J SENLEHTI 4 2013 J TEALAN · PDF fileEi liikaa sillisalaattia, kiitos! Valtakunnan...
16
JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI 4 2013 JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY
Transcript of J SENLEHTI 4 2013 J TEALAN · PDF fileEi liikaa sillisalaattia, kiitos! Valtakunnan...
JÄTEALAN AMMATTILAISILLEJÄSENLEHTI 4 2013
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY
3 Pääkirjoitus
4 JHY tiedottaa
5 Jätehuoltopäivillä vilkasta keskustelua
6 Tapasimme Esa Mäkelän
7 Pääartikkeli:
Liikennepolttoainetta kaatopaikkakaasusta
10 POP-asetus rajoittaa kierrätystä
12 Hyötypalat 14 JäteMiinus
15 Yhteisöjäsenet
16 Tapahtumakalenteri
Tässä numerossa:
SISÄLTÖ 4 2013
KUVA: SCANSTOCKPHOTO
2
Ei liikaa sillisalaattia, kiitos!
Valtakunnan hallitustasolta alkaen katsotaan, että yksi Suomen menestystekijä tulevaisuudessa on Cleantech-toimiala. TEM katsoo laatimassaan Cleantech-strategisessa ohjelmassa, että vahva toimi-ala kotimaassa luo merkittävää vientiä ja toimiala vahvistuu entises-tään. Cleantechissämme yhtenä merkittävänä alueena on materiaa-li- ja energiatehokkuuteen tähtäävät tuotteet, prosessit ja palvelut – jätehuolto ja kierrätys mukaan lukien.
Nimensä mukaisesti Cleantech painottuu teknologioihin ja si-ten toimialan jatkuva kehittäminen edellyttää vahvaa panostusta sitä palvelevaan tekniseen tutkimukseen ja koulutukseen. Itse alan peruskoulutuksen saaneena sekä nuorempia kollegoita rekrytoi-neena olen päässyt kohtalaisen pitkään seuraamaan koulutuksen sisällön kehitystä. Huomioni olen kiinnittänyt seuraaviin asioihin:
Parikymmentä vuotta sitten alettiin kouluttaa ympäristöalan (yleisiä) asiantuntijoita. Ympäristöasioiden merkityksen jatkuvasti kasvaessa oli selvää, että alan osaajia tarvittiin huomattavasti aikai-sempaa enemmän. Ympäristöasiantuntijan koulutus on kattanut runsaasti aihepiirejä, joiden katsotaan liittyvän ympäristöön. Kurssit ovat kukin korkeintaan muutaman opintoviikon laajuisia, eikä niistä useinkaan kerry mittavia kokonaisuuksia. Sillisalaattimainen koulu-tus ei kuitenkaan vähän spesifimmästä päättötyöstäkään huolimat-ta anna syvällistä oppia mistään osa-alueesta.
Viime aikoina on puhuttu oman opinahjoni TKK:n (Aalto- yli-opisto) koulutuksesta. Joidenkin tiedekuntien lähtökohta koulutuk-sen järjestämiseen on ”Laaja osaamispohja kantaa tulevaisuuteen”. Osa DI-koulutuksesta käynnistyy nykyään parin vuoden yleisellä kandivaiheella, ja vasta maisterivaiheessa vaikkapa koneinsinööriksi (mullistavan kierrätyslaitteen suunnittelija) tai geoteknikoksi (sivuki-vialueen innovatiivisen, kustannustehokkaan pohjarakenteen suun-nittelija) halajava pääsee itse asiaan. Sen lisäksi, että koulutuspohja saattaa jäädä turhan kevyeksi, turhautuminen alkuvaiheessa saattaa ajaa opiskelijan muualle.
Kumpikin yllä esitetty liittyy mielestäni liialliseen koulutuksen generalisoitumiseen. On vaarana, että meille ei ”tuoteta” riittävästi teknisen alan osaajia, joilla on tarvittava perusosaaminen kape-ammista substanssiosaamisalueista muun muassa Cleantechin tarpeisiin. Olisiko ”Syväosaaminen kantaa tulevaisuuteen” sitten-kin parempi lähtökohta koulutukselle? Mielestäni melkein mikä tahansa erikoiskoulutuskin voi olla hyvä peruskoulutus silloin, kun vastavalmistuneesta ryhdytään koulimaan ympäristöasiantuntijaa. Sakari Salonen
Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsen
3
OSOITEJätehuoltoyhdistys ry
PL 943, 00101 HELSINKI Sähköposti: info@jatehuoltoyhdistys.!
(mm. osoitteenmuutokset) www.jatehuoltoyhdistys.!
LASKUTUSOSOITE:
Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy
Liisankatu 12 D 28 00170 HelsinkiPankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH
Tilinumero: IBAN FI53 1064 3000 2090 10 ISSN 1455-3570
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI
PÄÄTOIMITTAJA Auli WesterholmEkokem Oy AbPL 18111101 RIIHIMÄKIpuh. 010 755 1254auli.westerholm@ekokem.!
TOIMITTAJA Katariina KrabbeTekstitaikaPosliinikatu 2 A 500560 Helsinkipuh. 050 490 3004 tiedotus@jatehuoltoyhdistys.! TAITTO JA ULKOASU Tiina Madisson
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuol-lossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyö-tykäyttöä Suomessa.
Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15.
JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY
PÄÄKIRJOITUS
KUVA: SIRJE STÉN
4
Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneetHENKILÖJÄSENIKSI:
Tuire Hämäläinen Pekka Kunnari, Stena Recycling Oy
Johanna Routio, HSY
Hagen Skirlo
JHY tiedottaa
KUULUMISIA SYYSKOKOUKSESTAJätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidettiin Tampereella 9. lokakuuta Jätehuoltopäivien yhteydessä. Kokoukseen osallistui 18 yhdistyksen jä-sentä.
Puheenjohtaja Auli Westerholm kertoi kokouksessa Jätehuoltoyhdistyk-sen valinnasta ISWAn kansalliseksi jäseneksi sekä esitteli hallituksen laati-man toimintasuunnitelmaehdotuksen vuodelle 2014. Syyskokous hyväk-syi toimintasuunnitelman, jonka tavoitteina on kehittää toimintaa sekä syventää yhteistyötä ISWAn kanssa. Jätehuoltoyhdistyksen jäsenten on mahdollista esimerkiksi hakeutua ISWAn työryhmiin. Jätealan tutkimusta on jatkossa tarkoitus tukea jakamalla stipendejä – stipendeihin on jatku-va haku, ja hallitus päättää niiden myöntämisestä.
Yhdistyksen taloudenhoitaja Kari Wellman esitteli talousarvion vuodelle 2014. Normaalin toiminnan lisäksi budjettiin varattiin määrärahat yhdis-tyksen verkkosivu-uudistukseen sekä stipendeihin. Yhdistys vahvisti ta-lousarvion ehdotuksen mukaisesti.
Yhdistykselle valittiin puheenjohtaja sekä kaksi hallituksen jäsentä ja kaksi hallituksen varajäsentä erovuoroisten tilalle vuosiksi 2014–2015. Puheenjohtajaksi valittiin Auli Westerholm, hallituksen jäseniksi Sakari Salonen ja Tuuli Myllymaa. Varajäseniksi valittiin Sirje Stén sekä Mika Horttanainen.
Tilintarkastajiksi valittiin Tilintarkastusrengas Oy:n nimeämä vähintään HTM-tilintarkastaja. Toiminnantarkastajaksi valittiin Antti Karlin ja vara-toiminnantarkastajaksi Margareta Wahlström.
