Johanna Järvinen-Tassopoulos

16.12.2015 1

Päihteidenkäytön ja rahapelaamisen päällekkäisyys ja erillisyysTutkimuksesta käytäntöön: mitä uutta päihde- ja rahapelitutkimuksesta? -seminaari, 16.12.2015

VTT dos. Johanna Järvinen-Tassopoulos

Johdanto• Alkoholin- ja huumeidenkäytön sekä rahapelaamisen väliltä saattaa

löytyä yllättäviä kosketuspintoja ja päällekkäisyyksiä, mutta myös eroavuuksia

• Suomalaisten juomatapoja, päihde-ehtoista asiointia ja korvaushoitoa koskevissa tutkimuksissa on todettu päihteidenkäytön ja rahapelaamisen välinen päällekkäisyys

• Myös suomalaisia nuoria koskevissa tutkimuksissa päihteidenkäytön ja rahapelaamisen päällekkäisyys on todettu – ikärajoista, valvonnasta ja täyskiellosta huolimatta

• Riippuvuus kuin riippuvuus? Aineelliset riippuvuudet eroavat toiminnallisista riippuvuuksista, mutta niiden välillä on myös yhteys

• Lainsäädäntö luo erillisyyttä päihteidenkäytön ja rahapelaamisen välille, jossain määrin myös kansalliset ohjelmat

16.12.2015 VTT dos. Johanna Järvinen-Tassopoulos 2

Sisällys

Johdanto1.Alkoholi, huumeet ja rahapelaaminen: Tuloksia juomatapatutkimuksesta, päihdetapauslaskennasta ja opioidikorvaushoitotutkimuksesta2.Nuoret, ikärajat ja riski: Tuloksia eurooppalaisesta koululaiskyselystä (ESPAD) ja Kouluterveyskyselystä3.Yhdessä vai erikseen? Lainsäädäntö ja kansalliset ohjelmatYhteenvetoLähteet


1. Alkoholi, huumeet ja rahapelaaminen1.1. Juomatapatutkimuksen vuoden 2008 tulosten perusteella 79 prosenttia kaikista vastaajista oli pelannut jotain rahapeliä viimeisen vuoden aikana (Hakkarainen ym. 2010)29 % oli nauttinut alkoholia tai muita päihteitä pelaamisen yhteydessä21 % oli pelannut päihtyneenäRaittiista 42 %:lla ei ollut pelannut lainkaan rahapelejä viimeisen vuoden aikanaUsein humalaan juovien ja suurkuluttajien joukossa pelaamattomia oli kymmenesosa, mutta kaikissa alkoholinkäyttäjien ryhmissä runsas enemmistö kuului ongelmattomien pelaajien luokkaanTulokset viittaavat siihen, että humalajuominen ja alkoholin suurkulutus nostavat ongelmallisen pelaamisen riskiä


Tarkasteltaessa juomisen, rahapeliongelmien ja huumeidenkäytön päällekkäisyyksiä tavallisinta on kahden alueen yhdessä esiintyminen. Kolmen alueen päällekkäisyyttä esiintyy prosentilla väestöstä tulosten mukaan

1.2. Päihdetapauslaskenta 2011 (N= 11738) (Lahti ym. 2014): Vastaanottavan työntekijän näkemyksen mukaan 4 %:lla päihde-

ehtoisesti asioinneista asiakkaista oli rahapeliongelmia (n= 465) Asiakkaan rahapeliongelmiin yhteydessä olevat tekijät:

sukupuoli (mies), naimattomuus, eläkkeellä olo, muu mielenterveyden häiriö kuin masennus

Naispuolisista asiakkaista tieto rahapeliongelmista oli saatavilla paremmin, kun taas miespuolisilta heikommin


1.3. Opioidikorvaushoitoa saavat potilaat ja rahapelaaminen (Castrén ym. 2015):Verrattuna rahapelaamisen yleisyyteen väestötasolla opioidikorvaushoitopotilaat (N =144) pelasivat rahapelejä samankaltaisestiRahapelaamiseen liittyvät ongelmat olivat kuitenkin yleisempiä opioidikorvaushoitopotilaiden keskuudessaVieroituksessa olevilla potilailla olisi suurempi riski muodostaa toiminnallinen riippuvuus (kuten rahapeliriippuvuus) korvatakseen opioidiriippuvuutensaToisaalta korvaushoidossa olevat potilaat olisivat vähemmän kiinnostuneita rahapelaamisesta tai ylipäätään heillä olisi vähemmän voimavaroja mihinkään muuhun riippuvuutensa takia


