Junckerin komissio - European Commission › commission › sites › beta... · oli 20 prosenttia....
Transcript of Junckerin komissio - European Commission › commission › sites › beta... · oli 20 prosenttia....
1
Katsaus Junckerin komission toimikauteen
22. lokakuuta 2019
Junc
kerin
kom
issi
o
3
Junc
kerin
kom
issi
o
3
3
Sisällysluettelo
Puhe Euroopan parlamentille ”Eurooppa: sydämenasia” � � � � � � � � � � � � � � � 5
EU:n keskeiset numerotiedot 2014–2019 � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 17
4
Junc
kerin
kom
issi
o
5
Puhe Euroopan parlamentille
”Eurooppa:sydämenasia”
Jean-Claude Juncker Euroopan komission puheenjohtaja Strasbourg 22. lokakuuta 2019
Junc
kerin
kom
issi
o
6
2014–2019 | Junckerin komissio
Signor Presidente
Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Hyvät parlamentin jäsenet
Tänään tulee kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun Euroopan parlamentti
näytti nimeämälleni komissiolle vihreää valoa. Luottamuksenne komissioon on
säilynyt koko sen toimikauden ajan. Ei käy kieltäminen, etteivätkö suhteemme
olisi olleet aika ajoin vaikeat ja myrskyisätkin, mutta aina kohteliaat ja hallitut.
Haluankin kiittää teitä koko sydämestäni. On kunnia voida nauttia parlamentin ja
sen jäsenten – eurooppalaista demokratiaa edustavien ja vaaleilla tehtäväänsä
valittujen henkilöiden – luottamusta. Kuka tahansa sitä nauttiva olisi yhtä otettu.
Näen monia tuttuja kasvoja. Teistä monista on tullut minulle elinikäisiä ystäviä,
ei pelkästään työtovereita, ja haluan kiittää teitä kaikkia koko sydämestäni.
Haluan kiittää myös puheenjohtaja Donald Tuskia. Meitä voisi verrata kaksos-
veljiin. Veljeksetkin voivat joskus olla erimielisiä, mutta onnistuimme peittämään
sen. Teille voikin tulla yllätyksenä, että meillä oli ajoittain erimielisyyksiä. Haluan
kiittää Donaldia horjumattomasta kumppanuudesta ja ystävyydestä, joka tulee
säilymään ja josta olen ylpeä. Ystävyys on sana, jota viljellään tiuhaan, mutta
politiikassa se on harvinaista. Sitäkin harvinaisempaa se on saman poliittisen
ryhmän sisällä, mutta ilman Donaldia en olisi pystynyt tekemään sitä, minkä
olen tehnyt.
Eurooppa: sydämenasia
7
Ja koska puhun viimeistä kertaa tässä täysistuntosalissa, haluan käyttää
tilaisuuden hyväksi ja toivottaa onnea seuraajalleni Ursula von der Leyenille.
Hän on oikea henkilö johtamaan komissiota, ja siinä työssä hän tarvitsee kaiken
tukemme ja kannustuksemme. Onnea ja menestystä, Ursula!
Edelleen haluan kiittää komissioni jäseniä. Ilman heitä en olisi pystynyt mihinkään.
Yhdessä ja erikseen he – miehet ja naiset – ovat ansainneet koko Euroopan
kunnioituksen – kiitos siitä. Muchas gracias, obrigado, merci, vielen Dank!
Kun aloitin tehtävässäni vuonna 2014, Eurooppa natisi liitoksissaan ja
solidaarisuus oli monella tapaa koetuksella. Puhuin tuolloin komission viimeisestä
tilaisuudesta, koska Euroopan suosio oli vuonna 2014 pohjalukemissa. En
kuitenkaan halunnut puhua komissiosta, vaan siitä, miten se voi palvella
sivuraiteelle joutunutta Eurooppaa, koska vuosi 2014 oli Euroopan tulevaisuuden
kannalta käänteentekevä. Olimme tuolloin yhdessä vastuussa siitä, että
tartumme Euroopan viimeiseen tilaisuuteen.
Yhdessä kollegoineni kanssa päätimme luoda poliittisen komission. Halusin,
että komission jäsenet ovat vaaleilla valittuja, ja niin tapahtui. Kahta
brittikomissaaria, jotka molemmat hoitivat tehtävänsä erinomaisesti, lukuun
ottamatta kaikki komission jäsenet olivat tulleet valituiksi joko kansallisissa
tai EU-tason vaaleissa. Halusin, että komissaarit tunnetaan entuudestaan niin
kotimaassaan kuin Euroopassakin. Varoitin heitä linnoittautumasta Brysseliin
ja häviämästä Berlaymontin kokoushuoneisiin. Kehotin heitä jalkautumaan,
selittämään Eurooppaa ja keskustelemaan muiden vaaleilla valittujen edustajien
ja kansalaisten kanssa.
8
2014–2019 | Junckerin komissio
Komissio on järjestänyt viisivuotisella toimikaudellaan 1 815 kansalaiskeskus-
telua, ja komissaarit ovat vierailleet 911 kertaa kansallisissa ja alueellisissa
parlamenteissa.
Toimikauteni alussa lupasin, että komissio keskittyy suuriin asioihin ja toimii niissä
”isosti”. Lisäksi halusin – me kaikki halusimme – lopettaa sääntelyn paisumisen,
joka oli siihen asti leimannut komission toimintaa. Tavoitteessa onnistuttiin,
koska olemme esittäneet 83 prosenttia vähemmän lakialoitteita kuin meitä
edeltäneet komissiot. Lisäksi olemme peruneet 142 lakialoitetta ja saattaneet
ajan tasalle 162 voimassa olevaa lakia. Tulos tuskin voisi olla parempi. Teimme
hartiavoimin töitä lunastaaksemme kaikki lupauksemme. Siitä huolimatta
joukossamme on niitä, jotka ovat ottaneet asiakseen moittia komissiota siitä,
että se työntää lusikkansa joka soppaan. Euroopassa ennakkoasenteet istuvat
tiukassa. Toisten mielestä mikään ei ole muuttunut, vaikka tosiasiassa mikään
ei ole ennallaan.
