ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA 2011 · Lukuvuoden 2011 - 2012 tarjonnassa...

ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA 2011

Tammikuu 2012 (Johtoryhmä 1/2012, liite 4)

2

Sisältö 1.0. ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA ........................................................ 3

1.1. ISOverstaan arviointiryhmän kokoonpano ja osallistuminen työskentelyyn vuonna 2011 ............. 3 1.2. Arviointiryhmän tavoite, tehtävät ja aikataulu ............................................................................... 4

2.0. ISOVERSTAAN MÄÄRÄLLISIÄ TOTEUMATILASTOJA VUODELTA 2010 ..................................... 4 3.0. ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET ................................................................................................... 7

3.2. Vastaajien taustatiedot ................................................................................................................. 7 3.3. ISOverstaan palvelut.................................................................................................................... 8 3.4. ISOverstas kehittäjäyhteisönä .................................................................................................... 10 3.5. Oman oppilaitoksen osaaminen ................................................................................................. 11 3.6. Täydennyskoulutustoiveet ja terveiset ISOverstaalle ................................................................. 14 3.7. Tietoyhteiskuntavalmiuksia koskeva suunnitelma

4.0. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KEHITTÄMISALUEILLA ................................................................ 14 4.1. ISOverstaan palvelut.................................................................................................................. 15 4.2. ISOverstas kehittäjäyhteisönä .................................................................................................... 16 4.3. Oman oppilaitoksen osaaminen ................................................................................................. 17

5.0. YHTEENVETO .............................................................................................................................. 17

3

1.0. ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA

ISOverstaan strategia 2010-2012 (http://bit.ly/isostrategia) hyväksyttiin johtoryhmässä 18.11.2009 ja otettiin käyttöön 1.1.2010.

Strategiassa todetaan toteutumisen seurannasta ja arvioinnista seuraavasti: ”Strategian toteutumisen seuranta kohdistuu strategian keskeisille osa-alueille. Seuranta kohdistuu myös ympäristön muutoksiin ja kehitystrendeihin, jotka olivat strategian perusolettamuksina ja lähtökohtina. Seurantaan ja arviointiin perustuva oppiminen edistää kehittäjäyhteisön jatkuvaa uusiutumista.

Strategiatyön pohjaksi toteutettiin lähtötilannekartoitus tammikuussa 2009. Strategian toteutumisen seurantaa varten nimettiin arviointiryhmä, jossa on jäseniä sekä valmistelutyöhön osallistuneesta strategiaryhmästä että ISOverstaan johtoryhmän nimeämiä jäseniä. Arviointiryhmä kokoontuu vuosittain huhtikuussa ja marraskuussa.

Strategian mittariston pohjalta laaditaan keväällä 2010 arviointilomake, jolla vuosittain (loka-marraskuussa) kerätään oppilaitosten arviot strategian toteutumisesta oppilaitoksen näkökulmasta. Oppilaitosarvioiden ja ISOverstaan tilastojen pohjalta arviointiryhmä tuottaa vuosittain arviointiraportin toimenpide-ehdotuksineen. Strategian toteutumista seurataan myös erilaisissa verkostotapaamisissa. Visiovuonna 2012 toteutetaan kaikkia osapuolia koskeva verkkokysely.”

Tässä arviointiraportissa kuvataan strategian mukaisen seuranta- ja arviointityön toteutus, arviointikyselyn tulokset sekä prosessissa syntyneet toimenpide-ehdotukset.

1.1. ISOverstaan arviointiryhmä

Arviointiryhmän kokoonpano ja osallistuminen työskentelyyn vuonna 2011 Lukiokoulutus: 1. Rehtori Katja Koivunoro, Rantasalmen lukio, 16.11. virtuaalisesti., Etelä-Savo 2. Lehtori Raija Väyrynen, Kajaanin lukio ja aikuislinja, 14.4., Kainuu 3. Apulaisrehtori Martti Keinänen, Kuopion aikuislukio, 14.4., 16.11., Pohjois-Savo 4. Rehtori Panu Ruoste Lohjan Yhteislyseon lukio, 14.4. virtuaalisesti., Uusimaa 5. Rehtori Juha Alenius, Leppävirran lukio, Pohjois-Savo (Mika Strömberg 31.7.2010 asti) 6. Rehtori Kyösti Värri, Kiteen lukio, 14.4., 16.11., Pohjois-Karjala 7. Rehtori Anni Virnes, Sastamalan lukiot, 14.4. ja 16.11. virtuaalisesti., Pirkanmaa Ammatillinen koulutus: 1. Kehityspäällikkö Maria Alppisara, Keski-Uudenmaan ammattiopisto, 14.4. virtuaalisesti., 16.11., Uusimaa 2. Koordinaattori Anu Salo, Savon ammatti- ja aikuisopisto, 14.4., 16.11., Pohjois-Savo (Jukka Soininen 31.12.2010 asti) 3. Lehtori Mauno Heikkinen, Kainuun ammattiopisto, Kainuu 4. Tvt-koordinaattori Irja Härmälä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Etelä-Savo 5. Koulutusalajohtaja Kirsi Pulkkinen, Ylä-Savon ammattiopisto, 14.4., 16.11., Pohjois-Savo 6. Palvelujohtaja Marja Anttalainen, Etelä-Savon ammattiopisto, Etelä-Savo ISOverstas: Koordinaattori Leena Suonio, 14.4., 16.11. Verkko-opetuksen asiantuntija Anu Wulff, 14.4., 16.11. Projektisuunnittelija Säde Pirttimäki, 14.4., 16.11. Arviointiryhmän tehtävät

Seurannan ja arvioinnin periaatteiden linjaaminen v. 2010-2012. Seuranta kohdistuu strategian keskeisille osa-alueille sekä ympäristön muutoksiin ja kehitystrendeihin.

Arviointilomakkeen valmistelu ja päivittäminen: oppilaitosten vuosittaiset arviot strategian toteutumisesta oppilaitoksen näkökulmasta

Vuosittaisen arviointiraportin tuottaminen toimenpide-ehdotuksineen

http://bit.ly/bnNBzK

4

Strategian toteutumisen tukeminen: verkko-opetuksen kehittämissuunnitelmien ja verkostostrategioiden ohjeistus, muu kommentointi/sparraus tarvittaessa

Strategian toteutumisen arviointi visiovuonna 2012

1.2. Arviointityö vuonna 2011

Arviointipäivä 14.4.2012.

