TAMPEREJulkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

TAMPERETampereen kaupungin tiedotuslehti 4 2009

Aistit auki -museokierroksilla ikäihmiset tutustuvat kulttuuriin uudella tavalla. SIVU 11

Tampereen esteettömyys-

ohjelma siirtyy

paperilta käytäntöön.

LIITE SIVUT 5–8

TAMPERE2

TAMPEREP Ä Ä TO I M I T TA J A LTA

Uuden Vuoreksen kaupunginosan rakentaminen on etenemässä Vuores-keskukseen. Sen ensimmäisenä vai-heena rakennetaan Vuoreksen puisto-kadun keskustan osuus. Puistokatua on jo rakennettu Särkijärven molem-min puolin, ja Särkijärven silta yhdis-tää nämä osuudet. Kaupungin keskus-tan suuntaan uuden yhteyden tuova Särkijärven silta valmistuu ensi vuo-den loppuun mennessä.

Vuoreskeskuksen aloituskorttelei-hin Vuoreksen puistokadun länsipuo-lelle valittiin kaavoitus- ja toteutus-kumppaneita pari vuotta sitten. Ase-makaava on vahvistettu, ja ensimmäi-

set suunnitelmat asuntopainotteisista kortteleista ovat jo pitkällä.

– Tämän hetken tiedon mukaan kuusi rakennuttajaa on aloittamassa työt ensi vuonna Vuoreskeskuksen länsiosassa. Heille on ollut tärkeää tie-to siitä, että alueen pääväylä siltoineen rakentuu nopeasti, sanoo Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen.

Vuoreksen ensimmäisen alueen Mäyränmäen viime kesänä alkanut omakotirakentaminen on hyvässä vauhdissa. Alueelle tulee 30 omako-titaloa.

Myös Mäyränmäessä on järjestetty korttelien suunnittelukilpailu, ja aluet-

ta kaavoitettiin kumppanuuskaavoi-tuksena. Asuinkorttelien rakennutta-jista neljä on ilmoittanut aloittavansa rakentamisen ensi vuonna.

Vuoreskeskuksen itäosaan alueen keskelle tulevan torin toiselle laidal-le haettiin äskettäin asuinkorttelien toteuttajia. Kun toteuttajat on valit-tu, asemakaavan viimeistely voi alkaa. Asemakaavoitus on pitkällä myös Vuoreskeskuksen läheisyydessä ole-villa Koukkujärven ja Rimmin alueil-la. Vuoreksen Virolaisen asuinalueella on asemakaava jo valmiina. Virolainen on asuntomessualue vuonna 2012.Lisätiedot: www.vuores.fi

Vuoreskeskusta rakennetaan seuraavaksi

TAMPERE-lehti 4/2009

Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen.

Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi

Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista.

Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö

Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila RajamäkiTampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tampereaila.rajamaki@tampere.fipuh. (03) 565 611

Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere, 2009 Painos: 118.000 kappaletta

Kannen kuva: Aistit auki -museo-kierros Sara Hildénin taidemuseossaKuva: Susanna Lyly.

ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 20.2.2010

Tampere-lehti verkossa:www.tampere.fi/tampereinfo/tiedotus/julkaisut/tamperelehti

SUSA

NN

A L

YLY

Esteetön Tampere on kaikkien etu

Esteettömyys koskettaa lähes jokaista ihmistä jossakin elämän vaiheessa. Hyvässä kaupungissa pitäisi päästä liikkumaan ja toi-mimaan ilman turhia esteitä. Vaikka ympäristöjen esteettömyy-dessä on menty hyvää vauhtia eteenpäin, silti yhä tänäänkin kynnykset, portaat ja kapeat oviaukot haittaavat pyörätuolien ja rollaattoreiden kanssa liikkuvia sekä lastenvaunujen tai raskai-den kantamusten kanssa kulkevia, pieniä lapsia ja ikäihmisiä.

Esteettömyydestä puhuttaessa keskustelu kääntyy yleensä rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja liikkumiseen. Es-teettömyys on kuitenkin laajempi kokonaisuus, joka tarkoittaa myös kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Siihen kuuluu myös nä-keminen, kuuleminen ja ymmärtäminen. Esteettömyys merkit-see palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ym-märrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.

Tänä vuonna saatiin valmiiksi Tampereen kaupungin esteet-tömyysohjelma vuosille 2009-2016, jossa on esitetty erilaisia keinoja toimivamman ympäristön aikaansaamiseksi. Tavoitteena on, että Tampere tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elin- ja toimintaympäristön vuoteen 2016 mennessä. Esteettömyyteen edetään askel kerrallaan. Hyviä parannuksia on jo saatu aikaan, muun muassa joukkoliikenteeseen on hankittu uusia busseja, jotka soveltuvat myös sähköpyörätuolin käyttäjille. Myös kau-pungin kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa esteettömyyden näkökulma huomioidaan entistä paremmin. Lue tämän lehden liitteestä (sivut 5-8), miten tamperelaiset kokevat kaupungissa liikkumisen ja toimimisen esteettömyyden kannalta.

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2010 talousarviosta koko-uksessaan 16. marraskuuta 2009. Talousarviota laadittaessa kau-pungin päättäjät ovat olleet vaikean paikan edessä, sillä bud-jetintekoa on varjostanut synkkä taloustaantuma ja sitä kautta yhteisöverotulojen vähentyminen. Talouden heikkenemisestä huolimatta Tampereella on tavoitteena turvata kuntalaisten pal-velut myös ensi vuonna. Tämän tavoitteen saavuttaminen edel-lyttää, että veroprosenttia korotetaan ensi vuonna 18 prosen-tista 19 prosenttiin. Myös kaupungin lainamäärä kasvaa. Uusia palveluavauksia ei ole ensi vuonna luvassa, ja investointeja on vähennetty viime vuosien tasosta. Huono taloustilanne näkyy erityisesti kaupungin henkilöstömenoissa, joihin kohdistuu 20 miljoonan euron säästöt. Lue tästä lehdestä (s.3–4), mitä Tampe-reen kaupungin ensi vuoden talousarvio pitää sisällään.

Tampereen Joulutori avautuu Keskustorilla 11. joulukuuta. Virit-täydy joulun tunnelmaan ja käy torilla kokemassa vanhan ajan joulurauhaa. Jos haluat piipahtaa lapsuuden joulumuistoissa, käy katsomassa nostalgisia joulukuusia Vapriikin Joulupuu on rakennettu -näyttelyssä. Toivotan rauhallista ja kiireetöntä joulun odotusta kaikille tamperelaisille.

Aila RajamäkiTampere-lehden päätoimittajaViestintäpäällikkö, Tampereen kaupunki

Laukonsilta rakentuu hyvää vauhtia

Ratinan aatekilpailussa vuonna 2001 useissa palkituissa ehdotuksissa esitettiin uutta kevyen liikenteen siltaa Ratinasta Nalkalaan. Silta on tarpeen sekä uuden asuntoalueen että Ratinan tulevan kaup-pakeskuksen liittämiseksi paremmin kes-kustan länsiosiin. Silta avaa myös uuden sisäänkäynnin stadionille ja parantaa ke-vyen liikenteen yhteyksiä Hatanpäältä ja Härmälän suunnasta keskustaan.

Sillan suunnittelussa ongelmana oli laivaväylän edellyttämä alikulkukorke-us ja sillan tasaus. Esillä oli myös lossi ja kääntö- tai nostosilta, mutta tiheän laiva-

liikenteen ja stadionin yleisötilaisuuksien edellyttämän kapasiteetin takia ne todet-tiin sopimattomiksi. Sillan suunnittelusta järjestettiin vuonna 2007 kutsukilpailu, jonka voitti WSP:n Finland Oy:n Oulun toimiston ehdotus ”Kellopeli” pääsuun-nittelijaan DI Pekka Pulkkinen.

Urakkakilpailun voitti Insinööritoi-misto Seppo Rantala Oy. Rakennustyöt alkoivat helmikuussa työmaansillan te-kemisellä. Sillan kansi valettiin lokakuus-sa. Siltaa kannattava korkea teräsmasto, pyloni on tarkoitus pystyttää jouluksi, ja kannatusköysien asennus aloitetaan en-

si helmikuussa. Viimeistelytyöt tehdään keväällä ja kesäkuussa. Avajaiset pidettä-neen 30.6.2010.

Laivoja varten työmaasiltaan jätettiin laivayhtiön esityksen mukaisesti kahdek-san metriä leveä kulkuaukko. Tammer-kosken virta vaikeuttaa kuitenkin laivo-jen ohjausta suvannossa siinä määrin, että pienen harjoittelun ja törmäysten jälkeen aukkoa levennettiin runsaasti. Muutoin sillan rakentaminen on sujunut hyvin. Uudesta sillasta tulee varsin näyt-tävä yksipyloninen 145 metriä pitkä vi-noköysisilta.

Näyttävä Laukonsilta yhdistää Ratinan alueen muuhun keskustaan parantaen myös kevyen liikenteen yhteyksiä Nekalan, Hatanpään ja Härmälän suunnasta keskustaan.

TAMPERE 3

Tampere kohtaa vaikeudet rohkeasti Tampereen kaupungin talous on

merkittävästi riippuvainen viennistä ja yhteisöverotuloista, joten yleinen heikentynyt taloustilanne heijastuu suoraan kaupungin talouteen. Vuo-desta 2009 tulee reilusti alijäämäinen ja myös vuosi 2010 tulee olemaan kaupungin talouden kannalta tiukka vuosi. Jo tänä vuonna kaupungin ta-loutta on tasapainotettu tehokkaasti ja tasapainottaminen jatkuu edelleen myös ensi vuonna.

– Taantuma ja työttömyyden voi-makas kasvu yllätti nopeudellaan ja syvyydellään. Vanha viisaus on, että taantumasta selviävät parhaiten ne, jotka reagoivat siihen omilla toimil-laan nopeimmin ja rakentavat jo taan-tuman aikana uuden nousun portaita. Tampereella on aina osattu kohdata vaikeudet rohkeasti ja sen me teem-me nytkin, pormestari Timo P. Niemi-nen sanoo.

Taloudellisesta taantumasta huoli-

matta kaupunki haluaa turvata kunta-laisten palvelut myös ensi vuonna.

– Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää kunnallisveroprosentin nos-tamista yhdellä prosenttiyksiköllä, 18 prosentista 19 prosenttiin. Myös kiin-teistöveroprosenttia nostetaan 0,1 prosenttiyksiköllä, Nieminen sanoo.

Kuntataloudelle on tyypillistä, että vaikka yleinen taantuma taittuisi, kun-tien taloudet paranevat viiveellä. Siksi tuotannon tehostaminen ja säästöjen

etsiminen eivät jää ainoastaan ensi vuoden talousarvioon. Hidas ja mata-la talouskasvu merkitsee myös sitä, ettei kaupungilla on mahdollisuuksia laajentaa palveluja eikä nostaa palve-lutasoa.

Tampereen ja koko kaupunkiseu-dun väestönkasvu jatkuu tasaisen vahvana. Elokuun 2009 lopussa Tam-pereella oli 210 798 asukasta ja koko kaupunkiseudulla 351 002. Asukaslu-vun odotetaan jatkavan kasvuaan ai-

empien vuosien tasolla talouden taan-tumasta huolimatta.

Henkilöstömenoihin 20 miljoonan säästötKaupungin toimintamenot on talous-arviossa jäädytetty vuoden 2009 talousarvion tasolle. Ensi vuoden ta-lousarviossa kaupungin kokonaisme-not ovat 1 313 miljoonaa euroa. Suurin menoerä eli 45 prosenttia menoista on henkilöstömenoja, joita on ensi

Tampere virtaa on budjetin perustana

Vuoden 2010 talousarvioesitys toteuttaa uutta kaupunkistrategiaa Tampere virtaa, jonka kaupungin-valtuusto hyväksyi viime elokuus-sa. Strategian tavoitteisiin pyritään kuuden ydinprosessin avulla. Ta-lousarvioesityksessä ydinproses-seille on annettu vuositavoitteet ja ydinprosesseihin käytettävissä olevat määrärahat. Rahojen käytös-tä ja palvelujen järjestämisestä vas-taavat tilaajat. Tuottajat puolestaan huolehtivat siitä, että kaupunkilai-set saavat sitä, mitä tilaajat heille ostavat.

Vuoden 2010 talousarviossa to-teutetaan kaupunkistrategiaa lähes 50 sitovalla toiminnallisella tavoit-teella. Tavoitteita ovat esimerkiksi hoito- ja sosiaalitakuun toteutumi-nen, palveluketjun toimivuuden parantaminen, Koukkuniemen alueen kehittäminen ja töiden aika-taulutus, perusopetus- ja lukiover-kon muutossuunnitelman hyväk-syminen, pitkäaikaisasunnottomi-en määrän vähentyminen 20 pro-sentilla edellisen vuoden tasosta, joukkoliikenteen matkustajamää-rän kasvaminen kolmella prosent-tiyksiköllä ja tuottavuusohjelman toteutuminen.

Vuoden 2010 talousarvio: Taantumasta uuteen nousuun

Talousarvion investointeja on vähennetty viime vuosien tasosta. Kokonaisinvestointien taso on kuitenkin edelleen korkea. Kaupunki elvyttää ja edistää työllisyyttä omalta osaltaan 131,6 miljoonan euron investoinneilla.

Isoimpia investointeja ovat talojen raken ta-minen, johon ensi vuonna varataan 32 miljoo-naa euroa. Tällä rahalla kaupunki peruskor jaa kouluja ja päiväkoteja, aloittaa Luhtaan päi-väkodin rakentamisen, peruskorjaa TAMKin ja ammattioppilaitoksen tiloja. Katujen ja sil-tojen rakentamiseen varataan 25,2 miljoo-naa euroa, Vuorekseen 16,3 miljoonaa euroa, Hämpin Parkkiin kuusi miljoonaa euroa, Sär-kijärven eritasoliittymään vajaat seitsemän miljoonaa euroa ja Ratinaan viisi miljoonaa

euroa. Hatanpään sairaalan peruskorjaukseen varataan 6,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna aloitetaan Pyynikin uimahallin peruskorjaus, jota varten budjettiin varataan 3,5 miljoo-naa euroa. Uuteen uimahalliin pääsee pols-kimaan vuoden 2011 elokuussa.