Kun esittäydyin teille ensimmäisen kerran, minulla oli kolme avainsanaa, joiden
halusin ohjaavan komission toimintaa: kasvu, työllisyys ja investoinnit.
Euroopan unionin talous on kasvanut seitsemän vuoden ajan, käynnissä on
25. keskeytyksettömän kasvun vuosineljännes. Olemme luoneet 14 miljoonaa
työpaikkaa. Työttömyys on alhaisimmillaan sitten vuoden 2000: 241 miljoonaa
eurooppalaista on työelämässä, eli työllisyysaste on 73,9 prosenttia.
Euroopan investointiohjelma on tuottanut noin 439 miljardin euron investoinnit.
Alkuaikoina, kun ohjelmaa pidettiin tyhjänä lupauksena ja siksi tuomittuna
epäonnistumaan, siitä puhuttiin Junckerin suunnitelmana. Nyt kun ohjelma on
osoittautunut menestykseksi, sen nimikin on muuttunut Euroopan strategisten
Eurooppa: sydämenasia
9
investointien rahastoksi. Tyypillistä. Ohjelman ansiosta on voitu luoda yli
miljoona työpaikkaa.
Lisäksi olemme tulkinneet vakaus- ja kasvusopimusta uudella tavalla
höllentämällä joitakin sen vaatimuksia. Monet jäsenvaltiot vastustivat vakaus-
ja kasvusopimuksen uutta tulkintaa eivätkä siitä syystä koskaan muodollisesti
hyväksyneet näitä höllennyksiä. Tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan:
alijäämät ovat kutistuneet 6,6 prosentista 0,7 prosenttiin.
Tämä järkevä ja harkittu kurssinmuutos mahdollisti aktiiviset toimet tilanteessa,
jossa Espanja, Portugali, Italia ja Kreikka pyysivät EU:n apua.
Hyvät ystävät, toimikauteeni on mahtunut niin pettymyksiä kuin onnistumisiakin.
Pettymyksiä, koska ponnisteluistamme huolimatta Kyproksen jälleenyhdistymi-
nen ei ole edennyt. Jälleen yksi menetetty tilaisuus.
Emme myöskään saaneet aikaan sopimusta Sveitsin kanssa, vaikka sen eteen
tehtiin ankarasti töitä.
Pankkiunionin valmistelut ovat kesken. Komissio on kyllä tehnyt tarvittavat
ehdotukset, mutta jäsenvaltiot eivät ole olleet asiassa riittävän aktiivisia. Jos
emme vie hanketta loppuun suunnitellusti eli niin, että talous- ja rahaliitosta
tehdään pankkiunioni maailman muiden rahaliittojen tapaan, meillä on huonot
valmiudet reagoida seuraavaan shokkiin, olipa se sitten sisäinen tai ulkoinen.
Yksi asia, joka meidän pitää ehdottomasti saada aikaan, on talletussuojajärjes-
telmä. Ilman sitä ei ole pankkiliittoa ja ilman täysimittaista pankkiunionia myös
talous- ja rahaliitto on historiaa. Näihin haasteisiin on tartuttava.
10
2014–2019 | Junckerin komissio
Komission viisivuotiskautta leimanneesta moniulotteisesta kriisistä huolimatta
olemme kokeneet myös onnistumisia. En uskalla puhua suoranaisista voitoista,
jotten kuulostaisi liian itsetyytyväiseltä, mutta mieli kyllä tekisi. Mutta kuten
sanoin, olemme myös onnistuneet.
Ensimmäisenä haluan mainita Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden.
Onnistuimme sopimaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista – idea, joka
oli vuosikymmenten ajan kaikkea muuta kuin suosittu. Muistan, että se oli
tapetilla jo silloin, kun maani hallituksen nuorena työministerinä puhuin maani
puheenjohtajakaudella ensimmäistä kertaa täällä parlamentissa.
Jo ennen sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymistä teimme joitakin pa-
rannuksia lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin. Ja kaikkien odo-
tusten vastaisesti saimme parlamentin ja neuvoston pääsemään asiasta
yksimielisyyteen. Pidän tämän komission saavutuksena periaatetta, jonka
mukaan samasta työstä on maksettava sama palkka. Ilman sitä työntekijöiden
ihmisarvoinen kohtelu on pelkkää juhlapuhetta.
Olisi suurta itsepetosta kuvitella, että voimme rakentaa vauraan Euroopan ilman
työntekijöiden siunausta. Euroopan on oltava myös työntekijöiden Eurooppa.
Toinen asia, jossa olemme nähdäkseni onnistuneet, on Kreikka. Haluan puhua
Kreikasta, koska se on teettänyt minulla paljon työtä ja aiheuttanut minulle
suurta huolta. Olemme palauttaneet Kreikalle sen ansaitseman omanarvontun-
non. Kreikan kansaa on kuritettu liian usein ja liian pitkään. Minulle oli tärkeää
voida palauttaa kreikkalaisille heidän kansakuntana ansaitsemansa arvo.
