Tänään13MAANANTAINA 5. SYYSKUUTA 2016ILKKA

Täällä sielu lepää ja talkoohenki elää. Kjell Skoglund sai oppinsa yhteistyön merkityksestä kotikylän jalkapallojoukkueessa ja suvun mailla. Maapalsta on molempien isovanhempien perintöä. KUVAT: AUNE WARONEN

AUNE WARONENKRISTIINANKAUPUNKI

Mikään ei riko rauhaa Tiukan Puskamarkissa pienen torpan pihassa. Viereinen pelto heh-kuu iltapäivän pehmeää valoa ja vanha rakennus huokuu ys-tävällisyyttä.

– Kun työpäivinä on jatkuvasti yhteydessä ihmisiin, välillä kai-paa hiljaisuutta ja lepoa. Täällä sitä saa, sanoo Tukholmassa toi-mivan Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohta-ja Kjell Skoglund astuessaan sisään isovanhempiensa mailla olevaan vanhaan tupaan.

Skoglund hankki paikan koti-kylästään, koska halusi pitää yh-teyttä juurilleen.

– Sinne olen kerännyt vanho-ja esineitä vuosien varrella. Olen pitänyt täällä juhlia ja edustusti-laisuuksia, suurimpana 50-vuo-tisjuhla, jossa oli 540 ihmistä.

Lahjarahat, 16 000 euroa, hän antoi paikalliselle nuoriso-seuralle kiitokseksi siitä, että on saanut kasvaa niin hienossa ky-lässä.

Skoglundin lapsuudessa koko kylän poikien oli oltava muka-na, jotta jalkapallojoukkue saa-tiin täyteen.

Samalla tuli oppia siitä, kuin-ka erilaiset ihmiset saadaan pu-haltamaan yhteen hiileen ja luo-maan toimivia verkostoja.

Kokemusta hän soveltaa nyt työelämässä. Kauppakamari luo yhteyksiä ja auttaa yrityksiä vientiponnisteluissa.

– Yritysmaailmassa ei ole rajo-ja, ei kuntien, maakuntien eikä edes maiden välillä. Ne näkyvät vain kartalla. Loppupeleissä se voittaa, jolla on parhaat verkos-tot ja sillat rajojen yli.

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjan-

maan välinen raja alkaa näyt-tää pelkältä viivalta paperilla. Jos Tukholmassa ja Kirkkonum-mella nykyisin asuva Skoglund saisi päättää, se ei olisi edes sitä.

– Suomenkielisen ja ruotsin-kielisen alueen rajan on syy-tä olla näkymätön. Pitää osa-ta tehdä yhteistyötä ja katsoa pidemmälle. Parasta verkos-toa ei saa valvomalla omaa ra-jaa vaan antamalla omastaan jo-tain tärkeää, sellaista, jota toi-sella ei ole, esimerkiksi osaamis-ta, Skoglund sanoo.

Kaikki eristäytyminen haittaa menestystä - oli kyse sitten ky-län tai pienen maan jalkapallo-joukkueesta tai globaalin maail-man yrityksestä.

Skoglund viittaa Islantiin, jon-ka jalkapallojoukkue menestyi kesällä, koska heillä oli rohkeut-ta nykäistä eri ammattien ihmi-siä mukaan joukkueeseen ja sat-sata yhteenkuuluvuuteen myös yleisön kanssa.

– Tähtien kanssa on helppo olla, he kulkevat omaa rataan-sa omalla moottorillaan. Yhteis-

työprojekteissa haaste on saada innostumaan ne, jotka eivät ole heti niin täysillä mukana.

Lähes koko työuransa pohjois-maisia suhteita rakentaneelle Skoglundille luontevin suunta on länteen. Ruotsiin on vain pie-ni askel, ja tulevaisuudessa mai-den väli ehkä suhautetaan yli tu-hat kilometriä tunnissa kiitäväl-lä Hyperloop-junalla.

– Etelä-Pohjanmaalla ja Poh-janmaalla on sekä historian et-tä maantieteen vuoksi läheiset suhteet Ruotsiin.  Merenkurk-ku on kapea ja sen yli on help-po luoda yhteyksiä, ja tarvitsem-me Ruotsia nyt enemmän kuin koskaan.

Ruotsalaiset osaavat myyn-nin ja markkinoinnin ja hallit-sevat kansainväliset markkinat. Siinä missä Suomen talous sak-kaa, Ruotsissa kaikki kasvaa.

– Pohjolaan tulevista inves-toinneista jopa 75 prosenttia tu-lee Ruotsiin. Suomalaisille olisi kysyntää monella alalla.

Yrittäjyys on Ruotsissa nyt

kaikkien huulilla, myös eläke-läisten, jotka perustavat pikku-yrityksiä eläkepäiviensä iloksi. Myös sijoittajat ovat löytäneet Ruotsissa pienet kasvuyritykset.

– Verotuloja ei Suomessakaan tule siitä, että eläkeläiset lyö-vät golfpalloa kentällä. On iso resurssihukka, jos he häviävät työmarkkinoilta 60 vuoden iäs-sä, Skoglund miettii.

Esimerkkeinä pohjalaisyrityk-sistä, jotka ovat onnistuneet Ruotsissa, Skoglund nimeää sei-näjokelaisen Atrian, kauhavalai-sen ikkunavalmistajan Skaalan sekä kristiinalaisen Nordauto-mationin.