Museoiden kokoelmakeskukseen vara-taan kaksi miljoonaa euroa ja museoraken-nusten perusparannuksiin 1,5 miljoonaa eu-roa. Hakametsän jäähallin lopputöihin bud-jetista löytyy 700 000 euroa. Päiväkoteja ja kouluja remontoidaan yhteensä 4,3 miljoo-nalla eurolla, rakennusten sisäilma- ja kos-teusongelmia korjataan miljoonalla eurolla sekä sosiaali- ja terveystoimen tiloja 1,4 mil-joonalla eurolla.

Ydinprosessit• Lasten ja nuorten kasvun tukeminen• Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen• Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen• Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen• Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen• Kaupunkiympäristön kehittäminen.

Vuonna 2012 valmistuva P-Hämppi on ensi vuoden suurim-pia investointikohteita.

Vuonna 1956 rakennettu Pyyni-kin uimahalli peruskorjataan 9 miljoonalla eurolla vuosina 2010–2011.

T U L O S L A S K E L M A , T U L OTLiikelaitokset yhdistetty, sisäiset erät poistettu

Myyntitulot 143,4 milj.e 12 %

Maksutulot 58,7 milj.e, 5 %Valtionosuudet

195,6 milj.e 16 %

Verotulot 722,2 milj.e 58 %

Rahoitustulot 32,7 milj.euroa 3%

Vuokratulot 37,5 milj.euroa 3%

Muut tulot 21,5 milj.euroa 2%

Tuet ja avustukset 27,4 milj.euroa 2%

T U L O S L A S K E L M A , M E N OTLiikelaitokset yhdistetty, sisäiset erät poistettu

TO I M I N TA M E N OT Y D I N P R O S E S S E I T TA I N

Palvelujen ostot490,0 milj.e, 39 %

Henkilöstö-menot571,8 milj.e 45 %

Avustukset89,1 milj.e, 7 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat87,7 milj.e, 7 %

Vuokramenot22,0 milj.e, 2 %Rahoitusmenot5,5 milj.e, 0,4 %

Muut toimintamenot7,4 milj.e, 0,6 %

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen6 %

Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen6 %

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 32 %

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen15 %

Kaupunkiympäristön kehittäminen 8 %

Konsernihallinto 6 %

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen27 %

TA M P E R E E N K E S K E I S E T T U N N U S L U V U T

Asukasluku elokuun lopussa 2009 210 798 asukastaVeroprosentti 2010 19 %Vuosikate 70 milj. euroaPoistot 82 milj. euroaTilikauden tulos – 12,8 milj. euroaInvestoinnit, netto 128,5 miljoonaa euroaVuosikate 84,4 % poistoista Investointien tulorahoitus-% 54,2 %Lainamäärä 326 miljoonaa euroaLainat euroa/asukas 1 532 euroa

Tampere investoi 131,6 miljoonalla

Teksti: Aila RajamäkiKuvat: Susanna Lyly

TAMPERE4

Ammattikorkeakoulut yhdistyvät

– Korkeakoulujen kansainvälisty-minen edellyttää entistä suurempia toimijoita, Tampereen ammattikor-keakoulun rehtori Markku Lahtinen tähdentää. Vuoden 2010 alussa Tam-pereen ja Pirkanmaan ammattikorkea-koulut yhdistyvät uudeksi Tampereen ammattikorkeakouluksi, jonka rehto-riksi Lahtinen valittiin syyskuussa.

– Esimerkiksi EU-yhteistyöhön, vaihto-ohjelmiin ja EU:n rahoittamiin projekteihin osallistumiseksi ja hal-linnoimiseksi pitää olla riittävän tu-keva pohja. Ammattikorkeakoululle on välttämätöntä kehittää strategisia kumppanuuksia niin eurooppalais-ten kuin Euroopan ulkopuolistenkin korkeakoulujen kanssa. Se onnistuu helpommin uudessa TAMKissa, jossa useat koulutusalat tekevät yhteistyö-tä. Yhdistämisellä haetaan myös uusia osaamisalueita erityisesti tekniikan ja terveysalan rajapinnoille, Lahtinen sa-noo.

Suomen kolmanneksi suurimmas-sa ammattikorkeakoulussa opiskelee 10 000 henkilöä. Henkilökuntaa on 800 ja koulutusohjelmia 43.

Lahtinen uskoo, että liitto johtaa entistä vetovoimaisempaan ammatti-korkeakouluun, josta hyötyvät ennen muuta Tampere ja maakunta, mutta myös muu maa. Opiskelijoita tulee eri puolilta Suomea, ja valmistuneista 30 –40 prosenttia työllistyy muualle kuin Pirkanmaalle.

Opetus ja siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö keskittyvät tekniik-kaan, hyvinvointipalveluihin, liike-talouteen, matkailuun ja kulttuuriin. Yhdistyminen ei sinänsä vaikuta kou-lutuksen painopisteisiin.

– Koko ajan mietimme, mitä kou-lutusta tarvitaan. Käymme työ- ja elin-keinoelämän kanssa laajaa keskuste-lua siitä, mihin koulutusta tulee suun-nata. Strategiakierros tehdään joka vii-des vuosi. Suomelle vientituloja tuot-taville aloille kouluttaminen on tieten-kin tärkeää, mutta pitää muistaa, että tasapainoinen yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän palveluita, kuten ter-veydenhuoltoa ja kulttuuria, Lahtinen huomauttaa.

Opiskelijan ainevalikoima laajeneeSuhdannevaihtelut eivät mukauta koulutustarjontaa.

– Nyt rakennusalan opintoihin hake va valmistuu vuonna 2014. Työelä-mään tulevat ikäluokat ovat silloin merkittävästi pienempiä kuin eläk-keelle jäävät. Ei siis pidä lukea vain tämänhetkistä suhdannetta. Parasta koulutuspolitiikkaa on, kun koulute-taan osaajia pitkä jänteisesti eri aloille,

Lahtinen korostaa. Uudistettavien opetussuunnitel-

mien ansiosta opiskelijat voivat valita opintoja entistä laajemmasta valikoi-masta ja poikkitieteellisemmin. Tuki-palveluiden yhdistäminen mahdollis-taa heille mm. entistä paremmat kir-jasto- ja tietotekniset palvelut.

Kuntokadulle muodostuu Suo-men suurin ammattikorkeakoulukam-pus. Alueelle keskittyy vuoteen 2013 mennessä suurin osa opetuksesta, jo-ta nyt on useassa toimipisteessä Tam-pereella.

Työelämä onkannustanutPirkanmaan ammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö Leena Stenman muistuttaa, että kyseessä on kaksi Suo-men vetovoimaisinta ammattikorkea-koulua, kun ensisijaisten hakijoiden määrää verrataan aloituspaikkojen määrään.

– Lähtökohdat ovat hyvät. Työelä-mältä on tullut kannustusta yhdisty-miselle. Ammattikorkeakoululla on tärkeä tehtävä yhteiskunnallisessa murroksessa, joka tuo suuren, hyvin koulutetun työvoiman tarpeen lähi-vuosina.

Kuluva lukuvuosi työskennellään vielä nykyisten opetussuunnitelmi-en mukaan, mutta ensi vuoden alusta myös Pirkanmaan ammattikorkeakou-lussa opiskelleet saavat tutkintotodis-tuksensa Tampereen ammattikorkea-koulusta. Sitä ylläpitää Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, jonka pää-omistaja on Tampereen kaupunki.

– Osakeyhtiö tuo päätöksente-koon joustavuutta, Lahtinen sanoo.

Toimipisteitä on Tampereen lisäk-si Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. Myös Sastamalassa on kou-lutusta.

Teksti: Jaana Kalliomäki

SUSA

NN

A L

YLY

Tampereen ammattikorkeakoulu 1.1.2010• opiskelijoita 10 000• koulutusalat: kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala, yhteiskuntatieteiden, liike- talouden ja hallinnon ala• amk-tutkintoon johtava koulutus, opettajankoulutus, erikoistumis- opinnot ja muu täydennyskoulutus• toimipisteet: Tampere, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Virrat• pääkampus Kuntokatu 3, Tampere www.tamk.fi, www.tamkhaku.fi 31.12.2009 saakka

Tekniikan lisensiaatti Markku Lahtinen on toiminut Tampereen ammat-tikorkeakoulun rehtorina vuodesta 1997. Vuoden 2010 alussa hän aloit-taa uuden TAMKin rehtorina.

Puistoja kunnostetaan

vuodelle budjetoitu 572 miljoonaa euroa. Palveluiden ostoihin on ensi vuonna varattu 490 miljoonaa euroa, avustuksiin 89 miljoonaa ja aineisiin ja tarvikkeisiin 88 miljoonaa.

Huono taloustilanne näkyy erityi-sesti henkilöstömenoissa, joihin koh-dennetaan ensi vuonna 3,4 prosentin eli 20 miljoonan euron säästöt. Henki-löstösäästöt on jaettu eri toimialueille siten, että ne on kohdennettu palkka-menojen suhteessa painottaen tietty-jä kriteereitä. Keinoja säästöjen saami-seksi on useita, esimerkiksi avoimek-si tulevien virkojen lakkauttaminen, eläkkeelle jäävien työtehtävien arvioi-minen uudelleen tai sijaisten vähentä-minen. Myös toimintatapoja ja henki-löstörakenteita arvioidaan uudelleen ja priorisoidaan työtehtäviä. Niinikään henkilöstöä kannustetaan vuorottelu-vapaisiin ja palkattomien vapaiden pi-tämiseen.

Pormestari Niemisen mukaan toi-mintamenojen kasvua on viime vuo-sina kiihdyttänyt kunta-alan poikke-uksellisen kallis palkkaratkaisu, jonka kustannusvaikutukset ulottuvat vielä ensi vuoteen.

– Kunta-alan sopimukset umpeutu-vat vuoden 2010 alussa ja vielä ei tie-detä millaisia kustannusvaikutuksia uu-siin sopimuksiin on tulossa. Talousarvi-oon sisältyy kaikkien toimintayksiköi-den henkilöstömenoihin kohdennettu vähennys. Kohdentaminen on tehty si-ten, että sen säästövaikutus vaihtelee 2–5 prosenttia, peruspalveluita tuotta-villa yksiköillä säästö on muita pienem-pi, Nieminen sanoo.

Verotulot laskevat, lainamäärä kasvaaKaupungin verotulot alittuvat ensi vuonna vuoden 2009 talousarviosta 4,2 prosenttia eli noin 31 miljoonaa euroa. Talousarviossa kaupungille ennakoi-daan kertyvän verotuloja ensi vuonna 722 miljoonaa euroa, josta kunnallisve-

roa on 617 miljoonaa ja yhteisöveroa 62,5 miljoonaa. Kiinteistöveroa kau-punki saa ensi vuonna 23,2 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna eli 42,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat ensi vuonna 195,6 miljoonaa.

Tampereen vuosikate vuonna 2010 on 69,6 miljoonaa euroa positiivinen. Summa ei kata 82 miljoonan euron poistoja, joten ensi vuoden talousarvio on verojen korottamisesta ja henkilös-tömenosäästöistä huolimatta edelleen 12,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunnan talouden katsotaan olevan ta-sapainossa, kun vuosikate vastaa suun-nitelmapoistoja eli suhde on 100 tai yli. Jos suhde on alle 100, talous on epäta-sapainossa.

Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikön mukaan Tampereen talous ei ole tuloksentarkastelun kannalta kovin kaukana tasapainosta, vaikka kaupun-gin tulorahoitus ei katakaan poistoja.

– Merkillepantavaa on kuitenkin se, että kaupungin tulorahoitus kattaa vain noin 54 prosenttia investoinneis-ta. Loppuosa rahoituksesta hoidetaan lisälainalla ja käyttämällä kassavaroja. Lainamäärä kasvaa lähes kaksinkertai-seksi verrattuna kahden vuoden takai-seen tilanteeseen, Männikkö sanoo.

Kaupungin velat kasvavat ensi vuonna kohtuullisen suurina pysyvien investointien takia. Suurilla investoin-neilla Tampere haluaa omalta osaltaan pitää kaupungin rattaat vauhdissa, kun taantuma niitä osaltaan hidastaa. Ensi vuonna uutta lainaa tarvitaan 72 mil-joonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhenne-tään 12 miljoonaa euroa, joten kaupun-kilaista kohden velka kasvaa noin 1200 eurosta hieman yli 1 500 euroon.

Vuoden 2010 talousarvio: Taantumasta uuteen nousuun

Tuottavuutta parannettava Maan hallitus valjasti Suomen 20 suurinta kuntaa miettimään

tuottavuuden kasvattamista. Tampereenkin tehtävänä on siis laatia palveluiden kehittämiseksi tuottavuusohjelma. Ohjelmaa varten teh-dään ensin toteuttamissuunnitelma, joka Tampereella hyväksytään kaupunginhallituksessa helmikuussa 2010.

Tuottavuusohjelmaa sovelletaan seitsemällä tuottavuutta paran-tavalla osa-alueella:• Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi• Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut• Palveluverkko• Organisaatiot ja rakenteet• Hankinnat• Johtaminen• Tutkimus, kehitys ja innovaatiot.

Kartassa olevat kunnostettavat tai rakennettavat puistot sisältyvät ensi vuoden talousarvioon.

Lisätietoja Tampereen kaupungin vuoden 2010 talousarviosta internetistä osoitteesta www.tampere.fi/hallintojatalous/ta-lousarvio.html

Ensi vuonna kunnostetaan taas usei-ta puistoja ja parannetaan viherpalve-luja eri puolilla Tamperetta. Puistojen rakentaminen käynnistyy ensi kevää-nä roudan hellittäessä, ja työt jatkuvat syksyyn.

Ensi vuonna puistojen rakentami-nen painottuu leikkialueiden perus-kunnostukseen. Keskustapuistojen peruskorjaukset jatkuvat Kirjaston-puistossa ja Sorsapuiston pohjoisosas-sa, jossa laajennetaan ja uudistetaan leikkialuetta sekä rakennetaan uusi peli- ja kuntoilualue.

