Ruoka & ilmastoMat & klimat

Helsingin Energian Sadonkorjuujuhla 24.9.14Outi Kuittinen, Demos Helsinki

Twitter: @demoshelsinkiValokuvat Kausiruokaa-kirjasta, valokuvaaja Maria Miklas

Infografiikat Kausiruokaa-kirjasta

Ruoka– Miten uuden talouden tekijä syö?

Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt suomalaisen arjessa ovat n. 20 % kokonaispäästöistä. Jo muu-tamalla perussäännöllä voi omaa päästökuor-maansa keventää paljonkin valitessaan ruokaa kaupassa, töissä tai ravintolassa. Kasvisten ilmas-tokuorma on lihaa pienempi. Usein terveellinen ruokavalio on myös vähähiilinen. Tulevien vuosi-kymmenten suomalainen ruokakulttuuri painot-tuu kasvisruokiin. Tähän muutokseen tarvitaan uusia reseptejä, makuja ja tarjontaa, jotka työntä-vät asennemuutosta ja valintoja eteenpäin.

1. Syö enemmän kasviksia

2. Syö kausiruokaa

3. Syö hyvin eli sopiva määrä oikeaa ruokaa

Asuminen

Liikkuminen

Ruoka

Kuluttaminen

Vapaa-aika

Matkustaminen

0 10 % 20 % 30 % 40 %

Yksityisen kulutuksen päästöt SuomessaLähde: Envimat-projekti; www.ymparisto.fi/syke/envimat

Tarkemmat lähteet löytyvät: Maura Ryömä,

http://blogs.helsinki.fi/mryoma/files/2008/10/ruoan-ilmastokuorma.pdf

Syö enemmän kasviksia: eri ruoka-aineiden ilmastopäästöjä sekä kahden lounaan ravintosisältö ja päästökuorma

Peloton sysää suomalaiset kohti energiatehokasta uutta taloutta. Se luo maailmaa, jossa vähän energiaa kuluttava vaihtoehto on vaivaton ja houkutteleva. Peloton aktivoi valintojamme ohjailevat portinvartijat kiriryhmäksi. Näin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.

Kasvikset ovat energia- ja materiaalitehokasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, hukataan iso määrä energiaa. Eläintuotan-nosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kas-visten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energia-tehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältävät paljon ravintoaineita.

Vähähiilinen tai ilmastoystävällinen ruoka tarkoittaa, että ruoan tuotannosta, kuljetuksesta, säilyttämisestä ja valmis-tamisesta syntyy vähän kasvihuonekaasupäästöjä. Ruoassa itsessään sen sijaan hiiltä on sitoutuneena hiilihydraateiksi, jotka ovat elintärkeitä ravintoaineita. Kasvisruoka sisältää runsaasti hiilihydraatteja, mutta sen tuotanto aiheuttaa vähän hiilipäästöjä. Siispä hiilihydraatit ! hiilidioksidi.

kypsentämätönruoka-aine

Kasvihuonekaasupäästöt kg CO2-ekv /1 kg ruoka-ainetta

peruna 0,2

appelsiini 0,25

porkkana 0,3

soijapapu 0,48

täysmaito 1,12

kirjolohi 1,28

broileri 5,45

riisi 6,4

sianliha 7,25

kotimainen talvitomaatti

8,0

juusto (emmental) 12,97

naudanliha 16,85

Kun katsotaan, kuinka paljon ruoka-aineesta saa tärkei-tä kaloreita suhteessa päästöihin, suurimmat ilmaston kuormittajat löytyvätkin kasvihuonevihanneksista ja edelleen naudanlihasta. Riisin ja juuston kuormitus pienenee, kananmunan ja maidon kasvaa. Erityisen ekotehokkaita energianlähteitä ovat soija ja peruna.

Suuruusluokat kuntoon:Yksityisen kulutuksen päästöt Suomessa

Suuruusluokat kuntoon: missä ruoan ilmastopäästöt syntyvät?

