Jouni Kivikoski& Katja Espo: Selvitys Smart&Clean -referenssialueen luomiseksi. Millaisia...
-
Upload
sitra-ekologinen-kestaevyys -
Category
Environment
-
view
294 -
download
6
Transcript of Jouni Kivikoski& Katja Espo: Selvitys Smart&Clean -referenssialueen luomiseksi. Millaisia...
Selvitys Smart & Clean -referenssialueen luomiseksi:
Millaisia keihäänkärkihankkeita pääkaupunkiseudulla on ja mitä toimiva yhteistyö edellyttää?
Raportti 11.8.2015Prior Konsultointi Oy
Jouni Kivikoski, Katja Espo
13.8.2015 Prior Konsultointi 2
Cleantech-yritykset67
Kaupungit46
Valtionhallinto, järjestöt, tutkimus-, kehitys- ja
innovaatiotoimijat50
Smart & Clean –selvitys kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kärkihankkeet ja eri osapuolten odotukset yhteistyöltä
• Kohderyhmänä oli 233 yritystä ja yhteisöä pääkaupunkiseudulta
• Kaupungit nimesivät itse organisaatiois-taan 20-30 eri toimialojen keskeistä päättäjää tai asiantuntijaa
• Cleantech-yritykset valittiin CleantechFinlandin jäsenistä ja muista vastaavista rekistereistä
• Kaikki kohderyhmiin kuuluvat kontaktoitiin ja mahdollisimman moni haastateltiin kesäkuun 2015 aikana
• Yhteensä tehtiin 163 haastattelua, 70 prosenttia koko kohderyhmästä ja 87 prosenttia yrityksistä vastasi
• Lisäksi on hyödynnetty hankkeen työryhmäläisten haastatteluja (11 kpl)
Pääkaupunkiseudun Smart & Clean –yhteistyöllä on vahva kannatus
13.8.2015 Prior Konsultointi 3
91%arvioi, että pääkaupunkiseudulle tulisi asettaa kunnianhimoinen
Smart&Clean-tavoite, joka herättää kansainvälistä
kiinnostusta.
Kaupunkien, yritysten ja muiden organisaatioiden edustajista…
93%arvioi, että tuomalla näkyviin
pääkaupunkiseudulla tehtävää Smart&Clean-kehitystyötä
voidaan lisätä alueen vetovoimaa kansainvälisenä
investointikohteena.
4
Smart & Clean –yhteistyön lähtökohdat saavat vahvan tuen
Pääkaupunkiseudulle tulisi asettaa kunnianhimoinen Smart&Clean-tavoite, joka
herättää kansainvälistä kiinnostusta
Tuomalla näkyviin pääkaupunkiseudulla tehtävää Smart&Clean-kehitystyötä, voidaan lisätä alueen vetovoimaa kansainvälisenä investointikohteena
Tuomalla vahvasti näkyviin pääkaupunkiseudulla tehtävän Smart&Clean-kehitystyön, voidaan vauhdittaa
suomalaisyritysten cleantech-ratkaisujen vientiä
Pääkaupunkiseutu on tärkein näyteikkuna Suomesta ulkomaille
Suomeen tarvitaan referenssialue, jossa yritykset voivat kehittää ja esitellä cleantech-ratkaisujaan
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat käynnistäneet laajan Smart & Clean –yhteistyöhankkeen, jonka päämääränä on rakentaa pääkaupunkiseudusta kansain-välisen luokan referenssialuetta älykkäille ja ekologisesti kestäville ratkaisuille. Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? (%, n=163)
53
56
66
52
55
34
30
25
41
36
12
11
7
5
8
1
2
1
2
1
1
13.8.2015 Prior Konsultointi
RAKENNUKSET
Pääkaupunkiseudulla on olemassa tai voisi olla suuri määrä Smart& Clean-hankkeita, joilla uskotaan olevan vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta
6
HSL, Liikkuminen palveluna
HSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne
Autojen yhteiskäyttö
Tekes, Älykäs liikenne
E-kaupan logistiikka
Työntekijöiden liikkumisen ohjaus
Joukon Voima, Yhteiskäyttöisten sähköautojen palvelupisteet
Sähköautot ja latauspisteet
Sähköinen/vähäpäästöinen (julkinen) liikenne
Sähköbussit
Työkoneiden sähköistäminen
Pyöräilyn edistäminen
Sähköpyörät
Ympäristöauto
HKR, Sähköautojen latauspisteet
Ratahankkeet
Kehärata
Robottipysäköinti-järjestelmä autoille
Älykkäät ohjausjärjestelmät, digitalisaation mahdollisuudet
Ilmanlaatu
Kaupunkien avoimen datan palvelu
Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute
HSY, Ilmanlaadun mittaus ja parantaminen
Vesivarojen tilan hallinta, pitoisuuksien mittaukset
Liikennevirasto, Inframallinnus
Virtuaalikaupunkimallit
Nokia, Seuraavan sukupolven langattomat tietoliikenneverkot
Resurssitehokkuus, resurssien suljettu kierto
HSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo
HSY, Älykäs vesi
Teolliset symbioosit
Ecomation, Muovijätteen käsittely
Ekokem, Kiertotalouskylä Riihimäellä
Ämmässuolle sähköromun huipputekninen kierrätyslaitos
HSY, UUMA2, Uusiomateriaalit maarakentamisessa
Puhdas vesi
Kemira, LietteenhallintaratkaisutKemira, Puhtaan veden hankkeet
Jätevesikierto haja-asutusalueilla
JätevesijärjestelmätHSY, Blominmäen puhdistamo Espoo
Espoo, Suurpelto ja Jätkäsaari, Helsinki,
jätteenkeräysjärjestelmä
Jätelogistiikka
Jätehuollon automatisointi
Liikenteen biopolttoaineet, biokaasu
VTT, Bioruukki
ST1, Jäte-etanoli liikenteen polttoaineeksi
Tekes, Biopolttoaineet
