1

JULKAISIJA LIONS CLUB MARTTILA 2012

OP-bonuksilla voi kuitata myös OPKK:n välitys-

palkkiota.

Kaikki palvelut saman katon alta!

OP-bonuksilla voi maksaa Pohjolan

vakuutuksia.

OP-bonus-asiakkaalle

kertyy bonuksia.

OP-bonusasiakas on sellainenOsuuspankin omistajajäsen, jonka

oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 ¤.

TEHTAANMYYMÄLÄ:  Raisio, Itäniityntie 2  •   puh. (02) 255 7449Avoinna: ma 10–18, ti–pe 10–17, la 10–14

MYYNTINÄYT TELY: Marttilan Pyörä- ja Koneliike,Marttila, Aurantie 21puh. 044 484 5742  •  Avoinna: ma–pe 9–17, la 9–14

. f i

Lämpöä läheltä!

Aada

Avaimet käteen asennettuna

Toimitamme kaikki takat täysin asennettuna takuulla. Hormit, 

palomuurit ym.Martinpäivät

4-13.11.

Kotiseudun Lähivakuutus/LähiTapiolaHärkätie 770 21490 MARTTILAPuhelin 02 484 380

K U I T U K O T I I N TV- ja viihdepalvelut Nettipelit ja -harrastukset Etätyö ja -opiskelu Seniori- ja turvapalvelut Ja paljon muuta!

- j a j o p a s l u o n n i s t u v a t

Paikallisena parempi

(02) 484 484 w w w.htp.f i

Mukana Martintalolla

10.11.

2

MARTINPÄIVÄTMARTTILASSA

Palauta kuponki Leijonien osastolle. Ja voita palkinto

Avustuskohde: ______________________________

________________________________________

________________________________________

Perustelut: _________________________________

________________________________________

________________________________________

Yhteystiedot avustuksen ideoijasta ja avustuskohteen

vastuuhenkilöistä ____________________________

________________________________________

________________________________________

________________________________________

MARTTILAN KUNTA

SuNNuNTAINA 4.11. kLo 14.00kansantanssiryhmä Veijarit ja Riijarit tans-sivat, laulavat, soittavat ja näyttelevät Aleksija hänen 7 veljeään. Esityspaikka on Nuorisoseurantalo ollilassa. Lippuja á 10 € saa kirjastosta ja Merja Tuomiselta. Lippuja myös ovelta. ”Makeasti oravainen… ja poika saunoo..”

MAANANTAINA 5.11.Tanssiva klovni esiintyy Suvirannan palvelu-keskuksen asukkaille

kESkIVIIkkoNA 7.11.kirjailija kirsti kuronen vierailee Marttilan koulussa

ToRSTAINA 8.11. kLo 19.00kirjallisuusilta kirjastossa

Illan vieraana marttilalaissyntyinen runoili-ja, suomentaja ja kirjailija kristiina Lähde.

Kristiina Lähteen ensimmäinen romaani Joku on nukkunut vuoteessani ilmestyi keväällä. Kirja on lainattavissa kirjastosta, myös aikaisemmin ilmestyneet runokirjat Neulametsä ja Bunsen-liekki ovat saatavilla kirjastossa.

PERjANTAINA 9.11. kLo 9.30Linnateatterin esitys Apua, merirosvoja Mar-tintalollaEsitys perustuu Mauri Kunnaksen samannimi-seen, valloittavaan lastenkirjaan.Ikäsuositus 3v. Vapaa pääsy.

LAuANTAINA 10.11. kLo 9.00 – 14.00Harrastemessut, tori ja kahvitarjoilu Martin-talolla

Messuilla yli 30 paikallista järjestöä ja toimijaa esittelee toimintojaan ja taitojaan. Messujen ohjelmassa mm.

- kunnanjohtaja Carita Maisilan ajankohtaiskatsaus

- uudet kunnanvaltuutetut esittäytyvät- juontajana Pirre alias Eija Vilpas

Tiistaina 13.11. Elokuvailta marttilalaisille Elokuva Niko2 – lentäjäveljekset klo 17.00 Martintalon salissa. Ilmaisnäytös, K 7/4.Elokuva Puhdistus klo 19.00 Martintalon sa-lissa. Ilmaisnäytös, K16/13.(Järj. vapaa-aikatoimi, kulttuuritoimi ja Kinotour)

TERVETuLoA

Vuosi on taas vierähtänyt ja käsissänne on Marttilalainenlehti joka on Marttilan lions klubin tärkein varainhankinta aktiviteetti. Ku-luneeseen vuoteen mahtuu paljon tapahtumia. On ollut luonnonmullistuksia, eurokriisi ja monissa eu-maissa valtiontaloudet nitisevät liitoksistaan. Mutta kuitenkin meidän suurin yhteinen huolemme on nuorison hyvinvointi ja tulevaisuus, jonka mekin otimme lehden teemaksi tänä vuonna. Lions-liiton toiminta-ajatuksessakin sanotaan”teemme yhdessä työ-tä paikallisella,kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi”

Tässä riittää haastetta Lc-Marttilan klubille, mutta kuten edellä sanottiin ”teemme yhdessä työtä” niin sana yhdessä tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, jotka ovat tekemisissä lasten ja nuorten kanssa eli nuorisotoimi, seurakunta, urheilu-seura 4H, MLL, partio, koulu,nuorisoseura.

Tervehdys Marttilalaiset!Näiden kaikkien tahojen pitäisi YHDESSÄ pystyä pitämään huoli siitä, ettei yksikään Marttilalainen nuori syrjäydy eikä jää yksin.

Lc-Marttila pyrkii olemaan tukemassa järjes-töjä jakamalla avustuksia ja tarvittaessa anta-malla talkootyö apua eri projekteihin. Kaikki keräämämme varat menevät Marttilalaisten hyväksi ja pääpaino on lapsissa ja nuorissa. Klubin omaan toimintaan keräämiämme va-roja ei käytetä vaan kulut maksamme omasta pussistamme.

Lc-Marttilan toiminta viimekaudella oli aktiivista, pidimme tanssit Ollilassa kävimme eduskuntavierailulla veli Lauri Heikkilän vie-raana, teimme talkoilla aitaa Salossa. Viime Martinpäivillä juoksimme rahaa kipupumppu-lahjoitukseen Härkätien terveyskeskukseen Lietoon ja klubina osallistuimme myös lions-lii-ton SM-kisoihin lentopallossa ja golfissa. Joten klubimme oli aktiivinen myös liikunnallisesti. Avustuksia jaoimme nuorisovaihtoon josta on-kin matkakertomus lehdessä, sekä stipendejä lukion ja peruskoulun marttilalaisille menesty-neille oppilaille. Niin ja tietysti pyöräilykypärät ekaluokkalaisille ja paljon muutakin, tässä vain osa aktiviteeteistämme.

KIITOS KAIKILLE ILMOITTAJILLEMME SILLÄ TE MAHDOLLISTATTE TOIMINTAMME!Hyvää Martinpäiväviikkoa kaikilleME PALVELEMME

TerveisinJuhani Mäkelä

presidentti 2012-2013LC-Marttila

PS. Jos Lc-toiminta kiinnostaa ota rohkeasti yhteyttä, pidetään leijonat liikkeessä nyt ja myös tulevaisuudessa, siihen tarvitsemme myös sinua!!!

Marttilan Leijonat haluavat olla mukana tukemassa ja tekemässä Marttilalaisten nuorten hyvinvointia, MUTTA MITEN?Kerro meille, missä kohteessa tarvittaisiin Lions Clubin rahallista tukea ja/tai talkootyötä.

TUO IDEASI MARTINPÄIVILLE MARTTILAN LIONS CLUBIN OSASTOLLE tai laita ideasi 9.11.2012 mennessä ja avustuskohteesi perus-teluineen Marttilan LC:n presidentin sähköpos-tiosoitteeseen juhani.makela@pjnurmi.fi

We serve –Mepalvelemme

3

Sukupolvien Marttila

Lähes puoli vuotta on kulunut Marttilassa harvinaisesta sukupol-venvaihdoksesta. 38 vuotta kuntaa johtanut Juhani Tynjälä siir-tyi ansaituille eläkepäi-ville ja minä sain astua suuriin saappaisiin.

Ensimmäiset kuukaudet Marttilassa ja marttila-laisten kanssa ovat olleet antoisia ja monipuolisia. Monet asiat ovat tulleet tutuiksi, vaikka edelleen joka päivä opin toki jota uuttakin.

Parasta ovat kuitenkin olleet ihmiset. Olen päässyt tutustumaan sydämellisiin, ajatteleviin, tunteellisiin ja rohkeisiin marttilalaisiin sekä sitoutuneisiin ja tun-nollisiin kunnan työnteki-jöihin.

On ollut liikuttavaa tuntea kuuluvansa tähän yhteisöön, perheeseen, tuntea olevansa tervetullut ja saada Teiltä niin lämmin vastaanotto tässä uudessa tehtävässä. Kiitos siitä!

TyöntouhuaPuolen vuoden aikana

on ehtinyt myös kunnan kannalta tapahtua paljon. Kesällä viimeisteltiin Mart-tilantien kevyenliikenteen-väylä päällystyksellä. Samoi-hin aikoihin hyväksyttiin uuden kirjaston urakoit-sijat ja päätettiin kriteerit täyttävän, täysimittaisen jalkapallokentän rakenta-misesta kuntaan. Kirjaston työmaalla lapio iskettiin maahan elokuussa, pallo-kentällä lokakuun puolivä-lissä. Molemmat hankkeet ovat merkittäviä satsauksia kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Tervaskannonmäen alu-een kaavoitus on edennyt alkuhankaluuksien jälkeen aimo harppauksin ja toi-veissa on saada alueen en-simmäiset luonnonläheiset tontit myyntiin ensi vuoden syyskesällä.

Ollilan siirtoviemäri-hanke nytkähti sekin as-keleen eteenpäin syksyn ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, kun hank-keen suunnitelmat hyväk-syttiin. Siirtoviemäri on tässä ajassa kokoaankin merkittävämpi asia, sillä Marttilassa halutaan mah-dollistaa sujuva asuminen myös keskustaajaman ul-kopuolella. Kattava vesi- ja viemäriverkosto tukee tätä tavoitetta.

Härkätien kuntien uu-denlainen yhteistyö on edennyt kesän aikana siten, että yhteistoiminta-alueen toimijat on valittu ja Liedon, Marttilan, Tarvasjoen ja Kosken kuntien yhteinen sosiaali- ja terveyslauta-kunta on aloittanut toi-mintansa. Yli 30-vuotinen Härkätien kuntayhtymä purkautuu ja uusi sosiaali- ja terveystoimen yhteistoi-minta-alue aloittaa toimin-tansa vuoden 2013 alusta. Marttilasta sosiaalipalvelut siirtyvät yhteistoiminta-alueella toteutettavaksi vuoden 2015 alusta.

Taloudellista tiukkuutta

Tänä syksynä Marttilassa on valmisteltu talousarvi-ota harvinaisen tiukassa raamissa. Valtionosuuksien leikkaukset kertautuvat ja valtion säästötoimet hei-jastuvat tällaiseen maalais-

kuntaan erityisen kovasti. Vastaavasti ostopalveluiden hinnat tuntuvat nousevan holtittomasti. Yhtälö on siinä määrin hankala, että kustannusten nousukehi-tykseen olisi saatava loppu.

Kunnan hallintojohtaja ja kirjanpitäjä ovat tehneet talousarvion tasapainot-tamisessa kovan työn ja näyttää siltä, että lopulta ensi vuoden budjetti saa-daan puristettua plussan puolelle. Korotusta kun-nallisveroon palveluiden turvaaminen valitettavasti taitaa edellyttää.

Kuntauudistuksen pyörteissä

Keväällä juuri ennen tehtävässä aloittamistani, kysyttiin marttilalaisilta nä-kemyksiä maan hallituksen virittelemään kuntauudis-tukseen ja Marttilan tule-vaisuuteen liittyen. Mart-tilalaiset ilmaisivat vahvan tahdon kunnan itsenäisenä säilymisen puolesta. Tällä vahvalla selkänojalla teem-me työtä turvataksemme itsenäisen ja elinvoimaisen Marttilan myös tulevaisuu-dessa.

Kevään kuumimmasta vaiheesta on valtakunnalli-nen kuntauudistuskeskus-telu onneksi hieman laan-tunut. Voimme vain toivoa, ettei kyse olisi myrskyä edeltävästä tyvenestä ajas-ta. Meillä palvelut on pys-tytty turvaaman ja talous pitämään hyvässä tasapai-nossa kunnan pienehköstä asukasmäärästä huolimatta.

Naapurikuntien kanssa on tehty hyvää yhteistyötä harkiten ja palveluiden säi-lymisestä kuntalaisen lähel-

lä on kannettu huolta. Tässä on onnistuttu ja käynnissä olevat hankkeet tukevat tavoitteen toteutumista edelleen.

