N:o 3-4- 36 KARJALAN HEIMO 1998

Jyskyjarvi oli toiseksi vanhinseurakunta Kemin Karjalassa

Jyskyjarven kyla sijaitseekolmella saarella Tsirkka-Ke-mijoen vasemmalla rannallasiina kohdassa, missa joki yh-tyy Kuittijarvesta virtaavaanKemijokeen. Seurakunta rajoit-tuu idassa Voijarven ja Paana-jarven seurakuntiin, etelassaKiimasjarven ja Rukajarvenseurakuntiin (Aunuksen kuver-nementtia), lannessa Kontokinja pohjoisessa Uhtuan seura-kuntaan.

Jyskyjarven seurakunta pe-rustettiin v. 1849. Ennen aikaankaikki sen kylat kuuluivatPaanajarven seurakuntaan, va-han myohemmin Vuokkinie-men seurakuntaan. Kylista'Kii-masjarvi ja Nokeus ovat aivanAunuksen kuvernementin rajal-la. Naita kylia vastapaata onAunuksen puolella samannimi-set kylat. Aunuksenpuoleises-sa Kiimasjarvessa on kirkko japappi, joka suorittaa kirkollisiapalveluksia myb's Jyskyjarvenpuoleisissa kylissa.

Kulkuyhteydet seurakunnanalueella ovat kehnot kuten muu-allakin Karjalassa; on vain pol-kuja, makia ja soita, kesallavesitie. Kevain ja syksyin ros-puutto kestaa 1-2 kuukauttasaista riippuen. Silloin liikku-minen kylien valilla on la'hesmahdotonta.

Muutamia vuosia sitten olijulkisuudessa esilla suunnitel-ma yhdistaa Uhtua Kemin kau-punkiin rakentamalla sinne tieJyskyjarven kautta. Tien suun-ta oli jo tutkittu ja raivattu met-saan sen linja Jyskyjarven jaSuopassalmen valille. Saman-lainen linja oli raivattu myosPaanajarvelle; talta osuudeltaoli raivattu jo kivet ja kannot-kin. Nyt kuitenkin nayttaa silta,etta hanke on rauennut ja teh-dyt tyot menevat hukkaan. Tie-ta ei tule ja karjalaiset saavatedelleen raahata jauhopuutan-sa metsien la'pi hiesta markana.

Jyskyjarven seurakuntalais-ten tarkeimmat elinkeinot ovatviimeisten parinkymmenenvuoden aikana olleet metsatyotja puun uitto Kemin sahoille.Syksyisin monet miehet la'hte-vat Suomeen laukkukaupalle.Se tuottaakin paljon paremminkuin raskas ja huonosti palkat-tu metsatyo, jota karjalaiset te-kevat melkein ruokapalkallasaamatta mitaan saastoon.

Kalastusta harjoitetaan etu-

JYSKYJARVEN KUNTA ,

paasssa omiksi tarpeiksi. Vainharvat pyytavat kalaa myyta-vaksi. Suomeen viedaan jonkinverran suolattua ja kuivattuahaukea seka tuoretta siikaa.Kalan hinta vaihtelee 15-16kop. naulalta. Melkein joka ta-lossa on pyssy, piilukko -taimakasiinikivaari, muttametsa's-tysta harjoitetaan melko vahan.

Maanviljelys on keskinker-taista. Tavallisesti kylvetaanohraa ja ruista; jotkut kasvatta-vat hamppua. Maapera on hiek-kapitoista, joten kasvun paran-tamiseksi tarvitaan kunnon lan-noitus. Takalaiset pellot ovattasaisia ja kivettomia ja niinpamonissa taloissa on Suomestatuodut aurat ja rautaiset akeet.Oma sato riittaa vain muuta-maksi kuukaudeksi. Perunanlisaksi kasvatetaan naurista jaretikkaa, vahan myos sipulia,joka on 'harvinainenhedelma'.

Nautakarjaonpienikokoista.Kun lehma teurastetaan, siina eiole rasvaa juuri ollenkaan. Kar-janruokaan lisataan lehtia, sam-malta ja olkia. Kun ravinto onnain huonoa, lehmat lypsavatvahan. Myos lampaat ovat huo-notuottoisia, hevoset sensijaanhyvia. Niita tuodaan Suomesta

ja siella hinta on 100-200 rpl.Kaikki kylat sijaitsevat ja'r-

vien ja jokien rannoilla talotyhdessa rivissa. SuopasvaarajaKellovaara tekevat poikkeuk-sen. Jyskyjarvella ja Suopas-salmella talot on rakennettuhajalleen ja kullakin taloryh-malla on oma nimensa. Talojen

lahistolla on sauna, aitta ja laa-va. Ne ovat vahan etaampanapirtista, mutta siten, etta ne voinahda ikkunoista.

