JE:n yhteiskuntavastuuraportti 2014

www.jyvaskylanenergia.fi

JYVÄSKYLÄN ENERGIA-YHTIÖTYhteiskuntavastuuraportti

2014

Jyväskylän Energia -yhtiöiden perustehtävä on luoda edellytykset

asiakkaiden hyvinvoinnille tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja energian ja veden

tuotantoon, jakeluun ja käyttöön.

4 Jyväskylän Energia -yhtiöt | www.jyvaskylanenergia.fi

Oikea lämpö ympäri vuoden

Helppo ja huoleton arki

Puhtaasti sinua varten


MEILLÄ TYÖSKENTELEE 242 IHMISTÄ

1000Koko ketjussamme tehdään noin 1000 henkilötyövuotta vuodessa.

XYhteistyö kanssamme tuottaa kymmeniä miljoonia euroja kotimaan yrityksille, kuljetus-yrittäjille ja koneurakoitsijoille.


JYVÄSKYLÄN ENERGIA KAUTTA AIKOJEN

Sähkövalot syttyvät Jyväskylän kaduille

19.10.1902

Jyväskylän kaupunginvaltuusto perustaa kunnallisen

sähkölaitoksen23.4.1902

1902 1960

Puuhakkeella tuotettua

kaukolämpöä asiakkaille

1995

Jyväskylän Energian-

tuotanto Oy perustetaan

Biokaasun poltto lämmöksi alkaa

Jyväskylän Vesi Osaksi JE-yhtiöitä

Keljonlahdenvoimalaitoksen

vihkiäiset

Jyväskylän Voiman hiililaiteinvestointi

valmistuu


tuotanto Oy:n 100 %:n omistus

JE-yhtiöille

JE-Urakoinninliiketoiminta JyNet

Urakoinnille

1997 1999

JyväskylänEnergiasta osakeyhtiö

JE-Urakointiperustetaan

2003 2006 2009 2010 2012 2013

Sähkön tuotanto puulla alkaa Lutakon

sähkötehtaassa

Kaukolämpöakku valmistuu

JE-Siirto Oy & Jyväskylän

Voima perustetaan


YHTIÖIDEN OMISTUSRAKENNE

Tytäryhtiöt

JYVÄSKYLÄN ENERGIA OYlämpö, sähkö ja vesi

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

100%

JE-Siirto OyJyväskylänEnergian-

tuotanto Oy

JyväskylänVoima Oy

KS Energiavälitys Oy

C-Ella Oy

Suomen Hyötytuuli Oy

Muita osakkuuksia

33,3%

12,5%100% 100% 81,4%*

44,7%

* Muuttunut 10/2012

Liikennevirta Oy10 %Ilovirta Oy

100%**

** Muuttunut 10/2015


ORGANISAATIOMME

Asiakas

Asiakkuudet Verkot Energiantuotanto Konsernipalvelut

Toimitusjohtaja Tuomo Kantola

Hallitus, puheenjohtaja Markku Aarnos


TUOTAMME VUODESSA

1%Suomen sähköstä

1,1TWh lämpöä

Puu

Turve

Hiili

Öljy

Biokaasu


TUOTAMME VUODESSA

7,4Mm3

Laskutettu vesiSähkön vähittäismyynti 829 GWh

Sähkön tukkumyynti 626 GWh

Sähkön siirto 660 GWh

Lämmön myynti 1 024 GWh


KONSERNIYHTIÖIDEN LIIKEVAIHDOT 2014 (M€)

183,4Jyväskylän

Energia

62,2JyväskylänEnergian-tuotanto

20,0Jyväskylän

Voima18,7JE-Siirto


LIIKEVAIHTO JA TULOS 1999–2014

183.4

-10.2-50

0

50

100

150

200

250

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Liikevaihto M€ Tulos ennen varauksia ja veroja M€


MYYNNIN KEHITYS VUOSINA 1991–2014 (GWh)

1024

829

626660

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Lämmön myynti Sähkön vähittäismyynti Sähkön tukkumyynti Sähkön siirto

