Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
-
Upload
timoaro -
Category
Data & Analytics
-
view
623 -
download
5
description
Transcript of Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
ITÄ-SUOMI
- Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014
Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014
”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläk sääki viäl…Porissa vittuilu on merkki välittämisestä”
SISÄLTÖ
1. Epäkorrekti intro Itä-Suomeen
2. Alue- ja väestökehityksen tilannekuva syksyllä 2014
3. Itä-Suomen elinvoima ja positio suhteessa muihin maakuntiin 2000-luvulla
1. EPÄKORREKTI INTRO ITÄ-SUOMEEN
”Näin Savonlinnassa. Olemattoman junaliikenteen siltaa korjataan 12 M€:lla samalla, kun pieneen kanavaan upotetaan 52 M€ meidän kaikkien suomalaisten rahaa. Tämä kaikki on jatkoa vuoden 2008 liikenneministeri Anu Vehviläisen siltarumpupolitiikalle, jolloin tälle samalle olemattoman junaliiken-teen radalle investoitiin 40 M€. Vuonna 2013 sillan ylitti 78 tavarajunaa eli yksi juna per viikko. Olisiko jo aika korjata myös Länsi-Suomen ruuhkaisia teitä, jolloin vientiteollisuutemme saisi paremmat mahdollisuudet toimia? Kansanedustajat töihin! - Korkean länsisuomalaisen virkamiehen kommentti budjettiehdotuksen jälkeen 2014 -
LAITAATSALMEN SILTA, SAVONLINNA
Pienen ja suuren aluepolitiikan avainkysymykset
Onko valtion tai julkisen talouden tehtävä tasata eroja alueiden välillä?
Jos on, kuinka paljon?
Onko tasainen alueellinen kehitys koko maata hyödyttävä tekijä vai aiheutuuko heikompien alueiden tukemisesta tehokkuustappioita kasvaville alueille?
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
8000
8500
9000
9500Menot euroa per asukas Tulot euroa per asukas
Valtion menot ja tulot asukasta kohden (€/asukas) maakunnittain vuonna 2010*
Itä-Suomen maakunnat
saivat valtiolta menoihinsa
yhteensä
4,4 miljardia euroa
vuodessa
Valtio sai Itä-Suomen
maakunnilta tuloja (veroja)
3,0 miljardia euroa
vuodessa
Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain * Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006
3948
3093
2562
2536
2458
2397
2108
1618
1433
1120
980
825
799
147
139
-50
-321
-1562
-2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000
Kainuu
Pohjois-Karjala
Lappi
Kanta-Häme
Etelä-Savo
Keski-Suomi
Pohjois-Savo
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Etelä-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Satakunta
Pohjanmaa
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Varsinais-Suomi
Päijät-Häme
Uusimaa
Valtion nettomenot asukasta kohden (€/asukas) maakunnittain vuonna 2010
Itä-Suomen maakunnat
saivat valtiolta
2100-3100 €/as. kohden
enemmän kuin maksoivat veroa
Uusimaa, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi olivat ainoat maakunnat, jotka maksoivat veroja enemmän kuin saivat valtiolta
tuloja
Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain * Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006
mrd euroa per vuosi
EU-rahoituksen arvioitu kohdentuminen Suomessa vuosina 2014-2020 (miljoonaa euroa)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190 EAKR ESR
Itä-Suomen EU-rahoitus
yhteensä
361 miljoonaa euroa
2014-2020
Itä-Suomen osuus koko maan EU-
potista
35 % (10,5 %
väestöstä)
Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus 2014-2020
MAAKUNTA EAKR/€/as./v. ESR/€/as./v. YHT. €/AS./V
Lappi 72 34 106
Kainuu 68 32 100
Pohjois-Karjala 64 30 94 Etelä-Savo 64 30 94 Pohjois-Savo 59 27 86 Keski-Pohjanmaa 48 23 71
Pohjois-Pohjanmaa 45 21 66
Keski-Suomi 15 12 27
Satakunta 12 8 20
Kymenlaakso 13 7 20
Etelä-Karjala 14 5 19
Päijät-Häme 13 5 18
Etelä-Pohjanmaa 10 5 15
Pirkanmaa 6 6 12
Pohjanmaa 7 4 11
Kanta-Häme 6 4 10
Varsinais-Suomi 4 3 7
Uusimaa 2 2 4
KOKO MAA 19 10 29
EU:n rakennerahastojen tuki euroa per asukas vuosina 2014-2020
Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus 2014-2020
”Kannettu vesi ei pysy kaivossa”… vai pysyykö sittenkin?
2. ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA SYKSYLLÄ 2014
GLOBALISAATIO
ILMASTOMUUTOS MUUTTOLIIKE
Virtaava maailma
ASIANTUNTIJAT
FYYSISET VIRRAT
Lähde: Castells 1996; Kostiainen 2002,soveltaen
OPISKELIJAT
MATKAILIJAT
YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT
Piilaakso
Beijing
Soeul
Lontoo Pietari
MIKKELI
PÄÄOMA
VIRTUAALISET VIRRAT
TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO
KULTTUURILLISET SISÄLLÖT
15 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
RAKENNEMUUTOKSET
KESTÄVYYSVAJE SUURET REFORMIT
ALUEELLISET EROT YM.
VIRALLINEN ALUEHIERARKIA
Suuralueet – Viisi suuraluetta (läänit)
Maakunnat – 19 maakuntaa
Seutukunnat (kaupunkiseudut) – 70 seutukuntaa – (Työssäkäyntialueet) – (Toiminnalliset alueet)
Kunnat
– 320 kuntaa, joista 300 Manner-Suomessa
ALUEHIERARKIA DE FACTO
Metropolialue – Metropolialue erityiskysymyksenä – Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä)
Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin,
Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Vaasan seudut
– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet
Seutukaupungit – Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia (esim. Huittinen ja
Kokemäki) – Maakuntien 2- tai 3 –keskukset
Muut kunnat
– Pienet kunnat – Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)
Alue- ja tilannekuva syksyllä 2014
1. Piikikkyys
2. Epäsymmetrisyys
3. Vyöhykkeisyys
4. Liike ja liikkuvuus
5. Monikulttuurisuus
5 isoa muutosvoimaa
KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS
• Muuttovoittoiset alueet keskittyvät suurten kaupunkien asteittain laajenevalle vaikutusalueelle ja keskeisten liikennekäytävien varrelle
• Kaupunkiseutujen välillä korostuvat liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin aikaetäisyys keskeisiin asutus- ja työpaikkakes-kittymiin
• Kaupunkiseutujen sisällä keskeisessä
roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruk-tuurin kehittäminen sekä liikkuvuu-den edistäminen kaikessa.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Kartta: Timo Widbom 2014
MIKSI MUUTETAAN?
PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT:
Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne.
Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ- ja uramahdollisuudet
Opiskelu ja koulutustarjonta Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva
liikkuminen, kaupungin koko Asuminen eri elinvaiheissa
NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT: Asuin- ja elinympäristön laatu Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat Alueen yleinen ilmapiiri Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot Viiteryhmät Tapahtumat, elämykset, puistot, museot,
arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne.
KOLMANNET TEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät,
sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot)
Lähde: Aro 2014
ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet
JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä
Saavutettavuus ja aluerakenteen muutos
• Tunnin aikaetäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta
• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen
• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen
Kartta: Suomen ympäristökeskus SYKE 2011
ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaik-kakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:
① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue
② Pohjanmaan työssäkäyntialue
③ Keskisen ja itäisen Suomen työssäkäyntialue
④ Oulun työssäkäyntialue
Analyysi: Timo Aro 2014
Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS
100 km
50 km
50 km
50 km 30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km 30 km
30 km
15 km
15 km
15 km 15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella
asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien
vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun,
Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta
Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä
Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uuden- laisia toiminnallisia koalitioita.