Yhdistyksen sääntömuutosehdotusta käsiteltiin ensimmäisen kerran vii-me kevätkokouksessa, jolloin niihin tehtiin muutama tarkennus. Syysko-kouksessa uudet säännöt hyväksyttiin ja päätettiin rekisteröidä. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva, pitkäaikainen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Esa Mäkelä päätettiin kutsua yhdistyksen kunniajäse-neksi.
Syyskokoukseen liittyvät aineistot ovat ladattavissa yhdistyksen nettisuil-ta extranetin puolelta kohdasta kokousaineistot. (Edellyttää kirjautumis-ta – tunnukset voit pyytää sähköpostitse osoitteella tiedotus@jatehuol-toyhdistys.!)
ISWALokakuussa pidetyssä ISWAn yleiskokouksessa Wienissä hyväksyttiin Jätehuoltoyhdistyksen hakemus ISWAn kansalliseksi jäseneksi. Kan-sallinen jäsenyys astuu voimaan 1.1.2014. ISWAn hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Rüdiger Siechau Saksasta, Bettina Kamuk Tanskasta ja Alexei Atudorei Romaniasta.
VUODEN 2014 OPINTOMATKAVuonna 2014 opintomatka suuntautuu Hollantiin. Oppaaksi matkalle on lupautunut suomalais-hollantilainen Nathan Gaseenbeek Rambol-lilta. Matkan ajankohta on 12.–14.6.2014. Matkan hinta on 800 euroa. Mukaan mahtuu 20 Jätehuoltoyhdistyksen jäsentä. Ilmoittaudu Sakari Saloselle 1.4. 2014 mennessä osoitteella sakari.salonen@ramboll.!
Hallituksen kokoonpano 2014
Puheenjohtaja: Auli Westerholm
Varapuheenjohtaja: Juha-Pekka Salmi
Jäsenet: Risto Pohjanpalo, Mikko Ahokas,
Sakari Salonen ja Tuuli Myllymaa
Varajäsenet: Johanna Krabbe, Juha Uuksu-
lainen, Sirje Stén ja Mika Horttanainen
KUVA: SCANSTOCKPHOTO
5
JÄTEHUOLTOPÄIVÄT
Jätehuoltopäivät kiinnostivat yli 270 jätealan ammattilaista ja 21 näytteilleasettajaa.
Keskustelu kävi vilkkaana viestiseinällä.
27. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät pidettiin Tampereella, Scandic Hotel Rosendahlissa 9.–10. lokakuuta. Jätehuoltopäivien teemoina olivat muuttuva lainsäädäntö, jätteen synnyn ehkäisyn uudet keinot ja tulevaisuuden jätehuolto. Jätehuoltopäivät avasi Pirkanmaan Jä-tehuolto Oy:n toimitusjohtaja Harri Kallio. Puhetta johti keskiviikko-na Auli Westerholm ja torstaina Juha Uuksulainen Jätehuoltoyh-distyksestä.
Uutena elementtinä Jätehuoltopäivillä oli viestiseinä, joka mahdollis-ti keskustelun myös puheenvuorojen aikana. Viestiseinälle oli mah-dollista lähettää kommentteja ja kysymyksiä tekstiviesteillä, netin kautta tai vaikka tviittaamalla, ja se oli koko ajan näkyvissä. Luento-jen lopussa puheenjohtaja esitti viestiseinän kysymyksiä puhujille, mutta myös perinteisiä yleisökysymyksiä kuultiin. Viestiseinään käy-tettiin ahkerasti, ja siitä saatiin kiittävää palautetta.
Viestiseinän kautta tehtiin myös pikagalluppeja, joista selvisi muun muassa, että yli 40 prosenttia vastaajista edusti kunnallista tai julkis-ta jätteisiin liittyvää organisaatiota. 63 prosenttia vastaajista ei pidä suunniteltu pakkausjätteen keräysverkostoa riittävänä, 69 prosent-tia olisi valmis viemään jätteensä korttelikohtaiseen jätepisteeseen ja lähes puolet vastaajista lahjoittaa käytöstä poistamansa tekstiilit hyväntekeväisyyteen.
Perinteiseen tapaan Jätehuoltopäivien ohjelmaan kuului myös eks-kursio sekä illallinen. Ekskursiolla matkattiin Vuoreksen kaupungin-osaan tutustumaan jätteiden putkikuljetusjärjestelmään. Illallisella julkistettiin Esa Mäkelän valinta Jätehuoltoyhdistyksen kunniajäse-neksi. Illallisella alkaneet keskustelut ja verkostoituminen jatkuivat vilkkaana vielä yökerhon puolellakin – torstaiaamun pikagallupin mukaan keskiviikkoillan parhaana antina pidettiinkin pöytäkeskus-teluja ja uusia tuttavuuksia.
Suurin osa Jätehuoltopäivien luentomateriaaleista löytyy nettisivuil-tamme www.jatehuoltoyhdistys.!
Jätehuoltopäivien viestiseinä sai kiitosta
PALAUTEKYSELYN VOITTAJATJätehuoltopäivien palautekyselyyn palaut-taneiden kesken arvottiin kaksi Finnkinon
kahdeksan elokuvalipun pakettia. Voittajat ovat:
Katja Laitinen, Lassila & Tikanoja Oy, Hyvinkää Taina Pelkonen, UFF ry, Ypäjä
"Palkinnot on toimitettu voittajille.
Tutkija Maria Ritola DEMOS Helsingistä (edessä vas.) visioi esityksessään, miten jätteen syntyä ehkäistään tulevaisuudessa. Vieressä myyntipäällikkö Tero Mursu BMH Technologystä.
Jätehuoltopäivien yleisö osallistui ahkerasti keskusteluun mobiililaitteiden välityksellä.
Väliajoilla verkostoiduttiin ja tutustuttiin näyttelyyn.
Jätehuoltoyhdistyksen uusi kunniajäsen Esa Mäkelä jää eläkkeelle VTT:ltä huhtikuun alussa. JHY:n hallituksesta hän jättäytyy jo vuodenvaihteessa.
Jätehuoltoalalla on käynnissä sukupolvenvaihdos
TEKSTI: KATARIINA KRABBE
Esa Mäkelä piti kiitospuheen Jätehuoltopäivillä kunniajäseneksi valintansa johdosta.
6
Esa Mäkelä tuli VTT:lle tekemään diplomityö-tään toukokuussa vuonna 1975. Hän valmis-tui Teknillisestä korkeakoulusta teknillisen biokemian diplomi-insinööriksi saman vuo-den joulukuussa, minkä jälkeen hän on varus-miespalvelusta lukuun ottamatta työskennel-lyt VTT:llä. Aluksi hän työskenteli tutkijana.
– Jossain vaiheessa minusta oli tullut poru-kan vanhin, ja minusta tehtiin tiiminvetäjä. Tarkoitukseni oli kyllä väitelläkin, mutta oma tutkimustyö jäi vähemmälle, koska aina on vedetty hihasta muihin hommiin, hän kertoo.
Jäteasiat kuuluivat toimenkuvaan alusta läh-
tien.
– Jäteasiat tulivat pinnalle juuri niihin aikoi-hin. Suomessa ei ollut ongelmajätelaitosta, ja VTT:ltä kysyttiin aina, kun jätteiden kanssa oli ongelmia. Silloin piti aina erikseen keksiä, mitä millekin jätteelle pitäisi tehdä.
VTT on lailla määritelty asiantuntijaorgani-saatio, joka tehtävänä on tuottaa puoluee-tonta tutkimusta. Aluksi jäteasioita hoidettiin samassa jaostossa ilmansuojelun kanssa, mutta vuonna 1993 jätetutkijoista tehtiin oma, aluksi kolmihenkinen ryhmänsä. Nyky-ään jäteryhmään kuuluu 15 henkilöä. Tutki-muksen pääpaino on siirtynyt jätteiden kier-rätykseen.