Seuraavaksi onkin keski-tyttävä kunnan elinvoimai-suuden vahvistamiseen yh-teistyössä yritysten, yhdis-tysten ja kuntalaisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Nuorissa tulevaisuus

Eräänä alkusyksyn aa-muna hämmästyin kun-nantalon pihalla hermos-tuneena pyöriviä poikia. Autosta noustuani he ky-syivät, olenko kunnanjoh-taja. Vastattuani he pyysivät tulemaan sisälle pääovesta, koska siellä olisi jotakin. Ja sisällä toisiaan odotti jota-kin! Pojat olivat keränneet puolentoistasadan kunta-laisen nimet aloitteeseen, jossa kuntaan toivottiin rakennettavan skeitti- /skoottiramppia harrastus-mahdollisuuksien paranta-miseksi.

Nuorten aloitteellisuus sai hymyn huulille ja päivän lähtemään käyntiin taval-listakin paremmin. Haluan ehdottomasti kannustaa myös muita nuoria (ja miks-en ihan kaikkia ikään katso-matta) tarttumaan toimeen toivomansa asian eteen. Tämä aloite käsiteltiin kun-nanhallituksessa ja lähetet-tiin vapaa-aikalautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotettu hanke on iso ja siihen on toteutuakseen löydettävä myös ulkopuolista rahoi-tusta. Asian selvittely kui-tenkin etenee.

Nuorten vaikuttamisen kannalta Marttilassa käänne-tään ensi vuoden alussa uusi lehti, kun kunnassa aloittaa toimintansa ensimmäinen nuorisovaltuusto. Nuori-sovaltuuston toimikausi

kestää kaksi vuotta ja siihen valitaan seitsemän 13-19 -vuotiasta jäsentä ja kaksi varajäsentä välittömillä vaa-leilla jo tämän syksyn aikana.

Toivon nuorisovaltuus-ton vaaleissa aktiivista osanottoa ja valtuustolle hyvää, toiminnallista otetta. Toivon myös, että onnis-tumme luomaan nuoriso-valtuustosta toimivan lin-kin kunnan ja nuortemme välille. Tässä yhteydessä on nähdäkseni paljon paran-nettavan varaa.

Yhteisöt voimavarana

Kuten poikien tekemä aloite osoittaa, on yhteis-kunnalla sellainen taipumus, että asiat ja tavoitteet me-nevät paremmin eteenpäin, kun niitä tuo esille ja jakaa muiden ihmisten kanssa. Yhdessä tekemällä saa ai-kaan paljon yksin puurta-mista enemmän.

Olen huomannut Mart-tilan koostuvan isosta joukosta aktiivisia järjes-tötoimijoita, joita kohtaa erilaisissa yhteyksissä. Pidän vilkasta järjestö- ja yritys-toimintaa elinvoimaisen kunnan tulevaisuuden tur-vana. Yhteisöjen vastuu tu-lee varmasti korostumaan nykyistäkin enemmän, kun yhteiskunnan kantokyvyn rajat näyttävät valtakunnal-lisesti lähestyvät.

Marttilassa yhdessä teh-den on saatu aikaan jo yhtä jos toistakin. Sukupolvien rajat eivät ole nousseet esteeksi. Ylittämistä varten ovat myös hallintokuntien- ja yhdistysten väliset rajat. Täällä yhdessä tekemisen voima on huomattu jo paljon ennen kuin yhteisöl-lisyydestä keksittiin tehdä trendi.

KunnanjohtajaCarita Maisila

MARTTILAN MAANRAKENNUS OY

Hiekat, sorat, murskeet, mullat.Rakennusten pohjien kaivuut.

Vesi- ja viemärijohdot, pitkäpuomikaivuut

0400 780 702, puh/fX. 4846 772

Marttiln uusi kunnanjohtaja Carita Maisila.

4

Yksilölliset Jetta-Talotmeiltä pakettina tai avaimet käteen - toimitettuina! Kysy lisää!

Mikko Laaksonen 044 257 2260Kirkkotie 8, 21490 MARTTILA

raktstolaaksonen@gmail.com

Sari Kullanmäki 0400 863 373Käsityöläiskatu 7 B,20100 TURKU

sari.kullanmaki@jetta-talo.fi

Ma-pe 8.30–17.00la 9.00–13.00

p. (02) 4862277

Passi-kuvaus

15.-

Juuri tuli meille tieto Salosta, missä on tullut esiin viisikymmentä uutta kanna-biksen käyttöepäilyä lisää. Kun meidän viimeaikaiset tapaukset lisätään tähän, niin käsissämme on yli sata uutta tapausta, kertoo Janne Aro-Heinilä Varsinais-Suomen poliisilaitokselta.

Aro-Heinilä on tehnyt jo yli viisitoista vuotta työtä ”kentällä” huumausainei-den ja päihteiden valvon-tatehtävissä. Partiointia tehdään sekä arkisin että viikonloppuisin ja pääasiassa

Kannabiksesta tullut iso ongelma

ilta-aikaan. Huumausaine-valvonnalla pyritään karsi-maan sekä tarjontaa että käyttöä. Aro-Heinilä näkee nykyisen tilanteen nuorten päihteiden käytössä eritäin huolestuttavana.

Valvontamme koskee pääasiassa alle18-vuotiata. Ikävä kyllä kannabiksen käyttö nuorten keskuu-dessa on lisääntynyt voi-makkaasti. Ja sitä käytetään entistä nuorempana. Ei ai-kaisemmin alle 15-vuotiaat kannabista ole käyttäneet. Nyt meillä on nuorin tapaus

12-vuotias. Siinä meni itsekin jo neuvottomaksi – mitä tämän ikäiselle voi asiasta sanoa, Janne Aro-Heinilä sanoo.

Vanhempien vas-tuu korostuu

Poliisin tekee partiointia pääosin isommissa asutus-keskuksissa, eikä resursseja ymmärrettävästi ole riittä-västi maaseudun valvontaan. Nuorten päihteiden käy-tössä onkin sen takia suuria eroja eri alueiden välillä.

Aina kun otamme tal-teen alaikäisen nuoren, jolla on alkoholia mukanaan tai hän on päihtynyt, niin auto-maattisesti ilmoitamme siitä lapsen vanhemmille. Tämä on rajoittanut huomattavasti julkista päihteiden käyttöä kaupungeissa.Maaseudulla, jossa valvonta on satun-naista, voivat nuoret taas nauttia huumaavia aineita paljon avoimemmin, koska virkavallan läsnäolo on epä-todennäköistä. Ei myöskään kannata ajatella, että pienellä

paikkakunnalla ei ole huolta asiasta, sillä se ei pidä enää paikkaansa. Kannabista löy-tyy kaikkialta, Aro-Heinilä valistaa.

Aro-Heinilä korostaakin kaikkialla vanhempien vas-tuuta lastensa tekemisissä. Tärkeää tämä on etenkin maaseudulla, jossa poliisin partiointi on satunnaista.

Pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa hyvin, ja sitäkin asiaa kan-nattaa käyttää hyödyksi. Kannetaan huolta myös muista ihmisistä. Pitäisi saa-da nuoret ymmärtämään, että huumausaineista kiinni jääminen ei koskaan ole nuorelle mikään meriitti, vaan sitä taakkaa joutuu kantamaan mukanaan koko elämänsä ajan, ja se vaikut-taa kaikkeen tekemiseen.

VaihdantatalouttaKannabisviljelmiä on

Aro-Heinilän mukaan löy-tynyt mitä erilaisimmista paikoista. Maaseutu ei ole tässä asiassa sen vähäpä-töisempi ympäristö kuin

kaupungitkaan.Kyllä esimerkiksi Mart-

tilastakin on löytynyt muu-tamia viljelmiä, joista yksi oli aika isokin. Maaseudulla on helppo perustaa viljelmä esimerkiksi metsään. Yleen-sä näistä saamme vihjeitä marjastajien, suunnistajien tai metsästäjien toimesta. Viljelmien perustajia emme näissä tapauksissa useinkaan tavoita.

Kaupungissa kerrostalo-asunnoissa viljelmät aiheut-tavat hajuhaittoja ja niiden perusteella voidaan viljelmä löytää. Myös lamppujen käyttö ympäri vuorokauden saattaa paljastaa viljelmän paikan. Vaikka kannabiksen kasvattamisessa on mahdol-lisuus myös taloudelliseen hyötyyn, niin se ei aina ole kasvattamisen päätarkoitus.

On laskettu, että yhden kannabisgramman kasvatta-minen maksaa viisikymmen-tä senttiä ja myytynä siitä saa kaksikymmentä euroa. Eli kyllä siinä taloudellistakin katetta on. Mutta usein on kyseessä myös vaihdantata-lous, eli jollakin on ainetta

valmiina ja jollakin vasta kasvamassa. Silloin kanna-bista vaihdetaan käyttäjien kesken.

Vieläkin Janne Aro-Heik-kilä haluaa korostaa van-hempien vastuuta ongelman edessä.

Vanhempien pitää vii-meistään nyt herätä tähän asiaan. Olen pitänyt aiheesta luentoja ja tiedotustilai-suuksia eri paikkakunnilla, ja aina ihmiset ovat olleet ihmeissään ja jopa vähän kauhuissaan kannabiksen käytön yleisyydestä nuorten keskuudessa. Kannabiksen käyttöä on vaikea huomata. Mutta aineen käytön määrä yllättää kaikki, myös viran-omaiset. Vanhemmat, tark-kailkaa lapsianne. Jos käytös äkkiä muuttuu tai esimer-kiksi kaveripiiri muuttuu yllättäen, niin silloin pitää herätä!

Janne Aro-Heiniläntavoittaa nuorten huu-

mausaineisiin ja päihtei-siin liittyvissä asioissa

numerossa 040 7062897.

Nuorten päihteiden käyttöon muuttunutNuorten päihteidenkäytössä on viime vuosina tapahtunut raju muutos – ja huonom-paan suuntaan. Alkoholin lisäksi markkinoille on tullut myös muita huumaavia ainei-ta. Niistä merkittävimpänä on tällä hetkellä kannabis.

Janne Aro-Heinilän

Kannabiksen kasvatus on saanut aivan uudet mittasuhteet.

Aroheinilä pitämässä esitelmää huumeiden käyttöön liittyvistä ongel-miksta.

5

Avoinna ma-pe 9–17, la 9–13

Tervetuloa palvelevaanRautia K-maatalouteen SOMEROLLE

Somero Turuntie 1 puh. 02-779 300

Harrastustoiminta ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä

Myös lajivalikoima on kasvanut noista ajoista. Aikaisemmin hiihto ja yleisurheilu riittivät ve-tämään lapset ja nuoret liikkeelle. Kyseisten lajien lisäksi Marttilan Murron lajivalikoimaan kuuluvat nykyään myös jalkapallo, futsal ja frisbeegolf.

Marttilan Murron jalka-pallotoiminnassa on tällä hetkellä mukana noin 100 lasta ja nuorta. Itse toimin Murrossa 97-syntynei-den poikien joukkueen valmentajana. Syyt miksi

LVI JAPOLTINHUOLTOLVI-PÄÄRNI

• asennus• huolto• korjaus

Härkätie 66531500 Koski Tl puh. (02) 4842 711auto 0500 112 235

Suomen Karjatilatarvike Oy

Marjamäentie 47 21560 OllilaPuhelin: 010 421 1600. Faksi: 02 484 6575Sähköposti: skt@sktoy.fi – Kotisivu: www.sktoy.fi

olen aloittanut valmen-nustoiminnan, ovat minulle selviä. Toisaalta tämä on minulle mieleinen harras-tus, joka antaa yhtä paljon tunteita ja elämyksiä kuin jalkapallon pelaaminen. Arvostan myös suuresti niitä henkilöitä, jotka ovat toimineet aikanaan minun valmentajina ja antaneet minulle mahdollisuuden harrastaa nuorena. Siksi haluan antaa saman mah-dollisuuden myös muille.

Nuorten syrjäytymi-sestä on keskusteltu vii-mevuosina runsaasti. Osa näistä syrjäytyneistä on täysin yhteiskunnan raken-teiden ulkopuolella, vailla koulutusta ja työpaikkaa. Olisi naivia väittää, että harrastustoiminnalla olisi mahdollista tavoittaa nämä nuoret. Harvalla järjestöllä

on edes resursseja yrittää tavoittaa heitä.

Harrastustoimintaa tarjoavat järjestöt ovat kuitenkin tärkeässä osas-sa, kun puhutaan nuorten syrjäytymisen ennaltaeh-käisystä. Joukkuelajit ja muut harrastukset, joissa toimitaan ryhmässä, ovat hyviä kehittämään nuor-ten sosiaalisia taitoja ja toimimaan osana ryhmää. Harrastukset tuovat myös säännöllistä rytmiä ja mie-luisaa toimintaa vapaa-ajal-le, jolloin nuori ei ajaudu helposti niin sanottuun ”huonoon seuraan”. Tär-keää olisi, että jokainen nuori löytää itselleen so-pivan harrastuksen, on se sitten urheilun, musiikin tai kulttuurin parista.