Pyynikin Trikoon entisen tehdas-alueen kupeessa sijaitsevan Atlaspuis-ton ranta-alueen kunnostus aloitetaan leikkialueen peruskorjauksella. Muo-tialan Laulunpuisto maisemoidaan. Sinne tehdään oleskelualue ja vapaata nurmitilaa leikkiin ja pelaamiseen se-kä rakennetaan väylä, joka liittyy vie-reisen Virrenpuiston käytävään.

Leikkialueita kunnostetaan Kivipu-nalanpuistossa ja Pispalan Pyykkimet-tän puistossa. Hyhkyssä on esitetty kunnostettavaksi Pättiniemenpuisto, ja Rautaharkossa Rautaharkonpuisto, johon tulee leikkipaikan ohella mo-

nipuolinen lähiliikuntapaikka Pan-na-areenoineen, kuntoiluvälineineen ja pelikenttineen. Leikkipaikkojen nykyinen varustus ja pintarakenteet uusitaan. Pättiniemenpuistossa leikki-paikkatoiminnot keskitetään puiston länsireunaan ja ympärillä oleva nur-mialue jää pelailupaikaksi. Jokipoh-jan kaupunginosassa sijaitseva Norr-köpinginpuisto kunnostetaan senio-ripuistoksi, jonka toiminnot sisältävät muun muassa kuntoilua ja tasapaino-harjoittelua. Atalanpuistoon rakenne-taan rullalautailualue.

Kaikista keskeisistä vihersuunnitelmista laaditaan luonnos, joka tulee kommentoitavaksi maastoon, palvelupiste Frenckelliin ja internetiin sivulle: www.tampere.fi/ymparistojaluonto/puistotjaviheralueet/suunnittelu/

TAMPERE 5

Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kau-kola toteaa, että esteettömyyteen liittyvät asiat eivät ole pelkästään vammaisten ihmisten vaa-timuksia, vaan ympäristön ja rakennusten sekä palveluiden hyvä suunnittelu palvelee kaikkia ihmisiä.

Kaukola toteaa, että rakennetun ympäristön esteettömyys koskettaa oikeastaan kaikkia jos-sakin elämänvaiheessa – lastenvaunujen kanssa kulkeva vanhempi, ikäihminen tai jalka- tai sil-mäleikkauksesta toipuva voi tarvita esteettömiä ratkaisuja.

– Esteettömyys ei ole omistettu kenellekään erityisryhmälle, se on kaikkien asia, vaikka mo-nille liikkumis- ja toimimisesteisille ihmisille se on välttämätön asia, sanoo Jukka Kaukola.

Kun puhutaan esteettömyydestä, keskustelu kääntyy yleensä liikkumisen esteettömyyteen. Esteettömyyteen kuuluu kuitenkin myös esimer-kiksi näkeminen, kuuleminen, kommunikointi ja viestintä, ymmärtäminen ja aistiminen.

– Tiloihin saattaa olla esteetön pääsy, mutta palvelun saanti saattaa vaikeutua kuulovammai-sella henkilöllä kohtuuttomasti, jos palvelupis-teestä puuttuu induktiosilmukka. Joillekin ihmi-sille taas palvelun käyttö saattaa estyä tilan hen-gitysilman epäpuhtauksien takia, huomauttaa Kaukola.

– Ja aina voidaan kysyä, kumpi on toimimis-esteinen, rakennettu ympäristö vai ihminen. Usein vamma on ja pysyy, mutta rakennettua ym-päristöä tai palvelua voidaan lähes poikkeukset-ta muuttaa esteettömämmäksi, jolloin vammasta tai toimimisesteisyydestä aiheutuvaa haittaa voi-daan minimoida.

Jukka Kaukolan mukaan esteettömyydestä ei myöskään aiheudu ylimääräisiä kustannuksia, jos asia huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa.

Hervantaan ensimmäinenesteettömyyssuunnitelmaTampereen kaupungin esteettömyysohjelmassa

vuosille 2009–2016 on esitetty keinoja, joilla ym-päristö saadaan entistä toimivammaksi.

– Esteettömyysohjelman toimenpide-ehdo-tusten pohjalta joukkoliikenteessä on jo otettu käyttöön esteettömiä busseja, jotka soveltuvat myös sähköpyörätuolin käyttäjille. Katusuunnit-telijat pohtivat jalankulkuväylien ja suojateiden rakentamiseen uusia tyyppipiirustuksia, joissa on huomioitu esteettömyys. Kuunteluympäristö-jä kehitetään hankkimalla kannettavia induktio-silmukkajärjestelmiä, joita voidaan käyttää kau-pungin eri tilaisuuksissa. Myös kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa esteettömyysnäkökulma huomioidaan entistä paremmin ja se on muka-na uudessa kaupunkistrategiassa ja lautakuntien hyväksymissä palvelustrategioissa, Jukka Kauko-la listaa.

Kaukola pitää tärkeänä sitä, että rakennusten, ympäristön ja palvelujen suunnittelijoilla on tie-toa ja näkemystä esteettömyyteen vaikuttavista asioista. Hän kertoo, että ensi vuonna suunnit-telijoille järjestetään koulutuksia, joiden tarkoi-tuksena on saada heidät entistä paremmin huo-mioimaan esteettömyyteen liittyviä näkökulmia työssään.

Esteettömyysohjelmassa esitetään myös alu-eellisten esteettömyyssuunnitelmien tekemistä. Ensimmäisenä suunnitelma laaditaan Hervan-taan. Suunnitelmaa varten tutkitaan muun mu-assa jalankulku- ja kevyen liikenteen väylien es-teettömyys sekä esteettömyyden toteutuminen Hervannassa olevissa kaupungin toimitiloissa ja virkistysalueilla. Hervannassa laaditaan myös sel-vitys hissittömissä kerrostaloissa asuvien ikäih-misten kokemuksista asumisestaan ja lähipalve-lujen toimivuudesta. Esteettömyyssuunnitelma laaditaan yhteistyössä viranomaisten ja hervan-talaisten kanssa. Kaupungin palvelualueet tu-levat saamaan vastaavat suunnitelmat kahden seuraavan valtuustokauden aikana. Voimavaroja konkreettisiin toimenpiteisiin suunnataan lauta-kuntien talousarvioiden mukaan.

Tampereen kaupungin päämää-ränä on edistää esteettömyyttä. Es-teettömyys ei merkitse pelkästään suojateiden matalia reunakiviä tai nä-kövammaisten ääniopasteita. Esteet-tömyys merkitsee paljon enemmän. Se on sellaisen ympäristön ja sellais-ten palvelujen kehittämistä, joka ei erottele ihmisiä heidän liikunta- ja toimintakykynsä mukaan.

Tällainen lähtökohta on Tampe-reen kaupungin tuoreessa esteet-tömyysohjelmassa. Esteetön kau-punkiympäristö on tarpeellinen ja hyödyttää meitä kaikkia, olimme sit-ten lapsia, vanhuksia, äitejä tai isiä lastenvaunuineen tai eri tavoin liik-kumis- ja toimimisesteisiä. Kysymys on tasa-arvoisesta mahdollisuudesta osallistua ja toimia yhteisessä kau-pungissamme.

Esteettömyydessä on myös kysy-mys osallisuudesta työelämään, kou-lutukseen, vapaa-aikaan ja yhteiskun-nalliseen osallistumiseen. Tavoite es-teettömästä Tampereesta on tarpeel-linen, ja sitä kohti on edettävä askel kerrallaan ja pitkäjänteisesti.

Tampereella tuloksia on jo näh-tävissä. Me olemme tänä syksynä saa-neet valtakunnan ensimmäiset EU:n

esteettömyysdirektiivin vaatimukset täyttävät bussit, jotka palvelevat eri-tyisen hyvin niin iäkkäitä, lastenvau-nujen kanssa liikkuvia kuin pyörätuo-lin käyttäjiä. Suojateille on asennettu äänirasioita ja niiden reunakiviä on viistetty, onpa meillä oma asiamies-kin koordinoimassa esteettömyyden edistämiseksi tehtävää työtä.

Työtä on kuitenkin vielä paljon. Tavoitteena on rakentaa Tamperees-ta kaupunki, jossa vanhukset voivat asua mahdollisimman pitkään koto-naan omassa tutussa ja turvallisessa ympäristössään sekä kaupunki, jossa meidän kaikkien on sujuvaa ja turval-lista liikkua ja toimia.

Esteettömyys edellyttää, että kau-pungin eri toimialat, yksityiset yrityk-set ja eri yhteisöt sitoutuvat kehittä-mään kaupunkia esteettömäksi. Tam-pere on tänä päivänä Suomen veto-voimaisin kaupunki monella mitta-rilla mitattuna. Silti voimme tehdä vieläkin enemmän sen hyväksi, että kaikki tamperelaiset ja kaupunkiim-me tulevat vieraat tuntevat olevansa tervetulleita ja arvokkaita.

Timo P. NieminenTampereen pormestari

Esteetön Tampere

Kohti esteetöntä Tamperetta

– On tärkeää, että rakennusten, ympäristön ja palvelujen suunnitteli-joilla on tietoa esteettömyyteen liittyvistä näkökulmista. Esteetön ympäristö on kaikille hyvä, toteaa itsekin jalkaleikkausta odottava Jukka Kaukola.

Tampereen esteettömyysohjelma siirtyy paperilta käytäntöön

Teksti: Minna Pajunen, Jukka Kaukola Kuvat: Susanna Lyly,

Toivo Enqvistin kuva-arkisto

6

Kuulonäkövammainen henkilö jou-tuu kohtaamaan monenlaisia haasteita astuessaan kotiovestaan ulos. Vamman aste vaikuttaa siihen, kuinka riippuvai-nen hän on muiden ihmisten avusta. Arkielämään tuovat helpotusta tieto-koneeseen, puhelimeen ja esimerkiksi ovikelloon asennettavat apuvälineet. Myönteisellä ja rohkealla elämänasen-teella on myös suuri merkitys arjen esteiden ja ongelmakohtien ratkaise-misessa.

– Kuulonäkövammaisen henkilön kannalta esteettömyys loppuu jo koti-ovella. En voi lähteä kotoani liikkeelle suunnittelematta, sillä liikkuessani kau-pungilla tarvitsen tulkin tai avustajan ja usein myös taksin, jotka on ensin tilat-tava, sanoo Riitta Ruissalo.

Kaupunkiympäristössä liikkuminen vaatii kuulonäkövammaiselta henkilöl-tä keskittymistä. Liikennevalojen merk-kiäänistä ja ajoradan ylityspaikkoihin tehdyistä korokkeista on heikosti nä-keville ihmisille hyötyä. Kadulle asete-tut mainoskyltit ja liikkeiden kadulle avatut ovet aiheuttavat ongelmia näkö-vammaisille ja kuulonäkövammaisille henkilöille. Ne kaventavat kulkureittiä ja vaikeuttavat liikkumista.

Rautatieaseman uuden osan rulla-portaat ja hissi saavat Riitalta kiitosta. Hän on tyytyväinen myös siitä, että juu-ri remontoitu linja-autoasema on suun-niteltu entistä valoisammaksi. Erityises-ti tasainen valaistus auttaa heikosti nä-keviä ihmisten tunnistamisessa. Riitta Ruissalo harmittelee kuitenkin sitä, että kuulovammasta kärsivän kannalta linja-autoasemalla ja rautatieasemalla kaikuu liikaa.

Lisälaitteet helpottavatasioiden hoitoaApuvälineet auttavat aistivammoista kärsiviä henkilöitä. Esimerkiksi induk-tiosilmukan avulla heikosti kuuleva kuulee konsertissa paremmin. Induk-tiosilmukka ei kuitenkaan välttämättä ole aina toiminnassa, vaikka sellainen tilasta löytyisikin. Tällöin tarvitaan in-duktiosilmukan käyttäjältä omaa aktii-visuutta ja rohkeutta.

Riitta Ruissalo toteaakin, että aisti-vamman vuoksi hänen elämänsä riip-puu tekniikasta. Jos tekniikka ei toimi, niin hänen maailmansa todella kaven-tuu. Kotioloissa tärkeimmät laitteet ovat hälytinjärjestelmä, lukutelevisio, induk-tiosilmukka sekä tietokone ja matkapu-helin, jotka on varustettu apuvälinein. Esimerkiksi tietokoneeseen kuuluu oh-

Esteetön ympäristö on tärkeä asia ikäihmiselle

Esteetön Tampere

Ohjelmakausi 2009–2016

Katu-, viher- ja vapaa-ajan alueiden suunnitte-luun, rakentamiseen ja kunnossapitoon entistä vahvempi esteettömyys-

näkökulma.

• Edistetään joukko- ja palveluliikenteen sekä

kuljetuspalvelujen esteettömyyttä.

Rohkea asenne helpottaa kuurosokean arkea

Ulla Huhtamo huomasi esteettömän ympäristön tarpeellisuuden siirtyessään käyttämään rollaattoria.

Ulla Huhtamo on saanut rollaat-torin käyttöönsä muutama kuu-kausi sitten. Se tuo turvaa hänen liikkuessaan kodin ulkopuolella. Rollaattorin käytön myötä hän on huomannut, että rakennusten kulkureittien esteettömyys ei ole itsestään selvä asia.

– On harmittavaa, että kapea ovi tai portaikko voi hankaloittaa osallistumista esimerkiksi yleisöti-laisuuksiin, Ulla Huhtamo sanoo.

– Lisäksi bussissa liikkuminen rollaattorin kanssa tuntuu vaival-loiselta. Minun pitäisi nousta bus-siin keskiovesta, mutta varsinkin ruuhka-aikoina tämä on hankalaa, kun bussi on täynnä ihmisiä. Tar-vitsisin myös avustajan kauppa-reissulle, sillä rollaattorin tavarako-ri on liian pieni ruokaostoksille.

Ulla Huhtamo on tyytyväinen siitä, että hänen asuintalossaan ovet, porraskäytävät ja hissit on mitoitettu rollaattorille sopiviksi ja pihalla voi ulkoilla vaivatta. Myös terveydenhoitajalle, apteekkiin, kirjastoon ja joihinkin kahviloihin hän pääsee rollaattorin kanssa on-gelmitta.