15 km
30 km
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Kartta: Timo Widbom 2014
3. ITÄ-SUOMEN ELINVOIMA?
ELINVOIMA
KILPAILUKYKY VETOVOIMA
HOUKUTTELEVUUS
ALUEEN NYKYTILA Alueen keskeisten toimijoiden työ alueen
parhaaksi
ALUEEN TAVOITETILA JA MAINEKUVA
Alueen keskeisten toimijoiden tekemä konkreettinen ja tavoitehakuinen työ alueen
parhaaksi
Ulkoiseen toimintaympä-ristöön liittyvät
kovat tekijät
Sisäiseen toiminta-
ympäristöön liittyvät
pehmeät tekijät
Aluekehityksen ”musta aukko”
Ulkoinen elinvoima Sisäinen
elinvoima
Lähde: mukaillen Kolehmainen 2014
ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA
Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat
makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.
Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa
Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista
Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön
vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kykyyn tehdä päätöksiä, muutos-herkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyö-rakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.
Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja aluetta yhdistävät tekijät
Alueen ulkoista elinvoimaa voidaan analysoida samanaikaisesti joko yhdestä tai useasta näkökulmasta…
Työllisyys
Aluetalous
Saavu-tettavuus
Väestö
Osaami-nen ja TKI
Yrittäjyys
Vetovoima
Kunta-talous
Muu dynamiik-
ka
31
Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa
MITEN MITATA ALUEEN ELINVOIMAN TAI KILPAILU-KYVYN MUUTOSTA?
1. Absoluuttinen
muutos
2. Suhteellinen
muutos
3. Mentaalinen etu, mentaalinen käänne
Aluetalous
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
2000 2011
Bruttokansantuote € asukasta kohden maakunnittain vuosina 2000-2011
Uusimaa omassa
sarjassaan. Pohjanmaan huikea nousu
Pohjois-Savo 9. Pohjois-Karjala 15.
Etelä-Savo 17.
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
25402
18547
16874
14659
13205
12809
11989
11045
10709
9499
7871
7233
7186
6602
6243
4151
3714
1817
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000
Pohjanmaa
Lappi
Satakunta
Etelä-Karjala
Uusimaa
Keski-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Pohjois-…
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Keski-Suomi
Päijät-Häme
Kanta-Häme
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Viennin arvo maakunnittain vuonna 2012 (euroa per asukas)
Viennin alueelliset erot
suuria: vrt. Pohjanmaa-
Kainuu
Viennin arvo erittäin
alhainen kaikissa Itä-
Suomen maakunnissa
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
13 13 12
11
17 17 17
16 16 16 16
17
0123456789
101112131415161718
1995 2000 2008 2011
Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala
Itä-Suomen maakuntien position muutos (bkt €/as) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2011
72,8
58,4
53,8 53,7 52,5
49,5 47,5
42,1
38,9 38,6 38,5 38,1 35,2
33,9 31,9
30,2
27
13,8
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Bruttokansantuotteen muutos % vuosina 2000-2011
Keski- ja Etelä-Pohjanmaa versus
Kymenlaakso ja Varsinais-Suomi
Kaikkien Itä-Suomen
maakuntien BKT:n muutos %
7 ripeimmin
kasvaneen alueen joukossa 2000-
luvulla
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
10
15
4
9
14
15
5
2
15
8
14
7
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
1990-1994 1995-1999 2000-2007 2008-2011
Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala
Itä-Suomen maakuntien position muutos (bkt €/as./muutos %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2011
48821
38341
37072
35615
35017
34033
33601
31846
31321
31103
29650
29370
29245
20000 24000 28000 32000 36000 40000 44000 48000 52000
Helsingin
Saimaan
Vaasan
Tampereen
Koko maa
Turun
Kuopion
Oulun
Seinäjoen
Porin
Joensuun
Lahden
Jyväskylän Helsingin, Sai-maan ja Vaasan seutujen bkt asu-kasta kohden kor-keimmat vuonna 2011
Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2011
Kuopion BKT asukasta koh-den lähellä koko maan keskiar-voa
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Huom! Mikkelin bkt 27 043 €/as.
