Järjestödigi-kartoitus 2017 · 2018-05-14 · #järjestödigi 2017 3 Järjestödigi-kartoitus...

#järjestödigi 2017 1

Julkaistu 15.12.2017

Järjestödigi-kartoitus

2017

#järjestödigi

Avoine Oy TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Viestintä-Piritta Oy


Sisällys

Järjestödigi-kartoitus 2017

Yhteenveto

Digitalisaatio järjestöissä

Digiosaaminen järjestöissä

Järjestöviestintä

Järjestöt ja sosiaalinen media

357

152327


Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, digi-osaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kartoitus tehtiin tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa ja se toteutettiin Avoine Oy:n, TIEKE Tietoyhteiskun-nan kehittämiskeskus ry:n ja Viestintä-Piritta Oy:n yhteistyönä.

Kartoituksen tarkoituksena on • tarjota järjestöille tietoa digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja somen

tilasta Suomessa• antaa järjestöille mahdollisuus peilata omaa tilannettaan tuloksiin• nostaa esiin sosiaalisen median käytön ja viestinnän kehitystä järjestöjen parissa• esitellä konkreettisia esimerkkejä järjestöjen tavoista toimia aihepiirin saralla • pitää yllä keskustelua digiosaamisen ja digitalisaation merkityksestä

järjestökentällä.

Kartoitus on laajennettu kokonaisuus Viestintä-Pirittan kolmena edellisenä vuonna tekemälle järjestösome-kartoitukselle. Tästä syystä sosiaalisen median osiossa pys-tymme myös osittain vertailemaan tuloksia aiempiin vuosiin.

Järjestödigi-kartoitus 2017


Järjestödigi-kartoitus tehtiin syksyn 2017 aikana laajalla sähköposti-jakelulla ja myös sosiaalisen median kautta linkkiä levittämällä. Aiempina vuosina järjestöso-meen keskittynyt kartoitus lähetettiin suppeammalle, ennalta valitulle vastaaja-joukolle. Asia on huomioitu vastausten vertailussa somen osalta.

Kyselyn vastaajissa oli järjestöjen työntekijöitä, johtajia, kehittäjiä, viestijöitä ja luottamushenkilöitä. Yhteensä 383 vastaajan joukosta suurin vastaajaryhmä oli luottamustehtävissä toimivia henkilöitä tai järjestön puheenjohtajia. Kolmanneksi suurin vastaajajoukko oli järjestön viestinnän parissa työskentelevät tai viestin-nästä vapaaehtoisroolissa vastaavat henkilöt.

Saimme vastauksia kaikilta järjestösektoreilta lukuun ottamatta ympäristöyh-distyksiä ja työttömyyskassoja. Sen sijaan ammatillisten yhdistysten edustajia oli vastaajissa toiseksi eniten. Eniten vastaajia oli urheilu- ja liikuntaseuroista ja kolmanneksi eniten sote-järjestöistä.

Vastaajista 30 kertoi edustavansa suurta järjestöä, 125 määritteli järjestönsä kes-kisuureksi. Loput vastaajista olivat pienten yhdistysten edustajia. Osassa yhteen-vetoamme vertailemme vastausten eroja suhteessa järjestön kokoon nähden.

Kartoituksen tulokset ovat luettavissa tästä yhteenvedosta. Olemme jakaneet ko-konaisuuden seuraaviin osa-alueisiin: digitalisaatio yleisesti, digiosaaminen, jär-jestöviestintä ja sosiaalinen media. Tämä kartoituksen pdf-kooste on ladattavissa tekijöiden verkkosivuilta.

Toivomme, että löydät kartoituksen tuloksista näkökulmia ja ideoita oman jär-jestösi digitalisaatioon ja viestintään liittyen. Teemme kartoituksen vuosittain ja kokonaisuuden kehittämiseksi kuulemme myös mielellämme palautetta kyselyyn sekä sen tuloksiin liittyen. Palautetta ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen [email protected].

Tuomo HeikkiläAnnika Salmi

Avoine Oy

Hanna Vuohelainen

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Piritta Seppälä

Viestintä-Piritta Oy


YhteenvetoDigitalisaatio alkaa näkyä järjestöissä yhä enemmän, ja pienimmätkin yhdistykset tiedostavat jo hyvin sen tuomat mahdollisuudet. Digitalisaatiota on pitkään vie-rastettu käsitteenä ja se on liitetty aina vahvasti viestintään, joka onkin merkittä-vä osa järjestöjen toimintaa.

Järjestöjen toiminnan kehittämisen sähköisten palveluiden avulla haastaa usein erilaisten resurssien puute. Panostaminen kehitykseen on kuitenkin kannattavaa, sillä kun järjestön toimintoja digitalisoidaan, aikaa varsinaiselle ydintehtävälle vapautuu ja lopulta myös rahaa säästyy. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan paitsi näkemyksellisyyttä myös osaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä. Digitaaliset taidot ovat vahvasti muka-na niin arjessa kuin työssäkin. Organisaatioiden ja yksilöiden välillä osaamises-sa on edelleen suuria eroja, vaikka digitaalisista taidoista on pikkuhiljaa tullut itsestäänselvyys. Digitaalisen osaamisen merkitys on tunnistettu ja osaamisen kehittämisen eteen on jo tehty paljon työtä. Toisaalta osaaminen näyttää järjestöissä jakaantuvan, mikä osin on sidoksissa myös järjestön toimintakenttään ja sen kohderyhmien di-giosaamiseen. Osa järjestöistä peräänkuulutti aivan perustaitoja laitteen käytöstä ja sähköpostista lähtien, kun osassa kehittymistarpeita tunnistettiin esimerkiksi datan analysoinnin ja yhteisöllisen verkkotyöskentelyn alueilla. Videoiden tuotta-misosaamiselle oli tarvetta kaiken kokoisissa järjestöissä.


Järjestöviestinnän ja sosiaalisen median kysymysten kohdalla vertailimme osaa ai-heista aiempien vuosien some-kartoitusten tuloksiin ja näihin verrattuna tänä vuonna erityisen vahvasti esiin eri kysymysten yhteydessä nousi sisäisen viestinnän rooli ja kehittämisen tarve järjestöissä.

Suunnitelmallisuus ja erityisesti sosiaalisen median mittaaminen järjestötoiminnassa on kasvanut, mutta pienemmissä järjestöissä suunnittelemattomuus koetaan resurssi-pulan ohella myös haasteena.

Vakiintuneeksi osaksi järjestösomesta voidaan todeta henkilöstön ja johtajien aktii-visuus sosiaalisessa mediassa omien profiiliensa kautta. Vapaaehtoisten ja jäsenten hyödyntäminen some-viestinnän tekijöinä ja kanavien ylläpitäjinä on myös selvästi muodostumassa vakiotavaksi järjestöjen some-viestinnässä.

Sisältöä tehdään kohderyhmäkohtaisesti räätälöiden ja käytössä olevien kanavien käyttöön panostetaan mieluummin kuin uusien avaamiseen. Viestinnän pirstaloitumi-nen monelle kanavalle ja vastaavasti eri kohderyhmien eriytyminen omiin kanavakup-liinsa huolettaa osaa vastaajista.

Suhtautuminen sosiaalisen median tulevaisuuteen on pääasiassa positiivinen, vaikka myös vastustustakin yhä ilmenee. Järjestöissä on kuitenkin ymmärretty sosiaalisen median rooli osana toimintaa, viestintää ja markkinointia. Jatkuva muutos nykypäivän viestinnässä on hyväksytty ja sosiaalisesta mediasta on tullut osa niin järjestötoimijoi-den kuin järjestöjen arkea kautta linjan.

Kuten eräs vastaajista totesi:

“Varmaa on vain muutos ja siinä on

myös paljon hyvää.”