* 2012 alkaen sähkön omaa tuotantoa myyty sähköpörssiin

YHTEISKUNTAVASTUU JE-YHTIÖISSÄ 2014


YHTEISKUNTAVASTUUN SISÄLTÖ JE-YHTIÖISSÄ


LAATU- JA YMPÄRISTÖSERTIFIKAATIT JO VUODESTA 2000

ISO 14001ISO 9001


YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄMME

• Oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen

• Energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen

• Ympäristöosaamisen parantaminen

• Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö

• Avoin viestintä


JE-KONSERNIN AVAINLUVUTTaloudellinen vastuu

2014 2013 2012 2011 2010

Liikevaihto (M€) 183,4 195 202,7 185 167,4

Liikevoitto (M€) 8,7 6,2 16,3 11,9 17,6

Tulovero (M€) 1,03 0 0,07 0 0,03

Osinko (M€) 0 0 0 0 0

Korkokulut omistajalle (M€) 13,1 16,5 16,5 16,7 16,8

Investoinnit (M€) 29,9 37,9 32,6 31,9 40,8

Oman pääoman tuotto (%) neg neg neg neg neg

Omavaraisuusaste (%) 6,3 8,4 1,1 3,0 4,4

Palkat ja palkkiot 1) (M€) 13,3 13,1 12,7 17,5 17,4

Ostot toimittajilta (M€) 138 139 140 122 103

Yhteisöjen tukeminen (M€) 0,008 0,008 0,005 0,01 0,01

1) Palkkasummat sisältävät aktivoidut palkat


JE-KONSERNIN AVAINLUVUTYmpäristövastuu

2014 2013 2012 2011 2010

Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä (%) 32 2,3 4,5 4,4 4,0

Verkostohäviöt, sähkö (%) 2,5 2,7 2,7 2,7 2,7

Verkostohäviöt, kaukolämpö (%) 8,6 7,1 8,4 8,4 8,5

Kaukolämmön lisävesi (m3) 9 960 3 673 10 311 6 861 8 158

Pumppaussähkön kulutus (MWh) 8 531 8 395 9 057 7 906 8 626

Vuotovedet vesijohtoverkosto (milj. m3) 0,9 1,00 0,93 1,11 1,01

Jätevesivuodot vesistöihin (m3) 248 874 2 995 2980 183

Sade-/hule-/sulamisvesivuodot viemäriverkostoon (milj. m3) 4,2 5,8 4,9 4,3 3,69

Jätevesivuotojen %-osuus kokonaisjätevesimäärästä 0,002% 0,006% 0,023% 0,025% 0,002%

Korjatut vesijohtovuodot (kpl) 31 42 26 32 41


JE-KONSERNIN AVAINLUVUTSosiaalinen vastuu

2014 2013 2012 2011 2010

Henkilöstö

Henkilöstö keskimäärin1) 246 243 243 378 385

josta määräaikaisia 19 16 16 31 29

Työntekijöiden keski-ikä 44 43,6 44,4 45,6 45,2

Sairauspoissaolot (%) 2,2 2,7 2,3 2,6 3,6

Asiakkaat

Sähkönsiirto, SAIDI 2) (h/asiakas) 0,25 0,1 0,13 0,057 0,12

Sähkönsiirto, SAIFI 3) (kpl/asiakas) 0,58 0,32 0,29 0,12 0,57

Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö (h) 1,08 1,28 0,70 1,00 0,72

1) JE-Urakointi Oy:n liiketoimintakaupan johdosta 1.3.2012 JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2012 lopussa 2352) SAIDI = keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas3) SAIFI = keskeytysten keskimääräinen lukumäärä kpl/asiakas


MYYNNIN KEHITYS

829626 660

1024

0

200

400

600

800

1,000

1,200

1,400

1,600

GWh

2009

2010

2011

2012

2013

2014

7.47.5

6.8

7.2

7.6

8

8.4

Laskutettu vesi (milj. m³) Laskutettu jätevesi (milj. m³)

Milj. m3

2009 2010 2011 2012 2013 2014


MYYNNIN KEHITYS

60.7

38.2

30.3

11.9

35.7

6.7

0

50

100

150

200

250

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

MeurMuu myynti

Veden myynti (vesi + jätevesi)

Sähkön siirto

Sähkön tukkumyynti *

Sähkön vähittäismyynti

Kaukolämmön myynti

* 2012 alkaen JE-konsernin omaa sähkön tuotantoa myyty sähköpörssiin


INVESTOINNIT LIIKETOIMINNOITTAIN

0

50

100

150

200

250

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Meur

Konserni muut

Energiatuotanto

Vesiverkko

Kaukolämpöverkko

Sähköverkko

37,9 29,9

191,0

65,832,629,437,0


ENERGIATEHOKKUUS• Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy allekirjoittivat elinkeinoelämän

energiatehokkuussopimuksen ja liittyivät energiapalveluiden toimenpideohjelmaan joulukuussa 2007.