Martti lan Murrossa tarjotaan kaikille nuoril-

Turun Palloseuran pelaajat Jukka Lehtovaara, Mika Ääritalo ja Jarkko Hurme jakamassa nimikirjoituksia Marttilan Murron 6.9.2012 järjes-tämässä palloilutapahtumassa.

P97- joukkue valmistautumassa kotipeliin.

le taidoista riippumatta mahdollisuus harrastaa ja toimia osana ryhmää. Meil-lä on myös periaatteena pitää harrastuksesta koitu-vat kulut mahdollisimman pieninä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua toimintaan. Mielestäni se on tärkeä periaate, jota me pystymme pitämään yllä vapaaehtoistoiminnalla sekä yritysten, kunnan ja yksityisten kannattajien tuella.

Joukkueiden valmenta-jista, johtajista ja huoltajis-ta seuralla on toiminnassa aina pulaa. Mikäli haluat tulla mukaan meidän jouk-koon, toimimaan hyvän asian puolesta, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä.

Teemu Sinkko

Marttilan Murto on vanha ja perin-teikäs yleisseura. Murrolla on vuosi-en saatossa ollut useita menestyneitä aikuisurheilijoita. Näistä parinkymme-nen vuoden takaisista vuosista seura on muuttunut kovasti. Tällä hetkellä seu-ran toiminnan painopiste on lasten ja nuorten harraste- ja kilpailutoiminnas-sa. Aikuisille on tullut uutena mahdol-lisuutena osallistua Marttilan Murron järjestämään juoksukouluun.

6

TARVASJOKI

Kel lo ja Kulta Jokinen

KELLO JA KULTA JOKINEN, Turuntie 10, Salo, p. (02) 731 2325www.kellojokinen.net • www.timanttiset.fi

PIIKKIÖNAUTOHAJOITTAMO OY

Omistaja Marja-Liisa KoivulaPuh. 02-479 5333, 0500 325 333

Ostaa ja myy kuorma-autoja kokonaan ja osina

Rippikoulu teki viime keväänä matkan Lohjan Vi-vamoon, Kansan Raamat-tuseuran pääsiäistapahtu-maan. Nuorten laulukirja ei heille ollut vielä tuttu, bussimatkalla kaivattiin mieluummin tuttuja nuor-ten virsiä rattoisan tunnel-man virittämiseksi. Muuta-milla nuorilla oli mukana virtuaaliset kontaktinsa ja virsikirja löytyi pian wer-kosta. Olkapäiden takaa luettiin sanat ja laulu raikui. Tunnelma lämmitti vanhan sydäntä. Perillä oli kahden tunnin mielenkiintoinen pääsiäisnäytelmä, vaelsim-me eläytyen kristinuskon keskeiseen tapahtumaan, Vapahtajan ylösnousemuk-seen. Joku nuorista värjö-tellen paitasillaan, koska hän ”ei palele”. Hyvään tarpeeseen tuli kuitenkin kuuma juoma iltapalalla, kuumaa kaakaota ja teetä. Koettiin jotain sanonnas-ta; terve sielu terveessä ruumiissa! Ja kotimatkalla linja-autossa oli tunnelmaa.

Nuorille on pienessä Marttilan pitäjässä hyvin tiloja heidän harrastuksil-leen. Nuorten talo, Martin talo, seurakunnalla saleja, ja Martinmaja. Nuorisoseu-rantalolla voidaan tarjota

Aikuisten oikeesti aikaa nuorille!

lähipalveluja myös Ollilassa. Sinne mahtuisi kerhoja ja ryhmiä, lapsia ja nuoria. Vii-me vuonna nuorten yhtye säesti hienosti lasten, nuor-ten ja perheiden kauneim-mat joululaulut. Partio on jälleen tänä vuonna Lucian päivänä järjestämässä toi-sen kerran tämän jouluisen juhlan.

Enemmän kuin tilois-ta, olisi tarvetta aikuisista harrastusten vetäjistä. Kai-vattavia taitoja askarte-luun, käsitöihin, ja vaikka mopojen korjaamiseen, tai peleihin ja leikkeihin on monella aikuisella. Ja opas-kirjoja vaikka hartauden pitämiseen kyllä löytyy, mil-loin seurakunnan nimissä kokoonnutaan. Onhan hy-vinä esimerkkeinä partion lisäksi, nuoret puhaltajat, urheiluseura, pyhäkoulu, palokunta, missä aikuiset talkoin ovat vuosien varrel-la olleet nuorison tukena. Mutta myös muiden har-rastusten parissa voitaisiin saada paljon aikaa aikuisten yhteistoimin.

Seurakunnissa työnteki-jöiden määrä vähenee ajan myötä, seurakuntalaisten tulisi olla seurakunnassakin kuin kotonaan, ainakin jos kotonakin kannetaan oma

vastuu yhteisestä ajasta. Kirkossa on aina puhuttu maallikkovastuusta, ja tässä taloudellisessa tilanteessa arkkihiippakunnan piispat ovat ottaneet asian esiin kirkkoherrojen kokouk-sessa. Seurakuntakin voi toimia jatkossa enemmän seurakuntalaisten varassa, kun ei niin ole varaa työn-tekijöihin. Missä harras-tuksessa Sinä voisit toimia vetäjänä?

Aikuisena voimavara-namme on aika, jonka on aikanaan saanut vanhem-malta ikäpolvelta. Elämän ideaan kuuluu omalta osal-taan itse osallistua vuorol-laan samaan vastuunkan-toon nykynuorten parissa. Parempi kuin vain muistella hyviä menneitä aikoja, on tarttua päivään, tulevaisuus tulee. Kuumat kaakaot, rakentavat yhdessäolot, molemmat ovat tarpeen niin nuorille kuin aikuisille.

Carpe diem!

Janne J. Nurmi, TD, AA

Marttilan kirkkoherra

Virkistäytymään Paimionjoelle –kehittämishanke

Järjestän vielä talven kuluessa Marttilassa lähiluontoret-ken talvisiin jokimaisemiin, säässä kuin säässä. Tule ja ilmoittaudu retkelle harrastemessujen yhteydessä.

Mukana Martinpäivillä lauantaina 10.11.2012 - Tule kuulemaan uu-simmat hankeuutiset ja suunnitelmat Martinta-lon harrastemessuille!

Virkistäytymään Paimionjoelle kehittämishan-ke on puolivuotinen Leader -rahoitteinen han-ke, joka pyrkii nostamaan esiin ja kehittämään paikallisesti kiinnostavia jokiympäristökoh-teita. Kehittämishanketta ovat rahoittamassa kaksi alueen maaseudun kehittämisyhdistystä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja Varsin Hyvä ry. Kehittämishanke on osa vuon-na 2010 perustetun Paimionjoki-yhdistyksen Paimionjoki paremmaksi –toimenpideohjel-maa 2011-2015. Yhteystiedot: Elina Tuomarila, projektikoordi-naattori, puh. 0417421181, elina.tuomarila@marttila.fi, www.paimionjoki.fi Minut tavoittaa myös työhuoneeltani Marttilan kunnantalolta.

Marttilan seurakunnan Martinmaja.

Janne J. Nurmi

7

RAKENNUSTYÖHARRI TASKINENKyrö• Uudisrakennukset• Saneeraukset

0440 748 179rak.taskinen@gmail.com

kiittää kaikkia ohjaajia, valmentajia ja muita seuran

toimintaan osallistuneita.Kiitos kannattajajäsenille sekä seuran

yhteistyökumppaneille.Johtokunta

MARTTILANMURTO

Näyttää siltä, että valtio-vallan taholta halu osallistua kuntien palvelutalkoisiin on ainakin rahoituksen osalta kaventumaan päin. Meidän on entistä tarkemmin Mart-tilassa pohdittava, kuinka kunnan elinvoimaisuutta saadaan vahvistettua pai-kallisin keinoin.

Uutta voimaa kirjastopalveluihin

Uuden kirjaston saa-minen koettiin tärkeäksi

ja hankkeen yhteydessä kunnallinen päätöksenteko on osoittanut notkeuten-sa. Lapio iskettiin maahan harvinaisen nopeasti pää-tösten jälkeen. Kirjaston rakentaminen on edennyt hyvin ja tänä talvena uutta rakennusta suojaa jo katto pään päällä.

Rakennusvaihe valmis-tuu suunnitelmien mukaan vuoden 2013 toukokuun loppuun mennessä. Kesän aikana kirjasto kalustetaan ja aineistot siirretään van-

hasta kirjastosta uuteen. Avajaisia päästään viettä-mään syyskesällä 2013. Kir-jastosta on tarkoitus tulla kaikenikäisten kuntalaisten olohuone, jossa jokainen viihtyisi.

Satsauksia kun-nallistekniikkaan

Toinen tärkeä käynnis-sä oleva hanke on melko pitkään toteutumistaan odotellut Ollilan siirto-viemärihanke. Hanke on tärkeä härkätien varren asukkaiden kannalta ja koko kunnan tulevan ke-hittämisen kannalta. Ha-luamme turvata asumisen mahdollisuudet myös kes-kustaajaman ulkopuolella.

Valtuusto hyväksyi syk-syn ensimmäisessä ko-kouksessaan siirtoviemä-risuunnitelmat ja lähetti

vesihuoltoalueen teknisen lautakunnan valmistelta-vaksi. Siirtoviemärin osal-ta konkreettiseen työhön päästään ensi keväänä.

Vetovoimaisiatontteja uudelle alueelle

Meillä Marttilassa koteja ja asumista arvostetaan. Kunnalla myynnissä olevia vapaita omakotitontteja on vielä vähän jäljellä, mutta varantoa on vahvistettava, jotta voimme tarjota uusille halukkaille paikkoja kodin-rakentamiselle

Kaavoitus on kanger-rellut erinäisistä syistä jo melko pitkään, mutta vih-doin tänä kesänä ja syksynä uuden, Tervaskannonmäen pientaloalueen kaavoitus on edennyt jopa aikataulus-ta edellä. Alueelle saadaan

vuoden 2007 aikana sillä lopputuloksella, että kenttää ei rakennettu. Samalla alet-tiin selvitellä vaihtoehtoista paikkaa kentän rakentami-seen. vajaa vuosi sitten jä-tettiin ELY-keskukselle uusi hakemus jalkapallonurmen rakentamisavustuksesta ja tuki myönnettiin tälle vuo-delle sekä ehdollisena ensi vuodelle.

Kentän rakentaminen starttasi lokakuun puolivä-lissä ja valmiina kokonaisuu-den pitäisi olla ensi kesän loppupuolella. Jalkapallo-kentän valmistuminen tukee vahvasti eri ikäluokkien pe-litoimintaa ja mahdollistaa entistä paremmin Marttilan Murron joukkueiden osallis-tumisen kilpailutoimintaan.

Kaikilla vireillä olevilla hankkeilla on tarkoitus vah-vistaa kunnan palvelupalet-tia ja kuntalaisten viihtyvyyt-tä omassa kunnassa. Toki esimerkiksi täysipainoisesti toimiakseen tarvitsee uusi kirjasto ja jalkapallokenttä käyttäjänsä ja Tervaskan-nonmäen uudet upeat ton-tit asukkaansa.

Historiallisten hankkeiden aikakokonaisuudessaan liki 50 omakotitonttia, joista en-sivaiheessa on tarkoitus rakentaa kunnallisteknii-kan osalta myyntikuntoon viitisentoista. Mikäli kaikki sujuu hyvin, saadaan Ter-vaskannonmäen kaavoitus valmiiksi keväällä, raken-nustyöt voidaan teiden ja kunnallistekniikan osalta aloittaa kesällä ja tontteja päästään markkinoimaan kesän jälkeen.

Alueen sijainti on erinomainen. Metsään ja luotoon pääsee suoraan jokaiselta tontilta, koulu, päiväkoti ja Martintalo lii-kuntamahdollisuuksineen ovat kulman takana, eikä keskustaankaan ole matkaa kuin kivenheitto.

Hyvinvointia liikunnasta

Jalkapallokentän raken-taminen on kunnassa ollut vireillä jo vuoden 2006 lopulta saakka. Alun perin kenttää suunniteltiin vanhal-le urheilukentälle Kuokanta-lon taakse. Asiaa käsiteltiin

Marttilassa on satsattu kuntalais-ten palveluihin ja samalla kehittä-misen linjalla on jatkettu tänäkin vuonna. Palvelutarjontaa halutaan parantaa entisestään ja käynnissä onkin useampi uusi projekti.