Karjalaisen ruokavalioonkuuluvat suolakala, erityisestihaisevakevatkala, maito, voijaperunat. Lihaa poy dassa on har-voin. Kala -tai lihakeitto suu-

Taulukko 1. Seurakunnan kylat ja huuttorit:

Kyla/huuttori

JvskviarviSuopassalmiSuopasvaaraLukanniemiPosa (hiMaamajarvi (h)PiismalahtiPa'akonniemiNokeusNokeus (h)KiimasjarviTsirkka-KemiHiisjarviKellovaara

Yht.

matka talojakirkolle„1224415203555677379859292

Asukkaita

1035811521208113105511

252yhteensa 1 853,

asukkaitamiehia naisia

32420726151879642371545161638

942

33322533161189149431336191642

911kaikki karjalaisia.

1998 KARJALAN HEIMO N:o 3-4- 37

rustetaan jauhoilla, jolloin sitasanotaan rokaksi. Karjalaisetsyovat kolme kertaa pa'iva'ssa,paivallinen, puavosna ja illalli-nen. Tsa'ijya juodaan aamullajaillalla. Sen kera nautitaan herk-kuna vesirinkelia. Varakkaam-mat juovat kahvia suolan kera.

Jauhot maksoi vat tana vuon-na kaupoissa 8 rpl. ja ylikinsakilta. Talvella hinta oli 6,50rpl. Muutamat ostavat jauhojapaitsi Kemista myos Suomes-ta. Suomesta tuotu jauho onhinnaltaan edullisempaa. Kaup-poja Jyskyjarvella on vain yksi.Kesalla siina ei ole juuri mita'anmyytavaa, kun talvivarastot onsyb'ty jamyyty.

Vuonna 1901 paikkakunnal-la oli tulirokkoepidemia; sena'kyy kuolleiden sarakkeessaja 1909 isorokko; siksi kuollei-ta on tavallista enemman.

Yleisirnmat taudit ovat vat-sakatarri, jota potee melkeinjokainen aikuisikaan ehtinyt.Lisaksi on kuppaa eri muodois-sa seka erilaisia ekseemat, jot-ka ovat tulleet Suomesta.

Terveydenhoito on paikka-kunnalla viime vuosina kohen-tunut. Ennen Jyskyjarven vo-losti kuului Uhtuan valskari-piiriin. Tana vuonna (1911)kylassa avattiin Karjalan vel-jeskunnan apteekki ja heina-kuussa otettiin suuri edistysas-kel, kun kylassa aloitti toimin-tansa va'lskarin ja katilon vas-taanotto.

Posti kulkee postimiehenmukana reittia Kemi-Jyskyjar-vi-Uhtua kaksi kertaa viikossa.Kelirikon aikana postia ei saa-da moneen viikkoon. Olisihyva, jos saataisiin aikaan pos-tilinja Pietarista Suomeen jaKarjalan puolella vastaavastiJyskyja'rvelta Piismalahden,Nokeuksenja Jyskyjarven kaut-ta Kuhmoniemen kirkolle.

Lukutaitoisia seurakunnas-sa on sangen va'ha'n siita huoli-matta, etta ns. ministerikoulu-ja, joita yllapiti Vena'jan kan-sanvalistusministerio, oli alu-eella nelja. Jyskyjarven kouluoli perustettu v. 1855. Siina oliyksi opettaja seka erikseen us-konnon opettaja ja viime vuon-na oppilaita 20 poikaa ja 15tyttoa. Suopassalmen koulu oliavattu v. 1904. Oppilaita oli 18poikaa. Piismalahti oli saanutkoulun v. 1910.Kiimasja'rvenkoulun oli pannut alulle ja ra-kennuttanut sita varten kome-an 2-kerroksisen koulutalon v.1882 paikkakuntalainen, kaup-pias Mihail TarasseinpoikaMiinin. Oppilaita siina oli kui-tenkin vahanlaisesti, viimevuonna 32.

Rahvas puhuu keskenaan

karjalan kielta. Venajaa kuuleesangen harvoin, vaikka suurinosa miesva'esta sita osaakin.Kaikki seurakuntalaiset ovatoikeauskoisia. Starovieroja onhyvin va'ha'n. Suurina juhlapy-hina kirkossa on paljon kansaa,mutta muina aikoina esim. ilta-jumalanpalveluksessa on pel-kastaan koululaisia.

