Johdatus luovaan keskiaikaan - aarnimetsa.org · O’CONNOR, D. J. Tuomas Akvinolainen ja...

Hei, sinä keskiajasta kiinnostunut!

Tiesitkö, että voit harrastaa keskiaikaa kaikilla mantereilla(kyllä, ajoittain jopa Etelämantereella), Färsaarilta Kap Kau-punkiin, Japanista Venäjälle? Kuinka tämä on mahdollista?

Society for Creative Anachronism (SCA) on voittoatuottamaton yhdistys, joka tutkii keskiaikaa ja elävöittää ro-mantisoitua kuvaa tästa aikakaudesta. SCA on levinnyt ym-päri maailman, jokapaikkaan missä on keskiajasta kiinnos-tuneita.

Pidät juuri kädessäsi Suomen Keskiaikaseura ry:n (SCA:nSuomen haarautuma) uuden jäsenen opasta Johdatus luovaankeskiaikaan. Oppaassa on yli 30 sivua tietoa niin uudelle kuinmyös vähän kokeneemmallekin jäsenelle. Mikäli olet ensim-mäistä kertaa kosketuksessa seuraamme, lue opas rauhassaläpi, keneltäkään ei voi olettaa, että he ensimmäisellä läpi-lukukerralla oppisivat kaiken ulkoa. Tärkeintä on muistaa,että aina voi, ja pitää kysyä mikäli jotain jää epäselväksi.Vanhoijen jäsenten on puolestaan aina hyvä hieman kohen-taa muistiaan, ja tietenkin neuvoa uusia tulokkaita parhaankykynsä mukaan.

Johdatusluovaan

keskiaikaaneli Aarnimetsän paronikunnan

uuden jäsenen opas

Johdatus luovaan keskiaikaan

- 2 -

This pamphlet is not a publication of the Society for Creative Anachronism, Inc. and doesnot delineate SCA policies.

Tämä lehtinen ei ole keskusjärjestö Society for Creative Anachronism Inc.:n julkaisema,eikä sen artikkeleissa välttämättä ilmaista keskusjärjestön virallista kantaa.

Tätä julkaisua ja sen sisältämiä artikkeleita saa vapaasti kopioida niin kauan kuin artikkelitkopioidaan lyhentämättöminä, tekstin sisältöa ei muuteta ja tekstejä ei irroitetaasiayhteydestään. Mikäli osia kopioidaan tästä julksaisusta irrallaan, on kopioon liitettävätekijän nimi tai, näiden tietojen puuttuessa, tämän julkaisun tiedot.

Copyright © SCA Inc. - AarnimetsäTammikuussa A.S. XXXIV (2000)

Tekijät:Lady Isabella d�Hiver, Aarnimetsän kastellaaniFrú Gudrun Hildardóttir, Kaarnemaan kastellaaniSeigneur Gaucelm Chambonnières

Tekijät kiittävät kaikesta tuesta, kritiikistä ja artikkeleista:Paronitar HelenaMaisteri Pietari Pentinpoika UvParonitar UtaHerra Juhana Maununpoika KivisuoLord Dubhghall mac ÉbhearáirdLady Aurora of WinterLord Godwin OlafsonLady Aude de FoixLord Adrian of NorthshireSeigneur Thome le LentSynnove MikaelintytärMyfanwy of UnikankarePia Lindholm

... sekä kaikki muut, jotka olemme epäilemättä unohtaneet.

Kuvat sivuilla 4 ja 53 ovat kirjasta Herbert Norris: Costume and Fashion, vol. 2,Senlac to Bosworth: 1066 - 1485, London: J.M. Dent and Sons Ltd., 1938

Kansikuva: Usva (Päivi Remes)

- 63 -

Music: Volume II, The Early Middle Ages to 1300. Oxford University Press1990. (Perusteellinen, massiivinen, satunnaisesti nuottinäytteitä ja laulujensanoja)HUGHES, Dom Anselm & ABRAHAM, Gerald (eds.). The New Oxfordhistory of Music: Volume III, Ars Nova and the Reneissance 1300-1450.Oxford University Press 1986. (Perusteellinen, massiivinen, satunnaisestinuottinäytteitä ja laulujen sanoja)JEANSON, Gunnar & RABE, Julius. Musiikki kautta aikojen 1. Kreikanantiikista rokokoohon. Otava 1966.MÄKINEN, Timo. Piae Cantiones -sävelmien lähdetutkimuksia. Suomenmusiikkihistoriallinen seura 1968.PAGE, Christopher. Voices & Instruments of the Middle Ages. Instrumentalpractice and songs in France 1100-1300. London: J.M. Dent & Sons, Ltd.1987.PALISCA, Claudia V. (ed.). Norton Anthology of Western Music (ThirdEdition), Volume 1. Ancient to Baroque. New York: W.W. Norton & Com-pany, Inc. 1980. (Nuotteja ja laulujen sanoja)PARRISH, Carl & OHL, John F. (eds.). Masterpieces of Music Before 1750.An Anthology of Musical Examples from Gregorian Chant to J.S. Bach.London: Faber and Faber, Ltd. 1975. (Nuotteja ja laulujen sanoja)RANTA, Sulho. Musiikin historia. Säveltaiteen vaiheiden pääpiirteet, I osa.Gummerus 1950.ROCHE, Jerome & Elisabeth. A Dictionary of Early Music from the Trou-badours to Monteverdi. London: Faber Music Ltd. 1981. (Enimmäkseensäveltäjien ja muusikoiden nimiä, myös vanhan musiikin termejä jasoittimia)STEVENS, John. Words and Music in the Middle Ages. Song, Narrative,Dance and Drama, 1050-1350. Cambridge University Press 1986. (Sisältäänäytteitä nuoteista ja laulujen sanoista.)

Latinisteille

HARRINGTON, K.P. Medieval Latin. University of Chicago Press 1967.LÖFSTEDT, E. Late Latin. Oslo: Aschehoug 1959.RABY, F. J. E. The Oxford Book of Mediaeval Latin Verse. Oxford:Clarendon Press 1959.WADDELL, Helen. Medieval Latin Lyrics. New York: W. W. Norton &Company, Inc. 1977. (Keskiajan latinankielistä runoutta englanninkielisinekäännöksineen)

Muuta hyödyllistä tietoa


- 3 -

SisällysluetteloKeskiaikaa jälleenluomassa ........................................................................... 5

Keskiaikaseura pähkinänkuoressa ................................................... 5SCA:n historia .................................................................................... 6SCA:n kehitys Suomessa ................................................................... 6SCA:n organisaatio ............................................................................ 7SCA:n läänitykset ............................................................................... 8SCA Suomessa � Suomen keskiaikaseura ry ............................... 10Aarnimetsän paronikunta ............................................................... 10Virkailijakunta ................................................................................... 11Paikallinen toiminta ......................................................................... 12Paikalliset virkailijat .......................................................................... 13Killat ja huonekunnat ...................................................................... 13Kunnianosoitukset ........................................................................... 14SCA:n laajuisia kunnianosoituksia ................................................. 14Drachenwaldin kuningaskunnan kunnianosoituksia .................. 16Aarnimetsän paronikunnan kunnianosoitukset .......................... 17Aarnimetsän virvaliekit ................................................................... 17SCA:n ja live-roolipelin suhde ....................................................... 18Julkaisutoiminta ................................................................................ 19

Kun tulet mukaan ........................................................................................ 21Kuka olet? ......................................................................................... 21Nimen valinta ................................................................................... 21Puku ................................................................................................... 22Päähineet ........................................................................................... 23Jalkineet ............................................................................................. 24Korut ................................................................................................. 24Käyttäytyminen ................................................................................ 24Puhuttelu ........................................................................................... 26Hovitavat ........................................................................................... 27Juhlaillallinen eli pidot ..................................................................... 28

Käytännön tietoa keskiaikaseuran tapahtumista ..................................... 29Keskiaikaseuran tapahtumat .......................................................... 29Tapahtumiin ilmoittautuminen ...................................................... 29Tarpeellinen varustus ...................................................................... 30

SCA harrastaa ............................................................................................... 32

- 62 -

THOMSON, George L. The Art of Calligraphy. London: Treasure Press1986.

Pukeutuminen

BOUCHER, Francois. A History of Costume in the West. Thames andHudson Ltd. 1996.CONTINI, Mila. Muoti kautta aikojen. Sanoma Osakeyhtiö 1967.GUTARP, Else Marie. Hurusom man sig klädde. En bok om medeltidadräkt. Gotlands fornsal 1995.HOUSTON, Mary G. Medieval Costume in England and France, The 13th,14th and 15th Centuries. London: Adam & Charles Black 1939.KOSKIMIES, Lilli. Pukeutumisen historiaa kietaisuasusta empiretyyleihin.WSOY 1984.LEHTOSALO-HILANDER, Pirkko-Liisa & SARKKI, Seija &TOMANTERÄ, Leena. Euran puku ja sen edeltäjät. Euranmuinaispukutoimikunta 1982.PEACOCK, John. Länsimainen puku antiikista nykyaikaan. Otava 1990.PIPONNIER, Francoise & MANE, Perrine. Dress in the Middle Ages. YaleUniversity Press 1997.KÖHLER, Carl. A History of Costume. Dover publications, inc. 1963.

Ruoka

BLACK, Maddie. The Medieval Cookbook. British Museum Press 1996.PARKKONEN, Anne. Eurooppalainen aterioi: ruoka myöhäiskeskiaikaisenkulttuurin osana. Kirjassa: HALMESVIRTA, Anssi (toim.).Eurooppalainen ihminen. Todellisuutta, ihanteita, pelkoja. Gummerus 1994.REDON, Odile & SABBAN, Francoise & SERVENTI, Silvano. TheMedieval Kitchen. Recipes from France and Italy.TANNAHILL, R. Food in History. London: Penguin 1988. (Muutamakymmenen sivua keskiajan ruuasta)TALVI, Jussi. Gastronomian historia. Otava 1989.

Musiikki

ARONHEIMO-MARVIA, Liisa ym. (toim.). Suomen musiikin historia 1.Ruotsin vallan ajasta romantiikkaan. Keskiaika—1899. WSOY 1995. (N.70 sivua keskiajan musiikista)CROCKER, Richard & HILEY, David (eds.). The New Oxford history of


- 4 -

Tieteistä ja taiteista ........................................................................... 32Tanssi ................................................................................................. 32Rottinkitaistelu ................................................................................. 34Käsityöt ............................................................................................. 36Heraldiikka ........................................................................................ 39Airut ja aika ....................................................................................... 40Ruoka keskiajalla .............................................................................. 44Kirjamaalaus ja kalligrafia ............................................................... 45Musiikkia keskiajalta renessanssiin ................................................ 47

Muuta hyödyllistä tietoa .............................................................................. 49Sanasto ............................................................................................... 49Kirjalista ............................................................................................ 54

- 61 -

muotoilun perusteisiin. Suomen Heraldinen Seura 1982.KARA, Kimmo (toim.). Heraldiikan opas. Suomen Heraldinen Seura 1988,1998. (Luultavasti paras suomenkielinen heraldiikan perusteos)KARA, Kimmo. Vaakunaselitys. Suomen Heraldinen Seura 1989.(Edistyneemmille heraldiikan harrastajille)NEUBECKER, Ottfried. Heraldry: Symbols, Sources and Meaning. Boston:Little, Brown and Company 1988.

Kuvataide & kalligrafia

BOLOGNA, Giulia. Illuminated manuscripts. The Book Before Gutenberg.New York: Crescent Books 1988.CAZELLES, Raymond & RATHOFER, Johannes. Illuminations of Heavenand Earth. The Glories of the Très Riches Heures du Duc de Berry. NewYork: Harry N. Abrams, Inc. 1988. (Todella upeita isoja värikuvia 1400-luvun alun kalenterista ja rukouskirjasta)CHERRY, John. Medieval Decorative Art. British Museum Press 1991.(Paljon kuvia keskiaikaisista kuvista ja esineistä)DROGIN, Marc. Medieval Calligraphy. Its History and Technique. NewYork: Dover Publications, Inc. 1980.KLEIN, Dan & LLOYD, Ward (eds.). The History of Glass. London: OrbisPublishing Ltd. 1984. (Viitisenkymmentä sivua keskiajan lasista)LAURINA, V.K. & PUŠKAREV, V.A. (toim.). Novgorodilaiset ikonit,1100-1600-luku. Leningrad: Kustantamo Aurora 1981. (Alussa n. 30 s.johdantoa, sitten sivukaupalla kokosivun värikuvia ikoneista varsinmoninaisista aiheista)MARKS, Richard & MORGAN, Nigel. The Golden Age of English Manu-script Painting 1200-1500. London: Chatto & Windus Ltd. 1981. (Hienojavärikuvia engl. käsikirjoituksista)MEEHAN, Aidan. Celtic Design: Animal Patterns. Thames and Hudson1992. (Kelttiläisiä kuvioita, kuvia, ornamenttejä)MEEHAN, Aidan. Celtic Design: Illuminated Letters. Thames and Hudson1992.MEEHAN, Aidan. Celtic Design: The Tree of Life. Thames and Hudson1995.Taiteen maailmanhistoria, osat 5-8 ja 32. Editions Rencontre 1971. (5:Bysanttilainen ja venäläinen maalaustaide, 6: Romaaninen maalaustaide, 7-8: Goottilainen maalaustaide, 32: Romaaninen ja goottilainen veistotaide)RÁCZ, István. Norjan keskiajan taideaarteita. Otava.RÁCZ, István. Suomen keskiajan taideaarteita. Otava.THOMAS, Marcel. The Golden Age. Manuscript Painting at the Time ofJean, Duke of Berry. New York: George Braziller, Inc. 1979.



- 5 -

Keskiaikaa jälleenluomassa

Keskiaikaseura pähkinänkuoressa

Suomen keskiaikaseura ry on Suomessa toimiva kansainvälisen keskiaikaseuran, the Society for Creative Anachronism Incorporatedin

(SCA), eli luovan epäaikaisuuden seuran, Suomessa toimiva haarautuma.Käytännössä tämä tarkoittaa, että harrastamme keskiaikaa SCA:n periaat-teiden mukaan Suomessa, omassa seurassamme.

SCA:ssa me harrastamme keskiaikaa tutkimalla ja elävöittämällä euroop-palaisia kulttuureita aikaväliltä noin 600-1600 jKr. Tutkiminen tapahtuukunkin jäsenen omilla ehdoilla. Jotkut viettävät tuntikausia kirjastoissatehden tutkimusta jostain keskiajan osa-alueesta, kun taas jotkut saavattarvitsemansa tiedon omista keskiaikaseuran paikallisosaston tapaamisis-ta.

Suomen keskiaikaseuran toiminta keskittyy eri paikallisosastojen ympäril-le. Näissä keskiaikaseuralaisten keskittymissä tavataan säännöllisesti erikeskiaikaharrastusten merkeissä. Toiminta huipentuu paikallisjärjestöjenjärjestämiin keskiaikajuhliin eli tapahtumiin. Tapahtumissa pyrimme so-veltamaan tietojamme ja taitojamme käytännössä ja luomaan mahdolli-simman keskiaikaisen ilmapiirin ja tunnelman. Tunnelman luominen ta-pahtuu mm. keskiaikaisten nimien, pukujen, ruokien, puheen ja harras-tusten kautta. Myös arkimaailman unohtaminen tapahtumien ajaksi ontärkeää.

SCA:ssa emme elä keskiaikaa niin kuin se todellisuudessa oli. Toki tie-dämme millaista elämä silloin oli iloineen ja suruineen, mutta haluammeunohtaa ikävät puolet, ainakin tapahtumien ajaksi. Keskiaika, jota meelävöitämme, on romantisoitua keskiaikaa. Myös keskiajalla ihmiset pyr-kivät eroon arjen tylsyydestä trubaduurilyriikan, saagojen, ritari- ja hovi-kulttuurin avulla. Mekin pyrimme tähän, elävöittämään nk. Unelmaa kes-kiajasta. Tapahtumissa olemme kaikki kuin nuo keskiajalla eläneet, jotkahetkellisesti pyrkivät näkemään elämänsä kauniina ja keveänä.


- 60 -

D’ARCY, M. C. (ed.). Thomas Aquinas. Selected Writings. London: J. M.Dent & Sons Ltd. 1950. (Skolastikoista suurimman, Tuomas Akvinolaisen(1224-1274) kirjoituksia)ECO, Umberto.Art and Beauty in the Middle Ages. Yale University Press1986. (Asiantunteva ja syvällinen esitys keskiajan estetiikasta).HOLOPAINEN, Taina M. & HOLOPAINEN, Toivo J. (toim.). Sielunliikkeitä. Filosofianhistoriallisia kirjoitelmia. Gaudeamus Kirja 1996.(Keskiajan filosofiaa käsitteleviä artikkeleita kirjasta yli kolmannes).KAVARNOS, Konstantin. Bysanttilainen taide. Esseitä ja tutkielmia.Heinävesi: Valamon luostari 1987. (Niukasti kuvia. Estetiikkaa,ikonografiaa)MARENBON, John. Early Medieval Philosophy (480-1150). An Introduc-tion. London: Routledge & Kegan Paul.O’CONNOR, D. J. Tuomas Akvinolainen ja luonnollinen moraalilaki.Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy 1969.PLATON. Otavan sarja Platon: Teokset. (Antiikin klassikoista Aristoteleenohella Platonkin oli auktoriteetti keskiajan filosofiassa.)RUSSELL, Bertrand. Länsimaisen filosofian historia I. Vanhan ajanfilosofia. Katolinen filosofia. WSOY 1967.SMALLEY, Beryl. Studies in Medieval Thought and Learning: fromAbelard to Wycliff. London: The Hambledon Press 1981.

Arkkitehtuuri

CARDBERG, C.J. & WELIN, P.O. Suomen keskiaikaiset linnat. Otava1993.HIEKKANEN, Markus. The Stone Churches of the Medieval Dioclese ofTurku. A Systematic Classification and Chronology. Suomenmuinaismuistoyhdistys 1994.HYVÄRINEN, Jari. Hirsilinnojen aika. Otava 1998. (Suomen ja senlähialueiden muinaislinnoista).SANTAKARI, Esa & SAVOLAINEN, Irma. Keskiajan kivikirkot. Otava1979. (Runsaasti mustavalkovalokuvia kirkoista ulkoa ja sisältä)SWAAN, Wim. The Gothic Cathedral (with an introduction The Cathedralin Medieval Society by Christopher Brooke). London: Elek Books Ltd. 1969Lohjan kirkko. Rakennushistoria, maalaukset ja sisustus. Lohjankotiseutututkimuksen ystävät 1990.

Heraldiikka

ERIKSSON, Olof. Heraldiikka ja symbolit. Opas heraldisten tunnusten


- 6 -

Se, mitä harrastamme, on leikkiä, ja näin ollen sen tulisi olla hauskaa kaik-kien osanottajien, niin vakavamielisten kuin vapaamielistenkin harrastaji-en, mielestä. Itseltään voi aina vaatia täydellisyyttä, vaikka seura ei sitävaadikaan, mutta muilta harrastajilta ei pidä odottaa yhtä suurta paneutu-mista, sillä kaikille se ei ole mieleen. Tärkeintä on, että kaikki ylläpitävätomaa Unelmaansa (pilaamatta muiden Unelmaa) ja pitävät hauskaa keski-aikaisen tunnelman merkeissä.