– Aluksi tutkimme, mitä jätteistä liukenee ja estääkö se hyötykäyttöä. Nykyään tutkitaan erilaisia kierrätystekniikoita tai vaikkapa sitä, miten kännyköiden piirikorteista saisi harvi-naisia metalleja irti mahdollisimman helposti ja edullisesti.
Vuodesta 2006 Mäkelä on hoitanut myös asiakaspäällikön tehtäviä.
– Tiiminvetäminen on edelleen pää-vastuuni, lisäksi myyn alan tutkimusta.
TAPASIMME
Kun ala oli nuori
1980-luvulla jätealalla työskenteli paljon nuoria, samaan ikäluokkaan kuuluvia ihmi-siä, joista monet tunsivat toisensa jo opiske-luajoista.
– Samat kaverit pyörivät alalla milloin missä-kin tehtävässä, ja jäteasioissa törmättiin aina eri puolilla, Mäkelä muistelee.
– Nyt lähes kaikki ovat eläkkeellä tai kovaa vahtia sinne siirtymässä.
Kun Jätehuoltoyhdistystä kokoonnuttiin pe-rustamaan 24.11.1987, Mäkelä oli yksi perus-tajajäsenistä.
– Tarkoituksena oli perustaa koulutukseen keskittyvä henkilöyhdistys, ei mikään etujär-jestö. Jätehuoltopäivistä muodostuikin pian yhdistyksen tärkein identiteetti.
Ekskursiot suuntautuivat aluksi kotimaahan.
– Ensimmäinen ulkomaanekskursio oli le-gendaarinen matka Leningradiin, mutta itse en ollut siellä mukana. Porukka oli nuorta, ja meno sen mukaista.
Jäteala kiinnostaa yhä
Esa Mäkelä on ollut yhdistyksen hallituksen jäsen vuodesta 2003. Puheenjohtajana hän toimi vuosina 2006–2009.
– Aloittaessani hallituksessa perustajaporuk-ka oli miltei kadonnut, eikä kokouksissa käy-nyt juuri kukaan. Jatkuvuuden kannalta on-kin erittäin tärkeää, että hallitukseen valitaan aktiivisia ihmisiä. Myös nuorempia olisi hyvä saada mukaan.
Jätehuoltopäivät ovat 2000-luvulla vakiintu-neet nykyiseen muotoonsa: osanottajamää-rä on kasvanut, ohjelma on tehty porukalla ja käytännön järjestelyistä on vastannut Ta-vicon Oy.
– Jätehuoltopäiviin ja niiden kehittämiseen kannattaa satsata edelleen. Jätehuoltopäi-vät ovat aivan ainutlaatuinen tilaisuus tavata kahden päivän aikana niin paljon alan ihmi-siä ja asiakkaita.
Halutessaan luopua puheenjohtajuudesta Mäkelä suostutteli Auli Westerholmin otta-maan tehtävän vastaan. Juuri puheenjohta-jakauden vaihtuessa paljastui pitkäaikaisen taloudenhoitajan tekemä kavallus.
– Auli joutui aloittamaan puheenjohtajuu-den todella ikävässä tilanteessa, mutta yh-dessä saimme sotkut selvitettyä ja tilanteen hallintaan. Onneksi yhdistyksessä on nyt kaikki asiat kunnossa.
64 vuotta täyttänyt Mäkelä aikoo jatkaa ak-tiivisena kunniajäsenenä, ja osallistua Jäte-huoltopäiville ja ekskursioille jatkossakin.
– Jäteala kiinnostaa yhä, sillä toimin edelleen oman taloyhtiön isännöitsijänä. Muuten aion keskittyä jatkossa aivan muihin bisneksiin. Laakereilleni en aio jäädä lepäämään.
7
KAATOPAIKKAKAASUSTA PAIKALLISTA liikennepolttoainetta Biopolttoaineiden liikennekäyttöä voidaan lisätä hyödyntämällä kaatopaikkakaasua. Liiken-‐
nebiokaasua Jyväskylään -‐hankkeessa tarkasteltiin Mustankorkea Oy:n kaatopaikkakaasun
jalostamista liikennepolttoaineeksi sekä toiminnan liiketaloudellista kannattavuutta.
EU:n ja Suomen ilmasto-‐ ja ener-‐giapolitiikka asettaa tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämi-‐seksi. EU:n tavoitteen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä biopolt-‐
toaineiden osuuden liikenteen polttoaineis-‐ta pitäisi nousta kymmeneen prosenttiin. Suomen kansallinen tavoite on kattaa seit-‐semän terawattituntia liikenteen energian-‐kulutuksesta biopolttoaineilla vuonna 2020. Biopolttoaineiden liikennekäyttöä voidaan lisätä biokaasua hyödyntämällä. Kaato-‐
paikoilla muodostuvaa biokaasua voidaan jalostaa liikennepolttoaineeksi, mistä on kokemuksia muun muassa Islannissa, Hollannissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa. Biometaanin liikennekäyttö eri-‐tyisesti kaupunkiliikenteessä vähentäisi huomattavasti hiilidioksidi-‐ ja hiukkas-‐päästöjä. Lisäksi polttoaineomavaraisuus ja aluetalous parantuisivat, kun paikalli-‐sista raaka-‐aine-‐ ja jätevirroista tuotettai-‐siin paikallista polttoainetta. Tällä hetkellä biometaani on noin 40 prosenttia bensiiniä edullisempaa. Se on halvin liikenteen uu-‐siutuva polttoaine.
Kaasumaisten biopolttoaineiden käytön kehittyminen Biokaasun tankkausasemaverkoston arvel-‐laan laajenevan voimakkaasti kaasun kysynnän lisääntyessä ja myös EU:n puh-‐taiden polttoaineiden strategian ja direk-‐tiiviehdotuksen myötä. Direktiiviehdo-‐tuksessa paineistetun maakaasun (CNG) tankkausasemien välimatka ei saisi ylittää 150 kilometriä vuonna 2020. Tämä tarkoit-‐taisi lukuisia uusia tankkausasemia ympäri Suomen. Tankkausasemaverkoston ke-‐
TEKSTI: KAI SORMUNEN, RAMBOLL FINLAND OY JA OUTI PAKARINEN, JYVÄSKYLÄ INNOVATION OY
Biokaasun varastosäiliö ja tankkausasema Eskilstunassa Ruotsissa.
TUTKIMUS
8
hittyminen loisi kysyntää myös biokaasun liikennekäytölle. Nesteytetyn maakaasun (LNG) yleistyminen laiva-‐ ja tieliikenteessä lisää myös mahdollisuuksia biometaanin liikennekäytölle.
Suomessa on tällä hetkellä noin 1 400 kaasu-‐käyttöistä ajoneuvoa. Keski-‐Suomessa Kal-‐marin maatilan biokaasusta jalostettua bio-‐metaania on käytetty liikennepolttoaineena vuodesta 2002 lähtien, ja tällä hetkellä yli 200 autoilijalla on aseman tankkauskortti. Keski-‐Suomessa biokaasun liikennekäy-‐tön kasvua rajoittaa tankkauspisteiden puute, sillä nykyinen autokanta on yhden tankkauspisteen varassa.
Kaatopaikkakaasun muodostumi-nen ja ominaisuudet Kaatopaikoilla biohajoavat jätteet muodos-‐tavat kaatopaikkakaasua vuosikymmeniä. Jätteiden hajoamisnopeuteen vaikuttavat esimerkiksi jätteiden ominaisuudet, jäte-‐täytön täyttötapa, ympäristötekijät ja nii-‐den myötä kehittyvät hajoamisolosuhteet. Suomessa kaatopaikkakaasua kerätään vuo-‐sittain yli sata miljoonaa kuutiota noin 40 talteenottolaitoksella.