Digitalisaatio järjestöissä

Järjestö

viesti

ntä

Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

Digiosaaminen

järjestö

issä

DIGITALISAATIO

JÄRJESTÖISSÄ

Järjestö

viesti

ntä

Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

DIGIOSAAMINEN

JÄRJESTÖISSÄ

Digitalis

aatio

järjestö

issä

JÄRJESTÖVIESTINTÄ

Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

Digiosaaminen

järjestö

issä

Digitalis

aatio

järjestö

issä

Järjestö

viesti

ntä

JÄRJESTÖT JA

SOSIAALINEN MEDIA

Digiosaaminen

järjestö

issä

Digitalis

aatio

järjestö

issä


Digitalisaation merkitys organisaation toimintaan ja kehittymiseen Digitalisaatiolla koetaan kaikenkokoisissa järjestöissä olevan suurin merkitys järjestön toiminnan tehostumiseen, sujuvuuteen, läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen. Moni nosti esille myös tiedotuksen nopeuden ja monipuolisuuden niin ulkoisessa kuin sisäisessä-kin viestinnässä. Vähiten digitalisaation koetaan vaikuttavan yhteensopivuuteen muun yhteiskunnan kanssa.

”Jäsenistömme ei käytä edes sähköpostia, saatika verkkoa.”

”Viestinnän nopeus ja oikea-aikaisuus.”

”Monikanavaisuus ja käyttäjän vapaus valita käyttämänsä tapa esim. yhteydenpitoon tai tiedon käyttöön.”

Digitalisaation merkitys

Toiminnan tehostaminen ja sujuvuus

Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys

Lisäarvo jäsenelle

Uudet palvelut ja toimintamuodot

Uudet yhteydet eri toimijoiden välillä

Yhteensopivuus muun yhteiskunnan kanssa

92

92

88

86

92

82

100 %0

Vastaajien osuus, joiden mielestä digitalisaatiolla on suuri tai kohtalainen merkitys kuhunkin aiheeseen.


Kysyimme: Edistääkö digitalisaatio mielestäsi seuraavia toimintoja omassa organisaatiossasi?

Digitalisaation koetaan edistävän eniten ulkoista ja sisäistä viestintää, kampanjointia sekä koulutuksia ja tapahtumia. Vähiten digitalisaation koetaan edistävän varainhan-kintaa, vapaaehtoisten rekrytointia sekä toiminnan mittaamista ja vaikuttavuuden arviointia.

Erikseen mainittuja asioita, joita digitalisaatio vastaajien mielestä tukee olivat mm. resurssit, asiakashankinta ja jäsenten välinen vuorovaikutus.

Suurista kyselyyn vastanneista järjestöistä jopa 90 % kokee, että digitalisaatio edistää toiminnan mittaamista ja vaikuttavuuden arviointia. Pienistä järjestöistä vain 53 % on vastannut näin ja keskikokoisista 64 %. Suurien järjestöjen on mitattava toimintaa, jotta ne esimerkiksi pystyvät osoittamaan mahdollisille lahjoittajille toimintansa vai-kuttavuutta. Avustuksia ja tukia haettaessa on myös pystyttävä näyttämään faktoja ja tuloksia toiminnasta. Pienemmissä yhdistyksissä toimintaa tai vaikuttavuutta ei välttä-mättä mitata mitenkään.

Alle puolet kaikista kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että digitalisaatio edistää järjestön varainhankintaa. Vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia kaiken kokoisissa järjestöissä.

Suurissa järjestöissä digitalisaation koetaan edistävän myyntiä ja markkinointia, keski-kokoisissa ja pienissä järjestöissä ei niinkään vahvasti. Ero voi johtua esimerkiksi siitä, että suurissa järjestöissä käsitteet ”myynti” ja ”markkinointi” on sisäistetty paremmin – ne koskevat myös järjestöjä, ei vain yrityksiä.


Edistääkö digitalisaatio mielestäsi seuraaviatoimintoja omassa organisaatiossasi?

Sisäinen viestintä

Ulkoinen viestintä

Kampanjointi

Koulutus ja tapahtumat

Jäsenhankinta

Työskentelyn tavat

Hallitustyöskentely

Sidosryhmätyö

Vaikuttamistyö

Johtaminen

Projektit ja hankkeet

Etätyö

Myynti ja markkinointi

Taloushallinta

Vapaaehtoisten johtaminen ja työn tukeminen

Toiminnan mittaaminen ja vaikuttavuuden arviointi

Palveluiden ja tuotteiden (yhteis)kehittäminen

Vapaaehtoisten rekrytointi

Varainhankinta

91

91

87

86

81

79

76

75

75

73

70

67

67

65

64

59

58

57

48

100 %0

Vastaajien osuus, joiden mielestä digitalisaatio edistää aihetta


0 100 %

Käyttäjien osallistamisen tavat järjestöissä

37

34

28

15

14

10

4

Mahdollisuus valita useampi vaihtoehto

Tällä hetkellä ei digitalisaatioon liittyvää kehitystyötä

Käyttäjäkyselyt

Sisäisenä työnä, ei osallisteta käyttäjiä

Haastattelut

Työpajat ja prototypointi

Käytettävyystutkimus

Muu

” Jatkuva vuoropuhelu, ”kentän” kuuntelu ja havainnointi”

” Pääosin hallitus jäsenten näkemyksin.”

”Asioita muutetaan lennossa.”

Käyttäjien osallistaminen digitalisaatioon liittyviin kehitystöihinKäyttäjien, eli esimerkiksi jäsenten ja muiden sidosryhmien, osallistaminen järjestön toiminnan kehittämiseen on tärkeää. Osallistamisen avulla esimerkiksi järjestön käyt-tämistä sähköisistä palveluista saadaan sellaisia, joita jäsenet oikeasti tarvitsevat ja haluavat käyttää.

Järjestöissä käyttäjiä osallistetaan yleisimmin kehitystyöhön käyttäjäkyselyiden avul-la. Toiseksi yleisin tapa on tehdä kehitystyö täysin sisäisesti, eli käyttäjiä ei osallisteta kehitystyöhön. Vähiten tehdään käytettävyystutkimuksia, haastatteluita, työpajoja ja prototyyppejä.

Usein kehitystyö on sen tyyppistä, että toimintaa ja tekemistä muutetaan sitä mukaa, kun tulee kommentteja tai palautetta, eli kehitystyöstä puuttuu tietty suunnitelmallisuus.

37 % vastaajista kertoo, että järjestössä ei tehdä tällä hetkellä lainkaan digitalisaatioon liittyvää kehitystyötä.


Haasteet ja esteet järjestön digitalisoitumiselleYmmärrys jäsenten ja sidosryhmien tarpeista sekä näkemys digitalisaation mahdolli-suuksista vaikuttaa olevan hyvällä tasolla. Digitalisoitumisen suurimmat esteet ovat henkilöresurssit, asenteet ja taloudelliset resurssit. Järjestöjen olisi kuitenkin sisäistet-tävä, että kun järjestö digitalisoituu, säästyy tällöin lopulta rahaa ja aikaa.

Henkilöresurssit ja asenteet ovat haasteena erityisesti pienissä ja keskikokoisissa jär-jestöissä. Suurissa järjestöissä suurin haaste näyttää olevan taloudelliset resurssit.

Yhdeksi ongelmaksi koetaan myös jäsenten ikääntyminen ja siihen liittyen se, että kai-killa ei ole digitaalisia palveluita käytettävissä tai eivät käytä niitä. Vanhempien jäsen-ten asenteet esimerkiksi sosiaalista mediaa kohtaan ovat usein negatiiviset. Järjestön on kuitenkin kehityttävä, jotta se voi jatkaa toimintaansa elinvoimaisena. Jäsenistö, joka ei käytä esim. lainkaan digitaalisia palveluita, on kuitenkin vähenemässä.