SCA:n historia

Alkunsa SCA sai Yhdysvalloissa vuonna 1966. Tuolloin joukkoBerkeleyn yliopiston opiskelijoita järjesti juhlat, joissa oli teemana

keskiaika. Juhlat onnistuivat hyvin ja joukko järjesti vastaavia tapahtumiamyöhemminkin. SCA sai näin alkunsa ja sen organisaatio lähti muotoutu-maan. Jäsenmäärä kasvoi ja harrastus levisi ympäri maailmaa. SCA:n omaajanlasku aloitetaan noista ensimmäisistä keskiaikajuhlista, 1. toukokuuta1966. Kirjaimet A.S. tulevat sanoista Anno Societatis eli seuran vuonna.

SCA:n kehitys Suomessa

Suomeen SCA:n toiminta saapui vuonna 1988 (A.S. XXIII), jolloinarglwydd (herra) Llwyd ap Capwaladr tutustui siihen Ruotsissa. Hä-

nen palattuaan Suomeen toiminta lähti täälläkin hiljalleen liikkeelle. Ou-lussa asuvan Llwydin lisäksi kiinnostuneita oli Helsingissä.

Vuoden 1989 alkupuolella (A.S. XXIII) pidettiin virallinen Aarnimetsänperustamiskokous. Aarnimetsän alueeksi otettiin kerralla koko Suomi, vaik-ka jäseniä oli vielä vähän ja vain muutamalla paikkakunnalla. Hiljalleeentoiminta laajeni, ja kyliä alkoi ilmaantua, joista Hucca (pääkaupunkiseutu)oli aluksi järjestäytynein. Vuonna 1990 (A.S. XXV) Aarnimetsästä tulikoeajalla oleva lääni. Koeaika kesti parisen vuotta ennen kuin Aarnimetsästätehtiin varsinainen lääni. Vuonna 1994 (A.S. XXIX) Aarnimetsästä tuliparonikunta, ensimmäisenä paronittarenaan lady Anna von Urwald.

- 59 -

(1200-1300-luvun mongolivaltakunnasta, yksi luku Euroopan-suhteista).RÁCZ, István. Viikinkien perintö. Otava 1984. (Kokosivun mv-valokuviaviikinkiesineistä)RICE, Tamara Talbot. The Seljuks in Asia Minor. London: Thames andHudson 1961. (Seldzukit ovat turkkilainen kansa, jonka valtakunta olivoimissaan 1071-1300).ROESDAHL, Else. Viikingit. Otava 1993. (Laaja yleisesitys viikingeistä)

Nimikirjat

(Nimikirjat on yleensä kirjoitettu sillä kielellä, jonka nimiä ne käsittelevät.)BAHLOW, Hans. Deutsches Namenlexicon. Familien- und Vornamen nachUrsprung und Sinn erklärt. München: Keyersche VerlagsbuchhandlungGmbH 1967.BLACK, George F. The Surnames of Scotland. New York Public Library1946. (Kirja on airutkollegion listalla kirjoista, joista ei tarvitse lähettäävalokopiota nimihakemuksen yhteydessä.)COTTLE, Basil. The Penguin Dictionary of Surnames. Aylesbury, GreatBritain: Hazell Watson & Viney, Ltd. 1967. (Englanninkielisten sukunimienlisäksi jonkin verran tietoa etunimistä ja niiden etymologiasta)DAUZAT, Albert. Dictionnaire étymologique des noms de famille etprénoms de France. Larousse 1987. (Kirja on airutkollegion listallakirjoista, joista ei tarvitse lähettää valokopiota nimihakemuksen yhteydessä.)OTTERBJÖRK, Roland. Våra namnsdagar. Historisk översikt avalmanackas namnlängd. Förslag till nya namnsdagar. Praktiska råd vid valav förnamn. Uppsala: Almquist & Wiksells Boktryckeri AB 1966.NISSILÄ, Viljo. Suomen Karjalan nimistö. Joensuu: Karjalan kulttuurinedistämissäätiön julkaisuja 1975. (Kertoo kustakin nimestä mm. vuoden,jolloin siltä on ensimmäinen tunnettu maininta)MADON, Suzanne (réd.). Le Guide des Prenoms de France. Genève:Éditions Liber 1997. (Ranskalaisten etunimien lisäksi jonkin verranmuidenkin kielten nimiä)VILKUNA, Kustaa. Etunimet. Otava 1990.WITHYCOMBE, E.G. The Oxford Dictionary of English Christian Name.Oxford University Press 1977.

Filosofia & estetiikka

ARISTOTELES. Gaudeamuksen sarja Aristoteles: Teokset. (Aristoteleenteosten kääntäminen latinaksi 1100 —1200-luvulla vaikutti suurestikeskiajan filosofian kehittymiseen.)



- 7 -

SCA:n organisaatio

Society for Creative Anachronism Incorporated tarkoittaa sanatarkastiluovan epäaikaisuuden seuraa. SCA Inc. on Amerikan Yhdysvalloissa

rekisteröity seura, joka tutkii ja elävöittää Euroopassa tunnettuja kulttuu-reita aikaväliltä noin 600-1600 jKr. eli käytännössä laajimmalta mahdolli-selta käsitykseltä keskiajasta, mukaanlukien renessanssin. Englanniksi käy-tetään usein määritelmaa �pre 17th century western civilisation�, eli länsi-mainen kultturi, ennen 1600-lukua.

Suomessa eli Aarnimetsän paronikunnassa SCA Inc:in käytännön merki-tys on, että se kerää jäsenmaksut ja ylläpitää siten jäsenrekisteriä sekä onviime kädessä vastuussa hallinnollisista tehtävistä. SCA Inc:in hallitus koos-tuu hallintolautakunnasta (Board of Directors) joka hoitaa arkimaailman jaseuran välisiä suhteita. SCA Inc:illä on myös virkailijakunta, joka hoitaaseuran sisäisiä käytännön asioita eri alajaostojen ja sitä kautta jäseniensuuntaan.

Jäsenmaksu ei ole SCA:ssa tai Suomen Keskiaikaseurassa pakollinen, eikätapahtumiin ja muuhun toimintaan osallistuminen edellytä jäsenmaksunmaksamista. Jäsenmaksun etuihin kuuluu jäsenlehti eli joko neljännes-vuosittain ilmestyvä kansainvälinen Tournaments Illuminated tai kunin-gaskunnan lehti. Euroopassa, eli Drachenwaldin kuningaskunnassa, onlehtemme joka kuukausi ilmestyvä Dragon�s Tale. Tämän lisäksi määräy-tyvät seuran alajaostot (kuningaskunta, paronikunta yms.) maksavien jä-senten määrän mukaan. Maksavat jäsenet saavat myös äänestää seuraakoskevissa asioissa, kuten esimerkiksi paroniparin vaaleissa. Konkreetti-semmin jäsenmaksun edut näkyvät siinä, että monista tapahtumista anne-taan jäsenille alennusta.


- 58 -

LITZEN, Veikko. Keskiajan kulttuurihistoria. Gaudeamus 1994.MAIERÙ, Alfonso. University Training in Medieval Europe. Leiden: E.J.Brill 1994.NIIRANEN, Susanna & LAMBERG, Marko (toim.). Ihmeiden peili -keskiajan ihmisen maailmankuva. Atena Kustannus Oy 1998. (Artikkeleitakeskiajan kartografiasta, huumorista ym.)NUORTEVA, Jussi. Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen TurunAkatemianperustamista 1640. Suomen historiallinen seura 1997.OWEN, D.M. The Medieval Canon Law: Teaching, Literature, and Trans-mission. Cambridge University Press 1990.PERNOUD, Régine. Ristiretket silminnäkijäin ja muiden aikalaistenkuvaamina. WSOY 1965.SETÄLÄ, Päivi. Keskiajan nainen. Otava 1996.UTRIO, Kaari. Familia - eurooppalaisen perheen historia 2: ruusutarha,ryytimaa. Keskiaika 1000-1500. Tammi 96.UTRIO, Kaari. Perhekirja. Eurooppalaisen perheen historia. Tammi 1998.

Eri kulttuuripiireistä

ARO, Jussi. Arabialainen kulttuuri. Otava 1967.BEATSWAIN, Timothy & NICOLSON, Colin. Matkaopas historiaan:Kreikka. Kustannusosakeyhtiö Puijo 1992. (Bysantista parikymmentä sivua).COLE, Robert. Matkaopas historiaan: Ranska. Kustannusosakeyhtiö Puijo1994. (Muutama kymmenen sivua keskiaikaa).EDGREN, Helena (toim.). Margareeta. Pohjolan rouva ja valtias. Tanskankansallismuseo 1997. (Näyttelyluettelo yhteispohjoismaisestaMargareeta-näyttelystä: asiantuntevia artikkeleita sekä kuvia näyttelynesineistä vuosilta 1319-1450.)FINE, John V.A. Jr. The Early Medieval Balkans. A Critical Survey from theSixth to the Late Twelfth Century. The University of Michigan Press 1983.HAKKARAINEN, Jarmo. Ajaton Bysantti. Joensuun yliopistopaino 1998.HANÁK, Péter (ed.). One Thousand Years: A Concise History of Hungary.Corvina 1988. (40-50 s. keskiaikaa).LALAGUNA, Juan. Matkaopas historiaan: Espanja. KustannusosakeyhtiöPuijo 1992. (Muutama kymmenen sivua keskiaikaa).LEWIS, Bernard. The Assassins. London: Weidenfeld and Nicolson 1967.(Ristiretkien aikaan assassiinit olivat sekä ristiretkeläisten että islaminvaltavirtausten pelkäämä lahko).LINTNER, Valerio. Matkaopas historiaan: Italia. KustannusosakeyhtiöPuijo 1995. (Muutama kymmenen sivua keskiaikaa).MORGAN, David. The Mongols. New York: Basil Blackwell Inc. 1986.


- 8 -

SCA:n läänitykset

Keskiajalla maailmaa hallitsivat eri kuningas-, ruhtinas- ja paronikunnat.SCA:ssa näiden alueiden hallitsijoilla on merkittävä osa keskiaikai-

sen tunnelman luomisessa. SCA on jaettu maantieteellisesti eri kuningas-kuntiin, ruhtinaskuntiin jne. Jako perustuu siihen, kuinka monta SCA:njäsenmaksun maksavaa jäsentä kullakin alueella on, jako ei perustu keski-ajalla olleiden valtioiden rajoihin.. Kutakin hallinnollista aluetta johtaakäytännön asioissa virkailijakunta, joka on aina vastuussa ylemmän yksi-kön virkailijakunnalle, aina SCA:n hallintolautakuntaan asti. Alueen näky-vää hovikulttuuria johtaa hallitseva kruunupää, mikäli alueella on kruu-nuun oikeus. Kaikki ne alueet, jossa on SCA:n jäsenmaksun maksaviajäseniä, muodostavat yhdessä ns. Tunnetun maailman.

Kuningaskunta on ylin SCA:n hallinnollinen eli SCA:n tunnustama alue.Kuningaskunnalla on oikeus valita hallitsijansa turnajaisilla. Turnajaistenvoittaja sekä vastakkaisen sukupuolen edustaja, jonka puolesta voittaja ontaistellut, kruunataan kuningaspariksi. Hallintokausi vaihtelee kuningas-kunnasta riippuen. Drachenwaldin kuningaskunnassa (johon kuuluu Eu-rooppa, Lähi-Itä ja Etelä-Afrikka) on kuningasparin hallintokausi kuusikuukautta. Näin mahdollisimman moni saa kokeilla kruunun painoa. As-tuttuaan alas ensimmäisen kerran valtaistuimelta kuningasparista tuleekreivipari (tai kuningas voi valita tittelin jaarli), ja taistelleen osapuolenseuralainen ja inspiraation lähde kohotetaan ruusuritarikuntaan. Oltuaantoisen kerran hallitsijana, alas astuvasta kuninkaasta tai kuningattarestatulee herttua tai herttuattar.

Kuningaskunnan muodostamista varten tulee alueella olla vähintään 400jäsenmaksun maksavaa jäsentä sekä SCA:n airutkollegion (SCA:n ylin auk-toriteetti vaakunoiden ja nimien suhteen) rekisteröimä nimi ja vaakuna.Tämän lisäksi tulee alueella tulisi olla aktiivista toimintaa palvelun, taiste-lun sekä tieteiden ja taiteiden aloilla (näitä aloja valaistaan muualla op-paassa). Kuningaskunnalla tulee olla lait, virkailijakunta, jäsenlehti sekäkansalaisten suostumus kuningaskunnan muodostamiseen.

Ruhtinaskunta on kuningaskunnan alainen. Ruhtinaskunnalla on oike-us valita hallitsijansa, ruhtinas ja ruhtinatar, turnajaisilla. Maksavia jäseniätulee olla 100, muuten tärkeimmät vaatimukset ovat kuten kuningas-kunnalla.

- 57 -

ELO, Tuulikki & PROBST, Ilpo. Cultura Europaea - eurooppalaisenkirjallisuuden ja kulttuurin aarteita antiikista nykypäivään. WSOY 1998.(keskiajasta Egill Skallagrímsson, Abélard, Franciscus Assisilainen,Carmina Burana -kokoelma, Piaea Cantiones -kokoelma, Dante, Petrarcasekä Erasmus esitelty lyhyesti + tekstinäytteitä suomennoksineen).KOSKIMIES, Rafael. Maailman kirjallisuus 2: Keskiaika, renessanssi,klassismi. Otava 1964. (Bysantista sarjan I-osassa).SCHÜCK, Henrik. Yleinen kirjallisuuden historia 2: Keskiaika. WSOY1960.Kansojen kirjallisuus 2: keskiaika 500-1500. WSOY 1974.

Kulttuuri- ja sosiaalihistoria

AROLA, Pauli & HONGISTO, Lasse & WEST, Pirjo. Kronos 2:Eurooppalainen ihminen. Kirjayhtymä Oy 1994.BAHTIN, Mihail. François Rabelais - keskiajan ja renessanssin nauru.Kustannus Oy Taifuuni 1995. (Ranskalaisen Rabelais’n (1494-1553)kirjoitusten innoittamaa karnevalismia)BROOKE, Christopher. The Medieval Idea of Marriage. Oxford UniversityPress 1991.BRUNNER, Otto. Euroopan keskiajan sosiaalihistoria. Vastapaino 1992.BRUSENDORFF, Ove & HENNINGSEN, Poul. Erotiikan historia I.Antiikin ajasta Ranskan vallankumoukseen. Weilin + Göös 1970. (Muutamakymmenen sivua keskiajasta).CAMUSSO, Lorenzo. Eurooppalainen matkakirja 1492. Otava 1992.CAREY, John (ed.). Eyewitness to History. Harvard University Press 1990.(Lyhyitä aikalaiskuvauksia erinäisistä tapahtumista. Keskiajalta n. 60 sivua).DUBY, Georges (ed.). History of Private Life II: Revelations of the Medi-eval World. The Belknap Press of Harvard University Press 1988.HIETANEN, Tapani ym. Feodalismi — uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö,maailmanhistorian kategoria. Vastapaino 1997.HUIZINGA, Johan. Keskiajan syksy. WSOY 1989. (MyöhäiskeskiajanRanskan ja Alankomaiden kulttuurihistoriaa ja mentaliteettia).LE GOFF, J. Time, Work and Culture in the Middle Ages. The University ofChicago Press 1980. (Talous- ja sosiaalihistoriaa)LEHTONEN, Tuomas (toim.). Keskiajan kevät. Kirjoituksia eurooppalaisenkulttuurin juurista. WSOY 1997.LE ROY LADURIE, Emmanuel. Karnevaalit kynttelinpäivästä 1579piinaviikolle 1580. Art House Oy 1990. (Elävä kuvaus eteläranskalaisenRomansin kaupungin verisestä karnevaaliajasta).LE ROY LADURIE, Emmanuel. Montaillou: ranskalainen kylä 1294-1324.Otava 1985. (Inkvisitiopöytäkirjoihin perustuva kylän kuvaus.)



- 9 -

Paronikunta ja maakunta ovat kuningaskunnan tai ruhtinaskunnan alai-sia alueita. Paronikunnassa hallitsijaa edustavat paroni ja paronitar. Heilläon kruunun suoma oikeus luoda ja jakaa paronikunnan omia kunnian-osoituksia ja arvonimiä sekä pitää hovia. Läänillä ja maakunnalla ei olekruunupäitä, vain virkailijakunta. Maakunnalla ei siis ole myöskään hovejaja hovikulttuuria. Maksavia jäseniä tulee olla 25. Alueen jäsenten tulee ollaparonikunnan tai maakunnan muodostamisen puolesta, ja alueella on ol-tava airutkollegion rekisteröimä nimi ja vaakuna sekä korkea aktiivisuu-den taso kaikilla osa-alueilla.

Pitäjät ovat paroni- tai maakunnan alaisuudessa ja ne ovat pienimpiäSCA:n tunnustamia ryhmiä. Pitäjän muodostamiseen tarvitaan 5 maksa-vaa jäsentä, joista kolmen on oltava virkailijoita (vouti, airut sekä jokomarski tai tiede- ja taideneuvos). Suotavaa tosin on, että jäsenkanta onlaajempi, jotta pitäjyys pysyy voimassa, vaikka joku lopettaisikin jäsen-maksun maksamisen. Alueella tulee olla airutkollegion rekisteröimä nimi,jäsenten aktiivisuutta sekä heidän suostumuksensa pitäjän muodostami-seen. Pitäjän toiminnan odotetaan olevan vireää ja pysyvää. Tämän var-mistamiseksi pitäjällä on noin vuoden kestävä koeaika, ennen kuin se saavirallisen pitäjän statuksen.

Lääni on kuningas- tai ruhtinaskunnan, ei siis paronikunnan alainen alue.Läänin edellytykset ovat samat kuin pitäjän.

Aarnimetsän paronikunnassa on SCA:n virallisten jaostojen lisäksi epävi-rallisia kyliä. Vaikkeivat ne kuulukaan SCA:n tunnustamaan hallintoon,ovat ne olennainen osa Suomen Keskiaikaseuran toimintaa. Kylässä eitarvitse olla yhtään maksavaa jäsentä, vaan se koostuu ihmisistä, jotkakerääntyvät yhteen säännöllisesti keskiajan merkeissä. Kylän toiminnastavastaa ja sen suhteita Aarnimetsän virkailijakuntaan hoitaa kylänvanhin.Tavoitteena on kylien muuuttuminen pitäjäksi.

Näiden tavallisimpien hallinnollisten alueiden lisäksi on myös laitoksellisiaalajaostoja esim. armeijan tukikohdissa, yliopistoissa yms. Näistä on saa-tavilla enemmän tietoa mm. SCA Inc:in laeissa sekä internet-sivuilla.

Maa-alueita hallitsevien kruunupäiden lisäksi on SCA:ssa myös hoviaatelia,jolla ei ole maa-aluetta hallittavanaan. Yleisimpiä läänittämättömän hovi-aatelin titteleitä ovat hoviparoni tai -paronitar sekä jo yllä mainitut kreivitai jaarli ja kreivitär, herttua ja herttuatar.


