Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi (vesi)

Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi

19.12.2014

Ida Rönnlund, Ville Karttunen, Anna Kumpulainen, Marika Bröckl, Juha Vanhanen

Gaia Consulting Oy

© Gaia Consulting Oy 20142

Arviointimenetelmän kuvaus

Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset


Resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi

• Tässä raportissa on esitetty millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla

resurssiviisailla toimilla voisi olla.

• Jyväskylän resurssiviisaustiekartasta on valittu toimenpiteitä, joiden vaikutukset on laskettu eri

toimijoiden näkökulmasta.

• Talousvaikutuksia syntyy muuttuneesta liiketoiminnasta, tuotteiden arvonnoususta,

työllisyyden muutoksista sekä verotuksesta.

• Tarkoituksena on tuoda esille, millaisia kassavirtoja tarkasteltujen toimenpiteiden seurauksena

syntyy ja miten kassavirrat jakautuvat eri toimijoiden välillä.

• Erityisesti tarkastelu tuo esille, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on Suomen kauppataseeseen

eli miten toimenpiteet muuttavat kassavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.

• Talousvaikutuksia on tarkasteltu aina arvoketjun alusta lähtien. Oletuksena on, että arvoketjun

yritykset löytyvät pääosin Jyväskylän seudulta. Tarkempaa arvioita talousvaikutusten

maantieteellisestä jakautumisesta ei ole kuitenkaan tehty. Jyväskylän kaupungin ja lähiseudun

näkökulmasta olisi hyvä panostaa siihen, että uusi liiketoiminta syntyy seudulle.


Raportin sisältö

• RAPORTIN RAKENNE: Tämän kalvosarjan alussa on esitetty yhteenveto toimenpiteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista.

Tätä seuraa kunkin toimenpiteen tarkempi kuvaus, laskennan tulokset ja yksityiskohtaiset laskentaoletukset.

• TULOSTEN TULKINTA:

• Laskentatuloksia tulee tutkia vertailemalla muutosta nykytila- ja tavoitetila-skenaarioiden välillä. Skenaarioista on

mallinnettu siten, että niissä huomioidaan vain valittujen toimenpiteiden kohteena oleva osa alan toiminnasta.

Skenaariot eivät siis esitä minkään alan kokonaisvolyymiä Jyväskylän alueella, mutta niiden väliset muutokset kertovat

kunkin toimenpiteen kokonaisvaikutuksista.

• Analyysin keskeisin tulos on kassavirtojen muutos Suomen osalta. Kassavirtojen Suomen sisäinen jako osoittaa, miten

tuotot ja kulut jakaantuvat eri toimijoiden välillä. Valtio ja kaupunki voivat erilaisilla tuilla ja verotusmalleilla vaikuttaa

siihen, miten kassavirrat jakautuvat.

• Investoinnin kannattavuus näkyy taulukoissa ja diagrammeissa Toimenpiteen toteuttaja -rivillä. On syytä huomata,

että oletetut tuet vaikuttavat tähän kannattavuuteen – jos toimenpiteessä ei ole oletettu tukia tai ei voida korottaa

myydyn tuotteen hintaa, niin investoinnista voi näillä laskentaoletuksilla tulla tappiollinen. Joissakin toimenpiteissä

toteuttajana tai arvoketjussa on kunnan liikelaitoksia, jolloin kokonaisvaikutuksessa kunnalle on syytä huomioida

myös näiden tuotot ja kulut.

• Kasvavaa kulutusta, terveysvaikutuksia tai työllisyyden paranemisen myötä vähentyviä työttömyystukia ei ole

huomioitu laskennassa. Näillä on kuitenkin positiiviset vaikutukset, joiden myötä syntyy säästöjä kaupungille sekä

tuloja alueen yrityksille.

• HERKKYYSANALYYSI: Muutaman toimenpiteen kohdalla on tehty herkkyysanalyysi, joka näyttää, miten muutokset

esimerkiksi tuotannon kuluissa tai verotuksessa vaikuttavat aluetalouteen.


Laskentamallin kuvaus (1/2)

• Gaian aluetalouslaskentamallin avulla seurataan liiketoimintaketjujen materiaali- ja energia-virtoja ja

näiden käsittelyyn tarvittavien prosessien ja investointien synnyttämiä kassavirtoja. Kassavirtojen pohjalta

arvioidaan niiden taloudellisia vaikutuksia alue- ja kansantalouteen sekä yksityiselle sektorille.