Porvoo, Kilpilahti bioteollisuuspuistoksi
Rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuus
Korjausrakentaminen
Energiatehokkuus rakentamisessa, matalaenergia-
rakentaminen
Helsinki, Viikin ympäristötalo
Kiinteistökohtainen energian ja veden käytön seuranta
Aalto yliopistokiinteistöt, Otaniemen kampusalueen avoin
energiadata
Julkisten tilojen käytön tehostaminen
Smart housing
Huoneistoautomaatio, taloautomaatio
Senaatti-kiinteistöt, Energiankäytön
seurantajärjestelmä
Kotietäohjauspalvelu (Kalasatama)
Vaisalan tehdas ja konttori Smart ICT
Tiivis kaupunkirakenne
Asemanseutujen kehittäminen
Puurakentaminen
Koulujen tilaratkaisut
Viherkatot
Konsepti NATURA-alueiden läheisyyteen rakentamiseen
Katuvalaistus
VTT, Älykäs valaistus
Espoo, Älykkään katuvalaistuksen kokeilu
Sisäilman parantaminen
Uusi lastensairaala, sisäilma
Uusiutuvat energialähteet, aurinkoenergia, hajautetun
energiantuotannon edistäminen
Älykäs energiaverk
ko
Helen: Biovoimal
aHelen, Aurinkopaneelien
yhteishankinta
ST1, Geolämmön pilottihanke
VTT, Neocarbon
Geoterminen sähkö
MaalämpöLämpöpumput
Lämmityksen hybridiratkaisu
t
Aurinkolämpöjärjestelmät
Aalto yliopisto, Finsolar, aurinkoenergian
kehittämisverkosto
Fortum Jäteveden hukkalämpö talteen
Vantaan Energia, Jätevoimala
Yhdyskuntalietteen polttoteknologia
Pääkaupunkiseudun älykäs ja avoin kaukolämpöverkko
Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä
Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitos
Helen, Lämmön talteenotto
Kaukolämmön avaaminen kilpailulle
Helen: Esplanadin jäähdytyskeskusKaukojäähdytys
Helen, Kruunuvuoren energiavarastot
Energian varastointi
Sähkömarkkinajoustomalliendemonstrointi
Espoo, Energiatietopalvelu
Helen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
ORC-voimalat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon
Vantaa, Vehkalan teollisuusalue
Vantaa, Kivistön asuinalue
Vantaa, Lentoasema
Vantaa, Tikkurilan keskusta
Vantaa, Aviapoliksen alue
Ilmastokadut
Helsinki, Kalasataman alueEspoo, Länsimetron kasvu-
Ja kehityskäytävä
Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalue
Solved, Allas Helsinki
Porvoo, Skaft Kärr energiatehokkaan asumisen alue
Helsinki, Jätkäsaari
Helsinki, Pasilan keskusta
ENERGIA
LIIKENNE
JÄTTEETBIOTEOLLISUUS
DIGI
Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet.
13.8.2015 Prior Konsultointi
7
Joka kolmas tunnistettu hanke tai tavoite liittyy energiajärjestelmiin
Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet. (Vastauksia kaikkiaan 572, keskimäärin 3,3 per vastaaja)
179 31 %
97
17 %
90
16 %
7714 %
73
13 %38
7 %
13
2 %
Energiajärjestelmä
Liikenne
Rakennukset ja kiinteistöt
Jätteet, jätevedet, kiertotalous
Uudet, rakennettavat alueet
Digitaaliset palvelut
Bioteollisuus
13.8.2015 Prior Konsultointi
Energiatehokkuuteen korjausrakentamisessa ja kiinteistönhoidossa kohdistuu paljon odotuksia
Eniten jo käynnissä olevia tai toteutettuja hankkeita tunnistetaan energiassa, liikenteessä ja jätehuollossa
13.8.2015 Prior Konsultointi 8
108
53
75
42
7
28
6
71
44
15
35
66
10
7
Energiajärjestelmä
Liikenne
Rakennukset ja kiinteistöt
Jätteet, jätevedet, kiertotalous
Uudet, rakennettavat alueet
Digitaaliset palvelut
Bioteollisuus
Toiveet /hankeaihiot
Hankkeet (mainittu nimeltä hanke, alue tai organisaatio, jossa työ käynnissä)
Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta?
Energiajärjestelmien kärkihanke-ehdotuksissa nousevat esiin hajautetun energiantuotannon edistäminen, energiavarastot sekä älykkäät verkot
9
Uusiutuvat energialähteet, aurinkoenergia, hajautetun
energiantuotannon edistäminen
Älykäs energiaverkko
Helen: Biovoimala
Helen, Aurinkopaneelien yhteishankinta
ST1, Geolämmön pilottihanke
VTT, Neocarbon
Geoterminen sähkö
Maalämpö
Lämpöpumput
Lämmityksen hybridiratkaisutAurinkolämpöjärjestelmät
Aalto yliopisto, Finsolar, aurinkoenergian
kehittämisverkosto
Fortum Jäteveden hukkalämpö talteen
Vantaan Energia, Jätevoimala
Yhdyskuntalietteen polttoteknologia
Pääkaupunkiseudun älykäs ja avoin kaukolämpöverkko
Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä
Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitos
Helen, Lämmön talteenotto
Kaukolämmön avaaminen kilpailulle
Helen: Esplanadin jäähdytyskeskus
Kaukojäähdytys
Helen, Kruunuvuoren energiavarastot
Energian varastointi
Sähkömarkkinajoustomalliendemonstrointi
Espoo, Energiatietopalvelu
Helen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
ORC-voimalat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon
Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet.