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
17765
2342
64083
11759
5304 3758 4529 4450
2947 1831 1019 2000
155 -727 -1344 -2079 -1975
-4818 -10000
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000-2012
Koko maassa 110 000 uutta
työpaikkaa, joista
57,7 % Uudellemaalle
Itä-Suomen työpaikkojen
muutos
3 573 vuosina 2000-
2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
9,3
8,9
8,8
8,1
7
5,8
4,8
4,3
3,9
2,7
1,7
1
0,2
-2,4
-2,5
-2,6
-3,3
-6,6
-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 12
Pirkanmaa
Keski-Pohjanmaa
Uusimaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Kanta-Häme
Pohjois-Savo
Keski-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Lappi
Pohjois-Karjala
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kainuu
Etelä-Karjala
Päijät-Häme
Etelä-Savo
Kymenlaakso
Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2000-2012
Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pirkan-
maalla ja Keski-Pohjanmaalla
Työpaikkojen määrä kasvoi
Pohjois-Savossa ja Pohjois-
Karjalassa, väheni Etelä-Savossa
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
12
8,6
8,3
8
7,6
7,3
6,3
4,4
3,7
2,8
2,7
1,6
0 2 4 6 8 10 12 14
Kuopion
Jyväskylän
Oulun
Vaasan
Tampereen
Seinäjoen
Helsingin
Joensuun
Turun
Lahden
Porin
Saimaan
Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2011
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkojen määrä nousi suh-teellisesti eniten
Kuopion
seudulla vuosina 2005-2011
Huom! Mikkelin
työpaikkojen muutos
-0,5 % (-155)
Joensuun seudun työpaikkojen määrän kasvu keskitasoa suur-ten seutujen jou-kossa 2005-2011
40
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
62
64
66
Yksityisen sektorin osuus 2000 Yksityisen sektorin osuus 2012
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden (%) kehitys vuosina 2000-2012
Yksityisen sek-torin työpaikkojen
osuus korkein Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja
Päijät-Hämeessä
Itä-Suomen maakunnissa
yksityisen sek-torin työpaikkojen
osuus erittäin alhainen
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
-2
-1,4
-1,2
-0,2
0,5
0,7
0,8
1,8
2
2,6
2,9
3,1
3,9
4
4,6
5,2
6,5
7,8
-4 -2 0 2 4 6 8 10
Päijät-Häme
Varsinais-Suomi
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Uusimaa
Pohjois-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Satakunta
Etelä-Pohjanmaa
Kainuu
Pohjanmaa
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Lappi
Keski-Pohjanmaa
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012
Yksityisen sektorin
työpaikkojen osuus kasvoi eniten Keski-
Pohjanmaalla, negatiivinen 4:ssä
maakunnassa
Itä-Suomen maakuntien yksityisen sektorin
työpaikkojen määrä kasvoi noin
12 000:lla 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
63,1
70,5
63,3
65,9 65,7
68,8
75,1
70,4
62,2
71,6
66 66,1 66,9
69,3
67,4
65,3
70,4
74,4
50
52
54
56
58
60
62
64
66
68
70
72
74
76
78
2000 2011
Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja 2011
Työllisyysaste korkein
Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna 2000
Kaikkien Itä-Suomen maa-
kuntien työllisyys-aste jää alle koko maan keskiarvon
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
0,3
1,2
1,4
2,1
2,4
2,6
3,1
3,2
3,6
4
4,1
4,5
5,1
5,2
5,6
5,9
5,9
6,3
0 1 2 3 4 5 6 7
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Kymenlaakso