Johtamisen ei koeta hidastavan digitalisoitumista. Osaamisen puute puolestaan vai-kutti eniten keskikokoisissa ja pienissä järjestöissä.

100 %

Haasteet ja esteet järjestön digitalisoitumiselle

Henkilöresurssit Asenteet Taloudelliset resurssit

43

63 63

40

5748 50

41

53

Suuret Keskikokoiset Pienet


Työyhteisön suhtautuminen digitalisaatioon järjestötyön tukenaVaikka osassa järjestöjä negatiiviset asenteet hidastavat digitalisoitumista, avoimissa vastauksissa suhtautuminen digitalisaatioon näyttäytyi pääosin positiivisena ja sen mahdollisuudet tiedostettiin. Usein vastaan tulee kuitenkin ajan puute, vaikka tahtoti-laa ja osaamistakin löytyisi.

Pienissä ja keskikokoisissa järjestöissä on havaittavissa myös perinteistä muutosvasta-rintaa erityisesti vanhemmassa ikäryhmässä, mikä johtuu lähinnä asenteista. Esimer-kiksi some-kanavien käyttöä viestinnän osana vastustetaan, tai ei haluta lähteä käyttä-mään digitaalisia palveluita vedoten siihen, että kaikki eivät kuitenkaan käytä niitä.

“Järjestötyö on pitkälti asennevaikuttamista, jota sosiaalinen me-dia omalta osaltaan tukee hyvin. Digitalisaatio edistää nopean in-formaation tuottamisen ja jakamisen ilman erillistä osaamista tai koulutusta. Digitalisaatio on meille työntekoa sujuvoittava tuki, joka parhaimmillaan edistää osallistamista, mutta ei korvaa kas-votusten ruohonjuuritasolla tehtävää työtä.”

” Työyhteisö työskentelee pääasiallisesti perinteisessä viestinvä-lityksessä ja siksikin vastustaa digitalisoitumista, koska oma työ-paikka on vaarassa poistua tämän myötä.”

”Se on vaikeaa, koska hallituksessa istuu vanhempaa väkeä, jotka suhtautuvat nihkeästi uuteen oppimiseen. Myöskään somekanaviin ei haluta asenteiden takia liittyä. ”


Kysyimme: Miten työn ja toimintojen digitalisaatiokehitys tukee tai voisi mielestäsi olla tukemassa järjestönne toiminnan tavoitteiden saavuttamista?Tärkeänä ja hyödyllisenä pidetään erilaisia etäyhteyksiä ja esimerkiksi verkkokokouk-sia, joiden oletetaan parantavan jäsenten tavoitettavuutta ja osallistujamääriä esim. sisäisissä kokouksissa.

” Eri tietojärjestelmien rajapintojen automatisoinnit mm. taloushal-linnon ja henkilötietojen osalta + valmiit helpot raportointityökalut voivat säästää merkittävästi aikaa ja hermoja. Liikaa vieläkin ma-nuaalista työtä noiden rajapintojen parissa. Viestinnän ja markki-noinnin puolella mahdollisuudet suuret. ”

”Esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan johtamista helpottaa, kun va-paaehtoiset ovat ympäri maata ja kasvokkain kontaktit ovat vähis-sä. Erilaiset neuvottelumahdollisuudet kuten videoneuvottelut mah-dollistavat paremman yhteydenpidon ja tuen. Lisäksi alueellisessa toiminnassa välimatkat voivat olla pitkä ja niihin haasteisiin esimer-kiksi videoneuvottelut tuovat oman ratkaisunsa ja helpottavat osal-listumista. ”

” Ainakin nopeuttamalla toimiston rutiineja, jolloin jää enemmän aikaa toiminnan suunnittelulle.”


Digiosaaminen järjestöissä

Järjestö

viesti

ntä

Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

Digiosaaminen

järjestö

issä

DIGITALISAATIO

JÄRJESTÖISSÄ

Järjestö

viesti

ntä

Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

DIGIOSAAMINEN

JÄRJESTÖISSÄ

Digitalis

aatio

järjestö

issä


Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

Digiosaaminen

järjestö

issä

Digitalis

aatio

järjestö

issä

Järjestö

viesti

ntä

JÄRJESTÖT JA

SOSIAALINEN MEDIA

Digiosaaminen

järjestö

issä

Digitalis

aatio

järjestö

issä


Digiosaamisen merkitysDigitaaliset taidot ovat vahvasti mukana arjessa ja työssä. Digiosaamisesta on tullut itsestäänselvyys, vaikka tiedämme, että osaamisessa on niin työikäisillä, opiskeli-joilla kuin varttuneemmalla väellä vielä puutteita. Organisaatioiden välillä on suuria eroja siinä, miten ne ovat digitalisaation kelkkaan ehtineet. Sama ilmiö koskee myös järjestökenttää.

Digitalisaatio tuo järjestöjen ulottuville monia uusia mahdollisuuksia ja kustannus-tehokkaita tapoja omien tavoitteiden edistämiseksi ja kohderyhmien tavoittamiseksi. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan osaamista ja jatkuvassa muutoksessa myös jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Digitaalisen osaamisen aluetta käsittelevissä vastauksissa näkyi ymmärrys osaamisen jatkuvan kehittämisen merkityksestä, osaamisen polarisoitumisesta sekä postiviisen asennoitumisen ja uteliaan mielen merkityksestä.

“Perusymmärrys siitä, miten eri sovellukset, laitteet yms. toimivat. Usein asennekysymys ”en tule tarvitsemaan tätä koskaan työssäni”, vaikka kuka meistä tietää, mitä sitä tulevaisuudessa tarvitsee osata.”

“Meillä jäsenistö on eläkeellä olevia, joten monelta puuttuu kaikki digiosaaminen. Postitustakin harrastetaan heille.”

“Kuvittelen, että periaatteessa suhtaudutaan positiivisesti. Kaikki uusi vain pelottaa, etenkin, kun on niin monentasoista osaamista. Kukapa nyt haluaisi myöntää, että omat taidot ovat heikot.”

“Vastaamisessa on se ongelma, että moni näistä taidoista (esim. sosi-aalinen media) on osalla täysin hallussa ja osa on täysin pihalla.”

“Ongelma on toimijoiden hyvin eritasoinen osaaminen; miten hila-taan hitaat ja haluttomat edes jotenkin kartalle?”

”Ei niinkään osaamista vaan halua ottaa uusia käytäntöjä ja digi-osaamista haltuunsa. Kehitän, koulutan ja autan itse jäseniä uusille tavoille.”


Datananalysointi

I n f o r m a a t i o nl u k u t a i t o

K U V A N K Ä S I T T E L YL A I T T E I D E N H A L L I N T A

ÄLYPUHELIN

tietokone

Muutosjohtaminenja toiminnan kehittäminen

Ohjelmointi

PilvipalvelutProjektinhallinta

Sosiaalinen mediaSähköposti ja kalenteri

Tekijän- ja käyttöoikeudet

TiedonhakuTIETOTURVA JA TIETOSUOJA

Työvälineohjelmistot

tekstinkäsittely

T A U L U K K O L A S K E N T A

esitysgrafiikka

Verkkokokousten järjestäminen VERKKOKOULUTUSTENJÄRJESTÄMINENVerkko-oppimisympäristön käyttö

Verkkosivujen suunnittelu

Verkkosivujenpäivittäminen

YHTEISÖLLINEN TYÖSKENTELY

Google- tai Office365-palvelut

Videoidentuottaminen

Virtuaalitodellisuudensovellukset

t a b l e t t i

Digitaalisen osaamisen alueetKartoituksella halusimme selvittää järjestöissä koettua digiosaamisen tilannetta. Digi-osaamisen alueita oli mukana reilut 20, ja niihin sisältyi sekä perustaitoja että edisty-neempää osaamista.