- 56 -

CHADWICK, Elizabeth. Lancelot - ensimmäinen ritari. Karisto Oy 1995.(Perustuu W. Nicholsonin elokuvakäsikirjoitukseen First Knight.)CERVANTES SAAVEDRA, Miguel de. Mielevä hidalgo don QuijoteManchalainen, osat 1-3. WSOY 1974. (Cervantesin 1600-luvun alussakirjoittama ritariparodia)ECO, Umberto. Ruusun nimi. WSOY 1986. (Vuonna 1327 italialaiseenluostariin sijoittuva salapoliisiromaani)JENNINGS, Gary. Marco Polo. Suuri Seikkailija. Otava 1988. (Fiktiivinenkertomus Polojen idänmatkasta)MÄKELÄ, Sirpa. Agrippa eli erään maagikon matka. Tammi 1990. (1500-luvun alussa lääkäri ja okkultti Agrippa seikkailee ympäri Eurooppaa.)RUUSUVUORI, Juha. Ryöstetty pyhimys. WSOY 1995 (Tapahtumatsijoittuvat v. 1299 Suomeen).SAVOLAINEN, Marjatta. Mantunainen. Karisto 1990.(Itämerensuomalaiseen mytologiaan tukeutuva tarina tietäjänainen Välgestan. vuonna 500)SHAKESPEARE, William. Useimmat Shakespearen näytelmät ovatkeskiaika-aiheisia. Vaikkakin Shakespeare kirjoitti osan tuotannostaan 1500-luvun lopulla, ei häntä tässä yhteydessä lueta keskiaikaiseksi kirjailijaksi.UTRIO, Kaari. Vaskilintu. Tammi 1992. (Aurajoen Terhen-neidonseikkailuja 1000-luvun Euroopassa)UTRIO, Kaari. Uhritulet. Tammi 1993. (Päähenkilönä porvarisneito Judit1300-luvun lopun Pohjolassa)VAINIO, J.V. Perman jousi. Gummerus 1948. (Kertoo viikinkiajasta.)WALTARI, Mika. Mikael Karvajalka. WSOY 1948. (Mikael Karvajalan jaAntti Tykinvalajan seikkailuja Euroopassa 1520-luvulla)WALTARI, Mika. Johannes Angelos. WSOY 1952. (PäiväkirjaKonstantinopolin valloituksesta 1453. Jatkoa kirjalle Nuori Johannes.)

Kirjallisuushistoria

(Eri kielialueiden omasta kirjallisuushistoriasta on tarkempia ja laajempiateoksia ko. kielillä. Tässä on vain joitakin yleisteoksia)ARDEN, Heather. Fools’ Plays. A Study of Satire in the sottie. CambridgeUniversity Press 1980. (Sottie on myöhäiskeskiajan ranskalainen koominennäytelmätyyppi.)AXTON, Richard. European Drama of the Early Middle Ages. London:Hutchinson & Co. Ltd. 1974.CURTIUS, E.R. European Literature and the Latin Middle Ages. London:Routledge & Kegan Paul 1979.DRONKE, Peter. Women Writers of the Middle Ages. Cambridge UniversityPress 1984.


- 10 -

SCA Suomessa � Suomen keskiaikaseura ry

Suomessa perustettiin vuonna 1993 Suomen Keskiaikaseura ry. Rekisteröity yhdistys helpottaa Suomessa toimivan SCA:n kanssakayntiä

Suomen viranomaisten kanssa. Suomen Keskiaikaseura noudattaa SCA:nlakeja ja käytäntöä, kunhan ne ovat Suomen lain mukaisia. Suomen Keski-aikaseura Ry:een kutsutaan jäseniä tarvittava määrä (yleensä virkailija-kunnasta) hoitamaan yhdistyksen juoksevia asioita.

Suomessa on useita ala-jaostoja, jotka toimivat SCA:n periaatteiden mu-kaisesti. Nämä paikallisjärjestöt voivat myös liittyä virallisesti SuomenKeskiaikaseura ry:een.

Aarnimetsän paronikunta

Aarnimetsää hallitsee paronipari, jonka päätehtävä on ylläpitää Unelmaa ja sen hovikulttuuria hoveineen ja tunnustuksineen. Paroni ja

paronitar ovat siis keskiaikaseuran läänitettyä eli maa-alueita hallitsevaaaatelia. Paronipari myös edustaa paronikuntaansa ulkomailla sekä toimiikuningasparin edustajana läänityksessään eli paronikunnassaan.

Paronikunnan hallinnollisia tehtäviä hoitaa virkailijakunta. Paroniparillaon läsnäolo- ja puheoikeus Aarnimetsän virkailijakokouksissa, muttei ää-nioikeutta. Virkailijoiden velvollisuus on auttaa ja neuvoa muitakeskiaikaseuralaisia parhaan kykynsä mukaan. Virkailijan ei tarvitse ollakaikkitietävä, mutta hänen tulee osata neuvoa, mistä lisätietoa kuhunkinkysymykseen voisi mahdollisesti saada. Virkailijalla onraportointivelvollisuus esimiehelleen oman vastuualansa toiminnasta eliAarnimetsän tapauksessa Drachenwaldin kuningaskunnan vastaavallevirkailijalle. Virkailijakuntaan kuuluvat myös Aarnimetsän pitäjien voudit.Aarnimetsässä ovat kylänvanhimmat perinteisesti osallistuneet virkailija-kokouksiin puhe- ja äänestysoikeudella sekä olleet raportointivelvollisiaparonikunnan voudille.

- 55 -

2. Gummerus 1987. (1400-luvun lopussa kirjoitettu ritariseikkailuromaani).MONTAIGNE, Michel de. Esseitä. WSOY 1985. (1500-luvun lopunesseistin ajatuksia mitä moninaisimmista asioista.)MORE, Thomas. Utopia. WSOY 1991. (Ihanneyhteiskunnan kuvausta1500-luvun alkupuolelta)Nestorin kronikka. WSOY 1994. (Venäjän kirjallisuuden vanhin tunnettuteos, kronikka vuosilta 852-1116).PETRARCA, Francesco. Sonetteja Lauralle. WSOY 1966. (Petrarca (1304-1374) oli italialainen lyyrikko-humanisti.)POLO, Marco. Marco Polon matkat. WSOY 1957. (Kuvauksia ja tarinoitaPolojen idänmatkalta)Poltetun Njállin saaga. (Suom. & toim. Antti Tuuri). Otava 1996. (Laajinislantilaisista sukusaagoista. Tapahtumat sijoittuvat 1000-luvun alkupuolelle,kirjoitettu 1260-luvulla.)RABELAIS, François. Pantagruel, Dipsodien kuningas.Totuudenmukaisesti kerrottuna, ynnä hänen hirmuiset sankarityönsä jaurotekonsa, kirjoittanut herra Alcofribas-vainaa, Kvintessenssin tislaaja.Kuopio, Kustannuskilta Oy 1989. (Rabelais’ta, 1494-1553, on kutsuttukeskiajan viimeiseksi ja renessanssin ensimmäiseksi kirjailijaksi. Pantagruelon hilpeä ja satiirinen veijaritarina.)RABELAIS, François. Suuren Gargantuan hirmuinen elämä. 1947.Rolandin laulu: Ranskan kansalliseepos. (Esipuhe & selitykset TyyniTuulio). Otava 1936. (778 Pyreneiden solissa vuoriston baskit löivät KaarleSuuren armeijan. N. vuonna 1100 anonyymi runoilija laati tapahtumaanperustuvan eepoksen.)Saagat. Viinimaan saaga. Veriveljien saaga. Lohilaaksolaisten saaga.(Suom. & toim. Jyrki Mäntylä). Otava 1987. (Kirjoitettu 1200-luvullaIslannissa, mutta tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen vuotta 1150.)VILLON, Francois. Testamentti. Otava 1983. (Epäsovinnaisen 1431-1465eläneen ranskalaisen runoilijan tuotantoa)

Keskiaika-aiheinen uudempi kaunokirjallisuus

BENGTSSON, Frans G. Orm Punainen. Länsireittien merenkulkijoita.Kertomus epäkristilliseltä ajalta. Otava 1982. (Viikinkiseikkailutarina)BENGTSSON, Frans G. Orm Punainen kotona ja idänretkillä. Otava 1946.(Ormin seikkailut jatkuvat.)BOBIN, Christian. Fransiskuksen unelma. Innotia 1995. (FransiskusAssisilaisen (1181-1226) ajatusten herättämiä unelmia ja tunnelmia.Kertomus Fransiskuksesta ja hänen ajastaan.)BRADLEY, Marion Zimmer. Avalonin usvat. WSOY 1986. (Fantasia- jakeskiaikakirjailija Bradley on eräs SCAn perustajajäsenistä.)



- 11 -

Virkailijakunta

Paronikunnan kunkin virkailijan virkakausi on kaksi vuotta. Virka vaihtuu siten, että virka julistetaan hakuun paronikunnan lehdessä ja sitä

haetaan hakukirjeellä voudilta ja kyseiseltä virkailijalta. Virkailijan puo-leen voi huoletta kääntyä hänen osa-alueeseensa liittyvissä asioissa. Vir-kailijoiden tulee olla SCA:n jäsenmaksun maksavia jäseniä ja heidän tuleetilata Aarnimetsän paronikunnan lehti, Aarniwalcea. Paronikunnanvirkailijakunta koostuu seuraavista viroista:

Voudilla on ylin vastuu seuran toiminnan jatkuvuudesta, ja hän johtaavirkailijakuntaa. Voudin vastuulla on kutsua kokoon virkailijakokouksetsekä katsoa, että virkailijat hoitavat tehtävänsä.

Kastellaani huolehtii uusista jäsenistä informoimalla heitä seuran toi-minnasta ja vastaamalla kaikkiin seuraan liittyviin kysymyksiin tai neuvoo,kenen puoleen missäkin asiassa tulisi kääntyä. Kastellaani on uuden jäse-nen ensisijainen tietolähde.

Airut vastaa vaakunoihin ja nimiin liittyviin kysymyksiin sekä hoitaa ni-mien ja vaakunoiden rekisteröimisen airutkollegion arkistoihin.

Marski vastaa taistelutoiminnasta. Hän valvoo, että toiminta on turvallis-ta ja että SCA:n asettamia sääntöjä noudatetaan. Varsinaisen marskin apunavoi toimia kalpamiekkailusta vastaava kalpamarski sekä jousiammuntaanerikoistunut jousimarski.

Tiede- ja taideneuvos huolehtii siitä, että tieteiden ja taiteiden harrasta-minen edistyy ja kehittyy. Hänen puoleensa voi kääntyä, jos haluaa lisätie-toa jostain tieteen tai taiteen osa-alueesta. Aarnimetsässä on tiede- jataideneuvoksesta myös ajoittain käytetty termiä konstiedeseisoja elilyhykäisesti �konstikas�

Kronikoitsija toimittaa seuran lehteä, Aarniwalceaa, sekä ylläpitää seu-ran arkistoja. Hänelle osoitetaan lehden tilaukset ja muut siihen liittyvätkysymykset.

Kirjuri huolehtii illuminoinnista eli kirjakääröjen (tunnustus- ja nimitys-kirjojen) kuvittamisesta ja kalligrafiasta sekä niiden opettamisesta. Näky-


- 54 -

Kirjalista

Tähän kirjavinkkilistaan on koottu mahdollisimman paljon suomenkieli-siä keskiaikaa käsitteleviä kirjoja. Mukana on myös joitakin englanniksikirjoitettuja kirjoja sellaisista aiheista, joista ei suomenkielisiä näytä ole-van saatavilla. Nimikirjoja on listassa myös muilla kielillä. Listan tarkoitusei ole olla täydellinen, erityisesti keskiaika-aiheista uudempaa kaunokirjal-lisuutta on helposti saatavilla enemmän kuin mitä tässä on mainittu. (Esim.Mika Waltari ja etenkin Kaari Utrio ovat kirjoittaneet keskiaika-aiheisiaromaaneja useampiakin kuin tässä listassa mainitut). Kirjat on luokiteltuaihepiireittäin. Joidenkin kirjojen julkaisutietojen perään on liitetty sulkeisiinlyhyt kommentti tai selvennys.

Keskiaikainen kirjallisuus

AGRICOLA, Mikael. ABC-kiria. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1982.ALIGHIERI, Dante. Jumalainen näytelmä. Karisto 1990. (Vuodelta 1303,allegorinen runoelma)BEDIER, Joseph. Tristan ja Isolde. Tammi 1954. (1100-luvullatuntemattoman ranskalaisen runoilijan kirjoittama kaunis tarina rakkaudestaja kuolemasta.)BOCCACCIO, Giovanni. Decamerone. Tammi 1983. (Vuodelta 1350.Eroottisia, satiirisia ja ennen kaikkea elämäniloisia pikkutarinoita)BOCCACCIO, Giovanni. Fiammetta. Karisto 1989. (Psykologinen romaani)CHAUCER, Geoffrey. Canterburyn tarinoita. WSOY 1991. (Fiktiivisiäpyhiinvaeltajien tarinoita 1300-luvun loppupuolelta)Eddan sankarirunot. (Suom. & toim. Aale Tynni). WSOY 1980.Eddan jumalrunot. (Suom. & toim. Aale Tynni). WSOY 1982.Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga. (Suom. Antti Tuuri). Otava 1994.ERASMUS Rotterdamilainen. Tyhmyyden ylistys. Yliopistopaino 1997.(Humanisti Erasmuksen 1509 kirjoittama pääteos).ESCHENBACH, Wolfram von. Parsifal. WSOY 1991. (Kuningas Arthur-saagojen henkeen kirjoitettu runoelma 1100–1200–lukujen Saksasta)Jaakko Finnon virsikirja. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1988. (Vuoden1583 suomalaisen virsikirjan näköispainos)MACHIAVELLI, Niccolo. Valtiollisia mietelmiä. WSOY 1958.(Machiavelli (1469-1527) toimi Firenzen tasavallassa valtiosihteerinä.)MACHIAVELLI, Niccolo. Ruhtinas. (Suom. & johdanto O.A. Kallio).Karisto 1993. (Opaskirja ruhtinaille)MARTORELL, Joanot & GALBA, Marti Joan de. Tirant Valkoinen, osat 1-


- 12 -

vimmin hän vastaa paronillisten hovien jakamien kirjakääröjen valmis-tuksesta.

Välskäri koordinoi paronikunnan välskäreitä, sekä huolehtii, että heilläon tarvittavat ensiaputaidot.Välskäri vastaa ensiavusta keskiaikaseuran ta-pahtumissa, joten hänen tulee olla ensiaputaitoinen henkilö. Kävelevänapteekin sijaan hän toimii hätätilanteiden auktoriteettina ja neuvonantaja-na. Vähintään yhden välskärin läsnäolo on pakollinen tapahtumissa, jois-sa on taistelutoimintaa.

Rahainvartija vastaa seuran rahaliikenteestä. Aarnimetsässä on rahain-vartijasta myös käytetty termiä kirstunvartija.

Paikallinen toiminta

Suomen keskiaikaseuran ympärivuotinen aktiivinen ja jatkuva toimintata-pahtuu paikallistasolla kylissä ja pitäjissä. Toimintaa on useilla eri

paikkakunnilla. Saadaksesi selville, onko omalla paikkakunnallasi toimin-taa, ota yhteyttä Aarnimetsän kastellaaniin tai tarkista asia Aarniwalceasta,paronikuntamme lehdestä.

Paikallisen toiminnan muodot vaihtelevat kylien ja pitäjien jäsentenmielenkiintojen ja aktiivisuuden mukaan. Paikallistasolla voi esimerkiksitoimia harrastuspiirejä, joissa harrastetaan vaikkapa käsitöitä, ruuanlaittoa,taistelua tai musiikkia ja tanssia. Lisäksi pidetään säännöllisiä kylä- ja pitäjä-kokouksia, jotka eivät välttämättä liity mihinkään erityiseen harrastukseen.

Paikallinen toiminta on kiinni vain ja ainoastaan jäsenien omasta aktiivi-suudesta. Jos omalla paikkakunnallasi ei tapahdu mitään, ehkäpä sinä oletoikea henkilö elvyttämään toimintaa. Kerää joukko samasta asiasta kiin-nostuneita ihmisiä ja alkakaa harrastamaan keskiaikaa! Arkea voi piristääjärjestämällä kyläjuhlia, joissa vaikapa tanssitaan ja kokeillaan uusia resep-tejä koko porukalla. Paljon järjestetään myös kaikille keskiaikaseuralaisilleavoimia juhlia. Paikallisosaston kannattaa pitää yhteyttä Aarnimetsänmuihin keskiajanharrastajiin juhlien ulkopuolellakin. Yhteyksistä voi poi-kia uusia ideoita harrastukseen ja toiset keskiajasta kiinnostuneet käyvättutuiksi. Toisilta alan harrastajilta voi saada apua ongelmissa ja vinkkejätoimintaan. Ottakaa rohkeasti yhteyttä virkailijoihin ja muihinkeskiaikaseuralaisiin!

- 53 -

Ruhtinas, ruhtinatar Prince, princess; ruhtinaskunnan hallitsijatRuhtinaskunta SCA:n hallinnollinen yksikköSeneschal Vouti, virkailijakunnan johtajaTiede- ja taideneuvos eli konstiedesseisojaMinister of Arts and Sciences;

Tieteistä ja taiteista vastaava virkailijaTieteet ja taiteet Tarkoittaa erilaisia käsitöitä ja keskiajan tutkimista;

kaikki SCA-toiminta taistelun ja palvelun eli käytännönjärjestelyiden ym. lisäksi.

Tunnettu maailma The Known World; mantieteelliset alueet joilla onSCA:toimintaa

Unelma Romantisoitu kuva, unelma, keskiajasta. SCA:ssa puhummeyhteisestä Unelmasta, mutta on hyvä muistaa, että kunkinjäsenen unelma poikkeaa muiden unelmista. Tärkeintä onylläpitää yhteistä kuvaa romantisoidusta keskiajasta, ilman,että loukkaa muiden unelmaa

Varakreivi(tär) Viscount(ess); Henkilö, joka on toiminut ruhtinaanatai ruhtinattarena.

Vivat ja vivant �Eläköön� latinaksi, �vivat� on yksikkö ja �vivant�monikko. Kun joku palkitaan hovissa, huudetaan hänen kun-niakseen tietty määrä �vivat�-huutoja: airut huutaa ensin jamuut vastaavat kuorossa.

Vouti Seneschal; Virkailijakunnan johtaja.Välskäri Chirurgeon; vastaa tapahtumissa ensiavusta ja pienempien

haavereiden hoidostaYlhäisaateli Ritari- tai mestariarvon saanut tai henkilö, joka on

herttua(tar), kreivi(tär) tai varakreivi(tär).



- 13 -

Paikalliset virkailijat

Jokaisessa pitäjässä toimii vähintään vouti, rahainvartija sekä vähintäänyksi seuraavista: airut, tiede- ja taideneuvos tai marski. Suositeltavaa

on, että kaikki nuo virat on täytetty. Tämän lisäksi pitäjässä voi toimiarahainvartija, kastellaani, kronikoitsija tai jokin muu tarpeellinen virkailija.Kylissä voudin tilalla on kylänvanhin. Virkailijat hoitavat toiminnan byro-kraattisen puolen ja jäsenien opastamisen. Paikallistason virkailijoiden teh-tävät ovat samat kuin paronikunnan tasolla, erona on vain se, että paikal-liset virkailijat hoitavat tehtäviään kylässä tai pitäjässä, kun taasparonikunnan virkailijat vastaavat alastaan koko paronikunnassa.

Kaikilla pitäjän virkailijoilla on raportointivelvollisuus Aarnimetsän vas-taavalle virkailijalle, joka toimittaa raportit eteenpäin kuningaskunnan vas-taavalle virkailijalle. Raportissa on selvitettävä oman vastuualueen tapah-tumat ja toiminta omassa pitäjässä. Raportteja lähetetään yleensä neljävuodessa, kolmen kuukauden välein.