• JE ja JES ovat sitoutuneet energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sähkön ja kaukolämmön jakelussa, lämmön erillistuotannossa sekä muissa toimenpiteissä aina, kun se on taloudellisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista.

• Vesiliiketoiminta ei kuulu energiapalveluiden toimenpideohjelmaan, mutta se liitettiin mukaan energiatehokkuustoimintaan vuonna 2010.

• Energiansäästöllä tarkoitetaan sen energiankulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimia. Energian käytön tehostamissuunnitelmat kohdistuvat sekä asiakkaisiin että JE:n ja JES:n omaan energiankäyttöön.

• Tehdyt toimenpiteet raportoidaan vuosittain Motivalle.


KAUKOLÄMMÖN AVAINLUKUJA

* Luvut pitävät sisällään Jyväskylän alueen pääverkon luvut

2014 2013 2012 2011 2010

Kaukolämmitetty rakennustilavuus (milj.m3) 26,7 26,3 25,9 25,6 24,8

Kaukolämpöasiakkaiden määrä (kpl) 4 640 4 535 4 390 4 284 4 099

Kaukolämpöverkon pituus (km) 435 428 414 411 391

Lämmön myynti (GWh) 1 024 1 063 1 129 1 013 1 190

Lämmön hankinta (GWh) 1 114 1 137 1 233 1 106 1 301

Kaukolämpöverkon vuotovesimäärä (m3) 9 960 3 673 10 311 6 861 8 158

Kaukolämpöverkoston vesimäärä (m3) 23 754 23 650 22 910 22 200 22 600

Kaukolämpöverkon pumppaussähkönkulutus (MWh) 8 531 8 395 9 057 7 906 8 626



11141024

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

GWh

Lämmön hankinta Lämmön myynti

22.6

23.524.2

24.825.6

25.9

20

21

22

23

24

25

26

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Milj. m3

Kaukolämmitetty rakennustilavuus

26,3 26,9



329 352 374 391 411 414 428 435

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

Km

Kaukolämpöverkon pituus



11,894

10,800

8,533 8,6267,906

9,0578,395 8,531

0

2,000

4,000

6,000

8,000

10,000

12,000

14,000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

MWh

Kaukolämpöverkon pumppaussähkön kulutus

10,317

6,522

9,475

8,158

6,861

10,311

3,673

9,960

0

2,000

4,000

6,000

8,000

10,000

12,000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

m3

Kaukolämpöverkon vuotovesimäärä


VEDEN HANKINTA JA TOIMITUS 2014

29%

45 %

14%

Veden hankinta

Viitaniemi

Vuontee

Pekonniemi

Korpilahti

Muurame

Palokka

Vesanka

Tikkakoski

Janakka

Laukaa

98.1 %

Veden toimitus

Kaupunki

Lievestuore (Laukaa)


VUOTOVESIMÄÄRÄT

11.3 %0.002 %

35.8 %

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Vuotovesi-%vesijohtoverkostolle

Jätevesivuodot vesistöihin(%-osuus jätevedestä)

Vuotovedet viemäriverkostoon(%-osuus jätevedestä)

2009 2010 2011 2012 2013 2014


JÄTEVEDEN PUHDISTUS

• Jyväskylän kaupungin ja Laukaan ja Muuramen kuntien omistama osakeyhtiö. Jyväskylän kaupungin omistusosuus on 87 %.

• Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Nenäinniemessä ja Korpilahdella.

• Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo huolehtii Jyväskylän kaupungin ja Laukaan, Muuramen ja Uuraisten kuntien jätevesien puhdistamisesta.

• Nenäinniemessä puhdistetaan noin 150 000 asukkaan sekä viemäriverkon alueella toimivan teollisuuden jätevedet. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo ottaa vastaan myös asuinkiinteistöjen sako- ja pullokaivolietteitä.

• Korpilahden jätevedenpuhdistamo hoitaa Korpilahden alueen jätevesien puhdistamisen.

• Jyväskylän Energia Oy ostaa Korpilahdelta tulevien jätevesien puhdistuksen JS-Puhdistamo Oy:ltä. Jyväskylän Energia Oy vastaa kuntien vesihuoltolaitosten kanssa jätevesiviemäriverkostoista.