Kartoituksessa mukana olleet digiosaamisen alueet.

Valmiiksi annettujen osaamisen alueiden lisäksi vastauksissa mainittiin osaamista tar-vittavan myös mm. seuraavilla alueilla:verkkomainonta, markkinoinnin automaatio, podcastit, verkkolehti, kriittinen medialu-kutaito, sähköiset jäsenrekisterit, kyselytyökalut, saavutettavuus, suoratoisto ja live-lä-hetykset, sisältöjen vuorovaikutteisuus ja INNOSTUS


Digiosaamisen vahvuusalueetMonet digiosaamisen alueet näyttävät olevan jo varsin hyvin hallussa, mutta monilla alueilla osaamista koetaan vielä myös puuttuvan. Paikoitellen vahvuudet ja heikkou-det osaamisessa osuvat samoille osaamisalueille, mikä osaltaan kertoo niiden tärkey-destä järjestön työssä sekä järjestöjen erilaisista tilanteista digitalisaatiokehityksessä.

Seuraavilla osa-alueilla digiosaamisen koettiin olevan parhaiten hallussa:

Sähköposti ja kalenteri

Verkkosivujen päivittäminen

Tiedonhaku

Laitteiden hallinta*

Työvälineohjelmistot **

Sosiaalinen media

Kuvankäsittely

Tietoturva ja tietosuoja

Verkkosivujen suunnittelu

Tekijän- ja käyttöoikeudet

78

69

68

64

63

62

52

51

45

43

* älypuhelin, tabletti, tietokone** tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka

Digiosaamisen vahvuusalueet

100 %0

Vastaajien osuus, jotka arvioivat ko. osaamisen alueen olevan hallussa.

“Äskeisessä puuttui vaihtoehto, osaamme vähän/kohtalaisesti ja opettelemme koko ajan lisää. Laitoin moneen hallinnassa, mutta monet näistä juuri tätä jatkuvaa oppimisen prosessia.”


Suurissa järjestöissä eri osaamisalueet koettiin kaiken kaikkiaan olevan paremmin hal-linnassa. Suuremmilla toimijoilla on suurempi tekijöiden joukko, ja näin osaamisvaati-mukset jakautuvat useammalle. Pienissä järjestöissä yksittäisten henkilöiden vastuulla voi olla hyvin moninianen kokonaisuus, eikä aika riitä jatkuvaan uuden opetteluun.

Digiosaamisen akuutit tarpeetDigiosaamisen alueiden osalta yleinen ero suurten ja pienten järjestöjen välillä oli, että suurissa oli huomattavasti enemmän vallalla ajatus siitä, että osaamista tarvitaan kaikilla eri alueilla.

Seuraavilla osaamisen alueilla osaamista koettiin tällä hetkellä kaiken kaikkiaan tar-vittavan kipeimmin:

Yhteisöllinen työskentely *

Datan analysointi

Videoiden tuottaminen

Muutosjohtaminen ja toiminnan kehittäminen

Kuvankäsittely

33

32

31

31

31

* esim. Google- tai Office365-palvelut

Digiosaamisen tarpeet

100 %0

Vastaajien osuus, jotka arvioivat, että kyseistä osaamista tarvittaisiin jo, mutta osaamista puuttuu.

“Uusien toimintojen kehittämiseen. Olemme pienin resurssein pyö-ritettävä yhdistys, mutta verkosto, jonka kanssa operoimme, on todella laaja ja monimuotoinen. Siksi verkkotyökalut ja -viestintä olisivat erittäin hyvä kehittämiskohde toiminnan uudistamiseksi.”


Yli neljännes vastaajista koki osaamisvajetta myös näillä alueilla: informaation lukutaito, laitteiden hallinta, tietoturva ja tietosuoja, verkkosivujen suun-nittelu sekä verkkokoulutusten ja verkkokokousten järjestäminen.

Tulevaisuudessa osaamisen hankkimista suunniteltiin mm. muutosjohtamiseen ja toiminnan kehittämiseen, verkkokokousten järjestämiseen, pilvipalveluihin sekä vide-oiden tuottamiseen.

Digitaalisen osaamistarpeen ulkopuolella nytOhjelmointi ja virtuaalitodellisuuden sovellukset tuntuvat olevan vielä kaukana järjes-töjen digiosaamisen tarpeista niin suurissa kuin pienissä järjestöissä.

Verkko-oppimisympäristöjen käyttö ja verkkokoulutusten järjestäminen eivät nekään kosketa läheskään kaikkia järjestöjä, mutta enemmän suuria kuin pieniä. Verkkoympä-ristöt nousivat kuitenkin esille osaamisen kehittämisen yhteydessä.

Järjestöissä katsottiin, että seuraavilla osaamisalueilla osaamista ei tarvita juuri nyt:

Ohjelmointi

Virtuaalitodellisuuden sovellukset / VR

Verkko-oppimisympäristön käyttö

Verkkokoulutusten järjestäminen

Datan analysointi

Projektinhallinta

57

50

41

37

28

27

Digitaalisen osaamistarpeen ulkopuolella

100 %0

Vastaajien osuus, jotka arvioivat, että kyseistä osaamista ei tarvita nyt.


“Organisaatiomme on digimyönteinen, ja innostumme uusista työ-kaluista ja palveluista helposti. Vaarana on, että käytämme useita palveluita sujuvastikin, mutta systemaattinen suunnittelu ja kehit-täminen jää vauhdin jalkoihin, tai yhden sitoutetun ihmisen vas-tuulle. - - Samalla kun kehityksestä voi olla ylpeä ja innoissaan, herää myös kysymys, teemmekö oikeita asioita. Digipalveluita pi-täisi säännöllisesti myös arvioida ja selkeyttää, jotta niiden hyöty olisi maksimaalinen käytettyyn aikaan nähden.”

Pienissä järjestöissä oli huomattavasti enemmän alueita, joilla osaamista ei juuri nyt katsottu juurikaan tarvittavan. Suurissa järjestöissä toiminnan osa-alueita on jo koon vuoksi usein enemmän, mikä heijastuu varmasti myös näkemyksiin tarvittavasta osaa-misesta. Pienissä järjestöissä joudutaan todennäköisemmin valitsemaan vain tietyt alueet ja välineet, joilla toimitaan ja osaamista kartutetaan.

Digiosaamisen kehittämisen monta muotoaOsaamista voidaan kehittää hyvin monilla eri tavoilla ja eri ihmiset oppivat eri tavoin ja tahtiin. Osaamisen kehittämisen kulttuurit ja käytänteet vaihtelevat paljon organi-saatioittain. Ideaalitapauksessa voisimme ja osaisimme valita aina kulloiseenkin tilan-teeseen jokaiselle oppijalle ja yhteisölle parhaat kyseistä osaamisen alueen kehittämi-sestä parhaiten vastaavat tavat.

Kartoituksessa kysyimme, mitkä digiosaamisen kehittämisen muodot palvelisivat vas-taajaa ja hänen organisaatiotaan parhaiten.

Videot, sisällöltään monipuoliset verkkoympäristöt ja vertaistuki arvioitiin toimivim-miksi osaamisen kehittämisen tavoiksi. Ryhmäkoulutuksille ja pajatyöskentelylle näh-tiin myös paikkansa. Mainitut soveltuivat osaamisen kehittämiseen niin suurten kuin pienten järjestöjen mielestä. Oppimispeleihin ei ainakaan vielä yleisesti uskottu, mikä kertonee myös niiden toistaiseksi rajallisesta saatavuudesta.

Videot olivat sekä suurten että pienten järjestöjen suosiossa - tosin suurten vielä vahvemmin. Suurissa järjestöissä testit ja arvioinnit saivat enemmän kannatusta kuin pienissä. Samoin oppimispelien, verkkoympäristöjen ja webinaarien soveltuvuuteen uskottiin enemmän suurissa järjestöissä.