Killat ja huonekunnat

Killat ovat julkisia ja virallisia, kruunun tai paroniparin hyväksymiäharrastuspiirejä, jotka ovat syntyneet yksittäisen harrastuksen ym-

pärille. Kiltoihin voi pyrkiä kuka tahansa, jos vain tuntee kiinnostusta kil-lan harjoittamaa alaa kohtaan. Yleensä kiltoihin pyrkivien on osoitettavataitonsa kyseisellä alalla. Killoilla on omat organisaationsa ja oikeus antaaomia arvonimiään. Killalla on myös oma johtajansa. Kiltoja toimii sekäkuningaskunnan että paronikunnan tasolla. Drachenwaldissa toimii esi-merkiksi Minstrel�s Guild eli muusikoiden kilta ja aarnimetsässä esimer-kiksi Kultaisen Kapustan Kilta eli ruuanlaittoon erikoistunut kilta, sekämonta muuta kiltaa. Lisätietoja killoista saa tiede- ja taideneuvokselta.

Huonekunta on epävirallinen ryhmä, joka voi muodostua hyvin erilaistenasioiden ympärille. Huonekunnan voi perustaa mikä tahansa ryhmä min-kä tahansa asian ympärille. Esimerkiksi tietyn perheen jäsenet tai kaveri-porukka voivat luoda oman huonekuntansa. Tosin harrastusten ympärillehuonekuntia ei juurikaan muodosteta, koska niitä varten on olemassaharrastuspiirejä ja kiltoja. Nimitys voi olla muukin kuin huonekunta.Huonekunnalla voi olla oma sisäinen organisaationsa, hierarkiansa ja ar-


- 52 -

Marski Marshal; virkailija, joka vastaa taistelutoiminnasta.Mestarit Master; Mistress . Laakeriseppeleen ritarikunnan tai

pelikaaniritarikunnan jäseniä. Vaihtoehtoisena tittelinä onmaisteri.

Mundane Seuran ulkopuolinen asia, ei-keskiaikainen, nykyaikainenOyez! Lausutaan [oje]. Vanhaa ranskaa ja tarkoittaa �kuulkaa, kuun-

nelkaa�. Huuto, jota airuet käyttävät saadakseen ihmistenhuomion. Kuullessasi tämän huudon, hiljene kuuntelemaan,mitä airuella on sanottavaa.

Palvelu Service; Seuran kehityksen ja toiminnan eteen tehtyä työtätasosta riippumatta

Paroni(tar) Baron(ess); paronikunnan hallitsijat, tai hoviaateliin tällä arvollaylennetty henkilö, jossa tapauksessa voi myös käyttää arvo-nimeä vapaaherra(tar)

Paronikunta SCA:n hallinnollinen yksikköPatent of Arms (PoA) Kolmannen, ja ylimmän, tason aateliskirja.

Myönnetään ylhäisaatelisten arvojen ohessa. Tunnustuksellaei ole vakiintunutta suomennosta

Pelikaaniritarikunta The Order of the Pelican; Pelikaaniritarikuntaankutsuminen on SCA:n korkein tunnustus palvelusta.

Persoona Itse kehitetty keskiaikainen henkilöhahmo, jota käyttää keski-aikaseuran tapahtumissa

Pitäjä SCA:n pienin virallinen paikallisosastoPääpöytä High Table; pöytä, jossa juhlaillallisen korkea-arvoisimmat

henkilöt ja kunniavieraat sekä heidän sinne kutsumansa hen-kilöt istuvat juhlan aikana

Pääri Peer; Henkilö, joka kuuluu ylhäisaateliinRahainvartija Chancellor of the Exchequer; virkailija, joka hoitaa keski-

aikaseuran raha-asioita, käytetään myös termiä kirstunvartijaRitari SCA:n ritariston jäsen. Heillä on yksinoikeus kantaa kultais-

ta kaulakäätyä ja valkoista vyötä, sekä käyttää arvonimeä �sir�.Valkoista olkavyötä käyttävät asemestarit (Master of Arms),jotka eivät ole vannoneet uskollisuusvalaa kuninkaalle

Ritarikunta SCA:n korkeimmat ritarikunnat ovat Pelikaaniritarikunta,Laakeriseppeleen ritarikunta ja Ritaristo. Lisäksi eri kunin-gas-, ruhtinas-, ja paronikunnilla on omia ritarikuntiaan.

Ritaristo The Order of Chivalry; ritaristoon kutsuminen on SCA:n kor-kein tunnustus taistelutoiminnasta


- 14 -

vonimensä, mutta niillä ei ole minkäänlaista merkitystä huonekunnan ul-kopuolella. Huonekunnat ovat jäseniensä yksityinen asia.

Kunnianosoitukset

Unelma on rakennettu kolmen tuen varaan: ritarillisuudelle, tieteille jataiteille sekä palvelulle, eli seuran ja unelman eteen tehdylle työlle.

Jos yksi näistä haurastuu, Unelma murtuu ja kuolee. Tällä ajatuksella alka-vat kolmen korkea-arvoisimman SCA:n kunnianosoituksenmyöntämisseremoniat kuningaskunnassamme.

Hallitsevien Kruunupäiden (kuningaspari, ruhtinaspari, paronipari) nä-kyvimpiin tehtäviin kuuluu myöntää erilaisia tunnustuksia ja kunnian-osoituksia alamaisilleen jotka ovat suoriutuneet Unelman ylläpitämiseesätavallista huomattavammin. SCA:ssa pyrimme tietenkin kaikki parhaankykymme mukaan ylläpitämään Unelmaa, mutta joukossamme on ainaniitä jotka antavat enemmän kuin jäseneltä voi odottaa.

SCA:ssa on monta eri tasoista kunnianosoitusta. Osa kunnianosoituksistaon koko kansainvälisen SCA:n laajuisia, osa taas hallinnollisen alueen omia.Koska SCA:n yleinen kieli on englanti, on useimmilla kunnianosoituksillaenglanninkielinen nimi (allaolevassa luettelossa suluissa).

SCA:n laajuisia kunnianosoituksia

Pelikaaniritarikunta (The Order of the Pelican): Jäsenyyden edellytyksenä on antaumuksellinen SCA:n toiminnan edistäminen.

Pelikaaniritarikunnan jäsenten tunnuksena on poikasiaan omalla verelläänruokkiva pelikaani. Pelikaaniritaritarikunnan jäsenen mahdollisten oppi-laiden tunnuksena on perinteisesti keltainen nahkavyö. Oppilaan ja mestrinsuhde on kahdenkeskeinen, ei organisoitunut koulutusjärjestelmä.Pelikaaniritarikunnan jäseniä puhutellaan sanalla Mestari tai Maisteri (engl.Master, Mistress, Dame).

Laakeriseppeleen ritarikunta (The Order of the Laurel): Edellytyksenäon antaumuksellinen perehtyneisyys tieteisiin ja taiteisiin sekä tietojen ja

- 51 -

kirjeKirjuri Kirjakääröjen valmistuksesta ja kyseisen taidon opettami-

sesta vastaava virkailijaKirstunvartija Virkailija, joka hoitaa keskiaikaseuran raha-asioitaKoeajalla oleva Incipient; esimerkiksi pitäjän on käytävä läpi koeaika

ennen virallista pitäjän statusta.Konnetaabeli Henkilö, joka vastaa tapahtumissa esimerkiksi siitä,

että nykyaikaiset esineet pysyvät poissa näkyvistä. Voi vasta-ta myös käytännön toimista, kuten parkkipaikkojen osoitta-misesta jne.

Kreivi(tär) Count(ess); saman arvoinen arvonimi kuin jaarli. Henkilö, jokaon toiminut yhden kauden kuninkaana tai kuningattarena

Kronikoitsija Chronicler; virkailija, joka toimittaa seuran lehteäKruunu Crown, arvoa osoittava metallinen päähine, käytetään myös

puhuttaessa kuningas- tai ruhtinaskunnan hallitsijaparistaKruununprinssi ja -prinsessa Crown Prince(ess); kuningaskunnan

kruununperillisetKuningas, kuningatar King, Queen; kuningaskunnan hallitsijatKuningaskunnan laki SCA Kuningaskunnan omat säännöt, eri

kuningaskuntien säännöt voivat poiketa toisistaanKuningaskunta SCA:n hallinnollinen yksikköKuninkaalliset Kuningas, kuningatar sekä heidän kruununperillisensäKunnianosoitus Award. Kuningas-, ruhtinas- tai paroniparin

myöntämät eritasoiset tunnustukset aktiivisille SCA:laisille.Joihinkin niistä liittyy oikeus käyttää tiettyä arvonimeä ni-men yhteydessä.

Kylä SCA:ssa epävirallinen, Aarnimetsän paronikunnassa käytet-ty pieni paikallisosasto

Kylänvanhin Vastaa kylän toiminnan jatkuvuudesta ja edustaa ky-lää paronikunnan asioissa

Laakeriseppeleen ritarikunta The Order of the Laurel; Laakeriseppeleenritarikuntaan kutsuminen on SCA:n korkein tunnustus tie-teiden ja taiteiden aloilla

Lääni Shire; SCA:n hallinnollinen yksikkö, vastaa vaatimuksiltaanpitäjää, mutta on kuningaskunnan tai ruhtinaskunnan alai-nen

Maakunta Province; SCA:n hallinnollinen yksikkö, vaatimuksiltaan samakuin paronikunta, mutta maakunnassa ei ole hallitsijaparia



- 15 -

taitojen aulis jakaminen muiden kanssa. Laakeriseppeleen ritarikunnanjäsenten tunnuksena on vihreä laakeriseppele kultaisella pohjalla. Ritari-kunnan jäsenten mahdollisten oppilaiden tunnus on perinteisesti vihreänahkavyö. Oppilaan ja mestrin suhde on kahdenkeskeinen, eiorganisoitunut koulutusjärjestelmä. Jäseniä puhutellaan sanalla Mestaritai Maisteri (engl. Master, Mistress, Dame).

Ritaristo (The Order of Chivalry): Ritarin arvon myöntämisen perusteinaon esimerkillinen asekuntoisuus, ritarillinen käytös sekä omien taitojen jatietojen aulis jakaminen muiden kanssa. Ritarin tunnuksina ovat valkoi-nen nahkavyö, kultainen kaulakääty sekä kannukset. Ritarien oppilaideneli aseenkantajien tunnuksena on perinteisesti punainen nahkavyö. Ritariapuhutellaan liittämällä nimeen titteli �sir�.

(Patent of Arms, PoA): Tämä kunnianosoitus liitetään mm. SCA:n kol-meen ylimpään ritarikuntaan (ritaristo, laakeriseppeleenritarikunta japelikaaniritarikunta). Tämä ylin aateliskirjan muoto voidaan myös, kruu-nun niin halutessa, liittää muihin korkea-arvoisiin tunnustuksiin.

(Grant of Arms, GoA): Tämän myöntämiseksi on osoitettavaansiokkaampaa aktiivisuutta, kuin perustason aateliskirjan (AoA:n) saa-miseksi. Kunnianosoituksen saanut saa arvonimen The (Right) HonourableLord/Lady.

Aateliskirja (Award of Arms, AoA): SCA:n sisäisen aateloinnin edellytyk-senä on akiivinen toiminta ja seuran toiminnan edistäminen. Aateliskirjansaanut saa käyttää arvonimeä herra/rouva; Lord/Lady, tai niiden vasti-neita muilla kielillä.

Ruusuritarikunta (The Order of the Rose): Jäseniksi kutsutaan kaikkihallitsijapuolisot heidän hallituskauden päätyttyä. Yleensä mielletään, ettäritaristoon kutsutaan kaikki kuningattaret, mutta täytyy muistaa, että maa-ilmalla on myös kuningattario jotka ovat voittaneet kruunun turnajaisissa.Näissä tapauksissa kuningas kutsutaan ruusuritarikuntaan.


- 50 -

Corpora SCA:n keskiajan �pelisäännöt�, joita kuningaskuntien omatlait täydentävät

Drachenwald SCA:n hallinnollinen yksikkö, joka kattaa Euroopan,Lähi-Idän ja Etelä-Afrikan, kuningaskunta

Grant of Arms (GoA) Toiseksi ylimmän tason aateliskir ja.Tunnustuksella ei ole vakiintunutta suomennosta

Favor , favour Värit, suosion merkki; ilmaisee ystävyys- tms suhdet-ta, tai sitä, että merkin kantaja taistelee merkin antajan puo-lesta

Feastokraatti Henkilö, joka vastaa tapahtuman keittiötöstä, pää-kokki

Hallitseva aateli Henkilöt, joilla on hallittavanaan jokin läänitys; ku-ningas ja kuningatar, ruhtinas ja ruhtinatar, paroni japaronitar. Hallitsevalla aatelilla ja ylhäisaatelilla on oikeuskantaa arvoon mahdollisesti kuuluvaa kruunua.

Herttua(tar) Duke/duchess; henkilö, joka on vähintään kahdesti ol-lut kuningas tai kuningatar

Herald Airut; vastaa heraldiikasta ja vaakunoiden ja nimienrekisteröinnistä sekä voi kuuluttaa tapahtumissa tiedotuksiaja toimia hoviairuena

Hold! Seis! Huuto, joka tarkoittaa, että kaikki toiminta on välittö-mästi lopetettava

Hovi Hallitsevaan aateliin kuuluvan henkilön pitämä virallinen ti-laisuus

Hoviaateli Aateliset, joilla ei ole läänitystä; herttua(tar), kreivi(tär),hoviparoni(tar), varakreivi(tär)

Huonekunta Epävirallinen ryhmä, jonka voi perustaa mikä tahan-sa ryhmä minkä tahansa asian ympärille.

Illuminaatio Keskiaikaisten asiakirjojen ja käsikirjoitusten kuvitusJaarli Earl, jarl; samanarvoinen arvonimi kuin kreivi; henkilö, joka

on toiminut yhden kauden kuninkaana.Juhlaillallinen Feast; usean ruokalajin juhlallinen illallinen, pidotKalligrafia Keskiaikainen tekstaus, jota käytetään kirjakääröjen

tekstauksessaKastellaani Chatelain(e), Castellan; JäsenvastaavaKilta Killat ovat julkisia ja virallisia, kruunun hyväksymiä harrastus-

piirejä.Kirjakäärö Scroll; keskiaikainen, käsin maalattu ja tekstattu asiakirja tai


- 16 -

Drachenwaldin kuningaskunnankunnianosoituksia

Lindquistringin ritarikunta (Orden des Lindquistringes): Edellytyksenäon antaumuksellinen kuningaskunnan hyväksi toimiminen.

Panache (The Order of the Panache): Myöntämisperusteina on esimerkilli-nen tietämys ja taito tieteiden ja taiteiden alalta sekä muiden opettaminen.

Hopeisen rannesuojuksen ritarikunta (The Order of the Silver Guard):Hopeakaartiin kutsumisen perusteina on asekuntoisuus ja menestyminentaistelussa sekä taitojensa opettaminen muille.

Sigillum Coronae: Myöntämisperusteina on SCA:n ja erityisestiDrachenwaldin hyväksi toimiminen yli odotusten ja velvollisuuden.

Kuninkaallinen Albionin ritarikunta (The King�s Order of the Companionsof Albion): Esimerkillinen ritarillisuus, kohtelias ja jalo käytös sekä seuranhyväksi toimiminen. Kuninkaan myöntämä.

Kuningattaren jalon käytöksen ritarikunta (The Queen�s Order of Courtesy)Esimerkillinen ritarillisuus, kohtelias ja jalo käytös sekä seuran hyväksitoimiminen. Kuningattaren myöntämä.

Lohikäärmeenkyynel (The Dragon�s Tear): Ansiokas keskiaikatapahtumanjärjestäminen.

Lohikäärmeen jalokivi (The Dragon�s Jewel): Lasten esimerkillinen käyt-täytyminen keskiaikatapahtumassa.

Näiden lisäksi voi myös muita kuningaskunnan tason kunnianosoituksiaesiintyä. Mikäli et tunnista jotain kunnianosoitusta niin kysy ihmeessä!

- 49 -


Sanasto

Tähän sanastoon on koottu eräitä tavallisia SCA-termejä. Koska kansain-välisen SCA:n yleinen kieli on englanti, on monille sanaston hakusanoilleannettu myös englanninkielinen käännös. Muut kuin suomenkieliset sa-nat on kursivoitu.

Aarnimetsä SCA:n hallinnollinen yksikkö, joka kattaa Suomen;paronikunta

Aateli Henkilöt, joilla on aateliskirjaAateliskirja Patent of Arms (PoA), Grant of Arms (GoA), Award of Arms

(AoA); SCA:n sisäinen aateluus, kun Kuninkaallinen Majes-teetti haluaa palkita jotakuta, voi hän myöntää tälleaateliskirjan merkkinä uudesta arvosta

Airut Herald; vastaa heraldiikasta ja vaakunoiden ja nimienrekisteröinnistä sekä voi kuuluttaa tapahtumissa tiedotuksiaja toimia hoviairuena

Ajanmukainen Period; tarkoittaa keskiaikaseurassa vuosien 600-1600väliin sijoittuvaa ajanjaksoa, johon harrastaminen SCA:ssakeskittyy, käytetään myös termiä aikainen

Anno Societatis Seuran vuonna, viittaa SCA:n omaan ajanlaskuun, jokaalkoi ensimmäisestä tapahtumasta 1.5. 1966. SCA:n vuosivaihtuu 1.5., vuosiluku ilmaistaan lyhenteellä A.S. ja rooma-laisilla vuosiluvuilla

Arvojärjestys Order of precedence; seuran jäsenten hierarkinen järjes-tys, joka määräytyy viran, aseman tai arvonimen mukaan

Autokraatti Tapahtuman pääorganisoija ja vastuuhenkilöAward of Arms (AoA) Ensimmäisen tason aateliskirja. Tunnustuksella

ei ole vakiintunutta suomennostaBy-Laws of the Society Viralliset SCA Inc:in säännötChatelaine Jäsenvastaava; virkailija, joka opastaa uusia jäseniäClear! Huuto, jolla varoitetaan, että teräasetta ollaan vetämässä esiinConsort Hallitsijapuoliso, seuralainen; esimerkiksi turnajaisissa hen-

kilö, jonka puolesta taistelija taistelee



- 17 -

Aarnimetsän paronikunnan kunnianosoitukset

Katkenneen kynän ritarikunta: Paronikunnan toiminnan edistäminen yli odotusten ja velvollisuuden.

Aarnimetsän akatemia (Opasta kirjoitettaessa nimi ei vielä ole rekiste-röity airutkollegiolla.): Jonkun tieteen ja taiteen alan tuntemus sekä senopettaminen muille.

Aarnimetsän kaarti (Opasta kirjoitettaessa nimi ei vielä ole rekisteröityairutkollegiolla.): Kunnostautuminen taistelussa ja muiden opettaminenalalla.

Aarnimetsän virvaliekit

Kunnostautuminen jollain alalla:

purppura raadannasta muiden juhliessavihreä tieteistä ja taiteistasininen taistelustakeltainen paronillinen oikku, useiten myönnetty organisoinnista ja

muista palveluistavalkoinen ritarillisuudestapunainen esiintyvistä taiteistaharmaa suoriutuneisuus viran ja toimen puitteissamusta palveluista, joita ei mainita ääneen

Pyhän tyhjän leipäkorin kilta: Aarnimetsän tapahtumien eteen tehtyuurastus. Leipäkori myönnetään vuodeksi kerrallaan, ja sen haltija saa senvuoden ajan hyvällä omatunnolla kieltäytyä hänelle ehdotetuista tehtävis-tä.