JS-Puhdistamo Oy


JÄTEVEDEN PUHDISTUS Nenäinniemen puhdistamo, tuleva vesimäärä


JÄTEVEDEN PUHDISTUS Nenäinniemen puhdistamo, fosforin poistoteho

Vaadittu poistoteho%


JÄTEVEDEN PUHDISTUS Nenäinniemen puhdistamo, BOD7,ATU:n poistoteho

%

Vaadittu poistoteho


JÄTEVEDEN PUHDISTUS Nenäinniemen puhdistamo, lähtevän veden fosforipitoisuus

Sallittu enimmäispitoisuus


JÄTEVEDEN PUHDISTUS Nenäinniemen puhdistamo, lähtevän veden BOD7,ATU-pitoisuusPurkuvesistöä kuormittava jäteveden sisältämä happea kuluttava orgaaninen aines (BOD7) sekä kyseiselle parametrille ympäristöluvassa määrätyt enimmäispitoisuudet.

Sallittu enimmäispitoisuus


MYYDYN SÄHKÖN ALKUPERÄ VUONNA 2014

44,2 %

9,4 %

46,4 %

Koko Suomi

Turve ja muut fossiilisetpolttoaineet

Uusiutuvatenergianlähteet

Ydinvoima

47,5 %

35,9 %

16,6 %

Jyväskylän Energia

Lähde: Energiateollisuus ry (Sähkön hankinta energialähteittäin 2014)


SÄHKÖN SIIRRON TUNNUSLUKUJA

660

1,318

0

200

400

600

800

1,000

1,200

1,400

1,600

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Sähkön siirto (GWh) Sähköverkon pituus (km)


SÄHKÖN SIIRRON TUNNUSLUKUJA

139

15 12 10 12 10

12

9

5 86 5 7

0

5

10

15

20

25

30

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Kytkentätoimenpiteitä vaativat pysyvät keskeytykset (kpl)

Lyhyet häiriöt (kpl)

22

15

11 11 11

1517

4 4 3 2 3 2

8

0

5

10

15

20

25

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Verkkoon liitetyt uudet muuntamot (kpl)

Muuntamoiden saneeraukset (kpl)


YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN

• Suomen energiatuotanto perustuu kivihiileen, öljyyn, ydinvoimaan, vesivoimaan, maakaasuun, tuulivoimaan, turpeeseen ja puuhun.

• Jyväskylän Energia -yhtiöt pyrkii tuottamaan energiaa mahdollisimman luontoystävällisesti, pääasiassa maakunnan puulla ja turpeella.

• Polttoainevalikoimamme etuja ovat raaka-aineen uusiutuvuus sekä maakunnallisuus.

• Mustankorkean jätteenkäsittelyaseman biokaasun poltto kaukolämmöksi alkoi 2003.

• Voimalaitosten tuhkista 100% meni hyötykäyttöön mm. metsälannoitteeksi ja maanrakennukseen.

• Panostamme energian säästöön mm. lämmön varastointia kehittämällä ja säästöneuvonnalla. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen allekirjoittamalla elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen.

• Sertifioidun järjestelmämme mukaan noudatamme kaikkia voimassaolevia ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten vaatimuksia.

• Aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksia ja sen kannattavuutta selvitettiin osana Jyväskylän Kangas -hanketta.

• Jyväskylän Energia osallistuu Suomen Hyötytuuli Oy:n kahteen uuteen tuulipuistohankkeeseen.

Energian tuotantomme


RAUHALAHDEN VOIMALAITOS• Käytettävät polttoaineet:

• turve• teollisuuden sivutuotteet:

• puru• kuori

• metsäpolttoaineet: • hakkuutähteet• kannot

• hiili ja öljy

• Sähkö-/ lämpö-/ höyryteho: 85/ 140/ 65 MW

• Hyötysuhde 73 %

• Energiakäytettävyys 100 %

• Käyttöönottovuosi 1986


KELJONLAHDEN VOIMALAITOS• Pääpolttoaineet turve ja puu

• Tukipolttoaine hiili

• Kaksi toimintaperiaatetta:

• sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP)

• sähkön lauhdetuotanto

• voidaan säätää portaattomasti

• Kattilateho 495 MW

• Energiakäytettävyys 100 %, hyötysuhde 72 %

• Sähköä saadaan

• lauhdekäytössä maks. 215 MW

• yhteistuotantoajossa maks. kaukolämpöteho 260 MW, jolloin sähköteho 163 MW


VOIMALAITOKSEN TOIMINTAKAAVIO


TUOTANTOMME KÄYTTÄÄ VUODESSA

1000 X

35 000 täysperävaunuyhdistelmän verran polttoainetta

3–4 MEURPOLTTOAINEVEROA=


ENERGIAN TUOTANTO 2014

36%

52%

12%

0%

Sähkön tuotannon polttoainejakauma

Turve

Puu

Hiili

Öljy

38%

44%

15%

2% 1%

Kaukolämmön tuotannonpolttoainejakauma

Turve

Puu

Hiili

Öljy

Biokaasu


POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ 2014

Turve Puu Hiili Öljy Biokaasu Yht.