Eurooppa: sydämenasia
11
Komissiota yritettiin estää auttamasta Kreikkaa. Muistan yökausia kestäneet
keskustelut Samarasin, Tsiprasin ja myöhemmin Mitsotakisin hallitusten kanssa,
kun yritimme etsiä ratkaisuja Kreikan kriisiin. Monet jäsenvaltiot olivat sitä mieltä,
ettei komission pidä sekaantua asiaan. En koskaan unohda niitä puheluja, joissa
useat pääministerit kehottivat minua pysymään ruodussa ja jättämään Kreikan-
kysymyksen jäsenvaltioiden ratkaistavaksi. Itselläni oli puolestaan naiivi mutta
oikeudentuntoinen ajatus siitä, että meidän on noudatettava perussopimusta.
Ja perussopimuksen mukaan komissio on vastuussa Euroopan yleisestä edusta.
Oli yleisen edun mukaista estää euroalueen hajoaminen, joten meillä oli hyvä
syy toimia siten kuin toimimme.
Afrikka, oi Afrikka. Eurooppalaisina emme voi unohtaa lähimpiä naapureitamme,
afrikkalaisia. Afrikka tarvitsee meiltä solidaarisuutta, ei pelkkää
hyväntekeväisyyttä. Hyväntekeväisyydellä on Euroopassa pitkät perinteet, mutta
nyt on modernisoinnin aika: Afrikan ja Euroopan välille on luotava todellinen ja
tasa-arvoinen kumppanuus. Johtoajatuksenamme on oltava investoiminen ja
työpaikkojen luominen Afrikkaan sen sijaan, että tarkastelisimme maanosaa
pelkästään pakolaiskriisin näkökulmasta. On loukkaavaa afrikkalaisia kohtaan,
jos suhteita kehittäessämme emme näe muuta kuin pakolaiset. Tehkäämme
kuitenkin paikan päällä kaikki mahdollinen, jotta yhdenkään afrikkalaisen ei
tarvitse heittäytyä meren armoille.
Entä pakolaiset – miten olemme onnistuneet? Yleisesti luultua paremmin,
mutta tulos voisi olla vieläkin parempi, jos neuvosto olisi parlamentin tavoin
hyväksynyt kaikki ehdotukset, jotka komissio oli toimittanut lainsäätäjien
harkittaviksi. Niistä ensimmäinen oli maaliskuussa 2015 tehty ehdotus sisäisistä
12
2014–2019 | Junckerin komissio
siirroista. Huhtikuussa 2016 komissio ehdotti puolestaan Dublin-järjestelmän
uudistamista. Euroopan saavutukseksi on kuitenkin luettava, että olemme
onnistuneet pelastamaan 760 000 ihmisen hengen Välimerellä. Euroopan
toimilla on siis estetty 760 000 kuolemaa.
Kerroin maaliskuussa 2015, mitä komissio aikoo tehdä pakolaisasiassa.
Osoititte tuolloin kannatustanne seisten. Kysyin silloin, voinko luottaa tukeenne
vielä kahdenkin vuoden kuluttua. Kannatus on myöhemmin ohentunut, koska
monissa maissa sisäpolitiikka on ajanut sen solidaarisuuden edelle, jota meidän
olisi pitänyt osoittaa.
Aloittaessani komission puheenjohtajana en osannut aavistaa, miten paljon
kansainvälinen kauppa tulee työllistämään minua. Kansainvälinen kauppa on
kaikissa jäsenvaltioissa hankala ja kiistelty politiikanala, ja kiireessä tehtyjä
kauppasopimuksia vastustetaan usein aiheesta.
Saimme kuitenkin aikaan muutoksen. Olemme tehneet kaikkiaan 15
kansainvälistä kauppasopimusta. Tänä päivänä EU:lla on kauppasopimus 72
maan kanssa. Sopimusten piiriin kuuluu näin ollen 40 prosenttia maailman
varallisuudesta. Kauppasopimusten ansiosta meillä on kansainvälistä näkyvyyttä
ja vaikutusvaltaa samaan aikaan, kun Yhdysvallat on kääntämässä selkäänsä
monenvälisyydelle ja kollektiiviselle solidaarisuudelle.
Meidän on puhuttava myös Euroopan roolista maailmassa. Euroopan kiistatta
suurin saavutus on se, että olemme pystyneet säilyttämään maanosamme
rauhan.
Eurooppa: sydämenasia
13
Rauhan säilyminen voi vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, mutta se ei todellakaan
ole sitä. Maailman eri kolkissa riehuu tänäkin päivänä 60 sotaa. Yhtäkään
niistä ei käydä EU:n maaperällä, missä on kuitenkin vuosisatojen ajan koettu
verisimmät sodat, vielä 1900-luvullakin.
Rauhan säilyttämiseksi on tehty työtä, ja siitä on syytä olla ylpeitä!
Ymmärrän, että nuoria on vaikea saada liputtamaan Euroopan puolesta vain
siksi, että se on rauhan maanosa – tai näin ainakin kuvittelemme. Nuorten kanssa
keskustellessa on kuitenkin hyvä muistuttaa heitä siitä, että Euroopan historiassa
sota ja rauha ovat seuranneet toisiaan. Ei tarvitse kuin katsoa tilannetta EU:n
välittömässä läheisyydessä ymmärtääkseen, että kansainvälinen tilanne ja sen
myötä myös EU:n vakaus ovat uhattuina.
Nuorille on puhuttava sodasta ja rauhasta. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua
ei ole enää elossa eurooppalaisia, joiden isoisät tai isoisoisät ovat taistelleet
sodassa. Siksi sodasta on täytyy puhua, muuten ihmiset unohtavat, mitä se
merkitsee. Siksi minäkin puhun nuorille lakkaamatta sodasta ja rauhasta.
Menneisyyden lisäksi nuorille pitää puhua Euroopan tulevaisuudesta.