Päijät-Häme
Pirkanmaa
Pohjois-…
Etelä-Karjala
Keski-Suomi
Kanta-Häme
Pohjois-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Satakunta
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Lappi
Keski-Pohjanmaa
Kainuu
Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012
Työllisyysaste kohentui eniten
Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa vuosina
2000-2012, vähiten
Uudellamaalla
Itä-Suomen maakunnista
Pohjois- ja Etelä-Savon työllisyys-aste 4:nneksi ja
5:nneksi ripeimmin
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
15 15 15
13
11
14
13
14
16 16
17
18
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
1995 2000 2006 2012
Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala
Itä-Suomen maakuntien position muutos (työllisyysaste %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012
Väestökehitys
Väestökehitys Itä-Suomen maakunnissa vuosina 2000-2013
POHJOIS-KARJALA
-6 164
POHJOIS-SAVO -5 329
ETELÄ-SAVO -14 057
Väestökehitys Itä-Suomen seutukunnissa vuosina 2000-2013
Ylä-Savon seutukunta
-6 282
Mikkelin seutukunta
-3 695
Savonlinnan seutukunta
-5 956
Pielisen-Karjalan
seutukunta -5 518
Koillis-Savon seutukunta
-2 407
Kuopion seutukunta
8 940
Joensuun seutukunta
2 745
Keski-Karjalan
seutukunta -3 791
Pieksämäen seutukunta
-4 406
Sisä-Savon seutukunta
-1 882 Varkauden seutukunta
-3 698
-18,3
-16,8
-15,8
-12,4
-11,3
-11
-10,3
-10
-4,8
2,3
7,3
-20 -15 -10 -5 0 5 10
Pielisen-Karjalan
Keski-Karjalan
Koillis-Savon
Pieksämäen
Sisä-Savon
Savonlinnan
Varkauden
Ylä-Savon
Mikkelin
Joensuun
Kuopion
Väestömuutos (muutos %) Itä-Suomen seuduilla vuosina 2000-2013
Väestö kasvoi vain Kuopion ja Joensuun
seuduilla 2000-luvulla
Väestö väheni viidenneksellä Pielisen-Karjala
ssa ja Keski-Karjalassa
2000-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Osaaminen ja TKI-dynamiikka
50
52
54
56
58
60
62
64
66
68
70
72
74
Tutkinnon suorittaneiden osuus 2000 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2012
Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012
Tutkinnon suorittaneiden osuus korkein
Pirkanmaalla ja Pohjois-
Pohjanmaalla vuonna 2012
Pohjois-Savos- sa tutkinnon
suorittaneiden osuus (%)
5:nneksi korkein
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
1
15 16
18 18
7 6 6
5
10 11
7 7
123456789
101112131415161718
1995 2000 2008 2012
Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala
Itä-Suomen maakuntien position muutos (tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012
15
17
19
21
23
25
27
29
31
33
35
37
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2012Korkea-asteen
tutkinnon suorittaneiden
osuus ylivoimaisesti
korkein Uudellamaalla
Pohjois-Savo 8. Pohjois-Karjala 13.
Etelä-Savo 15.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä 2000 ja 2012
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Itä-Suomen maakuntien position muutos (akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012
13 13 13 13
8 8 7 7
9 9 9 10
123456789
101112131415161718
1995 2000 2008 2012
Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala
0
500
1000
1500
2000
2500
T&K menot kaikki 2000 T&K-menot kaikki 2012
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
Pohjois-Pohjanmaa,
Uusimaa, Pirkanmaa ja
Varsinais-Suomi yli 1000 euroa per
asukas
Pohjois-Savo 8. Pohjois-Karjala 9.
Etelä-Savo 16.