Edellä lueteltujen lisäksi on joitakin tapahtumasidonnaisia ja ainutkertai-sia kunnianosoituksia. Lisäksi killoilla ja huonekunnilla voi olla omiakunnianosoituksiaan ja arvonimiään.


- 48 -

säkeistöä sisältävä kaksiääninen laulelma) sekä caccia [katsa], metsästys-aiheinen laulu, jossa toinen ääni ikään kuin ajaa takaa toista.

Brittein saarilla laulettiin jo varhain äänissä. Otaksutaan, että vanhin muo-to oli kaksiääninen laulu, gymel. Esimerkki 1200-luvun englantilaisesta lau-lusta on Kesäkaanon, Sumer is icumen in, joka on nykyisinkin suosittukoululaulu. 1500-luku, Elisabetin aika, oli musiikin kukoistuskautta Eng-lannissa. Englantilainen paimenrunous soveltui hyvin madrigaalien teks-tiksi, ja säkeet päättyvät usein humoristiseen lopukkeeseen (fa-la-la,ding-a-ding tms.). Elisabetin aikana kuului yleissivistykseen osata soittaaluuttua tai virginaalia, cembalon sukuista kosketinsoitinta.

Britanniassa asuneiden kelttien välityksellä tuli tunnetuksi esim. lyyra, jotavuoden 900 paikkeilla alettiin soittaa jousella. Tässä muodossa crwth [kruth]-nimisenä tunnettu soitin muistuttaa suomensukuisten kansojen jouhikkoa,jollaisen voi useinkin nähdä Aarnimetsän tapahtumissa. Myös idästä kul-keutui Eurooppaan soittimia, kuten puupuhaltimet skalmeija (jossa onläpitunkeva ääni), pommeri (jolla soitettiin yleensä alaääntä yhtyeissä) sekänokkahuilu. Muita keskiajan puhallinsoittimia olivat trumpetin tapaisetpuhaltimet ja puinen sinkki, jonka varhaisin muoto oli pukinsarvi. Kieli-soittimia olivat harppu, luuttu, kitaran varhaiset edeltäjät ja sitran tapai-nen psalterium. Myös viulunsukuiset fidel-soittimet ovat idästä peräisin.Urut alkoivat yleistyä kirkoissa, kotisoittimina olivat ns. syliurut, portatiivit.Rummut, tamburiinit ja kalistimet kuuluivat keskiaikaiseen yhtyeeseen.Tärkeimpiin soittimiin kuului myös kampiliira (lira vielle, hurdy-gurdy), jossamelodiakielen lisäksi on kaksi säestävää kieltä.

Cembalo ja klavikordi tunnettiin 1400-luvulla. Fiideli on yleisnimitystietynlaisille jousisoittimille. Toinen tärkeä jousisoitin oli päärynän muo-toinen rebek. Myös monia viulun tapaisia kuusikielisiä jousisoittimia käy-tettiin. Lukuisista puhaltimista mainittakoon sinkin, skalmeijan, pommerinja nokkahuilun lisäksi renessanssin aikana syntyneet krumhorn (J-kirjai-men muotoinen, ääneltään nasaalinen), poikkihuilu (hentoääninen, pui-nen) sekä serpentti (käärmeen muotoinen, matalaääninen soitin, sukuasinkille).


- 18 -

Vaikka hallitsijat käytännössä myöntävätkin kunnianosoitukset, eivät hei-dän silmänsä ylety kaikkialle. Tämän takia on tärkeää, että kun näemmehenkilön, joka mielestämme ansaitsisi jonkin kunnianosoituksen,suosittelemme häntä Kruunulle. Kuka hyvänsä voi suositella ketä hyvän-sä. On kuitenkin hyvä muistaa, että suosituksessa kannattaa mainita suosi-teltavan keskiaikanimi, arkinimi, asuinpaikka ja miksi hänellekunnianosoitusta suosittelee. On myös korrektia liittää mukaan suosittelijanomat yhteystiedot, sillä voi olla, ettei hallitsijapari tunne kyseistä henkilöäja haluaa tiedustella suosittelijalta tarkemmin suositellusta henkilöstä.

SCA:n ja live-roolipelin suhde

(Lord Adrian of Northshire)

Kuultuasi tai luettuasi jotakin SCA:sta, saatat ihmetellä mikä erottaaSCA:n ja larppaamisen (LARP, Live Action Role Playing).

Larppaaminen on roolipelaamisen muoto, jossa pelaajat näyttelevätroolihahmojaan. Live-roolipeleissäkin saatetaan pukeutua eri aikakaudenvaatteisiin, kutsua toisia pelaajia merkillisillä nimillä sekä noudattaa pelingenren mukaisia tapoja.

Larpeissa kullekin peliin osallistujalle on luotu hahmo, jolla on omat hen-kilökohtaiset ominaisuutensa: taustat, pelitekniset tiedot, motiivit, luon-teenpiirteet, joskus jopa tavoitteet jotka pelaajan tulisi saavuttaa pelin ai-kana. Nämä ominaisuudet ovat yleensä pelinjärjestäjien luomia niin, ettähahmo sopii pelimaailmaan. Pelaajan tulee keskittyä pelaamaan hahmo-aan ja yrittää unohtaa omat pelin ulkopuoliset vaikuttimensa. Hahmot onyleensä kirjoitettu niin, että eri pelaajilla on yhteneväisiä juonellisia tavoit-teita.

SCA:ssa mukana olevat luovat oman persoonansa, mutta on jokaisen omaasia, kuinka pitkälle tämä keskiaikainen persoona eroaa hänestä itsestään.Osa saattaa nauttia hyvinkin poikkeavasta käyttäytymisestä, kun taas osal-le riittää pelkän keskiaikaisen nimen valinta. Yleensä pitäydytään keskiai-kaisten tapojen noudattamisessa ja varotaan puhumasta moderneista asi-oista, mutta muuten kukin saa olla oma itsensä. Larpeissa käytetään erihahmoja eri peleissä, kun taas SCA:ssa persoona on kutakuinkin pysyvä.

- 47 -

Musiikkia keskiajalta renessanssiin

(Synnove Mikaelintytär)

Melkein koko ensimmäisen vuosituhannen ajan kristillinen musiikkioli yksiäänistä laulua, mm. runomitallisten hymnien esitystä eli

hymnodiaa. Paavi Gregorius Suuren (paavina v. 590-604) mukaan nimettygregoriaaninen kirkkolaulu on yksiäänistä, latinankielistä, säestyksetöntälaulua, jonka rytmi etenee vapaasti tekstin mukaan. Kirkko piti maallisenmusiikin moniäänisyyttä pakanallisena, mutta ensimmäiset tiedot kirkolli-sen musiikin moniäänisyydestä ovat peräisin jo 800-luvulta. Eräs moni-äänisyyden säännöistä oli, että kaksi säveltä tietyn välimatkan päässä toi-sistaan oli ns. kielletty intervalli, diabolus in musica (musiikin paholainen).1000-luvulla alkoi kehitys kohti äänten itsenäisyyttä, johon liittyy käsityscantus firmuksesta, jatkuvasta pohjaäänestä, jollainen on esim. säkkipillissä.Toisin kuin kirkkomusiikista, maallisesta musiikista varhaiskeskiajalta onolemassa vain vähän tietoa: kirjoitustaitoiset papit eivät olleet kiinnostu-neita maallisen musiikin muistiin merkitsemisestä.

Ristiretkien aikana 1100-luvulla nousi maallinen, kansankielinenrunonlaulanta ennen näkemättömään huippuunsa. Trubaduurit,Etelä-Ranskan runonlaulajat, runoilivat, sävelsivät ja esittivät laulunsa itse.Trubaduurirunouden lajeista mainittakoon rakkaus-, kunnia-, muisto-,kilpa-, aamu-, ballada- ja dansalaulut sekä paimenrunot. Pohjois-Ranskassarunoilijaritareita kutsuttiin truveereiksi ja heidän säestäjiään ministreleiksi.Saksalainen ritarilaulu tunnetaan 1200-1400-luvulta nimellä minnelaulu,jota seurasi porvarillinen mestarilaulu.

Kansalla oli omat laulunsa. Jonglöörit eli leikarit (jotka joskus avustivattrubaduureja) hallitsivat useita soittimia ja huvittivat maalaisia, kaupunki-laisia ja linnan alustalaisia lauluin, tanssein ja taikatempuin. Kiertelevätpappiskokelaat esittivät latinankielisiä pilkkalauluja, joita on säilynyt 1200-luvulta peräisin olevassa Carmina Burana -kokoelmassa.

1300-luvulla pääsi valloilleen gotiikka. Goottilainen maailma onritarillisuuden, kohteliaisuuden ja ihanteellisen rakkauden maailma. Itali-assa 1300-luku oli elämäniloisen laulu- ja soitinmusiikin aikaa, musiikin,joka oli tarkoitettu viihdyttämään. Tunnettuja sävellysmuotoja Italiassaolivat madrigaali (rakkausaiheinen, poliittinen tai satiirinen kaksi lyhyttä

SCA harrastaa


- 19 -

Larpeissa pelien järjestäjät kirjoittavat ikäänkuin taustalla pyörivän juo-nen tai luovat pelille alkutilanteen, johon pelaajien hahmot sitten upotetaan.SCA:ssa ei ole olemassa juonta, vaan tapahtumiin voi tulla kuka hyvänsä,eikä hänen tarvitse tietää mitään Tunnetun Maailman varhaisemmista ta-pahtumista. Tapahtumiin osallistujan ei myöskään tarvitse seurata jotainerityistä juonta tapahtumassa ollessaan. Pelisäännöt ovat hyvin tärkeä osalive-roolipeliä, kun taas SCA:n tärkeimmät säännöt ovatkäyttäytymissääntöjä.

Sekä larpeissa että SCA:ssa käydään taisteluja. SCA:ssa taistelu on harras-tus muiden keskiaikaharrastusten joukossa. Se myös pyrkii tuomaan kes-kiaikaisten turnajaisten tunnelman osaksi SCA-tapahtumia. Larpeissa tais-telussa ei niinkään kiinnitetä huomiota varusteiden todelliseen suojaavaanvaikutukseen, vaan ne ovat pikemminkin rekvisiittaa. SCA-taistelu käy-dään täydellä nopeudella ja siten varusteet ovat taisteluun ryhtymisen pe-rusedellytys. Larp-taistelussa saattavat hahmojen kyvyt vaikuttaa taiste-luun, kun taas SCA:ssa jokainen taistelee omien kykyjensä mukaisesti.

Molemmat harrastukset, sekä SCA että larppaaminen, ovat arvokkaita jamonet harrastavat kumpaakin. Osa kokee keskiaikaan sijoittuvan larpinelämyksellisemmäksi ja vauhdikkaammaksi tavaksi harrastaa keskiaikaa,kun taas osa ei pidä larppien pelimäisestä ympäristöstä. Harrastusten eroistahuolimatta ne voivat ruokkia toisiaan.

Julkaisutoiminta

SCA:ssa laaditaan erilaisia julkaisuja. Suurin osa julkaisuista on vapaaehtoistyön kautta syntyviä nidottuja vihkoja.Tyypillisintä julkaisutoi-

mintaa edustavat seuran tiedotuslehtiset, joiden päätarkoitus on infor-moida jäseniä tapahtumista ja muista käytännön asioista. Seura julkaiseemyös tiettyjen aiheiden ympärille koottuja vihkosia.

SCA:n jäsenmaksuun sisältyy joko seuran aikakauslehteä muistuttavaTournaments Illuminated (TI) tai kuningaskunnan lehti. Halutessaan voitietenkin korvausta vastaan tilata useamman kuningaskunnan lehtiä taiTI:n. TI:ssä julkaistaan artikkeleita eri tieteiden ja taiteiden aloilta sekämuista aiheista. Drachenwaldin kuningaskunnan lehti on nimeltään TheDragon�s Tale (DT). DT:ssä julkaistaan lähinnä tapahtumailmoituksia sekä


- 46 -

SCA:ssa kirjamaalauksia käytetään koristamaan kirjakääröjä, joilla palki-taan esim. kilpailuissa menestyneitä ja joita luovutetaan kunnianosoituk-sen antamisen yhteydessä. Yleisin käyttö lienee myönnettäessä SCA:naatelisarvo.

Kuka hyvänsä voi itsenäisesti harrastaa kirjakääröjen maalaamista jakalligrafiaa. Aloittelijan on hyvä aloittaa puhtaasti kopioimalla vanhaa, muttataidon karttuessa voi lähteä soveltamaan, kunhan työ on keskiaikaisennäköinen. Kalligrafiasta on kirjoitettu useita ohjekirjoja. Näitä kirjoja onusein saatavilla myös kirjastoista. Muistathan kuitenkin, että tekstityypinja illuminaation tulisi olla suurinpiirtein samalta aikakaudelta!

Paperina kannattaa käyttää hapotonta akvarellipaperia ja maaleina jokoguassia tai miniatyyrivärejä. Vesiväreillä ja värillisillä musteilla ei yleensäsaa tarpeeksi aitoa keskiaikaisen näköistä väripintaa. Aluksi kannattaa piirtääkuva lyijykynällä, minkä jälkeen ääriviivat tussataan mahdollisimman ohu-ella vedenkestävällä huopamustekynällä (kärki esim. 00). Tämän jälkeenlisätään värit mahdollisimman ohuella siveltimellä. Jotkut lisäävät työ-hönsä jopa lehtikultaa! Muita tarpeellisia välineitä ovat viivotin, hyväpyyhekumi sekä paljon kärsivällisyyttä. On myös hyvä muistaa, ettei työ-hön käydä käsiksi ellei ole takana perusteellinen käsienpesu.

Kalligrafiaa kannattaa harjoitella runsaasti ja paperia säästämättä. Kau-niilla kirjoituksella viimeistelet asiakirjan. Kalligrafiaan on omia kyniä, joissaon litteä terä. Niitä saa tussina ja aidon mustekynän muodossa useimmis-ta paperitarvikeliikkeistä.

Kirjuri on se virkailija, joka huolehtii Paronikunnan kirjakääröistä. Hänenpuoleensa voit kääntyä, mikäli tahdot tietää aiheesta enemmän.


- 20 -

kuningaskunnan virkailijoiden ja kruunupäiden palstoja. TI:n ja kuningas-kuntien lehtien lisäksi SCA:n keskusrekisteristä voi tilata The CompleatAnachronist (CA) -sarjaa. CA:n kullakin numerolla on oma keskiaikai-seen kulttuuriin liittyvä aiheensa.

Aarnimetsän Paronikunnassa julkaistaan lehteä nimeltä Aarniwalcea (AW).Aarniwalcean päätarkoitus on levittää tietoa tapahtumista ja paronikunnanasioista. Lehdessä esiintyy tapahtumakalenterin ja tapahtumailmoitustenlisäksi virkailijoiden palstoja ja artikkeleita eri aiheista. SCA:n lehdistähuolehtivat kronikoitsijat, ja kuka hyvänsä voi lähettää artikkelinsakronikoitsijalle hyväsyttäväksi lehteen.

Aarnimetsässä on tiettyihin aihepiireihin liittyen julkaistu pieniä lehtisiä,Lastuja Aarnimetsästä. Kuka hyvänsä voi kirjoittaa lastun kiinnostavaksikokemastaan aiheesta. Lastuja voi tilata kopio-ja postikuluja vastaan Aarni-metsän Paronikunnan Kronikoitsijalta.

Lastuja Aarnimetsästä:

Keskiaikainen karjalainen hirvijuhla (ruokaohjeita)Aarnimetsän teltatViitat ja lämpimät vaatteetUlkoilmapelitShakkilastuLauta-, noppa- ja korttipelitLaulukirjaLippalinnan leikekirja (keittokurssin reseptejä)YrtitKokataan keskiaikaaSuomalaiset nimetKaarnemaan tanssiopas (ja Kaarnemaan tanssikasetti)

Aarniwalcean lisäksi Aarnimetsän pitäjät ja kylät saattavat julkaista omaalehteään. Näissä lehdissä yleensä julkaistaan tapahtumailmoituksia, pai-kalliseen toimintaan liittyvää tietoa sekä mahdollisesti artikkeleita muista-kin aiheista.

Perinteisen julkaisutoiminnan lisäksi SCA:lla on paljon sähköistä julkai-sua. Kastellaanilta tai kronikoitsijalta saa tarkempia osoitteita, mikäli eihalua surffata sähköisiä aaltoja ja etsiä omin voimin.

- 45 -

ruoan puhtauteen ja oikeaan säilyttämiseen ei osattu eikä voitu kiinnittääsamanlaista huomiota kuin nykyään. Mausteillakin tietysti pröystäiltiin,ne olivat kalliita ja vaikeasti hankittavissa, villeinä kasvavia luonnonyrttejälukuun ottamatta, ja harvinaiset mausteet osoittivat talon vaurautta.

Perunaa, tomaattia, maissia, kurpitsoita ja paprikoita ei tunnettu keskiajanEuroopassa, kuten ei muitakaan Uuden maailman tuotteita (esim. vanilja,kaakao). Myös kahvi ja tee olivat tuntemattomia. SCA-tapahtumissa keit-tiön koko ja varustus asettavat rajoitteet innokkaalle kokille. Vaikka py-rimme autenttisuuteen, yksi onneton ja huonosti toimiva uuni keittiönnurkassa sekä keittiön ainoat kaksi kattilaa voivat olla melkoinen este.Nykyaikaiset makutottumukset vaikuttavat ruokaan, ja valmistus-menetelmät ovat tietysti nykyaikaisia.

Tapahtumiin tullessa on tärkeää ilmoittaa ruoka-aineallergioistaan sekäsiitä, jos on kasvissyöjä. Omia eväitä voi tietenkin tuoda mukanaan, esim.leipää, juustoa, rusinoita ja pähkinöitä. (Maapähkinät kuuluvat Uudenmaailman herkkuihin). Pitää ottaa huomioon, ettei eväitään voi varastoi-da keittiön jääkaappiin, joka pullottaa tapahtuman ruuista. Nykyaikaisestipakatut ruoat eivät sovi keskiaikaiseen tunnelmaan ensinkään. Jos sellaisiaottaa mukaan, on ne vähintäänkin peitettävä kankailla tai pidettävä visustikorissa poissa silmistä, samoin nykyaikaiset juomapullot.

Kirjamaalaus ja kalligrafia

(Artikkeli perustuu Lady Aurora of Winterin tekstiin)

Illuminaatiolla eli kirjamaalauksella tai miniatyyrimaalauksella tarkoitetaan niitä kauniita ja yksityiskohtaisia kuvia, joilla koristeltiin

pergamenttikääröjä ja kirjojen sivuja läpi koko keskiajan. Kirjamaalauksiaon käytetty jo 500-luvulta lähtien mm. raamatullisissa kirjoissa, uskonnol-lisessa kirjallisuudessa, romaaneissa sekä muissa teksteissä, joidenarvokkuutta on haluttu lisätä kuvituksen avulla.

Kalligrafialla tarkoitetaan säännönmukaisia ja koristeellisia kirjoitusmalleja.Mallit vaihtelivat maan ja aikakauden mukaan, mikä antaa asian harrasta-jalle paljon materiaalia.

SCA harrastaa


- 21 -

Kun tulet mukaan

Kuka olet?