Seurattiin strategian toteutumista kehittämisalueilla sekä kerätyn arviointitiedon huomioimista ISOvers-taan toiminnassa ja vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa. Verkostotoiminnassa ja tulevassa strategia-työssä on huomioitava mm. seuraavat toimintaympäristön muutokset: - Yhteisöllisyyden rooli vahvistuu. - Lähitapaamisten rinnalla verkostoituminen ja verkko-oppiminen lisääntyvät. - Tutkinnon rakenteet, menetelmät ja sisällöt ovat muuttumassa. Tarvitaan jatkuvaa osaamisen

tunnistamista ja tunnustamista yksilöllisten opinpolkujen mahdollistamiseksi - Pedagoginen kehittämistarve korostuu, tarvitaan valmiudet ja oppimaan oppimisen taidot. - Ilmiöpohjainen ja autenttinen oppiminen, mobiilioppiminen, PLE edellyttävät opettajuuden muutosta - Opiskelijoiden jaksaminen ja syrjäytymisen uhka haasteena - Verkostorakenteissa huomioitava jatkossa aliver-

kostojen rooli ja kansainvälisyys Arvioinnin tueksi toteutettiin vuosittainen verkko-

kysely 15.9.-31.10.2011 (http://bit.ly/ISOkysely2011)

Arviointiryhmän ja johtoryhmän yhteinen kehittämispäivä 16.11.2011 Tuotettiin toimenpide-ehdotuksia kyselytulosten pohjalta.

Kuva 1. Arviointi- ja johtoryhmän kehittämispäivä 16.11.2011

2.0. ISOVERSTAAN MÄÄRÄLLISIÄ TOTEUMATILASTOJA VUODELTA 2011

Kehittämisalue A. ISOverstas kehittäjäyhteisönä

Vuoden 2011 aikana ISOverstaaseen liittyi kuusi uutta lukiota (Liedon lukio, Karjaan lukio sekä Lahden lukiot Kannaksen lukio, Lahden lyseon lukio, Salpaus-selän lukio ja Tiirismaan lukio). Hyrynsalmen lukio lakkautettiin 31.7.2011.

Vuoden 2011 lopussa ISOverstaassa oli yhteensä 64 lukiota ja 10 ammatillista oppilaitosta. Op pilaitoksissa opiskelee yhteensä noin 32 000 opiskelijaa, joista noin 22 000 ammatillisessa ja noin 10 000 lukiokoulutuksessa (tilanne 20.9.2011). Oppilaitoksista noin kolmasosa on pieniä alle 100 opiskelijan oppilaitoksia ja kolmasosa keskikokoisia (101-300). ISOverstaassa oli mukana seitsemän yli 1000 opiskelijan oppilaitosta. ISOverstaan tiimissä työskenteli kuusi henkilöä, joista viisi kokoaikaisesti. Kuva 2. ISOverstaan oppilaitokset kartalla (tilanne 1.11.2011).

5

Kehittämisalue B. ISOverstaan palvelut 1. Opetustarjonta Lukuvuoden 2010 - 2011 opetustarjonnassa oli yhteensä 413 kurssia, joista 394 lukion ja 19 ammatillisen koulutuksen verkkokurssia. Tarjonnassa oli mukana 115 kesäkurssia. Sekä lukion että ammatillisen koulutuk-sen kurssitarjonta monipuolistui edelliseen lukuvuoteen verrattuna.

Kurssi-ilmoittautumisia oli yhteensä 1323, joista 34 ammatillisille ja 1289 lukiokursseille. Ilmoittautumisista 69 % tehtiin lukioista ja 31 % ammatillisista oppilaitoksista.

Suosituimmat kurssivalinnat olivat englanti, espanja, äidinkieli, lyhyt matematiikka, ruotsi, terveystieto, psykologia ja japanin kieli. Englannin kieli oli suosituin myös kesäkurssi-valinnoista (64).

Kuva 3. Suosituimmat kurssivalinnat lv. 2010-11 (koko lukuvuosi/kesäkurssit)

Lukuvuoden 2011 - 2012 tarjonnassa (26.1.2011) on 336 kurssia, joista 314 lukion ja 22 ammatillisen koulu-tuksen kurssia. Kesäkurssitarjonta 2012 on rakentumassa. Kurssi-ilmoittautumisia on tähän mennessä (26.1.2011) kertynyt yhteensä 717. Laatukriteerit on otettu käyttöön ja verkko-opiskeluoppaan valmistelu käynnistetty. Verkkokurssien markkinoinnin edistämiseksi ja kurssivalintojen helpottamiseksi laadittiin tulos-teeksi soveltuva verkkokurssikooste.

ISOverstaan yhteisen opetustarjonnan kehittyminen (Kuva 4) Lukuvuosi Kurssimaksu

Ohjattu/Itsen./Virt. € /opiskelija

Kurssitarjonta (lkm)

Ilmoittautumisia (lkm)

Tarjoavia kouluja

(lkm)

Kotikouluja (lkm)

2007-08 110 / 50 211 536 28 56 2008-09 115 / 50 309 (66 kesäkurssia) 857 21 60 2009-2010

115 / 50 / 140

375 86 kesäkurssia

10 amm./365 lukio 14 virt./361 moodle

885 20 ammatillisille/835

lukiokursseille 111 A/774 L (kotikoulu)

23 66

2010-2011

115 / 50 / 140

413 115 kesäkurssia

19 amm./394 lukio 14 virt./399 moodle

1323 34 ammatillisille/1289

lukiokursseille 384 A/939 L (kotikoulu)

24 4 A/20 L

74 11 A/63 L

2011-2012 (tilanne 26.1.2012)

130 /70 / 140 336 Kesätarjonta kesken 22 amm./314 lukio 14 virt./322 moodle

617

24

6

2. Täydennyskoulutus

Vuonna 2011 järjestettiin yhteensä 129 koulutustilaisuutta, joissa oli yhteensä 1659 osallistumista. Tarjonta on laajentunut ja koulutuksen saavutettavuus parantunut erityi-sesti Osaava-hankkeen tuella. Osaava ISOverstas –hankkeessa on tuettu myös verkostoitumista, suunnitelmal-lista toimintaa ja osaamisen rakenteiden kehittämistä. Virtuaaliluokkatoimintaan liittyvää täydennyskoulutusta ja asiantuntijaverkoston kokoamista on toteutettu virtuaaliluokka-hankkeen (Opetushallituksen oppimisympäristöhanke) tuella.