Summa Summarum
60
Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 1-10 pisteen välillä maakunnan sijoituksen perusteella
Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 1 pisteen
Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä (10 muuttujaa x 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo maakuntatasolla 10 pistettä
Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei painoarvoja muuttujien välillä
Maakuntien kilpailukyky vuosina 1995-2012
Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012
Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet
vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012
1995
SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET
1 Uusimaa 88
2 Pirkanmaa 78
Varsinais-Suomi 76,5
4 Pohjanmaa 73
5 Pohjois-
Pohjanmaa 64,5
6 Kymenlaakso 58,5
7 Kanta-Häme 57,5
8 Etelä-Karjala 56,5
9 Keski-Suomi 50
10 Pohjois-Savo 47,5
11 Satakunta 47
12 Päijät-Häme 46,5
13 Lappi 43,5
14 Etelä-Savo 36
15 Etelä-
Pohjanmaa 34
16 Pohjois-Karjala 33
17 Kainuu 32,5
18 Keski-
Pohjanmaa 32
2000
SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET
1 Uusimaa 98,5
2 Pirkanmaa 82,5
3 Varsinais-Suomi 79,5
4 Pohjois-
Pohjanmaa 68
5 Pohjanmaa 64,5
6 Kanta-Häme 61
7 Kymenlaakso 59
8 Keski-Suomi 56
9 Etelä-Karjala 55
10 Päijät-Häme 50
11 Satakunta 42,5
12 Pohjois-Savo 42
13 Etelä-Pohjanmaa 40,5
14 Pohjois-Karjala 40
15 Keski-Pohjanmaa 36
16 Lappi 30
17 Etelä-Savo 25,5
18 Kainuu 22,5
2008
SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET
1 Uusimaa 86
2 Pirkanmaa 81
3 Pohjanmaa 74
4 Varsinais-Suomi 72,5
5 Kanta-Häme 68,5
6 Pohjois-Pohjanmaa 60
7 Keski-Suomi 53
8 Satakunta 52,5
9 Pohjois-Savo 51,5
10 Keski-Pohjanmaa 49
11 Päijät-Häme 48
12 Etelä-Pohjanmaa 46,5
13 Etelä-Karjala 41
14 Lappi 38,5
15 Kymenlaakso 38
16 Pohjois-Karjala 35,5
17 Etelä-Savo 29,5
18 Kainuu 29
2012
SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET
1 Uusimaa 88
2 Pirkanmaa 79,5
3 Pohjanmaa 73,5
4 Varsinais-Suomi 67,5
5 Pohjois-Pohjanmaa 57
6 Satakunta 56,5
7 Etelä-Karjala 56
8 Pohjois-Savo 54
9 Kanta-Häme 53
10 Keski-Suomi 48,5
11 Etelä-Pohjanmaa 48
11 Päijät-Häme 47,5
13 Keski-Pohjanmaa 46
14 Pohjois-Karjala 39,5
15 Lappi 38
16 Kymenlaakso 37
17 Etelä-Savo 32
18 Kainuu 28,5
Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012
Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa 10 muuttujan perusteella ja maakuntien position muutos vuosien 1995-2012 välisenä aikana
1995 2000 2012 2008
62 Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012
Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa)
1995
1 Vaasan seutukunta 86,75
2 Helsingin seutukunta 85
3 Oulun seutukunta 83,5
4 Tampereen stk. 82,75
5 Turun seutukunta 76
6 Porvoon seutukunta 71
7 Salon seutukunta 68,75
8
Hämeenlinnan stk
68,25
9 Kuopion seutukunta 62,5
10 L-rannan seutukunta 62,25
11 Rauman seutukunta 57,75
12 Jyväskylän stk. 56,5