• Tässä tarkastelussa seuraavat toimijaryhmät ovat nostettu esiin:

• Toimenpiteen toteuttaja

• Kuluttajat

• Palkansaajat (verojen jälkeen)

• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset

- Arvoketjun päätoimijoiden osalta on pyritty lähtötietojen mahdollistaessa yritysten tulos verojen jälkeen, mutta tätä pidemmälle

alihankintaketjuun on mallinnettu vain yrityksille tulevat kassavirrat.

• Kunnat

• Valtio

• Muut kotimaiset tahot (esim. pankki tai muu rahoituslaitos)

• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset voivat olla joko Jyväskylän seudulta tai muualta

Suomesta. Tästä riippuu, minne työpaikat syntyvät ja mitä kunnat hyötyvät uudesta liiketoiminnasta.


Laskentamallin kuvaus (2/2)

• Tuotantoprosessien ja teknologian mallintaminen tehdään perustuen saatavilla olevaan tietoon

liiketoimintaketjun eri vaiheissa käytettävien tuotantoteknologioiden pääoma- ja käyttökuluista,

työllistävyydestä sekä tarvittavista raaka-ainekuluista sekä lopputuotteiden myyntituloista.

• Tarkastelu tapahtuu ns. tasepohjaisesti eli mallinnettujen liiketoimintaketjujen muodostamaan

systeemiin sisään tulevat, systeemin sisällä eri toimijoille jakaantuvat ja systeemistä ulosmenevät

kassavirrat täsmäävät. Näin ollen mallilla voidaan tarkastella, kuinka kassavirrat ohjautuvat uudelleen

systeemissä tapahtuneen muutoksen (esim. investointi) jälkeen.

• Laskentamalli on niin sanottu ”overnight”-malli eli siinä arvioidaan vaikutuksia, mikäli investoinnit

tapahtuisivat yhden yön yli. Vastaavasti myös oletetaan, että investoinnin tarvitsema kunnossapito ja

muut vaikutukset näkyvät välittömästi.

• Tässä laskelmassa lähtötiedot ja oletukset perustuvat nykyhetkeen. Mitään ennusteita hinnan, verotuksen

tai kasvavan kulutuksen mahdollisten muutosten suhteen ei ole tehty toimenpidelaskelmissa. Muutama

esimerkkivaikutus on esitetty herkkyysanalyyseissä.

• Yleiset lähtötiedot löytyvät tämän raportin liitteestä ja toimenpidekohtaiset lähtötiedot kunkin

toimenpiteen kohdalla.


Arvioinnin tulokset



Vesi



Vesimittarit kotitalouksiin

Vesi

Liikenne

Ruoka

Energia

JätePutkisaneerauksissa asuntoihin asennetaan asuntokohtaiset

vesimittarit, joiden avulla oma vedenkäytön hallinta on

helpottunut. Lähes 40 000 asukasta on vähentänyt

vedenkulutustaan viidenneksellä eli yhteensä lähes 1,2 miljoonaa

litraa.

Jyväskylä toimenpiteiden jälkeen



Lähtötilanne: Nykyinen vedenkulutus on 150

l/hlö/vrk. Lämpimän veden osuus tästä on 30 %.

Lopputilanne: 28 000 asuntoa putkisaneerataan ja

näihin asennetaan asuntokohtaiset vesimittarit. Veden

kulutus laskee näissä 20 %.

Oletukset ja rajaukset: Rajattu tarkastelu em.

putkisaneerattaviin kohteisiin. Näissä asuu yhteensä 40

000 henkilöä. Oletettu näissä lämmitystavaksi

kaukolämpö.

+ 6htv/vuosi

€

-0,3 M€kassavirta

Suomeen/

vuosi



MUUTOS (htv/v)

Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila

Työllistävyys Suomessa 0 6 6

MUUTOS (1000 euroa/v)

Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila

Toimenpiteen toteuttaja -12 469 000 -11 313 000 1 156

Kuluttaja 0 0 0

Palkansaajat verojen jälkeen 0 214 000 214

Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 9 806 000 8 022 000 -1 784

Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0

Kunnat 33 000 66 000 33

Valtio 2 629 000 2 314 000 -315

Muut kotimaiset tahot 0 358 000 358

Kassavirrat Suomeen yhteensä -1 000 -339 000 -338

MUUTOS (1000 euroa/v)

Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila

Kassavirrat ulkomaille yhteensä 0 339 000 339

Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat vesimittareiden toimittajat, vesilaitos sekä kaukolämpölaitos. Vesilaitos

menettää eniten tuloja, noin 1,6 miljoonaa euroa. Kaukolämpöyritys menettää 0,4 miljoonaa euroa. Kotimaiset

teknologiatoimittajat ja huolto saavat tuloja 0,2 miljoonaa euroa.