HAJAUTETTU ENERGIAN-TUOTANTO
ENERGIAVARASTOT
YHTEISTUOTANTO MAA-/GEOLÄMPÖ
13.8.2015 Prior Konsultointi
Rakentamisen kärkihankkeiden toivotaan parantavan rakennusten ja katuvalaistuksen energiatehokkuutta
10
Rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuus
Korjausrakentaminen
Energiatehokkuus
rakentamisessa, matalaenergia-rakentaminen
Helsinki, Viikin ympäristötalo
Kiinteistökohtainen energian ja veden käytön seuranta
Aalto yliopistokiinteistöt, Otaniemen kampusalueen avoin
energiadata
Julkisten tilojen käytön tehostaminen
Smart housing
Huoneistoautomaatio, taloautomaatio
Senaatti-kiinteistöt, Energiankäytön
seurantajärjestelmä
Kotietäohjauspalvelu (Kalasatama)
Vaisalan tehdas ja konttori Smart ICT
Tiivis kaupunkirakenne
Asemanseutujen kehittäminen
Puurakentaminen
Koulujen tilaratkaisut
Viherkatot
Konsepti NATURA-alueiden läheisyyteen rakentamiseen
Katuvalaistus
VTT, Älykäs valaistus
Espoo, Älykkään katuvalaistuksen kokeilu
Sisäilman parantaminen
Uusi lastensairaala, sisäilma
Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet.
RAKENNUSTEN ENERGIA-
TEHOKKUUS
TALOAUTOMAATIO
VALAISTUS
13.8.2015 Prior Konsultointi
Pääkaupunkiseudulla nähdään paljon mahdollisuuksia jätehuollon ja jätevesien käsittelyn resurssitehokkuuden parantamisessa
11
Resurssitehokkuus, resurssien suljettu kierto
HSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo
HSY, Älykäs vesi
Teolliset symbioosit
Ecomation, Muovijätteen
käsittely
Ekokem, Kiertotalouskylä Riihimäellä
Ämmässuolle sähköromun huipputekninen kierrätyslaitos
HSY, UUMA2, Uusiomateriaalit maarakentamisessa
Puhdas vesi
Kemira, LietteenhallintaratkaisutKemira, Puhtaan veden hankkeet
Jätevesikierto haja-asutusalueilla
JätevesijärjestelmätHSY, Blominmäen puhdistamo
Espoo
Espoo, Suurpelto ja Jätkäsaari, Helsinki,
jätteenkeräysjärjestelmä
Jätelogistiikka
Jätehuollon automatisointi
Liikenteen biopolttoaineet, biokaasu
VTT, Bioruukki
ST1, Jäte-etanoli liikenteen polttoaineeksi
Tekes, Biopolttoaineet
Porvoo, Kilpilahti bioteollisuuspuistoksi
Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet.
KIERTOTALOUS
PUHDAS VESI
BIOTEOLLISUUS
JÄTEHUOLTO
13.8.2015 Prior Konsultointi
Pääkaupunkiseudun liikenteessä paljon odotuksia kohdistuu liikkumiseen palveluna ja sähköisiin liikennevälineisiin
12
HSL, Liikkuminen palveluna
HSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne
Autojen yhteiskäyttö
Tekes, Älykäs liikenne
E-kaupan logistiikka
Työntekijöiden liikkumisen ohjaus
Joukon Voima, Yhteiskäyttöisten sähköautojen palvelupisteet
Sähköautot ja latauspisteet
Sähköinen/vähäpäästöinen (julkinen) liikenne
Sähköbussit
Työkoneiden sähköistäminen
Pyöräilyn edistäminen
Sähköpyörät
Ympäristöauto
HKR, Sähköautojen latauspisteet
Ratahankkeet
Kehärata
Robottipysäköinti-järjestelmä autoille
Älykkäät ohjausjärjestelmät, digitalisaation mahdollisuudet
Ilmanlaatu
Kaupunkien avoimen datan palvelu
Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute
HSY, Ilmanlaadun mittaus ja parantaminen
Vesivarojen tilan hallinta, pitoisuuksien mittaukset
Liikennevirasto, Inframallinnus
Virtuaalikaupunkimallit
Nokia, Seuraavan sukupolven langattomat tietoliikenneverkot
Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet.
ÄLYKÄS LIIKENNE
SÄHKÖAUTOTDIGITAALISET PALVELUT
ILMANLAATU
13.8.2015 Prior Konsultointi
Uusista, rakennettavista alueista etenkin Kalasatamaan, Östersundomiin ja Länsimetroon kohdistuu paljon odotuksia
13
Vantaa, Vehkalan teollisuusalue
Vantaa, Kivistön asuinalue
Vantaa, Lentoasema
Vantaa, Tikkurilan keskusta
Vantaa, Aviapoliksen alue
Ilmastokadut
Helsinki, Kalasataman alueEspoo, Länsimetron kasvu- ja
kehityskäytävä
Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalue
Solved, Allas Helsinki
Porvoo, Skaft Kärr energiatehokkaan asumisen alue
Helsinki, Jätkäsaari
Helsinki, Pasilan keskusta
Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet.
Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä
Suurpelto ja Jätkäsaari, jätteenkeräysjärjestelmä
13.8.2015 Prior Konsultointi
Olemassa olevien hankkeiden spontaani tunnettuus on heikko
Käynnissä olevia cleantech-hankkeita ei yleisesti tunnisteta
14
1411
99
66
55
544
33
3333
22
2
Helsinki, Kalasataman alueHSL, Liikkuminen palveluna
Helen, Kruunuvuoren energiavarastotHSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenneHelen, Aurinkopaneelien yhteishankinta
Espoo, Länsimetron kasvu- ja kehityskäytäväHelen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalueHSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo
ST1, Geolämmön pilottihankeSähköbussit
Suurpelto ja Jätkäsaari, jätteenkeräysjärjestelmäHelsinki, Jätkäsaari
Fortum, jäteveden hukkalämpö talteenEspoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä
Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitosHSY, Älykäs vesi
VTT, Älykäs valaistusKaupunkien avoimen datan palvelu
VTT, Neocarbon
Pääkaupunkiseudun TOP20-tunnistetuimmat cleantech-kärkihankkeet (%, n=163)
13.8.2015 Prior Konsultointi
16
Liika byrokratia
Resurssien puute
Rahoituksen ja rahoitusmallien puute
Hitaus, asenteet, rohkeuden puute
Yhteistyön puutteet
Cleantech-osaamisen puute
Yhteisen tahtotilan puute
Riskit, kannusteet, kokeilualustat puuttuvat
Valtiovallan liian vähäinen tuki
Yritysten heikkous
Kuluttajanäkökulman puute
KAIKKI (n=155)Kaupungit (n=42)
Yritykset (n=65)
Mitkä asiat tällä hetkellä estävät cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä? Mitä voidaan tehdä mainittujen esteiden poistamiseksi? (%)
Vantaa 69%Espoo 50%Helsinki 21%
Vantaa 46%Espoo 33%Helsinki 21%
Liian tiukat lupavaatimukset ja hankintalain tulkinnat hidastavat päätöksentekoa
Kaupunkien (etenkin Vantaan ja Espoon) rajalliset resurssit estävät cleantech-kehittämistä
33
20
15
30
26
14
13
8
4
3
2
19
45
10
33
26
24
7
5
5
2
38
12
9
28
23
9
12
5
5
5
2
13.8.2015 Prior Konsultointi
Niin kaupungit kuin yrityksetkin näkevät paljon parantamisen varaa suunnittelu- ja hankintakäytännöissä
KAUPUNGIT
• Kuntien kestävyysvaje. Huomattavan tarkasti pitäisi seurata mihin raha tällä hetkellä valuu ja miten eri asiat sitä kautta priorisoidaan niin, että vain käytettävä raha on käytettävissä.
• Olemassa olevissa hankkeissa ja kehityshankkeissa on niin paljon kustannuksia joita pitäisi kehittää, että lisäkehittämiseen riittää rahaa.
• Tilaajapuolelta haluttomuus ottaa riskejä. Ei ole riittävän vahvaa porkkanaa miksi riskejä kannattaisi ottaa. Perinteiset ratkaisut turvallisia ja kustannustehokkaita siksi niihin usein päädytään.
• Yleinen epätietoisuus, aika vaikea hahmottaa, mitä cleantech pitää sisällään milläkin toimialalla.
• Julkisten hankkijoiden varovaisuus tehdä uusia innovatiivisia hankintoja ja ottaa cleantechkriteerithuomioon hankinnoissa. Hankintalain uudistaminen siten, että markkinaoikeuteen voisi viedä vain selkeät rikkomukset hankintalakia vastaan.
13.8.2015 Prior Konsultointi 17
YRITYKSET
• Julkiset toimijat itse määrittävät liian kapeasti tavoitellut ratkaisut. Jo alkuvaiheessa raamit asetetaan liian kapeaksi.
• Julkisella puolella erityisesti se ettei tehdä tilauksia. Puhutaan paljon, mutta mitään ei tehdä.
• Kaupunkien siiloutunut hallinto. Kriittisen tärkeä olisi erillisprojekti-ajattelu joka nostetaan näiden siilojen yläpuolelle.
• Infran kehittämisessä on monta porrasta, ja matkalla ensimmäisestä tahtotilasta toteuttajaportaaseen voi kadota se alkuperäinen suunnitelma cleantechistä. Jokaisella on kuitenkin omat intressinsä, jotka muuttavat alkuperäistä suunnitelmaa matkalla.
• Näitä asioita lähestytään liian kaupunkivetoisesti. Loppukäyttäjän huomioiminen jää valitettavan usein sivuun, vaikka se taho (kuluttaja) on kuitenkin maksaja loppupelissä.
