1

Ilmastonmuutos ja ruoka

Ruokaa kaikilla aisteilla -koulutuspäivät 27.-29.1.2009

Ilmastovastaava Leo Stranius

2

Hyviä ja huonoja uutisia

3

Huonoja uutisia• Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin

pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu.

• Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.

• Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät.

• Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä.

• Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

4

Hyviä uutisia• Aikaa päästövähennyksille on

vielä joitakin vuosia.

• Tarvittava teknologia on olemassa.

• Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä.

• Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

5

”Lihaton päivä viikossa”• “Jokainen ihminen voi

ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.”– HS 7.9.2008

6

Vuotuinen lihan kulutus Suomessa (kg/cap)

Lähde: FAO

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1961 1970 1980 1990 2003

Meat total

Bovine

Mutton & goat

Pig

Poultry

Other

• Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa• Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden

7

Esityksen sisältö

• Ruuan ympäristövaikutukset

• Tutkimustieto karttuu

• Mitä pitäisi tehdä?

8

Ruuan ympäristövaikutukset

9

Ruuan ympäristövaikutukset

• Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä neljännes aiheutuu elintarvikkeiden kulutuksesta.

– Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne.

– Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset.

• Lähde: Ilmo Mäenpää (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, s. 16, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42088&lan=fi

10

Ruoka ja ilmastonmuutos• Maatalouseläinten kasvatus on

maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

– FAO: eläintuotanto vastuussa 18 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä

• Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options, http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm

11

Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä

liittyy maatalouteen• Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen

ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi.

• Professori Pete Smith: Lihansyönnin vähentäminen olisi kaikkein järkevin keino päästöjen vähentämiseksi.

– Lähde: Bellary et al. (2008) Cool farming: Climate impacts of agriculture and mitigation potential, http://www.greenpeace.org/international/press/reports/cool-farming-full-report

12

Ruuan tuotannon ympäristöystävällisyyden osa-alueet

• Alkutuotanto– Rehut, lannoitteet, kuljetukset

• Jalostus– Infrastruktuuri (tehtaat, pakastinaltaat ja niiden

energiankulutus)

• Kauppa– Hävikki, jakelu, muu infrastruktuuri

• Kotitalous– Säilöntä, valmistus, kauppamatkat

13

Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain 2006

Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

14

Tutkimustieto karttuu

15

Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta

• Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa.

• Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon.

• Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006-2008 toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

naud

anlih

a

juus

to voi

soija

öljyl

evite

ryps

iöljy

levit

e

sianl

iha

kurk

ku (y

mpä

rivuo

tinen

)

broi

leri

kana

nmun

at

tom

aatti

kurk

ku (v

uode

n ka

)

kirjo

lohi

soke

ri

mai

to

soija

lakk

a

ohra

leip

ä

ruisl

eipä

man

sikka

vehn

älei

pä

seka

leip

ä

ruok

aper

una

omen

a

olut

kg

Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg)

S ysteemianalyysinLaboratorio Lähde: Sosiaalifoorumi 17.5.2008

Tommi Kauppinen

17

18

19

Foodchain -hanke• Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen

suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna.

• Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset.

• Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri.– Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla

enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin.

– Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia.

• Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Foodchain/

20

Arvioita eri ruokien hiilidioksidiekvivalenteille (MTT)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

Hedelm

ä- ja

mar

jaruo

at

Kasvis

ruoa

t

Kasvih

uone

vihan

neks

et

Salaati

t

Perun

at

Muut k

asvik

set

Vilja ja

leivo

ntatuo

tteet

Riisi

Maidot

ja mait

oruoa

t

Juus

tot

Rasva

ja ra

svav

almist

eet

Kanan

munat

Kalaru

oat

Lihar

uoat

Nauda

nliha

Muu lih

a

Kahvi

ja tee

Täys

mehut

Vesi, v

irvoit

usjuom

at ja m

ehut

Alkoho

lijuom

at

Sokeri

, mak

eiset

Laste

nruo

at

Sekala

iset

CO

2-ek

v, g

/kg

Lähde: Ravitsemus ja yhteiskunta -kurssi 12.12.2008. Tommi Kauppinen, MTT

21

Mittatikkuhanke:• Tavoitteena kuvata

kulutuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä tavalla

• 50 gramman juuston syöminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 10 km autoilua

• Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248986&lan=FI

22

• Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa.

• Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö.

• Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa.

• Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.

23

Mitä pitäisi tehdä?

24

Esimerkkejä ohjauskeinoista

• Ilmastomerkinnät pakkauksiin (”hiilijalanjälki”)• Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten

mukaan• Haittavero lihalle, juustolle ja talvella

pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille

• Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin

25

Ilmastomerkinnät

Carbon Trustin hiilijalanjälki (mm. Tesco). Kuva Ari Nissinen, SYKE

26

Viisi vinkkiä:Mitä minä voin tehdä?

• Suosi kasvisruokaa, vältä myös juustoa ja kasvihuonevihanneksia talvisin

• Vähennä lieden ja uunin käyttöä – valmista ruoka mikrossa, käytä vedenkeitintä

• Suosi paikallista vähän pakattua kausikasvisruokaa, kulje kauppamatka kävellen tai pyörällä

• Ota yhteyttä päättäjiin, anna palautetta kaupoissa, ravintoloissa ja ruokaloissa

• Osallistu ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöjen toimintaan!

27

Suomen luonnonsuojeluliitto toimii

• Koti-MIPS/ElintarvikeMIPS-hanke

• Ruoka-kampanja (Ilmasto lautasella)– http://www.sll.fi/ilmasto-lautasella

• Hyvän ruuan verkosto

28

Yhteenveto• Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin

asuminen tai liikenne.

• Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset.

• Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten.

• Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

29

KIITOS !• Ota yhteyttä:

Leo Straniusleo.stranius@sll.fipuh. 040-754 7371

Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto

Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi

30

Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanja: http://www.sll.fi/ilmasto-

lautasella

• ElintarvikeMIPS-hankkeen tulokset: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips/elintarvikemips

• Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatoiminta: http://www.sll.fi/ilmasto

• Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi

• Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi

• Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi

31

Lisätietoja ilmastopolitiikastaIPCC:

http://www.ipcc.ch/Päästötilastot (World Resources Institute):

http://cait.wri.org/YK:n ilmastopolitiikan sivusto:

http://www.un.org/climatechange/YK:n ilmastosopimuksen sivusto:

http://unfccc.intEU:n komission ilmastosivut:

http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki:

http://www.ilmasto.org