Vuonna 2016 voimaan tuleva orgaanisen jät-‐teen kaatopaikkakielto rajoittaa biohajoavi-‐en jätteiden kaatopaikkasijoitusta, jolloin kaatopaikkakaasuja muodostuu entistä vä-‐hemmän. Siitä huolimatta kaatopaikkakaa-‐sua riittää vielä vuosikymmeniksi sähkön-‐ ja lämmöntuotantoon. Se on myös mahdolli-‐nen raaka-‐aine liikennepolttoaineiden val-‐mistukseen. Vanhimmat kaatopaikkakaa-‐sun keräysjärjestelmät ovat olleet käytössä 1990-‐luvulta alkaen, ja edelleenkin niiden avulla voidaan saada käyttöön merkittäviä määriä kaasua.
Mustankorkealla kerätyn kaatopaikkakaa-‐sun metaanipitoisuus oli noin 54 prosenttia ja hiilidioksidipitoisuus noin 37 prosenttia. Lisäksi kaasu sisälsi typpeä noin kymmenen prosenttia sekä vähäisessä määrin happea, rikkivetyä ja orgaanisia piiyhdisteitä (silok-‐saaneja).
Mustankorkealla kerätyn metaanin mää-‐rä oli keskimäärin 170–220 kuutiota tuntia kohden vuosina 2010–2012. Tämä vastaa hyödynnettävänä energiana noin 18 giga-‐wattituntia vuodessa. Määrä olisi riittävä vä-‐hintään tuhannen henkilöauton vuositar-‐peeseen, ja sen energiasisältö vastaisi 1,8 miljoonaa litraa diesel-‐öljyä.
Liikennebiokaasun laatuvaati-mukset Biokaasun liikennehyötykäytön laatustan-‐dardeja on asetettu esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, mutta ei vielä Suomessa. Yhtenäisiä kriteerejä laaditaan parhaillaan.
Käytännössä kaatopaikkakaasu on jalostet-‐tava vähintään yli 90 prosentin metaanipi-‐toisuuteen. Jalostetussa kaatopaikkakaa-‐sussa jäännöksenä esiintyvä hiilidioksidi ja typpi eivät pieninä pitoisuuksina haittaa liikennehyötykäyttöä, mutta ne alentavat kaasun energiasisältöä. Kaatopaikkakaa-‐sut voivat sisältää myös rikkiyhdisteitä ja siloksaaneja sellaisina pitoisuuksina, että myös niiden puhdistusta edellytetään. Rik-‐kiyhdisteet aiheuttavat korroosiota ja silok-‐saanipitoisten kaasujen poltto muodostaa moottoreihin piioksidia, mikä lisää mootto-‐reiden kulumista.
Biokaasun jalostusteknologiat Biokaasun jalostukseen liikennepolttoai-‐neeksi voidaan käyttää useita menetelmiä. Kaatopaikkakaasun ominaisuudet, kuten typpipitoisuus, voivat rajoittaa joidenkin ja-‐lostusteknologioiden soveltuvuutta.
Korkeapaineiseen vesipesuun soveltuvat teknologiat ovat investointi-‐ ja käyttökus-‐tannuksiltaan kustannustehokkaita ja ylei-‐sesti käytettyjä. Korkeassa paineessa hiilidi-‐oksidi ja rikkivety sekä muut epäpuhtaudet liukenevat veteen metaania paremmin ja
Suomenojan jätevedenpuhdistamon mädättämökaasun jalostuslaitos, jolla tuotetaan liikennepolttoaineeksi soveltuvaa kaasua maakaasuverkkoon.
9
jäljelle jää metaania. Vesiabsorptioon pe-‐rustuvissa menetelmissä ei käytetä kemi-‐kaaleja ja katalyyttejä, mitä voidaan pitää etuna. Toisaalta vesipesulla ei voida poistaa typpeä ja esimerkiksi kaasun typpipitoisuu-‐den ollessa kymmenen prosenttia vähenee puhdistetun kaasun metaanipitoisuus noin 20 prosentilla.
Kaasun metaanipitoisuutta voidaan nostaa myös poistamalla hiilidioksidi ja muut epä-‐puhtaudet fysikaalisesti tai kemiallisesti. Esimerkiksi PSA-‐ (Pressure Swing Adsorpti-‐on) ja kryoteknologia mahdollistavat myös typen poiston kaasuvirrasta.
PSA-‐teknologiaa käytetään kaatopaikka-‐kaasujen jalostukseen muun muassa Kana-‐dassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Toteu-‐tetut laitokset ovat suurehkoja, esimerkiksi Kanadassa olevalla jalostuslaitoksella kä-‐siteltävä raakakaasuvirtaama on noin neljä tuhatta kuutiota tunnissa. Tätäkin suu-‐rempi laitos, kapasiteetiltaan noin 12 000 kuutiota tunnissa, on valmisteilla Rio de Janeiroon Brasiliaan.
Kryogeenisessa menetelmässä kaasun si-‐sältämiä komponentteja ja epäpuhtauksia erotellaan eri lämpötiloissa. Menetelmän etuja ovat tuotetun metaanin puhtausaste, nestemäinen muoto (LBG) sekä sivutuot-‐teena saatava nestemäinen hiilidioksidi. Prosessissa ei tarvita kemikaaleja. Ruotsissa käyttöönottovaiheessa olevien kryogeenis-‐ten laitosten käynnistyminen on viivästy-‐nyt suunnitellusta, mutta esimerkiksi Hol-‐lannissa on kryoteknologiaan perustuva mädättämö-‐ ja kaatopaikkakaasujen jalos-‐tuslaitos ollut toiminnassa vuodesta 2012 alkaen.
Kaasun jalostuksen ja jakelun liiketoimintapotentiaali
Kaatopaikkakaasusta on jalostettavissa lii-‐kennekäyttöön soveltuvaa polttoainetta. Jy-‐väskylän Mustankorkean kaatopaikkakaa-‐sun jalostukseen soveltuvia teknologioita olisivat esimerkiksi PSA-‐ ja kryoteknologia. Vesiabsorptioon perustuva kaasunjalostus on myös mahdollista, mutta se edellyttää raaka-‐kaasun typpipitoisuuden hallintaa, mikä saattaisi johtaa kerätyn kaatopaikka-‐kaasun määrän rajoittamiseen.
Mustankorkealta kerätyn kaatopaikkakaa-‐sun energiasisältö vastaisi vähintään tu-‐hannen henkilöauton vuosikulutusta, ja sillä olisi korvattavissa noin kaksi miljoonaa
litraa perinteisiä nestemäisiä polttoaineita vuodessa. Suurin toiminnan haaste on kui-‐tenkin järjestää riittävä kysyntä ja kulutus kaasumaiselle polttoaineelle.
Liiketoiminnan käynnistämiseksi sidosryh-‐mien tulisi sitoutua investoimaan autohan-‐kintoihin, esimerkiksi paikallisliikenteen linja-‐autoihin, tai turvaamaan kulutusta muutoin, sillä yksityisautoiluun perustu-‐van kulutuksen kasvu ei toteutune riittävän nopeasti. Tehdyn selvityksen perusteella kaatopaikkakaasun jalostus-‐ ja jakeluliike-‐toiminnan perustaminen edellyttää melko laajaa, tasoltaan noin kymmenen gigawat-‐titunnin (±20 %) vuosikulutusta. Liiketoi-‐minnan lähtökohdista keskeistä olisi perus-‐taa liiketoiminta laajapohjaiseen jalostusta ja jakelua hoitavaan osakeyhtiöön.