Maatila

Teollisuus

Kuljetus

Pakkaukset

Kauppa

Ravintolat

Valmistus ja säilytyskotona

Jäte

RAAKA-AINE!

Mitä minä voin sitten syödä?

Ilmastoystävällisen syömisen peukalosäännöt

Kuva: Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville

1. Syö kauden kasviksia meiltä ja muualta2. Syö silakkaa eli villiä kalaa3. Dyykkaa omasta jääkaapista

Aloita vaikka näistä kolmesta:

Kuva: Maria Miklas

1 Syö kauden kasviksia meiltä ja muualta

SYKSY TALVI

KEVÄT KESÄ

Kuva: Maria Miklas

Kausia on muuallakin

Suuruusluokat kuntoon: kuljetuksen osuus ruoan päästöistä on yleensä pieni.

Oman automatkan päästöt kaupasta kotiin voivat olla suuremmat kuin Espanjasta Suomen.

Kausiruokaa – talvi

2 Syö villiä kalaawwf.fi/kalaopas

36 37KAUSIRUOKAA

SIENIPYTTI-PANNU /neljälle

Sienipyttiksen aineksiksi käyvät lähes mitkä tahansa sieni- tai ostoskoriin löytyneet syötävät sienet. Lähimetsästä kerättyjen sienten hiilijalanjälki on nolla. Sen sijaan pitkä automatka metsään voi kääntää keruureissun ympäristötekona päälaelleen.

1/2 l metsäsieniä 0,00

10 keitettyä perunaa 0,22

1 sipuli 0,02

1/2 tl kurkumaa1/2 tl mustapippuria2 valkosipulin kynttä 0,00

2 rkl kapriksia 0,07

1 1/2 rkl persiljaa silputtuna 0,23

3 rkl rypsiöljyä 0,04

1/2 tl suolaa 0,00

4 kananmunaa 0,59

CO2e/kg RAAKA-AINEET YHTEENSÄ 1,18VALMISTUS YHTEENSÄ 0,05YHTEENSÄ 1,23PER ANNOS 0,3

/ Puhdista ja pilko sienet. Jos käytät rouskuja, ryöppää ne, valuta ja kuivaa hyvin puhtaan keittiöpyyhkeen päällä. Pilko perunat suuriksi lohkoiksi ja sipuli pieneksi silpuksi. Pilko tai purista valkosipulin kynnet. Silppua persilja./ Kuumenna öljy pannulla ja lisää sipuli, kurkuma ja mustapippuri. Paista hetki ja lisää perunat. Kun perunat ovat saaneet väriä pintaansa, lisää

pannulle sienet ja paista viiti-sen minuuttia. Lisää kuumalle pannulle hetkeksi loput aineet eli valkosipuli, kaprikset, persiljasilppu ja suola./ Jaa pyttipannu lautasille odottamaan. Paista pannussa kaksi kananmunaa kerrallaan toiselta puolelta ja ripauta päälle suolaa. Älä riko kel-tuaisia, elleivät syöjät sitä erityisesti toivo. Kokonaisen keltuaisen on tarkoitus valua

lautasella pyttipannun kastikkeeksi./ Asettele paistetut munat pyttipannuannosten päälle. Tarjoile marinoitujen raita- tai punajuurien kanssa.

0,3

3 Dyykkaa omasta jääkaapista

38 39KAUSIRUOKAA

Tionsenit vel ulput ate co nullut nisit at. Lor adit accum dop rate facilit

Lisämotivaatiota hyvän ruoan valintoihin: Taloutemme ja elämäntapamme perustuu

halpoihin luonnonvaroihin.

Valokuva: Olli Karttunen

Ruokamellakat 2007–2008

17

energia = ruoka = vesi

Lisämotivaatiota hyvän ruoan valintoihin:

Kiitos – tack!

Outi Kuittinen outi.kuittinen@demoshelsinki.fitwitter: @demoshelsinki https://www.facebook.com/Kausiruokaa

Ilmastoystävällinen ruoka on löytöretkiä hyvään ruokaan.