ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden...

Ikääntyneiden toimintakykyarvioinnit ja tiedon hyödyntäminen asiakkaan

palvelukokonaisuudessa ja toiminnan ohjaamisessa.

Liisa Klemola

Itä - Suomen yliopisto

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Sosiaali -ja terveydenhuollon tietohallinto, jatkokoulutus

Kesäkuu 2014

Liisa Klemola: Ikääntyneiden toimintakykyarvioinnitja tiedon hyödyntäminen asiakkaan

palvelukokonaisuudessa ja toiminnan ohjaamisessa. Itä - Suomen yliopisto. Toukokuu 2014

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Sosiaali -ja terveydenhuollon tietohallinto, jatkokoulutus

KLEMOLA, LIISA: Ikääntyneiden toimintakykyarvioinnit ja tiedon hyödyntäminen

asiakkaan palvelukokonaisuudessa ja toiminnan ohjaamisessa

Väitöskirjatyön (monografia) tutkimussuunnitelma

Ohjaajat: professori, TtT Kaija Saranto; FT Tuula Kivinen

Toukokuu 2014

Abstrakti

Vanhuspalvelulaki edellyttää, että ikäihmisen palvelutarpeet tulee selvittää monipuolisesti.

Palvelukokonaisuutta suunniteltaessa asiakkaalle laaditaan kirjallinen hoito - ja palvelusuunnitelma,

joka tulee päivittää asiakkaan tarpeiden tai käytettävissä olevien voimavarojen muuttuessa.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka toimintakyky määritellään, kuinka Vanhuspalvelulain

edellyttämä toimintakyvyn arviointi toteutetaan, kuinka arviointitieto on hyödynnettävissä ja miten

arviointituloksia hyödynnetään asiakkaan palvelukokonaisuudessa ja toiminnan ohjaamisessa.

Aihetta lähestytään Choon tiedonhallinnan mallin kautta.

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat ikäihmisten toimintakykyarviointeja tekevät ja hoito- ja

palvelusuunnitelmia laativat, asiakasta hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä

palvelujen ohjaamisesta vastaavat ylemmät esimiehet julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Tutkimuslupa-anomus lähetetään eettisen toimikunnan lausunnon jälkeen usealle kunnallisille ja

yksityisille palveluntuottajille. Tutkimus toteutetaan Survey-tutkimuksena ja aineisto on

kaksiosainen: haastattelut ja kysely. Aineistot on tavoitteena kerätä syksyn 2014 aikana. Aineiston

analysoinnissa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tulokset ja raportointi

tapahtuu monografian muodossa syksyllä 2016.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vanhuspalvelujen kehittämisessä siten, että tutkimustuloksissa

tunnistetaan ne tekijät, jotka vaikuttavat tiedon hyödyntämiseen. Kun tekijät on tunnistettu,

voidaan suunnitella menetelmiä, joiden avulla jatkuvasti kerättävää tietoa voidaan käyttää

palvelujärjestelmän kehittämiseen entistä asiakaslähtöisemmiksi ja samalla taloudellisesti

kannattavammiksi.

Ikäihmisten palvelutarpeenarviointiin on Suomessa käytössä lukuisia menetelmiä ja ohjeistuksia. Eri

paikkakunnilla käytetään erilaisia mittareita ja eri kriteereitä palvelutarpeen arviointiin ja toiminnan

ohjaukseen. Olisi tärkeää, että suomalaiset olisivat kaikkialla tasa-arvolsessa asemassa palvelujen

myöntämisen suhteen.

Asiasanat:

toimintakyky, arviointi, vanhuspalvelut, tiedontarve, tiedonhallinta, survey-tutkimus

Sisällys

l. Tutkimuksen tausta.......................................................................................................... 4

2. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimustehtävät........................................................................ 6

3. Tutkimuksen metodologiset valinnat................................................................................... 6

3.1. Haastatteluteemojen laatiminen..................................................................................... 7

3.2. Kyselylomakkeen laatiminen.......................................................................................... 7

4. Aineiston keruu ............................................................................................................... 7

5. Tutkimuksen aikataulu, raportointi-ja rahoitussuunnitelma..................................................^

6. Arvio tulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä............. 10

Lähdeluettelo...................................................................................................................... 11

Taulukot

Taulukko l. Aikataulusuunnitelma ........................................................................................... 9

Liitteet

Liite l. Saatekirje haastatteluun osallistujille........................................................................... 14

Liite 2. Saatekirje kyselyyn osallistujille.................................................................................. 15

l. Tutkimuksen tausta

Ikääntyneiden, yli 75 - vuotiaiden kansalaisten määrä tulee väestöennusteen mukaan yli

kaksinkertaistumaan Suomessa vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskus, 2012). Tämä asettaa

runsaasti haasteita siihen, että ikääntyneiden palvelut pystytään järjestämään vaikuttavasti ja

taloudellisesti kestävästi (STM, www.stm.fi, 2008) (Castles, 2004). Palveluja järjestettäessä

tavoitteena on tarjota asiakkaalle juuri hänen tarpeisiinsa vastaava palvelukokonaisuus siten,

että asiakkaan voimavarat ja toimintakyky on huomioitu (Päivärinta & Haverinen, 2002).