Lyhyet, teemoitetut videot

Verkkoympäristö, jossa erilaista sisältöä *

Vierihoito / vertaistuki

Ryhmäkoulutukset

Pajatyöskentely, jossa kukin saa apua omaan ongelmaansa

Kysy – me vastaamme -chattipalvelu

Webinaarit

Keskustelupalsta

Oppimispelit

Erilaiset testit ja arvioinnit

44

44

44

41

36

28

28

26

18

17

Digiosaamisen kehittämisen parhaat muodot

100 %0 * materiaalia, tehtäviä, keskustelupalsta…

Vastaajien osuus, jotka arvioivat kyseisen tavan palvelevan digiosaamisen kehittämistä hyvin.

“Suhtaudumme digitaalisen osaamisen kehittämiseen intohimol-la ja haluamme kehittyä ymmärtämään syvällisesti tapahtuvaa murrosta tiedonvälityksessä ja sosiaalisessa kanssakäynnissä. Olemme järjestäneet useita koulutuksia aihepiiristä vaihtelevalla menestyksellä.

Myös vertaistukea sekä parityöskentelyä on kokeiltu digiähkyn helpottamiseksi hyvällä menestyksellä. Moni digiongelmainen ha-luaa ulkoistaa digiongelmansa muiden huoliksi. Siitä tulisi päästä eroon. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla perusvastoinkäymisten tul-lessa eteen kykyä ratkaista ongelmat itsenäisesti. Esimerkiksi kurs-si vaikkapa kannettavan tai kännykän internettiin kytkeytymison-gelmien perusselvittämisestä voisi tehdä hyvää monelle.”


Järjestöviestintä

Järjestö

viesti

ntä

Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

Digiosaaminen

järjestö

issä

DIGITALISAATIO

JÄRJESTÖISSÄ

Järjestö

viesti

ntä

Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

DIGIOSAAMINEN

JÄRJESTÖISSÄ

Digitalis

aatio

järjestö

issä


Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

Digiosaaminen

järjestö

issä

Digitalis

aatio

järjestö

issä

Järjestö

viesti

ntä

JÄRJESTÖT JA

SOSIAALINEN MEDIA

Digiosaaminen

järjestö

issä

Digitalis

aatio

järjestö

issä


Viestinnän ja sosiaalisen median suunnittelu sekä mittaaminenSelvitimme kartoituksessa järjestöviestinnän suunnittelun, onnistumisen mittaamisen ja raportoinnin kokonaisuutta. Vertailimme vastauksissa myös digi-strategian olemas-saoloa järjestöissä tällä hetkellä.

Kartoituksen vastaajissa oli suurin osa pienten yhdistysten edustajia. Tämä näkyy vas-tauksissa selkeästi, kun vertailee kahden edellisen järjestösome-kartoituksen tuloksia tähän vuoteen:

Vuonna 2015 some-strategia oli olemassa tai tulossa 75 % vastaajistaVuonna 2016 sama luku oli 88,1 %Vuonna 2017 some-strategia oli olemassa tai suunnitteilla 40 % vastaajien järjestöissä

Viestintäsuunnitelma, some-strategia jadigitalisaatio-strategia järjestöissä

Viestintä-suunnitelma

Some-strategia Digistrategia

% % %

35

21

22

2240

4 5 5 615

7255

Kyllä Tulossa Ei EOS

Viestintäsuunnitelma on tehty tai sellainen on suunnitteilla yli puolella vastaajien jär-jestöistä, kun some-strategian osuus jäi tänä vuonna 40 prosenttiin. Tästä huolimatta sosiaalisen median onnistumista mitataan hieman useammin kuin viestintää.

Onnistumisen raportointia koskevan kysymyksen vastauksissa nähdään, että viestin-nän onnistumisesta tehdään useammin raportteja kuin some-tuloksista.


Viestinnän ja somen suunnitelmat,mittaaminen ja raportointi

Raportointi, %Suunnitelma, %

35

18

Mittaaminen, %

26

28

18

16

Viestintä Some

Mitä sosiaalisen median suhteen mitataan?

Seuraaja- ja tykkääjämäärät

TYKKÄYSTEN MÄÄRÄ JULKAISUISSAJakojen määrät

Ka�avuus ja näy�ökerratMainosten roi

Keskustelun taso

1. Seuraajamäärät

2. Sitoutuminen julkaisuihin

3. Julkaisujen kattavuus

4. Tavoittavuus ja saavutettu yleisö

5. Kampanja- ja markkinointiseuranta

TOP 5 some-mittaus 2016

“Tulevana vuonna olemme suunnitelleet kiinnittävämme erityistä huomiota sisältöjen laatuun analytiikasta saatujen tietojen perus-teella. Pyrimme tekemään sellaista sisältöä, joka on analytiikan kautta osoittautunut kohderyhmiä kiinnostavaksi.”


Sisäinen viestintä järjestöissäSisäisen viestinnän merkitys osana järjestöviestintää korostui viestintä- ja somekysy-mysten yhteydessä aiempia vuosia selvästi enemmän. Järjestöissä on havahduttu sii-hen, että erilaiset digitaaliset työkalut ja sosiaalisen median tarjoamat suljetut ympä-ristöt helpottavat sekä keskinäistä viestintää, toiminnan suunnittelua, valmistelua että itse järjestötyön tekemistä.

Pikaviestinten ja pilvipalveluiden käyttö erottuu selkeästi sisäisen viestinnän työkaluja kartoittaessamme.

“Tallennamme tapahtumajärjestelyihin liittyen palaverimuistiot Google Driveen, josta ne ovat kaikkien tekijöiden ja johtoryhmän luettavissa sekä tapahtuman loppuraportin teon apuna.”

1. Sähköposti2. Facebook (profiilit ja ryhmät)3. WhatsApp

Sisäisen yhteydenpidon jatyöskentelyn kanavat

4. Google Drive5. Skype 6. Facebook Messenger

7. Office 3658. Dropbox9. Intra10. Sharepoint

1. Facebook2. WhatsApp3. Sähköposti4. Office 3655. Google Drive

1. Facebook2. WhatsApp 3. Sähköposti

4. Office 3655. Google Drive

1. Sähköposti2. Facebook (profiilit ja ryhmät)3. WhatsApp

Sisäisen yhteydenpidon jatyöskentelyn kanavat

4. Google Drive5. Skype 6. Facebook Messenger

7. Office 3658. Dropbox9. Intra10. Sharepoint

1. Facebook2. WhatsApp3. Sähköposti4. Office 3655. Google Drive

1. Facebook2. WhatsApp 3. Sähköposti

4. Office 3655. Google Drive

Emme kysyneet tarkennetusti, mihin kaikkeen työkaluja käytetään, mutta avovastauk-sista poimittuna kokonaisuus on kaikkea väliltä etäkokoukset, työryhmien viestiketjut, tapahtuma- ja kokousilmoittautumiset, videopuhelut sekä sisäiset toimintaympäristöt hallituksille tai työryhmille.