Liiketoiminnalliseen onnistumiseen vaikut-‐tavat muun muassa tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen, raaka-‐aineen hintakehitys, yhteistyökumppaneiden sitoutuminen ja ja-‐lostus-‐ ja jakelukustannusten muodostumi-‐nen sekä lopputuotteen myyntihinta. Tässä kokoluokassa Mustankorkean kaasunjalos-‐tuksen ja jakelun toteuttaminen edellyttäisi noin kolmen miljoonan euron investointia, ja jalostettu kaasu pitäisi myydä täysimää-‐räisesti kaasumarkkinoiden nykyhintata-‐solla. Tällöin liiketoiminnan kannattavuus olisi hyvä, ja se mahdollistaisi kaasun jalos-‐tus-‐ ja jakeluliiketoiminnan kolmen tai nel-‐jän vuoden takaisinmaksuajalla.
Biokaasun tankkausasema Ruotsissa. Useissa kaupunkikohteissa biokaasun käyttö liiken-‐nepolttoaineena on aloitettu sitouttamalla paikallisliikenne biokaasun käyttöön.
LÄHTEET
Petersson ja Wellinger 2009. Biogas Upgrading Technologies – Developments and Innovations. http://www.iea-biogas.net/_download/publi-task37/upgrading_rz_low_!nal.pdf
de Hullu, J., Maassen, J.I.W., van Meel, P.A., Shazad, S., Va-essen, J.M.P. 2008. Comparing Di!erent Biogas Upgrading techniques. University of Eindhoven. http://students.chem.tue.nl/ifp24/BiogasPublic.pdf
Liikennebiokaasua Jyväskylään –hanke toteutettiin vuosien 2012–2013 aikana. Rahoittajina olivat Keski-Suomen liitto, Mustankorkea Oy, Gasum Oy, Ramboll Finland Oy ja Total Kiinteistöpalvelut Oy.
TUTKIMUS
10
KIERRÄTYS
MATERIAALIEN KIERRÄTYKSEN AJANKOHTAINEN HAASTE:
pysyvät orgaaniset yhdisteet
Pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP) hajoavat hitaasti ympäristössä ja voivat kulkeutua kau-as päästölähteestä. Rasvaliukoisina yhdisteet rikastuvat ravintoketjussa ja varastoituvat elimistön rasvakudokseen. Ne ovat vakava haitta ympäristölle ja ihmisen terveydelle jo pieninä pitoisuuksina.
Vaarallisimmiksi todettujen yhdisteiden val-mistusta ja käyttöä on rajoitettu kansainvä-lisellä Tukholman yleissopimuksella ja EU:n POP-asetuksella. Rajoituksista huolimatta POP-yhdisteitä esiintyy edelleen monissa ennen rajoituksia valmistetuissa tuotteis-sa. Jätehuollon kannalta ajankohtaisia ovat etenkin kielletyt bromatut palonestoaineet, joita esiintyy käytöstä poistetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, romuajoneuvoissa, tekstiileissä ja huonekaluissa sekä rakennus- ja purkujätteissä. POP-asetus rajoittaa POP-yhdisteitä sisältävien jätteiden kierrätystä
Haitalliset palonsuoja-aineet keskeinen jätehuollon ongelmaEU:ssa POP-asetus sääntelee kaiken kaikkiaan 23 eri POP-yhdisteen valmistusta, käyttöä, markkinointia ja jätehuoltoa. Käytännössä kaikkia rajoitettuja yhdisteitä esiintyy jätteis-sä. Jätehuollossa eniten päänvaivaa aiheut-tavat bromatut palonsuoja-aineet. Kyseessä on orgaaninen palonestoaineryhmä, jonka terveys- ja ympäristöhaittoihin havahduttiin 1990-luvulla. Näistä vaarallisimpia ovat poly-bromatut difenyylieetterit, eli tuttavallisem-
min PBDE-yhdisteet. Neljä yhdistettä on lisät-ty Tukholman sopimukseen vuonna 2009. Haitalliseksi on myöhemmin varmistunut myös yksi paljon käytetyistä palonsuoja-ai-neista, jota esiintyy etenkin rakennuseristei-den raaka-aineissa. Ainetta löytyy myös jois-takin pakkausmateriaaleista. Kyseinen aine, heksabromosyklododekaani (HBCD), lisättiin kiellettyjen yhdisteiden listalle keväällä 2013. Sopimusta voidaan jatkossakin täydentää
uusilla yhdisteillä.
Vaikka vaarallisimmiksi todettujen pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP) val-‐
mistusta ja käyttöä on rajoitettu, niitä esiintyy edelleen monissa ennen rajoituksia
valmistetuissa tuotteissa. POP-‐asetus rajoittaa POP-‐yhdisteitä sisältävien jätteiden
kierrätystä.
Jätehuoltosäännökset kieltävät POP-yhdisteiden kierrättämisen
Kiellettyjä yhdisteitä esiintyy jätteiksi tulevis-sa tuotteissa jopa vuosikymmenien viiveellä, koska osalla tuotteista on pitkä käyttöikä. Kor-keita pitoisuuksia on mitattu sähkö- ja elektro-niikkaromussa, romuajoneuvoissa, tekstiilijät-teissä, käytöstä poistetuissa huonekaluissa ja rakennus- ja purkujätteissä. Näiden jätteiden kierrättäminen sellaisenaan uusiomateriaa-leiksi jatkaa POP-yhdisteiden kiertokulkua, mikäli aineita ei poisteta jätteistä ennen ma-teriaalien kierrätystä.
POP-asetuksen jätehuoltovelvoitteet eivät koske kaikkia yhdisteitä, eikä kaikille aineille ole säädetty raja-arvoja. Komissio on ilmoitta-nut antavansa ehdotuksen uusista yhdisteistä ja raja-arvoista vielä tämän vuoden aikana.
Mikäli suunnitellut raja-arvot vahvistetaan, käytännössä uudet raja-arvot tulevat ylitty-mään kaikissa niissä materiaaleissa, joihin yh-disteitä on tarkoituksella lisätty. Tällaiset jät-teet – tai tarkkaan ottaen niiden POP-sisältö – on siis asetuksen mukaan jatkossa tuhottava tai muunnettava palautumattomasti.
EROTTELU ENNEN KIERRÄTYSTÄ
Tukholman sopimuksen viidennen
osapuolikokouksen kantana on, että
POP-yhdisteitä sisältävät materiaalit
pitäisi tunnistaa ja erotella muusta
jätevirrasta ennen kierrätystä.
TEKSTI: KATJA MOLIIS JA TUULI MYLLYMAASUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE
KUVA: SCANSTOCKPHOTO
11
EU:N POP!ASETUKSEN JÄTEHUOLTOSÄÄNNÖKSET
Kirjallisuusselvitys käynnissä Suomen ympäristökeskus (SYKE) kartoittaa ympäristöministeriön rahoittamassa hank-keessa haasteita, joita yhdisteet asettavat jätehuollolle ja etenkin muovin kierrätyk-selle. Lisäksi kerätään kokemuksia muista EU-maista. Hankkeessa keskitytään sähkö- ja elektroniikkaromuun, romuajoneuvoihin ja rakennus- ja purkujätteisiin.
On mahdollista, että jätehuollon toimijoi-den on päivitettävä nykyisiä kierrätys- ja jätehuoltoprosessejaan lainsäädännön vel-voitteiden täyttämiseksi.