Ikäihmisiä ajatellaan usein taakkana yhteiskunnalle (Taipale, 2014), mutta henkilö voi elää

alentuneesta toimintakyvystä huolimatta onnellista ja täysipainoista elämää (Kivelä, 1985).

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- Ja

terveyspalveluista (Laki 980/2012, jatkossa Vanhuspalvelulaki) edellyttää, että ikäihmisen

palvelutarpeet tulee selvittää monipuolisesti ja luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen

(Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Palvelukokonaisuutta suunniteltaessa asiakkaalle laaditaan

yhteistyössä asiakkaan (Kivelä, 1985) ja / tai hänen omaistensa kanssa moniammatillinen

kirjallinen hoito - ja palvelusuunnitelma (jatkossa HoPaSu). (Finlex, Laki 812/2000, 2000)

(Päivärinta & Haverinen, 2002). Hoito - ja palvelusuunnitelmaa varten an/ioidaan fyysiset,

kognitiiviset, psyykkiset sekä sosiaaliset palvelutarpeet (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012).

Myös ympäristötekijöiden, kuten asunnon mukavuuksien, vaikutus palvelutarpeisiin arvioidaan.

(STM 2008).

HoPaSu tulee päivittää asiakkaan tarpeiden tai käytettävissä olevien voimavarojen muuttuessa

(Päivärinta & Haverinen, 2002). Toimintakyvyn tai hoito- ja palvelusuunnitelman

tarkastamisen aikaväliin ei ole erikseen annettu tarkkaa ohjetta (Finlex, Vanhuspalvelulaki,

2012). Osa kunnista kuitenkin antaa suosituksia, kuinka usein toimintakyky tulisi arvioida.

Vanhuspalvelulain mukaan tarkistus tehdään ilman aiheetonta viivytystä aina, kun henkilön

toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012).

Palvelusuunnittelun apuna voidaan käyttää luotettavaa toimintakyvyn arviointiin sekä

palvelutarpeen määrittämiseen kehitettyjä mittareita, joita on käytössä useita erilaisia. (Hallila,

1998) (Päivärinta & Haverinen, 2002). Palvelujen myöntämisen tai epäämisen perusteena ei

koskaan saa olla yksittäisen mittarin antama lukema (Vaivanne, 2007).

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto (TOIMIA) on tehnyt

toimintakyvyn arvioinnista suosituksen, jonka tarkoituksena on varmistaa iäkkäiden ihmisten

yhdenmukainen ja luotettava toimintakyvyn arviointi (Mäkelä, ym., 2013). Suomessa

vanhustenhuollon toimintaa valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)

(Valvira, 2010).



[Type here]

Vanhuspalvelulaki määrittelee lain kohderyhmäksi ne henkilöt, joiden toimintakyky on

alentunut iän myötä alkaneiden tai lisääntyneiden sairauksien johdosta. Käytännössä on vaikea

erottaa, johtuuko alentunut toimintakyky korkeasta iästä vai muista tekijöistä. Lakia tulisi

tulkita henkilön kannalta edullisimmalla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei henkilö ei jää

perusteettomasti palvelujen ulkopuolelle. (STM & Kuntaliitto, Vanhuspalvelulaki, Muistio lain

toimeenpanon ja tulkinnan tueksi, 2013).

Palvelunjärjestäjien ja asiakkaiden maailmat eivät kohtaa riittävän konkreettisella tasolla ja

asiakkaasta kerätyn tiedon hyödyntämistavat ovat puutteellisia. Esimerkiksi kotona

selviytyminen ei perustu yksittäisen henkilön tai asiakkaan terveyteen, toimintakykyyn tai

palveluun vaan asiakkaasta kerätyn tiedon käytännön hyödyntämiseen ja koko

palvelukokonaisuuden toteuttamiseen (Saranummi;Topo;& Kahri, 2007).

Myös Ikäkaste-hanke suosittelee tiedon systemaattista tuotantoa suunnittelun ja johtamisen

tueksi (Ikä-Kaste, 2012). Palvelujärjestelmässä kerätään edelleen paljon tietoa asiakkaista,

mutta tiedon hyödyntäminen ei ole vielä täysimääräistä (Niiranen & Paukku, 2011), (THL,

2014).

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka ja milloin Vanhuspalvelulain (Finlex,

Vanhuspalvelulaki, 2012) ja suositusten (Mäkelä, ym., 2013) mukaista toimintakykyä

arvioidaan ja arviointia hyödynnetään asiakkaan hoitamisessa ja palvelujen ohjaamisessa.

Lisäksi tutkitaan, mitä toimintakyky tarkoittaa kohderyhmien mielestä. Koskinen toteaa, että

on tarvetta arvioida kriittisesti vanhusten palvelutarpeiden määrittämistä ja käytäntöjä sekä

kehittää malleja, jotka lähtevät vanhusten näkökulmasta ja heidän aidoista palvelutarpeista

(Koskinen, 1994). Tutkimuksen kohderyhmänä ovat toimintakykyarviointeja tekevät, asiakasta

hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja palveluja ohjaavat ylemmät esimiehet.

Tässä tutkimuksessa termiä asiakas (Finlex, Laki 811/2000, ei pvm) käytetään myös silloin,

kun puhutaan potilaasta tai asukkaasta. Sana henkilö viittaa ikäihmiseen, kun hän ei ole vielä

palvelujärjestelmän asiakas. Iäkkäällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yli 63-vuotiasta

(Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Henkilöllä voidaan tarkoittaa myös sosiaali-ja

terveydenhuollon ammattilaista. Käsite määräytyy aiheyhteyden perusteella.