Marttilan kirjaston rakennustyömaa

www.kyheroisenkanala.fiHeikolantie 457 C, 21490 MARTTILA, puh. 0440-12 0098

pakkaamolta,ma-pe klo 7.00-17.00,

la klo 9.00–17.00myös kotiinkuljetus

Hy-Line ruskea ja valkoinen

Uusi pallonurmi rakennetaan Marttilan koulun yhteyteen.

8

Kosken lukiossa perin-teeksi ja erikoisuudeksi muodostunut matkakurssi suoritettiin jälleen kevääl-lä 2012 Kosken lukion kakkosten eli nykyisten abiturienttien toimesta. Matkakurssin ideana on, että vuosiluokka kerää rahaa kahden vuoden ajan esimerkiksi myymällä wc-paperia ja tekemällä tal-kootöitä. Toisen vuoden päätteeksiluokka pääsee viikon mittaiselle ulko-maanmatkalle, jossa tutus-tutaan maan kulttuuriin.

Meidän luokka äänesti matkakohteeksi Istanbulin, joka eroaa paljolti muista Euroopan kaupungeis-ta. Siispä 21. toukokuuta 2012 matkamme starttasi Turun lentokentältä var-hain aamulla. Matkalle lähti 33 opiskelijaa, 2 vaihto-oppilasta ja 3 opettajaa. Vaikka kyseessä oli suuri ryhmä, kaikki sujui varsin mallikkaasti.

Laskeuduttua lento-kentälle meitä oli vas-tassa bussi ja opas, jotka veivät meidät hotellille. Hotellilla purimme mat-katavarat ja lähdimme välittömästi metsästämään lähikaupoista juomakel-poista vettä jokaiseen hotellihuoneeseen. Illalla ohjelmassa oli illallinen läheisessä ravintolassa, jonka jälkeen menimme pienissä ryhmissä iltakäve-lylle tutkimaan hotellimme lähikulmia.

Luokalle oli tehty koko viikoksi tarkka ohjelma, jota koko luokan tuli nou-dattaa. Ohjelma sisälsi run-saasti Istanbulin kauniim-pia nähtävyyksiä, tehtäviä, ruokailuja ja myös kaik-kien rakastamaa vapaa-aikaa. Ohjelman oli laati-nut opettajat ja muutama luokkamme opiskelijoista. Opettajat olivat järjestä-

opiskelijoilla oli vaikeuksia löytää ulos, koska alue oli niin suuri. Grande Bazaar oli etenkin luokan tyttöjen suosikki nähtävyys.Tutus-tuimme myös turkkilaiseen kouluun, jonka kanssa olim-me tehneet yhteistyötä internetin kautta jo ennen matkaa. Nyt pääsimme kui-tenkin tutustumaan heihin kasvotusten. Saavuimme aamulla koululle ja keräsim-me paljon katseita koulun pihalta ja koulurakennuk-sen ikkunoista. Oppilaat ja koulun rehtori ottivat meidät kuitenkin lämpi-mästi vastaan ja vietimme heidän kanssa mukavan päivän pelaten jalkapalloa ja lentopalloa, sekä tu-tustumalla turkkilaiseen koulumaailmaan. Esimer-kiksi kouluruokailu erosi paljolti suomalaisesta kou-luruokailusta. Turkkilaisessa koulussa oli valmiina pieniä lautasia, joissa annokset olivat valmiina ja opiske-lija sai valita haluamansa annokset. Yhtenä päivänä opettajat olivat järjestäneet opiskelijoille Amazin race-tyypillisen kisan. Opiskelijat muodostivat pieniä ryh-miä ja ryhmien tehtävänä oli kiertää Istanbulissa ja suorittaa erilaisia tehtäviä ja tutustua nähtävyyksiin. Tehtävinä oli esimerkiksi etsiä jokin nimetty katu ja laskea kadulla sijaitsevat kaupat, sekä ottaa ryhmä-kuvia nähtävyyksien edes-

sä. Kilapailu oli mukavaa ajanvietettä ja sen aikana oppi liikkumaan itsenäi-sest suuressa kaupungis-sa. Myös kartanlukutaitoa tuli kehitettyä. Viimeisenä iltana olimme juhlaillallisel-la yhdessä luokan kanssa hienossa ravintolassa. Her-kullisen ja upean illallisen jälkeen suurinosa luokasta vetäytyi hotellihuoneisiin katsomaan euroviisujen finaalia porukalla.

Matka oli todella mie-leenpainuva ja ikimuistoi-nen. Kyseinen viikko pa-ransi luokan yhteishenkeä ja teki luokasta yhteisölli-semmän, sekä luokka oppi paljon vieraasta kulttuuris-ta ja siitä miten suuressa kaupungissa toimitaan. Esimerkiksi opettelimme

neet meille koko viikoksi bussikuljetuksen kohteisiin ja oman oppaan luokalle, joka kertoi nähtävyyk-sien historiaa. Kyseinen opas auttoi meitä myös raivntolavalinnoissa ja an-toi meille ideoita miten kuluttaisimme vapaa-aikaa Istanbulissa. Nähtävyydet olivat pääosin moskeijoita ja kirkkoja. Tutuiksi tuli mm. Haga Sofian moskeija/museo, Sininen moskeija ja Topkapi-palatsi. Tutus-tuimme myös paikalliseen kylpylään. Kylpyläkokemus

oli hyvin mieleenpainuva ja ainutlaatuinen ja oli samalla monen opiskelijan suosikki. Kylpylän ja moskeijoiden lisäksi kävimme pienoisella laivamatkalla Bosborinsal-mella ihailemassa upeita maisemia Euroopan sekä Aasian puolella.

Matkan aikana tutustuim-me myös Grande Bazaariin. joka oli sisätiloissa oleva basaari, mutta oli silti ää-rimmäisen suuri. Basaarin kojut muistuttivat toinen toisiaan ja käytäviä kiemur-telivat jokapuolelle. Välillä

käyttämään pienissä ryh-missä raitiovaunua suuren ihmismassan keskellä, joka tuntui välillä suomalaisen turistin näkökulmasta ah-distavalta. Monet oppivat myös matkustamaan itse-näisemmin ja kaupungissa joutui käyttämään kielenä englantia, joka kehitti jo-kaisen englannintaitamus-ta. Matkaa voi siis pitää onnistuneena ja rentona oppimatkana!

Haluan kiittää luokan puolesta kaikkia, jotka ovat sponsoroineet ja tukeneet matkaamme. Teidän ansi-osta pääsimme viettämään ikimuistoisen viikon Istan-bulin auringon alla!

Rami Prusilaja Kosken lukion abiturientit 2013

Kosken lukio maailmalla

Kosken lukion abit-13 Istanbulin kentällä.

Luokka ensimmäisenä iltana iltakävelyllä. Hagia Sofian museo Istanbulissa.

9

Vietin viime kesänä 6 viikkoa USA:ssa, Wiscon-sinissa. Lähdin reissuun 2. Heinäkuuta ja palasin 12. Elokuuta. Ensimmäinen len-toni oli suoraan Helsin-gistä Chicago O’hareen josta host-isäni minut haki ja paluulentoni oli Chicago- Manchester (UK)-Helsinki. Molemmat lennot sujuivat hyvin ja turvallisesti. Mitään suuria ongelmia ei ilmennyt. Meinasin kylläkin eksyä Eng-lannissa lentokentällä, mutt sain onneksi apua lentoken-tän väeltä. Minulla oli kaksi isäntäperhettä, toinen asui Franklinissa ja toinen New Berlinissä. Molemmat kau-pungit ovat Milwaukeen vie-ressä, joka on Wisconsinin suurin kaupunki ja sijaitsee Wisconsinin etelä-osassa. Leiri jolla olin oli Dundees-sa, Camp Vista nimisellä leirialueella. Matkani aikana pääsin käymään Minneso-dassa, Madisonissa, joka on Wisconsinin pääkaupunki ja Chicagossa.

IsäntäperheeniEnsimmäinen isäntä-

perheeni asui kauniilla ja rauhallisella lähiöalueella Franklinissa, lähellä kes-kustaa. Perheessä oli äiti, isä ja 4 lasta, 3 tyttöä ja yksi poika. Vanhempien ni-met olivat Terry ja Jacklyn ja lapset olivat Anneliese, Bridget, Eoghan ja Luise. Vietin ensimmäiset kolme viikkoa heidän kanssaan jonka jälkeen olin viikon leirillä ja sen jälkeen vaih-doin perhettä. Ensimmäisen perheeni kanssa kävin Min-nesodassa, Chicagossa, Jelly Belly tehtaalla, Lifesteillä ja Baseball-pelissä. Toinen per-heeni asui siis New Berlinis-sä, lähiöalueella. Perheeseen kuului äiti Debbie ja hänen miehensä. Debbien lapsi asui naapurissa, joten perheen arkea väritti neljä lastenlasta, jotka kävivät joka päivä ky-

lässä. Tämän perheen kanssa kävin eläintarhassa, Jelly Belly tehtaalla, Chicagossa ja Milwaukeen keskustassa. Perheet olivat todella eri-laisia, ensimmäinen muistutti minua hieman omasta per-heestäni ja toinen oli myös mukava, mutta erilainen. New Berlinissä asuin kol-men muun vaihto-oppilaan kanssa, kahden italialaisen ja yhden tahitilaisen kanssa. Tahitilainen tyttö lähti noin kolme päivää leirin jälkeen, joten emme kerenneet viettämään kauheasti aikaa yhdessä. Italialaiset lähtivät pari päivää minua ennen, joten vietin vähän aikaa yk-sin. New Berlinissä tapasin samassa lähiössä asuvan hostperheen, joilla asui yksi leirillä ollut vaihto-oppilas. Vietimme paljon aikaa tä-män perheen kanssa, sillä lapset olivat suurin piirtein meidän ikäisiämme.

KohokohtiaMolemmat reissuni Chi-

cagoon olivat mahtavia. Ensimmäisellä kerralla kävin veneristeilyllä. Vene kulki ensin läpi Chicagon ja opas kertoi eri rakennusten his-toriasta. Sen jälkeen vene suuntasi Michiganin järvelle, josta Chicago näkyi hyvin ja saimme ottaa kuvia. Tämän jälkeen kiertelimme kes-kustassa ja menimme Willis Toweriin, yhteen Chicagon hienoimmista nähtävyyk-sistä. Se on pilvenpiirtäjä, joka on 442-metriä korkea ja jossa on 103 kerrosta. Ylimmässä kerroksessa on suuria näköalaikkunoita ja olimme ylhäällä juuri silloin kun aurinko laski ja näky oli upea. Tämän jälkeen lähdimme ajamaan takaisin Frankliniin. Toisella reissulla olin kahden kanssani asu-neen italialaisen ja yhden japanilaisen vaihto-oppilaan kanssa. Kiertelimme ympäri

kaupunkia ja otimme kuvia nähtävyyksistä.

Pääsin myös käymään Lifestilla. Se on kristillinen festivaali, joka järjestetään Oshkoshissa, puolentoista tunnin ajomatkan päässä Franklinista. Menin sinne torstaina ja näin Newsbo-yssin sekä Manic Driven. Pääsin myös yhteiskuvaan Manic Driven jäsenten kanssa. Tämä reissu oli eh-dottomasti yksi reissuni huippukohdista.

Minnesodassa kävin Min-neapolisissa ja Bemidjissä, jonne veimme lapset leirille. Minneapolisissa kävimme Mall Of Americassa joka on suuri ostoskeskus, jossa on huvipuisto sisällä! Kokoa siis oli jonkin verran. Kiertelim-me siellä pari tuntia, mutta sitten piti jatkaa matkaa kohti Bemidjia. Reissu kesti 4 päivää ja ajoimme autolla Franklinista Wisconsinin lävitse Minnesotaan. Au-tomatkat menivät hyvin ja hotellit, joissa yövyimme olivat tasokkaita.

Jelly Belly-tehtaalla kävin myös kahdesti. Jelly Bellyt ovat pieniä pavun muotoisia karkkeja. Tehtaalla oli myös tehtaan myymälä, josta pys-tyi ostamaan karkkien li-säksi kaikkea muuta tavaraa kuten t-paitoja, magneetteja ja avaimenperiä.

Lions- toimintaOsallistuin hieman myös

Lions Clubin toimintaan. Ennen leiriä Lions järjesti vaihto-oppilaille kansainvä-lisen illallisen, jonne jokaisen piti tehdä jotain kotimaista syötävää. Tein mansikka-rahkaa. Silloin tapasin myös ensimmäisen kerran muut sen alueen vaihto-oppilaat ja ilta oli mukava. Leirin jälkeen kävin Lions-festeillä. Festivaaleilla oli tivoli, hy-vää ruokaa ja paljon Lions Clubilaisia. Kävin leirin jäl-keen myös baseball-pelissä muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Ottelu oli hyvä, ja sitä ennen söimme ruokaa Millerparkin parkkipaikalla. Se on eräänlainen perinne, että ennen peliä mennään aikaisin stadionin parkkipai-

kalle syömään ja seurustele-maan muiden kanssa.