Euroopan tulevaisuus – millaisena se näyttäytyy? Valtaosa eurooppalaisista
ei esimerkiksi tiedä, että Eurooppa on maanosista pienin. Emme voi siis
rehennellä koolla. Politiikan avulla väestönkehitys ja maantiede voidaan sovittaa
yhteen. Kaikessa politiikanteossa on otettava huomioon sekä väestöön että
maantieteeseen liittyvät näkökohdat.
Euroopan väestö hiipuu. Meitä ei uhkaa sukupuutto, mutta väki vähenee koko
ajan. Vielä 1900-luvun alussa eurooppalaisten osuus koko maailman väestöstä
14
2014–2019 | Junckerin komissio
oli 20 prosenttia. Tämän vuosisadan lopussa maapallon arviolta 10 miljardista
asukkaasta enää 4 prosenttia on eurooppalaisia.
Taloudellinen mahtimme murenee. Muutaman vuoden kuluttua G7-ryhmässä ei
ole enää yhtään eurooppalaista jäsentä.
Ne, jotka kuvittelevat tämän väistämättömän kehityksen edessä, että nyt on
hyvä hetki vetäytyä kansallisiin poteroihin ja panostaa vähemmän Eurooppaan,
ovat yksiselitteisen väärässä.
Eurooppa on rauhan esikuva. Ja vaikka vaikutusvaltamme kansainvälisellä
näyttämöllä onkin heikkenemässä, Euroopalla on vahvuutensa.
Siksi meidän on tehostettava sääntöjämme ja päätöksentekoamme
ulkopolitiikan alalla. Vetoan toistamiseen sen puolesta, että neuvosto tekisi
päätökset määräenemmistöllä myös ulkopolitiikan alaan kuuluvissa asioissa.
Ei joka ikisessä asiassa, mutta niissä, joissa on syytä tehdä selväksi, mitä väriä
EU tunnustaa.
Olin viime vuonna 25. heinäkuuta presidentti Trumpin vieraana Washingtonissa.
Vierailun tarkoituksena oli keskustella siitä, miten voimme estää kehittymässä
olevan kauppasodan puhkeamisen. Tapaamisesta kehkeytyi ikimuistoinen.
Onnistuimme tavoitteessamme. Mutta miten? Tyylilleen uskollisena Trump piti
pitkän avauspuheenvuoron, jonka aikana hän luetteli kaikki merkkihenkilöt,
jotka olivat jo käyneet hänen puheillaan: useampi kuin yksi liittokansleri,
pääministereitä, presidenttejä.
Eurooppa: sydämenasia
15
”Olen jo selittänyt heille koko tilanteen”, hän totesi.
Vastasin, ettei se riitä. ”Sinun on selitettävä tilanne myös Euroopalle”, sanoin.
”Miksi?”, Trump kummasteli.
Selitin hänelle, että kauppakysymyksissä toimivalta on yksin komissiolla.
”Sillä, mitä muut asiasta lausuvat, ei ole merkitystä, olivatpa he muuten
miten arvovaltaisia hyvänsä. Ainoa millä on merkitystä, on se mitä komission
puheenjohtaja lausuu Euroopan unionin nimissä”, jatkoin.
Trump oli sanomastani vaikuttunut, ja niin olin minäkin – minä vielä enemmän.
Sillä onhan ainutlaatuista, että pienen Luxemburgin kansalainen voi
Washingtonissa sanoa Yhdysvaltojen presidentille: ”I am the man!”
16
2014–2019 | Junckerin komissio
Päätelmät
Summa summarum.
Päätän toimikauteni siinä uskossa, että olen tehnyt parhaani; en tunne yletöntä
riemua, mutta en myöskään katumusta.
Ja jos kaikki muutkin tekisivät parhaansa, tilanne olisi parempi.
Olen ylpeä siitä, että olen jo pitkään – ja varsinkin viimeiset viisi vuotta – saanut
olla pieni osa kokonaisuutta, joka on meitä kaikkia suurempi.
Pitäkää huoli Euroopasta. Ja taistelkaa kaikin keinoin typerää ja ahdasmielistä
kansallismielisyyttä vastaan!
Eläköön Eurooppa!
17
3
Keskeisiä numerotietoja EU:sta2014–2019
Lokakuu 2019
Junc
kerin
kom
issi
o
”Tulen aina seuraamaan tiiviisti sitä, miten Eurooppa, joka on aina ollut ja tulee aina olemaan minulle elämässä rakkainta, kehittyy. On ollut kunnia saada olla mukana edes pienellä panoksella tässä suurenmoisessa hankkeessa, jonka ansiosta olemme saavuttaneet sen, mikä 60 vuotta sitten tuntui mahdottomalta. Ja tiedän, että tulevat sukupolvet, jotka ovat aina eläneet yhdistyneessä ja rauhanomaisessa Euroopassa, onnistuvat tulevaisuudessa saavuttamaan sen, mikä meistä nyt tuntuu mahdottomalta.” Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker
Kun Junckerin komissio aloitti toimintansa viisi vuotta sitten, Eurooppa oli heikentynyt, sillä sitä oli kohdannut pahin taloudellinen ja sosiaalinen kriisi sitten toisen maailmansodan. Kansalaisten tuki EU:lle oli hiipumassa, ja puheenjohtaja Juncker katsoi, että Euroopan unionilla oli viimeinen tilaisuus palauttaa kansalaisten luottamus. Hän päätti tämän vuoksi käyttää uutta lähestymistapaa ja luoda poliittisen komission, joka ottaa huomioon kansalaisten huolenaiheet ja tarjoaa ratkaisuja ongelmiin.