Tutkimuksessa ei katsota toimintakykyä sairauksien kautta, koska sairaudet eivät

suomalaisessa tutkimuksessa ennustaneet tulevaa palvelujen käyttöä (Mäkelä;Karisto;Valve;&

Fogelholm, 2008). Tutkimuksessa lähestytään toimintakykyä päivittäisistä perus-ja

välinetoiminnoista selviämisen kautta (Heikkinen;Laukkanen;& Rantanen, 2013) Choon (Choo,

The Knovving Organisation, 1998) tiedonhallintamallin kautta.



[Type here]

2. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimustehtävät

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, mitä toimintakyky on, millä menetelmillä ja

kuinka usein toimintakykyä arvioidaan. Lisäksi tutkitaan, miten toimintakyvyn arviointitietoa

hyödynnetään.

Tutkimustehtävät ovat:

l. Kuinka toimintakyky määritellään

2. Millä menetelmillä toimintakykyä arvioidaan?

3. Milloin toimintakykyä arvioidaan?

4. Miten toimintakykyarvioinneista saatuja tietoja hyödynnetään?

3. Tutkimuksen metodologiset valinnat

Tämän tutkimuksen tieteenfilosofinen näkökulma on Habermasln kuvaama praktinen eli

hermeneuttinen. Ilmiö - toimintakyky, sen arviointi ja tiedon hyödyntäminen-halutaan tehdä

ymmärrettäväksi, (filosofia .fi, 2010) (Järvinen & Järvinen, 2011) Tutkimus mukailee

Aristoteleen kausaalista perinnettä (von Wright, 1979). Tarkoituksena on pyrkiä pois naivista

realismista ja saavuttaa tutkimuksen kohteesta totuus (Niiniluoto & Haaparanta, Johdatus

tieteelliseen ajatteluun, 1998). Aihetta lähestytään induktiivisesti terveydenhuollon

ammattilaisien käyttämistä toimintakykymittareista ja niillä kerättyjen tietojen

hyödyntämisestä. (Metsämuuronen, 2003).

Tutkimuksen tiedonintressi on siis hermeneuttinen, funktio on ymmärtäminen ja päämääränä

on tradition välitys ja tulkinta. Samalla tutkija haluaa vapautua väärästä tiedosta, jolloin

mukana on piirteitä kriittisestä yhteiskuntatieteestä, jota Habermasin kuvaa vapauttavaksi

tiedonintressiksi. (Niiniluoto, Johdatus tieteenfilosofiaan, 1980).

Tutkimus sisältää myös toimintatutkimuksen elementtejä, vaikka tutkija ei kerännyt aineistoa

osallistumalla toimintaan (Kuula, 2001). Tutkijalla on kokemusta hoitajana, kehittäjänä ja

ikäihmisen omaisena ja läheisenä.

Tutkimus toteutetaan survey-tutkimuksena (www.fsd.uta.fi, 2004). Tutkimuksessa käytetään

aineistotriangulaatiota, tutkimuksen ensimmäisessä ja toisessa osassa kerätään ja käytetään

eri aineistoja (Tuomi & Sarajärvi, 2002). Lisäksi käytetään menetelmätriangulaatiota (Eskola &

Suoranta, 1998).



[Type here]

3-l.Haastatteluteemojen laatiminen

Haastatteluteemat muodostettiin operationalisoimalla (Alkula;Pöntinen;&Ylöstalo, 1999)

kirjallisuutta. Haastattelujen tavoitteena on tutkia kuinka tutkimuksen kohderyhmät

määrittelevät toimintakyvyn sekä miten ja kuinka usein toimintakykyä arvioidaan. Lisäksi

tutkija haluaa tietää kuinka toimintakykyarvioinneista saatua tietoa hyödynnetään

päivittäisessä toiminnassa ja toiminnan ohjaamisessa käytännössä.

3.2.Kyselylomakkeen laatiminen

Alustavan kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin tiedonhallinnan teoriaa (Choo, The

Knowing Organisation, 1998) sekä toimintakyvyn arviointiin ja vanhuspalvelujen

myöntämiseen liittyvää kirjallisuutta. Kyselyn tavoitteena on tarkentaa haastattelujen tuloksia

ja yleistettävyyttä. Kysymykset on tehty operationalisoimalla kirjallisuutta (Alkula;Pöntinen;&

Ylöstalo, 1999). Kyselyä mahdollisesti täydennetään haastattelujen tuloksien pohjalta.

Kyselylomake on luonnos ja se esitestataan neljällä terveydenhuollon koulutuksen omaavalla

henkilöllä (Metsämuuronen, 2003), jotka ammatillisen koulutuksen perusteella kuuluivat

tutkimuksen kohderyhmään. Esitestauksen ja ohjaajien ehdotusten jälkeen lomaketta ja

haastattelurunkoa muokataan tarvittaessa ymmärrettävimmäksi ja yksiselltteisemmiksi (Uhari

& Nieminen, 2012).