JYT/JE 396 410 0 49 20 875

JVO 562 886 257 6 0 1,710

0

200

400

600

800

1,000

1,200

1,400

1,600

1,800

GWh

* Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) luvut sisältävät kaiken polttoainekäytön. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%.


POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ 1986–2014

* Luvut sisältävät koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) polttoainekäytön. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%

0

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000

198

6

198

7

198

8

198

9

199

0

199

1

199

2

199

3

199

4

199

5

199

6

199

7

199

8

199

9

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

201

0

201

1

201

2

201

3

201

4

GWh

Turve Hiili Öljy Puu, teoll. sivutuotteet Puu, metsäpolttoaineet Kierrätyspolttoaine Peltobiomassa


ENERGIATUOTANNON PÄÄSTÖT ILMAAN 2014

339407

746

355 339

694

159

303

462

13 10 230

100

200

300

400

500

600

700

800

JYT JVO Yht.

Rikkidioksidi (t) Typpidioksidi (t) Hiilidioksidi (1000 t) Hiukkaset (t)

* Luvut sisältävät koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) ilmanpäästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%


TYPENOKSIDI- (NOX), RIKKIDIOKSIDI- (SO2) JA PÖLYPÄÄSTÖT 2014

0

500

1000

1500

2000

2500

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

SO₂ (t/a) NOₓ (t/a) PÖLY (t/a) Tuotanto (GWh/a)

* Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) päästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%

JE-konsernin energiatuotannon määrä on kasvanut Keljonlahden

voimalaitoksen käyttöönoton myötä 2010, mutta päästöjen

määrä ja päästöt megawattituntia kohti ovat Keljonlahden

käyttöönoton jälkeen pienentyneet. Oheisesta kuvaajasta tämä näkyy

hyvin verrattaessa vuotta 2014 vuosiin 2006–2009.


HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT 2006–2014

* Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) päästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%

0

200

400

600

800

1000

1200

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

CO₂ (t/a)

1000 tonnia

CO2 (1000 t/a)

CO₂-päästöt ovat pienentyneet

huomattavasti puun osuuden kasvaessa

voimalaitosten polttoainekäytöstä.


VOIMALAITOSTEN TUHKATKaatopaikalle toimitettu voimalaitosten tuhka

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2009 2010 2011 2012 2013 2014

Milj. kg

Vuonna 2014 tuhkista meni hyötykäyttöön

lähes 100 %

* Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) tuhkat. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%


HENKILÖSTÖ

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

Henkilöstömäärän kehittyminen

JYT

JVO

JEU

JES

JEJE JES JVO JYT Yht.

Naisia 58 3 0 0 61

Miehiä 86 19 37 46 188

0

50

100

150

200

250

300

Henkilöstö yhtiöittäin

JE-Urakoinnin (JEU) koko henkilökunta siirtyi liiketoimintakaupassa 1.3.2012 Jynet Oy:lle 1.3.2012.JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2014 lopussa oli 242, joista miehiä 183 ja naisia 59


HENKILÖSTÖHenkilöstö keskimäärin 2014 2013 2012 2011

Vakituiset/ määräaikaiset Yht.




Jyväskylän Energia Oy 125/19 144 122/14 136 125 / 13 138 119 / 8 127

JE-Urakointi Oy - - - - - - 122 / 13 135

JE-Siirto Oy 19/3 22 19/2 21 19 / 1 20 21 / 0 21

Jyväskylän Voima Oy 37/0 37 38/1 39 37 / 1 38 38 / 6 44

Jyväskylän Energiantuotanto Oy 44/2 46 48/2 50 46 / 1 47 47 / 4 51

Konserni yhteensä 225/24 249 227/19 246 227 / 16 243 347 / 31 378

• Henkilömääriksi laskettu keskimääräinen henkilöstön lukumäärä vuoden 2014 aikana• JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2014 lopussa oli 242, joista vakituisia 222 ja määräaikaisia 20• JE-Urakoinnin (JEU) koko henkilökunta siirtyi liiketoimintakaupassa 1.3.2012 Jynet Oy:lle 1.3.2012.