Tullessasi mukaan keskiaikaseuran toimintaan sinun tulisi keksiä itsellesi alter ego eli henkilöitymä, joka olisi voinut elää keskiajalla. On

itsestäsi kiinni, kuinka syvällisen henkilöitymän luot.Vähimmäisvaatimuksena on keskiaikaisen nimen keksiminen. Tämän li-säksi voit valita aikakauden, jolla henkilöitymäsi elää, kehitellä henkilöhis-toriaa, miettiä mistä olet kotoisin ja tehdä aikakauteen sopivat vaatteet.Keskiaikaseuran henkilöitymät sijoittuvat vuosiin 600-1600. Henkilöitymälaaditaan, jotta tapahtumissa saavutettaisiin niin keskiaikainen tunnelmakuin mahdollista. Hahmosi ei siis voi olla fantasiahahmo, kuten velho taihaltia. SCA:ssa on perusolettamus, että kaikki kuuluvat ylempäänyhteiskuntaluokkaan. Kuka hyvänsä voi kuitenkin valita alemmanyhteiskuntaluokan hahmon.

Nimen valinta

Keskiaikaseuran tapahtumissa käytetään kunkin keskiaikanimeä, ei hänen omaa nimeään. Keskiaikanimesi tulee olla sellainen, että saman-

niminen henkilö olisi voinut elää keskiaikana. Etunimesi historiallisuudenvoit tarkistaa nimikirjoista tai keskiaikaisista teoksista. Etunimen lisäksihenkilöllä saattoi olla sukunimi tai lisänimi, jonka avulla hänet voitiin erottaakaikista muista, joilla oli sama etunimi. Keskiajalla sukunimet eivät vieläolleet laajassa käytössä, mutta keskiajan kuluessa ne alkoivat yleistyä. Suku-tai lisänimen perustana on voinut olla esimerkiksi isän- tai äidinnimi, talon-nimi, asuinpaikan nimi, ammatti tai henkilön ominaisuuksia kuvaava nimi.

Nimen valinnassa on joitakin rajoituksia. Hahmosi nimenä ei voi olla tun-netun historiallisen henkilön nimeä, kuten esimerkiksi Jeanne d�Arc taiVilhelm Valloittaja. Myöskään tunnettujen kuvitteellisten henkilöiden ni-miä ei ole suotavaa käyttää, esimerkkinä vaikkapa Robin Hood. Fantasia-nimiä ei myöskään käytetä. Hahmosi voi kyllä olla aatelinen, muttaaatelisarvoa ei nimeen voi liittää, ennen kuin sinulle on myönnetty keski-

Kun tulet mukaan

- 44 -

omalla vaakunallaan koristetun tabardin. Yksityisten airuiden käyttö tuohoveihin ja turnajaisiin lisää komeutta ja juhlavuutta, mikä on aina hyväasia. Aarnimetsän airut on Paronillisen Ylhäisyyden palveluksessa ja kan-taa siis hänen vaakunaansa. Samaten kaikki koeajalla olevien eli vajaa-valtaisten (incipient) pitäjien pitäjänairuet ja kylien kyläairuet sekä edelleenkaikki kuuluttajat virallisissa SCA-tapahtumissa, joissa Aarnimetsä on vas-tuullinen järjestäjä, kantavat Aarnimetsän vaakunaa. Sitä mukaa kun pitä-jät saavat vaakunoitaan rekisteröidyksi, pitäjänairuet voivat ryhtyä käyttä-mään virkatoimissaan oman pitäjänsä tabardia.

Usein airuella on hyötyä sauvasta. Airutsauva on esimerkiksi valkoinen,yleensä vähemmän koristeltu kuin marsalkansauva, ja sopivan pituinentarkoitukseensa. Sauva, jolla pidetään kirjakääröä luettaessa auki, on huo-mattavasti lyhyempi kuin sauva, jolla koputetaan lattiaan.

Ruoka keskiajalla

(Lady Aude de Foix)

Keskiajan ihmisen käsitys ruoasta poikkesi huomattavasti nykyajan ihmisen mielikuvasta. Ruokaa oli vain harvoin runsaasti kaikille, ja

sillä, etenkin sen määrällä, oli aivan oma merkityksensä sosiaalisen ase-man osoittajana. Vaikutusvallan ja mahdin osoittamiskeinona ruoka toi-mi paremmin kuin hyvin. Vain rikkaimmilla oli varaa tehdä ruoasta muu-takin kuin pelkkään elämiseen tarvittavaa ravintoa. Köyhä väki söi lähesyksinomaan leipää ja erilaisia puuroja, lihaa vain äärimmäisen harvoin.

Katolinen kirkko vaikutti paljon keskiajan ruokailutottumuksiin. Paasto-päivinä lihan syönti oli kiellettyä ja tiukimmat paastoajat kieltäytyivätkananmunistakin. Paastoja seuraavissa juhlissa pöydät olivatkin sittennotkollaan. Lukuisten paastopäivien johdosta kalan ja kasvisten kulutusoli erittäin runsasta.

Mausteiden runsas käyttö ja ruoan oman maun peittäminen sekä myösruoan oman muodon hävittäminen ovat tunnusomaisia keskiajan keittiölle.Miltei kaikki ruoka jauhettiin mahdollisimman hienoksi ja muotoiltiinuudelleen joko alkuperäiseen tai johonkin aivan muuhun muotoon. Voi-makas maustaminen peitti lähes väistämättömän pilaantuneen maun, sillä


- 22 -

aikaseuran aatelisarvo. Tällaisista aatelisarvoa osoittavista liitteistä yleisimpiäovat lady(rouva) ja lord (herra) tai niiden vastineet muilla kielillä.

On viisasta miettiä perusteellisesti, millaista nimeä haluaa käyttää, jottasitä ei tarvitsisi myöhemmin vaihtaa. Se on kyllä mahdollista, mutta mo-net voivat tuntea sinut jo eri nimellä. Jotta kukaan muu SCA:ssa ei käyttäi-si samaa nimeä kuin sinä, voit rekisteröidä nimesi. Sinun on kyettävä täl-löin osoittamaan, että nimesi on keskiaikainen. Lisätietoja rekisteröinnistäsaat airuelta.

Puku

Osallistuessasi keskiaikaseuran juhliin sinun tulee pukeutua keskiaikaiseen tyyliin. Ensimmäiseen juhlaasi voit ehkä lainata puvun, jos

et ole saanut omaasi valmiiksi. Toiset tyytyvät kaikkein yksinkertaisimpiinratkaisuihin puvuissaan, mutta tulet huomaamaan, että monet näkevättodella paljon vaivaa pukujensa tekemiseen. Pukujen tekeminen on mo-nelle antoisa harrastus. Puvuissa on tavoitteena ajanmukaisuus eli puku-jen mallien ja materiaalien keskiaikaisuus. Keskiaikaisten kaavojen löytä-minen on vaikeaa, joten usein on tyydyttävä pukuun, joka näyttää aidolta.Keskiaikaisen puvun tekeminen voi olla kallista, joten keskiaikaseurassahyväksytään muutkin kuin keskiaikana käytetyt materiaalit. Esimerkiksiturkiksen voit korvata tekoturkiksella. Keskiaikaseurassa riittää, että olettehnyt parhaasi pukusi eteen. Kaavoja ja käytännön neuvoja puvuista saattiede- ja taideneuvokselta.

Yksinkertaistakin pukua voit somistaa erilaisilla valmiilla tai itse tehdyilläkoristenauhoilla. Pukuja voi koristella myös kirjonnalla tai aplikoimalla.Voit kirjailla pukuusi myös helmiä tai metallilankaa. Keskiaikana käytet-tiin jo nappeja ja hakasia, mutta muistathan, että esimerkiksi kuminauhatai vetoketju ei sovi keskiaikaiseen pukuun. Myös räikeästi nykyaikaiseltanäyttävä kangas on viisainta vaihtaa johonkin sopivampaan.

Yksinkertaisimmillaan naisen puku voisi olla esimerkiksi suomalaisenmuinaispuvun tyyppinen: Yksinkertaisen aluspuvun päälle kietaistuneliskulmainen vaippa, joka jää auki toiselta kyljeltä. Vaippa kiinnitetäänsoljilla olkapäille, ja vyötäisille laitetaan neliskulmainen esiliina tai pelkkävyö. Miehen yksinkertainen puku voi koostua esimerkiksi T:n muotoises-

- 43 -

Award of Arms niille, joilla sitä ei ennestään ole. Tämän jälkeen vaakunaakutsutaan nimellä arms. On olemassa vielä Grant of Arms ja Patent of Arms.Patent of Arms liittyy SCA:n kolmeen ylimpään ritarikuntaan (ritaristo, Laa-keriseppeleen ritarikunta, Pelikaaniritarikunta). Joissakin kuningaskunnissaon rakennettu monimutkainen järjestelmä AoA-, GoA- ja PoA-tasoisiaritarikuntien eri alojen saavutuksia varten. Millään tässä kerrotulla ei luon-nollisestikaan ole minkäänlaista yhteyttä mihinkään tunnettuun keski- tairenessanssiaikaiseen käytänteeseen. Erottelu Award/Grant/Patent of Armsperustuu englanninkielisen terminologian väärinymmärrykseen n. 30 vuot-ta sitten, kun me kaikki olimme vielä nuoria ja ymmärtämättömiä. Sille onturha yrittääkään keksiä käännöksiä.

Mistä tunnet sä airuen?

SCA:ssa airuen yleinen tunnus on vihreässä kentässä kaksi kultaista suoraa torvea ristikkäin. Keskiajalla ei tietenkään ollut mitään kaikkien

airuiden yhteistä tunnusta, airuen koulutushaaramerkkiä. Viran-toimituksessa ollessaan airut oli aina jonkun airut, joten hän kantoi pää-miehensä vaakunaa.

Aluksi kun ritarit itse käyttivät vaakunaansa asetakkina, airuen tunnukse-na oli email tai esmail, pieni emaloitu vaakunakilpi, jota kannettiin ranska-laiseen tapaan oikean tai englantilaiseen tapaan vasemman rinnan päällä.1300-1400-luvulla heraldinen asetakki poistui vähitellen käytöstä ja siirtyitabardin muotoisena airuitten käyttöön.

Tabardeja on eri mallisia. Saksalaisella ja skandinaavisella alueella lieneeenimmin käytetty mallia, jossa on vain kaksi paneelia, toinen eteen ja toi-nen taakse. Ranskalaisella ja englantilaisella alueella sitävastoin on käytet-ty nelipaneelista mallia, jota voidaan kantaa kahdella eri tavalla: vanhem-mat airuet (herald) pitävät isot paneelit edessä ja takana ja pienet paneelithihojen päällä, mutta nuoremmat airuet (pursuivant) pitävät tabardin poi-kittain, so. isot sivuilla ja pienet edessä ja takana. Koskapa ranskalaiset,kuten hyvin tiedämme, ovat etevin kansa kaikissa hovitaidoissa, ja koskatämä viimemainittu tapa antaa hyvin viehättävän näyn juhlavissa tilaisuuk-sissa, suosittelen sitä lämpimästi.

Mutta kenen vaakuna tabardiin tulisi panna? Sen, jonka viestejä airut kan-taa. Jos joku yksityinen herra haluaa palkata airuen, hankkikoon hän itse

SCA harrastaa


- 23 -

ta tunikasta ja housuista sekä nahkaisesta tai langoista tehdystä vyöstä.Vyöhön voi ripustaa tarve-esineitä kuten tuluskukkaron, rahapussin japuukon ruokailua varten.

Kylmiin ilmoihin kannattaa varustautua villakankaisella viitalla tai hartia-huivilla. Käsineistä käyvät rukkaset tai lapaset, ja renessanssiasuun sopi-vat myös nahkaiset sormikkaat.

Pukujen osalta on olemassa rajoituksia liittyen vöiden väreihin. Vain rita-rit saavat käyttää yksiväristä valkoista vyötä. Keskiaikaseurassa on lisäksiepävirallisia tapoja, joiden mukaan ritarien aseenkantajat käyttävät punaistavyötä, laakeriseppeleen ritarikunnan oppilaat vihreää japelikaaniritarikunnan oppilaat keltaista vyötä. Tällaisia yksivärisiä vöitä onsiis hyvä välttää käyttämästä ilman kyseistä asemaa.

Päähineet

Keskiaikana naisen hiukset olivat pitkät. Jos sinulla kuitenkin on lyhyet hiukset, peitä ne esimerkiksi hunnulla tai päähineellä. Naimisissa

olevat naiset peittivät aina hiuksensa keskiaikana, vain naimattomat nuo-ret neidot kulkivat hiukset paljaina. Huntuja ja päähineitä on olemassamontaa eri mallia aikakausien mukaan. Eri kausina on käytetty esimerkik-si hiusverkkoja, erilaisia huntuja, leukaliinoja, huppukauluksia,henninpäähineitä, rinkelipäähineitä ja pantoja. Miesten päähinevalikoimaon ollut aivan yhtä laaja; käytössä on ollut esimerkiksi erilaisia myssyjä,hartiahuppuja sekä kangas-, olki- ja huopahattuja. Yhdistä pukuusi siihensopiva päähine ja pukusi on täydellinen.

Päähineiden käytössä on joitakin rajoituksia. Kruunut toimivat keskiaika-seurassa arvon merkkeinä, joten metallipantoja, joissa on kruunumaisiasakaroita, ei tule käyttää. Kapea, koristelematon metallivanne sen sijaansallitaan kenelle hyvänsä. Tässä löytyy kuningaskuntakohtaisia eroja.

Kun tulet mukaan

- 42 -

jo rekisterissä olevat. Lisäksi täytyy täyttää lomakkeet: nimilomake kolme-na kappaleena, vaakunalokmake neljänä väritettynä ja yhtenä värittömänäkappaleena ja tilisiirtolomake yhtenä kappaleena.

Hakemuksen käsittely kestää noin yhdeksän kuukautta siitä kun oikea määrähuolellisesti täytettyjä lomakkeita jätetään airuelle siihen kun lopullinenilmoitus vaakunakuningas tai -kuningatar Laurelin päätöksestä tipahtaapostiluukusta. Jos päätös on kielteinen, kirjeessä selitetään syyt ja anne-taan joitakin korjausehdotuksia.

Ensin kaikki hakemukset käsitellään kuningaskunnan sisälläkommentointikierroksella, jonka tuloksena rekisterivastaava, vanhempiairut Edelweiss, tekee välipäätöksen. Tästä ilmoitetaan kirjeellä hakijalle.Ne hakemukset, joilla on pienikin mahdollisuus mennä läpi, lähetetäänedelleen SCA:n vaakunakollegion kommentaattoreille ympäri maailmaa.

Luonnolliset henkilöt, pitäjät, läänit ja maakunnat voivat rekisteröidä it-selleen enintään neljä nimeä ja enintään neljä heraldista tunnusta. Paroni-, ruhtinas- ja kuningaskunnat voivat rekisteröidä kumpiakin tarpeen mu-kaan. Kaikki nimet ja tunnukset rekisteröidään hakijan �varsinaisen ni-men� (Primary Persona Name) alle, joten sellainen täytyy rekisteröidä, joshaluaa rekisteröidä jotain muutakin.

Enintään yksi heraldinen tunnus voi olla �varsinainen vaakuna� (Device),joka rekisteröidään omalla lomakkeellaan, jossa on kilvenmuotoinen kuva-kehys. Muut tunnukset, joita kutsutaan vaakunakollegiossa yhteisnimelläBadge, rekisteröidään lomakkeella, jossa on pyöreä kuvakehys. Nämä tun-nukset voivat olla joko varsinaisia badgejä, joissa ei ole taustaa (vrt. SA-Int.joukko-osastotunnukset) tai lippuja tai vaakunoita. Lomakkeen kuva-kehyksen muodolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten vaakunaakäytetään.

Vaakunoiden laatuluokitus

SCA-terminologiassa tavallinen, rekisteröity vaakuna on device. Kun Kuninkaallinen Majesteetti haluaa palkita jotakuta, hän yleensä myöntää

tälle vaakunan. Perustaso on Award of Arms, jota meillä Aarnimetsässäyleensä kutsutaan aateliskirjaksi, koska sellaista se arkielämässä lähinnävastaa. Useimpien kuninkaallisten ritarikuntien jäsenyyteen liittyy myös


- 24 -

Jalkineet

Kengät ovat ehkä ongelmallisin osa keskiaikaista pukua. Valitse kengät, joista ei ensi silmäyksellä huomaa niiden nykyaikaisuutta. Esi-

merkiksi lapin nutukkaat ovat hyvät jalkineet, samoin nahkaiset tossut tainahkasaappaat. Kankaasta voi varsin helposti tehdä hyvät sisätossut. Tai-don kehittyessä jalkineita voi valmistaa myös nahasta.

Korut

Suosittuja koruja keskiaikaseurassa ovat Kalevala Korun kopiot rautakauden ja keskiajan koruista. Persoonallisempaa kuitenkin on, jos

onnistut löytämään tai itse valmistamaan erilaisia koruja. Keskiajalla käy-tettiin pronssin, hopean ja kullan lisäksi meripihkakoruja sekä lasihelmiä.Etenkin viikinkiaikana koruina käytettiin kolikoista tehtyjä käätyjä. Solkiakäytettiin kiinnittämään vaikkapa viittaa tai naisen mekkoa olkapäiltä taitunikan kaulusta sulkemaan. Keskiaikana käytettiin paljon myös ristejä jarukousnauhoja. Sormuksia saattoi olla useita, jopa samassa sormessa.

Korujen käytössä on joitakin rajoituksia. Paksut kultaiset kaulakäädyt toi-mivat keskiaikaseurassa arvon merkkeinä, joten niitä ei ole suotavaa käyt-tää ilman kyseistä asemaa. Paksuja kultaisia kaulakäätyjä saavat käyttäävain ritarit.

Käyttäytyminen

Ohjeekseen keskiaikaseuran tapahtumiin voi ottaa ritarillisen käytöksen sukupuolesta riippumatta. Ystävällinen, kohtelias ja avoin käyt-

täytyminen on toivottavaa tapahtumissa. Ritarillisuuteen kuuluvatkohteliaisuudet, niiaukset ja kumarrukset, ylempiarvoisten huomiointi sekävanhahtava puhetyyli. On muistettava, että kaikkien keskiaikaseuralaistenoletetaan kuuluvan vähintään alhaisaateliin, joten aatelisille sopiva käytöson paikallaan puolin ja toisin. Puheenaiheisiinkin kannattaa kiinnittäähuomiota, jotta tunnelma ei särkyisi. On hyvä välttää liian nykyaikaisiaaiheita, kuten vaikkapa ajankohtaista politiikkaa tai tietokonejuttuja. Ny-kyaikaiset esineet voi nimetä kiertoilmauksin, esimerkiksi puhelinta voi

- 41 -

Hovi

Kun Kuninkaallinen Majesteetti tai Paronillinen Ylhäisyys pitää hovia,hänellä on aina vähintään yksi airut apunaan. Usein hovi aloitetaan

siten, että kuningas tai paroni seurueineen marssii juhlallisesti salin poikkikaikkien kumartaessa ja istuu sitten valtaistuimelle salin eteen. Kaikkeinensimmäisenä kulkee airut, joka ilmoittaa, kuka mahtihenkilö on tulossa.Airut myös kutsuu hovin eteen vuorollaan jokaisen, jolla on asiaa hovissa.Hyvissä ajoin ennen hovin alkua airut on selvittänyt, ketkä kaikki haluavattulla hovin eteen jotakin asiaa toimittamaan, ja sopinut hovin pitäjän, ku-ninkaan tai paronin, kanssa siitä missä järjestyksessä asiat käsitellään.