Euroopan komissio on viiden viime vuoden aikana väsymättä pyrkinyt viemään Euroopan unionia eteenpäin ja parantamaan kansalaisten elämää. Junckerin komissio on pyrkinyt tekemään Euroopasta entistä sosiaalisemman ja yhtenäisemmän, tuomaan sen lähemmäs kansalaisia ja lisäämään sen vaikutusvaltaa maailmannäyttämöllä. Poliittisena komissiona Junckerin komissio oli ”suurissa asioissa suuri” ja toimi rajoitetummin muilla osa-alueilla, missä se jätti vastuuta kansallisille ja paikallisille viranomaisille. Komissio oli myös kriisiaikoina aina uskollinen arvoilleen, periaatteilleen ja tavoitteilleen. Euroopan talous on nyt terveempi kuin komission toimikauden alkaessa. Luottamus unioniin ja EU:n toimielimiin on suurimmillaan kymmeneen vuoteen. Muualla maailmassa Euroopan unioni nähdään edelleen toivon lähettiläänä, rauhan suojelijana ja vakauden lähteenä.
18
19
201920182017201620152014(lokakuuhun)
2013201220112010(helmikuusta)
1526
212323
117
196
108
146
79
Junckerin komissioBarroson toinen komissio
130 vuodessa(keskimäärin)
Keskeiset aloitteet Peruutetut ehdotukset
Kumotut säädökset
Sääntelyn yksinkertaistamisaloitteet
1422015–2019
1622015–2019
842015–2019
Lähde: Euroopan komissio
83 %:nvähennys
PAREMPI SÄÄNTELY
EUROOPAN RAKENTAMINEN
Jean-Claude Juncker on osallistunut poliittisen uransa aikana lähes 600 kokoukseen Euroopan tasolla. Hän on uransa aikana ollut vastuussa useista kansallisista ministerinsalkuista ja toiminut erilaisissa neuvostoissa.
596 kokousta
29budjettineuvoston kokousta
197talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokousta
147Eurooppa-neuvoston
kokousta
21eurohuippukokousta
164 euroryhmän kokousta
38työllisyys- ja sosiaalipolitiik-kaneuvoston kokousta
20
RIKKOMUSMENETTELYT
MYÖNTEISEN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN
Vireillä olleet rikkomusmenettelyt v. 2014 loppu – 11.10.2019
Rikkomusmenettelyt, jotka on lopetettu ennen niiden viemistä unionin tuomioistuimeen
800
700
600
500
400
300
200
100
02014 2015 2016 2017 2018
Junckerin komissio aloittaa toimikautensaJunckerin komissio aloittaa toimikautensa
699657 646
772
564
663
2014 2015 2016 2017 2018 11.10.2019
11.10.2019
1 800
1 600
1 347 1 368
1 657
1 559
1 571 1 581
1 400
1 200
1 100
28
15
33
11
14
63
17
4
7
20
116
1
2
32
87
18
1
3
31
21
7
4
Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin
Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat
Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka
Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja
Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto
Avoin ja oikeudenmukainen kauppa sääntöihin perustuvassa globaalissa järjestelmässä
Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue
Eteneminen kohti uudenlaista muuttoliikepolitiikkaa
Vahvempi maailmanlaajuinen toimija
Demokraattisen muutoksen unioni
Euroopan komission ehdotus, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet
Euroopan komission ehdotus, joka odottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää
Hylätty Euroopan parlamentissa
* Yhteensä 535 ehdotusta, joista Junckerin komissio on tehnyt 488 ja joista 47 on peritty aiemmilta komissioilta.
Junckerin komission tekemät tai aiemmilta komissioilta perityt säädösehdotukset*
Lähde: Euroopan komissio Lähde: Euroopan komissio
Lähde: Euroopan komissio
21
EU:ssa ja euroalueella
EU:n ja euroalueen talous on kasvanut nyt jo
Kasvu on viime vuosina ollut noin
25peräkkäisellä
vuosineljänneksellä
TALOUDEN SUORITUSKYKYEU:ssa ja euroalueella
Julkisen talouden velkasuhde EU:ssa on supistunut
eurooppalaisistapitää Euroopan nykyistä taloustilannetta hyvänä
49 %Julkisen talouden alijäämä EU:ssa on supistunut 88,3 %:sta
(2014)
(2018)81,9 %:iin
2 %
Vahva kasvu: elvytyksestä talouden laajentumiseen
Enemmän ja parempia työpaikkoja
TALOUDELLISEN TILANTEEN KEHITTYMINEN
14 miljoonaa työpaikkaa
Työllisiä on
TYÖPAIKAT
241,4 miljoonaa eli ennätysmäärä
Työllisyysaste oli vuoden 2019 toisella
neljänneksellä huipussaan,
73,9 %
nuorisotyöttömyysaste
14,2 %:iin
EU:ssa on Junckerin komission toimikaudella luotu
Vaikka
on yhä liian korkea, se on laskenut tammikuun 2013
huippulukemista (24 %)Työttömyys vähenee % aktiiviväestöstä
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 20196
8
10
12
14Junckerin komissio aloittaa toimikautensa
11,5
10,0
Lähde: Euroopan komissio
Lähde: Euroopan komissio
euroalueEU
6,6 %:sta (2009)
0,7 %:iin (2018)
22
Euroopan investointiohjelma toimii
Vuoteen 2019 mennessä investointiohjelmalla oli
kasvatettu EU:n BKT:tä
Vuoteen 2022 mennessä investointiohjelmalla on
tarkoitus kasvattaa EU:n BKT:tä
ja luotu
1,1 miljoonaa työpaikkaa
ja luoda
1,7 miljoonaa työpaikkaa�
2015
2020
2025
2030
2035
2040
2045
0
0,5
1,0
1,5
2,0
BKT:
n ka
svu
(%)
VÄLITÖN VAIKUTUS
RAKENTEELLINEN VAIKUTUS
Investoinnit ovat EU:ssa palautuneet kriisiä edeltäneelle tasolle, ja ne kasvavat tasaisesti.