HENKILÖSTÖ 2014

1) Konsernin omalle henkilöstölle vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työtapaturmat (Huom! Raportointitapa muuttunut vuodesta 2010)

2) Työtapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti

Konserni JE JES JVO JYT

Työntekijöiden keski-ikä 44,0 41,9 44,4 43,8 45,8

Keskim. palvelusuhteen pituus 12 11 16 5 16

Sairauspoissaolot kalenteripäiviä/henkilö 6 8 2 4 8

Sairauspoissaolot (%), 2,2 3,2 0,7 1,4 3,3

joista työtapaturmien aiheuttamia (%) 2,7 1,6 0,3 0 0,8

Työtapaturmien määrä 1)4 2 1 0 1

Tapaturmataajuus LTIF 2)9,8 8,6 27,9 0 13,1


TUOTEVASTUU / KESKEYTYKSET

0.88

1.33

0.27

0.72

1

0.7

1.28

1.08

0.0

0.2

0.4

0.6

0.8

1.0

1.2

1.4

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Kaukolämpö

Asiakkaan kokema keskeytysaika (h)

0.25

0.58

0.0

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

0.8

0.9

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Sähkö

SAIDI (h/asiakas) SAIFI (kpl/asiakas)

SAIDI = keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas. SAIFI = keskeytysten keskimääräinen lukumäärä kpl/asiakas.


JE-KONSERNIN VUOSI 2014

• Puun käyttö ennätykselliseen 50,5 prosenttiin voimalaitosten polttoainevirrasta. Kasvu jatkuu yhtiön strategian mukaisesti.

• Hiilidioksidipäästöt laskivat puun osuuden kasvaessa.

• 100 % voimalaitosten tuhkista meni hyötykäyttöön.

• Aikaisempina tilikausina olleesta polttoainepulasta päästiin eroon Keljonlahden hiililaitteiden valmistuttua, ja samalla puun ja hiilen hankintaa lisättiin.

• Vesiverkkoihin ja vedentuotantoon vuonna 2014 tehdyt investoinnit 14,7 M€ on kyetty rahoittamaan ensimmäisen kerran vesiliiketoiminnan historiassa liiketoiminnan tuotoilla.

• Kaukolämmön hinta: 10 suurimman kaupungin keskitasoa.

• Öljyn käytön väheneminen ja lisääntynyt sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetti ovat pienentäneet energiantuotannon muuttuvia kustannuksia.

• Yksi strategialähtöisistä kehitysprojekteista oli puhelinpalvelun parantaminen, joka onnistui lyhentämään vastausaikoja merkittävästi.

• Jyväskylän Energia oli myös mukana Jyväskylän asuntomessuilla kehittämässä ja esittelemässä uusia talotekniikan ratkaisuja.

• Asiakkaiden palvelua parannettiin lisäksi ottamalla uusi häiriötiedotusjärjestelmä kaikille tuotealueille (sähkö, lämpö, vesi).

Plussat



• Lämpimät säät heikensivät Jyväskylän Energia -konsernin myyntiä ja tulosta lämmön myynnin, sähkönmyynnin, sähkön siirron ja sähkön tuotannon tuotealueilla. Sähkön markkinahinta oli pääosan vuotta niin matalalla, että lauhdesähköä ei kannattanut tehdä.

• Voimalaitosten käyttöasteiden jäädessä matalaksi myös hyötysuhde heikkenee, mikä nostaa tuotantokustannuksia.

• Osaltaan tuotantomäärää vähensivät myös ennakoimattomat tuotantokatkot, joista merkittävimpiä olivat Keljonlahden kattilan höyryputkeen tullut vuoto toukokuussa ja generaattorin staattoriin tullut vika lokakuussa.

• Hiilen hankinnassa Keljonlahdelle oli ongelmia kuljetuksissa ja purkamisessa, joista tuli lisäkustannuksia.

• Lämmin sää vähensi edelleen kaukolämmön myyntimäärää noin 4 % vuoteen 2013 ja noin 9 % vuoteen 2012 verrattuna, vaikka kaukolämpöön liitetyt rakennuskuutiot kasvoivat.

• Polttoainevarastot kasvoivat huomattavasti tavoitetasoa suuremmiksi

Miinukset


JE-KONSERNIN VUOSI 2014 • Konsernin tilikauden tappio oli 10,8 M€. Tulos parani

edelliseen tilikauteen verrattuna 0,6 M€. Konsernin käyttökate oli 48,6 M€. Omistajalle tuloutettiin korkoja 12,5 M€.