4. Aineiston keruu

Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettisen toimikunnan puoltavan lausunnon saamisen jälkeen

lähetetään tutkimuslupa-anomus asukasluvun perusteella 20 suurimpaan kuntaan (Kuntaliitto,

2014), joita olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti,

Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka,

Mikkeli sekä Salo. Jos kyseinen kunta järjestää vanhuspalveluja alueellisesti tai yhteistyössä

toisen kunnan kanssa, kyselyyn vastaamista pyydettiin myös näiltä toimijoilta.

Tutkimukseen pyydetään mukaan myös yksityisiä toimijoita, jotta saataisiin mahdollisimman

laaja kuva eri toimintakyvyn arviointimenetelmistä, toteutumisesta sekä tiedon

hyödyntämisestä. Tutkija on varmistanut ennakkoon kaupunkien verkkosivuilta, että

kaupungeissa on käytössä eri mittareita toimintakyvyn arviointiin. Kohderyhmäksi on valittu

työntekijät (Lumijärvi, 1994) (McDonagh & Coghlan, 2001) ja toiminnan ohjaamisesta

vastaavia henkilöitä siksi, että he tuntevat parhaiten kuinka tutkimuksen kohteena olevat asiat

toteutuvat.

Tutkimukseen osallistujia informoidaan saatekirjeella (Haastattelu LIITE 3 ja Kysely LIITE 4).

Saatekirjeet noudattavat tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita tutkittavan informoinnista



[Type here]

ja osallistuminen tulkitaan suostumukseksi tutkimukseen (Ita-Suomen yliopisto, 2014).

Tutkimusluvan anomisen yhteydessä pyydetään, että tutkimukseen voisi osallistua työaikana.

Samalla pyydetään tutkimuksen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden yhteystietoja.

Haastatteluun ilmoitettujen vapaaehtoisten nimet kirjataan erilliseen tiedostoon, johon

merkitään myös se edustaako hän yksityistä vai julkista palveluntuottajaa ja se, mitä

toimintakykymittaria organisaatio ensisijaisesti käyttää. Tiedosto hävitetään haastattelujen

toteutuksen jälkeen. Haastattelut pyritään järjestämään työyksiköihin niiden päivärytmin

mukaan siten, että ne aiheuttavat toimintaan mahdollisimman vähän häiriötä. Haastattelun

kestoksi on arvioitu noin yksi (l) tunti.

Haastatteluihin pyritään saamaan osallistujia eri puolilta Suomea (Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja

Itä-Suomi). Tutkija haastattelee vähintään 6 henkilöä julkiselta palveluntuottajilta ja saman

verran yksityisiltä palveluntuottajilta, yhteensä 12 henkilöä. Haastatteluja jatketaan kunnes

haastatteluaineisto saturoituu (Mäkelä K. , 1990) (Miles & Huberman, 1994) ja otos kattaa

seka toimintakykyarviointien tekijät ja toiminnan ohjaamisesta vastaavat henkilöt. Myös eri

toimintakykymittareiden käyttajäorganisaatioiden mukanaolo huomioidaan. Haastattelut

nauhoitetaan ja niiden aikana tehdään muistiinpanoja.

Kysely toteutetaan Itä-Suomen yliopiston käytössä olevalla E-lomake alustalla. E-lomakkeen

soveltuvuus vastaamiseen testattiin huhtikuussa 2014 ja menetelmä sopii hyvin kyselyyn

vastaamiseen. Aineisto on helppo ottaa käsiteltäväksi. Vastaajille tarjotaan saatekirjeessä

mahdollisuus tilata tutkijalta paperinen kyselylomake ja valmiiksi maksettu vastauskuori

postitse lähetettäväksi (Berndtson & Lounasmaa, 2004). Kyselyyn pyritään saamaan vähintään

200 vastaajaa julkiselta palveluntuottajilta ja saman verran yksityisiltä palveluntuottajilta.

Jokaiselle kyselyn kohderyhmään kuuluvalle lähetetään kutsu, jossa on yksilöllinen

käyttäjätunnus ja salasana. Kyselyyn vastataan nimettömänä eikä sähköistä lomaketta

koodata. E-lomake ei tallenna vastaajien sähköpostiosoitteita. Vastaajien toivotaan

osallistuvan kyselyyn silloin, kun tilanne työyksikössä on rauhallinen. Kyselylomakkeen

täyttämiseen kuluu noin 20 minuuttia.

Tutkimuksen eettisyydestä pyydetään ennakkoarviointi Itä-Suomen yliopiston eettiseltä

toimikunnalta. Ennakkoarvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että tutkimussuunnitelma

vastaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia eettisiä periaatteita (Itä-Suomen yliopisto,

2014). Hakemuksen mukaan liitetään tutkimuksesta vastaavan henkilön ja tutkijan arviointi

tutkimuksen eettisyydestä seka mahdollisista haitoista osallistujalle. Tutkija ei

suunnitelmavaiheessa tunnistanut erityisiä vastaajiin kohdistuvia haittoja lukuun ottamatta

kyselyn vastaamiseen ja haastatteluun aikaa, joka vähentää asiakastyöhön käytettävää aikaa.



[Type here]

Sen sijaan tutkimus saattaa lisätä osallistujien tietoisuutta toimintakyvystä ja sen arvioinnista

sekä toimintakykytiedon hyödyntämisestä (Ford & Reutter, 1990).