13 Kouvolan seutukunta 56,5
14 Pietarsaaren stk. 55
15 Kotka-Haminan stk. 52,25
16 Seinäjoen seutukunta 49
17 Joensuun seutukunta 45
18 Rovaniemen stk. 43,25
19 Kajaanin seutukunta 43,25
20 Lahden seutukunta 42,75
21 Kemi-Tornion stk. 41
22 Porin seutukunta 40
23 Mikkelin seutukunta 35,5
24 Kokkolan seutukunta 28
25 Ylä-Savon seutukunta 17,5
2000
1 Helsingin seutukunta 96,25
2 Tampereen seutukunta 90
3 Oulun seutukunta 88,5
4 Salon seutukunta 79,75
5 Turun seutukunta 79
6 Vaasan seutukunta 77
7 Hämeenlinnan stk. 71
8 Jyväskylän seutukunta 69
9 Porvoon seutukunta 68,5
10 Kuopion seutukunta 64,5
11 Lappeenrannan stk. 60,75
12 Rauman seutukunta 57,25
13 Kouvolan seutukunta 56,25
14 Kotka-Haminan stk. 49,25
15 Pietarsaaren seutukunta 48,5
16 Lahden seutukunta 48
17 Seinäjoen seutukunta 47,75
18 Joensuun seutukunta 45,5
19 Kokkolan seutukunta 42
20 Porin seutukunta 38
21 Mikkelin seutukunta 34
22 Rovaniemen seutukunta 30
23 Kajaanin seutukunta 28,5
24 Kemi-Tornion seutukunta 26
25 Ylä-Savon seutukunta 14,75
2008
1 Helsingin seutukunta 89,75
2 Tampereen seutukunta 88,5
3 Vaasan seutukunta 86
4 Oulun seutukunta 80,75
5 Porvoon seutukunta 79,75
6 Turun seutukunta 78
7 Hämeenlinnan stk. 77,25
8
Kuopion seutukunta
69,5
9 Jyväskylän seutukunta 68
10 Salon seutukunta 65
11 Rovaniemen seutukunta 60,5
12 Seinäjoen seutukunta 58,75
13 Kokkolan seutukunta 56,5
14 Rauman seutukunta 50,75
15 Lahden seutukunta 46,5
16 Pietarsaaren seutukunta 44,75
17 Lappeenrannan stk. 43,5
18 Kouvolan seutukunta 43,25
19 Porin seutukunta 42,5
20 Joensuun seutukunta 39,5
21 Kajaanin seutukunta 32
22 Kemi-Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29
24 Kotka-Haminan stk. 28
25 Ylä-Savon seutukunta 22,75
2012
1 Helsingin seutukunta 89,75
2 Vaasan seutukunta 87
3 Tampereen seutukunta 83
4 Turun seutukunta 78
5 Kuopion seutukunta 76,5
6 Oulun seutukunta 71,75
7 Porvoon seutukunta 71,5
8 Seinäjoen seutukunta 68,5
9 Rauman seutukunta 66
10 Hämeenlinnan stk. 57,25
11 Lappeenrannan stk. 57,0
12 Rovaniemen stk. 56,5
13 Jyväskylän seutukunta 56,25
14 Kokkolan seutukunta 54,75
15 Pietarsaaren seutukunta 54,25
16 Porin seutukunta 50,75
17 Joensuun seutukunta 49,25
18 Lahden seutukunta 45,75
19 Mikkelin seutukunta 43,25
20 Kouvolan seutukunta 42,25
21 Kajaanin seutukunta 35,5
22 Kemi-Tornion seutukunta 35,25
23 Salon seutukunta 29
24 Ylä-Savon seutukunta 27
25 Kotka-Haminan stk. 24,75
Lähde: Aro 2013, Seutukuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012
Itä-Suomen menestymisen tai menestymättömyyden kannalta ratkaisevassa roolissa rakennettu etu!
Alkuetu
Sijaintietu
Demografinen etu
Rakennettu eli strateginen
etu
Mentaalinen etu
Alueen kasvuedut
Case Kuopio
”Kun muutin tänne, niin kaikki kysyivät MIKSI,
kun siellä ei ole mitään. Yksi kaveri oli kylässä
silloin alkuaikoina ja kysyi mm. myydäänkö
täällä fenkolia ja saako Sokoksesta kasvovettä?”