• Konsernin omavaraisuusaste on parantunut omistajan sijoittaman SVOP:n ansiosta, mutta on edelleen heikko. Huonoa on myös vieraan pääoman korkea määrä suhteessa liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

• Konsernin viime vuosina tekemät merkittävät investoinnit energiantuotantokapasiteettiin ovat kasvattaneet poistoja, leasingkuluja ja korkokuluja, ja nämä rasittavat konsernin tulosta vielä vuosia. Konsernin kyky tehdä tulosta on vaatimaton seuraavat vuodet.

• Lämpimän talven ja alhaisen sähkön markkinahinnan yhdistelmä tekee positiivisen tuloksen saavuttamisen vaikeaksi vielä arviolta 1–2 tilikautena.

Jyväskylän Energia 2014 2013 2012 2011 2010

Liikevaihto (t€) 183 367 195 038 202 733 185 000 199 638

Liikevoitto (t€) 8 716 6 168 16 273 11 900 21 988

Liikevoitto (%) 4,8 3,2 8,0 6,2 11,0

Oman pääoman tuotto (%) neg neg neg neg 10,2




• Puun osuus konsernin polttoainekäytöstä nousi jälleen uuteen ennätykseen 50,5 %:iin koko polttoainekäytöstä. Puun osuutta on teknisesti edelleen mahdollista kasvattaa tulevina tilikausina, mikäli se on taloudellisesti järkevää.

• Helmikuussa hallitus päätti investoida Rauhalahden voimalaitoksen savukaasujen puhdistuslaitteisiin IED-direktiivin vaatimusten takia. Samalla päätettiin uudistaa laitosta muiltakin osin, jotta sen käyttöä voidaan jatkaa vähintään vuoteen 2030 saakka.

• Tilikauden aikana jatkettiin panostuksia konsernin kokonaisvaltaiseen, suunnitelmalliseen ja erityisesti ennakoitavien riskien hallintaan osana liiketoiminnan strategista ja operatiivista johtamista.

• Valtakunnalliset latausoperaattorin Liikennevirta Oy:n toimintaa käynnistettiin yhdessä muiden omistajien kanssa.

• Aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksia ja kannattavuutta selvitettiin osana Jyväskylän Kangas -hanketta.

• Jyväskylän Energia osallistuu Suomen Hyötytuuli Oy:n kahteen uuteen tuulipuistohankkeeseen.


JE-SIIRTO OY:N VUOSI 2014• Sähkömarkkinalain muutos astui voimaan edellisen

vuoden syyskuussa. Lain edellyttämä uusi verkkolupa haettiin Energiavirastolta vuoden 2013 lopussa.

• Toimintavuoden aikana toteutettiin lain edellyttämiä toiminnan ja asiakaspalvelun kehittämisen toimenpiteitä sekä yrityksen viestinnän kehittämistoimet.

• Suurin yksittäinen verkon omistajan sähköverkkoon kohdistunut saneeraus oli Savelan kytkinaseman korvaaminen uudella kytkinasemalla.

• Uuden keskussairaalan rakentamisen edellyttämiä verkkomuutoksia on toteutettu jo parin vuoden aikana ja investointitarve jatkuu kohteen valmistumiseen saakka.

• Jakeluverkostoa rakennettiin eri puolilla jakelualuetta. Merkittävimmät uudisrakentamiskohteet olivat Kangas, Kivelänranta ja Sääksvuori.

• Vuoden 2014 korvausinvestointien myötä 9 % kaikista keskijännitteisistä ilmajohdoista korvattiin maakaapelilla.

• Vuonna 2014 JE-Siirto Oy uusi sähköverkon tilan valvontaan liittyvän kaukokäyttöjärjestelmän sekä otti jakeluverkossa käyttöön mobiilikäyttöisenkuntotarkastusjärjestelmän.

• JE-Siirto Oy on mukana vapaaehtoisessa energiapalvelujen toimenpideohjelmassa, jonka tavoitteena on verkostohäviöiden pienennys vuoden 2016 loppuun mennessä.

• JE-Siirto Oy on osallistunut Energiateollisuus ry:n koordinoimaan sähkötutkimuspoolin rahoitukseen sekä vuodesta 2010 alkaen Motiva Oy:n koordinoimaan sähkölämmityksen tehostamisohjelmaan Elvariin.