LeiriLeiri järjestettiin Dun-

deessa, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Milwaukeesta. Leirin ohjel-ma oli todella mukava. Jo-kaisen oli pitänyt suunnitella jotakin oman maansa esitte-lyä varten. Meitä suomalai-sia oli neljä, ja kerroimme vähän perusarkielämästä, musiikista ja joitain faktoja. Olimme kaikki tuoneet hie-man suklaata ja salmiakkia jokaiselle maistettavaksi. Leirillä oli 55 leiriläistä n.26 eri maasta. Leiriporukkaan kuului myös leirivetäjät, keittiötiimi ja apuohjaajat. Leirin ensimmäisenä päivä-nä meille jokaiselle annettiin jonkin toisen leiriläisen nimi ja tälle henkilölle piti tehdä jokin lahja. Meidät jaettiin myös ryhmiin, ja ryhmät auttoivat siivoami-sessa ja tiskaamisessa aina syömisen jälkeen. Samalla ryhmällä kilpailtiin myös leiri-olympialaisissa.

Keskivaiheilla leiriä kä-vimme Madisonissa. Me-nimme ensin Madisonin kongressitalolle opastetulle kierrokselle jonka jälkeen meistä otettiin ryhmäkuva. Opastettu kierros oli mie-lenkiintoinen, mutta opas

puhui hieman liian nopeasti mikä hankaloitti ymmärtä-mistä. Ryhmäkuvan jälkeen lähdimme pienissä porukois-sa tutkimaan State Street-tiä. Se on katu joka kulkee Kongressitalolta yliopisto alueelle. Kadulla oli erilaisia kauppoja ja ruokapaikkoja. Sieltä jatkoimme matkaam-me Lions silmäpankille. Sil-mäpankissa meidät tutustu-tettiin pankin toimintaan ja opettelimme pienen tanssin jonka tanssimme ja kuvasim-me videolle. Silmäpankissa siis säilytetään väliaikaisesti sarveiskalvoja leikkauksia varten. Söimme siellä, jonka jälkeen lähdimme takaisin kohti Dundeeta.

Leirillä oli myös talent show johon jokainen joka halusi osallistui. Viimeisenä iltana annettiin lahjat sa-laiselle ystävälle ja katsot-tiin leirivideo ja muisteltiin hauskimpia hetkiä. Sain lei-riltä monta hyvää ystävää jotka haluan vielä tavata uudestaan.

Pros and consEli siis hyviä ja huonoja

puolia USA:sta ja matka-järjestelyistä yleisesti. Yksi huonoista puolista oli pai-kallinen julkinen liikenne. Busseja ei kulkenut miltein ollenkaan, joten jouduimme kulkemaan aina autoilla.

Matkustin bussilla vain leiril-le ja takaisin ja Milwaukees-ta Chicagon lentokentälle. Junalla matkustin Chicagon keskustaan. Vaikka julkinen liikenne oli vähäistä, oli se aina aikataulussa.

Ruoka oli hyvää, mutta aika epäterveellistä. En kau-heasti käynyt ulkona syö-mässä, mutta enemmän kuin Suomessa yleensä. Eniten pidin salaateista ja kotona tehdystä ruuasta. Kotiruoka muistutti paljon suomalaisia kotiruokia, mutta perunaa ei ollut kuitenkaan niin yleinen kuin Suomessa.

Isäntäperheet olivat hy-viä ja tulin molempien kans-sa toimeen. Sain kuitenkin tietää toisen isäntäperheeni päivää ennen kuin minun piti vaihtaa perhe. Olisin halunnut, että minulle oltai-siin ilmoitettu aikaisemmin, mutta paikallisella Lionssilla oli, jos oikein ymmärsin, hieman vaikeuksia löytää perhettä mihin vielä pääsisi. Mutta muuten olen yleisesti tyytyväinen reissuuni ja matkajärjestelyihin.

Yksi iso plussa USA:sta on siellä olevien ihmisten avoimuus ja avuliaisuus. Apua saa aina kun pyytää ja ihmiset auttavat mielellään. Eikä tyhmimmillekään kysy-myksille naurettu. Ihmisten avoimuus teki tutustumi-sesta helpompaa ja minua kuunneltiin mielenkiinnolla kun kerroin jotain Suomes-ta tai itsestäni.

Miksi Lions Club?Syy, miksi halusin läh-

teä reissuun juuri Lionssin kautta oli se että yksi ka-vereistani on ollut Lionssin kautta Belgiasta ja kehui miten hyvin reissu onnistui. Luin netistä muiden vaih-dossa olleiden palautteita matkoistaan ja ne olivat suurin osa positiivisia. Tä-män jälkeen otin yhteyttä paikalliseen Lions Clubiin ja sain melko nopeasti vas-tauksen. Haluankin kiittää Lions Clubia reissuni mah-dollistamisesta ja matkajär-jestelyistä. Nautin reissusta ja sain monta uutta ystävää ja muistoa.

Minna Kraappa

Vaihto-oppilaana USA:ssa

Manic Drive ja minä Lifestillä.

Madisonin kongressitalo ja leiriläisiä. Meille jaettiin samanlaiset t-paidat päivää ennen, jotta meidät tunnistaa retkelläChicago Michiganin järveltä katsottuna.

10

Juhani Tynjälä tunne-taan toiminnan miehenä, eikä päivätyön päättymi-nen jättänyt häntä nytkään tyhjiöön. Kun televiestintä

Kunnallisneuvos Tynjälä tarttui lapioon

toimii, on helppo pitää yhteyttä moniin entisiin yhteistyökumppaneihin ja solmia uusiakin yhteyksiä.

Saan päivittäin sähkö-

postitse noin 20 tiedotetta, pisimmät jopa 50 sivua. Valikoin mitä luen ja pysyn edelleen ajan tasalla. Säh-köpostin avulla saan myös kutsuja mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin, joista ennen valitsin kunnan kannalta tärkeimmät. Nyt saan va-lita ne, jotka ovat itselle mieluisimpia.

Erityisen mieluisia Tyn-jälälle ovat olleet suhteet Viroon. Kielen ja kunnal-lishallinnon taitavalle luen-noitsijalle on ollut paljon töitä ja niiden mukana on syntynyt syviä ystävyys-suhteita, joita pidetään yhä

yllä. Viime kesänäkin oli neljä virallista tilaisuutta Virossa ja jo järjestelyiden takia ovat sekä netti että puhelin olleet ahkerassa käytössä.

Television uudetulottuvuudet

Tilatessaan valokui-tuliittymää Tynjälä tilasi samalla sekä kaapelitele-visio- että IPTV-palvelun, jota jatkossa kutsutaan useimmiten viihdepake-tiksi.

Pääkaupunkiseudulla asuva Pasi-poikanikin to-tesi, että palvelu kannat-taa ilman muuta ottaa. Ja onhan se toki mahtavaa, kun television kautta voi katsoa ilman omaa tal-lettamista kahden viikon aikana tulleet ohjelmat sen mukaan, mitä mieluista jäi katsomatta tai mitä kuu-lee suositeltavan. Usein myös tuntuu, että puhe-limeenkin pitäisi vastata juuri mieliohjelman aikana, mutta nyt ei jää mitään näkemättä.

Tynjälän mukaan televi-sio ei ole hänelle niin tär-keä kuin monelle muulle. Vaikka tarjolla olisi palvelu, jossa voi kiinteällä kuukau-sihinnalla katsoa vapaasti mieleisiään elokuvia, pohtii Tynjälä oikeaa ajankohtaa.

Tuskinpa itse ryhdyn tuon palvelun käyttäjäk-si ensi vaiheessa. Tieto-koneen kautta ladattuja elokuvia olen katsonut televisiosta ja valokuidun myötä tämäkin nopeutuu.

Kuvapuhelin kokeiluun

Kun päätin kunnanjoh-tajan tehtävän, muuttui kännykkääni vanhan työ-numeron sijasta entinen lankanumero, eikä enää osattu yhtä helposti soit-taa minulle. Kun puhelin oli hiljainen, oli olo hetken aikaa aika outo.

Kun valokuituliittymä on kytketty, haetaan vanha lankanumero uuteen käyt-töön. Tynjälä tulee näet mukaan kokeiluryhmään, joka testaa kuvapuhelimen käyttömahdollisuuksia. Kuvapuhelimen kautta voivat etenkin vanhemmat asukkaat olla paremmin yhteyksissä keskenään ja lisäksi kuvapuheluita voi soittaa tietokoneisiin, kun näillä on käytössään laaja-kaista numeroineen (niin sanottu VoIP) ja koneelle ladattu ilmaisohjelma. Ta-vallisiin puhelimiin soitet-taessa kuvapuhelin toimii tavallisena puhelimena.

Turvaa vanhuk-sille, tehokkuutta talouteen

Etenkin vanhustenhoi-don puolella on uuden tekniikan käyttöönotto tärkeää, koska tulevai-suudessa ei enää pystytä sosiaalipuolen väkeä li-säämään.

Koti on yhteiskunnan-kin kannalta paras paikka vanhukselle, Tynjälä pai-nottaa.

Tämä edellyttää uusia apuvälineitä, jotta vanhus

saa kohdennettua apua esim. kotihoidosta, tak-sinkuljettajalta tai muulta yhteistyötaholta sen mu-kaan, mitä kulloinenkin tilanne vaatii. Valokuidun myötä tällaiset palvelut arvatenkin lisääntyvät ja kehittyvät.

Pienessä kunnassa on puhallettava yhteen hiileen ja luotava tehokkaat ja toimivat palvelut yhdessä. Puhelinyhtiön lisäksi kun-nalle tärkeitä yhteistyö-tahoja ovat mm. yrittäjät, pankki ja seurakunta. Vaik-ka esim. valokuituliittymä nostaa suoraan yksittäi-sen asunnon arvoa, pitää Tynjälän mielestä myös huomata, että nykyaikaiset televiestintäpalvelut luovat puitteet koko kunnan ke-hitykselle.

Jatkossakin Marttilalainen

Juhani Tynjälä on jo pitemmän aikaa asunut yhden hengen taloudessa, sillä hän jäi leskeksi noin 15 vuotta sitten ja aikuiset pojat asuvat nyt Porissa ja Espoossa.

Minulle tärkeät ihmis-suhteet ovat enimmäkseen täällä. Itse asiassa pojan perhekin odottaa pääsyä takaisin maalle. Täällä voi asua kohtuuhinnalla ava-rasti, eikä tarvitse ajaa ruuhkissa.

Juhani Tynjälän kokemus auttaa häntä näkemään, mikä merkitys jatkossa on valokuidun välittämillä palveluilla, kun pidetään yllä maaseudun elinvoi-maisuutta.

Tilanne on sama kuin aikanaan, kun aletti in rakentaa vesihuoltover-kostoa kylille. Valokuidun rakentaminen on yhtä tärkeä asia jatkossa. On hienoa, että sen saa jo tänä vuonna taajama-alueen ulkopuolellekin osassa Heikolaa. Toivottavasti kaikista kylistä löytyy sel-laisia puuhamiehiä, jotka pitävät huolen oman ky-länsä pärjäämisestä tässä kilpailussa..

Jouni JaakkolaHTP:n toimitusjohtaja

Marttilassa on alkamassa mittavat kaivutyöt, sillä ainakin kaikki Kaapeli-TV-taloudet pitää kytkeä Härkätien Puhelin Oy:n valokuidun päähän ennen vuodenvaihdetta. Kesällä kunnanjoh-tajan tehtävästä eläkkeelle siirtynyt kunnallisneuvos Juhani Tynjälä katsoi parhaaksi tehdä kaivuun omalla ton-tilla itse. Työn lomassa hän ehti kertoa mietteitään uusista viestintäpalveluista

Kuvapuhelin auttaa ymmärtämään, miten uudet palvelut luovat turvaa ja viihtyvyyttä myös vanhemmille kuntalaisille

Edullinen. Tuore. Helppo.

Puhelun hinta: 0,0828 €/puhelu + 0,1199 €/min

Tervetuloa!

Lähellä sinua

SalE KOSKI TlHämeentie 23, 31500 Koski Tl,

puh. 02 484 1151

8-21, 8-18, 10-21

SalE MarTTIla Haaparannantie 2, 21490 Marttila,

puh. 02 484 5774

Sota-aikan putos pommei Krouvinky-lään kans. Se oli loppiaisaatto ehtool, kun ryssän konneet kierteli kylän yllä. Niistä laskettiin varjojen varas valopommei, ja niil valastiin tienoota. Tuntus, et taisivat olla vähä eksynei. Ne purottivat kolme pommii, mut yks vaan räjäätti. Siit tuli kauhia kuoppa. Seuraaval aamul pikku-poikii painu kattomaan kuoppaa. Paikal oli konstaapeli Suvanto kans. Hän arvioi, et pommi oli ollu ainaki 500- kilonen. Ne kaks pommii on vieläkin siel, yks ainaki on Juvosen pellol niin syväl, ettei aikanas suoritetul salaojitukselka tullu vaaraa. Armeijan tutkijat kävivät aikanas paikal ja totesivat tämän.