Sisäisen viestinnän ja toiminnan työkalut, joihin halutaan panostaa tulevaisuudessa, ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat:


Järjestöt ja sosiaalinen media

Järjestö

viesti

ntä

Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

Digiosaaminen

järjestö

issä

DIGITALISAATIO

JÄRJESTÖISSÄ

Järjestö

viesti

ntä

Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

DIGIOSAAMINEN

JÄRJESTÖISSÄ

Digitalis

aatio

järjestö

issä


Järjestö

t ja

sosia

alinen m

edia

Digiosaaminen

järjestö

issä

Digitalis

aatio

järjestö

issä

Järjestö

viesti

ntä

JÄRJESTÖT JA

SOSIAALINEN MEDIA

Digiosaaminen

järjestö

issä

Digitalis

aatio

järjestö

issä


Sosiaalisen median kanavat käytössä nytKysyimme, mitä sosiaalisen median kanavia järjestöt käyttävät ulkoisen viestintän-sä toteuttamiseen. Vertailimme vastauksia osittain myös aiempien vuosien tuloksiin. Ulkoisen viestinnän kohdalla vahva yhdistävä tekijä on vuodesta toiseen Facebook. Tänä vuonna vastaajien valikoimassa kaksi suosituinta viestintäkanavaa olivatkin Face-book-sivu ja Facebook-ryhmä, kun vuoden 2016 tuloksissa Facebook-ryhmä asettui kanavissa kuudennelle sijalle.

Vuoden 2016 kartoituksessa blogi oli kanavavaihtoehdoista vahvimmin nousussa (+20% vuoteen 2015 nähden). Tänä vuonna blogin käyttö sijoittuu seitsemänneksi suosituim-maksi kanavaksi.

UUSI

Facebook-sivu

Facebook-ryhmä

Twitter

Instagram

WhatsApp

YouTube

1.

2.

3.

4.

5.

6.

2017Facebook-sivu

Twitter

YouTube

Instagram

Blogi

Facebook-ryhmä

2016

Järjestöjen eniten käyttämät some-kanavatvuonna 2016 & 2017

Kanavien käytön tarkastelussa on hyvä huomioida, että vuoden 2017 kartoitukseen on vastannut huomattavasti laajempi vastaajaryhmä kuin edellisinä vuosina.


Kanavat, joita suunnitellaan otettavaksi käyttöön vuonna 2018Järjestöissä on selkeästi saavutettu some-kanavien määrän katto ja uusia kanavia ote-taan käyttöön vain perustellusti ja harkiten. Tästä kertoo se, että jo toista vuotta pe-räkkäin järjestösome-kartoituksen kysymykseen “Mitä uusia some-kanavia aiotte ottaa käyttöön tulevan vuoden aikana?” suurin osa vastasi: “Emme aio ottaa uusia kanavia käyttöön”. Vuonna 2015 näin vastasi 35,3%, kun vuonna 2016 luku oli jo 61%. Tänä vuon-na prosentti oli 56,4%.

Uusien kanavien käyttöönoton tulokset vahvistavat edelleen myös Facebookin asemaa eri kokoisten järjestöjen käytössä: kun Facebook-sivu ja -ryhmä ovat jo käytössä ole-vien kanavien kärjessä, näkyvät ne vahvoina lukuina myös uusissa käyttöön suunnitel-luissa kanavissa.

YouTuben nousu uusien käyttöön otettavien kanavien kärkeen puhuu puolestaan vide-on roolin vahvistumisesta osana järjestöviestintää. Myös kanavia koskevien kysymys-ten avovastauksissa korostui video ja sen monipuolinen hyödyntäminen niillä kanavil-la, joilla järjestö jo viestii.

Avovastauksissa uusia kanavia koskien voimakkaimmin nousi esiin sisäisen somen rooli ja siihen panostamisen tarve järjestötyön osana. Sisäisen viestinnän vahva nou-seminen esiin tuloksissa on merkittävin kanavia koskeva ero aiempien vuosien kartoi-tustuloksiin nähden.

Järjestöt haluavat panostaa nykyisten kanavien kautta saavutettujen hyöty-jen analysointiin ja näillä kanavilla tehtävän viestinnän tehostamiseen entistä tavoitteellisemmin.

1. Ei uusia kanavia 572. YouTube 93. Facebook-sivu 84. Instagram 7

5. Facebook-ryhmä 76. WhatsApp 67. Twitter 68. Blogi 6

Uusia kanavia käyttöön vuonna 2018prosenttia vastaajista ottaa käyttöön


Somen hyödyt Miksi järjestöt käyttävät sosiaalista mediaa? Yleisesti vastaukset ovat kulkeneet tiedon jakamisen tehokkuuden sekä näkyvyyden ja tunnettuuden kasvattamisen teemojen ympärillä. Niin tänäkin vuonna, mutta nyt kärkisijalle somen käytön syissä astuivat erityisesti ihmiset. Kohderyhmän tavoittaminen sosiaalista mediaa hyödyntäen oli tär-keintä 62%:lle vastaajista.

Ihmisen merkitys viestin vastaanottajana nousi esiin myös avovastauksissa, oli kysees-sä sitten vaikuttamistyö, toiminnan näkyväksi tekeminen tai jäsenhankinta. Monet ko-rostivat sosiaalisen median mahdollisuuksia auttamassa tavoittamaan halutut ihmiset helposti, nopeasti ja laajemmin kuin perinteisiä viestintäkeinoja hyödyntämällä.

Sosiaalisen median nähdään olevan järjestöille myös markkinoinnin ja mainonnan ka-nava. Erityisesti tapahtumamarkkinointi korostui tänä vuonna somen hyötyjä kartoitta-vissa avovastauksissa - sekä markkinoinnin että tapahtumien järjestämiseen liittyvien toimenpiteiden kohdalla.

Prosenttia vastaajista

Kohderyhmän tavoittaminen

Tiedon jakaminen

Näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen

Tapahtumamarkkinointi

Vaikuttamistyö

Vuorovaikutus ja keskustelu

Miksi järjestöt käyttävät sosiaalista mediaa?

62

45

45

28

26

10

46

49

44

29

11

37

2017 2016

Vaikka ihmisen merkitys viestin vastaanottajana on lunastanut paikkansa somen käyt-töä määräävänä tekijänä järjestöissä, jäi keskustelu ja varsinainen sosiaalinen vuoro-vaikutus aiempaa hieman pienempään rooliin vastauksissa.


Vain muutama vastaaja nosti some-keskusteluun osallistumisen ja esimerkiksi väärän tiedon korjaamisen somen käytön tärkeimpien syiden joukkoon. Sen sijaan esiin nousi sosiaalinen media mahdollistamassa toimintaan ja keskusteluun osallistumisen myös silloin, kun se muuten olisi hankalaa.

“Sosiaalisen median mahdollistama kommunikointi ja toimintaan osallistuminen liikuntarajoitusten estämättä on eittämättä asian ytimessä.”

Sosiaalisen median työkalut ja suljetut työskentely-ympäristöt korostuivat vastauk-sissa myös sisäisen työskentelyn mahdollistajina. Yhä useampi toi esiin etänä tehdyn toiminnan valmistelun, pikaviestinnän, sisäiset toimintaryhmät verkossa sekä etäko-kousten merkityksen osana somen käyttöä järjestössään.

“Hankevalmistelu ja hakemukset sekä hallinto - lähes täysin digi-taalista, kaikki materiaalit pilven reunalla”

MainontaMaksetun mainonnan osuus on vahvempi erityisesti keskisuurissa ja suurissa järjes-töissä, joissa sosiaalisen median hyödyntämiseen on enemmän resursseja kuin pienil-lä yhdistyksillä.

Paikallisyhdistyksille mainonta ei vastausten perusteella ole ajankohtainen asia. 73% vastaajista ilmoitti, että heidän järjestönsä ei tee maksettua mainontaa sosiaa-lisessa mediassa, kun vuoden 2016 pienemmän otoksen mainostajien määrä oli 85% vastaajista.

Some-kanavien ylläpito ja vapaaehtoisten rooli some-viestinnässäJärjestöjen sosiaalisen median kanavien ylläpitoon liittyvät vastaukset eroavat vas-taajien organisaation koosta ja taustasta riippuen toisistaan. Järjestöissä, joissa on viestinnän henkilöstöä, sosiaalisen median vastuu on pääasiallisesti heillä. Joissakin järjestöissä vastuu some-viestinnästä on johtajilla.