– Atrialla on yli tuhat työnte-kijää Ruotsissa ja sen tuotteet ovat erittäin suosittuja. Toisaal-ta pientuottajilla on nyt mah-dollisuuksia Ruotsissa. Siellä halutaan puhtaita, laadukkai-ta ja terveellisiä elintarvikkei-ta, ja niitä Etelä-Pohjanmaalla nyt tehdään.

Haasteena suomalaisille ovat yhä myynti ja markkinointi.

– Nykytilanne on uusi suoma-laisille, joiden tuotteet menivät ennen ilman markkinointia Ve-näjälle. Suomalaisyrityksille oli-si huikeat markkinat nyt juuri esimerkiksi Kiirunan seudulla ja Jällivaarassa, jossa rakenne-taan valtavasti kaupungin siir-ron yhteydessä, mutta siellä ei selvitä englannilla. On osattava ostajan kieltä eli ruotsia, Skog-lund sanoo.

Kauppakamari avasi kesä-kuussa infopisteen Tornioon. Siellä pyritään auttamaan suo-malaisyrityksiä, jotka suuntaa-vat Pohjois-Ruotsin markkinoil-le.

Suomalaisyrityksille on mah-dollisuuksia myös terveystek-nologiassa. Alan volyymi on vii-

sinkertaistunut viime vuosina ja työpaikkoja on 10 000.

Skoglund kannustaisi yhteis-työhön myös terveydenhuollon puolella.

– Miksi kaikkien yliopistosai-raaloiden pitää keskittyä kaik-keen? Viisaampaa olisi, että Ruotsin kanssa tehtäisiin yh-teistyötä vaikeimpien leikkaus-ten kohdalla. Aivoleikkaukset hoidettaisiin toisessa maassa, jotkut toiset suuret leikkaukset toisessa.

Suomessa ja Ruotsissa keskuste-lu- ja kaupantekokulttuuri eroaa selvästi. Sana ei on lähes kadon-nut ruotsin kielestä.

– Kun ruotsalainen sanoo, et-tä tämähän näyttää hyvältä, se ei tarkoita että tehdään kaupat. Se tarkoittaa, että jatketaan neu-votteluja, viedään asia ehkä esi-miehelle ja katsotaan, päästään-kö eteenpäin.

Ruotsalainen liikemies voi pu-hua kesälomastaan tai lapsen-sa harrastuksesta samalla kun

kauppoja lämmitellään.– Siellä ollaan Suomea lähem-

pänä amerikkalaista small tal-kia. Ei pidä pelätä, että kokouk-sia tulee paljon ja päätös kestää. Kaupat syntyvät, kun osapuolet ovat tutustuneet toisiinsa.

Ruotsin suuntaan Skoglund on ollut rakentamassa uusia siltoja sen jälkeen, kun hänet valittiin tehtäväänsä vuoden 2015 alus-sa.

Heti nähtiin, että paikalle saa-

tiin varsinainen verkostojen vi-rittelijä. Kauppakamarin jäsen-määrä on noussut 40 prosentilla puolessatoista vuodessa.

Skoglund hymyilee.– Ruotsi on ollut Saksan ohella

viime vuosina Suomen tärkein vientimaa. Meidän on helppo ymmärtää toisiamme jo yhtei-sen historian vuoksi. Arvot ovat lähellä toisiaan. Silti kulttuuris-sa on pieniä eroja, jotka tekevät kanssakäymisestä jännittävää, hän sanoo.

Sillanrakentaja Pohjolasta

Tiukan Puskamarkissa sijaitsevaan Metsätorppaan on kerätty vanhojen aikojen esineistöä. Kjell Skoglundille paikka on paras latautumispiste kiireisen työelämän lomassa.

■ Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja vuoden 2015 alusta.

■ Maaliskuussa 2016 Skoglun-dille myönnettiin tunnustuspal-kinto Suomen ja Ruotsin välisten yhteyksien edistämisestä.

■ Pohjoismaisen tiedotustoimis-ton toiminnanjohtaja Vaasassa 1990-luvulla.

■ Projektipäällikkönä Norden-yhdistysten liitossa Norjassa 1993-96.

■ Pohjola-Nordenin tehtävissä Suomessa 1990-luvulta vuoteen 2014, viimeksi pääsihteerinä.

■ Aloitti uransa Kristiinan rait-tiussihteerinä 1980-luvulla.

■ 52-vuotias, asuu Kirkkonum-mella ja Tukholman Gärdetissä.

■ Kolme lasta, Sebastian 29, asuu Tukholmassa, kotona Sanni, 17, ja Sofia, 15.

■ Vapaa-aikanaan tukee tyttä-rien harrastuksia ja rentoutuu Tiukan Metsätorpalla.

FAKTA

Sukkulointia ja verkostoitumista

1. Rahapeliyhtiön johtajan palkkaus ei hyvältä näytä2. Suomalaiset tarvitsevat Venäjän kasvaneista riskeistä tuoretta tietoa3. Li Anderssonilla on maatalouteen omat lopetuslistat4. Eteläpohjalaiset osuvat nyhtökauran pohjustamaan ruokatrendiin5. Vaasan perustelut päivystyskiistassa yhä vailla faktoja

Ilkka.fi luetuimmat

pääkirjoitukset