Mitkä asiat tällä hetkellä estävät cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä? Mitä voidaan tehdä mainittujen esteiden poistamiseksi? (%)
19
Tärkeimpinä vauhdittamiskeinoina pidetään yritysyhteistyötä sekä kaupunkien toimintatapojen kehittämistä
Miten tärkeänä pidätte seuraavia asioita, jotta cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä saadaan vauhditettua? (%, n=163)
Otetaan yritykset alusta lähtien mukaan alueen kehittämiseen
Kehitetään kaupunkien toimintatapoja (kuten suunnittelua, hankintoja ja kokeilutoimintaa) cleantechiä suosivammiksi
Tarjotaan kokeiluympäristöjä ja yhteisiä alustoja uusien digitaalisten palveluiden kehittämiseen
Helsinki, Espoo ja Vantaa sitoutuvat yhteiseen, kunnianhimoiseen ympäristötavoitteeseen
Otetaan asukkaat aktiivisesti mukaan alueen kehittämiseen
Hankitaan pääkaupunkiseudulla tapahtuvalle cleantech-kehitystoiminnalle nykyistä enemmän näkyvyyttä yhteisen
brändin ja kansainvälisen markkinoinnin avulla
Kriittisen tärkeä
Hyvin tärkeä
94%
89%
83%
76%
75%
59%
70
63
48
40
36
25
24
26
35
36
39
34
13.8.2015 Prior Konsultointi
Virkamiesten tulee tuntea alueensa relevantit yritykset ja käydä keskustelua siitä, millaisia hankkeita on tulossa
• Näen, että erilaiset tekniset ja markkinavuoropuhelut toisivat yritysyhteistyötä lisää ja ennakointia siihen, millaisia hankkeita on tulossa. Yrityksetkin tietäisivät ennalta, mitä on tulossa. (kaupunki)
• Avaamalla omaa toimintaa, kuten investointisuunnitelman avaaminen yrityksille. (kaupunki)
• Olisi tärkeää, että avointa tietoa annettaisiin, jotta yritykset voisivat esittää ehdotuksiaan ajoissa. Keskustelu pitää käynnistää paljon aikaisemmin kuin nykyisin tehdään. (valtio)
• Esim. nyt, kun tehdään selvityksiä energiaratkaisuun liittyen, sitä tehdään aika suljetusti kunnan omassa työssä. Saadaankohan kaikki tarvittava tieto yritysten tarjoamista ratkaisuista? (muu yhteisö)
• Virkamiesten pitäisi tuntea alueen yritykset. Julkinen puoli on todella sekavaa, kun samoja asioita niin moni taho pyörittää ja järjestää hankkeita. (yritys)
• Uusiin yrityksiin tulee löytää puhekanavat. (yritys)
• Niiden tulisi ottaa proaktiivisempi ja hyökkäävämpi ote yritysten kanssa yhdessä tekemiseen. Nyt kaupunki odottaa, että joku yritys kiinnostuu sen sijaan, että jahtaisi niitä yrityksiä, joiden kanssa haluaa tehdä yhteistyötä. (yritys)
• Rohkeasti päätöksiä, että hankitaan moderneilla hankintamalleilla. Hyvin konkreettinen ja helppo ratkaisu on innovaatiokilpailut, joissa rohkeasti tehdään sopimuksia. (yritys)
• Pitää ymmärtää ja ottaa huomioon, että kun pilottitapaukset tai "labrat" otetaan käyttöön, niin niihin liittyy riskejä. On erittäin tärkeää, ettei joku kaupungin virkamies sitten joudu ns. pää vadille, kun tulee jotain viivettä hankkeessa tai riskit realisoituvat. Henkilökunta pitää brieffata tällaiseen, että riskejä saa ottaa. (muu yhteisö)
• Käyttää uusimpia teknologioita ja asioita jotka eivät välttämättä ole huokeimpia. Antaa maa-alueita tai muuta edullisemmin, jos tulee innovatiivisia tai cleantech-hankkeita. Löytää erilaisia ansaintamalleja itselleen. Voisi olla mukana partnershipissä. (yritys)
13.8.2015 Prior Konsultointi 20
Miten kaupunkien tulisi kehittää yritysyhteistyötä?
Kaupunkien tulee ymmärtää roolinsa referenssialueen mahdollistajina
• Antamalla enemmän mahdollisuuksia tarjota uusia palveluita.
• Tekemällä avointa yhteistyötä kanssamme ja pyrkimällä yhdessä kanssamme raivaamaan esteet pois.
• Jos päästäisiin siihen tilanteeseen, että pääsemme isoa kokonaisuutta katsomaan läpi, niin alkaisi tapahtua paljon asioita.
• Sen tulee luoda alusta kaikille uusille innovaatioille, jotta saadaan todellinen referenssialue. Ja ehkä tulla mukaan yhteistyöhön ja tuoda maa-alue ensin. Sitähän ei tarvitse antaa lahjana, vaan kaupunki saa siitä hintansa sitten, kun hanke on tehty. Ei pitäisi kilpailuttaa maa-alueita siten, kuin nyt tehdään. Ei pitäisi olla myöskään ylhäältä ohjaamista, vaan edellytysten antamista. Tsaarinaikaisia ovat esim. Helsingin toimintatavat, joissa ollaan ylhäältä pomoina ja luullaan, että kaikki osataan ja tiedetään.
• Yksittäisillä ei-viskaalisilla toimenpiteillä liiketoiminnan mahdollistamiseksi esim. säädösten keventämiseen julkisivuasioissa, luvituksessa. Luomalla itse cleantech- ratkaisuja edistäviä toimenpiteitä mallia sähköautot bussikaistoilla.
• Liittyy avoimeen dataan, erilaisten tietokantojen saamiseen julkisilta toimijoilta, niiden saatavuuden parantaminen. Pitää myös kannustaa pk-yrityksiä käyttämään tuota dataa.
• Kansainvälinen näkyvyys on tärkeää tällaisille isoille yrityksille. Jos teemme keihäänkärkihankkeen, edellytämme sen näkyvän globaalisti.
• Toteuttamalla rohkeita smart & clean-hankkeita.