Kuva 5. Osallistumiset täydennyskoulutukseen v. 2008 – 2011.

3. Tukipalvelut

ISOverstas tarjoaa väyliä ja välineitä osaamisen jakamiseen verkostossa sekä tukea verkkopalveluiden hyödyntämiseen. Kehittäjäyhteisön ja verkkopalvelujen kokoajana sekä tiedotuksen keskeisenä kanavana toimii palveluportaali (www.isoverstas.fi). Vuoden 2011 loppuun mennessä sivustoon oli perustettu käyttäjätunnuksia 3774 opettajalle. Pääosin avoin sivusto edellyttää kirjautumista vain silloin, kun halutaan tuottaa tai hakea oppimate-riaaleja ISOaitassa. Vuoden 2011 lopussa oli haettavana yhteensä 3319 luokiteltua oppimateriaalia. ISOverstaan yhteisenä oppimisympäristönä ja yhteisten kurssipohjien jakelukanavana toimii Moodle, jossa on 16 936 käyttäjää (24.1.2012). Moodle-kurssipohjien tuottamista on jatkettu tarvelähtöisesti. Vuonna 2011 valmistui 12 lukion ja 12 ammatillisen koulutuksen muokattavaa kurssipohjaa. Aiemmin valmistuneita kurssipohjia päivitettiin tarpeen mukaan. Vuoden 2011 päättyessä jakelussa on yhteensä 343 kurssipohjaa, joista 82 ammatilliseen koulutukseen. Virtuaaliluokkapalvelut mahdollistavat opetuksen välittämisen mediapalvelimen kautta samanaikaisena tai tallenteina sekä kokousten toteuttamisen virtuaalitilassa. ISOarkisto on käyttöliittymä mediatiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen mediapalvelimella. Lukuvuoden 2010-11 aikana tallennettiin ISOarkistoon yhteensä 3859 tiedostoa 47 eri oppilaitoksesta. Lukuvuonna 2011-12 on tähän mennessä tallennettu 2331 tiedostoa 30 oppilaitoksesta (tilanne 26.1.2012). Vuonna 2011 rakennettiin 13 uutta tuotantoluokkaa. Käytössä on yhteensä 119 tuotantoluokkaa. Kuva 6. ISOarkistoon tallennetut tiedostot ja katselukerrat lv. 2008 – 2009 alkaen (tilanne 26.1.2012) Kehittämisalue C.ISOverstaan oppilaitosten oma osaaminen Vuosien 2010 ja 2011 arviointikyselyjä vertaamalla voidaan todeta, että osaamisessa on tapahtunut kehittymistä eri osa-alueilla. Määrällisiä tilastoja oppilaitosten osaamisesta ei ole käytettävissä.

http://www.isoverstas.fi/

7

3.0. ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

3.1. Arviointikyselyn toteutus Syksyllä 2011 toteutettiin vuosittainen arviointikysely (http://bit.ly/ISOkysely2011). Tavoitteena oli tukea, seurata ja arvioida ISOverstaan strategian (http://bit.ly/isostrategia) toteutumista. Kyselyn toivottiin toimivan myös oppilaitoksen itsearviointimallina ja tilannekartoituksena oppilaitoksen omassa kehittämistyössä. ISOverstaan oppilaitoksia pyydettiin vastaamaan kyselyyn oppilaitoskohtaisesti yhteisen keskustelun pohjalta. Ammatillisissa oppilaitoksissa saattoi vastata kyselyyn myös koulutusalakohtaisesti. Oppilaitoksen arviointipohdintaan suositeltiin ryhmää tai tiimiä, joka tuntee oppilaitoksen tilanteen. Verkkokysely toteutettiin 15.9.-31.10.2011. Seurannan helpottamiseksi käytettiin vuodentakaista kyselyloma-ketta, joka oli laadittu strategiamittariston pohjalta. Kyselyssä arvioitiin ISOverstaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää kehittämisalueilla A) ISOverstaan palvelut, B) ISOverstas kehittäjäyhteisönä ja C) oman oppilaitoksen osaaminen. Numerovalinnan (1-5) rinnalla pyydettiin sanallisia perusteluja, joissa toivottiin pohdittavan kunkin arviointikohteen vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Kyselyn lopussa kartoitettiin koulutustarpeita ja kerättiin palautetta ISOverstaan toiminnasta. Tässä kyselyssä tiedusteltiin myös tietoyhteis-kuntavalmiuksia koskevan suunnitelman tilannetta oppilaitoksessa.

3.2. Vastaajien taustatiedot Arviointikyselyyn saatiin 46 vastausta (70 % oppilaitoksista). Suurin osa vastauksista tuli lukioista (84 %). Arviointikyselyyn vastasi asiantuntijaryhmä (tvt-ryhmä, koulun kehittämisryhmä, johtoryhmä 74 %) tai yksittäinen henkilö (rehtori, verstastuki, tvt-suunnittelija 24 %).

Kuva 7. Kyselyyn vastaajien alueellinen jakautuma

http://bit.ly/ISOkysely2011

http://www.isoverstas.fi/images/stories/isoverstas/johtoryhma/strategia_161209.pdf

8

3.3. ISOverstaan palvelut

A. ISOverstaan palvelut

Arvioi ISOverstaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää asteikolla 1 vaatii paljon kehittämistä – 5 toimii erinomaisesti

Menestystekijät (%, 45 vastausta) Päämäärä 2012

1. Monipuolinen, pitkäjänteinen ja vetovoimainen opetustarjonta

1 2 3 4 5 Keskiarvo (ammatillinen/ lukio)

ISOverstas tuottaa, kokoaa, ylläpitää ja jakaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja

2 2 20 62 13 3,8 (3,5 v.2010) (A3,0/L4,0)

2. Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukeva täydennyskoulutus


0 2 20 64 13 3,9 (3,6 v.2010) (A3,9/L3,9

3. Verkosto-toimintaa ja verkko-oppimista edistävät laadukkaat tukipalvelut


0 2 24 62 11 3,8 (3,7 v.2010) (A3,6/L3,9)

