ITSESÄÄTELY VARHAISKASVATUSIÄSSÄ...• Fyysinen vireys lisääntyy, aistit ja valppaus...

Kasvatustieteellinen tiedekunta

ITSESÄÄTELY VARHAISKASVATUSIÄSSÄ

Nina Sajaniemi

20/11/2018 1Presentation Name / Firstname Lastname


• Itsesäätely on elämisen ehto

• Se on käynnissä koko aika

• Äärimmäisenä tavoitteena on tasapainon (homeostaasin) säilyttäminen

• Pohjalla mielihyvä – mielipaha

• Biologiset säätelyjärjestelmät ovat syvällä aivokuoren alle rakennettuja

• Perusreaktiot ovat samat lajista toiseen – makea aiheuttaa mielihyvää, karvas mielipahaa

20/11/2018Presentation Name / Firstname Lastname 3

ITSESÄÄTELY ON KUIN HENGITTÄMISTÄ


Kaikkien elollisten olentojen pyrkimys on kohti myönteistä ja pois

kielteisestä

Aristoteles: elämä on liikettä

Tasapainotila ei riitä

Pitää väistää vaara, voittaa vaara tai välttää vaara

Pitää hankkia suojaa, ravintoa – pitää saada resursseja

TASAPAINOON PYRKIMINEN ON LIIKETTÄ

20.11.2018Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4


ESIMERKKI AMEBASTA

Ameba on taatusti mieletön ja aivoton

olento

Taito liikkua kohti ja pois

Kohti makeaa ja pois happamasta

Liike varmistaa elonjäämisen

Ja oppimisen

http://www.troy.k12.ny.us/thsbiology/images/ameba.jpg


• Sisäisessä tai ulkoisessa ympäristössä tapahtuu havaintokynnyksen

ylittävä muutos - homeostaasi heilahtaa

• Biologinen valpastumisjärjestelmä aktivoituu

• Stressivasteet syttyvät

• Aktivoitumisen tavoitteena on käynnistää toiminta

• Fyysisen vireyden nousu - toimintavalmius

• Taistele – pakene – jähmety

MISTÄ LIIKE ALKAA



• Monimutkainen neurobiologinen tapahtumasarja

• Mantelitumake hälyttää – sympaattinen hermosto aktivoituu (SAM)

• Adrenaaliinia virtaa elimistöön

• Fyysinen vireys lisääntyy, aistit ja valppaus tehostuvat, energiaa lihaksille – jotakin

täytyy tehdä

• Stressihormoniakseli aktivoituu (HPA)

• Korstisolituotanto käynnistyy – säätely

• Lyhytkestoinen kortisolieritys (sylkinäytteet), pitkäkestoinen kortisolieritys (hiusnäytteet)

MISTÄ ON KYSE



• Aivotoiminta tuottaa tunteita kehon tapahtumien perusteella –

vallitsevaan sosiokulttuuriseen ympäristöön sopivalla tavalla

• Tunteiden edustuma aivoissa on hajautunutta, laajalle levinnyttä

• Eri tunteille erilaisia aktivoitumisen hahmoja - ihmisellä 10 – 100 tunteiden nimeä

• Palautesilmukka – oppiminen

• Mihin tunteet liittyvät ja mitä niistä seuraa

VALPASTUMISJÄRJESTELMÄ JA TUNTEET



• Valpastumisesta seuranneet tunteet näkyvät käyttäytymisessä

• Tunnekartan lukemisen ja suunnistamisen taidot

• Tunteita ja kehon tapahtumia opitaan säätelemään vain vuorovaikutuksessa

• Kanssasäätelelyn avulla opitaan kulkemaan tunnemaastossa

• Välillä on kuljettava hankalassa maastossa löytääkseen perille – pienet eksyvät helposti


ITSESÄÄTELY JA KÄYTTÄYTYMINEN


• Kehittyvät toiminnanohjauksen taidot mahdollistavat itsesäätelyn

• Toiminnanohjaus edellyttää otsalohkojen aktiivisuutta

• Otsalohkojen hermoverkostojen rakentuminen ja toiminnan jäsentyminen on keskeneräistä läpi koko lapsuuden

• Stressivasteet lisäävät dopamiinintuotantoa etuotsalohkolla – toimita tehostuu

• Lisääntynyt dopamiinieritys etuotsalohkoilla – hyvä maaperä toiminnanohjauksen vahvistumiselle

• Säädelty stressi on hyvästä


TOIMINNANOHJAUS ON ITSESÄÄTELYNVÄLINE


• Häiriöherkkyyden, impulsiivisuuden ja motorisen levottomuuden

ehkäiseminen

• Rauhoittuminen ja keskittyminen

• Tarkkaavaisuuden suuntaaminen, ylläpitäminen ja siirtäminen

• Tarkkaavaisuuden joustavuus

• Toiminnan aloittaminen, suunnitteleminen ja toteutus

TOIMINNANOHJAUKSEN OSA-ALUEET



• Halu on hyvästä – aivot tarvitsevat palkitsevuutta (dopamiinia)

• Aristoteles: Ihmisen on opittava kohtuullistamaan halut

• Jos ei saa mitä haluaa, niin hälyttää, jos ei osaa, niin hälyttää, jos yhteys

toiseen katkeaa, niin hälyttää

• Toimintavalmius - miten antaa aivoille aikaa jarruttaa reaktioita

• Elämän laatu riippuu taidosta säädellä tunnekokemuksia tilanteiden

edellyttämällä tavalla

MÄ HALUUUUUN!!!!!