Laskentaoletukset ja lähtötiedot

Määrä Yksikkö Lähde

Putkisaneerattavien kohteiden määrä 28 000 asuntoa SYKE, 2014

Asukasmäärä keskimäärin saneerattavissa kohteissa 1,4 hlöä/asunto SYKE, 2014

Vedenkulutus keskimäärin nyt 150 l/hlö/vrk Motiva

Lämpimän käyttöveden osuus 30 % Motiva

Veden säästö toimenpiteellä 20 % SYKE, 2014

Vesimittarin hinta (sis. alv) 300 EUR/kpl Jyväskylän Energian hinnasto

Tästä aineiden ja tarvikkeiden osuus 33 % Gaia / Taloon.com

Tästä henkilöstökustannusten osuus 50 % Oletus

Investoinnin kotimaisuusaste 50 % Oletus

Vesimittarin asennuskustannus 30 EUR/kpl Jyväskylän Energian hinnasto

Vesimittarin huoltokustannukset keskimäärin (sis. alv) 5 EUR/v Jyväskylän Energian hinnasto

Henkilöstökulujen osuus huollon kustannuksista 80 % Oletus

Kunnossapidon kotimaisuusaste 100 % Oletus

Vesimittarin käyttöikä 10 v Oletus

Veden lämmitysenergia (5 asteesta 50 asteeseen) 0,058 MWh/m3 Jyväskylä 75 -raportti


Liiteet



Liite 1: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen

Taulukko:


Liite 2: Yleiset lähtötiedot


Määrä Yksikkö Lähde

Verot:

Alv, 2014 24 % Verohallinto

Yhteisövero, 2014 20 % VM

Valtion osuus yhteisöveron tuotosta 70 % VM

Kunnan (ja seurakuntien) osuus yhteisöveron tuotosta 30 % VM

Pääomatulovero, 2014 32 % Verohallinto

Keskimääräinen valtion tuloveroaste, 2014 3,5 % Veronmaksajat

Keskimääräinen kunnallisveroaste, 2014 16,7 % Veronmaksajat

Kiinteistövero, voimalaitosrakennus, Jyväskylä 2014 2,9 % Verohallinto

Kiinteistövero, yleinen, Jyväskylä 2014 1,2 % Verohallinto

Valmistevero, diesel, 2014 0,50 EUR/l Tulli

Valmistevero, moottoribensiini, 2014 0,67 EUR/l Tulli

Sähkövero (veroluokka I), 2014 19,03 EUR/MWh Tulli

Kevyt polttoöljy valmistevero, 2014 0,16 EUR/l Tulli

Kivihiilen valmistevero 132,7 EUR/t Tulli

Kivihiilen alennettu valmistevero CHP-tuotannolle 90,5 EUR/t Tulli

Polttoturpeen valmistevero 4,9 EUR/MWh Tulli

Palkat:

Keskimääräinen henkilöstökustannus 46 722 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio

Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 9) 41 335 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio



Palkan sivukulut, kerroin 1,2 Yrittäjät.fi palkkalaskuri




Hinnat:

Sähkön markkinahinta (ilman sähköveroa ja alv) 41 EUR/MWh Nordpool, Suomen aluehinta 2013 keskimäärin

Sähkön käytöstä kotimaista tuotantoa 84 % Gaian laskelma

Sähkön käytöstä ulkomaista tuotantoa 16 % Gaian laskelma

Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä T1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 36 EUR/MWh Sähkönhinta.fi

Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä K2 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 56 EUR/MWh Sähkönhinta.fi

Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 32 EUR/MWh Sähkönhinta.fi

Sähköenergian kuluttajahinta, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv) 62 EUR/MWh Sähkönhinta.fi

Kaukolämmön tukkuhinta 56 EUR/MWh Energiateollisuus 2012, kaukolämpötilasto

Päästöoikeuden hinta 7 EUR/t Markkinahinta, EUADEC-14

Polttoturpeen hinta (ilman valmisteveroa) 14 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014

Metsähakkeen hinta 21 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014

Kivihiilen hinta rannikolla (sis. valmisteveron) 27 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014

Kivihiilen rahtikustannus sisämaahan 15 EUR/t Gaia laskelma

Dieselin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,5 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014

Bensiinin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,6 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014

Biokaasun hinta kuluttajille (sis. alv) 1,51 EUR/kg Gasum, 26.11.2014

Kaukolämpömaksu (sis. alv) 61,02 EUR/MWh Jyväskylän Energian hinnasto

Vesimaksu (sis. alv) 2,02 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto

Jätevesimaksu (sis. alv) 2,62 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto

Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yksityishenkilö) 4 % Oletusarvo, Gaia

Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (kunta) 4 % Oletusarvo, Gaia

Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yritys) 4 % Oletusarvo, Gaia

Polttoöljyn hinta satamassa 564 EUR/t Öljyalan keskusliitto

Polttoöljyn hinta kuluttajille (sis. alv ja valmistevero) 1,04 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014

Pelletin hinta kuluttajille toimitettuna (sis. alv) 61 EUR/MWh Tilastokeskus, toukokuu 2014




Kannattavuudet:

Kannattavuus, yleinen / erikseen määrittelemätön toimija (liiketulos) 10 % Työpaja 1.12.2014

Kannattavuus, sähkönmyyjä (liiketulos) 4 % Gaian laskelma

Kannattavuus, vesilaitos (liiketulos) 4 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, kaukolämpölaitos (liiketulos) 11 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, polttoainetoimittaja (liiketulos) 2 % Tilastokeskus 2013

Biokaasun toimittajan kannattavuus (jakelijan toimittaja) 11 % Tilastokeskus 2013

Biokaasun jakelijan kannattavuus kaasunmyynnistä 2 % Tilastokeskus 2013

Sähköautojen lataustoimijan kannattavuus 11 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, elintarvikeketju 4 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, kevyen polttoöljyn jakelija 3 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, puupelletin toimitusketju 11 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, pellettikattilan valmistaja 3 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 1 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 5 % Jussi Vainikka, Gasum

Kannattavuus, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulujen osuus:

Henkilöstökulut, kevyen polttoöljyn jakelija 26 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, puupelletin toimitusketju 14 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 38 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, pellettikattilan valmistaja 38 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, tuulivoimateknologiatoimittaja 29 % Gaian laskelma

Henkilöstökulut, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 30 % Jussi Vainikka, Gasum

Henkilöstökulut, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, elintarvikeketju keskimäärin 14 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, kotimaisen kalan toimitusketju 50 % Laskentaoletus




Aine- ja tarvikekustannukset

Aineet ja tarvikkeet, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 28 % Tilastokeskus 2013

Aineet ja tarvikkeet, tuulivoiman valmistaja/asentaja 55 % Tilastokeskus 2013

Aineet ja tarvikkeet, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 55 % Jussi Vainikka, Gasum

Aineet ja tarvikkeet, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013

Aineet ja tarvikkeet, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013

Muut:

Energiaturpeen tuotannon työllistävyys 0,09 htv/GWh

Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset

tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä

Metsähakkeen tuotannon työllistävyys 0,15 htv/GWh

Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset

tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä

Kotitalousvähennys 4 800 eur Puolisoiden maksimivähennys, Verohallinto, 2014

Jyväskylän asukasmäärä 135 000 hlöä Jyväskylän kotisivu

Henkilöautokanta Jyväskylässä, 2013 58 898 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.2013

Henkilöautojen määrä (JKL, Laukaa, Muurame), 2013 73 126 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.2013

Ajosuorite keskimäärin per henkilöauto, Jyväskylän seutu 17 500 km/auto/v Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009

Henkilöautot, dieselautojen suoriteosuus 33 % VTT Lipasto, 2011

Henkilöautot, bensiiniautojen suoriteosuus 67 % VTT Lipasto, 2011

Dieselin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 5,9 l/100 km VTT Lipasto, 2011

Bensiinin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 6,7 l/100 km VTT Lipasto, 2011

Sähköautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia

Biokaasuautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia

Dieselin ja bensiinin toimituksen kotimaisuusaste (laskettu hinnasta) 30 % Gaia / Öljyalan keskusliitto

Liikennebiokaasun toimituksesta kotimaista 100 % Laskentaoletus

Bensiinin tiheys 0,75 kg/l Tilastokeskus

Bensiinin energiasisältö 41,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

CNG tiheys 0,7 kg/m3 Kaasuyhdistys

CNG lämpöarvo 10,0 kWh/m3 Kaasuyhdistys

Kevyen polttoöljyn energiasisältö 42,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

Kevyen polttoöljyn tiheys 0,8 kg/l Tilastokeskus

Kivihiilen päästökerroin 93,3 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

Kivihiilen lämpöarvo 25,0 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

Jyrsinturpeen päästökerroin 105,9 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210

www.gaia.fi

Our Clients Make the World Safer and Cleaner.

FINLAND – SWITZERLAND – CHINA – ETHIOPIA – ARGENTINA

Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi (vesi)

Technology

Transcript of Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi (vesi)