Tutkija on perehtynyt Tutkimuseettisen neuvottelukunnan eettisiin periaatteisiin (2009) ja on

sitoutunut noudattamaan niitä. Vastaajia ja haastateltavia kohdellaan kohteliaasti ja

ihmisarvoa kunnioittaen. Osallistujien sähköpostiosoitteet eivät tallennu varsinaiseen

aineistoon. Tutkimustuloksia ei raportoida organisaatioiden tai yksiköiden nimillä eikä

henkilöiden vastaukset tai vastaamatta jättäminen voi vaikuttaa esimerkiksi henkilön

työsuhteeseen. Tutkimukseen osallistujilta ei kysytä heitä koskevia yksilöiviä tunnistetietoja.

Osallistujitta kysytään taustatiedoissa ns. epäsuoria tunnisteita, esimerkiksi koulutus ja

työpaikan sijaintikunta (Itä-Suomen yliopisto, 2014). Tuloksia ei kuitenkaan raportoida

ammattinimikkeilla tai kuntakohtaisesti vaan ryhmitellään (koulu-, opisto- yliopistoryhmiin tai

suuralueittain).

5. Tutkimuksen aikataulu, raportointi- ja rahoitussuunnitelma

Tutkija on jäänyt opintovapaalle maaliskuussa 2014 ja tarkoituksena on toteuttaa tiedonkeruu

syksyllä 2014. Tutkimuksen teoreettista osuutta kirjoitetaan kevään 2014 ja 2015 välisenä

aikana. Aineiston analyysi toteutetaan kahdessa vaiheessa aineistojen keruun jälkeen.

Tutkimus raportoidaan monografiana syksyllä 2015. Aikataulusuunnitelma esitetään taulukossa

3. Tutkimuksen valmistumisen jälkeen tuloksista kirjoitetaan tieteellisiä ja ammatillisia

artikkeleita. Tutkimukselle ei ole ulkopuolista rahoitusta, tutkija saa aikuisopintotukea.

Taulukko l. Aikataulusuunnitelma

Vaihe

Tutkimussuunnitelma laatiminen

Lähdekirjallisuuteen tutustuminen ja teoreettisen osuuden

kirjoittaminen

Kyselylomakkeen ja haastatteluteemojen laatiminen

Tutkimuslupien anominen

Aineistonkeruu (haastattelut) ja analysointi

Aineistonkeruu (kysely) ja analysointi

Tulosten raportin kirjoittaminen

Käsikirjoituksen hyväksyttäminen ohjaajilla

Korjausten tekeminen

Käsikirjoituksen lähettäminen esitarkastajille

Tutkimustulosten julkaisu monografiana

Tieteellisten ja ammatillisten artikkeleiden kirjoittaminen

Ajankohta

20l3-kevät2014

2013-kesä 2015

kevät 2014

kesä-elokuu 2014

syys- lokakuu 2014

marraskuu 2014 -

tammikuu 2015

helmi-maaliskuu 2015

huhtikuu 2015

kesäkuu- heinäkuu 2015

elokuu 2015

2015 loppu

vuonna 2016

Liisa Klemola: Ikääntyneiden toimintakykyarvioinnit ja tiedon hyödyntäminen asiakkaan


[Type here]

6. Arvio tulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta

merkityksestä

Ikäihmisten palvelutarpeenarviointiin on Suomessa käytössä lukuisia menetelmiä ja

ohjeistuksia. Eri paikkakunnilla käytetään erilaisia mittareita ja eri kriteereitä palvelutarpeen

arviointiin ja toiminnan ohjaukseen. Olisi tärkeää, että suomalaiset olisivat kaikkialla tasa-

arvoisessa asemassa palvelujen myöntämisen suhteen.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vanhuspalvelujen kehittämisessä siten, että

tutkimustuloksissa tunnistetaan ne tekijät, jotka vaikuttavat tiedon hyödyntämiseen. Kun

tekijät on tunnistettu, voidaan suunnitella menetelmiä, joiden avulla jatkuvasti kerättävää

tietoa voidaan käyttää palvelujärjestelmän kehittämiseen entistä asiakaslähtöisemmiksi ja

samalla taloudellisesti kannattavammiksi. Nykyisten suurien kustannusten syynä on hyvin

usein liian raskas ja staattinen palvelujärjestelmä. Palvelujen tulisikin suuntautua STM:n

suosituksen mukaisesti koti-painotteiseksi ja elää asiakkaan toimintakyvyn ja avuntarpeen

mukaan.

Tutkimus kuvaa tämän hetken tilannetta ja terveydenhuollon ammattilaisten käsitystä siitä,

mitä toimintakyky on, miten sitä arvioidaan ja kuinka toimintakykyarvioinneista saatua tietoa

käytetään ja miten tieto vaikuttaa toimintaan, tuloksilla ei kuitenkaan ole ainaista

auktoriteettiasemaa. (Niiniluoto, Johdatus tieteenfilosofiaan, 1980)

Liisa Klemola: Ikääntyneiden toimintakykyan/ioinnitja tiedon hyödyntäminen asiakkaan


11

Lähdeluettelo

Alkula, T.;Pöntinen, S.;& Ylöstalo, P. (1999). Sosiaaltutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät.Juva: WSOY.

Berndtson, T.;& Lounasmaa, J. (29. 6 2004). INTERNET tutkijan työkaluna. Haettu 9. 4 2014osoitteesta http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_04_internet_tyokalu.html

Castles, F. (2004). The Future of the Welfare State - Crisis Myths and Crisis Realities. Oxford:Oxford University Press.