Hakkarainen ym. (2010)


2. Nuoret, ikärajat ja riski• Keitä ovat nuoret? Määritelmiä on monia (esim. varhaisnuoret,

teinit, murrosikäiset, nuoret, nuoret aikuiset)• Milloin nuoruus alkaa? Eri maissa nuorten ikäryhmä määritellään

eri tavoin, myös nuoret ja aikuiset voivat määritellä ko. ikäryhmän eri tavoin (vrt. nuorisolain uudistaminen)

• Erilaisilla kokeiluilla on riskinsä – nuori voi jäädä koukkuun kokeilemaansa huumeeseen, kavereiden kanssa ei ole kivaa ilman juomista, rahapeleihin menee lopulta omat ja muiden kolikot

• Nuoret eivät ole sokeita markkinoinnille (vrt. rahapelit ja alkoholi), vaikkeivät olisi kiinnostuneita kokeilusta. Mainoksia on joka puolella: kaupan kassalla, jäähallissa, sosiaalisessa mediassa, raitiovaunujen kyljissä, vaatteissa…


• Eurooppalaisen koululaiskyselytutkimuksen (ESPAD) vuoden 2011 tulokset osoittivat, että suomalaisten 15-16-vuotiaiden nuorten parissa esiintyy päihteidenkäytön ja rahapelaamisen päällekkäisyyttä (Järvinen-Tassopoulos & Raitasalo 2015)

a) 9.-luokkalaisten poikien viikoittainen raha-automaattipelaaminen on lisääntynyt vuosina 1995−2011 selkeämmin kuin tyttöjen

b) Raittius on lisääntynyt harvemmin kuin viikoittain raha-automaattipelejä pelaavien nuorten (erityisesti poikien) keskuudessa

c) Kannabiskokeilut ovat lisääntyneet viikoittain raha-automaattipelejä pelaavien nuorten keskuudessa


Järvinen-Tassopoulos & Raitasalo (2015)


https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset/tulokset-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet#pelaa_rahapeleja_viikoittain





• Kouluterveyskyselyssä kysytään eri ikäisiltä nuorilta rahapelien pelaamisesta: rahapelien ikärajojen yhtenäistämisen jälkeen erityisesti peruskoululaisten poikien ja ammattioppilaitosten nuorten miesten rahapelaaminen on vähentynyt merkittävästi vuosien 2011 ja 2013 välillä

• Jos nuoria pidetään riskiryhmänä päihteidenkäytön ja rahapelaamisen suhteen, kuinka valvontaa tulisi toteuttaa?

• Paikallisin keinoin (vrt. kuntien turvallisuussuunnitelmat kotiintuloaikoineen), valistamalla vanhempia (alkoholin välittämisestä, huumeiden vaarallisuudesta, rahapelien yhtenäisestä ikärajasta), lisäämällä henkilökunnan vastuuta nuorista asiakkaistaan (ks. rahapeliautomaattien lukitseminen kauko-ohjaimella), poistamalla Veikkauksen ilmapallot ja muut serpentiinit lähikauppojen kassoilta…


3. Yhdessä vai erikseen?

• Päihteidenkäyttöä ja tupakointia sekä rahapelaamista säädellään eri tavoin (vrt. ikärajat, täyskielto):

• Alkoholilaki (L 1143/1994) 1 § ”Tämän lain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.”

• Arpajaislaki (L 1047/2001) 1 § ”Tämän lain tarkoituksena on taata yleishyödyllisiin arpajaisiin osallistuvien oikeusturva, estää arpajaisiin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset sekä vähentää arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.”


• Tupakkalaki (L 639/1976) 1 § ” Tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen.”

• Huumausainelaki (L 373/2008) 1 § ”Tämän lain tavoitteena on huumausaineiden laittoman Suomeen tuonnin, Suomesta viennin, valmistuksen, levittämisen ja käytön ehkäiseminen sekä muiden huumaantumistarkoituksessa käytettävien aineiden aiheuttamien terveysriskien vähentäminen.”


• Entä kuinka terveys ja hyvinvointi huomioidaan kansallisissa ohjelmissa ja ehkäisevässä päihdetyössä? Ovatko kaikki samalla kartalla?

• Terveys 2015 -kansanterveysohjelma: ”Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa.” (ikäryhmittäiset tavoitteet)


• Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015: ”Tehostetaan toimia lasten ja nuorten suojelemiseksi alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta.” (Toimenpide 8.5 Päihteet ja mielenterveys, valtakunnallinen toteutus)

• Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (L 523/2015) 1 § ”Julkinen valta huolehtii tämän lain mukaisesti alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.”