– Maailma ei tietenkään voi olla täydellinen rollaattorin käyt-täjän kannalta. Olen tyytyväinen siitä, että olen saanut apuvälineen liikkumiseni tueksi, vaikka rollaat-torin käyttöön täytyy vielä totutel-la, Ulla Huhtamo sanoo.

– Ja onneksi kadut pidetään hyvässä kunnossa. Toivottavasti myös talvella pystyn liikkumaan rollaattorillani.

Ohjelmakausi

2009–2016

Kaupungin hallinnoimien keskeisten palvelutilojen

esteettömyys kartoitetaan

•Pyritään edistämään

hissittömien kerrostalo jen hissittämistä tarjoa malla

talo-osakeyhtiöille informaatiota hissien

rakentamisesta

Ohjelmakausi 2009–2016

Vahvistetaan suunnittelijoiden

esteettömyysosaamista.

•Edistetään yhteistyö-

hankkeilla liikehuoneis-tojen ja toimipaikkojen

esteettömyyttä.

•Kaupungin viestinnän saa-vutettavuutta arvioidaan.

jelma, joka suurentaa tekstin ja muuttaa tekstin puheeksi. Samoin matkapuhe-limessa on induktiosilmukka ja puhe-ohjelma.

– Tietokone on kätevä kapistus. Säh-köpostin avulla voin hoitaa itsenäises-ti asioita viranomaisten kanssa ja voin kuunnella päivän lehdet. Taskussa pi-dettävä tärisytin ilmoittaa ovikellon ja puhelimen soidessa. Se hälyttää myös jos palohälytin kytkeytyy päälle, Riitta Ruissalo sanoo.

– Kuurosokean kannalta esteettö-myys tarkoittaa sitä, että tulkki-, avus-taja- ja kuljetuspalvelut toimivat hyvin. Palvelujen käyttöönotto vaatii uuden opettelua ja sopeutumista omiin vam-moihin. Kun hyödylliset palvelut ovat käytössä, niihin tehtävät muutokset ai-heuttavat aina pelkoa ja epävarmuutta siitä, miten selviydyn arjessa.

Riitta Ruissalo ja Jaana Koski-Vähälä asioivat Kauppahallissa.

Riitta Ruissalo toteaa, että aisti-vamman vuoksi hänen elämänsä riippuu tekniikasta, mutta tekni-set apuvälineet myös mahdollis-

tavat omatoimisuuden.

7

Liisa-Maaria Lenkkerin lapset Urho ja Elsa kulkevat usein äidin mukana kau-pungilla. Tuplarattaiden käyttö tuo liik-kumiseen omat haasteensa, mutta hyvä ympäristön suunnittelu auttaa lasten-vaunujen kanssa kulkevaa vanhempaa. Usein kapeammastakin kohdasta pää-see kulkemaan kekseliäisyydellä, mut-ta enemmän hankaluutta aiheuttavat raskaat ovet.

– Olen joskus mittaillut, että tupla-rattaat ovat suunnilleen yhtä leveät kuin pyörätuoli. Esimerkiksi automaattisesti avautuvista invaovista on minulle hyö-tyä. Ja muun muassa Sampolan kirjaston sisäänkäynnillä olevista hävikinestopor-teista pääsee vaunujen kanssa hyvin lä-pi. Kirjaston sisäänkäynti on muuten-kin hyvin suunniteltu. Myös neuvolaan pääsee aika helposti vaunujen kanssa, Liisa-Maaria Lenkkeri toteaa.

Tuplarattaiden kanssa liikkuva koh-taa ongelmia pyrkiessään esimerkik-si pieniin liikehuoneistoihin, joiden sisäänkäynti on usein kapea ja ovella saattaa olla vastassa porrasaskelma.

– Tässä elämäntilanteessa pienten lasten vanhemmat asioivat kuitenkin

– Tampere ei ole esteettömyyden suhteen valmis kaupunki, mutta paljon on jo saatu aikaan, toteaa Toivo Enqvist, joka on toiminut es-teettömyyden puolestapuhujana 35 vuoden ajan. Viimeisin esteet-tömyyteen liittyvä hanke on ollut Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Invalidiliitto ry:n esteettömyys-kartoittajakoulutus.

– Esteettömyyskartoituksessa huomioon otettavia asioita on todel-la paljon, ja kaikille hyvää ratkaisua ei välttämättä löydy. Toisaalta kun esteettömyyteen liittyvät asiat saa-daan kuntoon, ne usein muuttuvat ihmisten mielissä itsestäänselvyyk-siksi, Toivo Enqvist sanoo.

Esimerkiksi pyörätuolipaikko-jen rakentaminen Hakametsän jää-halliin oli Enqvistin mukaan hieno asia. Myös Ratinan stadionilla on tehty parannuksia, jotka mahdollis-tavat pyörätuolia käyttävien henki-löiden osallistumisen urheilutapah-tumiin ja konsertteihin. Enqvistin mielestä Tampere-talo on hyvä ja toi-miva esimerkki siitä, miten erilaiset

Esteetön Tampere

Lastenvaunujen kanssa kulkevat hyötyvät automaattiovista

Esteettömyys etenee uutta suunnitellen ja vanhaa korjaten

todennäköisesti mieluummin suurem-missa kaupoissa käytännön syistä. Ja toisaalta, jos pienemmässä liikkeessä on hyvä palvelu ja tarvittaessa saa apua rattaiden nostamisessa portaan ja kyn-nyksen yli, niin sisäänkäynnin ongelma-kohta ei aiheuta harmistusta, Lenkkeri pohtii.

Pienten lasten äiti on tyytyväinen myös Tampereen Kaupunkiliikenteen tarjoamasta matkaedusta vanhemmil-le, jotka kuljettavat lapsiaan lastenvau-nuissa.

– Matkaetu rohkaisee käyttämään julkisia liikennevälineitä. Tuplarattaiden kanssa bussiin nouseminen on helppoa,

ja yleensä bussinkuljettajat palvelevat rattaiden kanssa liikkuvia hyvin.

Liisa-Maaria Lenkkerin mukaan lii-kennekulttuuri on Tampereella välinpi-tämätöntä ja siksi erityisesti pienten las-ten kanssa keskustassa liikkuvan on ol-tava todella varovainen. Jos lapset ovat rattaissa, niin onnettomuuden mahdol-

lisuus on pienempi. Tämän vuoksi hän on tyytyväinen siitä, että keskustan lä-hialueilta löytyy useampikin puisto, joiden leikkipaikoilla lapset voi pääs-tää liikkumaan itsekseen. Liisa-Maaria Lenkkeri ulkoilee usein lastensa kanssa Litukan puistossa, joka on hänen mie-lestään erinomaisessa kunnossa.

Ohjelmakausi 2009–2016

Kehitetään tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja eri tavoin toimimisesteisten ihmisten käyttöön.

•Rakennetaan esteettömät

palvelut Tampereella -sivusto internettiin.

Liisa-Maaria Lenkkeri liikkuu usein kaupungin puistoissa ja keskustassa lastensa kanssa. Hän on huomannut, että pyörätuolille mitoitettu ympäristö auttaa myös tuplarattaiden kanssa kulkevaa.

Ohjelmakausi 2009–2016

Palvelualueille laaditaan esteettömyyssuunnitelmat.

•Sisällytetään

esteettömyysnäkökulma soveltuviin kilpailutuksiin

ja asiakirjoihin.ihmisryhmät voidaan huomioida palveluissa. Samoin hän kehuu kir-jastopalveluja ja niiden henkilökun-taa osaaviksi. Kirjaston kotipalvelu on tärkeä asia tamperelaisille, jotka eivät vamman, sairauden tai korke-an iän vuoksi voi asioida kirjastossa. Myös osassa elokuvateattereista ja teattereissa liikuntarajoitteiset ih-miset voivat käydä ongelmitta.

– Tampereen uintikeskukseen on tehty pyörätuolia käyttäville asi-akkaille sopivat peseytymis- ja sau-natilat sekä pääsy uima-altaaseen. Vielä toivoisin, että Tampereelle saataisiin esteetön uimaranta, jossa olisi pyörätuolille sopiva loiva ja ta-sainen reitti rannasta veteen.

Pienetkin korjauksethelpottavat liikkumistaYleensä esteettömyysasiat on otet-tu hyvin huomioon uudemmissa ra-kennuksissa, jolloin jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa on mietitty tilojen toimivuutta eri käyttäjäryh-mien kannalta. Rakennetun ympä-ristön esteettömyyskartoituksia on

tehty muun muassa kaupungin kes-kustassa ja Tammelassa.

– Vanhoissa kiinteistöissä on usein jo sisäänkäynneissä rappu-sia. Hämeenkadulla asiaa on korjat-tu nostamalla katua ja rakentamal-la pyörätuoliluiskia kiinteistöihin. Luiska helpottaa myös näkövam-maisen henkilön liikkumista, erityi-sesti jos sen reunassa on kaide, Toi-vo Enqvist sanoo.

Enqvist arvelee, että vanhojen kiinteistöjen sisäänkäynnillä ole-viin porrasaskelmiin liittyvät on-gelmat johtuvat osittain tietämät-

tömyydestä. Portaiden yli voidaan asettaa siirrettävä luiska, ja jotkut keskustan liikkeistä ovat hankki-neetkin sellaisen. Enqvist toivoisi, että tiedotus liikuntarajoitteisille tai aistivamman omaaville henkilöille sopivista palveluista olisi entistä te-hokkaampaa.

– Usein palvelutilojen sopivuus esimerkiksi pyörätuolia käytävälle asiakkaalle selviää käytännön koke-muksen myötä ja tieto kulkee mui-den pyörätuolilla liikkuvien suosi-tusten perusteella.

Toivo Enqvist rohkaisee liikun-

ta- ja aistivammaisia henkilöitä läh-temään liikkeelle palvelujen pa-riin.

– Vuosien kuluessa olen huo-mannut, että kyllä se on myös itses-tä kiinni, miten ihmiset suhtautu-vat vammautuneisiin ihmisiin. Jos en mene kotoa ulos, ja näkyville, ei-vät muut ihmiset opi kohtaamaan vammaista henkilöä. Ja kun julkisia tiloja ja rakennuksia kerran korja-taan ja rakennetaan vammautuneil-le henkilöille sopiviksi, niin miksi sitten emme myös käyttäisi niitä ak-tiivisesti, Toivo Enqvist sanoo.

Toivo Enqvistin mielestä Tampereella on jo tehty paljon esteettömyyden edistämiseksi, ja hyvä ympäristön suunnittelu jatkuu edelleen.

8

–Tampereen Logistiikan kuljetusten-ohjauskeskus Kuohke on saanut asiak-kailta kehuja osaavista työntekijöistä, hyvästä paikallistuntemuksesta ja toi-mivasta yhteistyöstä Tampereen Aluetak-sin kanssa. Kuukaudessa välitämme noin 30 000 matkaa heikon liikuntakyvyn tai aistivamman omaaville henkilöille, ker-too Tampereen Logistiikan toimitusjoh-taja Reko Martti.

Kuohke aloitti toimintansa huhti-kuun 2009 alussa. Se huolehtii vammais-palvelulain ja sosiaalihuoltolain mukais-ten kuljetuspalveluiden välittämisestä ja yhdistelystä Tampereella, Ikaalisissa, Kangasalla, Nokialla, Pirkkalassa ja Ylö-järvellä. Periaatteena on kuljettaa sa-maan suuntaan samaan aikaan matkus-tavat asiakkaat yhdessä. Lisäksi Kuohke hoitaa laskutuksen, seurannan ja rapor-toinnin sekä kehittää kuljetuspalveluja.

Tamperelaisten vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuk-set on tilattava tuntia ennen lähtöä, ja paluukyyti puoli tuntia ennen lähtöä. Taksin voi ottaa Kuohken aukioloaika-na ilman ennakkotilausta rautatiease-man tai linja-autoaseman taksitolpalta. Rajoitus ei koske vaikeasti näkövammai-sia henkilöitä tai henkilöitä, joilla on in-vataksin käyttöoikeus. Kuljetukset hoi-taa Tampereen Aluetaksi.

Kuohke palvelee asiakkaita arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–19 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä kel-lo 7–17. Muuna aikana puheluihin vas-

taa Tampereen Aluetaksi. Kaikki tilatut matkat kirjataan atk-pohjaiseen järjes-telmään, jonka avulla matkoja yhdistel-lään. Tilaukset lähtevät edelleen taksin välitysjärjestelmään. Kuohkessa työs-kentelee yhteensä 15 henkilöä.

– Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa asiakkaalla saattaa olla erityistarpeita, jotka voidaan huomioida paremmin, jos asiakaskunta on palvelu-neuvojille tuttua. Tietenkin myös virhei-tä voi palvelutilanteessa tapahtua. Ke-räämme jatkuvasti asiakaspalautetta ja virhetilanteiden jälkeen toimintaa kor-jataan, toteaa suunnittelija Toni Bärman.

– Palvelujen kehittäminen on pit-käjänteistä työtä, ja siksi järjestelmän toimivuuden näkee luotettavasti vasta ensimmäisen toimintavuoden jälkeen, jatkaa suunnittelija Päivi Höglund.

Reko Martti kertoo, että tulevaisuu-dessa kuljetusten yhdistelyä voidaan soveltaa mahdollisuuksien mukaan esi-merkiksi koulukuljetuksiin, palvelulii-kenteeseen ja muihin ryhmäkuljetuk-siin. Kuljetusten järkeistämisellä tavoi-tellaan kolmen miljoonan euron sääs-töjä vuodessa. Näihin matkoihin käy-tetään Tampereella vuodessa runsaat kuusi miljoonaa euroa.

Kuljetusten tarvelisääntyy jatkuvastiAiemmin kuljetusten välityksen ja yh-distelyn hoiti Pirkanmaan matkapalve-lukeskus ja silloinkin Tampereen Alue-

Tampereen Kaupunkiliikenne on hankkinut seitsemän uutta bussia, jotka soveltuvat sähköpyörätuolin kuljettamiseen. Bussit liikennöivät linjoilla 1, 16, 21, 25, 28 ja 30.