13.8.2015 Prior Konsultointi 21
Miten pääkaupunkiseutu voisi parhaiten toimia referenssialueena yrityksellenne?
Muut vauhdittajat
13.8.2015 Prior Konsultointi 22
KONKREETTISUUS• Asetetaan konkreettiset tavoitteet ja seurataan niitä• Pitää määritellä kärkihankkeet. Niitä ei voi olla liikaa. Pitää löytää
yhteisymmärrys hankkeille ja tavoitteille.• Enemmän konkreettisia tavoitteita ja sitoutumista niihin• Konkreettista sanan vakuudeksi. Tehdä pilottivaihe.• Kyky tehdä päätöksiä. Puhumisen ja julistuksen sijaan.• Pitää pyrkiä toteuttamaan kansainvälisen vihreän rakentamisen kriteerit• Kuluttajalähtöisyys• Osoitettava investointien taloudelliset tai muut vaikutukset• Selkeä organisointi
RAHOITUS• Alueen kaupunkien pääomarahasto• EU:n innovaatiokumppanuusmallia pitäisi alkaa käyttää• Innovatiiviset rahoitus- ja liiketoimintamallit• Investoreiden mukaan saaminen• Joustava rahoitus• Kaupunkien suora rahoitus pilottiprojekteille• Kehittämisrahoitus• Kiinteistösijoittajat mukaan• Rahoituksen pitkäjänteisyys• Uusia joustavia rahoitusratkaisuja• Verokannustimet
KAUPUNGIT MAHDOLLISTAJINA• Kokeiluympäristöjä laajemmin• Olisi tärkeä saada kehitettyä epäonnistumisen
sietämisen kulttuuri• Datan avoimuus• Kaupunkien vuokra- ja yhteistyösopimukset• Nopeutetut lupamenettelyt ja kaavoitusratkaisut• Poistetaan lainsäädännöllisiä esteitä ja valitusesteitä• Riittävästi tonttitarjontaa• Sähköautojen kalleus pitäisi saada kuriin, vero
matalaksi• Tarjotaan karttapalveluja ja tietoja siitä, missä energiaa
kuluu, missä voi tuottaa aurinkoenergiaa
23 %
SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ• Aktiivinen viestintä ja markkinointi• Johdon ja poliitikkojen sitoutuminen• Yliopistot ja tutkimuslaitokset mukaan• Muu Suomi mukaan• Yhteistyö cleantech-kentän sisällä ja
muiden tahojen kanssa• Kansainvälinen yhteistyö
Mitkä muut asiat vauhdittaisivat cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä?
Avaintoimijoita ovat kaupunkien johtavat poliitikot ja hankkeista vastaavat virkamiehet sekä suuryritykset
23
POLIITIKOT
• Poliittiset päätöksentekijät ja media
• Kaupungin investoinneista päättävät: Kaupungin johto, poliitikot ja
vastuuhenkilöt
• Kunnallispoliitikoista voisi lähteä todellinen tahtotila. Tavalliset
virkamiehet ovat aika voimattomia, joten muualta alkusysäys
pitäisi tulla. Kunnallispoliitikot voisivat ylempiä virkamiehiä sitten
saada innostumaan.
• Kestävä kehitys- ja kilpailukyky-ryhmät
KAUPUNKIEN VIRKAMIEHET
• Sivistystoimi, joka määrittelee pitkälle tilatarpeita ja tilakeskus
• Kaupungin oma rakennuttaja, kiinteistöpuoli, korjausrakentamisen
tilaaja
• Kaupungilta tekninen toimiala ja elinkeinotoimijat
• Hankintapuoli rakentamiseen liittyen
• Muu hankinta, mm. koneiden, laitteiden, liikennehankinnoista
vastaavat tahot
• HSY + kaupungin organisaatio, joka hallinnoi HSY:tä
• Liikenneasioissa HSL, Länsi-Metro Oy
• Kaavasuunnittelu, arkkitehdit ja rakentajat. Tekninen ja
rakentamisen toimiala. Pääsuunnittelija, projektipäälliköt ja
kehitysjohtajat sekä innovaatiotiimit
• Kaupungin rooli olisi olla luomassa yhteistyöverkostoa.
• Suuret aluekehittämisprojektit joihin muodostetaan omat yritykset
YRITYKSET
• Toteuttajapuolella rakennusalan yritykset ja
monenlaiset cleantech-alan yritykset, jotka tarjoavat
energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja.
• Uusia yrityksiä mukaan, joilla on näitä innovaatioita,
esim. Kone ja lisäksi start-uppeja
• Yritysten liiketoiminnan kehittäjät
• Tuottajapuolelta rakennusyhtiöt ja myös heidän
alihankkijansa, Kuntec Vantaalla
• Isot kauppaliikkeet ja teollisuuslaitokset
• Liikennöitsijät
• Energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, Fortum, Helen
• Jätehuoltoyhtiöt: L&T ja Sita
• HUS yhtenä tilaajana
ASIANTUNTIJAT JA RAHOITTAJAT
• Ympäristöasiantuntijat
• Aalto Yliopisto, ammattikorkeakoulut, VTT, Espoo
Innovation Garden
• Rahoittajat: Tekes, Sitra, ulkomaalaiset innovaattorit
(esim. arabit)
• Uudenmaan liitto, TEM ja siellä innovaatio-osasto
• EK
• Hankkeen lopputuloksen käyttäjät
13.8.2015 Prior Konsultointi
Ketkä ovat tilaaja- ja toteuttajapuolen avaintoimijat cleantech-keihäänkärkihankkeiden kehittämisessä ja toteutuksessa?