Choo, C. (1998). The Knowing Organlsatlon. Oxford: Oxford University Press.Choo, C. (2001). Information management for the intelligent organization. Medford:

Information Today.Eskola, J.;& Suoranta, 3. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.Eysenbach, G. (2000). Recent advances - Consumer health informatics. British Medical

Journal, 320, 1713 - 1716.filosofia .fi. (20. 6 2010). Habermas, JOrgen. Haettu 13. 4 2014 osoitteesta

http://filosofia.fi/node/5305Finlex. (2000). Laki 812/2000. Haettu 3. 4 2014 osoitteesta Laki sosiaalihuollon asiakkaan

asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812:http://www.flnlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/200008127search%5Btype%5Dspika8tSearch%5Bpika%5D=hoitosuunnitelma

Finlex. (2012). Vanhuspalvelulaki. Haettu l. 9 2013 osoitteesta Laki ikääntyneen väestöntoimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/20l2/20120980

Finlex. (ei pvm). Laki 811/2000. Haettu 6. 4 2014 osoitteesta Laki sosiaali- jaterveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta:http://www.finlex.fi/n/laki/ajantasa/2000/20000811

Ford, S.;& Reutter, L. (1990). Ethical dilemmas associated with small samples. Journal ofAdvanced Nursing, 15(2), 187-191.

Gardner Reed, M.;0verhage, M.;Steen, E.;Munger, B.;Holmes, J.;Williamson, J.;&. Detmer, D.

(2009). Core Content for the Subspecialty of Clinical Informatics. JÄMIÄ, 16, ss. 153-157.

Graf, C. (2013). Haettu 28. 3 2014 osoitteesta The Lawton Instrumental Activities of DailyLiving (IADL) Scale; http://consultgerirn.org/uploads/File/trythis/try_this_23.pdf

Graves, J.;& Corcoran, S. (1989). The study of nursing informatics. Image, 21(4), 227-231.Haapakorva, M. (2004). Kotihoidon tiedonhallinta - Tapaustutkimus Siilinjärven ja Maaningan

kotihoidosta. Pro gradu-tutkielma, Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja -taloudenlaitos, Kuopio.

Hallila, L. (1998). Hoitotyönkirjallisen suunnitelman sisältö. Teoksessa L. Hallila (Toim.),Hoitotyökirjallinen suunnitelma (ss. 69-71). Tampere: Kusataanus Oy Tamara Press.

Heikkinen, E.;Laukkanen, P.;& Rantanen, T. (2013). Toimintakyvyn käsitteen ja arvioinninevoluutio ja kehittämistarpeet. Teoksessa E. Heikkinen;J. Jyrkämä;&T. Rantanen,Gerontologia (ss. 278-283). Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim.

Ikä-Kaste. (31. 10 2012). Ikäkaste. Haettu 24. 4 2014 osoitteesta www.ikakaste.fi:http://www.ikakaste.fi/tietopankki

Itä-Suomen yliopisto. (2014). Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi. Haettu 8. 4 2014osoitteesta http://www.uef.fi/fi/uef/eettinen-arviointi

Järvinen, P.;& Järvinen, A. (2011). Tutkimustyön metodeista. Tampere: Tampereenyliopistopaino Oy.

Kalliovalkama, K. (2005). Asiakkaaseen liittyvä tieto palveluasumisessa ja vanhainkodissa, progradu -tutkielma, Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja-talouden laitos, Kuopio.

Kivelä, M. (1985). Vanhustenhoidon tavoitteet. Teoksessa M. Kivelä;& S.-L. Kivelä, Aktivoivavanhustenholto (ss. 52-60). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Koskinen, S. (1994). Gerontologinen sosiaalityö vanhuspolitiikan mikrorakenteena. Rovaniemi:Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Kuntaliitto. (2014). Kunnat.net. Haettu 8. 4 2014 osoitteestahttp://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/Sivut/default.aspx

Kuula, A. (2001). Toimintatutkimus - Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä (2. p.). Tampere:Vastapaino.



[Type here]

Lumijärvi, I. (1994). Laadun arviointi sosiaali-ja terveysalan palveluyksiköissä. Vaasa: Vaasanyliopisto, tutkimuksia no 186.

McDonagh, J.;& Coghlan, D. (2001). The Art of Clinical Inquiry in Information Technology-related Change. Teoksessa P. Reason;& H. Bradbury (Toim.), Handbook of ActionResearch (ss. 372-78). Sage.

Metsämuuronen, J. (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä;Gummerus Kirjapaino Oy.

Miles, M.;& Huberman, M. (1994). Qualitative data analysis: an expanded sourcebook. SAGE.Mäkelä, K. (1990). Kvalitatiivisen analyysi arviointiperusteet. Teoksessa K. (. Mäkelä,

Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta (ss. 42-61). Helsink: Gaudeamus.Mäkelä, M.;Autio, T.;Heinonen, H.;Holma, T.;Häkkinen, H.;Hänninen, T.;. . . Valkeinen, H. (19,

12 2013). Suositus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävienpalveluiden yhteydessä. Haettu 14. 3 2014 osoitteesta TOIMIA:http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2013/12/19/TOIMIA_suositus_toimintakyvyn_arvioinnista_iakkaan_vaeston_hyvinvointia_edistavien_palveluiden_yhteydessa_20131219.pdf

Mäkelä, T.;Karisto, A.;Valve, R.;& Fogelholm, M. (2008). Kotona asumista tukevien palvelujenkäyttö ikääntyneillä on ennakoitavissa. Yhteiskuntapolitiikka, 73(6), 609-24.