Vuoden 2016 tuloksia mukaillen on tämänkin vuoden vastauksissa nähtävissä so-me-vastuun jakaminen reippaasti yli viestinnällisten rajojen: kanavien sisällöntuotan-non vastuuta jaetaan jäsenistön, luottamushenkilöiden, tapahtumia toteuttavien taho-jen ja muiden vapaaehtoisten suuntaan, myös suurissa järjestöissä.


Vaikka some-viestinnästä vastaisikin järjestön viestijä (27%) tai johtaja (20%), on so-mettamisen vastuu annettu monilla kanavilla itse toimintaan osallistuville. Huomioi-tavaa on myös se, että järjestöt eivät juurikaan ulkoista omaa somen käyttöään: vain neljän vastaajan järjestössä on tehty näin.

Järjestöt osaavat hyödyntää vapaaehtoisia some-kanavien tekemisessä järjestöjen nä-köiseksi: moni vastasi aloittaneensa esimerkiksi Instagram- tai Snapchat-ylläpitoviik-kojen jakamisen jäsenilleen. Myös tapahtumaviestintää toteutetaan entistä enemmän järjestön toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten voimin.

Vapaaehtoisten päärooleja järjestönsome-viestinnässä

SOME-KANAVIEN YLLÄPITÄJÄNÄ TOIMIMINENS O M E - A G E N T I T

S u u n n i t t e l u t y ö t ä y h d e s s äh e n k i l ö s t ö n k a n s s a

Kehi�ämisideoidentarjoaminen

Kiertävät Insta/Snap-vastuut

Sisältöjen jakaminen omiinprofiileihin järjestön kanavilta

Asenteet ja suhtautuminen someenSosiaalinen media on lunastanut paikkansa järjestötoiminnan ja -viestinnän osana, käy kartoituksen vastauksissa useassa kohtaa ilmi. Suhtautuminen sosiaalista mediaa kohtaan on parantunut vuosittain ja se koetaan entistä arkisempana sekä merkityksel-lisempänä mahdollisuutena järjestöille viestiä ja tehdä itse toimintaa.

“10 + aivan ehdoton toiminnan kannalta.”

“Sosiaalinen media on koko toiminnan pohja.”


Negatiivinen suhtautuminen MUUTOSVASTARINTA

K o h d e r y h m ä t e i v ä t k ä y t ä s o m e aResurssipula

L I I A N V Ä H Ä N S O M E - V I E S T I J Ö I T Ä

Suunnittelemattomuus

Ei aikaa kehitystyölle

Ihmisten hajautuminen monille kanaville

Johdon vastustus

Rahoituksen haasteet

M a s s a a n h u k k u m i n e n

VIHAPUHEEN PELKO

KRIITTISEN KESKUSTELUN HALLINTA

SATUNNAISUUS VIESTINNÄSSÄ

Selätettäviä haasteita järjestösomessa

Asenteita kartoittaessamme vastauksissa on kuitenkin yhä nähtävissä kahtia jakautu-neisuutta. Osa mainitsee somen olevan tärkeä osa järjestötyötä ja kertoo esimerkiksi järjestöjohdon löytäneen sosiaalisen median hyödyt henkilökohtaisessa viestinnäs-sään. Vastapainona tähän on kuitenkin toisissa järjestöissä juuri johdon vastustus some-viestinnän tekemistä tai kehittämistä kohtaan.

“Osa on valmis kuin melperi sotaan ja osalle some on EVVK (jos edes tuntevat käsitteen).”

Suhtautuminen sosiaaliseen mediaan riippuu myös paljon taustaorganisaation toi-minta-alueesta, somen käytön vastuista sekä erityisesti tavoitelluista kohderyhmistä: aiempia vuosia enemmän nyt korostui järjestön kohderyhmien ikä ja pohdinnat siitä, että kaikkia ei tavoita sosiaalisenkaan median avulla.

Näkökulmia on poimittu sekä asenteita että haasteita kartoittavista vastauksista.


Haasteet ja sosiaalinen mediaKysyimme vastaajilta, millaisia haasteita he näkevät sosiaalisen median ja sen käytön suhteen järjestössään ja vertailimme tuloksia myös vuoden 2016 vastauksiin.

Suurimmaksi haasteeksi nousi selkeästi some-osaaminen ja sen puute.

“Ollaan innostuneita jos joku tekee. Osaamisen puute vaikeuttaa sosiaalisen median käyttöä.”

Vastauksista käy ilmi myös viestinnän monipuolistamiseen liittyvät haasteet: esimer-kiksi videoiden ja kuvien käyttö on todettu hyödylliseksi tavaksi viestiä, mutta osaami-nen tällä sektorilla on vielä puutteellinen.

Kuten somen tulevaisuutta koskevissa vastauksissa, haasteitakin listatessa esiin nou-see jatkuvan muutoksen vauhdissa pysyminen ja tavoiteltujen ihmisryhmien hajautu-minen useille kanaville.

”Haasteet • ajankäyttö - Whatsapp tulvii viestejä • monet kanavat - salasanat ”hukassa” • osaamattomuus / asenteet - kieltäytyminen joidenkin kanavien käytöstä - pitää viestiä monessa kanavassa”

Vaikka sosiaalisen median ja viestinnän suunnitteluun panostetaan aiempaa enem-män, koetaan suunnittelemattomuus myös ongelmana. Kun järjestössä ei tiedetä riittävän hyvin, mitä some-viestinnällä halutaan saavuttaa, tulee sisällöntuotannosta liian hajanaista tai satunnaista. Myös oma some-viestinnän ääni on toisille vaikea asia löytää.

Ajanpuute ja vähäiset mahdollisuudet kehittää sosiaalisen median käyttöä näkyvät yhä vastauksissa. Toiset mainitsevat haasteena myös sen, että sosiaalisen median käyttö on riippuvainen vain muutamasta aktiivisesta some-viestijästä.

“Haasteista en muuta osaa sanoa kuin sen, että kaikki sosiaalisen median ja tiedottamisen tehtävät on samalla henkilöllä eli tässä tapauksessa puheenjohtajalla, jolla on muutakin tehtävää ihan riit-tävästi. Muilla se ei ole, kun he sanovat, miksi meidän pitää osata, kun sinä osaat.”


Muutosvastarinta, asenteet ja johdon vastustus sosiaalisen median käyttöä kohtaan korostuvat yhä vastauksissa, mutta joka vuosi aina edellistä kertaa vähemmän.

Vihapuhe, häiriköinti ja kriittinen keskustelu sai huomiota haasteiden suhteen myös tällä kertaa, mutta suhteessa selvästi vähemmän kuin vuonna 2016.

Osaamisen puute

Ihmisten hajautuminen

Somen haasteet vuosina 2016 ja 2017

20172016Sisäiset asenne-erot

Resurssien puute

Sisällöntuotannon haasteet

Häiriköinti ja kriittinen keskustelu

Viestintätyylin löytäminen

usealle kanavalle

Ajanpuute

Tekijöiden vähäisyys

Häiriköinti ja kriittinen keskustelu

Henkilöstö ja järjestöjohtajat somessaHenkilöstön ja johtajien aktivoiminen viestimään sosiaalisessa mediassa on edelleen ajankohtainen asia ja se nousee esiin kartoituksen tuloksia luettaessa kautta linjan. Asia koetaan sekä positiivisena että yhä myös haasteena: kun toiset kertovat järjes-tönsä johtajien oivaltaneen somen käytön hyödyt ja vievän omissa some-profiileissaan tehokkaasti eteenpäin järjestön asiaa, kertovat toiset somen aiheuttavan negatiivisia tilanteita, kun kaikki henkilöstössä tai luottamushenkilöistä eivät hallitse some-etiket-tiä riittävän hyvin tai muista edustavansa somessa myös omaa järjestöään.