Uusien bussien keskiosassa on enemmän tilaa, ja pyörätuolipaikalla matkustaja asettautuu nyt selkä meno-suuntaan päin. Turvakaari estää pyö-rätuolin liikkumisen sivusuunnassa. Pyörätuolin käyttäjät nousevat bus-siin taitettavaa ramppia pitkin. Lisäksi keskiosan lattiassa on lämmitys, jotta talviaikanakin bussiin pääsee vaivatto-masti. Sähköpyörätuolin käyttäjät ovat tyytyväisiä uudistuksiin.

– On hyvä, että bussissa voi nyt matkustaa turvallisesti. Tietenkin jos bussi on täynnä ihmisiä, niin sähkö-pyörätuolin kanssa joutuu vähän venkslaamaan, että pääsee pyörätuo-lipaikalle. Mutta on hienoa, että kau-punki on tällä tavalla tullut sähköpyö-

Kuljetustenohjaus-keskus yhdistelee vammaisten kuljetukset

Tampereelle saatiin seitsemän sähköpyörätuolin käyttäjille sopivaa bussia

taksi huolehti kuljetuksista.– Taksinkuljettajat ovat tyytyväisiä

siitä, että kuljetukset välitetään taas Tampereelta käsin. Kuljetusten yhdis-tely on toiminut hyvin. Niin sanottua hukka-ajoa ja asiakkaan etsimistä ei juu-ri ole. Alkuvaiheessa ongelmia aiheutti se, että uudet toimintasäännöt tulivat lyhyellä varoitusajalla taksinkuljettajien tietoon, sanoo Eero Koskinen, joka toimii Tampereen Logistiikan johtokunnassa taksiautoilijoiden edustajana.

Koskinen arvioi, että kuljetusten yhdistely on lisääntynyt Kuohken aloi-tettua toimintansa. Taksinkuljettajan kannalta kuljetusten yhdistely on kan-nattavaa. Yhdistelyn vuoksi kuljetusten

määrä vähenee, mutta toisaalta kulje-tuspalvelujen tarve kasvaa jatkuvasti, joten kuljetuspalvelujen järjestelmä on suunniteltava mahdollisimman tehok-kaaksi.

Tampereen kaupunki ostaa kul-jetustenohjauskeskuksen toiminnan Tampereen Logistiikalta. Tilaajan puo-lelta yhteistyössä on mukana suunnit-telupäällikkö Päivi Mattila. Hän toivoo, että Kuohkesta saadaan toimiva ja asiak-kaan tarpeita vastaava kuljetuspalvelu-järjestelmä, joka olisi kustannuksiltaan kohtuullinen.

– Kuljetuspalveluja on kehitetty hyvässä yhteistyössä Tampereen Logis-tiikan kanssa. Asiakkaiden kannalta on

valitettavaa, että kuljetuspalvelujen jär-jestämiseen on tullut suhteellisen lyhy-ellä ajalla monta muutosta. Oletamme, että paikallisella toimijalla on parhaat mahdollisuudet tuottaa asiakkaille hy-vää palvelua, Päivi Mattila sanoo.

Kuohken piirissä olevien kuntien vammaisneuvostot seuraavat toiminnan laatua Kuohken asiakasohjaustyöryh-mässä.

– Paikallista toimijaa on tervehdit-ty tyydytyksellä. Toistuvat muutokset ja kuljetuksia säätelevien ohjeiden ki-ristyminen ovat aiheuttaneet kritiikkiä, tiivistää vammais- ja esteettämyysasia-mies Jukka Kaukola vammaisneuvosto-jen antamaa palautetta.

Esteetön Tampere

Toimitusjohtaja Reko Martin (vas.), suunnittelija Toni Bärmanin ja Tampereen Logistiikan johtokunnassa taksiautoi-lijoiden edustajana toimivan Eero Koskisen mukaan vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten yhdistely toimii hyvin Tampereella. Asiakaspalautteeseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja toimintaa kehitetään jatkuvasti paremmaksi.

Lisätietoja: Jukka Kaukola, vammais- ja esteettömyysasiamies, Tampereen kaupunki, puh. 040 801 6188, jukka.kaukola@tampere.fiEsteettömyysohjelma: www.tampere.fi/hallintojatalous/ohjelmat.html

rätuolin käyttäjiä vastaan, sanoo Marju Väisänen.

– Bussissa on nyt hyvin tilaa ja ramppi on tukeva ja riittävän loiva. On mukavaa, että voimme taas mat-kustaa bussilla, jatkavat Sirpa Virtanen ja Toivo Enqvist.

Sähköpyörätuolien kuljettami-nen Tampereen kaupungin tilaamassa joukkoliikenteessä kiellettiin kevääl-lä 2008, kun havaittiin, että vanhoissa busseissa oleva laskusilta ei välttämät-tä kestä sähköpyörätuolin painoa.

– Vanhojen bussien rekisteröin-tisäännöt ovat 1990-luvulta. Sähkö-pyörätuolien tekniikka on kehittynyt ja niiden käyttö on lisääntynyt vuo-sien kuluessa. Tulevaisuudessa myös EU:n lainsäädäntö velvoittaa, että uusi-en linja-autojen on oltava sopivia säh-köpyörätuolia käyttävien asiakkaiden kuljettamiseen. Tampereen kaupunki ennakoi tilannetta jo nyt, kertoo Tam-pereen kaupungin joukkoliikennein-sinööri Juha-Pekka Häyrynen.

Uusien bussien sijoittuminen kau-pungin bussireiteille on suunniteltu yhteistyössä vammaisneuvoston kans-sa. Tavoitteena on ollut se, että bussit palvelisivat mahdollisimman hyvin sähköpyörätuolia käyttäviä.

Tampereen kaupungin joukko-liikenneinsinööri Juha-Pekka Häyrynen kuunteli käyttäjien mielipiteitä uusista busseista. Pirjo Ahlgrén oli tyytyväinen siitä, että sähköpyörätuolin käyttäjät voivat taas matkustaa bussilla.

Tampereen Kaupunkiliikenteen kalustopäällikkö Kalle Keinonen esitteli Sirpa Virtaselle (vas.), Katariina Hännikäiselle ja Toivo Enqvistille uusia esteettömiä busseja.

TAMPERE 9

Masennuksesta kärsivä voi valittaa lääkärille selkäkipua tai vatsavaivoja, mutta ei ahdistustaan. Moni ei tunnis-ta omaa sairauttaan tai ei halua puhua siitä. Perusterveydenhuollon lääkärit ovatkin avainasemassa masennuksen löytämisessä. Tampereen terveysase-milla on saatu hyviä tuloksia omalää-kärin, depressiohoitajan ja psykologin yhteistyöstä.

Kaupungin vastaanotoilla työsken-telee kuusi depressiohoitaja–psykologi - työparia, jotka käyvät läpi lääkärien te-kemät masennusdiagnoosi lähetteet. Hoitaja ja psykologi voivat neuvotella tilanteesta yhdessä, ja potilas saa ajan jommallekummalle. Terveys asemilla autetaan lievästi ja keskivaikeasti ma-sentuneita potilaita. Vaikeaa depressio-ta sairastavat ohjataan psykiat rian po-liklinikalle.

Tammelakeskuksen terveysaseman lääkäri Kaija Lietzen on käytäntöön tyy-tyväinen. Sairastunut pääsee hoitoon aikaisemmin, ja edestakaiset lähetteet lääkäriltä toiselle ovat vähentyneet.

Lietzenin mukaan ongelmien huo maa-minen kuuluu omaan ammattitaitoon.

– Harvoin vastaanotolle tulee po-tilas, joka sanoo olevansa masentunut. Todellinen vaiva voi löytyä päänsäryn, univaikeuksien, kivun ja epämääräisten oireiden takaa. Lääkärin pitää osata tun-nistaa masennus ja ottaa se puheeksi.

Tampereella juhlittiin marraskuus-sa Lapsen oikeuksia, kun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täytti 20 vuotta. Maanantaina 22.11. keskus-tassa saattoi seurata muun muassa Lapsen oikeuksien marssia, johon oli ilmoittautunut lähes tuhat tampere-laista lasta ja nuorta.

Pään avauksia lapsen oikeuksiin –kansalaistapahtumaviikko nosti esiin monia ajankohtaisia teemoja koulu-terveydenhuollosta, arjen turvallisuu-desta, mediasta ja kulttuurista. Ohjel-ma koostui keskustelutilaisuuksista, yleisötapahtumista sekä lapsille, lap-siperheille ja nuorille suunnatuista

toiminnallisista tempauksista. Tee-maviikko herätti aikuiset pohtimaan, onko lapsen ja nuoren mielipiteillä vaikutusta ja huomataanko heidät ar-jen pienissä ja suurissa asioissa.

Tamperelaiset lapset ja nuoret osallistuivat eri tavoin 16.–22.11. vietetyn viikon tilaisuuksiin. Lapsen oikeuksien marssin jälkeen Tampe-reen Lasten Parlamentin ja Tampe-reen Nuorisofoorumin hallitusten puheenjohtajat luovuttivat alueen kansanedustajille vetoomuksen siitä, että lapsinäkökulma huomioitaisiin valtakunnantason valmistelussa ja päätöksenteossa.

Tampereen Lasten Parlamentti ja Tampereen Nuorisofoorumi pitivät kumpikin suurkokouksensa juhlavii-kolla.

Pirkanmaan Taikalamppu-lasten-kulttuuriverkosto ja Taidekaari-kult-tuurikasvatusohjelma esittäytyivät Keskustorin tapahtumassa perjantai-na 20.11. Pirkanmaan Taikalamppu keräsi torilla ja työpajoissaan lasten ja nuorten viestejä ja toimitti ne Tam-pereen kaupungin päättäjille.

Hammashoitoon uusia sähköisiä palveluja

Sähköiset palvelut laajenevat Tampereen kaupungin suun terve-ydenhuollossa. Tamperelainen asia-kas voi nyt varata internetin kautta kiireellisiä aikoja hammaslääkärille kahdelle seuraavalle arkipäivälle.

Palvelulla voi lisäksi tarkistaa, perua tai siirtää omia ajanvarauk-siaan sekä varata ajan suuhygie-nistille hoidon tarpeen arvioin-tiin. Ajan peruminen on tehtävä viimeistään vuorokautta ennen vastaanottoaikaa. Käyttämättä jäte-tystä vastaanottoajasta peritään yli 15-vuotiailta 31,50 euron maksu. Myös huoltaja voi hoitaa alle 12-vuotiaan lapsen hammashoitoasi-oita netin kautta, jos hän tekee asi-ointisopimuksen Tampereen kau-pungin terveyspalvelujen kanssa.

Sähköiseen palveluun tunnis-tau dutaan verkkopankkitunnuk-sel la. Palvelun lisätiedot ja si sään -kirjau tu mislinkki löytyvät osoit-teessa www.tampere.fi/hammas

Depression piiloon jääminen ei välttämättä johdu lääkärin ammattitai-don puutteesta vaan työtahdista, joka on varsin kiireinen. Myös depressiotyö-parien ajat ovat kysyttyjä.

– Masennus on hyvin yleistä. Viisi prosenttia suomalaisista sairastaa sitä. Määrä ei ole lisääntynyt, mutta asiasta puhutaan nykyään avoimesti. Masennus on vaiva vaivojen joukossa, mutta se on otettava vakavasti. Se ei ole leikin asia, Lietzen sanoo.

Hoitoon ajoissaTammelakeskuksen depressiohoitaja, psykiatrian erikoissairaanhoitaja Niina Myllymäki muistuttaa, että masennus oi-reilee ihmisillä eri tavoin. Se voi lisätä tai vähentää ruokahalua. Joku tulee apaat-tiseksi, toinen levottomaksi. Sairaudeksi kehittynyt masennus on kuitenkin jo-takin aivan muuta kuin harmaan syys-päivän alakuloinen mieli. Se vaikuttaa ihmisen arjessa kaikkeen. Mieleen saat-taa hiipiä itsetuhoisia ajatuksia.

– Aamuisin ei pääse sängystä ylös, ei jaksa keittää kahvia. Mistään ei saa mie-lihyvää. Tulevaisuudessa ei näy mitään valoa, ja kaikki vaatii suurta ponniste-lua, Myllymäki luonnehtii.

Masennuksen syistä ei olla täysin yk-simielisiä. Sen laukaisee usein kriisi ku-ten sairastaminen, avioero, työttömäk si jääminen tai läheisen menettäminen.

Lietzen, Myllymäki ja psykologi Jari Jakola korostavat varhaisen hoidon mer-kitystä. Jos apua ei saa ajoissa, vaarana on taudin muuttuminen krooniseksi. Tammelakeskuksessa hyviä tuloksia on saatu erityisesti nuorten ja ensi ker-taa sairastuneiden hoidossa, kun se on päästy aloittamaan ajoissa.

Terapia, tuki ja lääkkeetTampereen perusterveydenhuollon depressiohoitomalli on jatkoa kaksi vuotta sitten päättyneelle uusia tuulia masennuksen hoitoon -projektille, jo-ka toimi mielenterveyskeskuksen alai-suudessa.

– Hoidossa käytetään lääkitystä ja terapiaa. Meillä painottuu yksilöterapia, mutta ryhmäterapiaa käytetään myös. Läheisten tuki on hyvin tärkeää, Jakola tähdentää.

Lääkitystä ei aina tarvita, mutta var-sinkin keskivaikean ja vaikean masen-nuksen parantamisessa se tukee muuta hoitoa.

– Lääkkeen vaikuttavuutta seurataan aina. Nykyään on hyviä lääkkeitä, joilla on vain vähän sivuvaikutuksia, Mylly-mäki ja Lietzen kertovat.

Sairastunutta myös autetaan tunnis-tamaan oireitaan ja ymmärtämään, mis-tä taudissa on kysymys.

– Potilaan toiveikkuus lisääntyy, kun hän huomaa, että ongelmalle voi tehdä

jotakin.Depressiohoitaja–psykologi-työpa-

rien vastaanotot vaihtelevat alueittain. Her vannan, Linnainmaan ja Tammela-keskuksen terveysasemilla on omat työtilat. Sote-talolla on kolme työparia.