Jyskyjarven kirkko -jarjes-tyksessa toinen - on pyhitettyVapahtajamme ka'sittatehdylleikonille ja rakennettu v. 1892.Varat rakennustyohon antoikauppias Oskar Karlovits En-gelman. Kirkossa on erikoinenkellotorni. Sakasti ja kalusteetovat yksinkertaista tekoa. Kunkirkko sijaitsee joen rannalla,tulvavesi huuhtoo ja kuluttaakeva'isin rantatermaa niin ettala'hella olevat haudat ja itse kirk-korakennuskin ovat vaarassaajan kuluessa sortua jokeen.Sentakia rantoja ja kirkon pe-rustuksia pita'isi vahvistaa kol-melta puolelta.

Viime kesa'na (1911) vihit-tiin uusi kirkko Piismalahdenkylassa. Na'inollen sinne pita'isinytperustaa seurakunta. Siihenvoisivat kuulua seuraavat ky-la't: Piismalahti, Pa'akonniemi,Nokeus, Tsirkka-Kemi, Kello-vaara, KiimasjarvijaHiisjarvi,va'kiluvultaan yhteensa 305miesta ja 309 naista.

Toim. huomautus. Piisma-lahden kylan entisten elajienmukaan kirkon paikka etsittiinsiten, ettapantiin ikonipuulau-talle ja katsottiin, minne tuulilautan kuljettaa. Siihen paik-kaan kirikko rakennettiin. Ra-kennustoitajohtijyskyjarveldi-nen me start.

Suopassalmen kylassa onJumalana'idin taivaaseenastu-misen muistolle pyhitetty tsa-souna. Se on tarkoitus muuttaakirkoksi rakentamalia siihenmm. alttari.

Jyskyjarven kirkon aikakir-joissa, jotka alkavat vuodesta1883, on era's mielenkiintoinenkertomus. Elokuussa vuon-na 1891 kirkko paloij a ka'sitta-tehty Kristus-ikoni oli vaarassatuhoutua. Talonpojat TimofeiTrofimoff ja Denis Tarasoffsyoksyiva't liekkien ja savunvallassa olevaan kirkko ja ko-ettivat pelastaa ikonostaasistaarvokkaan pyhainjaa'nnoskaa-pin (khiotis) ja siina olevan ar-vokkaan ikonin. Kaappi oli kui-tenkin niin lujasti kiinnitetty,etta he eiva't voineet saada sitamitenkaa'n irti. Kaikki na'yttiolevan hukassa. Tarasoff ottilakin paa'staa'n, polvistui ja al-koi rukoilla Jumalalta apua.Silloin tapahtui ihme. Raskaskaappi laskeutui itsestaan alas

Taulukko 2. Vaestonmuutoksetviime kymmenvuotiskautena

Vuosi

1901190219031904190519061907190819091910

Yht.

synt.P

21262430233031292834

276

T16342020213423262537

214

avioliitot

1611761311129134

101syntyneita 490,

kuolleitaM301912918201591818

168kuolleita

N21101112161418142616

158326

ha'nen kasiinsa. Han kuljetti senikkunan luo ja ojensi ulkonaodottaville. Ta'ma'n tapauksenjalkeen tuota ikonia on seura-kunnassa erityisesti kunnioitet-tu ja rakastettu. Uusi kirkkopyhitettiin sen muistolle.

Arhangelskaja Eparhialni-ja Vedomosti 1912:5. Kirjoitta-nut seurakunnan pappi A.P.Karjalan Heimolle lyhentaensuomentanut Nina Lavonen. -Edellisessanumerossajulkais-tiin Kontokki, seuraavaan tu-lee Uhtua.

Lisays 1.Pitkaika'inen ei Jyskyjarven

toinen kirkkokaan ollut. Ma-ria VaselintytarLazareva, synt.30.5.1930, muistaa aitinsa ku-vailleen kylaniemen pohjois-osassa olleen kirkon paloa.Tama Iro Makarintytar Tara-sovaolisyntynyt 17.4.1905 jalienee ollut tuohon aikaan va'-ha'n alle kymmenvuotias. Tu-lipalo oli toisin sanoen sattu-nut vuosien 1914-15 tienoilla.

Iron isa oli kuollut ja a'idin

LUOSTARIENJA KANAVIEN

NAVES!Valamon ja Lintulan luostarit:

Valamon aarteita ja Venalaistenikonitaiteilijoiden nayttelyt heinakuussa

Varistaipaieen kanava-a!ue:Sellisti Seppo Laamasen konsertti 5.7. klo 19

Nauti Heinaveden reitin maisemista:Risteilyt Kuopiosta ja SavonlinnastaHeinavedeile seka luostariristeilyt

Kermansaven tehtaanmyymala:Edulliset ostokset ja kesataiteilijoiden nayttely

HEINAVEDEN MATKAILUTOIMISTOPL 21, 79701 HEINAVESi

Puh. (017) 578 1273