• Biologinen reaktiivisuus - jatkuva heiluriliike ja sen sääteleminen

• Valmiustila tuntuu ”epämääräisesti epämukavalta”

• Tyyntyminen tuntuu mukavalta

• Omien taitojen ylärajoilla toimiminen ja oppiminen ei onnistu ilman valpastumisen

aiheuttamaa toimintakäskyä

• Ihminen ei voi joustaa, oppia uutta tai olla luova jos aivoissa ja elimistössä on

jatkuva pakene tai taistele - tila

• Ihminen ei voi joustaa, oppia uutta tai olla luova myöskään välittömän

palkitsevuuden tilassa

BIOLOGISTEN TAIPUMUKSET ON KESYTETTÄVÄ



• Viivästetty mielihyvä – epämukavuuden sietäminen ja palkitsevan kokemuksen

odottaminen on vaikeaa

• Biologinen perusviritys liittää palkitsevan kokemuksen varmuuteen turvassa

olemisesta

• Viivästyttämisen vaikeus lisää riksiä

• Oppimisvaikeuksien kasautumiselle

• Käytöshäiriöille, sopeutumattomuudelle

• Liikalihavuudelle, syömishäiriöille

• Masennukselle

•

SÄÄTELEMISESSÄ TARVITAAN TAHDONVOIMAA



• Yksiölliset, synnynnäiset ominaisuudet vaikuttavat itsesäätelyn oppimiseen

• Temperamentin ”superfaktorit”

• Mieliala (affectivity) - kuinka herkästi lapsi pahoittaa mielensä ja ahdistuu tunteita

herättävissä tilanteissa

• Elämyshakuisuus, kuohuvaisuus, ulospäinsuuntautuneisuus (surgency) – kuinka

elämyshakuinen, nopeasti syttyvä, impulsiivinen, innostuva ja pulppuava lapsi on

• Itsekontrolli (effortful control) – kuinka hyvin lapsi pystyy jarruttamaan toimintaa,

malttamaan mieltään ja keskeyttämään tekemisen sitä pyydettäessä

TEMPERAMETTI



• Elämyshakuisuus (impulsiivisuus) merkitsee lisääntynyttä alttiutta palkitsevuudelle

• Negatiivisten tunteiden hallinta saattaa olla positiivisten tunteiden hallintaa tärkeämpää

(Larsen ja Prizmic 2004).

• Itsesäätelyn tehokkuus heikkenee (toiminnanohjaus pettää), jos välittömänä tavoitteena

on tilan nopea helpotus (Pham 2007).

• Itsekontrollin puute, kielteinen mieliala ja elämyshakuinen temperamenttiprofiili

liittyvät kohonneeseen stressiherkkyytteen

SUURET YKSILÖLLISET EROT

20.11.2018Kättäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 16


• Elämyshakuisuus ja ulospäin suuntautuneisuus olivat merkitsevässä yhteydessä terveelliseen ruokavalioon (Kaukonen ym.)

• Ruoan esillepano ja vanhempien esimerkki selittivät yhtyettä

• Voi olla, että elämyshakuiset lapset ovat muita herkistyneempiä ympäristön ohjaavalle palautteelle

• Pojilla korkeammat stressihormonitasot kuin tytöillä

• Vanhemmilla lapsilla on matalammat stressihormonitasot


JOITAKIN DAGIS – TULOKSIA (KARTOITUS)


• Äidin korkea koulutustaso oli yhteydessä tyttöjen korkeaan stressihormonitasoon

• Onko tytöille ylimitoitettuja vaatimuksia pienestä pitäen?

• Infektioherkkyys oli yhteydessä korkeampiin stressihormonitasoihin

• Stressin yhteys elimistön immuunipuolustukseen

• Epäterveellinen ruokavalio oli yhteydessä korkeampiin stressihormonitasoihin


LISÄÄ DAGIS-TULOKSIA (KARTOITUS)


ENSIMMÄISIÄ HAVAINTOJA DAGIS-INTERVENTION ALKUTILANTEESSA

Ikä Ryhmän

lapsimäärä

Toiminnanohjauksen

aloitteisuus

sukupuoli

Kortisoli 1.

arvo

r -0,086* -0,086* -0,88* 0,112**

p 0,043 0,040 0,036 0,007

N 555 575 570 577

Kortisoli 2.

arvo

r 0,128** - -0,098* 0,147**

p 0,004 - 0,024 0,001

N 515 - 530 536


* p< 0,05, ** p<0,01


• Poikien kortisolitasot korkeammat kuin tyttöjen

• Pojat enemmän häiriöherkkiä, impulsiivisia, motorisesti levottomampia kuin tytöt

• Pojat olivat epäkypsempiä kuin tytöt tarkkaavaisuuden suuntaamisessa, ylläpitämisessä ja siirtämisessä

• Pojilla tyttöjä enemmän vaikeuksia toiminnan aloittamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa


IHAN ALUSTAVIA TULOKSIA INTERVENTION ALKUTILANTEESSA - TYTÖT JA POJAT


60˚ 10 1.2 N, 24˚ 57 18 E


ITSESÄÄTELY VARHAISKASVATUSIÄSSÄ...• Fyysinen vireys lisääntyy, aistit ja valppaus...

Documents

Transcript of ITSESÄÄTELY VARHAISKASVATUSIÄSSÄ...• Fyysinen vireys lisääntyy, aistit ja valppaus...