1. Avoimien vastausten mukaan monipuolisen, pitkäjänteisen ja vetovoimaisen opetustarjonnan vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat:

Vahvuuksia Kehitettävää

Opetustarjonnan hyödyntäminen Opetustarjontaa on voitu laajentaa, esim. har-

vinaisten kielten opiskelu mahdollistunut Lukiolaisille on voitu tarjota myös ammatillisia

kursseja ja päinvastoin Oma koulu voi tarjota kursseja muille

Opetustarjonta Opetustarjonta on monipuolinen ja runsas

(erityisesti lukion osalta) Tarjontaa ympäri vuoden, myös kesällä

Laatu Laatukriteerit käytössä, opettajat toimivat laatu-

kriteerien mukaisesti

Opetustarjonnan hyödyntäminen Opetustarjonnan tiedottamista lisättävä Kysyntä ja tarjonta eivät vielä kohtaa ammatilli-

sella puolella Iso koulu ei tarvitse opetustarjontaa, mutta

opiskelijat tarvitsevat verkko-opiskelutaitoja Opetustarjonta Lisää ammatillisia kursseja Lisää A-kieliä (venäjä, latina) Oppikirjariippuvuus rajoittaa Moodle jäykkä käyttää Oma oppilaitos voisi olla aktiivisempi

Laatu Opetustarjontaa tulee kehittää edelleen laaduk-

kaammaksi

9

2. Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukevan täydennyskoulutuksen vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat:

Vahvuuksia Kehitettävää

Koulutusten määrä, laatu, saatavuus ja tarve-lähtöisyys Runsas, monipuolinen, edullinen erilaisine osal-

listumismahdollisuuksineen Virtuaaliosallistumiset madaltavat kynnystä Ainekohtaista koulusta tarjolla Benchmarking-vierailut, kouluttajakoulutukset Moodlea tukevat SOME-koulutukset

Tvt:n opetuskäytön edistäminen Monipuolistaa tvt:n opetuskäyttöä Koulutuksissa esitellään monipuolisesti uusia

tvt-mahdollisuuksia

Verkostoyhteistyön aktivointi ISOverstas saattanut alulle mittavaa verkosto-

yhteistyötä valtakunnallisesti ja alueellisesti Aktivointikeinot on jo olemassa Verkostoitumiskynnys on matala ISOverstaan

järjestämissä tilaisuuksissa

Koulutusten määrä, laatu, saatavuus ja tarvelähtöisyys Tarjonta keskittynyt Itä-Suomeen, aina ei ole

mahdollisuutta virtuaaliosallistumiseen Osallistumista rajoittaa aikapula, sijaisen puute

tai tuplatyö sijaisen opastuksineen Virtuaalitietoiskujen ajankohta myöhemmäksi Enemmän ainekohtaista koulutusta

Tvt:n opetuskäytön edistäminen Tvt:n monipuoliseen käyttöön ja koulutuksiin ei

vielä innostusta, koulutukset palvelevat pientä henkilöstön osaa, jolla tvt:n perustaidot jo hal-lussa

Suoraan kouluille tuotava koulutus olisi tehok-kaampaa asiat heti käyttöön

Kaivataan myös älytauluihin liittyvää kouutusta Verkostoyhteistyön aktivointi Onnistumiskokemuksia oppilaitokselta toiselle Lähemmäksi toimijajoukkoa oppilaitoksissa

opettajien aktivointia

3. Verkostotoimintaa ja verkko-oppimista edistävien tukipalvelujen vahvuuksina ja kehittämistä vaativina asioina listattiin seuraavia kohtia:

Vahvuuksia Kehitettävää Verkostoa palvelevat oppimisympäristöt, työkalut ja verkkosisällöt Nopeat, helppokäyttöiset, pedagogisesti toimi-

vat työkalut ja ohjelmat Tarvelähtöiset ja varmistetut päivitykset Toimivaa ja uudistuvaa Moodlen toiminta sujuvaa päivityksineen

Tukipalvelujen määrä, laatu ja saatavuus Nopeaa, toimivaa, helposti saatavilla,

laadukasta, ammattitaitoista, ystävällistä Palveluhalukkuus, kattavat ohjeistukset Pedagogisen ja teknisen tukiverkoston tuki ja

valmennus Pedagogiseen ohjaukseen panostaminen kou-

lutuksen yhteydessä ISOvipu-verkoston käynnistyminen

Verkostoa palvelevat oppimisympäristöt, työkalut ja verkkosisällöt Parempi käyttää pitempään jotakin vanhaa,

kuin aina ottaa käyttöön uutta Moodle-ympäristö raskas Virtuaaliluokka haavoittuva järjestelmä (toimi-

vuus ja johtoviidakko) Jatkossa huomioitava erilaiset mobiilit laitteet ja

ratkaisut

Tukipalvelujen määrä, laatu ja saatavuus Palvelujen käyttöönottoon kannustettava ISOverstaan toimijaryhmä liian pieni ylityöl-

listyminen Oma henkilö ammatillisen opetuksen kehittämi-

seen Atk-tukihenkilöille koulutusta ISOverstaassa

10

3.4. ISOverstas kehittäjäyhteisönä B. ISOverstas kehittäjäyhteisönä



4. Keskinäinen luottamus, vuorovaikutus ja aktiivinen osallistuminen verkostossa


ISOverstas toimii aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista vuorovaikutuksessa muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa

0 7 22 51 20 3,8 (3,4 v.2010) (A3,4/L4,0)

5. Yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevat verkostorakenteet


0 4 27 56 13 3,8 (3,5 v.2010) (A3,1/L3,9)

4. Avoimien vastausten mukaan verkoston keskinäisen luottamuksen, vuorovaikutuksen ja aktiivisen osallistumisen vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat:

Vahvuuksia Kehitettävää Osallistumisaktiivisuus, verkostotaidot Aktiivisiet toimijat hyvin mukana Erinomaiset verkostotaidot Ihmissuhteiden hoitamisessa yhteisön tasolla

onnistuttu Mahdollisuuksia yhteistyöhön ja osallistumi-

seen tarjottu runsaasti

Kokemusten jakaminen, yhdessä oppiminen Positiivinen toimintakulttuuri ja vahva jakamisen

kulttuuri tapaamisissa ja koulutuksissa ISOtiimi aktivoinut jakamista SOME:ssa

Yhteisöllisyys, luottamusilmapiiri, avoimuus, tasavertainen kumppanuus Pienikin koulu otettu tasavertaisena mukaan Yhteistyö toimii Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, ISOverstas

esimerkki muille avoimesta vuorovaikutuksesta Tasavertainen kumppanuus näkyy toiminnassa Kunnioitus ja avoimuus näkyvät esim. tiimien

jäsenten valinnassa, jokainen voi vaikuttaa vuo-rollaan

Osallistumisaktiivisuus, verkostotaidot Harvalla mahdollisuus seurata kaikkea Käytännön toimijoiden (opettajien) tasolla pa-

rantamista Opiskelijavolyymiä saatava kasvatettua Vaikuttamismahdollisuuksia on, jos niitä käytet-

täisiin

Kokemusten jakaminen, yhdessä oppiminen FB-ryhmissä ja keskustelufoorumeilla

passiivista

Yhteisöllisyys, luottamusilmapiiri, avoimuus, tasavertainen kumppanuus Kaikilla ei ole yhteistyötä muiden verkoston

jäsenten kanssa

11

5. Avoimien vastausten mukaan yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevien verkostorakenteiden vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat:

Vahvuuksia Kehitettävää Hallittu kasvu ja jatkuva uudistuminen Uudistuva ja ajan hermoilla Nimensä mukaisesti kehittäjäyhteisö

Aktiivinen, osallistava ja luottamusta herättävä toiminta ISOverstas on helposti lähestyttävä instituutio Erilaiset SOME-välineet edistävät yhteisöön

kuulumisen tunnetta Kaikki voivat vaikuttaa ja kaikkia kuullaan Toiminta tukee verkostoitumista

Verkoston prosessien joustavuus, toimivuus ja innovatiivisuus Toiminut hyvin, innovatiivisuus tarttuu Näkyy koulutuksissa, tuodaan uusia tuulia ja

pyydetään koulutusehdotuksia Kysyntä ja tarjonta kohtaavat

Hallittu kasvu ja luottamus Laajeneeko verkosto liikaa vai liian hitaasti? Kasvun rajat tulossa vastaan (kysyntä/tarjonta) Olisiko mahdollisuus vahvistaa alueellisuutta ja

seudullisuutta pikkuverstaiden suuntaan?

Aktiivinen, osallistava ja luottamusta herättävä toiminta Aika ei riitä aktiiviseen toimintaan, vaikka kiin-

nostaisi

Verkoston prosessien joustavuus, toimivuus ja innovatiivisuus Toiminnan fokusoiminen tärkeää Toiminta haavoittuvaa, yksittäisten henkilöiden

varassa Uudistumista jatkettava, jotta toimivuus ja inno-

vatiivisuus säilyvät

3.5. Oman oppilaitoksen osaaminen C. Oman oppilaitoksen osaaminen



6. Verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen monipuolinen osaaminen ja aktiivinen käyttö


ISOverstaassa sovelletaan verkostojohtamista ja henkilöstö toimii verkostoituneesti. Verkoston tuottama osaaminen palvelee erilaisia oppilaitoksia. Verkostossa sovelletaan uusinta pedagogista ja teknologista tietoa.

9 29 38 20 4 2,8 (2,6 v.2010) (A2,9/L2,8)

7. Jatkuvasti uudistuva asiantuntijuus / ammatillisuus


2 13 51 31 2 3,2 (3,0 v.2010) (A3,0/L3,2)

8. Jakamisen kulttuuri 1 2 3 4 5

Keskiarvo (ammatillinen/ lukio)

11 22 31 27 9 3,0 (2,7 v.2010) (A2,0/L3,1)

12

9. Innovatiivinen johtajuus ja verkostoituneet työyhteisöt


4 4 44 42 4 3,4 (3,1 v.2010) (A3,1/L3,3)

6. Avoimissa vastauksissa verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen alueilla vahvuuksiksi ja kehittämistä vaativiksi asioiksi listattiin seuraavia asioita:

Vahvuuksia Kehitettävää Osallistuminen tvt-koulutuksiin Osassa oppilaitoksia aktiivista

Verkko-opetuksen/-opiskelun hyödyntäminen Hyödynnetään runsaasti. Lähiopetuksessa

hyödynnetään enemmän. Suunta on hyvä ja uusi strategia vie eteenpäin Innovaattorit menevät jo lujaa Käytetään aktiivisesti, lisääntyvä trendi

Tuotetut verkkosisällöt, verkko-opetuksen tar-joaminen ISOverstaassa Osa opettajista tuottanut kurssipohjia ja

laittanut myös yhteiseen opetustarjontaan

Verkko-opiskelu huomioitu vuosi-suunnitelmissa ja opsissa Painopisteenä, lisätyötä korvattu, uusi strategia

tai kehittämissuunnitelma

Osallistuminen tvt-koulutuksiin Kaikkia ei kiinnosta. Osallistuminen vähäistä.

Vain innokkaimmat ovat osallistuneet. Kehitettävä myös koulun sisäistä koulutusta

Verkko-opetuksen/-opiskelun hyödyntäminen Pitäisi saada laajemmin aktivoitua opettaja-

kuntaa, motivaatiota tarvitaan. Osa vasta pohtii verkkotyökalujen käyttöön

ottoa ja hyödyntämistä Moodle osalle vielä tuntematon Vain harvat käyttävät, opiskelijoita pitäisi akti-

voida enemmän

Tuotetut verkkosisällöt, verkko-opetuksen tar-joaminen ISOverstaassa Tuottaminen vähäistä tai olematonta Haasteena monimediaistaminen ja verkko-

kurssipohjien hyödyntäminen

7. Avointen vastausten mukaan jatkuvasti uudistuvan asiantuntijuuden tai ammatillisuuden alueilla vahvuuksia ja kehittämiskohteita olivat seuraavat:

Vahvuuksia Kehitettävää Osallistuminen koulutuksiin Osallistuttu aktiivisesti, innostus herännyt Lyhytkestoiset koulutukset houkuttelevia

Kehittämisryhmät oppilaitoksessa Kehittämishalu kasvanut. Kehittämisryhmät

muotoutumassa. Panostamme tiimityöskente-lyyn sitouttamalla kaikki koulun kehittämiseen.

Laaja-alainen ammattitaito, mm. erilaiset oppi-misympäristöt, uudet käytänteet ja menetelmät Kiinnostuneisuutta on. Uusia käytänteitä jae-

taan kokouksissa ja koulutustuokioissa. Tvt-taidot hallussa, Moodle tuttu useimmille

Osallistuminen koulutuksiin Ajan ja resurssien puute, uudistuminen hidasta Vähäistä, aina ei saada sijaista

Kehittämisryhmät oppilaitoksessa Vain harvoja aktiivisia mukana, lisää toimijoita

Laaja-alainen ammattitaito, mm. erilaiset oppi-misympäristöt, uudet käytänteet ja menetelmät Jämähdetty paikoilleen Aktiivisesti omasta ammattitaidosta huolta pitä-

vät lähtevät muualle Muutoksen johtaminen haasteena

13

8. Avointen vastausten mukaan jakamisen kulttuurin alueella vahvuuksia ja kehittämiskohteita olivat seuraa-vat:

Vahvuudet Kehitettävää

Kokemusten jakaminen, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen Ollaan valmiita jakamaan ja tekemään yhteis-

työtä, erityisesti oman oppilaitoksen sisällä Edistäjinä mm. aineryhmäyhteistyö, yhteiset

tietoiskut, vesot ja muut koulutukset

Oppimateriaalien jakaminen, yhteisten kurssipohjien tuottaminen ja hyödyntäminen Tuotetaan ja hyödynnetään jonkin verran

Osallistuminen ISOverstaan opetustarjonnan kokoamiseen ja hyödyntämiseen Pyritään osallistumaan

Kokemusten jakaminen, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen Jakamisen kulttuurin edistämisessä paljon

tehtävää, vaatii paljon aikaa Toimii vaatimattomasti oman oppilaitoksen

ulkopuolisten kanssa Vaihtelee aineryhmittäin

Oppimateriaalien jakaminen, yhteisten kurssipohjien tuottaminen ja hyödyntäminen ”Osa pitää tiukasti materiaalit omassa hyllys-

sään”

Osallistuminen ISOverstaan opetustarjonnan kokoamiseen ja hyödyntämiseen Tarvetta aktivoitumiseen

9. Avointen vastausten mukaan innovatiivisen johtajuuden ja verkostoituneiden työyhteisöjen alueella koulun vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat:

Vahvuudet Kehitettävää Osallistuminen koulutuksiin ja verkostapaamisiin Osallistuminen aktiivista erityisesti verkosto- ja

hanketapaamisiin Oppilaitosjohdon tuki ja suhtautuminen positii-

vista. Koulutuksiin kannustetaan.

Uudet käytänteet, ajan hermoilla olo ja muutos-valmius Tulevaisuussuuntautuneisuus näkyy arjessa,

ilmapiiri positiivinen/otollinen uudistuksille Aktiivinen uudistusten seuranta ja ajan tasalla

olo, johto tukee innovatiivista toimintaa Levitetään hyviä käytänteitä koulussa Kaikki muuttuu hitaasti, kun moni tarttuu asiaan Verkostoituminen huomioitu strategioissa

Keskinäinen yhteistyö oppilaitoksessa ja verkostossa Halukkuus yhteisölliseen toimintaan ja kehitty-

miseen Toimintatapa oppilaitoksessa ja maakunnassa,

lukioverkostossakin.

Osallistuminen koulutuksiin ja verkostotapaa-misiin Koulutuksiin osallistuminen vaatii sijaista.

Ei saa aiheutua kuluja eikä hyppytunteja opis-kelijoille opettajat eivät kouluttaudu työajalla

Uudet käytänteet, ajan hermoilla olo ja muutosvalmius Kaivataan uudistuvia johtamisen työvälineitä

tukemaan muutosta ja kehittämistä Tilaa kokeiluille ja muutosvastarinnan kohtaa-

miseen Uudet käytännöt hitaasti arkeen Tarvitaan lisää tuotantoluokkavälineistöä jous-

tavaan opetuskäyttöön

Keskinäinen yhteistyö oppilaitoksissa ja verkostossa Opettajien verkostoituminen alkutekijöissä, ei

mielletä tärkeäksi Parannettavaa ja yritystä on, mutta ei tarpeeksi

14

3.6. Täydennyskoulutustoiveita ja yhteistyön ideoita Täydennyskoulutustarjonta nähtiin yleisesti monipuolisena. Erityisen hyvänä pidettiin eritasoisia koulutuksia eri aihepiireistä. ISOverstaan toivottiin kuitenkin tekevän itseään näkyvämmäksi ammatillisella puolella. Kaivataan myös tutkimusta siitä, miten opetuksen teknistyminen vaikuttaa oppimistuloksiin.

Sisältötoiveita: - Virtuaaliluokan peruskäytön koulutustarve jatkuvaa - Pedagogista koulutusta (tallenteet ja tuotantoluokka), puhetaidon ja esiintymistaidon koulutusta - Tvt:n hyödyntäminen yleensä opetuksessa ja eri oppiaineissa - Koulutuksia yhteiskunnallisesti ajankohtaisista koulutusteemoista - Kämmenlaitteet, älypuhelimet ja tabletit - Ammatillisen koulutuksen sisältötarpeita kartoitettava

Menetelmiä ja toteutuksia: - Vierihoitoa, vähintään kerran vuodessa koulutusta paikan päällä oppilaitoksessa - Pitkämatkalaisille useamman päivän koulutukset parempia - Koulutuksia lähemmäksi ja yhdistettäväksi samaan aikaan aluekokousten kanssa - Benchmarking-turneen tyyppistä uudelleen sekä vierailuja oppilaitoksiin, joissa on hyviä käytänteitä - Työpajamarkkinat: toripisteessä tehdään oma blogi, moodle-tehtävä, tallenne, wiki, etherpad, tms.

omaan käyttöön

ISOverstaan tiimiä kiiteltiin erinomaisesta tiimityöstä ja jakamisen kulttuurin edistämisestä. Tuotiin esille myös tyytyväisyys nopeaan ja asiantuntevaan palveluun. Kehittämistä kaivattiin koulutusten tiedottamisessa. Toiset kokivat infoähkyä, toiset kaipasivat lisää tietoisuutta ISOverstaan koulutuksista ja mahdollisuuksista esimer-kiksi henkilöstön vaihtuvuudesta johtuen.

3.7 Tietoyhteiskuntavalmiuksia koskeva suunnitelma Kyselyssä tiedusteltiin tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevan suunnitelman tai strategian valmistelutyöstä. Useimmissa oppilaitoksissa on parhaillaan käynnissä tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevan kehittämissuunnitelman valmistelu tai se on jo valmistunut (68%). Kolmasosa oppilaitoksista ei vielä ollut aloittanut strategiatyötä.

Valmistuvia suunnitelmia toivot-tiin muiden nähtäväksi ja hyödynnettäväksi. Kaivattiin myös edelleen kokemusten ja-kamista strategian valmistelusta ja toteuttamisesta.

Kuva 8. Tietoyhteiskuntasuunni-telman esimerkki-/mallipohja oppilaitoksille ja alueellisille verkostoille (arviointiryhmä 16.11.2010)

15

4.0. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KEHITTÄMISALUEILLA

4.1. ISOverstaan palvelut ISOverstaan palveluiden päämääränä on, että ISOverstas tuottaa, kokoaa ja ylläpitää ja jakaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja. Arviointikyselyn sekä johto- ja arvointiryhmän kehittämispäivän (16.11.2012) tuotosten perusteella ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä opetustarjonnan, tukipalveluiden ja täydennyskoulutuksen palveluihin. Opetustarjonta Jotta ISOverstaalla olisi monipuolinen, pitkäjänteinen ja vetovoimainen opetustarjonta, ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

- Jatketaan verkko-oppimisen laatukriteerien päivittämistä ja soveltamista hyvää oppimista tukien. - Kootaan ja viimeistellään v. 2011 aloitettu verkko-opiskeluopas ja otetaan se käyttöön. - Vahvistetaan ja monipuolistetaan erityisesti ammatillisen koulutuksen opetustarjontaa hyödyntäen

mm. ISOvipu-ryhmän asiantuntijuutta ja selvitystyötä. Toteutetaan markkinointikampanja antamalla lisäinfoa opettajille ja koulutuspäälliköille siitä, että verkkokursseja on mahdollista tarjota.

- Tarjoamalla verstaistukea lisätään ammattitaitoa ja opetustarjontaa. Hyödynnetään aineryhmä-yhteistyötä kurssitarjonnan monipuolistamiseen, esimerkiksi puuttuvissa A-kielissä.

- Oppilaitokset ottavat yhdessä vastuuta opetustarjonnan rakentamisesta ja hyödyntämisestä huomioiden verkko-opetustarjonnan myös omissa kehittämis- ja toimintasuunnitelmissaan.

- Jatketaan ja tehostetaan opetustarjonnan markkinointia mm. verkko-opiskeluoppaan käyttöönottoon liittyen. Tuetaan oppilaitoksen omaa tiedotusta ja verkko-opiskeluun perehdyttämistä kokemuksia, käytänteitä ja tukimateriaaleja jakamalla.

- Huomioidaan verkko-opetustarjonnan kehittämisessä ja kokoamisessa alueelliset monimuoto-opetuksen verkostot.

- Edistetään monimediaisten ja sulautuvien kurssikokonaisuuksien kehittämistä ja toteuttamista osaamista ja kokemuksia jakaen sekä pedagogisesti tarkoituksenmukaisia ja käytettäviä työ-välineitä tarjoten.

Täydennyskoulutus Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukevien täydennyskoulutusten edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

- Jatketaan täydennyskoulutuksen kehittämistä sisällöllisesti ja menetelmällisesti. - Järjestetään asennemuutoskoulutusta (muutosagentit, yhteiskunnalliset muutokset ja uudet tuulet,

diginatiivien kohtaaminen, monikanavaisuuden ymmärtäminen, uuden oppimiskäsityksen hyväksymistä, opetuksen laadun ymmärtäminen, autenttinen oppiminen, erilaiset oppijat).

o ’Luopumisosaaminen’ – koulutusta, miten luovun vanhoista kaavoista? o ’Lunttaa ja opi’ –koulutusta, miten hyödynnän tiedonhakua ja valmiita aineistoja?

- Tarvitaan pedagogista koulutusta erilaisten työvälineiden käytöstä. Koulutussisällöissä huomioidaan uudistuvat menetelmät ja työkalut, esimerkiksi mobiililaitteet sekä autenttiset ja henkilökohtaiset oppimisympäristöt. Ammatillisen koulutuksen erityistarpeita kartoitetaan ISOvipu-ryhmässä.

- Tarjotaan aineryhmittäistä koulutusta, mutta myös syventävää koulutusta verstastuille ja tvt-mentoreille. Syventäviin koulutuksiin mukaan myös aineryhmien edustajia, jotta heterogeeni-suuden hyöty tulisi ymmärretyksi.

- Vahvistetaan paikallisen tai alueellisen verstastuen/tvt-mentorin roolia kouluttajana, tiedottajana ja vertaistukena. Valmentavaa koulutusta tarvitaan.

16

- Tarjotaan matalan kynnyksen koulutusta ja vierihoitoa kouluille. Opettajien ja opiskelijoiden etä-päivät kannustavat miettimään tvt-ratkaisuja.

- Yhdistetään opettajien ja verstastukien koulutusta aluekokousten yhteyteen. - Jaetaan käytänteitä ja kokemuksia koulujen kesken, mm. benchmarking-vierailuja, toriesittelyjä tai

työpajamarkkinoita. - Saavutettavuuden edistämiseksi jatketaan joustavia ja tarvelähtöisiä koulutustoteutuksia, kuten

virtuaalitietoiskuja (livenä ja tallennettuna), verkkokursseja, täsmäkoulutuksia, teemakohtaisia työpajapäiviä sekä alueellisia koulutuksia.

- Lukuvuoden 2012-2013 koulutussuunnittelussa huomioidaan kansalliset tvt-taitotasot sekä keväällä 2012 toteutettavan tvt-osaamiskartoituksen tulokset.

- Kannustetaan ja tuetaan oppilaitoksia tekemään henkilökohtaisia täydennyskoulutussuunnitelmia osaamiskartoituksen pohjalta. Näin tuetaan osaamisen vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnis-tamista sekä osaamista täydentävään koulutukseen hakeutumista.

- Tehdään täydennyskoulutusten toteuttamisessa monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa ja jaetaan oppilaitosten asiantuntijuutta verkostossa.

Tukipalvelut Verkostotoimintaa ja verkko-oppimista edistävien laadukkaiden tukipalveluiden kehittämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

- Tarjotaan monipuolistuvia työkaluja ja sujuvia väyliä osaamisen jakamiseen verkostossa. - Jatketaan virtuaaliluokkapalvelujen kehittämistä entistä vakaammaksi ja monipuolisemmaksi

järjestelmäksi. Huomioidaan myös mobiililaitteiden rajapinnat. - Moodle-oppimisympäristössä otetaan käyttöön uusi versio 2.2. uusine työkaluineen toiminta-

varmuudesta huolehtien. Jatketaan Moodle-kurssipohjien tuottamista tarvelähtöisesti ja huolehditaan kurssipohjiin sisältyvien oppimateriaalien viemisestä ISOaittaan soveltuvin osin.

- Aktivoidaan oppimateriaalien tuottamista ja jakamista uudistuneessa ISOaitassa. - Jatketaan tukipalveluiden ja verkkotyökalujen käyttöön kannustavaa tiedottamista, neuvontaa ja

ohjeistusta. - Jatketaan verstastukien/tvt-mentoreiden valmennusta edistäen samalla teknisen ja pedagogisen

mallin vakiintumista oppilaitoksiin ja alueverkostoihin. - Aktivoidaan perustettujen verstaisfoorumien toimintaa ja perustetaan uusia tarvelähtöisesti. - Huolehditaan riittävistä tuki- ja kehittämisresursseista yhteistyössä kehittäjäyhteisön toimijoiden

kanssa mahdollista hankerahoitusta hyödyntäen.

4.2. ISOverstas kehittäjäyhteisönä ISOverstaan kehittäjäyhteisön päämääränä on, että ISOverstas toimii aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista vuorovaikutuksessa muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa. Yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevien verkostorakenteiden, toimivien prosessien sekä keskinäisen luottamuksen, avoimen vuorovaikutuksen ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

- Toimitaan edelleen aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista strategian mukaisesti.

- Jatketaan verkoston aktivointia ja luottamuksen vahvistamista avoimen viestinnän, yhteisöllisen ja suunnitelmallisen toiminnan sekä sujuvien toimintaprosessien avulla.

- Edistetään alueellista ja kollegiaalista verkostoitumista ISOverstaan sisällä. Vahvistetaan ja tuetaan aliverkostojen ns. pikkuverstaiden toimintaa osana ISOverstasta. Huomioitava myös vapaan sivis-tystyön mahdollinen rooli ISOverstaassa.

- Valmistellaan uusi verkostostrategia (2013-), jossa huomioidaan muuttuvan toimintaympäristön edellyttämät verkostorakenteet ja osaamisen tarpeet.

17

4.3. Oman oppilaitoksen osaaminen Osaaminen on ISOverstaan keskeinen voimavara, jonka vahvistamiseen ja jakamiseen etsitään jatkuvasti uusia keinoja. Päämääränä on, että ISOverstaassa sovelletaan verkostojohtamista ja henkilöstö toimii verkostoituneesti. Verkoston tuottama osaaminen palvelee myös erilaisia oppilaitoksia. Innovatiivisen johtajuuden ja verkostoituneiden työyhteisöjen, jatkuvasti uudistuvan asiantuntijuuden /ammatillisuuden, verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen monipuolisen osaamisen ja aktiivisen käytön sekä jakamisen kulttuurin edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

- Tuetaan osaamisen ja muutoksen johtamista sekä suunnitelmallista toimintaa oppilaitoksissa tulevaisuuden osaamistarpeet tiedostaen. Kaivataan uusia johtamisen työvälineita ja tukea jakamisen kulttuurin edistämiseen.

- Rakennetaan, hyödynnetään ja aktivoidaan vertaisfoorumeja ja asiantuntijaverkostoja osaamisen jakamiseksi ja kehittämiseksi. Edistetään alueellista ja kollegiaalista verkostoitumista.

- Järjestetään ja kehitetään ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukevaa täydennyskoulutusta tarvelähtöisesti. Aktivoidaan osallistumista joustavilla ja matalan kynnyksen toteutuksilla.

- Huolehditaan ISOverstaan tiimin osaamisen jatkuvasta kehittymisestä. - Hyödynnetään Osaava-rahoitusta ja tehdään yhteistyötä muiden hankeverkostojen ja kehittäjä-

yhteisöjen kanssa.

5.0. YHTEENVETO

Arviointiraporttiin koottuja tietoja hyödynnetään verkostotoiminnan kehittämisessä, strategian suuntaamisessa ja uuden strategian valmistelussa. Arviointityössä nousi esille useita ISOverstaan vahvuuksia, mutta myös kehittämisen tarpeita. Arviointikyselyn tuloksista voidaan päätellä, että kaikilla kehittämisalueilla arviot onnis-tumisesta olivat parantuneet vuodentakaiseen arviointiin verrattuna. Vuosittain toteutettavan arviointiprosessin avulla varmistetaan kehittäjäyhteisön pysyminen verkko-oppimisen kärkijoukoissa. Tämä arviointiraportti toimii myös käynnistyvän strategiatyön lähtötilannekartoituksena. Arviointiraportin toivotaan tukevan ja kannustavan yksittäisiä oppilaitoksia osaamisensa vahvistamisessa ja verkostoitumisessa sekä omien tietoyhteiskuntasuunnitelmiensa laatimisessa ja toteuttamisessa. Samalla tuetaan oppilaitosten onnistumista tulevaisuuden tietoyhteiskuntavalmiuksien tarjoajana valtakunnallisten strategioiden mukaisesti. Kuva 9. Arviointiryhmän työskentelyä 14.4.2012

ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA 2011 · Lukuvuoden 2011 - 2012 tarjonnassa...

Documents

Transcript of ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA 2011 · Lukuvuoden 2011 - 2012 tarjonnassa...