Yhteenveto

• Päihteidenkäytön ja rahapelaamisen päällekkäisyys on osoitettu niin kansainvälisissä kuin suomalaisissa tutkimuksissa (esim. Castrén 2013; Hakkarainen ym. 2010; Lahti ym. 2014; Castrén ym. 2015)

• Suomessa alaikäisten rahapelaamista on pyritty vähentämään nostamalla kaikkien rahapelien ikärajat 18 ikävuoteen – rahapelaaminen jatkuu silti jossain määrin

• Lainsäädännön tarkoitus on ennalta ehkäistä, vähentää ja lopettaa jonkin aineen tai tuotteen kokeilu ja käyttö – kaikissa valtakunnallisissa ohjelmissa rahapelaamista ei ole huomioitu, vaikka hallitusohjelmissa näin olisi tehty


• Päihtyneenä pelaaminen on (aina) mahdollista, erityisesti kotona – tarvitaanko valistuskampanja tyyliin ”Jos juot ja pelaat, otat tuplariskin”?

• Päihteidenkäytön ja rahapelaamisen päällekkäisyyttä tutkittaessa tulisi huomioida myös mahdolliset mielenterveyshäiriöt (Heinälä 2015)

• Toisaalta tarvitaan lisää tutkimusta siitä, kuinka ja miksi riippuvuudet ’kompensoivat’ toisiaan silloinkin kun kyseessä on toiminnallinen riippuvuus

• Kaikki eivät kuitenkaan ole moniongelmaisia – edelleen on oltava tietoa eri riippuvuuksista ja niiden haitallisista seurauksista myös erikseen


Lähteet• Castrén, Sari (2013) Disordered Gambling in Finland: Epidemiology and a Current

Treatment Option. Academic dissertation. Research 113/2013. Helsinki: National Institute for Health and Welfare.

• Castrén, Sari & Salonen, Anne H. & Alho, Hannu & Lahti, Tuuli & Simojoki, Kaarlo (2015) Past-year gambling behaviour among patients receiving opioid substitution treatment. Substance Abuse Treatment, Prevention, and Policy 10(4), 1-6.

• Hakkarainen, Pekka & Järvinen-Tassopoulos, Johanna & Metso, Leena (2010) Miten alkoholinkäyttö, rahapelaaminen ja huumeidenkäyttö kytkeytyvät toisiinsa? Teoksessa Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Helsinki: THL, 264-279.

• Heinälä, Pekka (2015) Rahapeliongelmiin liittyvät psyykkiset ja fyysiset sairaudet. Teoksessa Hannu Alho, Pekka Heinälä, Kalervo Kiianmaa, Tuuli Lahti & Antti Murto (toim.) Rahapeliriippuvuus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 95-101.

• Järvinen-Tassopoulos, Johanna & Raitasalo, Kirsimarja (2015) Ikärajoja ja rajojen kokeilua. Raha-automaattipelejä pelaavien 9.-luokkalaisten alkoholin, kannabiksen ja tupakkatuotteiden käyttö vuosina 1995-2011. Yhteiskuntapolitiikka 80(2), 160-172.


• Lahti, Tuuli & Salonen, Anne H. & Kuussaari, Kristiina (2014) Rahapeliongelmat päihde-ehtoisten asiointien yhteydessä: tuloksia vuoden 2011 päihdetapauslaskennasta. Hoitotiede 26(4), 287-298.

• Leisto, Leila & Tuomikoski-Koukkula, Suvi (2011) ”Viekää, viekää se pois”. Päihtyneenä pidätettyjen tyttöjen kokemukset poliisin ja sosiaalityöntekijän puuttumistoimista. Teoksessa Mirja Satka, Leena Alanen, Timo Harrikari & Elina Pekkarinen (toim.) Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta. Tampere: Vastapaino, 131-165.

• Soikkeli, Markku & Salasuo, Mikko & Puuronen, Anne & Piispa, Matti (2015) Se toimii sittenkin. Kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Verkkojulkaisuja 85. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.

• Warpenius, Katariina & Holmila, Marja & Raitasalo, Kirsimarja (2012) Peliin ei puututa. Alkoholin, tupakan ja rahapeliautomaattien, ikärajavalvontaa testanneet ostokokeet vähittäisliikkeissä. Yhteiskuntapolitiikka 77(4), 375-385.


Johanna Järvinen-Tassopoulos

Health & Medicine

Transcript of Johanna Järvinen-Tassopoulos