Tavoitteena on, että investointiohjelmalla on lokakuuhun 2019 mennessä saatu liikkeelle 439,4 miljardin euron
lisäinvestoinnit.
Euroopan investointiohjelmalla on merkittävästi edistetty työllisyyttä ja kasvua EU:ssa.
Yli miljoonan startup- ja pienyrityksen odotetaan nyt hyötyvän paremmista
rahoitusmahdollisuuksista.
0,9 % 1,8 %
Lähde: Euroopan komissio
Talouskasvu(%)
Ennuste
-12
-9
-6
-3
0
3
20202019201820172016201520142013201220112010
-5,5
-9,1
-7,3
-3,2
0,7
-0,4 -0,2
1,5 1,9 2,1 2,2
Työttömyys (%)
10
15
20
25
30
2019201820172016201520142013201220112010
24,9
17,9
24,5
27,526,5
23,6
21,5
19,3
12,7
17,0(kesäkuu 2019)
-12
-9
-6
-3
0
3
20202019201820172016201520142013201220112010
-5,5
-9,1
-7,3
-3,2
0,7
-0,4 -0,2
1,4 1,9 2,1 2,2
Junckerin komissio aloittaa toimikautensa
Lähde: Eurostat
Junckerin komissio aloittaa toimikautensa
Katsaus Kreikkaan
Kreikka on heinäkuun 2015 jälkeen saanut EU:lta tukea
20,4 miljardia euroa,mikä on noin 11 % sen BKT:stä
Tammi- ja heinäkuun 2015 välisenä aikana Kreikan taloustilanteesta keskusteltiin neljässä eurohuippukokouksessa ja 16:ssa euroryhmän kokouksessa. Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Kreikan pääministeri
Alexis Tsipras Brysselissä 3.6.2015
23
Työllisyyttä ja kasvua tukeva kauppapolitiikka
EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa
41 kauppasopimusta
72 maan kanssa15 maata, joiden kanssa EU on tehnyt kauppasopimukset, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2013 jälkeen
Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin kahdenvälisen kauppasuhteen arvo on biljoona dollaria. Puheenjohtaja Juncker ja presidentti Trump sitoutuivat 25. heinäkuuta 2018 antamallaan yhteisellä lausumalla vahvistamaan EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhdetta kaikkien eurooppalaisten ja amerikkalaisten eduksi.
15 % kasvua EU:n viennissä vuosina 2014–2018
EU:n ja Japanin välisellä sopimuksella on luotu avoimen kaupan alue, joka kattaa lähes
30 % koko maailman BKT:stä
KAUPPAYHTEYKSIEN VERKOSTO
36 miljoonaa EU:n ulkomaankaupan tukemaa työpaikkaa
5 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2014
6,1 miljardin euron arvosta uusia vientimahdollisuuksia
kaupan esteiden poistuttua
15 %:n kasvu EU:n viennissä Kanadaan vuonna 2018,
joka oli EU:n ja Kanadan välisen sopimuksen ensimmäinen kokonainen
soveltamisvuosi
Lähde: Euroopan komissio
Lähde: Euroopan komissio
Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja presidentti Donald Trump Washingtonissa 25. heinäkuuta 2018
YHTEINEN LAUSUMA
25 %
47 %
26 %
Yhdysvallat Brasilia Kanada Uruguay Ukraina Muu
44 %
35 %
8 %
Viiden viime vuoden keskiarvo 2019/2020
0
1
2
3
4
5
6
1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53
milj
. ton
nia
Markkinointivuoden viikko
2019/20205 vuoden leikattu keskiarvo
Soijapapujen tuonti alkuperän mukaan (päivitetty lokakuussa 2019)
Yhdysvalloista peräisin olevien soijapapujen tuonti EU:hun kumulatiivinen (päivitetty lokakuussa 2019)
Nesteytetyn maakaasun vienti Yhdysvalloista EU:hun kasvussa miljardia kuutiometriä – kumulatiivinen (päivitetty lokakuussa 2019)
18 mrd. m3
16 mrd. m3
14 mrd. m3
12 mrd. m3
10 mrd. m3
8 mrd. m3
6 mrd. m3
4 mrd. m3
2 mrd. m3
0 mrd. m3
2016 2017 2018 2019
+93 %
+479 %Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ja presidentti
Donald Trumpin tapaaminen
24
Lähde: Euroopan komissio
Lähde: Euroopan komissio
Lähde: Euroopan komissio
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
2014 2015 2016 2017 2018 2019
MUUTTOLIIKE
Turvallisten maahantuloväylien tarjoaminen
Nykytilanne: sääntöjenvastaiset rajanylitykset kolmella pääreitillä
Tulij
amää
räku
ukau
dess
a
Lähes 63 000 henkilöä uudelleensi-joitettu EU:n ulkopuolelta
Lähes 35 000 henkilöä siirretty EU:n sisällä
Yli 12 700 siirretty Italiasta muihin jäsenvaltioihin
Yli 21 000 siirretty Kreikasta muihin jäsenvaltioihin
100 % hyväksytyistä hakijoista siirretty
Yli 760 000 henkeä pelastettu vuodesta 2015
551 alusta poistettu liikenteestä
20.10.2015
10 000 tulijaa
160 ihmiskauppiasta ja - salakuljettajaa pidätetty Sophia-operaatiossa
EU-operaatioilla saavutettiin vuosina 2015, 2016 ja 2017 seuraavat tulokset:
Itäisen Välimeren reitti
Keskisen Välimeren reitti
Läntisen Välimeren reitti
ovat 90 % pienempiä kuin syyskuussa 2015
Kaikilla reiteillä tulijamäärät
51 uutta polkumyynnin ja tukien vastaista toimenpidettä, joista 26 koskee terästeollisuutta
190 000 suoran työpaikansuojaamiseksi
Eurooppa, joka suojelee
joista
128 000 on terästeollisuudessa
25
SUKUPUOLIJAKAUMA JOHTOTEHTÄVISSÄ
EU:N PELASTUSPALVELUMEKANISMI
EU:n pelastuspalvelumekanismi on vuodesta 2014 aktivoitu 128 kertaa hätäavun antamiseksi luonnonkatastrofeissa (esim. metsäpalot, tulvat ja maanjäristykset) ja muissa kriisitilanteissa Euroopassa ja sen ulkopuolella.