Monesti hoviin kutsutaan ihmisiä, jotka ovat ansioituneet jossakin toi-messa, ja heitä palkitaan sitten eri tavoin. Keskiaikaseurassa on tapanahurrata siten, että huudetaan �eläköön� latinaksi. Se on �Vivat!�. Airuthuutaa ensin, ja kaikki muut vastaavat kuorossa. Jos hurrauksen kohteitaon useita, käytetään monikkomuotoa. �Eläkööt� on �Vivant!�.

Miksi tuo hassuun viittaan pukeutunut mies huutaa �Oi ei, oiei�?

SCA:ssa on tapana aloittaa kuulutukset sanalla �Oyez!� [oyee]. Se onvanhaa ranskaa ja tarkoittaa �kuulkaa, kuunnelkaa�. Kokeneet

keskiaikaseuralaiset tietävät, että oyez-huutoa seuraava tiedotus saattaa ollajotain tärkeää, kuten esimerkiksi milloin saadaan ruokaa. Sen tähden kuu-luu keskeyttää, mitä oli tekemässä ja kuunnella, mitä airut ilmoittaa. Jostässä kuulutuksessa ei olisikaan mitään asiaa sinulle, on silti asiallista ollahiljaa kuulutuksen ajan, jotta ne joita se koskee, saavat sen kuulla. Se ou-don mallinen viitta on nimeltään tabardi, ja siitä tunnistaa helposti viran-toimituksessa olevan airuen.

Nimi ja vaakuna

Kaikilla keskiajan ystävillä on mahdollisuus rekisteröidä nimensä javaakunansa SCA:n vaakunarekisteriin. Sekä nimen että vaakunan

tulaa olla keskiaikaisen mallin mukaisia, mutta ei liian samankaltaisia kuin

SCA harrastaa


- 25 -

sanoa huutotorveksi.

Tapahtumissa on tapana peittää kaikki nykyaikaiset esineet. Toivottavaaon, että tällaiset esineet voitaisiin korvata keskiaikaisilla, mutta jos se eiole mahdollista, peitä nuo esineet pois näkyviltä. Esimerkiksi kello onsyytä irrottaa ranteesta. Nykyaikaiset juomapullot, kosmetiikka yms. onsyytä piilottaa vaikkapa pussukoihin. Tunnelma särkyy helposti, jos juhla-paikalla on näkyvissä nykyaikaisia esineitä. Tämä sääntö on tärkeä ja sekoskee kaikkia keskiaikaseuralaisia riippumatta heidän asemastaan. Silmä-lasit ja muut välttämättömyydet kuitenkin sallitaan.

Tupakointi tapahtumissa on sallittua vain sille osoitetuilla paikoilla. Savu-ke ei sovi keskiaikaisesti pukeutuneelle henkilölle, joten tupakointi ei olesuotavaa tapahtuman keskeisillä alueilla.

Myös valokuvaamista on syytä välttää. Jos välttämättä haluat kuvata, kat-so, että se ei häiritse ketään. Varsinkin salamavalon kanssa kuvaaminenvoi olla häiritsevää. Etenkin juhlaillallisella se on täysin sopimatonta.

Tapahtumissa on syytä muistaa teräaseiden turvallinen käsittely. Jos kan-nat ruokailupuukkoa vyölläsi, katso, että se on tupessa. Jos kannat mukanasimiekkaa, on järkevää pitää sitä huotrassa. Teräaseilla ei saa huitoa, ja josesittelet miekkaasi toisille, on sanottava �Clear� kuuluvalla äänellä ennenmiekan esiinvetämistä, jotta vahinkoja ei sattuisi.

Keskiaikaseurassa ihmisiä puhutellaan heidän arvonimiensä mukaan. Ku-ningasta ja kuningatarta puhutellaan sanoilla teidän majesteettinne (YourMajesty) tai teidän korkeutenne (Your Highness). Paronia ja paronitartasekä jaarleja ja kreivittäriä puhutellaan sanoilla teidän ylhäisyytenne (YourExcellency). Herttuoita ja herttuattaria puhutellaan sanoin teidän armonne(Your Grace). Ritareita puhutellaan sanalla Sir. Laakeriseppeleen ritari-kuntaan ja pelikaanin ritarikuntaan kuuluvia puhutellaan mestareiksi taimaistereiksi (master tai mistress). Jos unohdat oikean puhuttelutavan, voitpuhutella ketä tahansa sanoilla arvon herra (milord) tai arvon rouva(milady). Kaikista puhutteluista voit halutessasi käyttää sen kielen mu-kaista vastinetta, joka sopii henkilöitymääsi.

Kun tulet mukaan

- 40 -

hirsi, palkki ja vastapalkki. Yleiskuvioita ovat kasvit, eläimet ja esineet.Heraldisista eläimistä mainittakoon, että niitä piirrettäessä ei ole tärkeääluonnonmukaisuus vaan luonteenmukaisuus, petoeläimen tulee siis näyt-tää pedolta.

Seuraavia Petra-Sancta -instituutin heraldikko J. Suvisaaren laatimiaheraldisen tunnuksen suunnittelijan kymmentä käskyä seuraamalla vaa-kunasta pitäisi tulla melko puhdas keskiaikainen vaakuna:

1. Käytä vain heraldisia värejä.2. Pyri käyttämään vain kahta väriä, joista toinen on metalli.3. Mikäli on olemassa perusteltu syy, voit käyttää kolmatta väriä - neljäs

on jo huonoa heraldiikkaa.4. Mikäli käytät kolmatta tinktuuria, on noudatettava värisääntöä. Väri-

säännön mukaan väriä ei saa sijoittaa värin päälle tai viereen eikä me-tallia metallin päälle tai viereen, ellei kosketuskohta ole aivan lyhyt.

5. Kirjaimet, numerot tai tekstit eivät kuulu heraldiseen tunnukseen6. Kuvioiden on oltava mahdollisimman suuria ja täytettävä niille varattu

alue mahdollisimman tarkasti.7. Kuvioiden on oltava kaksiulotteisia niin, että ne voidaan selvästi tun-

nistaa pelkkinä väripintoina.8. Kuvioissa ei luonnonmukaisuus ole tärkeää, mutta luonteenomaisuus

on.9. Heraldiseen tunnukseen ei saa ahtaa liikaa symboleja, vain ehdotto-

masti olennaisin. Ihanteena on vain yksi kuvio.10. Kuvioiden ja koko tunnuksen on oltava sellaisia, että ne voidaan seli-

tyksen perusteella mallia näkemättä piirtää uudelleen. Tämä tarkoittaa,että kuvion on oltava lajinsa yleispätevä edustaja.

Airut ja aika(Herra Juhana Maununpoika Kivisuo)

Airuella on monta tointa keskiaikaseurassa. Yksi näkyvimpiä onparonilliset ja kuninkaalliset hovit. Toinen on kuulutukset turnajaisissa

ja juhlissa. Erittäin tärkeä keskiaikaisen tunnelman luoja on aikakaudentyyliset nimet ja vaakunat, joiden valinnassa airuet auttavat. Tätä vartenon tietenkin jonkun myös tutkittava, millaisia nimiä ja vaakunoita onkäytetty.


- 26 -

Puhuttelu

Kuninkaalliset (Royalty)

Kuningas ja kuningatar (King, Queen):Teidän majesteettinne (Your Majesty).

Kruununprinssi ja kruununprinsessa (Crown Prince(ss)):Teidän kuninkaallinen korkeutenne (Your Royal Highness).

Ruhtinas ja ruhtinatar (Prince(ss)):Teidän ylhäisyytenne (Your Highness).

Ylhäisaateli (Royal Peerage)

Herttua(tar) (Duke, Duchess):Teidän armonne (Your Grace).

Kreivi(tär) ja jaarli (Count(ess), Earl, Jarl):Teidän ylhäisyytenne (Your Excellency).

Varakreivi(tär) (Viscount(ess)):Teidän ylhäisyytenne (Your Excellency).

Ylhäisaateli (Peerage)

Pelikaaniritarikunta (Order of the Pelican):Mestari, maisteri (Master, Mistress).

Laakeriseppeleen ritarikunta (Order of the Laurel):Mestari, maisteri (Master, Mistress)

Ritaristo (Order of Chivalry):sir (Sir).

Aateli (Nobility)

Paroni(tar) (Baron(ess):Teidän ylhäisyytenne (Your Excellency).

Hoviparoni(tar), vapaaherra(tar) (Court Baron(ess):

- 39 -

keskiajallakin tehtyjä töitä. Työmenetelmien ei ainakaan aluksi tarvitse ollakeskiaikaisia, ja ne kehittyvät ajan myötä, jos ovat kehittyäkseen.

Heraldiikka

(Referaatti Lord Dubhghall mac Ébhearáirdin artikkelista �Oma vaakuna�, joka ilmestyiAarniwalcean numerossa 42 (6/98) joulukuussa A.S. XXXIII)

Oma vaakuna on hyvin monikäyttöinen symboli ja tunniste. Sen voiesimerkiksi maalata kilpeensä tai omaisuuteensa, kirjoa vaatteisiinsa,

aplikoida asetakkiin tai seinävaatteeseen. Vaakunaa voi käyttää lippuna taisinetissä. Vaakunan suunnittelussa on monta asiaa, jotka tulee ottaa huo-mioon, jotta vaakuna olisi heraldisesti oikeaoppinen.

Omaa vaakunaa suunniteltaessa on hyvä muistaa oma SCA-persoona jaaikakausi, jolla persoona elää. Eri aikakausien heraldiikka eli vaakunoidentyyli, sisältö ja ulkoasu eroavat toisistaan. Kun perustyylikysymys on rat-kaistu, seuraava askel vaakunan suunnittelussa on päättää, mitä haluaavaakunallaan muille kertoa. Parhaina vaakunoina on pidetty ns. puhuviavaakunoita. Puhuva vaakuna viittaa selvästi kantajansa nimeen, koti-paikkaan tai minäkuvaan.

Esimerkillisessä vaakunassa on vain kaksi tinktuuria eli heraldista väriä taisekoitusta, joista toinen on metalli. Heraldisia värejä ovat musta, punai-nen, sininen, vihreä ja purppura. Metalleja ovat kulta ja hopea, ja turkiksiaovat kärpän- ja oravannahat muunnelmineen. Värejä valitessa on mietit-tävä, millainen vaakunan kenttä on, eli onko se yksivärinen vai käytetään-kö kilvenjakoa. Kilvenjaoissa kilpi jaetaan kahteen tai useampaan osaankäyttäen joko suoria jakoviivoja tai erityisiä koroja eli säännöllisiä erimuo-toisia viivoja. Kilvenjako tehdään airutkuvioiden eli paalujen, palkkien ym.suuntaisesti. Esimerkiksi pystysuoraan kahtia jaettu kilpi on jaettu paalunmukaan ja sitä kutsutaan halkoiseksi.

Värien ja kilvenjaon jälkeen kilvelle suunnitellaan kuviot. Vaakunakuvioitaon kolmea lajia: airutkuvioita, yleiskuvioita ja edellisiin lukeutuviasaatekuvioita. Airutkuvioiksi kutsutaan tiettyjä geometrisiä kuvioita, jotkaovat yleensä viivaimella tai harpilla piirrettäviä. Näitä ovat esimerkiksi paalu,

SCA harrastaa


- 27 -

Teidän ylhäisyytenne ( Your Excellency).Herra, rouva (Lord, Lady):

Aateliskirjan saanut henkilö, puhuttelussa käytetään arvoni-meä keskiaikanimen edessä (esim. Lord John, Herr Johan,herra Juhana) tai yksinkeraisesti arvon herra/rouva/neito(My Lord, My Lady).

Grant of Arms:in saanut saa käyttää arvonimeä (The Honorable/RightHonorable Lord/Lady) nimensä edessä., nimekkeelle ei olevakiintunutta suomalaista käännöstä.

Mikäli et ole varma miten puhutella jotakuta, voit aina käyttää Milord taiMilady.

Hovitavat

Hovi alkaa kruunupäiden juhlallisella sisääntulolla. Yleisö nousee tuolloin kunnioittavasti seisomaan, ja niiaten tai kumartaen kunnioittaa

ylhäisöä. Istuutua sopii vasta, kun ylhäisyydet ovat istuutuneet. Hovi onjuhlallinen tilaisuus, joten yleisön tulee käyttäytyä sen mukaisesti. Esimer-kiksi valokuvaaminen on tunnelman säilyttämiseksi kiellettyä. Jos sinullaon asiaa hallitsijoille, esitä asiasi ensin airuelle. Airut kuuluttaa ennen ho-via niitä henkilöitä saapumaan luokseen, jotka haluavat esittää asioita ho-vissa. Hovissa voi esimerkiksi antaa lahjoja, esittää erilaisia asioita tai tar-jota palveluksiaan. Airut kutsuu sinut vuorollasi hovin eteen. Sinut voi-daan kutsua muustakin syystä, joten älä ylläty, jos kuulet nimeäsikuulutettavan! Kumarra tai niiaa syvään pari kertaa edetessäsi kohtivaltaistuimia ja polvistu hallitsijoiden edessä olevalle tyynylle. Esitä asiasitai vastaa kysymyksiin kovalla äänellä, jotta kaikki läsnäolijat kuulevat pu-heesi.

Juhlissa on tapana kunnioittaa hallitsijoita kumartamalla tai niiamallatyhjällekin valtaistuimelle myös juhlaillallisen ja hovin ulkopuolella. Sa-moin kuninkaallisille ja paronillisille tulisi kumartaa, vaikka he eivätkulkisikaan kruunu päässään, mikäli heidät vaan tunnistaa ilman kruunua.

Kun tulet mukaan

- 38 -

Kirjonta

Keskiajalla kirjottiin hyvin paljon. Vaatteita, seinävaatteita, kenkiä,satulaliinoja, alttaritauluja ym. koristeltiin taidokkailla kirjonnoilla.

Keskiajalla kuului ylhäisöneitojen osata kirjoa. Kankaat, joille kirjailtiinolivat samoja, joista tehtiin vaatteita. Lankoina käytettiin villaa, pellavaa jasilkkiä. Usein materiaaleja sekoitettiin keskenään, esim. siten että kangasoli pellavaa ja langat villaa.

Keskiajalla käytettiin useita eri pistoja, joita vielä tänäänkin opetetaankäsityötunneilla koulussa. Tyypillisimpiä pistoja olivat ketjupisto, varsi-pisto, laakapisto, etupisto, häivytetty laakapisto ja halkaistu ketjupisto. Pisto-malleja sekoitettiin myös vapaasti. Oli itse asiassa harvinaista, että yhdes-sä työssä oli vain yhdenlaista pistoa. Nykyinen käytäntö, että suuria aluei-ta peitetään esim. pelkästään ristipistolla, oli keskiajalla tuntematon. Sensijaan jätettiin pistojen väliin mielellään pohjakangasta näkyviin.

Kirjontaan lisättiin myös mielellään aplikointia eli kangaskuvioidenompelua kiinni pohjakankaalle, lasihelmiä ja jalokiviä. Myöhäiskeskiajallaoli erittäin suosittua ommella helmiä kankaassa toistuvaan kuvioon lisää-mään kuvion loisteliaisuutta.

Keskiajan tyypillisiä kirjontamalleja ovat toistuvat kuviot kuten kasvi-köynnökset ja geometriset kuviot, joilla ympyröitiin jokin eläin tai muukuva. Myös vaakunoita kirjailtiin hyvin paljon seinävaatteisiin ja pukuihin.SCA:ssa suosittuja kir jontamalleja ovat myös kelttikuviot elimonimutkaisiksi punotut hahmot ja kuviot. Kirjontamallien valitsemisessasuositellaan ajan kirjallisuuden ja aihetta käsittelevien kirjojen tutkimista.

Muita käsitöitä

Pukuompelun ja kirjonnan lisäksi SCA:ssa harrastetaan lukuisia muitakeskiaikaisia käsitöitä, kuten esim. puu- ja metallitöitä. Mikäli juuri

sinua kiinnostavaa alaa ei kukaan Aarnimetsässä harrasta, voit vallan mai-niosti aloittaa sen tutkimisen ja harrastamisen. Todennäköisesti muutkinkiinnostuvat asiasta ja saatat saada oppilaita. Kirjallisuudessa on paljonohjeita ja vinkkejä, eikä nykypäivän taitureita pidä vierastaa, heiltä voi oppiapaljon. Päätarkoituksenahan on tehdä mahdollisimman aidon näköisiä, jo


- 28 -

Juhlaillallinen eli pidot

Juhlaillallisilla pääpöydässä istuvat juhlan korkeimmat vieraat. Pöydässäistuvat kuninkaalliset ja paronilliset henkilöt ja heidän sinne kutsuman-

sa henkilöt. Muita istumapaikkoja ei ole nimetty. Illallinen voi alkaa kutenhovikin: kruunupäät saapuvat viimeisenä saliin muun väen kumartaessaheidän sisääntulolleen, tämä on tosin enemmän poikkeus kuin sääntö.Juhlaillallinen on tunnelmallinen kynttelikköineen, joten valokuvaaminenon ehdottomasti kiellettyä.

Illallisella tarjotaan useita eri ruokalajeja, joten nälkä tulee varmastityydytettyä. Ruuat tarjoillaan useimmiten pöytiin ruokalaji kerrallaan.Ruokailun aikana on tapana nostaa yhteisiä maljoja. Usein, ja erityisestisuurissa tapahtumissa, on sovittu etukäteen kuka nostaa minkäkin mal-jan. Maljojen noston aloittaa juhlien korkea-arvoisin henkilö. Ensimmäi-nen maljannosto on omistettu kuningaskunnallemme eli Drachenwaldille,toinen Aarnimetsälle. Etiketin mukaisesti seuraavan maljan kohottavatmiehet naisten kunniaksi, sitten päinvastoin. Seuraava malja nostetaanUnelmalle. Lopuksi maljannostolla kunnioitetaan tapahtuman järjestäjiä.Tämän jälkeen kuka tahansa voi nostaa maljan haluamalleen asialle, hyvänmaun rajoissa.

- 37 -

Kangas kannattaa myös ennen leikkausta pestä eli esikutistaa, ettei valmisvaate heti ensimmäisessä pesussa kutistu liian pieneksi. Tätä tarkoitustavarten voi kangasta ostettaessa ostaa kutistumisvaraa. Tässä osaavat kau-pan myyjät takuuvarmasti auttaa.

Keskiajalla ei tunnettu muotolaskoksia niin kuin nykyään, vaan puvut teh-tiin istuviksi nyörityksillä ja kappaleiden leikkauksella. Helmojen runsaut-ta lisättiin kiiloilla, joita ommeltiin varsinaisten kappaleiden väliin. Kunnapitus ja kaareen leikatut hihat kehittyivät 1300-luvulla, alettiin pukuamuokata yhä istuvammaksi. Renessanssiajalla yleistyneet korsetit mahdol-listivat pukujen erittäin hyvän istuvuuden, tosin korsettiin, ei vartaloonnähden.

Materiaaleiksi vaatteille suositellaan keskiajalla yleisimmin käytettyjä ma-teriaaleja (erityisesti villa ja pellava, lisäksi myös mm. silkki, puuvilla ja1300-luvulta eteenpäin sametti), mutta myös nykyihmisen kukkarollesuotuisampia materiaaleja käytetään paljon, kunhan ne eivät ole huutavanmoderneja. Neulekankaita kuten trikoota tai jerseytä ei keskiajalla tunnet-tu.