Suomessa jätteille on tehty vähänlaisesti mittauksia POP-yhdisteiden pitoisuuksis-ta. Pitoisuustutkimuksia olisi syytä tehdä jatkossa lisää. Tieto auttaisi arvioimaan tar-peellisia toimenpiteitä.
Asetuksen 850/2004/EY 7 artiklan
mukaan POP-jätteet tulee käsitellä si-
ten, että jätteissä oleva POP-sisältö tu-
hotaan tai muunnetaan palautumat-
tomasti. POP-jätteiden käsittelyä ei
voida sallia menetelmin, jotka voivat
johtaa suoraan uudelleenkäyttöön,
kierrätykseen, hyödyntämiseen, vaih-
toehtoiseen käyttöön tai kuljettami-
seen maan rajojen yli.
POP!ASETUKSEN LIITTEIDEN UUDISTUS
EU säätänee loppuvuoden 2013 ai-
kana uudet raja-arvot muun muassa
palonsuoja-aineina käytetyille bromi-
difenyylieettereille (tetra-, penta-, hep-
ta- ja heksaBDE) sekä pintakäsittelyaine
per#uorioktaanisulfonihapolle (PFOS)
johdannaisineen. Jätehuoltovelvoitteet
ulotetaan koskemaan myös lyhytket-
juisia klooripara!ineja (SCCP) ja polyk-
loorattuja naftaliineja (PCN). Uudistus
astunee voimaan vuonna 2014 ja sitoo
sellaisenaan Suomea.
12
Vuoden 2014 asuntomessut järjes-tetään Jyväskylässä, Äijälänrannassa. Messuorganisaatio ja kaupunki ovat panostaneet asuntomessuhistorian kat-tavimpaan rakennusaikaiseen jätehuol-toon. Alueelle on järjestetty jätteiden lajittelupiste, missä on ennätysmäärä jätelavoja eri jätteille. Messualueen jä-tehuollosta huolehtii Mustankorkea Oy.
– Jätehuoltoalue on mallinnettu Mus-tankorkean jätteenkäsittelykeskuksen lajittelupihan pohjalta. Lisäksi on otettu huomioon messuorganisaation tarpeet ja tilarajoitukset, kertoo Mustankorke-an viestintä- ja ympäristöpäällikkö Piia Aho.
NIMITYKSIÄ
EKOKEM:
DI Mari Puoskari on nimitetty Ekokem-konsernin yh-teiskuntasuhteista ja strategisesta suunnittelusta vastaa-vaksi johtajaksi 2.1.2014 alkaen. Tehtävässään hän vastaa konsernin ulkoisesta viestinnästä, toimintaympäristö- ja liiketoimintatiedon hallinnasta sekä yhteiskuntavastuun koordinoinnista. Puoskari on Ekokem-konsernin johto-ryhmän jäsen.
Mari Puoskari on kemiantekniikan ja tuotantotalouden diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt kestävän kehi-tyksen liiketoiminnan johtajana ja yritysvastuujohtajana CGI Suomi Oy:ssä (entinen Logica) sekä strategiakon-sulttina BearingPoint Management Consulting Oy:ssä. Puoskari (vihr.) on Helsingin kaupunginvaltuuston pu-heenjohtaja.
KUUSAKOSKI:
Kuusakoski Oy:n hallitus on nimittänyt KTM Atte Kek-kosen, 38, yhtiön toimitusjohtajaksi 6.11.2013 alkaen. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa Taito Capi-tal Partners Oy:n ja Sontek Oy:n toimitusjohtajana sekä Kuusakoski Group Oy:n johdon neuvonantajana. Atte Kekkonen on hallituksen jäsen Teknos Group Oy:ssä.
Kuusakoski Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi 6.11.2013 alkaen on valittu Veikko Kuusakoski. Hän jatkaa edelleen myös Kuusakoski Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja-na ja Alteams Oy:n hallituksen jäsenenä. Edellinen puheenjohtaja Olli Vaartimo jatkaa hallituk-sen jäsenenä Kuusakoski Oy:ssä, Alteams Oy:ssä sekä Kuusakoski Group Oy:ssä.
KTM Tomi Tanninen aloitti Ramboll Finland Oy:n uute-na talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä lokakuussa. Tanninen vastaa Rambollin talouden kokonaisvaltaisesta hallinnasta ja osallistuu yrityskauppojen valmisteluun. Tanninen siirtyi Rambolliin Altiasta, jossa hän toimi ta-lous- ja rahoitusjohtajana vuodesta 2008. Tätä ennen Tanninen työskenteli Pauligilla erilaisissa taloushallinnon johto- ja kehitystehtävissä lähes 15 vuoden ajan.
HYÖTYPALAT
TIEDEKESKUKSET VÄLITTÄVÄT EU:LLE KANSALAISTEN NÄKEMYKSIÄ JÄTEHUOLLOSTA
RAMBOLL:
" – Rakentajat ovat ottaneet lajittelu-pisteen hyvin vastaan ja noudattaneet lajitteluperiaatteita kiitettävästi, kertoo Jyväskylän Asuntomessujen projekti-päällikkö Anu Hakala.
Jätteiden tehokas lajittelu paikan päällä nopeuttaa rakentamisprosessia. " – Jätehuolto on toiminut loistavasti ra-kentamisen aikana. Aikaa ei ole tarvin-nut varata erikseen jätteen poisviennille, kertoo Heidi Luck, joka on rakennutta-massa alueelle taloa, jossa ekologisuus ja kierrätttäminen yhdistyvät kestävyy-teen ja ajattomuuteen.
Luckin mielestä keskitetty jätteenkäsit-tely työmaalla lisää rakentamisen eko-logisuutta, kun jätekuormia kuljetetaan käsiteltäväksi isoissa erissä eikä yksittäin jokaisen rakentajan toimesta.
– Toivottavasti tällainen käytäntö yleis-tyy muillakin rakenteilla olevilla alueilla, toivoo Luck.
KUVA: SCANSTOCKPHOTO
ASUNTOMESSUILLA SATSATAAN RAKENNUSAJAN JÄTEHUOLTOON
Euroopan kansalaiset vaikuttavat en-simmäistä kertaa suoraan EU:n tut-kimuslinjauksiin. Tämän mahdollis-taa Euroopan komission rahoittama uraauurtava kuulemisten sarja, jonka toteuttivat tiedekeskukset ja -museot 27:ssä EU:n jäsenvaltiossa. Tiedekeskus Heureka Vantaalla toteutti hankkeen Suomessa. EU:n rahoittama Views, Opinions and Ideas of Citizens in Europe on Scien-ce (VOICES) -hanke oli vuoden kestä-vä Euroopan laajuinen kansalaisten kuuleminen, jossa tuhat kansalaista tutki yhdessä" jätteiden käyttöä resurs-sina. Euroopan komissio määrittää kuulemisen tulosten perusteella kau-punkijätteen käsittelyä koskevan tutkimuksen ensisijaiset tavoitteet.
– VOICES-projekti osoittaa, että ihmi-set voivat kokoontua käsittelemään yhteiskuntaa koskevia tärkeitä asioita tiedekeskuksissa ja museoissa, sanoo Euroopan tiedekeskusliiton Ecsiten pro-jektipäällikkö Marzia Mazzonetto. – Yhdistämällä kuulemisen tulokset tut-kimuslinjauksiin EU varmistaa, että kan-salaisten mielipiteet otetaan huomioon.
Heurekassa hanke toteutettiin kolmena ryhmähaastatteluna keväällä 2013.