Seppä Viljanen kertoi, kuinka naapurin isäntä kaupunkimatkalla kapina-aikana

joutui v. 1918 punaisten pidättämäksi. Punaiset ei isäntää tuntenu, niinpä ne kuulusteluissa kysyivät isännältä, mitä tämä on työkseen tehnyt. Isäntä meinas, et on viisaampi sanoo ammatikseen puuseppä. Punaset katteli edessään sei-sovaa isäntää ja sanoivat, et ei he oikein usko simmoseen juttuun, kun sää olet oikein tommosen porvarin näköinenkin, sää tairat valhetella meitil, et sää oikein miltään puusepält näytä. Mitäs puusepän töitä sää oikein olet tehny. Isäntä sano, et hän on tehny ruumisarkkuja. Kun kuulustelijat sano isännäl, ettei he usko simmoseen juttuun. Isäntä huomas, et punasten epäilyt hänestä lisääntys ja muutenkin ote tiukkeni, isäntä hätääntys ja sano, et en mää niin uusia arkkuja ole tehny, mut vanhoja olen korjaillu.

11

RAKENTAMISEN AMMATTILAINEN

RAUTANET KOSKI OY

LAADUKKAAT BETONIELEMENTIT

Tarjouspyynnöt ja myynti:Marko Koski

p. 050 596 6341marko.koski@koskenbetonielementti.fi

www.koskenbetonielementti.fi

Hongistontie 331500 Koski TlPuh. (02) 484 920

PALVELEVA MAATALOUS- JARAKENNUSTARVIKELIIKE

Avoinna: ma-to 6.30-16.30, pe 6.30-18www.rautanetkoski.fi

Hämeentie 21 A31500 Koski Tl www.ojaranta.fi

Tarjouspyynnöt:myynti@puunjalostus.fi

RISTIKOT KATOLLESI MEILTÄ

www.puunjalostus.fi

AutokorjaamoV. AHOKAS

Salontie 53 A, Marttila484 6070, 044 484 6070

Nuorisoseura käsitetään usein Ollilan päässä kuntaa asuvien omaksi seurak-si, vaikka yhdistys tarjoaa mahdollisuuden vaikkapa tanssin, musiikin tai teatte-rin tekemiseen ja tallentaa ja vaalii paikallishistoriaa kaikille marttilalaisille. Kun-

nan kyläkeskus on aikoinaan sijainnut Ollilassa, mutta ny-kyään toiminnot sijoittuvat pääasiassa kirkon liepeille. Suuren hirsirakenteisen talon siirtäminen vaan ei onnistu ilman uutta tonttia ja suurin kustannuksin, jo-ten seuran toiminta jatkuu

Ollilassa tulevaisuudessakin.Diskokansa tosin on löy-

tänyt perille kerta toisensa jälkeen, sillä jo muutaman vuoden ajan olemme jär-jestäneet suosittuja ala- ja yläkoululaisten diskoja yh-teistyössä Marttilan MLL:n ja Marttilan koti- ja koulu-yhdistyksen kanssa. Yläkou-lulaisia tosin emme ole vielä oppineet miellyttämään, mutta ehkä jossain vaihees-sa tulijoita on enemmän. Seuraavan kerran diskoillaan joulukuussa keskiviikkona 12.12. ja perjantaina 14.12.

Tanssin huumaa on koet-tu syksyn aikana myös zum-bassa ja jumpassa tiistaisin, sillä parikymmentä naista eivät voi olla väärässä. Lii-kunnan ilo ja rytmikäs mu-siikki yhdistää, vaikka kyllä

Nuorisoseuran suunnitelmissa tanssia, musikaali ja festarit

Nuorisoseura järjestää muutaman kerran lukukaudessa diskot ala- ja yläkoululaisille yhteistyössä muiden marttilalaisten yhdistysten kanssa – Kuvat Katja Ojaniemi.

vetäjälläkin on osuutensa harrastuksen suosioon.

Kevätkaudella lähdemme työstämään sekalaisella sa-killa Tänks, Juice! -musikaalia, jossa soitetaan lauletaan Juicen tuotantoa monen vuosikymmenen varrelta. Tekijöitä etsitään, sillä tarina lähtee liikkeelle festareilta siellä jossain. Keski-ikäinen pariskunta ryhtyy muis-telemaan nuoruuttaan ja uskoo kokevansa sen kaiken hienon uudelleen. Ja totta kai Juicen biisit nostavat esiin tunteita, muistoja, niitä kipeitäkin, joita vielä majoi-tusolosuhteet eli teltassa nukkuminen korostavat. Jos yhtään kiinnostuit, niin laita viestiä allekirjoitta-neelle, sillä harjoitukset on suunnitelmissa aloittaa heti alkuvuodesta ja tehdä pitkästä aikaa ihan koko illan näytelmä kaikkine väli-aikoineen. Osia on pienistä suuriin.

Ja ei kevättä ilman tans-seja. Nyt vaan tarjolla on

rankempaa rokkia lähiseu-dun bändien esittämänä. Ku-luvana vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Ollila Fest toimi hyvin, ja ensi vuonna Nuorisoseura on varmasti mukana! Festareita, pieniä-kin sellaisia, tarvitaan.

Lasten ja nuorten tanssi-harrastusta emme sen sijaan ole onnistuneet edistämään, sillä ohjaajaa ei löydy, vaikka kaikki kivet käännettiin. Naapurikunnassa ryhmiä on useita ja esiintyjiä riittää erilaisiin tilaisuuksiin. Ehkä nuorisoseuraraja joskus poistuu ja pääsemme teke-mään vaihtokauppaa harras-tusten suhteen. Toistaiseksi olemme erittäin iloisia niistä alakoululaisista diskoilijoista, jotka saapuvat Koskelta Tl. iloksemme. Seuraavalla sukupolvella voi sitten olla jo tuttuja uudessa koulussa yläasteen alkaessa.

KATJA OJANIEMIpuheenjohtaja

Marttilan Nuorisoseura ry.

Pitkät perinteet omaava Marttilan Nuorisoseura täyt-ti juuri 116 vuotta, ja omassa talossamme Härkätien varrella olemme toimineet lokakuulta 1919 eli 93 vuotta. Historiaa on siis tehty jo useassa polves-sa!

Martinpäivät4-13.11.

12

AMMATTINA JÄTEHUOLTOVIEMÄRIN PESU JA -KUVAUKSET

JÄTEHUOLTO MÄKIÖ OY

Puh. (02) 7661 187 posti@jatehuoltomankio.fi

Paimion vene- ja pienkonekorjaamo OySähköyhtiöntie 4, 21530 Paimio

0400-114067 fax 02-4703387www.pienkonekorjaamo.com

HUOLTO-mönkijöiden huolto

VALTUUTETTU-moottorimyynti ja -huolto

Presidentti Sauli Niinistö nuorten syrjäytymisestä

Vanhemmat, muistelkaa omaa nuoruuttanne

Jakomäen koululla pitä-mässään puheenvuorossa presidentti korosti, ettei nuorten hyvinvointia edis-

tetä vain viranomaistoimin ja komiteamietinnöillä. Suuri vaikutuksensa on koko kasvatusyhteisöllä, niin kodilla perheellä, naa-pureilla ja kavereilla kuin esimerkiksi päivähoidolla, koululla ja harrastuksilla.

”Ne kaikki ovat yhtei-söjä, jotka muokkaavat nuorta. Tässä asiassa me kaikki olemme tekijöitä”, Niinistö korosti.

”Ja jos joku ei vielä ole tullut ihan vakuuttuneeksi siitä, että hänelläkin on

tässä tehtävää, niin ke-hottaisin meitä vanhempia vähän muistelemaan omaa nuoruuttamme. Ainakin minulla on lukemattomia kokemuksia, joissa joku täysin ulkopuolinen aikui-nen on esittänyt jonkun huomautuksen siitä, että ’mites noin menit teke-mään’. Ja ne ovat yhä vielä mielessä sen vuoksi, että ne ovat osuneet kohdal-leen.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili perjantaina 7. syyskuuta Jakomäen koululla, jossa julkistettiin Ihan taval-lisia asioita -vihko ja verkkosivusto www.tavallisia.fi. Ne esittelevät arkikeinoja, joilla aikuiset voivat tehdä lasten ja nuorten arjesta turvallisempaa.

Arkikeinoja on kerät-ty presidentti Niinistön kokoamissa työryhmissä, joissa on ollut mukana nuorten arjen asiantun-tijoita ja kokijoita. Arki-keinoja ovat kommentoi-neet myös alan tutkijat. ”Olemme etsineet sellaisia keinoja, joilla on merkitystä ja joiden tekeminen ei vaa-di erityistä ammattitaitoa. Eivät ne ole yllättäviä tai ihmeellisiä asioita, mutta

yksi – satunnainenkin – teko voi olla merkitsevä”, presidentti Niinistö sanoi.

Asiantuntijaryhmien koordinaattorina toimi-van oikeustieteen tohtori Sakari Huovisen mukaan aina emme edes jälkikä-teen tiedä, miksi elämän tapahtumat karkaavat kä-sistä. Usein kaikki on kiinni pienistä, ihan tavallisista asioista.

”Nyt julkaistut keinot ovat ehdotuksia. Ne kutsu-vat konkreettisiin tekoihin. Haluamme kannustaa ih-misiä keksimään lisää ar-kisia, yksinkertaisia keinoja, ja kertomaan, millä tavalla haluavat ottaa haasteen vastaan. Kaikkien tukea tarvitaan”, sanoi Huovinen.

Syrjäytyminen ja toi-mettomuus eivät ole on-gelma vain niille kymme-nille tuhansille suomalais-nuorille, joiden elämä on ajautunut raiteiltaan. Ne ovat koko yhteiskunnan asia.

”Onko syrjäytyminen asia, joka liikuttaa minua ja voisinko minäkin tehdä jotain? Minä uskon, että jokainen voi omalta osal-taan toimia lähellä olevan lapsen ja nuoren eduksi”, presidentti Niinistö sanoi.

Presidentti ja muut ti-laisuuteen osallistuneet korostivat, että työ on vas-ta alussa. Kansalaiskeskus-telun avulla on kuitenkin mahdollista saada aikaan tekoja ympäri Suomen. Tavallisia.fi –sivuilla voi myös jokainen jakaa omat arkikeinonsa.

Ihan tavallisia asi-oita www.tavall isia.f i - Ihan tavallisia asioita -vih-kon voi tulostaa samasta osoitteesta

Mikko Tegel

Vanha Hämeentie 32 YliskulmaPuh. 0400-533709, 02- 4847067

Vanha Hämeentien ja Paappalantien risteys.LIIKE AvOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN.

Liedon KiviPentti Alinen ky,

Tuotekatu 12, Raisio, Hauninen, Myllyä vastapäätäP. Ari, 0500 532 305, Arto 0440 532 305

KuljetusliikeR. Nikkanen Ky

MARTTILA

VJL J. YLITALO OyLVI-urakointia ja tarvikemyyntiä

Janne Ylitalo  044 5146 758Härkätie 1472, 21560 OLLILA 

janne.ylitalo@marttila.fi

13

AUTOKORJAAMOJUHANI HEIKKILÄ

MARTTILA – puh. 4845 373auto 0400 526 272

Suorittaa autojen pelti- ym. korjausta sekä maalausta. Autot katsastuskuntoon – katsastuspalvelu.

MARTTILANPYÖRÄ ja KONELIIKE

VEsA KALLIOpuh. 4845 742 21480 Prunkila

• TunTurI pyörät • STIHL moottorisahat • STIGA puutarhakoneet • HuOLLOT  VArAOSAT 

MARTTILANTILITOIMISTO OY

• Tili- ja veroasiat • Yritysten perustamiset • Yrityssuunnittelu • Isännöintipalvelut

Kirkkotie 1, 21490 MARTTILA. Puh. 484 420

Puh. 484 6862Jarkko 040 584 7650

PIONEERIKAIVUUHANNU JA JARKKO KOSKINEN

Maanrakennusurakointia telakoneella ja yhdistelmäkoneella

21560 OllilaHannu 040 053 0924

T:mi M. PelttariHämeentie 3411. 21480 PRUNKILA

Puh. 4846 074, 050 5146 751

METALLIRAKENTEET

Asuntolainatarpeittesi mukaan!Soita tai tule konttoriimme juttelemaan.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

Vesikoskenkatu 13, LoimaaLounais-Suomen yrityskonttori0200 3000nordea.fi

(Kirsti Keskitalo)v

”Etsivä nuorisotyö on erityisnuori-sotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mah-dollisuus turvalliseen ja luottamukselli-seen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut”.

Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa 15- 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle var-haista tukea, jos nuori sitä itse haluaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tukea etsivää nuorisotyötä tekevien työparien palkkaamiseen. Vuonna 2012 valtionavulla tuettua etsi-vää nuorisotyötä tekee yli 340 henkilöä 279 kunnassa ympäri Suomen.

Nuorisolain muutoksessa (voi-maanastuminen 1.1.2011) ( laki 693/2010 ja HE 1/2010 vp) säädetään mm. etsivästä nuorisotyöstä. Laissa todetaan, että kunta tarvittaessa to-teuttaa etsivää nuorisotyötä. Kunta voi myös hankkia palvelun.

Marttilan kunta kuuluu Loimaan seutukunnalliseen etsivän nuoriso-työn piiriin. Loimaan seutukunnalla Seutukunnallinen Nuorisotyö (SENU) on pystynyt hankkeiden avulla palk-kaamaan yhden tai kaksi henkilöä työskentelemään nuorten parissa. Tällä hetkellä seutukunnalla työskentelee kaksi etsivää nuorisotyöntekijää Mari-Anna Hovi ja Jukka Viljanen.

Tapasin Mari-Anna Hovin ja esitin hänelle muutaman kysymyksen hänen työhönsä liittyen.

Kuka olet ja mistä tulet?– Olen Mari-Anna Hovi ja tulen Loi-maalta, Virttaalta

Etsivä nuorisotyö Loimaan seutukunnalla

Minkälainen koulutus sinulla on ja missä olet työskennellyt aiemmin?- Olen valmistunut nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Kankaanpään opistosta. Olen työskennellyt työelämän valmen-tajana, työpaikkaohjaajana sekä projek-tityöntekijänä.

Miten päädyit hakemaan etsi-vän nuorisotyön tehtäviä?– Loimaan nuorisotoimi otti yhteyttä ja kehotti minua hakemaan ko. tehtävää.

Koska aloitit tässä tehtävässä?– Aloitin 7.2.2010, Elämänilo-hank-keessa.

Kuinka laajalla alueella työs-kentelet?– Loimaan Seutukunnan alueella: Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöy-tyä ja Tarvasjoki.

Miten määritellään työnkuvasi, mitä etsivä nuorisotyöntekijä tekee?– Toimin nuorille apu- ja tukihenkilönä eri asioissa, mm. viranomaiskäynnit, autan lomakkeiden täyttämisessä, voin olla nuoren mukana mm. lääkärissä. Yritän auttaa nuorta viranomaisasioissa, että saavutettaisiin molempia osapuolia tyydyttävä ”kopromissi”. Yritän löytää joustavia ratkaisumalleja. Palvelu on nuorille vapaaehtoista, vaikka itse etsivä nuorisotyö onkin lakisääteistä.

Mitä kautta tavoitat nuoria, kuka ottaa yhteyttä?– Eri viranomaiset ilmoittavat: perus- ja ammattikoulut, terveyspalvelut, työ-voimatoimistot, nuoret itse, nuorten kaverit ja vanhemmat/huoltajat. Face-book on tärkeä työväline, sen kautta

nuoren on helppo lähestyä etsivää nuorisotyöntekijää. Tämä koskee eten-kin niitä tapauksia, jossa nuoret eivät ole minkään viranomaistahon piirissä. Kuitenkin monet näistä nuorista ovat vaikeasti syrjäytyneitä.

Miten voisimme helpottaa nuo-ren löytämistä?– Eri viranomaistahot voisivat madaltaa ilmoituskynnystään. Mieluimmin niin, että eri viranomaistahot ottaisivat liian herkästi yhteyttä kuin liian korkean kynnyksen kautta.

Työsi hyvät ja huonot puolet?– Hyvinä puolina voin mainita työsken-telyn nuorten parissa nuorten ehdoilla. Työ ei myöskään ole liian rajattua. Työ-päivät ovat hyvin vaihtelevia.– Huonoina puolina voisi mainita laajan alueen, mistä johtuen työpäivät venyvät ja autolla ajoa tulee paljon,

Kuka maksaa palkkasi?– Elo-hanke on SENUN alainen hanke, jossa rahoitus tällä hetkellä vuoden 2013 loppuun. Uutta hakemusta valmis-

tellaan parhaillaan ja hankkeen rahoi-tusta tultaneen jatkamaan. Kyseessä on opetusministeriön alainen hanke.

Mitä terveisiä haluat lähettää Marttilan nuorille?– Ottakaa rohkeasti yhteyttä, etsivä nuorisotyö toimii nuorten ehdoilla. Minun tehtävänäni on kysyä mitä nuori haluaa ja auttaa häntä pääsemään omiin tavoitteisiinsa. Jos itse voit huonosti tai tiedät, että kaverisi voi huonosti, ota yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään! Toiminta on täysin luottamuksellista ja etsivällä nuorisotyöntekijällä on vaiti-olovelvollisuus.

Etsivän nuorisotyöntekijän yhteys-tiedot:

mari-anna.hovi@loimaa.fi 050-4373834jukka.viljanen@loimaa.fi 050-5913950

facebook etsivänuorisotyö

Marttilan kunnanvapaa-aikasihteeri

Kirsti Keskitalo

Etsivä nuorisotyöntekijä Mari-Anna Hovi

Martinpäivät4-13.12.

14

21490 MARTTILA

MIR-SÄHKÖ OYMarttilan Kaivuu ja Kuljetus Oy

ERKKI 0400 222 010PAsI 0400 492 170

Näillä merkeillä varustettuliike palvelee Sinuaammattitaidolla.

Puh. ..............(02) 727 3636Päivystys .......044 727 3636

Fax (02) 727 3630 – www.helahoito.fiHelsingintie 38 PL 83, 24101 Salo

Avoinna ma-pe8-17

Kerro kuka olet ja miten ajauduit Marttilaan ja koulun rehtoriksi?

Henry Sippola on syntynyt Kuortaneel-la. Ylioppilas Kuortaneen liikuntalukiosta 1993. Luokanopettajan tutkinto suoritettu Raumalla. Vuonna 1977 vaimoni opiskeli Turussa, tytär Hannele oli puolitoista-vuotias. Tarvitsin työpaikan, jonka sain valinnan perusteella väliaikaiseksi luokan-opettajaksi Marttilan Kirkonkylän koulun. Kolme vuotta väliaikaisena ja syksyllä 1980 valittiin vakinaiseen virkaan koeajaksi. Helmikuun alusta 1982 minut valittiin kou-lulautakunnan sivutoimiseksi sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi. Syksyllä 1988 nimitys Kirkonkylän koulun johtajaksi ja vuonna 2002 Marttilan koulun rehtoriksi.

Lehden teema on ”nuorten hyvinvointi”, miten mielestäsi vuodet ovat muuttaneet mart-tilalaisia nuoria?

Maailma on tullet hyvin nopealiikkei-seksi. Vielä 1979-luvulla ja 1980- luvulla hyvät ja huonot tavat tulivat koulumaa-ilmaan ja muuhun elämään viiveellä. Nyt muutokset median välityksellä tulevat muutaman päivän kuluessa jäljitellen kan-sainvälisiä ja kansallisia trendejä.

Voiko marttilalainen nuori tällä hetkellä hyvin vai huonosti?

Mielestäni voivat keskimäärin parem-min, jos vertaamme koko maan tilasto-tietoa. Maaseutu on muutenkin lapsille ja nuorille terveempi kasvuympäristö kuin kaupunki. Kaupungissa voi kätkeytyä tuntemattomaksi, josta kukaan ei välitä.

Mitkä tekijät ovat aiheuttaneet tai edesauttaneet nuorten hy-vin- / pahoinvointia?

Nuorten hyvinvointia edesauttaa hyvät harrastusmahdollisuudet, tutut ystävät, kaverit ja hyvät koulutusmahdollisuudet. Nuoret kuitenkin tarvitsisivat työpaikan.

Pahoinvointia aiheuttaa mielestäni väärät luulot, esimerkiksi usko ” pullon henkeen” ja purkeista saataviin hyvinvointia edistä-viin elämyksiin.

Onko sinulla ideoita mihin koh-distaisit euroja nuorten hyvin-voinnin edistämiseksi?

Minua ilahduttaa panostus kaikenikäi-siin, uusi kirjasto. Jalkapallokenttä vihdoin-kin on toteutumassa. Nuorten ja lasten kanssa on keskusteltava ja kuunneltava heitä, että heidän ideoitaan voidaan to-teuttaa. Useimmat nuorten ehdotukset eivät ole kohtuuttoman kalliita.

Marttilan Koulu 10 v., millä fii-liksillä?

Olen erittäin hyvällä fiiliksellä. Hyvin toteutettu yksisarjainen koulu suun-nittelun ja ratkaisujen osalta. Olemme menestyneet taloudellisesti ja opetuk-sellisesti. Koulullamme on hyvä joukko taitavia opettajia ja työntekijöitä. Olemme seuranneet valtakunnallisia opetukseen liittyviä muutoksia ja toteuttaneet ne myös koulumme opetustoimessa.

Mitkä ovat olleet kohokohtasi omalla opettajan työurallasi?

Urallani on selkeästi kolme koho-kohtaa:

Ensimmäinen työpaikka 1.8.1977 Kir-konkylän koulussa.

Valinta Kirkonkylän koulun johtajaksi 1988.

Marttilan koulun peruskivenmuuraus syksyllä 2001.

Olet jäämässä hyvin ansaitulle eläkkeelle lähitulevaisuudessa, millä mielellä jätät vastuun kou-lusta seuraajallesi?

Koen muutoksen hyvin myönteisenä, koska olemme saavuttaneet erinomaisesti koululla asetetut tavoitteet. Uuden reh-

torin on tehtävä muutostyötä, joka tulee peruskoulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman mukana. Rehtorin ja muun henkilöstön on nähtävä maailmaa ja koulua seuraavat kymmenen vuotta eteenpäin aina 2020-luvun loppupuolelle saakka. Lasten ja nuorten koulutuksessa on aina uusia haasteita.

Jos muistelet asioita taaksepäin, niin mitkä tapahtumat tai hen-kilöt muistuvat ensimmäisinä mieleen 2000-, 1990-, 1980-, 1970- luvuilta?

Elämääni on kuulunut aina urheilu joltakin sen sektorilta. 1970-luvulta Lasse Viren ja unohtamaton puolen tunnin jakso Münchenin Olympialaisissa 1972. Toivottavasti joskus tulisi samanlainen päivä. Matti Nykänen on 1980-luvun mieleenpainuva urheilija. Esimerkki myös kuinka ei elämän pitäisi jatkua urheilu-uran jälkeen. 1990-luvulta Jari Litmanen, joka on osoittanut, että suomalainen jal-kapalloilija voi nousta maailman valioiden joukkoon. Jääkiekon ikoni Teemu Selänne on valintani 2000-luvun ihanteeksi.

Miten paikallinen Lions Club on ollut edesauttamassa mart-tilaisten nuorten hyvinvointia ja mitä voisimme tehdä lisää?

Lasten ja nuorten parissa työ ei lopu koskaan. Positiivista kannustusta tarvit-sevat kaikki. Yhteiset projektit muiden tahojen kanssa, jos vaikutuksista halutaan pitkäaikaisia, kunnan mukanaolo on vält-tämätön.

Mitä jään kaipaamaan koulusta.Koulun syke on jotakin ainutlaatuista.

Päivät sisältävät ennakoimattomia ta-pahtumia. Kaipaan oppilaita, opettajia ja muuta henkilöstöä. Lisäksi työssäni tulleet muut ystävät.

Mitä tekisit, jos et olisi opettaja.Koulutus ei välttämättä ratkaise työ-

uraa. Kuvittelen, että olisin töissä pankissa tai taloushallinnossa. On myös mahdollis-ta, että olisin maanviljelijänä kotitilallani, mutta en pappina, jota ammatinvalinta suositteli noin 40 vuotta sitten.

Henry Sippola,rehtori Marttilan koulu

Raunion Saha Oy tunnetaan hyvästä korjuujäljestäänja ammattitaidostaan puunostajana.

Meiltä saat aina parhaan kokonaisratkaisun metsällesi.Myy puusi meille.