Vuonna 2019 perustettiin rescEU-pelastuspalvelujärjestelmä, jolla tehostetaan kriisinhallintaa EU:ssa.
2014–2019
128
Euroopan komission johtopaikoista on nyt naisilla (30 % marraskuussa 2014, joten osuus on kasvanut 37 %)
41 %
Lähde: Euroopan komissio Lähde: Euroopan komissio
Lähde: Euroopan komissio
EU:n rajaturvallisuusviraston vahvistaminen
Tällä hetkellä palveluksessa olevat EU:n rajavartijat:
Reservi: 1 500
Investoinnit rajaturvallisuuteen
2014 2006–2013 2014–2020 2021–20272019
1 300<300 2,4miljardia
5,6miljardia
21,3miljardia
EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKOT
Jo yli 30 000 nuorta on osallistunut hankkeisiin eri puolilla Eurooppaa.
Komissio ehdotti, että EU:n seuraavassa vuodet 2021–2027 kattavassa rahoituskehyksessä varataan 1,26 miljardia euroa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vahvistamiseen, jotta vähintään 350 000 eurooppalaiselle nuorelle voidaan tarjota tilaisuus osallistua niiden toimintaan.
Lähde: Euroopan komissio
Yli 172 000 nuorta on ilmoittautunut Euroopan solidaarisuusjoukkoihin sen jälkeen kun puheenjohtaja Juncker ilmoitti niiden perustamisesta syyskuussa 2016.
Syyskuu 2016–2019 2021–2027
x11,7vähintään350 00030 000
Paikkoja hankkeissa eri puolilla Eurooppaa
26
YHTEYS KANSALAISIIN
Kansalaiskeskustelut lukuina vuodesta 2015 (ml. 25 Facebookissa suorana välitettyä kansalaiskeskustelua) Vierailut kansallisiin parlamentteihin
Enemmän rekisteröityjä eurooppalaisia kansalaisaloitteita
62019
202014
Ei rekisteröity
412019
292014
Rekisteröity
+41 %
-70 %
Yli 911 komission jäsenten kansallisiin parlamentteihin tekemää vierailua
Lähde: Euroopan komissio Lähde: Euroopan komissio
Lähde: Euroopan komissio
1 815 keskustelua 642 kaupungissa
Osallistujia vuodessa
2015
2014 2014
17 40018 600
50 80054 700
73 000
2016 2017 2019
2019 2019
2018
yhteensä
214 500 osallistujaa
1,6 miljoonaa suoratoistolähetysten seuraajaa
290 miljoonaa eurooppalaista
seuraajaa (potentiaalinen yleisö, kaikki tiedotusvälineet)
ERASMUS
EU on osoittanut Erasmus+-ohjelmaan ennätykselliset 2,8 miljardia euroa, minkä ansiosta on voitu myöntää apurahoja
853 000 henkilölle opiskeluun, harjoitteluun, opettamiseen, työntekoon tai vapaaehtoistyöhön ulkomailla.
Lähde: Euroopan komissio
1987
2018
2014–20202019
x2
Erasmus- budjetti
miljoonaa miljoonaa
Erasmus-ohjelmasta on 32 vuoden aikana hyötynyt yli 10 miljoonaa nuorta. Erasmus+- ohjelman arvioidaan ylittävän vuosien 2014–2020 tavoitteen, joka on neljä miljoonaa osallistujaa EU:ssa.
Komissio on ehdottanut, että EU:n seuraavassa monivuotisessa budjetissa keskitytään entistä enemmän nuorisoon, ja kaksinkertaistanut Erasmus-ohjelman vuosien 2021–2027 budjetin 30 miljardiin euroon.
2014–2020 2021–2027
15 30miljardia
miljardia
27
INVESTOINNIT EU:N JA AFRIKAN KUMPPANUUTEEN
Lähde: Euroopan komissio
Euroopan ulkoinen investointiohjelma hyväksyttiin syyskuussa 2017. Sen tarkoituksena on vauhdittaa investointeja EU:n kumppanimaissa Afrikassa ja naapuruusmaissa. EU on osoittanut ulkoiseen investointiohjelmaan 4,5 miljardia euroa rahoitusta, jonka avulla odotetaan saatavan liikkeelle jopa 44 miljardin euron lisäinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa on jo tehty 4 miljardin euron rahoitussitoumukset.
40 mrd� euroa
Odotetut kokonaisinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä
44 mrd� euroa
Sitoumukset:EU:n avustukset yhdistelmärahoi-
tusta ja takauksia varten 4,5 mrd� euroa
*EU:n rahoitus ja odotetut investoinnit
Sidottu
Ulkoinen investointiohjelma 2017–2020
4 mrd� euroa
EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTO
Lähde: Euroopan komissio
Yli 4,5 miljardin euron suuruisesta Afrikka-hätärahastosta myönnetään tukea 26 hauraimmalle Afrikan maalle, jotka kärsivät epävakaudesta, väestön pakkosiirroista ja sääntöjenvastaisesta muuttoliikkeestä.