Masennus talttuu tuella ja terapialla

Tammelakeskuksen terveysasemalla omalääkäri Kaija Lietzen (vas.) tekee masennuspotilaasta lähetteen depressiohoitaja Niina Myllymäelle ja psyko-logi Jari Jakolalle. Nämä arvioivat tilanteen, ja potilas saa ajan jommankum-man vastaanotolle tai tarvittaessa lähetteen psykiatrian poliklinikalle.

Omalääkäri tekee lähetteen alueen-sa dep ressiohoitajalle ja psykologille, ja nämä kutsuvat oikeaan paikkaan käynnille.

Teksti: Jaana Kalliomäki

SUSA

NN

A L

YLY

Vapriikki järjestää tämän loppuvuo-den aikana koulutuksen maahanmuut-tajille, jotka pääsevät koulutuksessa sukeltamaan suomalaiseen kulttuuri-perintöön. Koulutukseen osallistuvat suorittavat kulttuuriperinnön ajokortin, todistuksen, jota voivat käyttää kotou-tusohjelmassa ja työtä tai koulutusta hakiessaan.

Koulutus jakaantuu neljään koko-naisuuteen: kaupunki tutuksi, viidakko-seikkailu − mennään maalle, onko mu-seossa muumioita ja suomalaisten tär-keimpiä tavaroita ja traditioita.

Koulutuksessa perehdytään suo-malaiseen kulttuuriin ja perinteeseen monipuolisesti. Tampere, uusi kotikau-punki, tulee tutuksi opastetuilla käve-lykierroksilla, joissa tarkastellaan raken-nuksia ja paikkoja erityisesti historian ja kulttuurin näkökulmasta. Opiskelijoi-den tehtäväksi tulee etsiä omat mieli-paikkansa.

Suomalaisessa kansallismaisemas-sa liikutaan mm. Rapolan linnavuorel-la, jossa on muinaisjäännöksiä ja Sääks-mäellä, jossa on perinteisiä maalaisky-liä. Retki Sastamalaan ja Tyrvään Pyhän

Olavin kirkkoon johdattaa kristin uskon varhaisvaiheisiin Suomessa sekä van-haan ja uuteen suomalaiseen kirkkotai-teeseen. Se, miten maatalous sujuu EU-ajan Suomessa, selviää Osaran maatalo-usoppilaitoksessa Hämeenkyrössä.

Kulttuuriperinnön tallennukseen pureudutaan aidossa museoympäristös-sä. Opiskelijat pääsevät myös itse ko-keilemaan perinteen tallennusta kuvai-lemalla oman tärkeän esineensä. Mu-seonäyttelyihin tutustutaan opaste tuilla kierroksilla Vapriikissa sekä omatoimi-sesti vapaasti valituissa museoissa.

Oma teemaviikko nosti lapset ja nuoret eturintamaan ja muistutti, että heidän tarpeensa ovat tärkeitä tänään-kin. Nuorisofoorumin hallituk sen pu-heenjohtaja Tiina Koljonen ja Lasten Parlamentin hallituksen puheen johtaja Risto Kataja avasivat juhlaviikon luke-malla tamperelaisille tiivistelmän YK:n lapsen oikeuksien julistuksesta Raa-tihuoneen parvekkeelta.

Maahanmuuttajat tutustuvatsuomalaiseen kulttuuriperintöön

Marraskuu nosti lapset ja nuoret esiin

SUSA

NN

A L

YLY

TAMPERE10

SUSA

NN

A L

YLY

Energiansäästölampun hankinnassa ratkaisee tila ja tarvittava valomäärä

Viimeistään nyt on kodeissa ja työpai-koilla alettava tutustua energiansäästö-lamppuihin, kun EU:n lamppuasetus poistaa viimeisetkin hehkulamput markkinoilta 2013 mennessä. Toisaalta energiansäästölamppuja on ollut jo pit-kään saatavissa, ja ainakin loisteputkiva-laisimet ovat tuttuja kaikille.

Hehkulamput poistuvat markki-noilta, koska ne eivät täytä EU-direktii-vin edellyttämiä energiatehokkuusvaati-muksia. Tavoitteena on säästää energiaa ja hillitä kasvihuonekaasupäästöjä, sillä valaistus on kotitalouksien suurin säh-kösyöppö.

– Säästölamppu on kalliimpi kuin hehkulamppu, mutta rahan säästö nä-kyy sähkölaskussa. Energiansäästölamp-pu tuottaa saman valomäärän 75–80 prosenttia vähemmällä energiamääräl-lä. Merkistä riippuen säästölamppu kes-tää jopa 6 000 –15 000 tuntia, kun taas hehkulamppu kestää korkeintaan 1 000 tuntia. Laadukkaimpia ovat yleensä hin-tavimmat lamput. Ostajan kannattaa säilyttää kuitti. Jos lamppu kestää vain muutamia kuukausia, saa kaupasta uu-den tilalle viallisen tuotteen vaihto-oike-uden mukaisesti. Ja valot on muistettava sammuttaa, kun niitä ei tarvita, vaikka käyttäisi säästölamppuja, ympäristöneu-voja Terttu Viteli huomauttaa.

Ympäristötietokeskus Moreenian ympäristöneuvojat Terttu Viteli ja Tiina Hakala opastavat mielellään Moreenias-sa oikean lampun valintaan. Olennaista valinnassa on tila tai paikka, jossa lamp-pua poltetaan.

–Vessassa ja vaatehuoneessa tarvi-taan lamppu, joka syttyy heti ja tällöin sopivin on kierrekantainen säästöhalo-geenilamppu. Yleisvalaistukseen sovel-tuvat parhaiten energiansäästölamput,

joita on eri muotoisia ja kantaisia. Kaup-paan kannattaakin ottaa mukaan mallik-si vanha hehkulamppu. Koriste- ja koh-devalaistukseen parhaimpia ovat sääs-töhalogeeni- ja led-lamput. Saunaan on paras ratkaisu säästöhalogeenilamppu, koska energiansäästölamppua ei voi lait-taa kuumaan tilaan. Ulkokäyttöön tar-vitaan pakkasen kestävä energiansääs-tölamppu, joka tulee sijoittaa umpinai-seen valaisimeen.

Energiansäästölamppujen watit ker-tovat lampun sähkönkulutuksesta, eivät valon määrästä. Lumen arvo on tärkeä lampun valinnassa, sillä se ilmaisee, kuinka paljon valoa lamppu antaa. Esi-merkiksi 60 watin hehkulampussa on noin 700 lumenia. 11 watin energiasääs-tölampuissa valon määrä vaihtelee 530–700 lumenin välillä lamppumerkistä riippuen. Ympäristöneuvojien mukaan 60 wattisen hehkulampun tilalle kannat-taa hankkia 15 wattinen säästölamppu,

Ilmastonmuutoksen hillintää ja yhteisöllisyyttä

Pirkanmaan maakuntahallitus on myöntänyt rahoituksen Tampereen seudun Ilmankos-projektille. Projektia toteuttaa Ekokumppanit Oy. Mu-kana ovat Tampereen kaupungin lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi sekä Tampereen Vesi, Tampereen joukkoliikenne, Tampereen Sähkölaitos Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy.

Ilmankos-kampanjassa keskitytään toimintaan seitsemällä seudun kohdealueella, jotka valitaan vielä loppuvuoden aikana. Toden teolla työhön päästään alkuvuodesta. Projekti jatkuu vuoteen 2012. Projektin toiminnan tavoitteena on tarjota tietoa ja helpottaa asennemuutoksia sekä tukea näiden muuttumista konkreettiseksi ilmastonmuutosta hil-litseväksi toiminnaksi. Lisätietoja: Sanna Ovaska, sanna.ovaska@tampere.fi, puh. 040 8012713, www.ilmankos.fi

Tampereen kaupunki huolehtii tästä talvesta lähtien parin kymmenen pien-talovaltaisen alueen jalkakäytävien talvi-kunnossapidosta eri puolilla kaupunkia. Näille alueille on lisätty pysäköintikiel-toja, jotta jalkakäytävät voidaan aurata ja hiekoittaa. Tontin omistaja huolehtii edelleen tonttiliittymänsä talvikunnos-sapidosta.

Uudet pysäköintikieltomerkit kiel-tävät pysäköinnin kello 9-15 talvihoi-tokauden ajan 15.10.- 30.4. Kaupunki huolehtii jalkakäytävien talvihoidos-ta katujen muun talvihoidon ohella seuraavilla pientalovaltaisilla alueilla: Aakkula, Etelä-Hervanta, Haukiluoma,

Härmälä, Järvensivu, Kalkku, Kissan-maa, Koivistonkylä, Kässälä, Lammin-pää, Leinola, Linnainmaa, Nekala, Pet-samo, Pohtola, Rahola, Rautaharkko, Reuharinniemi, Ruokomäki, Takahuhti, Tasanne, Veisu-Korkinmäki, ja Viinik-ka. Lukonmäen alueen jalkakäytävien talvihoitosuunnitelma on valmisteilla. Käytännössä talvihoidosta huolehti-vat kaupungin tilaamat tuottajat kuten kaupungin oma infratuotanto tai paril-la alueella yksityiset urakoitsijat. Kartat alueista ja hoidettavista jalkakäytävistä löytyvät internetistä sivulta: www.tam-pere.fi/liikennejakadut/katujenkunnos-sapito/tontinomistaja.

Väylien kunnossapitovastuut tu-levat kunnossa- ja puhtaanapitolaista. Pääperiaate on, että kiinteistönhaltijat huolehtivat tonttiensa viereisten jalka-käytävien sekä tonttiliittymänsä talvi-kunnossapidosta ja kaupunki huoleh-tii katujen ajoratojen sekä kevyen lii-kenteen väylien talvikunnossapidosta. Kunnossapitolain muutos mahdollisti, että kaupunki voi ottaa tehtäväksi myös kiinteistönhaltijalle kuuluvan jalkakäy-tävien talvihoidon pientaloalueilla, jos työ voidaan tehdä koneellisesti ja sopi-vina alueellisina kokonaisuuksina.

Tampere etsii paikkoja täydennys-rakentamiselle

Tampereen kantakaupungin alueella etsitään paikkoja sellaiselle asuinraken-tamiselle, joka eheyttäisi kaupungin rakennetta kestävän kehityksen peri-aatteiden mukaisesti. Kaupunkiseudul-le ennustetun väkiluvun kasvun takia Tampereellakin on löydettävä uusia asuinrakentamisen paikkoja. Toisaal-ta ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää, että nyt tehtävät maankäyt-töratkaisut ovat ympäristön kannalta kestäviä tulevaisuudessakin.

Koko maata koskevissa alueiden käytön tavoitteissa korostetaan, että yleiskaavoituksessa tulee pyrkiä yhdys-kuntarakenteen eheyttämiseen. Ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseksi liiken-nemäärien rajoittaminen on keskeistä. Tiiviimmässä kaupunkirakenteessa on helpompi järjestää joukkoliikennepal-veluja ja vähentää liikkumisen tarvetta kuin hajanaisilla asuinalueilla.

Tilaa haetaan paitsi uudelle myös uudentyyppiselle ja monipuoliselle asuinrakentamiselle, jotta esimerkik-si elämäntilanteen muutos ei edellyt-täisi asuinalueen vaihtoa. Työssä pai-notetaan voimakkaasti arjen asuin- ja elinympäristön parantamista. Erityisen huomion kohteena ovat lähipalvelut, joukkoliikenne, kevyen liikenteen väy-lät sekä virkistysalueet ja yhteydet niil-le. Asukasmäärän lisäämisellä voidaan osaltaan tukea palvelujen säilymistä ja

mahdollisesti kehittää niitä.Yhdyskuntarakenteen eheyttä-

miseen liittyen kaupunki selvittää keskustan ulkopuolelle sijoittuvien 1960- ja 1970-lukujen asuinalueiden kulttuurihistoriallisia ja kaupunkiku-vallisia arvoja. Työ koskee Multisillan, Peltolammin, Kaukajärven ja Annalan, Tesoman, Lentävänniemen sekä Ruo-tulan alueita. Selvitysalueilla liikkuu syksyn aikana alueita inventoivia hen-kilöitä. 1960- ja 1970-lukujen asuinalu-eet ovat nousemassa vaalittavan raken-nusperinnön piiriin. Samanaikaisesti alueilla pohditaan peruskorjaamisen tarpeita. Keskustelussa on mukana myös maankäytön tiivistäminen.

Lisätietoja: www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yhdyskuntarakenteen-eheyttaminen

Kotien sähkö muuttuu vihreäksi Tampereen Sähkölaitoksen kotitalous- ja pienasiakkaiden sähkö on

vuoden 2010 alusta lähtien vihreää. Tampereen Sähkönmyynti Oy:n päätös tarkoittaa sitä, että asiakkaiden hiilijalanjälki pienenee sähkön osalta nollaan, kun sähkö on vesivoimalla tuotettua.

– Päästöttömään sähköön siirtyminen on merkittävä askel ilmas-tonmuutoksen hillitsemisessä. Hiilidioksidipäästöt ovat suurin piir-tein samat keskivertoperheautolla, jolla ajetaan 20 000 kilometriä vuodessa kuin 20 000 kWh vuodessa sähköä kuluttavassa omakoti-talossa. Vihreään sähköön siirtyminen on sellaiselle perheelle yhtä merkittävä päätös kuin kokonaan autoilusta luopuminen, sanoo toi-mitusjohtaja Pertti Suuripää.

Vihreään sähköön siirtyminen on asiakkaille vaivatonta, se ei edel-lytä toimenpiteitä eikä nosta sähkön hintaa. Energiayhtiöt ostavat sähkön pohjoismaisilta markkinoilta, jonne toisaalta energiantuot-tajat sähkön myyvät. Näin ollen Tampereen Energiantuotanto Oy:n voimalaitokset Naistenlahdessa ja Lielahdessa jatkavat toimintaansa normaalisti.