24
Julkisiin hankintoihin toivotaan enemmän aktiivista markkinavuoropuhelua sekä cleantech-kriteerejä
Miten tärkeänä pidätte seuraavia asioita, jotta julkiset hankinnat pystyvät entistä paremmin edistämään cleantech-keihäänkärkihankkeita? (%, n=161)
Lisätään avointa yritysyhteistyötä jo hankkeiden valmisteluvaiheessa
Määritellään kriteerit, mitä cleantechillä tarkoitetaan hankinnoissa
Lisätään kaupunkien hankintatointen välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä
Määritellään tietty kiintiö, mikä osa kaupungin hankinnoista tulee olla cleantechiä
Kriittisen tärkeä
Hyvin tärkeä
87%
77%
76%
40%
45
44
34
16
42
34
42
24
13.8.2015 Prior Konsultointi
Vastaajat toivovat nykyistä joustavampia menettelytapoja julkisiin hankintoihin
• Ovat tällä hetkellä äärettömän byrokraattisia. Lakeja pitäisi tehdä joustavammaksi samoin menettelytapoja. (kaupunki)
• Yksi tapa olisi erilaisissa innovatiivisissa EU-hankkeissa mukana oleminen ja muilta eurooppalaisilta kaupungeilta oppiminen. (kaupunki)
• Vaihtoehtona kiintiöille ja etukäteen sovituille klausuuleille pitää kehittää uusia, mutta toki hankintalakien mukaisia hankintamuotoja, yhteistyössä yritysmaailman kanssa, jotta saadaan parhaat innovaatiot esiin. (kaupunki)
• Hankintasäännöissä ja -menettelyissä mahdollisimman paljon käyttäisi sellaista menettelyä joka menee neuvottelumenettelyjen kautta eikä raskaiden kilpailuttamisten kautta. Hankintaprosessin virtaviivaistaminen. (valtio)
• Yhteisen elinkaarilaskentamallin rakentaminen. Pitäisi pystyä arvioimaan hankinnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. (valtio)
• Pitäisi olla cleantech-ulottuvuuden komponentit mukana ja pitäisi olla niissä kriteereissä millä hankinnoista päätetään. Kriteereissä korostetaan pitkäjänteisyyttä. Voitaisiin tehdä kaksivaiheisia hankintoja. Ensin innovatiivisia ratkaisuja ja niille määritellään kustannusraamit. (valtio)
• Pitää jättää tarjoajalle mahdollisuus määrittää vaihtoehtoja. (yritys)
• Julkisissa hankinnoissa hankintadokumentteihin pitää tulla cleantech yhtenä päätöksenteon kriteerinä. Kokonaiskustannuksia pitkällä tähtäimellä pitää ajatella; kokonaisedullisuutta, jolloin pääsevät enemmän mukaan sosiaaliset ja ympäristömuuttujat. Cleantech-ratkaisut jäävät sivuun niin kauan kuin kilpaillaan pelkällä hankintahinnalla. (yritys)
13.8.2015 Prior Konsultointi 25
Miten muulla tavoin julkiset hankinnat pystyvät entistä paremmin edistämään cleantech-keihäänkärkihankkeita? Mitä konkreettisia asioita julkisissa hankinnoissa tulisi kehittää?
Cleantech-hankintojen yhteistyötä voitaisiin kehittää määrittämällä yhteiset cleantech-kriteerit ja hankintojen seuranta
• Käytäntöjä yhtenäistämällä ja hyödyntämällä organisaation osaamista laajemmin.
• Yhteiset kriteerit ja yhteinen seuranta ovat avaimet.
• Osaaminen pitäisi keskittää jonnekin yhteiseen yhtiöön tai toimielimeen. Voisi olla vaikka seutuvaltuusto, joka voisi edistää päätöksentekoa.
• Kustannustehokkuutta jos ajatellaan, niin meidän pitäisi tehdä asioita yhteistyössä tai antaa valtuutus toiselle kaupungille hoitaa asiaa, etteivät kaikki häärää saman asian kanssa.
• Yhdistetään kiinteitä hankintoja tekevät toimijat yhdeksi. Ei olisi samoista asioista tarvetta pantata tietoa, ja se leviäisi tasaisemmin. Isommalla toimijalla voisi olla enemmän resursseja käydä yritys- ja ympäristöverkoston kanssa elinkaarihallintavaiheen keskustelua.
• Ainakin kokemusten jatkuva vaihtaminen sen suhteen, mitä kukin on hankkinut ja miten hankinta on sujunut ja miten hankittu teknologia tms. on vastannut odotuksia. Tietyissä tapauksissa yhteishankinnatkin voivat olla harinnanvarainen vaihtoehto, mutta ykkösenä kuitenkin pidän sekä hyvien että huonojen kokemusten vaihtamista.
13.8.2015 Prior Konsultointi 26
Miten kaupunkien välistä cleantech-hankintojen yhteistyötä tulisi kehittää, jotta hankintoja tehtäisiin nykyistä järkevämmin, kustannustehokkaammin ja hyödyntäen parasta käyttökelpoista teknologiaa?
Kaupunkien edustajat toivovat pääkaupunkiseudun hankinta-, elinkeino- ja ympäristöverkostojen yhteisiä foorumeita konkreettisissa hankkeissa
• Yhteistyö tosiaan saisi olla vahvempaa. Siinä voisi olla yhteistyöryhmä, joka kokoontuisi säännöllisesti ja miettisi vahvemmin näkymistä. Voisi olla jopa ihan erillinen viestintäryhmä suunnittelemassa näkyvyyttä.
• Viestintäosaamista tulisi valjastaa mukaan. Hankintaväki ei välttämättä ole parasta viestintäväkeä.
• Mielestäni tarvitaan foorumi, jossa cleantec-asiantuntijat voivat jakaa kokemuksiaan. Asiantuntijapaneeli siis olisi tärkeä, vaikka verkostoitumista pidetään ehkä jo vähän vanhanaikaisenakin.
• Yhteisiä foorumeita ja hankintayhteistyötä konkreettisissa hankkeissa ja hankinnoissa. Vertailevaa otetta ja yhteisiä kokeiluja.
• Sen tulisi olla enemmän innovatiivisuuteen tähtäävää ja pois byrokraattisesta kokousmenettelystä. Nimenomaan eri toimijat ja substanssista vastaavat pitää olla tekemässä yhteistyötä.
• Aidossa yhteistyössä, että se on myös Espoon intressien mukaista. Eikä niin, että tehdään puhtaasti Helsinki brändin alla.
• Ehkä joku yhteinen sähköinen kehittämisalusta/kohtaamispaikka mihin pääsisivät yritykset.
• Voimakkaasti! Tulee ehdottomasti olla yksi henkilö, joka juoksee ja kokoaa asiat. Komiteat eivät saa mitään aikaiseksi.
• Ehkä kannattaisi harkita jotain kunnallista yhtiötä, yhtymää tai säätiötä hoitamaan tätä asiaa.
13.8.2015 Prior Konsultointi 27
Miten pääkaupunkiseudun hankinta-, elinkeino-ja ympäristöverkostojen yhteistyötä sekä yhtenäistä näkymistä tulisi kehittää?
Kaupunkien uudet toimintamallit ja yhteistyön rakenteet - alustavia ehdotuksia hankkeen työryhmäläisiltä
Esimerkkejä muutoksista kaupunkien toiminnassa
• Tarvitaan todella suurta muutosta tavassa, miten hankintoja valmistellaan, haetaan, miten ollaan dialogissa yritysten kanssa.
• Seurataan jatkuvasti virastojen investointi- ja hankintalistoja ja tartutaan sellaisiin, joihin voidaan tuoda cleantechiä.
• Vaikutetaan tontinluovutuksen ehtoihin (esim. tontin saa vain puurakentamiseen).
13.8.2015 Prior Konsultointi 29
Yhteinen projektitoimisto/säätiö• Selvittää investoinnin vaikutukset• Kouluttaa hankintoja tekeviä• Avustaa EU-rahoitusten haussa
Kaupungin sisäinen toimintamalli• Nostaa esiin otollisimmat
cleantech-kohteet• Cleantech hankintakriteerinä
X%:ssa investointejaYhteinen brändimarkkinointi• Kv-markkinointi• Tapahtumat• Vierailut
Esimerkkejä yhteistyöstä
• Tarvitaan yhteinen projektitoimisto, jonka pitäisi pystyä operoimaan EU:n ja investointipankkien kanssa ja arvioimaan, mistä rahoitusinstrumenteista olisi järkevää hakea rahoitusta.
• Erillinen oikeushenkilö, esim. määräaikainen säätiö on perusteltu, jos sen avulla voidaan taata nopea muutos.
• Pitäisi olla mahdollisimman laaja ja uskottava yrityspohja.
Referenssialue vaatii kaupunkien uuden, sisäisen toimintamallin sekä yhteisen projektitoimiston ja markkinoinnin
Keskeiset tulokset
• Pääkaupunkiseudun yhteiselle Smart&Clean-referenssialueelle on vahva tilaus
• Pääkaupunkiseudulla on jo käynnistetty useita merkittäviä hankkeita, mutta niiden tunnettuutta tulee vahvistaa
• Tärkeimpinä kärkihankkeiden vauhdittamiskeinoina pidetään yritysyhteistyötä sekä kaupunkien toimintatapojen kehittämistä
• Tällä hetkellä liian tiukat lupavaatimukset ja hankintalain tulkinnat hidastavat päätöksentekoa
• Lisäksi kaupunkien (etenkin Vantaan ja Espoon) rajalliset resurssit estävät cleantech-kehittämistä
• Julkisiin hankintoihin toivotaan enemmän aktiivista markkinavuoropuhelua sekä cleantech-kriteerejä
• Keskeisiä hankeaihioita ovat:
– hajautetun energiantuotannon edistäminen, energiavarastot sekä älykkäät verkot
– rakennusten energiatehokkuus
– älykäs katuvalaistus
– jätehuollon ja jätevesien käsittelyn resurssitehokkuus
– liikkuminen palveluna
– sähköiset liikennevälineet
• Alueista kiinnostavimpina pidetään Kalasatamaa, Östersundomia ja Länsimetroa
• Referenssialue edellyttää, että kaupungit kehittävät uuden, sisäisen toimintamallin, jolla nostetaan cleantechiä suunnittelussa ja hankinnoissa esiin
• Lisäksi referenssialue tarvitsee yhteisen projektitoimiston ja markkinoinnin
13.8.2015 Prior Konsultointi 31
Prior Konsultointi OyAnnankatu 16 B 44, 00120 Helsinki
Katja Espo, puh. +358 40 5114800, [email protected] Kauppinen, puh. +358 40 838 2823, [email protected] Kivikoski, puh. +358 40 518 6796, [email protected]
Hanna Manninen, puh. +358 50 526 0899, [email protected]
www.prior.fi