VOICES-haastattelujen mukaan Euroo-pan kansalaiset pitävät ensisijaisen tär-keinä 100-prosenttisesti kierrätettäviä ja biohajoavia pakkauksia, uusia kotita-lousjätteiden kierrätystä helpottavia tek-niikoita ja energian tuottamista jätteitä polttamalla. Kansalaiset keksivät myös innovatiivisia ideoita kuten älyroskik-sia kierrättämiseen ja ehdottivat uusia suuntia Euroopan jätehuollon tutkimuk-selle.
– Euroopan komissio etsii jatkuvasti ta-poja lähentää Eurooppaa ja sen kansalai-sia ja haluaa saada tutkimuksen ja tutki-mustulokset vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin ja odotuksiin entistä parem-min, sanoo Gilles Laroche, Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston etiikkaan ja sukupuoleen liittyvien kysymysten yksikönpäällikkö. – Tiedekeskukset ja -museot ovat ainut-laatuisia rajapintoja, joiden avulla tutki-jat ja päätöksentekijät voivat olla yhtey-dessä kansalaisiin. VOICES-pilottihanke tarjosi Euroopan kansalaisille ainutlaa-tuisen ja ennennäkemättömän tilaisuu-den vaikuttaa Horizon 2020 -ohjelman tutkimuksen tavoitteisiin.
Suomalainen keskusteluryhmä kokoontui Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla.
KUVA: SCANSTOCKPHOTO
13
PIETARIN KAUPUNKI LUOTTAA SUOMALAISEEN EKO!OSAAMISEEN
Lokakuun alussa järjestettiin Pietarin kansainvälinen innovaatiofoorumi kat-toteemanaan Innovatiivisista alueista kohti innovatiivista Venäjää. Green Net Finland ry osallistui foorumin järjestä-miseen ja tasoitti esiintymisellään tietä suomalaisyritysten cleantech-viennille.Varsinainen lähtölaukaus suomalaisen eko-osaamisen viennille oli Innovaa-tiofoorumin tapahtumien yhteydessä 3.10. allekirjoitettu yhteistyösopimus Green Net Finlandin ja Pietarin kaupun-gin asunto-omistajien yhdistyksen välil-lä. Yhteistyön painopistealueena tulee olemaan energia- ja ekotehokkuus kau-punkiympäristössä. Tarkoituksena on muodostaa Pietarin alueen cleantech-klusteri, mille Pietarin hallinto on jo näyt-tänyt vihreää valoa.
Suomalaisyritykset ovat jo päässeet esittelemään toimintaansa Green Net Finlandin ja Pietarin kaupungin asunto-omistajien yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa, jossa yrityksille tarjoutui mahdollisuus luoda suoria kontakteja Pietarin kaupungin päättäjiin ja verkot-tua venäläisten sekä norjalaisten toimi-joiden kanssa.Tapahtumat ovat osa Euroopan alue-kehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa hanketta ”Eteläsuomalaisen ympäristö-liiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä (ESYLEP)”, jonka osa-projektia Green Net Finland toteuttaa."
Pariisissa järjestetään 3.–6. joulukuuta 2013 cleantech-sek-torin, energia-alan ja kestävän kehityksen erikoisnäyttely. Pollutec Horizons tuo yhteen kaikki keskeiset talouden vi-hertämiseksi toimivat tahot ja esittelee alan määräysten ja teknologian tuoreimmat uutuudet. Näyttelyn teemoina ovat tänä vuonna Kestävä kaupun-ki, Kestävä teollisuus sekä Kestävä terveys. ”Le CleanTech” -seminaareissa ja istunnoissa keskitytään tänä vuonna älykkäisiin verkkoihin ja älykkääseen kaupunkiin. Enterpri-se Europe Networkin ja Pariisin Ile de France -alueen kaup-pakamarin järjestämillä “Green Business Meetings” -tapaa-misilla teemoina on ilmasto, cleantech ja energia. Lisäksi Pollutec Horizons esittelee Ruotsin, Norjan ja Etelä-Korean cleantech-sektoria. Messuille odotetaan 1 300 näytteil-leasettajaa ja 3 0000 kävijää ympäri maailman.
POHJOISMAINEN JULKAISU ALKUTUOTANNON RUOKAHÄVIKISTÄ
Vaikka ruokaa heitetään pois kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa, alkutuotan-non hävikin suuruudesta on tähän asti ollut puutteellisesti tietoa. Pohjoismai-sessa hankkeessa kartoitettiin viiden tavallisen tuoteryhmän – maidon, sian-lihan, porkkanoiden, sipulin ja perunoi-den – hävikkiä. Hankkeessa oli mukana edustajia Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista.
Tulosten mukaan ruokaa hukataan pal-jon jo alkutuotannossa. Maidon ja sian-lihan hävikillä on suurin vaikutus sekä viljelijöiden talouteen että ilmastoon, vaikka porkkanoiden, perunoiden ja sipulin hävikki on prosentuaalisesti suu-rempi.
Julkaisu ”Kartläggning av matsvinnet i primärpro-duktionen” on ladattavissa ilmaiseksi nettisoitteesta: http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkai-sut/2013-581
PALKITTUJAVUODEN HYÖTYKÄYTTÖTEKO, YMPÄRIS!
TÖHENKILÖ JA YMPÄRISTÖYRITYS Ympäristöyritysten Liitto on myöntänyt Vuoden Hyötykäyttöteko 2013 -palkinnon Espoon kau-pungille kierrätysmateriaalien käytön edistämisestä maanrakentamisessa.
Espoon kaupunki on ensimmäinen kaupunki Suo-messa, jossa kierrätysmateriaalien käyttö mainitaan hankintaohjeistuksessa. Tämä on mahdollistanut kierrätysmateriaalien, kuten betonimurskeen, hyö-dyntämisen kaupungin maarakennusurakoissa. Kier-rätysmateriaalien käytöllä Espoo on säästänyt satoja tuhansia tonneja luonnonkiviaineksia ja saavuttanut merkittäviä taloudellisia säästöjä urakoissaan. Ennak-koluuloton asenne on mahdollistanut muun muassa betonin kierrätyksen koko pääkaupunkiseudun alu-eella. Kyseessä on merkittävä askel kierrätysmateri-aalien käytössä maarakentamisessa.Vuoden Hyötykäyttöteko -palkinto myönnetään osoituksena huomattavasta ympäristöhuoltoalalla toteutetusta jätteiden tai uusioraaka-aineiden hyö-dyntämiseen liittyvästä innovatiivisesta ratkaisusta. Palkinnolla halutaan kannustaa ja rohkaista ympä-ristöhuollossa ratkaisuihin, joilla voidaan tehostaa materiaalien uudelleenkäyttöä sekä vähentää koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.Vuoden 2013 Ympäristöhenkilöksi on valittu Mikko Talola. Hän on toiminut alalla jo usean vuosikymme-nen ajan ja edustanut Suomea monessa kansainvä-lisessä ja kansallisessa foorumissa. Tällä hetkellä hän toimii kierrätyspolttoainejärjestön puheenjohtajana. Vuosittain jaettavalla tunnustuksella Ympäristöyri-tysten Liitto haluaa tuoda esiin ympäristöhuoltoalan monipuolisia työtehtäviä sekä antaa tunnustusta työtään esimerkillisesti hoitaville ja aktiivisesti kehit-täville henkilöille.Vuoden Ympäristöyritys 2013 -palkinnon sai tänä vuonna 40 vuotta täyttänyt RL-Huolinta Oy. Yritys edustaa hienosti paikallista palvelutoimijaa jo toises-sa polvessa. Vuosittain jaettavalla Vuoden Ympäristö-yritys -tunnustuksella liitto haluaa antaa tunnustusta alaa aktiivisesti kehittäville yrityksille
" – Rakentajat ovat ottaneet lajittelu-pisteen hyvin vastaan ja noudattaneet lajitteluperiaatteita kiitettävästi, kertoo Jyväskylän Asuntomessujen projekti-päällikkö Anu Hakala.