EU:n päästökauppa ja yleinen mielipide ohjaavat myös voimalai-tosten päätöksiä yhä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Tänä vuonna Naistenlahdessa on otettu käyttöön uusi biopoltto-aineen vastaanottoasema, seulomo, varastosiilo sekä kuljettimia, joi-den ansiosta puupolttoaineen osuutta pystytään kasvattamaan. Myös tulevaisuuden voimalaitosinvestoinnit tulevat olemaan aiempaa ym-päristöystävällisempiä.

Tammerkosken yläjuoksulle raken-nettava Palatsinraitin silta- ja patohan-ke on edennyt louhintavaiheeseen. Joulukuun alkupuolella aletaan kos-kenniskalla olevaa tulvauoman kallio-ta louhia suuremman vedenjuoksutus-tilavuuden aikaansaamiseksi.

– Räjäytystöissä käytetään hyvin pieniä panoksia, jotta ei aiheuteta vahinkoa padolle tai patomuureille, kertoo projektipäällikkö Seppo Tattari Tampereen Energiantuotanto Oy:stä.

Räjäytyksiä tulee olemaan enin-tään neljänä päivänä viikossa ja enin-tään kolmen tunnin kuluessa päivässä.Hankkeessa mitataan jatkuvasti lou-hinnasta aiheutuvaa tärinää ja melua.

Kun patomuurit on uusittu ja uusi pato rakennettu, padon päälle raken-ne taan kevyen liikenteen silta, joka yhdistää Tampellan ja Finlaysonin alueet. Uusi silta on käytössä vuonna 2012.

Tammerkosken itärannalla asuvat ja työskentelevät tuntevat tänä talve-

na kahdenlaisia tärinöitä, sillä yhtä-aikaa louhitaan sekä Tammerkosken yläjuoksua että keskustaan rakennet-tavaa maanalaista pysäköintihallia P-Hämppiä. Vesi ja kallio välittävät täri-nää niin, että asukkaiden voi olla vai-kea arvioida missä kulloinkin räjäy-tystöitä tehdään.

P-Hämpin louhintatyöt alkoivat marraskuussa ja jatkuvat vuoden 2010 helmikuuhun. Tunnelin louhin-ta alkaa ensin Pakkahuoneen aukiolla ja ensi vuoden puolella myös Pellava-tehtaankadulla.

Kalliorakennusurakan louhinta- ja lujitustyöt loppuvat 31.5.2011, jonka jälkeen alkavat parkkihallin sisustus-, tekniikka- ja viimeistelytyöt. P-Hämp-pi on valmis vuoden 2012 kesäkuus-sa. P-Hämppiin tulee pysäköintitilaa 900 autolle.

Lisätietoja: www.palatsinraitinsilta.fiwww.finnpark.fi

Kaupunki huolehtii 23 pientaloalueen jalkakäytävien talvihoidosta

jossa lumeneita on 750–950. Näin saa varmasti riittävän valomäärän. Lampun pakkauksesta löytyy mm. lumen-luku ja muutakin hyödyllistä tietoa.

Energiansäästölampuissa on pieni määrä, 1–5 mg elohopeaa, ja siksi pala-neet lamput on vietävä ehjinä ongelma-jätteiden keräyspisteeseen. Tampereel-la palaneet säästölamput viedään Neka-lan jäteasemalle tai kiertävän Repe- ja Romuauton kyytiin. Halogeenilamput ja hehkulamput saa laittaa kuivajätteisiin.

Energiansäästölampuista saa lisä-tietoa www.lampputieto.fi. Myös ympäristötietokeskus Moreeniassa on näyttelyosio aiheesta, esillä tietoa sekä erilaisia energiansääs-tölamppuja. Moreenia on avoinna tiistaisin kello 10–15 sekä keski-viikkoisin ja torstaisin kello 10–18. Käyntiosoite on Patosilta.

Koskea ja P-Hämppiä louhitaan

Tulvauomasta louhitaan kuvan keskellä olevat kalliot tämän talven aikana.

RIIT

TA S

AV

OLA

TAMPERE 11

Moni työtön työnhakija ei ole välttä-mättä tullut edes ajatelleeksi, että Työ- ja elinkeinotoimiston lisäksi on olemas-sa muitakin työllistymisessä auttavia ja neuvovia tahoja. Nyt näitä virheellisiä käsityksiä pyritään korjaamaan. Tam-pereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksiköllä, Tampereen kaupunki-seudun työvoiman palvelukeskuksella sekä Tampereen TE-toimistolla on par-haillaan käynnissä yhteinen Matkalla työhön? -kampanja. Tavoitteena on helpottaa asiakkaita löytämään sopivat palvelut.

Markkinointikampanja tekee tutuk-si Työllisyysportti-portaalia internetis-sä. Taantuman aika teki palvelujen esit-telystä erityisen ajankohtaisen. Masen-tavan työllisyystilanteen vastapainoksi kampanjassa on korostettu työllistynei-den onnistumistarinoita.

– Työllisyysportista löytyvät onnis -tumistarinat havainnollistavat erilaisia väyliä työelämään pääsyyn. Mainon nan ja verkkoviestinnän lisäksi kampan jaan on kuulunut myös työllisyyspalveluja esitteleviä tapahtumia, tiedottaja Olli Sairanen Työvoiman palvelukeskukses-ta kertoo.

Vuosittain työllisyydenhoidon pal-veluyksikössä asioi noin 1400 asia kasta, joiden työttömyys on pitkittynyt tai on vaarassa venyä pitkäksi. Heille tarjotaan ohjausta, tilanne arvioidaan henkilö-kohtaisesti ja suunnitellaan jatkotavoit-

teet työkyvyn ylläpitämiseksi. – Usein työllistymisen esteinä ovat

päihteidenkäyttö, mielenterveysongel-mat tai velat. Päihde- ja mielenterveys-kuntoutuksen avulla pyritään nosta-maan ihmisiä takaisin jaloilleen. Myös velkaneuvonta ja velan takaisinmaksun järjestely on monille epäselvää, vaikka niiden avulla saataisiin ehkä talous rai-teilleen. Yleisen harhaluulon mukaan vouti vie velkaantuneen palkasta suu-rimman osan, joten töihin ei edes ha-luta, palveluyksikönpäällikkö Matti Luu-kinen toteaa.

Usein työllisyydenhoidon palve-luyksikkö avustaa työttömiä hakeutu-maan myös koulutukseen. Nuoria neu-votaan kouluttautumaan aloille, joissa on kysyntää uudelle työvoimalle. Joissa-kin tapauksissa työttömäksi joutuneen ammattiala on saattanut jopa kadota kokonaan ajan myötä, joten uuden am-matin saaminen on tärkeää.

– Emme ole haltiakeijuja, jotka voi-sivat saman tien osoittaa hakijalle työ-paikan. Yksilöllinen suunnitelma, aika ja tilanteeseen perehtyminen muun määrätietoisen prosessin ohella johtaa varmimmin tuloksiin.

Palveluihin ohjataan yleensä TE-toimistosta, sosiaalipalveluista tai pus-karadion kannustamana esimerkiksi maahanmuuttajapalveluista tai omatoi-misesti. Lisätietoja: www.tyollisyysportti.fi

Ikäihmiset ovat tämän syksyn aikana saaneet tutustua Sara Hildénin taidemu-seon Flash-näyttelyyn uudella tavalla kaikkia aisteja hyödyntäen. Aistit auki -toiminnallisia museokierroksia järjeste-tään museossa senioriryhmille tiistaisin ja keskiviikkoisin 17. tammikuuta 2010 asti. Kello 12.30 alkava kierros kestää noin tunnin.

Museokierroksia vetää kuvataiteilija ja taideohjaaja Minna Eloranta. Kierrok-sen aikana keskustellaan näyttelystä ja kohdataan teoksia eri aistein. Näkemi-sen, koskettamisen, tuoksujen, äänien ja liikkeen yhdistyminen taide-elämyk-sessä tarjoaa osallistujille uusia taide-kokemuksia.

Koukkuniemen vanhainkodin osas-

Gigerin hirviöt valtaavat museon

Tampereen taidemuseossa on yhtä aikaa 30.1.–4.4.2010 kolme näyttelyä. Tammikuun lopussa museossa avautuu yleisölle elokuvaretrospektiivi sveitsi-läisen H.R. Gigerin taiteesta ja eloku-vatuotannosta. Näyttelyssä esitellään vuonna 1940 syntyneen monitaitoi-sen taiteentekijän piirroksia, videoita, veistoksia ja kuvadokumentaatioita. Näyttelyssä on omistettu osa-alueita Alien, Alien 3, Poltergeist II ja Species -elokuville, joihin Giger on luonut oli-oitaan. Näyttely on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä H.R.Gigerin kanssa ja sen on tuottanut Deutsches Filmmuseum. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua tai-teilijan luonnoksiin ja suunnitelmiin, joiden pohjalta elokuvahistorian tun-netuimmat hirviöt toteutettiin.

Taidemuseon toinen ensi kevään näyttely on Be Your Enemy, jonka teok-set ovat omakuvia Suomesta ja Venä-jältä. Lisäksi esillä on suomalaista nyky-videotaidetta.

Vielä ehtii tutustua pirkanmaalaiseen nykytaiteeseen

Pirkanmaan 4. Triennaalin näyttely-paikoista on avoinna vielä Tampereen taidemuseo 3.1.2010 ja Hiekan taide-museo 20.12.2009 asti. Taidemuseossa voi tutustua vaikkapa Antti Pussisen ja Martta-Kaisa Virran kantaaottavaan installaatioon Lääkekaupunki/Medici-ne City, joka on rakennettu sadoista eri-laisista tyhjistä pillerilevyistä ja valaistu tai vain istuskella mukavasti sohvalla lukemassa sarjakuvia. Hiekan taidemu-seossa on esillä Henrietta Lehtosen te-os Kerrokset, jossa on videotekniikan keinoin toteutettu virtuaaliset aukot välipohjien läpi.

Tampereen taidemuseoPuutarhakatu 34puh. (03) 5656 6577Avoinna ti–su 10–18www.tampere.fi/taidemuseo

Sanni Seppä: Tarina kenkäni takaa, 2007. Pirkanmaan 4. Triennaali.

Taidetta jakokaapeissa Tampereen nykytaiteen museo ja Tampereen Sähköverkko Oy ovat yh-

teistyössä toteuttaneet sähkönjakokaappeihin Taidetta jakokaapeissa I -projektin. Esikuvana on Helsingissä jo usean vuoden ajan toteutettu Mag-dalena Åbergin ideoima Katugalleria-projekti, jossa jakokaappeihin on kiinnitetty digitaalisessa muodossa olevia pleksille tulostettuja taideteok-sia. Tampereella on nyt toteutettu samanlainen hanke 15 jakokaapissa kau-pungin ydinkeskustassa rautatieaseman ja Hämeenpuiston välisellä alueella.

Tampereen nykytaiteen museo on valinnut teokset Tampereen taiteilijaseuran jäsenten lähettämistä ehdotuksista. Tampereen Säh-köverkko Oy vastaa pleksien painatus- ja kiinnityskustannuksista ja Tampereen Vera Oy on suorittanut asennustyön. Teokset ovat esillä vuoden verran. Kartta jakokaap-pien sijainnista löytyy internetistä www.tampere.fi/taidemuseo/nayttelyt.

Matkalla työhön? Töitä etsivä Jari Talonpoika miettii, löytyisikö työllisyy-denhoidon palveluyksiköstä neuvoja työpaikan etsintään.

Museokierroksia senioreille

Taiteesta voi nauttia kaikin aistein

Aistit auki -kierrokset 17.1.2010 asti tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 12.30 alkaen, kesto n. tunnin. Lip-pu 2 euroa/hlö, maksuton opastus. Kierros on suunnattu ainoastaan ryhmille ja ennakkoilmoittautumi-nen on välttämätön, tiedustelut ja varaukset puh. (03) 5654 3500.

Tänä vuonna 30 vuotta täyttäneen Sata Hildénin taidemuseon juhlavuosi huipentuu FLASH! -näyttelyyn, joka kirjaimellisesti valaisee koko syksyn. Museo täyttyy värisevistä, heijastavista, liikkuvista ja tilaa valaisevista taidete-oksista. Museon avajaisnäyttelyn suuri suosikki kolmenkymmenen vuoden takaa, Nicolas Schöfferin Suuri Prisma, on koottu yleisön toivomuksesta uudis-tettuna. Petri Eskelisen Päivänsäde-teos valaisee salin oranssilla hehkullaan ja valotaiteen mestari Olafur Eliassonin iso tilateos kutsuu katsojan ihailemaan jatkuvasti muuttuvaa värien ja valokuvioiden maailmaa.

Flash! – Valoa ja liikettä 17.1.2010 asti Ti–su 11–18, 6/3 euroa Sara Hildénin taidemuseo, Laiturikatu 13, 33230 Tamperepuh. (03) 5654 3500, sara.hilden@tampere.fi

tojen 5 ja 6 asukkaita avustajineen vie-raili museossa marraskuisena iltapäivä-nä. Koko ryhmä oli alusta asti mukana uteliaana ja jakoi kokemuksia ja mielipi-teitä innokkaasti. Kierroksen päätteeksi osanottajat antoivat palautetta, että tai-teeseen näin tutustuminen oli mielen-kiintoinen ja uudenlainen kokemus.

Elämyksellisyys syntyy kierroksilla ennen kaikkea osallistumisen kautta. Aistit auki -kierros tehdään aina kun-kin ryhmän ehdoilla eli opastukseen osallistuvien kunto, kyvyt ja kiinnostuk-sen kohteet otetaan huomioon.

– Tavoitteena on, että asiakkaat ko-kevat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi ja saavat kohdata taideteoksia omista lähtökohdistaan. Tärkeintä on vuorovai-

kutus. Kierros on yhteinen löytöretki, jossa haetaan uusia ajatuksia ja koke-muksia taiteesta ja jaetaan niitä ryh-mässä rennosti juttelemalla. Kierroksen myötä heräävät kaikki aistit, luvassa on teosten katselun ja niistä keskustelun li-säksi nuuhkittavaa, kuunneltavaa ja tun-nusteltavaa, Minna Eloranta sanoo.

