Leader-toimintatapa

Paikallisen kehittämisstrategian toteutta-minen muissa toimintalinjoissa Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet Toimintaryhmän toiminta

TAVOITTEET TOIMENPITEET Yhteisölliset tavoitteet 321, 322, 323, 331, 421, 431 Yrittäjyyttä edistävät tavoitteet 123,124, 311, 312, 313, 331 Osaamista edistävät koulutus- ja tiedotustavoitteet

331, 421, 431

Rahoituksen jakautuminen, koko kehyksestä Kylien kehittäminen, linja 3 35 % Elinkeinotoiminnan edistäminen, linja 1 ja 3 40 % Tiedotus, aktivointi, kansainvälinen ja alueiden välinen yhteis-työ, linja 4

8 %

Hallinnointi, linja 4 16 %

Kuntarahoituspäätökset on saatu kaikilta muilta kunnilta, paitsi Jyväskylän kaupungilta, joka käsittelee asian vielä 2.10.2006 hallituskokouksessaan. Myönteinen päätös kau-


pungin johtoryhmältä on saatu jo huhtikuussa ja kaupunginjohtajan esitys on rahoitusta puoltava. Kuntarahoituksen jakautuminen Rahoitusosuus vuosittain yhteensä koko kaudelle Jyväskylä 20.160 € (n. 23 %) 141.120 € JKL MLK 13.514 €(n. 15 %) 94.598 € Laukaa 30.754 € (n. 35%) 215.278 € Muurame 15.429 € (n. 18 %) 108.003 € Uurainen 7.570 € (n. 9 %) 52.990 € Yhteensä 87.427 € 611.990 €

JYVÄSRIIHI

Arvio toimenpieiden painotuksista (EU,valtio,kunta) / € ARVIO Julkinen yhtensä Yksityinen ohjelmakaudella 2007-2013, rahoitus Yksityinen rahoitus 35 %

4.700 000 3 060 000 1 640 000

LINJA 1: Maa- ja metsätalouden

kilpailukyvyn parantaminen, 0,5% 200 000 55 000 145 000 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen

(jalostus ja markkinointi) 123 (bioenergia) 100 000 20 000 80 000 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (maa- ja metsätalous- sekä elintarv.alan innovatiivinen yht.työ) 124 100 000 35 000 65 000

LINJA 3: Maaseudun elinkeinoelämän monipuolis-

taminen ja maaseutualueiden elämänlaatu, 76 % 3 390 000 1 930 000 1 460 000 Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (maatalouden monialaistaminen(viljelijät)311 100 000 40 000 60 000

Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (mikroyritysten perustam. ja kehittäm.) 312 (eimaatkytk.) 1 300 000 433 000 867 000 Matkailuelinkeinojen edistäminen 313 370 000 277 000 93 000 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun palveluiden kehittäminen) 321 600 000 420 000 180 000 Kylien kunnostus ja kehittäminen 322 620 000 470 000 150 000 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (maas. kulttuuri- ja luontoperinnön kehittäm.) 323 200 000 140 000 60 000 Koulutus ja tiedotus (osaaminen,koul.tied.) 331 200 000 150 000 50 000 (yr / kylkeh / ymposaam.koulutt.)

LINJA 4: Leader-tyypp.toimenpiteet (muut), 23,5% 1 110 000 1 075 000 35 000 Alueiden tai valtioiden väl.yhteistyö 421 170 000 135 000 35 000

Tr:n toimintaraha 431 940 000 940 000

Yhteensä 4 700 000 3 060 000 1 640 000


Jyväsriihi

Mahdolliset hankemuodot toimenpiteittäin ohjelmakaudella 2007-2013 Yrityksen Yr./yr.ryhm. Yr.toim. Elink.toim. Yleinen Koulutus- Yl.hyöd. Toim. invest. kehitt. käynn. keh. kehitt. hanke invest. raha tuki avustus tuki hanke hanke

LINJA 1: Maa- ja metsätalouden

kilpailukyvyn parantaminen,

Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (jalostus ja markkinointi) 123 (bioenergia) X

Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (maa- ja metsätalous-

sekä elintarv.alan innovatiivinen yht.työ) 124 X X

LINJA 3: Maaseudun elinkeinoelämän monipuolis-

taminen ja maaseutualueiden elämänlaatu

Taloudellisen toiminnan lajentaminen maatalouden ulkopuolelle (maatalouden monialaistaminen) 311 (viljelijät) X X X X

Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (mikroyritysten perustam. ja kehittäm.) 312 (eimaatkytk.) X X X X

Matkailuelinkeinojen edistäminen 313 X X

Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun palveluiden kehittäminen) 321 X X

Kylien kunnostus ja kehittäminen 322 X X X

Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (maas. kulttuuri- ja luontoperinnön kehittäm.) 323 X X

Koulutus ja tiedotus (osaaminen,koul.tied.) 331 X

(yr / kylkeh / ymposaam.koulutt.)

LINJA 4: Leader-tyypp.toimenpiteet (muut)

Alueiden tai valtioiden väl.yhteistyö 421 X X X X X

Tr:n toimintaraha 431 X

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma 2007-2013

Documents

Transcript of Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma 2007-2013