JE-SIIRTO OY:N VUOSI 2014• Sähköverkkoliiketoiminnan viranomaisvalvonnassa on meneillään 4

vuotta kestävä kolmas valvontajakso (2012–2015). JE-Siirto Oy sai edellisen valvontajakson eli toisen valvontajakson (2008–2011) valvontapäätöksen maaliskuussa 2014. JE-Siirto Oy valitti päätöksestä markkinaoikeuteen. Asia käsitellään markkinaoikeudessa vuonna 2015. Toisen valvontajakson päätöstä on noudatettu ja sen vuoksi JE-Siirto Oy jätti perimättä sähkön siirtotuotteiden perusmaksut kahdelta kesäkuukaudelta.

• JE-Siirto Oy on saanut toimintavuonna Energiavirastolta ensimmäisen valvontajakson (2005–2007) velvoitepäätöksen kyseisen jakson ylituoton käsittelystä.

• Sähkön siirtoenergian myynti jakeluverkkoon laski edellisvuoteen verrattuna 0,24 % lämpimästä loppuvuodesta ja yleisestä taloudellista tilanteesta johtuen.

• Kokonaisuudessaan siirtoenergian myynti pieneni 0,16 %. Verkkoon liittyneiden uusien kiinteistöjen määrä myös pieneni noin 15 %

JE-Siirto Oy 2014 2013 2012 2011 2010

Liikevaihto (t€) 18 745 17 495 20 535 19 087 15 802

Liikevoitto (t€) 256 738 1 248 314 1 369

Liikevoitto (%) 1,4 4,1 6,1 1,6 8,7



JYVÄSKYLÄN VOIMA OY:N VUOSI 2014• Tuotantokoneiston käytettävyys tilikaudella oli 72 %.

• Keljonlahden voimalaitos ajoi vastapainetuotantopainotteisesti, koska sähkön alhainen markkinahinta rajoitti lauhdetuotantoa koko vuoden ja laitehäiriöiden ja -rikkojen takia sähkön tuotanto syksyllä jäi vähäiseksi

• Tammikuusta toukokuun loppupuolelle laitos ajoi normaalisti osakkaiden tilausten mukaan kuitenkin niin, ajo päättyi noin viikkoa ennen suunniteltua revisiota kattilavuotoon.

• Laitos ajettiin ylös heinäkuun lopussa revision jälkeen. Elokuu jouduttiin ajamaa rajoitetulla teholla turbiinin värinöiden takia. Syyskuussa laitos oli alhaalla turbiinin linjauksen takia 3 viikkoa.

• Lokakuun 25. päivänä generaattorin staattoriin tuli maasulku ja laitos tuotti vain lämpöä reduktioajossa vuoden loppuun saakka, koska generaattorin korjaus kesti 1.2.2015 saakka

• Rikinsyöttöjärjestelmän asennuksen valmistuttua 2014 laitos voi jatkossa polttaa puuta 70 % osuuteen saakka.

Jyväskylän Voima Oy 2014 2013 2012 2011 2010

Liikevaihto ( M€) 47,7 56,3 47,7 66,3 38,6

Liikevoitto (%) 7,3 6,6 7,3 4,9 4,0


* Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%


JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY:N VUOSI 2014 • Tuotantokoneiston käytettävyys tilikaudella oli erinomainen (100%)

• Rauhalahden voimalaitos oli revisiossa huhtikuun ajan. Tuotanto jäi budjetoidusta noin 80% tasolle leudon lämpötilan takia.

• Laitoksella on menossa mittava projekti yhteistuotantokattilan päästöjen vähentämiseksi IE-direktiivin asettamiin raja-arvoihin vuodesta 2020 lähtien. 30 miljoonan euron investoinnilla jatketaan laitoksen elinikää vuoteen 2030 saakka.

• Ympäristönsuojelumääräysten muutosten vuoksi yhtiö suunnittelee vuoteen 2018 mennessä toteutettavia investointeja mm. öljypolttoaineiden käsittely- ja varastointialueisiin sekä polttoainemuutoksiin.

• Rauhalahden voimalaitos, Savelan voimalaitos sekä Varikon lämpökeskus ovat mukana kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa (TNP), jonka avulla jaksotetaan IE-direktiivin vaatimat investoinnit aikavälille 2016–2020.


tuotanto Oy 2014 2013 2012 2011 2010

Liikevaihto (M€) 35,6 38,1 35,6 30,7 39,7

Liikevoitto (%) 0,8 0,4 0,8 1,1 1,4

Omavaraisuusaste (%) 26 26 26 32 33

JE:n yhteiskuntavastuuraportti 2014

Business

Transcript of JE:n yhteiskuntavastuuraportti 2014