Jätteiden tehokas lajittelu paikan päällä nopeuttaa rakentamisprosessia. " – Jätehuolto on toiminut loistavasti ra-kentamisen aikana. Aikaa ei ole tarvin-nut varata erikseen jätteen poisviennille, kertoo Heidi Luck, joka on rakennutta-massa alueelle taloa, jossa ekologisuus ja kierrätttäminen yhdistyvät kestävyy-teen ja ajattomuuteen.
Luckin mielestä keskitetty jätteenkäsit-tely työmaalla lisää rakentamisen eko-logisuutta, kun jätekuormia kuljetetaan käsiteltäväksi isoissa erissä eikä yksittäin jokaisen rakentajan toimesta.
– Toivottavasti tällainen käytäntö yleis-tyy muillakin rakenteilla olevilla alueilla, toivoo Luck.
KUVA: SCANSTOCKPHOTO
HYÖTYPALAT
"VIHREÄ LIIKETOIMINTA, TUTKIMUS JA INNOVAATIO POLLUTEC HORIZONS
!MESSUJEN KESKIÖSSÄ
KUVA: SCANSTOCKPHOTO
KUVITUS:TIINA MADISSON
14
JÄTEMIINUS
Nyt roskapusseilla kulissit kuntoon
-‐tä syistä käyntiä kutsutaan roskahuoltopäiviksi. Jätepuolto-‐yhdistyksen kummitäti Donna Auni Länsilunti kävi perimäs-‐sä maksuja alan toimijoilta. Roskahuoltopäivillä piti taas rampata uusien paikallisjuttu-‐jen perässä, vaikkei Mansessa ole mitään uutta keksitty sitten mustamakkaran. Kovasti kuitenkin esittelivät jotain maa-‐myyrien metrotunneleita. Kerrassaan nerokasta ekotoimin-‐taa on pistää elukat julkisen liikenteen käyttäjiksi ja asukkaat ruokkimaan niitä. Myyrien metrotunneleissa on putkikulje-‐tus ruoka-‐ eli roskapusseille. Putkikuljetukset ovat old school -‐kamaa. Jätelain etusika-‐järjestys on tuonut tilalle savupiiput ja ilmanvaihtohormit. Savupiiput otetaan uudelleenkäyttöön ja roskapussit heitel-‐lään jätesingolla piippua pitkin taivaalle. Taivaalta löytyykin uuden teknologian myötä monenlaisia pilvipalveluita. Kaato-‐paikkapilvi tuo kaivatun ongelmanratkaisun penkka-‐asetuk-‐sen pykäliin ja pukamiin.
Räjähdysmäinen plagiointi on levinnyt roskapussiini asti. Ai-‐noa keino tämän karimekkomaisen toiminnan estämiseksi on tuotteistaa laaja valikoima valmiita roskapusseja uusavut-‐tomille ja laiskoille. Saletisti tekin viette illan hämärissä häpeillen Eurohopper-‐ ja Rainboy-‐pakkauksia täyteen sullotut Valintaladon ja Liiterin
roskapussit jätekatokseen. Jo huomenna huolenne ovat pois-‐sa, kun tilaatte Luisuvuitton-‐kassin, jonka sisältö on huolel-‐lisesti valittu kalleimmista tyhjistä pakkauksista. Mukana on Tölkki & Köppänän, Huuko Pomon ja Jori Armaan pakkauk-‐sia. Kassin hinta on ainoastaan 900 euroa + ehkä vähän alvia päälle. Löytyypähän naapurin Fyrkmanin kanssa pikkujutel-‐tavaa kuussatasen vieressä. Vappuna normiteekkareista erottautumiseen kannattaa hankkia maatuva pioska. Valmis pioska on täytetty kaviaaril-‐la, viiriäisen munankuorilla ja krapulahimapitsalla. Heikom-‐massa juhlakunnossa olevat teekkarit puetaan valmiiksi pios-‐kahaalariin. Näin Ullanlinnan mäelle sammuneet voi jättää kätevästi paikoilleen maatumaan. Moni on kyllä maatunut Otaniemeenkin. Fiksumpi teekkari (eli se yksi 1994 vuosi-‐kurssilainen) voi taitella mobiili-‐Häpystä biojätepussin ja täyttää sen sillin ruodoilla ja sappinesteillä. Perheroskapussi on tuotteistettu kiireisille lap-‐siperheille, jotka haluavat pitää kulissit kunnos-‐sa. Kassin roskasisältö on ympäristöjärjestöjen, lastensuojeluliiton, terveysviranomaisen, turmatekniikka-‐keskuksen ja Posion perinnetanhuyhdistyksen hyväksymä. Ei enää naapureiden paheksuvia katseita roskapussireissulla.
Jätemiinus-‐reportteri Katkarapu
15
JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta!Henkilöjäsenmaksu 20 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 200 euroa vuodessa.
KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi
Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen
Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla extranet-sivuilla
nimi
sähköposti
organisaatio
kotiosoite
työosoite
puhelinnumero (työ) (matkapuhelin)
Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys."
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET
LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI ! SE KANNATTAA!
Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella info@jatehuoltoyhdistys."
Aalto-yliopistoAllu Finland OyAqua#ow OyArwina OyBIMU OyBioBag Finland OyBMH Technology OyBotniarosk Oy AbCitec Engineering Oy Ab Cross Wrap Oy Ecomond OyEcomp OyEconet OyEkokem Oy AbEkorosk Oy AbElker OyEtelä-Karjalan Jätehuolto OyEuro!ns Scienti!c Finland Oy Europress OyFCG suunnittelu ja tekniikka OyFlaaming OyGolder Associates OyHansa-MachinesHaba Group OyHolger Hartmann OyHyötypaperi OyJasto OyJyväskylän KaupunkiJätekukko OyJätelaitosyhdistys ryKainuun jätehuollon kuntayhtymäKapasity Oy
Kierrätysverkko Oy Kiertokapula OyKiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä KyKuljetusrinki Oy Veikko AroKuusakoski OyKymenlaakson Jäte OyLabkotec OyLappeenrannan kaupunkiLassila & Tikanoja Oy Liedon kunta, KisällikellariLogica Suomi OyjLoimi-Hämeen JätehuoltoMetsäsairila OyMikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok OyMPT-Kuljetus OyMustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp NTM OyOdoro$ OyOnni Forsell OyOulun Yliopistollinen SairaalaOy Machine Tool CoPafe OyPakkausalanYmpäristörekisteri PYR OyPenope Oy / EnerecPirkanmaan Jätehuolto OyPlastiroll OyPohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymäPreseco Oy
Proco!n OyPuhas OyPääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland OyRamboll Finland OyRannikon Paja OyRosk’n Roll Oy AbRouskis OyRudus OySammakkokangas OySarlin Oy AbSatakierto OySER-Tuottajayhteisö rySOKStena Recycling OyStena Technoworld OyStormossen Oy AbSuomen Keräystuote Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems OyTramel OyU-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines OyUusiouutiset-lehti/Suoma OyVTTVectos OyWEG - Oy Wise Engineering Group Veljekset Paupek OyVestia OyVimelco OyYmpäristöyritysten liitto ry
TAPAHTUMAKALENTERI2014OPINTOMATKA HOLLANTIIN12."14.6.2014Lisätietoja: sakari.salonen@ramboll."
ISWA SOLID WASTE WORLD CONGRESS8."9.9.2014 SAO PAULOSSA, BRASILIASSA
28. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 1."2.10.2014 HELSINGISSÄ