Kierroksen osallistujilta ei vaadita muuta kuin uteliaisuutta. Aikaisempaa taideharrastusta tai edes minkäänlais-ta henkilökohtaista kokemusta taitees-ta ei tarvitse olla. Liikunta- tai muut es-teet huomioidaan kierroksella tarpeen mukaan. Kierros voidaan soveltaa myös muistihäiriöisille tai kuntoutujille, esi-merkiksi aivohalvaus- ja afasiapotilail-le. Helpot aistiharjoitukset ja yhdessä keskusteleminen toimivat elämykselli-senä kuntoutuksena. Keskusteleva mu-seokierros aktivoi myös vuorovaikutus-taitoja.

Aistit auki -museo-kierroksilla Minna Eloranta keskus-telee ikäihmisten kanssa teoksista.

SUSA

NN

A L

YLY

Työllisyyspalvelut tutuiksiH.R. Giger, ALIEN (1978), Pilot im Cockpit

Tuomo Rosenlundin teos Otetaanpa rauhallisesti/Keep your hats on, 2008 löytyy Puutarhakadun puolivälistä.

SUSA

NN

A L

YLY

12 TAMPERE

Tampere komisario Koskisen silmin Tampereen kaupungin kulttuu-

ripalvelujen tuottamien raittiesit-teiden ja nettisivujen avulla voivat sekä tamperelaiset että turistit tu-tustua kaupunkiin omatoimisesti. Omia raittejaan ovat saaneet niin kirjailijat kuin kaupunginosatkin.

Marraskuun alussa avattu Ko-misario Koskisen Tampere on en-simmäinen kulttuuriraitti, jonka kohteet liittyvät fiktiiviseen hen-kilöhahmoon. Komisario Sakari Koskinen on kirjailija Seppo Joki-sen luoma henkilöhahmo. Koski-nen seikkailee jo neljässätoista ri-kosromaanissa.

Raittiesitteen on käsikirjoitta-nut koordinaattori Tuula Pessa. Kir-joista lainatut tekstikatkelmat ovat Seppo Jokisen käsialaa.

– Raitilla on rikospaikkoja se-kä Koskisen persoonallisuudes-ta ja työtavoista kertovia kohtei-ta. Rait tiin on rajattu Tampereen keskus ta -alueen paikat. Ajatukse-na on, että raitin voi kiertää kävel-len läpi. Lähtöpiste on luonnolli-sesti Sorin poliisiasema, Koskisen työpaikka, Pessa kertoo kohteiden valinnasta.

Jos tilaa olisi ollut enemmän, Pessa olisi ottanut mukaan myös Hervannan.

– Koskisen Hervanta -raitti olisi myös paikallaan, koska komisario Koskinenhan asuu Hervannassa, ja siellä tapahtuu myös rikoksia.

Pessan mukaan Komisario Koskinen -rikosromaanit kuvaavat hyvin Tamperetta ja kaupungin muuttumista.

– Osa kirjoissa kuvatuista pai-koista on muuttunut vuosien var-rella. Koskinen on perustampere-lainen, ja mukana on tamperelai-suuteen liittyviä ilmiöitä.

Mitä olisi joulu ilman joulukuus-ta? Joulukuusi on kulkenut pitkän matkan kuninkaan hoveista aatelis-linnoihin ja kartanoihin, ennen kuin siitä tuli suomalaisen joulun tärkein tunnusmerkki.

Joulun juhlapuu saapui Suomeen kahta kautta. Se purjehti Saksasta vanhoihin keskiaikaisiin kaupunkei-hin ja Pohjanmaan rannikoille, mutta levisi myös Pietarista käsin. Suomes-sa kuusen matkaa maan syrjäisem-piinkin kolkkiin siivitti ensin nouse-va lehdistö ja sitten kansakoulu.

Moni suomalainen näki elämän-sä ensimmäisen kuusen koulun jou-lujuhlissa ja monelle paikkakunnalle kuusi tuli juuri paikkakunnan ensim-mäisen opettajan matkassa. Joulujuh-la oli myös monen köyhän lapsen

vuoden ainoa juhla, johon usein joku paikkakunnan silmäätekevä, ”lapsia rakastavainen henkilö”, lahjoitti na-musia tai herkkuja koululaisille jaet-taviksi.

Tampereelta ensimmäiset mai-ninnat joulukuusesta löytyvät 1880-luvulta. Täälläkin kuusijuhla oli vuo-den merkkitapaus, tilaisuuden juh-lavuudesta kertoo jo sekin, että esi-merkiksi Messukylän uudet opetta-jat vannoivat virkavalansa 1890 koko juhlakansan edessä. Myös työväen-yhdistykset innostuivat kuusesta ja joulujuhlista 1890-luvulla, ja Tampe-reella nähtiin vuonna 1890 Tampe-reen työväenyhdistyksen juhlassa lahjanjakopuuhissa jo punalakkisia tonttujakin. Sen sijaan edellisenä vuonna oli yhdistyksen joulujuhlas-

sa sattunut surullinen tapaus, josta Aamulehti uutisoi:

”Opettajan poistuessa livahti yksi enkeli niin lähelle joulukuus-ta, että [siipien] vanu syttyi pala-maan. Hätäännyksissään hän ru-pesi juoksemaan ympäri, niin et-tä toisiinkin enkeleihin syttyi tuli. Palohaavoja saivat tyttöparat kä-sivarsiin ja kasvoihin, vaan hyvin lieviä ne sentään kuuluvat olevan. Henki ei ole mitenkään vaarassa.”

Tamperelaisten suuri ylpeyden aihe voisi olla Suomen vanhin ulko-kuusi, joka on seissyt Keskustorilla jo 125:tenä jouluna. Ensimmäisen ker-ran kuusi pystytettiin Keskustorille vuonna 1894. Alusta saakka kuusi oli koristettu sähkövaloin, mikä ai-kanaan oli ennenkuulumatonta. Aa-mulehti kirjoittaa Kauppatorin jou-lujuhlasta:

”Joulukuusen juurella Tam-pereen torilla jaettiin kaupungin

köyhille kertyneet joululahjat jou-luaattoiltana klo 3:n jälkeen. Ko-mean sähköllä walaistun kuusen tienoilla wirtaili koko iltapuhteen suunnaton ihmislauma, jossa oli sekä lahjoja odottaneita että niitä antaneita. Aidattua kujaa myöten kulkivat lapsukaiset ja vanhuk-set kuusen sivulle, jonka juurella heidän käteensä pantiin kääry tai kaksikin”.

Kuusi seisoo Keskustorilla valais-tuna edelleen joka joulu ja tuossa yli satavuotiaassa uutisessa on muutakin meille niin perin tuttua. Samanlaisista vähäosaisten joulujuhlista kuulemme joka vuosi edelleen.

Teksti: Marjo-Riitta Saloniemi

Joulupuu on rakennettu – suomalaisen joulukuusen tarina Vapriikissa 10.1. 2010 saakka.

Joulukuusen pitkä matka hoveista koteihin

JUH

O H

OLM

STÉN

-HEI

NIÖ

/ V

APR

IIKIN

KU

VA

-AR

KIS

TO

Hae joulun aito tunnelma Joulutorilta

Joulutori Tampereen Keskustorilla on perinteitä kunnioittava van-han ajan joulutori, jossa kauppiaat myyvät joulun herkkuja ja uniikkeja käsitöitä. Joulutori on täynnä lämpöä ja maagisen rauhaisaa joulun tun-nelmaa. Joulutori on avoinna 11.–23.12. kello 10–19. Jokaiselle päivälle on luvassa jouluista ohjelmaa ja iloista joulumieltä. Lisätiedot: www.tampereenjoulutori.fi

Ensimmäisen kerran joulu-kuusi pystytet-tiin Keskustorille vuonna 1894. Tämä kuva on vuodelta 1900.

Avaruusmaailmoita ja outoja olioita Lastenkulttuuri-keskus Rullassa

Lastenkulttuurikeskus Rullassa avautuu 8. joulukuuta avaruustee-mainen näyttely, johon kahdeksan taiteilijaa tai taiteilijaparia tuo oman näkemyksensä avaruudesta ja sen asukeista. Osaan teoksista voi kos-kea, ja yksi rakentuu Rullassa käyvi-en lasten avustuksella.

Taideteosten lisäksi esillä on oi-keita kuvia avaruudesta ja tähdis-tä, tähtikarttoja, planeettamalleja sekä oikeita avaruuskiviä. Rullassa voi myös osallistua suuren avaruus-aseman rakentamiseen. Mukana on taiteilijoita niin Tampereelta kuin muualtakin Suomesta.

Kansainvälisen tähtitieteen tee-mavuoden näyttely toteutetaan yh-teistyössä Tampereen Ursan kanssa. Tammikuussa vietetään avaruus-päivää, jolloin oikea avaruusasian-tuntija kertoo lapsille avaruudesta. Samalla pohditaan sitä, onko ava-ruudessa elämää. Päivän työpajassa jokainen voi tehdä oman avaruus-aluksensa.

Avaruus – ihmeellisiä maailmoja ja outoja olioita8.12.2009–24.1.2010Lastenkulttuurikeskus RullaFinlaysoninkuja 6www.tampere.fi/rullaAvoinna: ti–pe 9–14, la–su 11–16Vapaa pääsy

Seppo Jokinen taustallaan Vilpittömässä mielessä -romaanin tapahtumapaikkoja: Tammerkoski ja vasemmalla TR53.

SUSA

NN

A L

YLY

ESIT

TEEN

KA

NSI

KU

VA

: TE

EMU

KES

KIN

EN

Seppo Jokinen on itsekin Koskisen koukussa

Miten komisario Koskinen syntyi, kir-jailija Seppo Jokinen?

– Puolivahingossa. Ensimmäi-sessä julkaistussa romaanissani oli tarkoitus tarkastella lähiöelämää rikoksen uhrina tyttärensä menet-täneen isän kautta. Rikosta tutkiva poliisi oli aluksi sivuroolissa, mutta valtasi päähenkilön roolin vähitellen prosessin aikana. Poliisin työ tuli niin keskeiseksi, että minun piti tutustua siihen. Tuttu poliisi auttoi, ja kirjoitin

hahmosta mahdollisimman eri-näköisen miehen kuin tuttava-ni, jotta Koskista ei vahingossa-kaan sekoitettaisi häneen. Siten Koskisesta tuli liikaakin minun näköiseni, muttei kuitenkaan al-ter egoni. Koskinen oli työnimi, jonka tilalle oli tarkoitus keksiä myyvä nimi. Lopulta Koskinen kuitenkin jäi, koska kyseessä on tavallinen suomalainen mies. Miten löydät kaikki tapahtuma-paikat Tampereella? Kierteletkö etsimässä niitä vai tunnetko Tam-pereen niin hyvin, että paikat löy-tyvät omasta muistista?

– Olen asunut ikäni Tampe-reella. Paikat ovat tutut ja kir-joitan mielikuvan mukaan. Käyn tarkistamassa yksityiskohdat vasta puhtaaksikirjoitusvaiheessa. Kirjoissa otetaan rikosjuonen si-vussa kantaa myös johonkin yh-teiskunnalliseen asiaan. Lähestytkö romaania tarinan vai yhteiskunnal-lisen ongelman kautta?

– Tarinan kautta, en mieti ot-tavani kantaa johonkin. Dekkari

on väärä väline julistaa mitään, mut-ta on hyvä jos saa lukijassa herätettyä

ajatuksia. Poliisin työ liittyy jo sinänsä yhteiskunnallisiin ongelmiin. Pohdin sitä, mitkä tekijät saavat ihmiset niihin epätoivoisiin tekoihin, joista kirjoissa kerrotaan. En halua uskoa pahaan si-nänsä. Vaikuttaa siltä, että komisario Koskinen on alkanut elää omaa elämäänsä. Mitä ajattelet siitä?

– On hienoa, jos olen pystynyt te-kemään elävän hahmon. Yhä enem-män törmään siihen, että minua nypä-tään hihasta jossain ja kysytään: ”Mitä sille Koskiselle kuuluu?” Yhdistävänä tekijänä on siis se, että molemmat tun-nemme saman fiktiivisen henkilön. Toisaalta se on kiusallista, koska minä-kään en tiedä enempää kuin kirjan si-vuilla lukee. Nykyään puhutaan enem-män komisario Koskisesta kuin Seppo Jokisesta. Mielestäni on parempi, että kirjailija jää toissijaiseksi. Mitä mieltä olet uudesta Komisario Koski-sen Tampere -raitista?

– Se on kaksijakoinen asia. Todel-la hienoa että se on tehty, se on yksi sulka lisää kirjasarjalle. Toisaalta se on aika hassua, koska hahmot ovat fiktii-visiä olentoja ja tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen kaupunkiin, jonka ni-mi on Tampere. Toivottavasti ihmiset eivät koe raitin varrelle sijoittuvia mur-hapaikkoja liian todentuntuisiksi. Komisario Koskiselle on tehty oma näy-telmä ja avattu oma raitti. Mitä seuraa-vaksi?

– Tv-sarjaa on valmisteltu. Olen lu-kenut käsikirjoitettuja osia ja todennut ne hyväksi, mutta lopullista tuotanto-päätöstä ei ole tehty. Olen luottavai-sin mielin tuotannon aloittamisen suh-teen, koska olen nähnyt innostuksen Tohlopissa. Kirjojakin on vielä tulossa. Olen itse komisario Koskinen -koukus-sa pahemmin kuin moni muu. Mutta jos jonain päivänä rupean juttelemaan ääneen Koskisen kanssa, niin sitten on ehkä syytä lopettaa.

Teksti: Tuija Hirvinen

Raittiperhe kasvaa KoskisellaKoskisen raitin esitettä saa Kulttuuripalvelujen asiakaspalvelusta, Puutarhakatu 11, avoinna ma–pe klo 8.30–15.45, puh. (03) 5656 6137. Esite on jaossa myös mm. kirjastoissa.Lisätiedot: www.raitit.net/koskinen ja www.tampere.fi/kulttuuri Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, yhteistyökumppaneina Karisto Oy ja Tampereen Työväen Teatteri.Nettivideo Koskisen raitista julkaistaan loppuvuodesta.