Niiniluoto, I. (1980). Johdatus tieteenfilosofiaan. Keuruu: Otava.Niiniluoto, I. (1989). Informaatio, tietoja yhteiskunta, filosofinen käsiteanalyysi. Valtion

painatuskeskus.Niiniluoto, !.;& Haaparanta, L. (1998). Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsinki: Hakapaino

Oy.Niiranen, P.;& Paukku, S. (2011). Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tiedonhallinnan

kehittäminen Seinäjoen ikäkeskuksessa. Seinäjoki: Ikäkaste/ Etelä-PohjanmaanVanhustyön kehittämiskeskushanke & Ikäkeskus.

Päivärinta, E.;& Haverinen, R. (2002). Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma. Opastyöntekijöille Ja palveluista vastaaville. Sosiaali-ja terveysministeriö, Stakes, SuomenKuntaliitto.

Saranto, K.;& Kuusisto-Niemi, S. (2012). Tiedonhallinnan koulutusohjelma arvioitavana.FinJeHeVV, 4(2), 140-144.

Saranummi, N.;Topo, P.;& Kahri, P. (2007). Palveluinnovaatiotja tekniset innovaatiot kotonaselviytymisen tukijoina. Teoksessa T. Marteli;& N. (. Kuosmanen, Ikääntyminen jatoimintakyky: haasteet tutkimukselle (ss. 43-7). Helsinki: Kansanterveyslaitoksenjulkaisuja 24, 2007.

Shelkey, M.;& Wallace, M. (2012). Katz Index of Independence In Activitles of Da Hy Living(AOL). Haettu 28. 3 2014 osoitteesta The Hartford Institute for Geriatric Nursing, NewYork University, College of Nursing;http://consultgerirn.org/uploads/File/trythis/try_this_2.pdf

STM. (2008). www.stm.ff. Haettu 2. September 2012 osoitteesta Ikäihmisten palvelujenlaatusuositus: www.stm.fi

STM;& Kuntaliitto. (28. 6 2013). Vanhuspalvelulaki, Muistio lain toimeenpanon Ja tulkinnantueksi. Haettu 4. 4 2014 osoitteesta Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi:http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=7724561&name=DLFE-26865. pdf

Sydänmaalakka, P. (2001). Älykäs organisaatio. Jyväskylä: Talentum Media Oy.Taipale, V. (9. 4 2014). Ikaihminen ei ole taakka, vaan yhteiskunnan voimavara. Akuutti. YLE,

TV1.THL. (2014). thl.fi. Haettu l. 4 2014 osoitteesta www.thl.fi:

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/neuvonta palvelut/kotikaynnit/seuranta/hyodynnys

Tilastokeskus. (2012). 1/äestöennuste 2009 koko maa, 2009-2060. Haettu 2. September 2012osoitteesta www.stat.fi.

Tuomi, J.;& Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.Uhari, M.;& Nieminen, P. (2012). Epidemiologia ja biostatistiikka (2 p.). Keuruu: Kustannus Oy

Duodecim.Vaivanne, J. (2007). therapiafennica.fl. Haettu 28. 3 2014 osoitteesta Vanhus potilaana;

http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Vanhus_potilaana



[Type here]

Valvira. (11. 5 2010). Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvontssuunnitelmantoimeenpano-ohjelma vuodelle 2010. Haettu 3. 4 2014 osoitteestahttp://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/vanhustenhuolto

von Wright, G. (1979). Tieteen filosofian kaksi perinnettä. Helsinki: Helsingin yliopistonfilosofian laitoksen julkaisuja.

www.fsd.uta.fi. (2. 7 2004). Haettu 14. 4 2014 osoitteestahttp://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus

www.kouvola.fi. (l. l 2014). Haettu 14. 4 2014 osoitteestawww.kouvola.fi/material/attachments/hyvinvointipalvelut:http://www.kouvola.fi/material/attachments/hyvinvointipaIvelut/aj81Y46EX/Kotihoidon_palvelusisja_myontperust2014.pdf

www.kuopio.fi. (12. 2 2014). www.kuopio.fi. Haettu 15. 4 2014 osoitteestawww.kuopio.fi/web/oma-kuopio/ikaihmiset:http://www.kuopio.fi/documents/12153/2320178/LI rTE+9+Kotihoidon+palvelukuvaus.12.6.pdf



14Liite l. Saatekirje haastatteluun osallistujille

Arvoisa vastaanottaja,

Pyydämme Teitä osallistumaan ikäihmisten toimintakykytledon hyödyntämistä koskevaan tutkimukseen.

Opinnäytetyön ohjaajina toimivat TtT, professori Kaija Saranto ja FT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Tuula Kivinen.

Tutkimuksen tavoitteena on saada selville miten määrittelet toimintakyvyn, kuinka ikäihmisten

toimintakykyä mitataan, mihin tarkoitukseen tietoa asiakkaiden toimintakyvystä hyödynnetään ja kuinka

kattavasti tietoa käytetään. Jokaisen vastaajan näkökulma ja mielipiteet ovat tutkimuksen onnistumisen

kannalta tärkeitä. Tutkimuksessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan halutaan selvittää juuri sinun

näkemyksesl asioista. Ohessa tutustuttavaksi haastatteluteemat, joita käsitellään haastattelun aikana.