Vastaavasti osa kertoo, että henkilöstö tai luottamushenkilöt eivät halua mennä mukaan sosiaaliseen mediaan pelätessään siellä mahdollisesti odottavaa kriittistä keskustelua.

Sosiaalisen median molemmat puolet korostuvat eniten juuri tämän aiheen ympärillä. Monissa järjestöissä on kuitenkin onnistuttu hyvin ja saatu some-viestintään mukaan niin järjestöjohtajia, luottamushenkilöitä, ammattiliittojen pääluottamusmiehiä, hen-kilöstöä kuin jäsenistöstä koostuvia vapaaehtoisten some-agenttien ryhmiä. Näiden vastaajien keskuudessa somen hyödyt ihmisten omilla profiileilla tekemän viestinnän kautta korostuvat erityisen paljon.


Somessa järjestön äänenä

Järjestöjohtajat somessa Järjestöjen henkilöstö/luottamushenkilöt somessa

% %

48 39

44

1

16

40

212

Facebook-profiili, Twitter, Instagram, LinkedIn, blogi

Kyllä Tulossa Ei EOS

Suosituimmat kanavat, joita johtajat ja henkilöstö käyttävät:

Sosiaalisen median linjaukset Sosiaalisen median linjaukset ohjaavat järjestössä niin henkilöstön, johtajien kuin usein myös luottamushenkilöiden ja järjestösomea tekevien jäsenten viestintää. Ne auttavat ihmisiä määrittelemään omat some-roolinsa suhteessa työhönsä tai järjes-töönsä sekä kertovat, miten somessa osaa toimia hyvin ja järjestöään samalla edus-taen. Vastaavasti some-linjaukset voivat antaa vinkkejä haastavien some-tilanteiden ja -keskustelujen hallintaan sekä ohjata sisällöllisesti oikeaan suuntaan.

Henkilöstön, johdon ja luottamus-henkilöstön aktivointiin liittyvien kysymysten kohdalla esiin nousi tänä vuonna suhteessa aiempaa enem-män pelkoja somen käyttämiseen omissa some-profiileissa järjestöroo-lissa. Tämä johtuu osittain kyselyn laajemmasta otoksesta, mutta to-dennäköisesti myös some-linjausten puutteesta eri kokoisissa järjestöissä. Some-linjaukset järjestöissä

%

15

6

74

5

Kyllä HarkinnassaEi EOS


Sosiaalisen median tulevaisuus Kysyimme vastaajilta näkökulmia siihen, millainen on järjestösomen tulevaisuus ja sosiaalisen median rooli jatkossa osana järjestötoimintaa.

Vastauksista nähdään, että somesta on tullut osa ihmisten ja sitä kautta myös järjestö-jen arkea. Samaan aikaan on kuitenkin havaittavissa tietoisuuden lisääntyminen siitä, että viestintä vääjäämättä pirstaloituu useammalle kanavalle ja näin ollen siitä voi tulla myös monimutkaisempaa.

Ihmisten tavoittamiseen eri kanavien kautta halutaan kuitenkin panostaa, sillä jäsen-kunta ja muut kohderyhmät ovat hajautuneet monelle eri viestintäalustalle. Toisaalta vastauksista nousee esiin myös huoli eri ihmis- ja ikäryhmien lokeroitumisesta eri kanaville, mikä vaikeuttaa sekä ihmisten tavoittamista että ryhmien välistä avointa vuorovaikutusta.

Muutos on järjestösomen tulevaisuutta määrittävä suurin tekijä ja se ollaan myös hy-väksytty osana viestintää ja toiminnan onnistumista.

Järjestöihmiset uskovat myös avoimuuden lisääntymiseen sosiaalisen median käytön myötä ja vastaavasti keskustelun siirtyvän nykyistäkin enemmän someen. Järjestö-toiminnasta tulee entistä läpinäkyvämpää ja sosiaalista mediaa käytetään jatkossa enemmän myös toiminnan alustana.

Suhtautuminen sosiaalisen median tulevaisuuteen on positiivinen ja moni uskoo myös someraivon vähenevän tulevaisuudessa - joko siksi, että opimme keskustelemaan somessa asiallisemmin tai siksi, että emme enää jaksa kiinnittää niin suurta huomiota jatkuviin somekohuihin.

Tarinallinen ilmaisu lisääntyy

Some ja tulevaisuus -kysymyksessäkorostuneet aiheet

SOME-KANAVIEN YLLÄPITÄJÄNÄ TOIMIMINENS O M E - A G E N T I T

S u u n n i t t e l u t y ö t ä y h d e s s äh e n k i l ö s t ö n k a n s s a

Kehi�ämisideoidentarjoaminen

Kiertävät Insta/Snap-vastuut

Sisältöjen jakaminen omiinprofiileihin järjestön kanavilta

I h m i s t e n h a j a u t u m i n e n m o n i l l e k a n a v i l l eEri ikä- ja käyttäjäryhmät lokeroituvat omiin viestintäympäristöihinsä

Viestintä monimutkaistuu kanavamäärän myötä

Videot ja live-lähetykset lisääntyvätJatkuva muutos kuuluu someen

Kynnys käyttää asiantuntijatyössä madaltuu

Some on osa arkea

Monipuolistaa ja helpottaa järjestötyötäKeskustelu siirtyy yhä enemmän some-kanaville

Tiimityö lisääntyy some-työkalujen avulla


Ajatuksia sosiaalisen median tulevaisuudesta“Uskon, että rajat sisäisen ja ulkoisen viestinnän välillä hämärty-vät tulevaisuudessa entisestään ja järjestötoiminnan läpinäkyvyys tulee kasvamaan kautta linjan. Tämä on mielestäni positiivinen kehityssuunta.”

“Myönteisen ilmapiirin ja kannustavien viestien välittäminen on jatkossakin tärkeää. Parhaimmillaan sosiaalinen media edistää ihmisten osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia - nämä kumpikin ovat hyviä asioita.”

“Sosiaalisen median merkitys lisääntyy, mutta ei poista henkilö-kohtaisen tapaamisen ja vuorovaikutuksen merkitystä. Some on tärkeä tekijä työn helpottajana ja monipuolistajana.”

“Some on tulevaisuudessa yhä sirpaleisempi ja henkilökohtaisem-pi. Avoimien alustojen käyttö vähenee ja siirrytään tiiviimmän piirin keskustelualustoille.”

“Sosiaalisen median käyttö lisääntyy ja arkipäiväistyy. Näkymät ja käyttö ovat hyvät, kunhan päästään toisten mollaamisesta ja viha-puheesta eroon.”

“Vaikea ennustaa. Nyt eri kanavia on jo niin paljon, että vaarana on pirstoutuminen ja se, ettei kukaan enää jaksa seurata ja tuottaa someen ”järkevää” sisältöä, mikä onnistuisi palvelemaan tarkoi-tustaan herättämättä some-raivoa.”

“Some on osa viestintää; toivottavasti ylenmääräinen kouhotus so-men kaikkivoipaisuudesta alkaa kohta hävitä ja siitä tulee netin ja sähköpostin kaltainen kehittyvä mutta arkipäiväinen väline.”

“Varmaa on vain muutos ja muutoksessa on paljon hyvää.”


#järjestödigi 2017 Osallistu keskusteluun somessa tunnisteella #järjestödigi

Lisätietoja kartoituksesta ja yhteydenotot: [email protected].

Visuaalinen suunnittelu: eetupietarinen.crevado.com

Järjestödigi-kartoitus 2017 · 2018-05-14 · #järjestödigi 2017 3 Järjestödigi-kartoitus...

Documents

Transcript of Järjestödigi-kartoitus 2017 · 2018-05-14 · #järjestödigi 2017 3 Järjestödigi-kartoitus...