Ostajissaon eroja

Raunion Saha Oy, Myllykyläntie 42, 31500 Koski TL

15

KOULUTETTU HiErOjaraija Kuoksa

Myllypellontie 1, 21490 Marttilapuh. (02) 484 6741

parturi-kampaamoaNNa-maiJa

Puiden, pensaiden, köynnösten ym. taimia

HONGISTON TAIMISTOHongistontie 889, Koski Tl, puh. 050 5544 126

www.marttila.fi/anna-maijaanna-maija.virtanen@luukku.com

myllypellontie 1marttiLaPUH. 040 847 4377

kodinkoneiden erikoisliike

Myllypellontie 1, 21490 MARTTILAPuh. 044 0846 863

rtv-huolto@marttila.fi

marttiLaN rtV - HuoLtopESukoNEEt, kYLmÄLaittEEt, kaHViNkEittimEt

ja muut PiENLaiTTEET, sekä tietysti tELEViSiot, DVD:t, Ym.

Mäntäsäläntie 473, 21 • Kesärenkaat• Talvirenkaat• Aluvanteet• Käytetyt renkaat

www.jpvalta.fi P. 044 022 8919J-P VALTA

• Säilytys• Renkaat moottori-

pyöriin ja mopoihin• Tuontiautot

EDULLISESTIRenkaat javanteet

Partiosyksy käynnistyi upeasti sillä, saimme lippu-kuntaamme lähes parikym-mentä uutta jäsentä! Samoin osallistuimme pitkästä aikaa partiolaisten syys-SM-par-tiotaitokisoihin Ylöjärvellä lokakuun alussa. Kisat ovat aina lippukunnalle näytön-paikka, mutta tällä kertaa rankkasade sotki monen

Partiolaisten määrä kasvaa Marttilassa

miä toimii Marteissa yksi, kuten myös tarpojaryhmiä.

Martit ovat toimineet kunnassamme jo 32 vuoden ajan, ja partio-ohjelmaan on osallistunut siis satoja mart-tilalaisia! Osa on jatkanut muuton jälkeen partiolaise-na toisessa lippukunnassa, ja osa on haudannut huivinsa komeron pohjalle muiden muistojen sekaan. Moni en-tinen partiolainen kuitenkin tuntuu muistavan toimin-nan hyödyllisenä, luonnon-läheisenä tai reippaana. Toki osa muistaa ainoastaan sen leirin, kun teltta vuoti tai retken, jolloin pelättiin pimeää.

Partiotoimintaa on ollut maassamme jo yli sata vuot-ta. Itse aloitin vuonna 1980 Hyvinkään Metsätytöissä. Marteissa olin pitkään kan-nattajajäsen, koska kaikki kolme lastani osallistuivat toimintaan. Sudenpentu-johtajaa etsittäessä uskal-sin tarttua haasteeseen, koska omat lapset olivat jo yli sudenpentuiän, vaikka edellisestä lauman ohjauk-sesta oli kulunut jo lähes 20 vuotta.

Marttilan tapaisessa pie-nessä kunnassa ikäluokka on noin 25, joista ehkä joka neljäs osallistuu par-tiotoimintaan. Johtajapula on todellisuutta, sillä lukion tai ammattikoulun jälkeen nuoret aikuiset muuttavat usein toiselle paikkakunnal-le koulutuksen perässä, ja kokouksiin saapuminen voi olla hankalaa. Meitä keski-ikäisiä aikuisia tarvitaan, sillä retkillä ja leireillä on

kattojärjestömme Suomen Partiolaisten (SP) turvalli-suusohjeiden mukaan oltava tietty määrä koulutettuja ai-kuisia osanottajien määrään suhteutettuna.

Partio on myös edullinen harrastus. Noin 40 euron vuotuinen jäsenmaksu SP:lle on pakollinen, koska se sisältää vakuutuksen, mutta retket ja leirit tehdään pää-osin vapaaehtoisvoimin, ja kustannukset ovat pienet. Toki partiosta kallistakin saadaan, jos halutaan kal-liokiipeilyä, riippuliitoa tai pitkiä vaelluksia. Marttilassa on toistaiseksi riittänyt esi-merkiksi retkeily, melonta, iltanuotiot, askartelu, en-siapu, luonnontuntemus,

Partiotaitokisoissa pääsee testaamaan osaamistaan usealla eri osa-alueella. Syysloma SM-kisoissa lokakuussa Ylöjärvellä sai tosiaan valvoa koko yön. – Kuva Katja Ojaniemi

joukkueen suunnitelmat. Kokemusta kuitenkin saatiin rinkan pohjalle, ja seuraavan kerran Martit kisaavat mah-dollisesti piirin talvikisoissa.

Partio-ohjelma alkaa su-denpennuista, jotka ovat 7-9 -vuotiaita ja opettele-vat perustaitoja akelan eli koulutetun aikuisen ohja-uksessa. Marteilla on kaksi

sudenpentulaumaa, joissa toimii yhteensä noin 15 sudenpentua. Seikkailijoihin siirrytään 9-10 -vuotiaina, sitten tarpojiin noin 12-13 -vuotiaina, samoajiin rippi-kouluikäisenä ja vaeltajiin täysikäisinä. Ryhmiä vetävät ryhmänohjaajat. Aikuispar-tiolaisiksi lasketaan kaikki yli 22-vuotiaat. Seikkailijaryh-

suunnistus ja rakentelu.Ja ilman koloahan emme

pystyisi toimimaan. Kolo on paikka, jossa kokoonnu-taan joka toinen viikko eri teeman ympärille. Marttilan seurakunta on taustayh-teisömme, ja toimimme seurakunnan omistamal-la Martinmajalla. Vuokraa emme maksa, mutta py-rimme pitämään majan ja sen ympäristön kunnossa talkoovoimin. Taustayhteis-ojä on erilaisia, mutta Suo-messa pääosa partiolaisista toimii tiiviissä yhteistyössä kotiseurakuntiensa kanssa.

KATJA OJANIEMIlippukunnanjohtajaMarttilan Martit ry.

Marttilan Lions-Clubinjäsenet

Aalto TeemuAalto TuomoHeikkilä LauriHeikkilä MarkoIsotalo ErkkiJäntti MattiKanasuo TeemuKaskela AhtiKerko HeikkiKraappa KalleKujanpää JarmoKyheröinen MarkkuKylämäki JuhaLanggård Per

Lindqvist ReinoMurto MarkkuMuurinen JanneMäkelä JuhaniPietilä HarriPrusila PetriRouna AimoSelänne JouniTegel MikkoTynjälä JuhaniUrmas Jouko Uusitupa Eskovalta Juha-Pekkavirtanen Jari

AUTOSÄHKÖ-HILDENHEIKKI HILDEN

P. 4845 789

16

Sivunvalmistus: Graafinen Palvelu Seppo Mäkinen – Somero.seppo.makinen@grp.fi

Markku Murto pj.Kalle KraappaJarmo KujanpääJouni SelänneJari Virtanen

JULKAISUTOIMIKUNTA:

Paino: Salon Lehtitehdas – Salo

Toimitusjohtaja MArJATTA WIITAnen 

Härkätie 1416  – 21560 OllilaPuh.  vaihde (02) 484 960 –  marjatta.wiitanen@arwina.fi

L I u O T T I M I e n   T I S L A u S   J A   M Y Y n T I

Edullisesti

Myös asennuspalvelu!T:mi Niini 0500 533 849 - Vaskiowww.salonvaihtoautot.net/niini

KUMHO TALVIRENKAAT

- Leikkokukat- Ruukkukukat- Sidonnat iloon ja suruun- Lahjatavarat- Kortit & Adressit

Terveisin Sirkka puh. 4845103

Kukka- ja Lahjapuoti

Auki M-P 10-17.00. L-S 10-13.00. Muulloin sovittuun aikaan.

Aidosti lähellä ihmistä

www.poppankki.fi

Onnea valmistuneille!

Aidosti lähellä ihmistä

www.poppankki.fi

Onnea valmistuneille!

Kosken Osuuspankki

www.poppankki.fi

Koska elämä voi olla aikamoinen retki,kannattaa välillä pitää POP Taloushetki.

www.maaseudunnotariaatti.fi

MAALLAVÄLITETÄÄN

Hämeentie 14 31500 Koski Tl

Petteri Urmas, LKVpuh. 044 484 3314

- Kiinteistönvälitys, arviokirjat, notariaattipalvelut

- Maatalouden ja maaseutu- kohteiden asiantuntija

- Aidosti paikallinen!

maaseudun.notariaatti@koski.fipetteri.urmas@maaseudunnotariaatti.fi

Jokainen polunhaara vaikuttaa jollain tavalla talouteesi. POP Pankin asiakkaanasaat kunnon varusteet elämäsi suurten ja pienten tavoitteiden saavuttamiseen.

Sovi POP Taloushetkestä pankkisi kanssa. Tutustu lisää kotisivuilla.

Hämeentie 14, 31500 Koski Tl / Puh. (02 ) 484 330

LEENAPEKKAVALTA LEENA

0500-228 919

VALMISBETONIA NOPEASTI KOSKELTAJUURI SINULLE SOPIVASTI ! 02–484 2010 JA KYSY LISÄÄ

PALVELUKSESSASI: • paikallinen• kilpailua edistävä• työllistävä• ammattitaitoinen

e-mail: myynti@kymppibetoni.fi www.kymppibetoni.fi

Soita

Tervetuloa reiluille rauta- ja maatalous-kaupoille

Nykyään puhutaan paljon lasten- ja nuorten syrjäytymisestä. Suomessa esille nousee valitettavasti

Kahvilasta kohti tulevaisuutta

sosioekonomisten (ter-veys- ja hyvinvointi) taus-tojen tuomat erot, jotka edesauttavat syrjäytymisen

syntymisessä. Nyt ajankoh-taisena haasteena onkin kaventaa näitä eroja kai-killa lapsen elämänalueisiin

kohdistuvilla sektoreilla, jotka toimivat ympäristössä, jossa lapsi kasvaa ja kehit-tyy, näitä ovat esimerkiksi kunta ja kolmas- sektori. Eri tahot ovat kehittäneet toimintaansa, jotta lasten- ja nuorten syrjäytymistä pystyttäisiin vähentämään; on tullut uusia asetuksia neuvola- ja koulutervey-denhuollon parantamiseksi, kunnat koittavat panostaa erityisesti lapsiperhe palve-luihin ja kolmannen sektorin tahot pyrkivät tuottamaan palveluja, jotka tukisivat lapsen hyvinvointia.

Sosioekonomiset erot vaikuttavat lapsen tervee-seen kehitykseen, jo sikiö-aikana. Vanhemmat tarvit-seavat sen vuoksi tukea jo raskausaikana. Tämän vuoksi Mannerheimin Lastensuo-jeluliiton Marttilan yhdistys on kokeillut myös niinkut-suttuja raskaustreffejä, jotka tukevat perheen odotusta ja edistää kiintymyssuhteen syntymistä syntyvään lap-seen. Mikäli tämä toiminta-muoto oltaisiin saatu toimi-

maan perhevalmennuksen rinnalle, olisimme saaneet olla hyvänä esimerkkinä muille kunnille. Kuntamme syntyvyyslukuja tarkastel-lessa säännöllisille raskau-terffi- ryhmille ei pienen osaanottajamäärän vuoksi pystytä panostamaan.

Lapsen synnyttyä yh-distyksemme tarjoaa eri-laisia matalan kynnyksen ”vertaistukiryhmiä”, jotka kokoontuvat säännöllises-ti kerran viikossa veka-ravintissä, joka sijaitsee kirjaston yläkerrassa. Mll Marttilan yhdistys pyörittää vapaaehtoisvoimin vauva-kahvilaa ja perhekahvilaa. Vauvakahvilaan ovat ter-vetulleita perheet, joissa on alle yksivuotias lapsi, myös hänen mahdollisesti vanhemmat sisaruksen-sa voivat vauvakahvilaan saapua. Luonnollisena jat-kumona tämän jälkeen tarjoamme perhekahvilaa, johon ovat tervetulleita kaikki lapsiperheet, ikään katsomatta. Toimintamme on ilmaista, joka omalta

osaltaa helpottaa kahvilaan saapumista. Vuonna 2008 teetetyn valtakunnaliseen perhekavila- kyselyyn vas-tanneista henkilöistä 65% koki saaneensa uusia ystäviä ja sosiaalisen verkkonsa kasvaneen. Kahviloissa on helppo saada vertaistukea samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä. Erityisen tärkeäksi kyselyssä aikuisille koettiin juuri sosiaaliset suhteet, vertaistuki ja verkostoitu-minen. Lapsille sosiaalisten taitojen harjoitteleminen leikin lomassa on hyvää ennaltaehkäisevää toimintaa syrjätymisen ehkäisemisek-si. Mll Marttilan yhdistys tarjoaa myös harrastustoi-mintaa alle kouluikäisille lapsille musiikkileikkikoulun ja tanssitan vauvaa muodos-sa. Pyrimme pitämään tässä osallistumismaksut alhaisina, jotta kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus lähteä harras-tamaan.

Mll Marttilanyhdistyksen pj.

Mariia Rautarinta

Martinpäivät

4-13.11.