Tutkimuslupa on haettu organisaatiosi tutkimuksesta vastaavalta taholta ja tutkimuksen eettisyydestä on

saatu puoltava lausunto Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettiseltä toimikunnalta. Tutkimus on

valtakunnallinen ja osallistumispyyntö on lähetetty usean paikkakunnan palvelutuottajille.

Haastatteluun osallistuminen on vapaaehtoista ja ehdotus, että juuri sinä osallistuisit siihen, on tullut

organisaatiosi edustajalta. Voit halutessasi myös kieltäytyä osallistumisesta tutkimukseen, eikä

kieltäytymistäsi raportoida esimjehillesl.

Haastattelut nauhoitetaan ja niiden aikana teen muistiinpanoja. Haastattelumateriaalia käsitellään

luottamuksellisesti eikä yksittäisiä henkilöltä voi tunnistaa. Tutkimuksessa ei kerätä arkaluontoisia tietoja

vastaajasta tai yksikkösi asiakkaista. Lupaan käsitellä ja säilyttää aineistoa huolellisesti enkä luovuta sitä

ulkopuolisille. Tutkimusaineisto hävitetään viiden vuoden kuluttua siitä, kun tutkimus on valmis ja

raportoitu. Tutkimuksen arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2015.

Mikäli Sinulla on kysyttävää tutkimuksesta ennen tai jälkeen haastattelun, voit lähettää sähköpostia tai

soittaa minulle (yhteystiedot alla).

Kiitos yhteistyöstä!

Liisa Klemola

FT-oplskelija

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta

Itä-Suomen yliopisto

p. 044-54 68 451

Ihsiä [email protected]



Liite 2. Saatekirje kyselyyn osallistujille

Arvoisa vastaanottaja,

Pyydämme Teitä osallistumaan ikäihmisten toimintakykytiedon hyödyntämistä koskevaan tutkimukseen.

Opinnäytetyön ohjaajina toimivat TtT, professori Kaija Saranto ja FT, tutkimus- Ja kehittämispäällikkö

Tuula Kivinen.

Tutkimuksen tavoitteena on saada selville miten määrittelet toimintakyvyn, kuinka ikäihmisten

toimintakykyä mitataan, mihin tarkoitukseen tietoa asiakkaiden toimintakyvystä hyödynnetään ja kuinka

kattavasti tietoa käytetään. Jokaisen vastaajan näkökulma Ja mielipiteet ovat tutkimuksen onnistumisen

kannalta tärkeitä. Tutkimuksessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan halutaan selvittää juuri sinun

näkemyksesi asioista.

Tutkimuslupa on haettu organisaatiosi tutkimuksesta vastaavalta taholta ja tutkimuksen eettisyydestä on

saatu puoltava lausunto Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettiseltä toimikunnalta. Tutkimus on

valtakunnallinen ja osalllstumispyyntö on lähetetty usean paikkakunnan palvelutuottajille.

Sähköpostiosoitteesi olen saanut organisaatiosi edustajalta.

Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista Ja voit vastata kyselyyn nimettömästi. Kyselyyn ei kerätä erillistä

suostumusta, vaan vastaaminen toimii suostumuksena. Vastaamiseen menee n. 20 minuuttia. Sähköinen

kysely ei tallenna sähköpostiosoitetta vastukseen. Toivon, että vastaat taustatietoja koskeviin

kysymyksiin, mutta ne eivät ole pakollisia. Vastauksia käsitellään luottamuksellisesti eikä vastaajia voi

tunnistaa. Tutkimuksessa ei kerätä arkaluontoisia tietoja vastaajasta tai yksikkösi asiakkaista.

Voit keskeyttää vastaamisen milloin vain ja jos haluat jatkaa myöhemmin, kirjoita sähköpostiosoitteeseen

pyydettyyn kohtaan. Saat ohjeet vastaamisen jatkamisesta sähköpostiisi. Voit halutessasi myös

kieltäytyä osallistumisesta tutkimukseen, eikä kieltäytymistäsi raportoida esimiehillesi.

Lupaan käsitellä ja säilyttää aineistoa huolellisesti enkä luovuta sitä ulkopuolisille. Tutkimusaineisto

hävitetään viiden vuoden kuluttua siitä, kun tutkimus on valmis ja raportoitu. Tutkimuksen arvioitu

valmistumisaika on syksyllä 2015.

Toivon, että vastaisit kyselyyn xx.x.2014 mennessä. Mikäli vastaat kyselyyn mieluummin paperlsella

kyselylomakkeella, voit ottaa yhteyttä minuun. Saat paluupostissa lomakkeen ja vastauskuoren.

Mikäli Sinulla on kysyttävää tutkimuksesta, voit lähettää sähköpostia tai soittaa minulle (yhteystiedot

alla).

Kiitos yhteistyöstä!

Liisa Klemola

FT-opiskelIja

Sosiaali- ja terveysjohtamlsen laitos

Yhteiskunta- Ja kauppatieteiden tiedekunta

Itä-Suomen yliopisto

p. 044-54 68 451

[email protected]

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden...

Documents

Transcript of ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden...