IndonesiaMahdollisuudet ja riskitHuhtikuu 2015

Kannen kuva: Wikipedia

Maaprofiili 2013

Team Finland Future WatchTEKES AASIA, huhtikuu 2015

Sari Arho Havrén Teppo Turkkisari.arhohavren@tekes.fi teppo.turkki@sitra.fi

Lähteet: IMA Asia, ADB Indonesia, Economist Corporate Network, asiantuntijahaastat-telut, BPPT, UN tilastot, OECD, Suomen Jakartan suurlähetystö, Finpro Jakarta,työvierailu Indonesiassa huhtikuussa 2015.

Tekes – the Finnish Funding Agency for Innovation

Tekes is the main public funding organisation for research, development and innovation in Finland.Tekes funds wide-ranging innovation activities in research communities, industry and service sectorsand especially promotes cooperative and risk-intensive projects. Tekes’ current strategy puts strongemphasis on growth seeking SMEs.

2

Lähde: © OECD, 2015, s. 7

3

250 miljoonanihmisen nopeas-ti kasvavat si-sämarkkinat,nuori väestö jaterve demogra-fiakehitys

Yleiskuva

Indonesia on yksi ASEANin lupaavimmista talouksista. Vuoden 2015 aikana alueenkasvun odotetaan edelleen kiihtyvän. Aasian keskeiset maat tuottavat tällä hetkellä jo60 prosenttia maailman BKT:n kasvusta. Aasia on myös maailman nopeitten kasvavamanner. Indonesia kuuluu myös niihin kehittyviin talouksiin, joka on tehnyt talousre-formeja.

Aasia tuottaa tänään 60 % maailman bruttokansantuotteesta.Lähde: ADB Indonesia 2015

Kesällä 2014 demokraattisissa ja hyvin sujuneissa avoimissa vaaleissa valittu uusipresidentti Joko ”Jokowi” Widodo isännöi huhtikuun 2015 lopussa Aasia-Afrikka -konferenssia Jakartassa, johon osallistui 34 valtionpäämiestä ja edustajat 77 erimaasta. Presidentti Widodo on maan ensimmäinen presidentti, joka on tullut johtoonpoliittisen tai armeijan eliittien ulkopuolelta. Indonesia pyrkii nyt nostamaan profiiliaanja asemaansa laajemmin Aasiassa ja kansainvälisesti.

Indonesia on luonnonvaroiltaan ja resursseiltaan rikas maa, jossa ovat 250 miljoonanihmisen nopeasti kasvavat sisämarkkinat, nuori väestö ja terve demografiakehitys.Presidentti Widodo on ilmoittanut tähtäävänsä 7 % vuosittaiseen kasvuun. Keskeinenelementti kasvun luomisessa ovat maahan houkuteltavat ulkomaiset investoinnit.

Indonesian lähihistoria on Suharton jälkeiset puolitoista vuosikymmentä ollut jatku-vasti vakauttavaa. Indonesia on tänään maailman kolmanneksi suurin demokratia,Kaakkois-Aasian suurin talous sekä G20-ryhmän jäsen, sekä maailman suurinmuslimimaa, joka on uskonnossaan tolerantti. Kansainvälisesti Indonesiaa voi pitäämyös poliittisena esimerkkinä miten siirtyä demokratiaan. Indonesia on ottamassamyös suurempaa vastuuta globaaleilla foorumeilla.

Vuosien 2005-2012 aikana Indonesian talous kasvoi vuosittain 6 %. Nyt kasvuavetävät erityisesti keskiluokan nopea nousu, sisämarkkinoiden kasvu ja dynamiikkasekä tavara- ja tekniikkatuotteiden kasvava kysyntä maan sisällä.

4

Kasvua vetävätkeskiluokannopea nousu,sisämarkkinoi-den kasvu sekätavara- ja tek-niikkatuotteidenkasvava kysyn-tä.

Indonesia on asettanut erittäin kunnianhimoisen kasvutavoitteen.Lähde: MP3EI 2015

Nouseville talouksille odotetaan kuitenkin jossain määrin kovia aikoja. Yhdysvaltojensyksyllä odotettavissa oleva korkojen nousu tullee vetämään pääomia kehittyviltämarkkinoilta ja vähentämään investointihalukkuutta. Vuonna 2014 talouskasvu hyytyiprosentin, ja Indonesia kohtasi uusia ongelmia talouden kehityksessä: budjettivajekasvoi, laajan maan hyvin kehittymätön infrastruktuuri ei tukenut kasvua.

Maan vaurastuessa tulonjako kansalaisten keskuudessa on nopeasti huonontunut.GINI-indeksi on noussut kolmessa vuodessa arvoon 0.41 vuoden 2010 luvusta 0.38.

Indonesian talous on vahvasti riippuvainen ulkomaisesta pääomasta ja sijoituksista.Ulkomaiset sijoittajat pitävät hallussaan 37 % valtion velkakirjoista, ja ulkomaistenpääomasijoittien transaktiot muodostavat 40 % Indonesian pörssissä käytävästäkaupasta.

Presidentti Widodon uusi strategia

Indonesian ongelmina ovat olleet vuosittainen budjettivaje ja liian alhaiset verotulot.Hallitukset ovat poliittisista syistä pitäneet polttoaineiden ja energian hintojamarkkinahintaa alhaisempina julkisten tukien viedessä jopa viidenneksen valtionkoko budjetista.

Yllä olevat kolme tekijää ovat rajoittaneet Indonesian kykyä käynnistää laajojainvestointiohjelmia, joita maan infrastruktuuri kipeästi tarvitsee.

Presidentti Widodon käynnistämän strategian on tarkoitus aloittaa maassa laajatrakenteelliset uudistukset. Tärkeimpänä ensi askeleena ovat valtion halvalleenergialle antamien tukien leikkaamiset. Tästä säästyvät resurssit suunnataanensisijaisesti infrastruktuuri-investointeihin – erityisesti satama- ja meriväylienkehittämiseen. Hallitus tulee panostamaan myös merkittävästi indonesialaistenterveydenhuollon, kansallisen terveysvakuutuksen ja koulutuksen kehittämiseen.

5

20 mrd euronhankkeet: 24uutta satamaa,15 lentokenttää,2650 km uusiapääteitä, 49uutta patoa.

Indonesiakiinnostaa glo-baaleja yrityk-siä ja kevyenteollisuudenkokoonpano-tuotantoavaihtoehtonaKiinalle.

Keväällä annettujen tietojen mukaan Indonesian hallitus on toukokuussa 2015avaamassa kilpailullle lähes kymmenen tuhatta (9578 kpl) erilaista infrastruktuuri- jarakennusprojektia tarkoituksenaan vahvistaa ison maan infran laatua ja määrää. Nytavoimeen kilpailuun tulevat hankkeet ovat noin 70 % kaikista suunnitelluista.Kyseessä on yli 20 miljardin euron kokonaishankinta.

Investoinneilla on tarkoitus rakentaa 1000 km uusia teitä (joissa käytössä tietulli),2650 km uusia valtakunnallisia pääteitä, 49 uutta patoa eri puolille Indonesiaa(seuraavan viiden vuoden aikana). Investointeja ollaan kohdentamassa erityisestisatamiin ja maan eri osia sekä saaria yhdistäviin meriväyliin. Uusia satamiarakennetaan 24, ja uusia lentokenttiä 15.

Lähde: Manajemen Proyek Indonesia, 2015

Teollisena ja ulkomaankaupan strategiana Indonesian hallituksella on vahvistaa jakasvattaa maan ulkomaanvientiä sekä kehittää omaa valmistusteollisuutta ja senosuutta viennistä. Toisena merkittävänä strategisena painopisteenä on Indonesianomien raaka-ainevarojen prosessoiminen ja jalostus Indonesiassa sekä pelkänraaka-aineviennin rajoittaminen (muodostaa tällä hetkellä Indonesian ulkomaan-viennin tärkeimmän sektorin).

6

Strategiassa kehitetään Indonesiaa liiketoimintaympäristönä. Tavoite on helpottaalupa- ja lisenssi- sekä rekisteröimisprosesseja, jotka ovat tänään merkittäväpullonkaula ulkomaisten yritysten toiminnalle.

Tänään Indonesian valmistusteollisuus vetää investointeja kv. yritysten etsiessä vaih-toehtoja kallistuneelle Kiinalle. Kokonaistalouteen tämä tulee kuitenkin vaikuttamaanviiveellä. Myös vahva kotimainen kysyntä on vahvistanut valmistusteollisuuttaviimeisen viiden vuoden aikana. Tulevien vuosien aikana etenkin kevyen teollisuu-den, vaate-valmistuksen, kenkien, elektronikkan ja elektronikkan kokoonpanonnäkymät pysyvät hyvinä. Tätä tukee myös Rupiahn arvo, joka ei ole lähtenyt nousuunja on näin tasapainottanut palkkojen nousua (15-20% pa, 2013-2015).

Toisaalta näyttää siltä, että hallituksen fokusoidessa Indonesian oman teollisuuden jatalouden kehittämiseen erinäiset monimutkaiset rajoitukset maahantuonnin suhteenja ulkomaisten investointien kanssa tulevat jatkumaan.

Poliittinen ja yhteiskunnallinen näköala

Poliittisesti Indonesian näkymät ovat positiiviset. Presidentti Widodo näyttää saaneenenemmistön lainsäädäntöelimissä. Widodo on luvannut kansalaisille lähes ilmaisenterveydenhuollon ja koulutuksen, sekä luopua polttoaineiden tuista. Poliittinenepävarmuus on vähentynyt mutta kasvua tukeviin ratkaisuihin tarvitaan edelleenpoliittista tahtoa. Leikkaukset energiatukiin ovat herkkä ja poliittisesti vaikeamanööveri. Vahva nationalismi ja valtio-omistuksen suosiminen voivat olla jossainmäärin esteenä/riskeinä, kun hallintoa pyritään uudistamaan.

Ympäristöjärjestöt kiittävät uutta presidentiä tämän aloitettua uuden politiikanIndonesian metsien ja sademetsien suojelemiseksi. Jos Widodo voittaa seuraavanviisivuotiskauden nykyisen jälkeen, on mahdollista, että parannuksia saadaan vietyäeteenpäin erityisesti vuosien 2019-2024 aikana.

Koruptoitumattomana tunnettu ja kansan luottama Widodo on aloittanut kuitenkivarovaisesti. Hän ei ole useiden maiden hallitusten vastalauseista huolimattakeskeyttänyt kuolemantuomioita saaneiden teloituksia. Tammikuussa 2015 teloitettiinviisi ulkomaalaista huumeista tuomittua ulkomaalaista. Tämän johdosta Brasilian jaHollannin hallitukset vetivät lähettiläänsä Jakartasta. Tällä hetkellä tuomiontäytäntöönpanoa odottaa 10 huumeista tuomittua, mukana Australian, Brasilian,Ranskan, Filippiinien ja Nigerian kansalaisia.

Indonesia oli ensimmäisiä Aasian maita ja viides maa maailmassa, joka ratifioi ILO:nkansainvälisten sopimusten keskeiset osat. Tänään kaikki 18 sopimusta on ratifioitu.

Vuonna 2007 Indonesiassa säädettiin laki yrityksille, jotka ovat suoraan taiepäsuoraan tekemisissä luonnonvarojen hyödyntämisessä sekä tiukat säädöksetpyrkimyksenä rajoittaa luonnonvariojen hyödyntämisestä syntyviä haitallisiavaikutuksia niin ympäristöön kuin eri alueiden ihmisille, yhteisöjen sosiaaliseenelämään ja paikallisien kulttuurien elinolosuhteisiin.

Yritystoimintaan liittyvät tärkeimmät viime vuosien kiistat ovat koskeneet ihmisoike-uksia, maan hallinnan ja kiinteistöjen omistuksen kiistoja, alkuperäiskansojen ja -asukkaiden oikeuksia, ympäristökysymyksiä, terveyteen, veden käyttöön sekä

7

Tulevaisuus-kehityksenavainsanojaovat ”kestävä”,”Smart” ja”paikallistalous”.

työoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Rikkomuksista jätettiin viranomaisille vuonna 2012yli tuhat valitusta. Tilanne on nyttemin rauhoittunut ja valitusten määrä ollut laskussa.

Indonesia on sitoutunut estämään ja rajoittamaan lapsityövoiman käyttöä. Tilanne onkuitenkin edelleen lasten työn teon suhteen vaikea - etenkin maaseudulla jakotitalouksissa, joissa tavataan etenkin alle 15-vuotiaita tyttöjä työskentelemässävaikeissa ja raskaissa olosuhteissa.

Panostuksia paikalliseen T&K -toimintaan

Keskusteluissani Indonesian tärkeimän innovaatio- ja teknologiaorganisaatioBPPT:ssä (Agency For The Assessment And Application Of Technology)1 nousi esiinkuinka Indonesian hallituksella on menossa infrainvestointien lisäksi kunnianhimoi-nen suunnitelma avata seuraavien vuosien aikana 100 uutta tiede- ja teknologia-keskusta sekä ”Centre of Exellence” -puistoa eri puolille Indonesiaa.

T&K -investoinnin strategisena kärkenä on vahvistaa eri maakuntien ja alueidenpaikallista osaamista, innovaatio- ja teollista kehitystä sekä paikallistaloutta. Tähänmennessä on aloitettu jo 77 keskuksen rakennustyöt. Puistoihin on tarkoitus keskittääkv. tutkimushankkeita, teknologia- ja innovaatio-osaamisen kehittämistä - sekäkorkeampaa laatua ja osaamista vaativia teollisia sekä tuotannollisia fasiliteetteja.BPPT:n mukaan keskuksien yhteyteen on halu rakentaa myös paikalliseenkiertotalouteen (circular economy) liittyviä energia- ja raaka-aineratkaisuja. Mukaanhankkeisiin olisivat tulossa mm. Japani ja Etelä-Korea.

Fokukset:

· Paikallinen osaaminen ja kapasiteettin rakentaminen· Paikallisten resurssien kehittäminen· Kestävät paikalliset ratkaisut ja kehitys· Paikalliset energiaratkaisut.

Strateginen avainsana oli BPPT:n keskusteluissa ”smart”, joka liitettiin erityisestiurbaanikehitykseen ja Indonesian kaupungistumiseen sekä erilaisiin uusiinpalveluihin, joissa yhdistyy älykkään ympäristön rakentaminen sosiaalisen jakulttuurisen ulottuvuuden rinnalla. Uusien tiedepuiston rakentamisessa on kuitenkinalkuvaiheessa ollut hitauselementtejä ja haasteita, jotka liittyvät kokonaisuuksienhallinnointiin, eri maakunnissa valittujen paikkojen maankäytön käyttöön jarahoitukseen sekä lupiin.

Indonesian hallituksen keskeinen tavoite on investoida ja vahvistaa seuraavienvuosien aikana maan tietoverkkojen ja ICT-palvelujen ulottamista mahdollisimmanlaajalle Indonesian valtavalle saarialueelle, ja yhdistää eri alueet nopeilla yhteyksillätoisiinsa. Tämä mahdollistaisi verkottuneen yhteistyön ja alueiden rikkaammattuotannolliset ja palvelumarkkinat, tuottavuuden kasvun ja kehittyneemmänyhteistyön.

1 http://www.bppt.go.id/english/

8

Suomessakiinnostaayhteistyö ICT-sektorilla, ener-giaratkaisuissa,Life Science-alueilla,biomateriaaleis-sa ja erilaistenprosessienkehittämisessä.

Demografia

Indonesiassa nähdään ehkä maan tärkeimmäksi voimavaraksi, nyt ja tulevaisuu-dessa, sen erittäin hyvässä vaiheessa oleva dynaaminen demografiakehitys ja nuoriväestö, joiden myötä työelämään olisi tulossa seuraavan vuosikymmenen aikanamerkittävä kohortti nuorta ja koulutettua työvoimaa (ns. Bonusdemografiakehitys).

Yhteistyöalueet Indonesian ja Suomen välillä

Pyysin BPPT:tä tunnistamaan viisi tärkeintä alaa ja kenttää, joilla Indonesia ja Suomivoisivat tehdä yhteistyötä:

1. ICT ja älykäs teknologia, tietoyhteiskunnan kehittäminen,2. Energiaratkaisut – uudistuvat ja kestävät sekä paikalliset

energiatuotantoteknologiat; lähienergia,3. Life science: maatalouden kehittäminen, kalastus, lihatuotannon

kehittäminen (mm. pihvilihan suhteen omavaraisuuden saavuttaminen),erilainen viljelyosaaminen ja teknologiat, Indonesian valtavan biodiversiteetinhyödyntäminen,

4. Biomateriaalit ja biomassan hyödyntäminen erilaisina uusina materiaaleinasekä energiatuotannossa,

5. Paikallistalouksien ja yhteiskunnallisten lähiratkaisujen prosessienkehittäminen; hallinnollisten ja siviiliprosessien kehittäminen, virkamiestenkouluttaminen, prosessiosaaminen, uusien digitaalisten palvelujenkehittäminen, koulutuksen kehittäminen ja hallinnon konsultaatio.

Suomalaisten yritysten kokemuksia

Indonesiassa toimivat suomalaiset yritykset painottivat, että Aasiassa läsnäolo onheille yhä tärkeämpää sillä alan kaikki keskeiset kilpailijat toimivat alueella jo. Omientuotteiden ja palvelujen kehittäminen Suomessa edellyttää kilpailulle altistumistaAasiassa. Suomi on kuitenkin lähes koko ajan myöhässä Kaakkois-Aasianmarkkinoilla – etenkin investointihyödykkeissä. Suomi vie Indonesiaan vähän.Pääkohdemaana on ollut enemmänkin Filippiinit.

Tuotantoa siirtyy nyt Kiinasta Indonesiaan. Suomalaisten yritysten mukaan kilpailuIndonesiassa on kovaa. Mutta jos vertaa Kaakkois-Aasiaa tällä hetkellä Kiinaan, niinvoittomarginaalit ovat Indonesiassa selkeästi suuremmat.

Indonesian hallituksen tulevat miljardi-investoinnit luovat merkittävän kasvupoten-tiaalin. Kaikkein lupaavimpia aloja ovat suomalaisen teollisuuden kannalta energia-,biomassa- ja raaka-aineita hyödyntävä ja prosessoiva teollisuus, investoinnitinfrastrukturin rakentamisessa ja logistisissa järjestelmissä, samoin kuin erilainenprosessi- ja tuotanto-osaaminen sekä konsultointi.

Erään suomalaisen energia-alan asiantuntija- ja PK-yrityksen mukaan Indonesia onmyös pienelle yritykselle toimiva ja hyvä markkina. Keskeistä on tehdä tarkka, laaja

9

Sähkönkulutuskasvaa vuosit-tain 7 %. Uusin-kaan kapasiteet-ti ei riitä lisää-mään energiantarjontaa kysyn-tää vastaavaksi.

taustatyö ja –kartoitus ennen maahan tuloa, rakentaa luotettavat paikalliset kontaktitniin businesympäristössä kuin viranomaisiin. Ja kyetä sitoutumaan pitkäjänteisestiasiakkaisiin, joiden kanssa rakennetaan luottamusta.

Riskianalyysia

Maailmanpankin viimeisimmässä eri maita liiketoimintaympäristöinä vertailevassaEase of Doing Business –raportissa (2015) Indonesia sijoittuu sijalle 114 suhteessa189 maahan (nousua 3 pykälää edellisvuodesta).

1. Julkisten viranomaisten lahjominen ja korruptio on Indonesiassa laitonta jasitä seurataan. Tästä huolimatta Indonesia sijoittui vuonna 2013 sijalle 114Transparency International’s Corruption Perception –indeksissä (CPI).

Vuonna 2000 Indonesiassa tehtiin laaja vallan hajauttaminen keskusvallaltapaikallisviranomaisille. Tämä on johtanut siihen, että paikallis- ja maakun-tahallinnot voivat olla hyvinkin autoritaarisia ja korruptuneita, ja näin ollenriskitasot eri puolella vaihtelevat. Ongelmina ovat erilaiset tulkinnatsäännöksistä ja laeista sekä erilaiset ja vaihtelevat näkemykset Jakartassasijaitsevan keskusvallan määräysten kanssa.

Indonesiassa korruptio, lahjonta, ja alikehittyneet palvelut ovat edelleenoperatiivisen toimintaympäristön ongelmia. Korruptio nähdään ”sosiaalisenakustannuksena”, joka koskettaa lähes kaikkia Indonesiassa toimivia yrityksiä.Ei-länsimainen busineskulttuuri huonontaa operatiivista liike-toimintaympä-ristöä merkittävästi, hidastuttaa projektien etenemistä, ja leikkaa lopultayritysten tuottoja.

2. Sopimusten allekirjoittaminen ei välttämättä tarkoita aina vielä käytännönkaupan syntymistä. Tästä on useita esimerkkejä Japanin, Korean ja Kiinanhankkeiden osalta. Monia ulkomaisia investointihankkeita myös perutaan,kun projektit eivät pääse alkamaan. Investoijien luottamus on koetuksella.

3. Monien prosessilaitosten houkuttelu Indonesiaan on ollut tuskallisen hidasta(esimerkiksi kaivosteollisuudessa). Taustalla vaikuttavat muuan muassa riskitenergiansaatavuudessa.

4. Valmistusteollisuudessa on suuria success caseja, kuten Samsung jaFoxconn, mutta valmistuksen siirtymistäkin Indonesiaan hillitsevät korkeatlogistiikkakustannukset, jotka nousevat puutteellisen infrastruktuurin takia.

5. Indonesian reformeista ja jonkinlaisen hypestä huolimatta nykyhallinnolla onmyös heikkoja näyttöjä, success caseja, ulkomaisille investoijille. Hallituksenyritykset suurten infra-struktuurihankkeiden läpiviennneissä ovat epäonnis-tuneet maanhankinta- ja muihin lupamenettelyihin liittyvän byrokratianvuoksi. Esimerkiksi Kiinan Indonesia-investoinneista vain yksi kymmenestäon toteutunut. Japanin osalta suhde on yksi kuudesta.

2

6. Maan sähkönkulutuksen kasvu on vuosittain 7 %. Nykyinen ja rakennettavakapasiteetti ei riitä lisäämään tarjontaa kysyntää vastaavasti. Kevyenvalmistusteollisuuden kasvu voi törmätä krooniseen energiapulaan.