Hyviä värivaihtoehtoja saa keskiaikaisista illuminaatioista ja seinämaala-uksista. Sääntönä voi sanoa, että keskiajalla rakastettiin kirkkaita värejä jarailakkaita väriyhdistelmiä. Silloin eivät kuitenkaan kirkkaimmatkaan väritolleet niin räikeitä kuin mitä nykyajan kemikaaleilla voidaan värjätä.

Mikäli haluat ommella pukusi käsin, löytyy hyviä pistoja tähän tarkoituk-seen mistä hyvänsä käsityökirjasta. Koneella ommeltu puku on helpompija nopeampi tehdä, mutta silloinkin voi hihojen ja kaulusten käänteet jamuut näkyvät ompeleet huolitella käsin, jottei konetikki näy liikaa. Puku-jen koreutta voi kohentaa valmiilla koristenauhalla, lautanauhoilla taikirjonnalla.

SCA harrastaa


- 29 -

Käytännön tietoakeskiaikaseurantapahtumista

Keskiaikaseuran tapahtumat

Keskiaikaseurassa järjestetään useanlaisia tapahtumia. Tavallisintapahtumatyyppi on viikonlopun kestävä juhla. Perjantai-illan ohjel-

maan saattaa kuulua iltapala, ja varmasti siihen kuuluu yleistä hauskanpitoa,jutustelua ja usein tanssia. Lauantai on varsinainen tapahtumapäivä, jo-hon keskeinen ohjelma sijoittuu. Jos tapahtumaan liittyy turnajaiset, nepidetään yleensä lauantaina päivällä. Illalla ohjelmassa on juhlaillallinen.Myös hovi ajoittuu yleensä lauantai-iltaan. Tanssi-intoiset varsin tyypilli-sesti jatkavat hilpeää menoaan yömyöhään. Sunnuntaina ei erityisemmintehdä muuta kuin nautitaan aamiainen ja valmistellaan lähtöä.

Lisäksi kylät ja pitäjät järjestävät toisinaan pienempimuotoisiakin, esim.yhden illan kestäviä, tapahtumia. Kesäisin on useamman päivän kestäviätelttaleirejä. Kaikista näistä poikkeavat ns. demot eli satunnaiset tilaisuu-det, joissa keskiaikaseura esittelee toimintaansa yleisölle.

Tapahtumiin ilmoittautuminen

Keskiaikaseuran tapahtumista ilmoitetaan Aarnimetsän lehdessäAarniwalceassa sekä usein myös Aarnimetsän sähköpostilistalla.

Aarnimetsän, kuin myös muun Drachenwaldin, suuremmista tapahtumistailmoitetaan kuningaskunnan lehdessä Dragon�s Talessa. tapahtumiin tu-lee aina ilmoittautua etukäteen, ja hyvissä ajoin, sillä usein tapahtumiin onenemmän tulijoita kuin juhlapaikalla on tilaa majoittaa. Tapahtumat tuleeyleensä myös maksaa etukäteen.

Käytännön tietoa keskiaikaseuran tapahtumista

- 36 -

�HOLD� merkitys. Huuto merkitsee vaaratilannetta, joten sen kuullessasijähmety paikoillesi, kunnes tilanne on selvitetty. Kenties se olet juuri sinäjoka olet heilauttamassa ohikulkijaa epähuomiossa rottinkimiekallasi! Josnäet vaaratilanteen, älä epäröi käyttää tätä turvatointa.

Käsityöt

Keskiaikaseuralaisten kertoessa harrastuksestaan ulkopuolisille heiltäusein kysytään, tekevätkö he vaatteensa ja haarniskansa itse. Monet

tekevät itse tarvitsemansa rekvisiitan, mutta on myös niitä, jotka ostavatvaatteet ym. valmiina tai teettävät ne ystävillään tai ammattilaisilla. Keski-aikaisten töiden ja tekniikoiden tutkiminen sekä käsitöiden valmistami-nen ovat olennainen osa SCA:n harrastustoimintaa.

Pukuompelu

Pukuompeluun tarvitaan ensisijaisesti idea siitä, millaisen puvun haluaa. Kuvia puvuista löytää monista kirjoista ja illuminaatioista. Monet

nykyaikaiset pukuhistorialliset kirjat ovat erinomaisia idealähteitä. Perin-teisesti on uusille tulokkaille suositeltu muutaman metrin sääntöä: jos pukunäyttää keskiaikaiselta muutaman metrin päästä kynttilänvalossa, kelpaase tapahtumaan. Aloittelijalle siis riittää hyvä yritys. Pidempään mukanaollut alkaa melkein itsestään kiinnittää pukujensa historialliseen oikeaoppi-suuteen yhä enemmän huomiota.

Puvuille on vaikea löytää valmiita kaavoja, tosin joskus niitäkin käsittele-viä kirjoja voi kaupoista tai kirjastoista löytää. Useimmiten täytyy kaavatkuitenkin tehdä itse tai muuntaa nykyaikaisia kaavoja keskiaikaisten puku-jen kuvien mukaisiksi. Helpoin malli on nk. T-tunika, jolla tarkoitetaan T-paidan kaavalla tehtyä vaatetta, ilman resorikaulustatietenkin. Eripituisiaja -värisiä T-tunikoita voi pukea päälleen kerroksittain. Kaavoituksestaon myös kirjastoissa kirjoja. Paras keino on yksinkertaisesti kokeilla erimalleja halvalle lakanakankaalle tai vanhoille lakanoille ja muuntaa niitätarpeen mukaan.

Kannattaa ensin kokeilla kaavoja halvalle kankaalle, ennen kuin ostaa kal-lista pukukangasta. Kaavat on hyvä piirtää kankaalle esim. kangasliidulla.


- 30 -

Tapahtumiin voi ilmoittautua yleensä kirjeitse, sähköpostitse tai puheli-mitse. Autokraatin eli tapahtuman pääjärjestäjän yhteystiedot ilmenevättapahtumailmoituksesta. Ilmoittautuessasi kerro sekä oikea että keskiai-kainen nimesi, omat yhteystietosi sekä mahdollisesta erityisruokavaliostasi.Osallistumismaksu koostuu kaikille pakollisesta varsinaisesta tapahtuma-maksusta sekä ateriamaksuista. Mikäli maksat vain osasta aterioista tai etmistään niistä, mainitse asiasta ilmoittautuessasi autokraatille.Ilmoittautumisajan umpeutumisen jälkeen ilmoittautuvilta on tapana pe-riä pieni myöhästymismaksu, ja mattimyöhäiset voivat lisäksi jäädä ilmanjuhla-ateriaa. Etukäteisilmoittautuminen on tarpeellista, jotta tapahtumanjärjestäjät voivat tietää, kuinka paljon tarvitaan ruokaa ym. Lisäksitapahtumapaikan koko luonnollisesti asettaa rajoja osallistujamäärälle, jo-ten yllätysvieraana paikalle tupsahtaminen ei olisi kovin kohteliasta �vaikka jättäisi osallistumatta varsinaisiin aterioihin ja söisi omia eväitään.

Tarpeellinen varustus

Tärkein tapahtumissa tarvittava varuste on keskiaikainen puku. Asianmukaisen vaatetuksen lisäksi omat ruokailuvälineet ovat tarpeellisia.

Perusastiastoon kuuluvat lusikka ja kulho keittoa tai puuroa varten, mata-la lautanen muulle ruualle, juoma-astia sekä puukko tai muu ruokailu-veitsi. Haarukat eivät keskiajalla olleet yleisiä, ja ne joita käytettiin, olivatkaksipiikkisiä. Mielellään mukaan kannattaa ottaa lisäksi pöytäliina ja eten-kin kynttilänjalka kynttilöineen.

Ruokailuvälineet voivat olla puisia, metallisia, keraamisia tai lasisia. Pää-asia on, että varusteet eivät ole silmiinpistävän nykyaikaisen näköisiä.Lautasena voi mainiosti käyttää lautaa � monet leikkuulaudat ovat ihankäypiä � ja litteää leipääkin on keskiajalla käytetty ruoka-alustana. Pelkäl-lä syvälläkin lautasella voi tulla toimeen. Juoma-astiaksi sopii esim. puinentai metallinen pikari tai tuoppi, juomasarvi, keraaminen kuppi tai lasi.Keskiajan lasi tosin ei ollut yhtä tasalaatuista ja puhdasta kuin nykyinenkirkas ja tasainen, joten lasissa saisi mieluiten olla pikku kuplia ja jonkin-moinen värisävy. Juomien säilytysastioihin pätevät samat ulkonäkökriteeritkuin muihinkin näkyvillä pidettäviin tavaroihin: pyritään välttämään liial-lista nykyaikaisuutta ja luomaan sen sijaan keskiaikaista tunnelmaa.

- 35 -

ihmisille on myöskin saatavilla hyviä ohjeita ja kaavoja erimallisiinhaarniskoihin, mm. marskilta.

Itse taistelu

On olemassa useita eri taistelun muotoja � turnajaistaistelut eri kaksin-taisteluja ryhmätaistelumuunnoksineen sekä sotataistelut avokenttä-, met-sä-, linnoitus- ja siltataisteluineen. Näistä useimmin nähtävä tyyppi onturnajaiset. Ne voidaan läpikäydä monella menetelmällä, toiset taistelut-aitojen avulla, toiset ritarillisuuden ja kaunopuheisuuden avulla. Useintaistelijoilta vaaditaan turnajaisissa myös �consortti� (vastakkaista suku-puolta oleva henkilö), jonka puolesta taistelee ja jonka värejä kantaa. Vä-reillä tarkoitetaan käytännössä jotain merkkiä, jota taistelija pitää yllään,esim. kirjottua liinaa, nauhaa tai puolisonsa vaakunaa. Sodat ovat suurim-pia ja taktiikkaa vaativia taistelutapahtumia.

Itse taistelu tapahtuu tietyn säännöstön mukaan. Sallitut osuma-alueet onmääritelty tarkasti, samoin eri aseilla sallitut lyömät. Siksi onkin kehittynytuseita aseenkäyttötekniikoita, kuten muissakin kamppailulajeissa, jokai-nen löytää omat aseensa ja tekniikkansa niiden myötä. Osumien suhteenosuman saanut määrittelee itse sen, oliko osuma hyvä vai huono. Hyväosuma päähän määritellään tappavaksi, samoin hyvä vartalo-osuma. Hyväosuma raajaan poistaa sen käytöstä. Taistelua valvovat marskit, jotka ovateräänlaisia tuomareita otteluissa. He eivät kuitenkaan ratkaise ottelun tu-losta tai osumien paremmuutta paitsi pyydettäessä sitä. Taistelun ikärajaon 16 vuotta.

Paras keino tutustua lajiin on käydä tapahtumissa ja harjoituspaikoissa,katsella ja kysyä asiasta taistelijoilta itseltään. Asiasta voi kysyä myös Aarni-metsän marskilta, jonka tehtäviin kuuluu opastaa, neuvoa ja valvoa taistelu-toimintaa. Useissa tapahtumissa on myös mahdollista päästä kokeilemaanvarusteita ja taistelua. Myös omien varusteiden hankintaan on saatavillaapua. Taistelu ei ole vain miehille, meillä on myös naistaistelijoita! Eräsmahdollisuus päästä joukkotaisteluihin, pääasiassa sotiin ja harjoituksiinon taistelujousiammunta. Taistelujousiampujien varusteet ovat kevyem-mät eikä heitä lyödä.

Kaikkien SCA:laisten, ja varsinkin taistelijoiden, on tärkeä tietää huudon

SCA harrastaa


- 31 -

Kaikissa tapahtumissa ei ole tarjolla patjoja tms, joten on syytä tuoda muka-na omat yöpymistarvikkeet. Moni nukkuu viittaansa kääriytyneenä, ja jotkutkäyttävät makuualustana mukavaa lampaantaljaa. Nykyaikaisia ilmapatjojakinkäytetään, koska ne vievät suhteellisen vähän tilaa kuljetettaessa. Jotkut nuk-kuvat mielellään tulpat korvissaan, sillä juhlissa on aina joitakuita, jotka käy-vät levolle vasta varsin myöhään.

Puvun, ruokailuvälineiden ja yöpymisvarusteiden lisäksi on hyvä mahdolli-suuksien mukaan tuoda tapahtumiin kaikenlaista aiheeseen sopivaa rekvisiit-taa ja ajanvietevälineistöä. Musisoijat luonnollisesti tuovat mukanaan soitti-mensa, käsitöitä harrastavat ompeluksensa tai kirjontatyönsä, kalligrafitkirjoitustarvikkeensa, taistelijat sotavarusteensa. Tapahtumien ohjelmatontaaikaa voi viettää rattoisasti pelaillen esim. erilaisia shakkeja, viikinkienhnefataflia tai jotain muuta keskiaikaista peliä.

Käytännön tietoa keskiaikaseuran tapahtumista

- 34 -

Rottinkitaistelu

(Lord Godwin Olafson)

Eräs SCA:n suosituimmista � ja näkyvimmistä � harrastusmuodoistaon rottinkitaistelu. Se saattaa näyttää hurjalta touhulta, mutta itse

asiassa se on säännöillä ja turvaohjeilla varustettu kamppailulaji. Tulet huo-maamaan, ettei laji ole niin vaikea, etteikö sitä voisi aloittaa.

Varusteet

Aseina käytetään rottinkikeppejä. Materiaali on valittu sen joustavuuden ja sälöytymättömyyden vuoksi, se on siis turvallisempaa kuin

esim. puukeppi. Asetyyppejä on monenlaisia: yhden ja kahden käden mie-kat, kumiteräiset kirveet, hilparit ja pistokeihäät. Aseissa rottingin pak-suuden on oltava vähintään 33 mm ja niillä on myös asekohtaiset pituus-ja painorajat. Aseiden lyömäterät on yleensä teipattu ilmastointiteipillä,jotta ne näyttäisivät metallisilta ja jotta ne kestäisivät paremmin.

Useilla taistelijoilla on myös kilpi. Se voidaan valmistaa vanerista, muovis-ta tai metallista. Kilpi ei saa olla läpinäkyvä eikä rakenteeltaan liian hentotai helposti hajoava. Se on reunustettava puutarhaletkulla tai vastaavallapehmusteella aseiden suojaamiseksi kilven terävältä reunalta.

Taistelijan tärkein varuste on kuitenkin haarniska. Sen tulee suojata vä-hintään pää, kaula, niska, kyynärpäät, ranteet, munuaiset, haarat ja polvet.Viisainta on tietenkin suojata muutkin osat kehosta hyvin. Haarniska voiolla näyttävä, päällepäin näkyvä kokonaisuus, tai sitten yksinkertaisempi,väljillä vaatteilla peitelty kokonaisuus, josta ainoa näkyvä osa on kypärä.Halvin keino hankkia haarniska on tietenkin tehdä se itse, jolloin hinnaksitulee muutama satanen. Kallein vaihtoehto on valmiin haarniskan tilaa-minen, jolloin hintaa saattaa kertyä useita tuhansia haarniskatyypistä riip-puen. Materiaaleina ovat teräspelti, nahka, muovi yms. Kypärä on ainavähintään 1,6 mm teräspeltiä!

Maassamme on tällä hetkellä melko helppoa ja edullista hankkia yksinker-taisia haarniskanosia, joilla pääsee aloittamaan harrastuksen. Tee-se-itse -


- 32 -

SCA harrastaa

Tieteistä ja taiteista

SCA:ssa puhumme käsitteenomaisesti tieteistä ja taiteista, mutta monelle vasta-alkajalle tämä saattaa olla outo ilmaisu, koska yleiskielessä

tiede ja taide tarkoittavat varsinaisesti hieman eri asioita kuin SCA:ssa.Tieteillä ja taiteilla tarkoitamme kaikkea sitä mitä SCA:ssa harrastammetaistelun ja käytännön järjestelyjen (esim. tapahtumien tai paikallistenharrastuspiirien organisoinnin) eli palvelun lisäksi. Tieteisiin ja taiteisiinluetaan mm. ruuanlaitto, käsityöt, haarniskanteko, astronomia, yrtit, herald-iikka, tanssi, lasinpuhallus, keskiajan tieteiden tutkimus, historian- jakulttuurintutkimus yms. Alue on siis varsin laaja, ja tämän otsikon allekuuluu mitä erilaisimpia harrastuksia. Seuraavaksi esittely Aarnimetsänyleisimmistä tieteistä ja taiteista.

Tanssi

Tanssiminen on aina ollut hyvin suosittua SCA:ssa. Se on yksinäyttävimmistä harrastuksista. Tanssin suosiota lisää, että sitä voi

harrastaa ryhmässä. Tanssijoilla on aina tapana löytää toisensa.

Keskiajalla tanssi oli osa elämää, yhteiskuntaa ja kulttuuria. Monet histo-rialliset lähteet painottavat tanssin merkitystä keskiajan ihmisten sosiaali-sessa kanssakäymisessä, jopa kirkonmiesten parissa. Yleisesti katolinenkirkko tosin suhtautui nihkeästi tanssiin kirkollisten näytelmien ulkopuo-lella. Tanssiminen oli olennainen osa hovi- ja ritarikulttuuria. Sen parissatutustuttiin vastakkaiseen sukupuoleen ja esiteltiin omaa sulavuutta ja ul-koista prameutta. Monet miehet vierastavat nykyään tanssia, mutta esim.1100-luvun lopulla Ranskassa syntyneessä ritarikulttuurissa oli ritareillevaatimuksena osata tanssia!

Keskiaikaiset tanssit voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään: piiri-tanssit ja muodostelmatanssit. Varhaisimmat olivat yksinkertaisia piiri-tansseja. Ajan myötä askeleet monimutkaistuivat ja tansseista tuli vähem-

- 33 -

män kollektiivista hauskanpitoa ja enemmän muodostelmatanssien näyt-tävää esiintymistä.

Lähteet, joista voi opiskella keskiaikaisia tansseja, ovat harvassa ja yleensämyöhäisrenessanssin aikaisia, mutta usein niissä on merkintöjä, jotka ker-tovat tanssien olevan hyvinkin vanhoja. Lähteinä toimivat hovien tanssi-opettajien muistiinpanot, keräilijöiden julkaisemat kirjat, kuvat, musiikkijne. Osaavat tanssinharrastajat kykenevät tulkitsemaan ja rekonstruoimaannäitä epäselviäkin ohjeita ja soveltamaan niitä seuran tanssijoiden käyt-töön.

Musiikin sovittaminen tanssiin ja päinvastoin on usein vaativaa puuhaa,mutta tulos on sitäkin antoisampi, sillä niin tanssijat kuin katsojatkin saa-vat nauttia lopputuloksesta. Aarnimetsän suosituin tanssiopas Kaarnemaantanssilastu on saatavilla kasetteineen kronikoitsijalta.

Tanssin itseopiskeluun ei tarvitse kuin kasetin ja askelohjeet, sähköbardin(eli kasettisoittimen) sekä hieman aikaa ja innostusta. Sen lisäksi on ta-pahtumissa aina joku, joka on valmis auttamaan ja neuvomaan tanssinkiekuroissa. SCA-tapahtumissa järjestetään tuon tuostakin tanssinopetusta,ja on lähes perinne, että juhlaillallisen jälkeen tanssitaan. Siispä rohkeastivaan mukaan!

SCA harrastaa

Johdatus luovaan keskiaikaan - aarnimetsa.org · O’CONNOR, D. J. Tuomas Akvinolainen ja...

Documents

Transcript of Johdatus luovaan keskiaikaan - aarnimetsa.org · O’CONNOR, D. J. Tuomas Akvinolainen ja...