Kolmella alueella on tähän mennessä hyväksytty 210 toimea, joiden kokonaisarvo on noin 4 miljardia euroa:
Afrikan sarvi 1 406,1 miljoonaa euroaPohjois-Afrikka 659,2 miljoonaa euroaSahel/Tšad-järvi 1 953,2 miljoonaa euroa
POHJOIS-AFRIKKA
SAHEL JA TŠAD-JÄRVI
1 953,2MILJOONAA EUROA
1 406,1MILJOONAA EUROA
659,2MILJOONAA EUROA
MAATAlgeria, Egypti, Libya, Marokko ja Tunisia.
MAATBurkina Faso, Gambia, Ghana, Guinea, Kamerun, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Norsunluurannikko, Senegal ja Tšad.
MAATDjibouti, Eritrea, Etelä-Sudan, Etiopia, Kenia, Somalia, Sudan, Tansania ja Uganda.
AFRIKAN SARVI
Toimien toteuttajina ovat EU:n jäsenvaltioiden kehitysvirastot, kansainväliset ja paikalliset kansalaisjärjestöt, kansainväliset järjestöt tai YK:n erityisjärjestöt.
28
YLEINEN MIELIPIDE EU:STA 2014–2019
Vuonna 2019 kansalaiset suhtautuivat Euroopan unioniin myönteisemmin kuin vuonna 2014. Eurobarometrit osoittavat, että Euroopan yhdentymishankkeella ja sen saavutuksilla on laaja yleinen tuki.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
Kesä 2019
Maalis 2019
Syys 2018
Huhti 2018
Syys–loka 2017
Maalis 2017
Syys–loka2016
Syys2015
Marras–joulu 2014
54 55 5357 57
6062
59
29 292826 28 25 25
3 3 3 3 2 22 2
14 15 16 1412 12 11 12
27
Oletko yleisesti ottaen sitä mieltä, että maamme EU-jäsenyys on... ? Suuntaus vuosina 2014–2019
59 %
13 %
2 %
26 %
83
12 13 16 1716
22 24
1823 24
22 22 23 2526
34 32 3733
35
81 79 7875 73 72 72 71 71 70 69 68
65
59 58 5855 54 54 54 52 50 49
46 44 4237 36
ELLT SEDKNL MTPTEE BGLU FI BEDEIE ROLV HRHU PL AT SKEU28CYES SI ITFR CZUK
2431 35
20
4544
4041
46
4 5 4 5 8 4 3 10 5 4 7 8 8 1013
8 106
8 619 15
1528 8 12 18 20 17
1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 10 0 0 0 0 0 002 2 2 24 5 3 3
+1 +9 +8 +8 +10 +11 +5 +13 +25 +22 +14 +11 +6 -3 +4 +22 +14 +7 +7 -9 -10 =0 +14 +2 -2 -4 -3 -3 +2
Marras–joulu 2014
Syys 2015
Syys 2018
Helmi– maalis 2019
Maalis 2017
Huhti 2018
Kesä 2019
Syys–loka 2016
Syys–loka 2017
EU-jäsenyys
Vertailu viimeisimpään brexitiä edeltävään kyselyyn (syyskuu 2015)
Hyvä asia
Ei hyvä eikä huono asia
Hyvä asia
Ei hyvä eikä huono asia
Huono asia
En osaa sanoa
Huono asia
En osaa sanoa
Lähde: Parlametri, kesäkuu 2019
29
Suuntaus vuosina 2014–2019
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
2931
27 2731
3734 3536
3740
32 3336
42 41 42 42
En osaa sanoaYleensä en luotaYleensä luotan
ELLT SEDK NLMTPTEE BGLU FI BE DEIE RO LV HRHU PL AT SKEU28CY ES SI IT FRCZ UK
QA8a.14 Kerro, luotatko yleensä seuraaviin toimielimiin.
Euroopan unioni
7268
60 59 58 57 56 56 55 55 54 54 54 54 52 52 51 5148 47 46 45 44 44
37 3633 32
29
1624
23
31 30 33
20
37
28
40
33
40 3835
42 4145
31
4246 48 50
46 46 55 55 56
66
56
12 8 17 10 12 10 24 7 17 5 13 6 8 11 6 7 4 18 10 7 6 5 10 10 8 9 11 2 15
Kerro, luotatko yleensä seuraaviin toimielimiin.
Euroopan unioni (%)
Luottamus Euroopan unioniin
2014 2015 2016 2017 2018 2019
Luottamus Euroopan unioniin
Luottamus kansalliseen hallitukseen
44 %
34 %
Yleensä luotan Yleensä en luota En osaa sanoa
Lähde: Eurobarometri, kesäkuu 2019.
Lähde: Eurobarometri, kesäkuu 2019.
Euroopan komissio tai sen puolesta toimivat henkilöt eivät ole vastuussa siitä, miten tämän julkaisun sisältämiä tietoja käytetään.
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2019
© Euroopan unioni, 2019
Uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan.
Euroopan komission soveltamasta asiakirjojen uudelleenkäyttöpolitiikasta säädetään päätöksessä 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39).
Sellaisten valokuvien tai sellaisen muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen, joihin EU:lla ei ole tekijänoikeutta, on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.
Print ISBN 978-92-76-12454-2 doi:10.2775/872309 NA-03-19-816-FI-C
PDF ISBN 978-92-76-12462-7 doi:10.2775/866136 NA-03-19-816-FI-N
32