UUDENKAUPUNGIN

KAUPUNKI

Sosiaali- ja terveyskeskus

Ikäystävällinen Uusikaupunki 2015-2016

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Sosiaalilautakunta 22.1.2015 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.3.2015 § 18

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ................................................................................................................................................................... 1

2 PALVELURAKENTEEN NYKYTILAN KUVAUS .................................................................................................. 2

2.1. IKÄÄNTYNEIDEN OSALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN MAHDOLLISTAJAT ...................................... 2

2.1.1. Vanhusneuvosto ............................................................................................................................. 2 2.1.2. Vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin toiminta ........................................................................... 2 2.1.3. Seurakunta ..................................................................................................................................... 3 2.1.4. Sivistyspalvelut ............................................................................................................................... 3 2.1.5. Asuminen ja ympäristö .................................................................................................................. 4

2.2. IÄKKÄIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ......................................................................................... 4

2.2.1. Vanhustyön toiminta-ajatus ja arvot ............................................................................................. 4 2.2.2. Kotona asumista tukevat palvelut .................................................................................................. 4 2.2.3. Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito ............................................................................................. 5 2.2.4. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa ................................................................................................ 5

3 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2017 ................................................................... 6

3.1. PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TARVITTAVAT

RESURSSIT ...................................................................................................................................................................... 7

3.1.1. Hyvinvointia edistävät palvelut – ikääntyminen terveenä ja toimintakykyisenä .......................... 7 3.1.2. Kotiin annettavat palvelut – kotona pidempään ............................................................................ 9 3.1.3. Ympärivuorokautinen hoiva – enemmän kodinomaista hoivaa ................................................. 12

3.2. ASIAKKAIDEN OSALLISUUS............................................................................................................................. 14

3.2.1. Ikääntyvät mukaan päätöksentekoon .......................................................................................... 14

3.3. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI......................................................................................................................... 16

3.2.1. Hyvinvoiva henkilökunta – vanhusten palvelujen tukipilari .................................................. 16

3.4. PALVELUIDEN TUOTTAMINEN JA HANKINTA .......................................................................................... 18

3.4.1. Painopiste omassa toiminnassa ................................................................................................... 18

4 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUS ........................................................................ 19

Liiteluettelo Liite 1 Taulukko 1. Ikääntyneen väestön määrän kehitys Uudessakaupungissa vuosina 2013-2030 (Tilastokeskus, viimeisin päivitys 28.9.2012).

Taulukko 2. Arvio keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyydestä Uudessakaupungissa ikäryhmittäin vuosina 2014–2017 ja 2020 sekä 2030 ( Laatusuositus 2013, 38). Liite 2

Taulukko 3. Uudenkaupungin vanhuspalveluiden kattavuus vuosina 2012 ja 2013 verrattuna valtakunnallisiin palvelurakenneindikaattoreihin sekä arvio indikaattorien mukaisten asiakasmäärien kehityksestä eri palveluissa vuodesta 2014 vuoteen 2020.

Taulukko 4. Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laatusuosituksen seurantaindikaattoreita (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet). Liite 3 FCG:n laatima ennuste Uudenkaupungin asukkaiden palvelutarpeiden kehitystä vuoden 2012 tilanteeseen verrattuna. Liite 4 Vanhustenhuollon palvelurakenne 2013 tilinpäätöstietojen mukaan. Liite 5 Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen laskennallinen tarve. Liite 6 Suunnitelman valmisteluun ja laadintaan osallistuneet työryhmät.

1

1 Johdanto

Uudenkaupungin vanhuspalveluja on kehitetty ja uusia toimintoja suunniteltu paljon-kin vuosien varrella. Osa suunnitelmista on tullut päätöksiksi, joita on toteutettu, osa hyvistäkin suunnitelmista on jäänyt toteutumatta talouden paineiden alla.

Uusi vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia laatimaan tarkasti ohjeistetun suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kunnan on siis laadittava suunnitelma toimenpi-teistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Samalla suunnitelmassa pitää olla iäkkäiden tarvitseman palvelujärjestelmän kehittämisajatukset. Painopisteiksi laki nostaa kotona asumisen ja omaishoidontuen. Suunnitelma on osa kunnan strategista suunnittelua ja se tulee viedä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Suunnitelma on tarkistettava valtuustokau-sittain. Suunnitelmassa on lain mukaan määriteltävä tavoitteet hyvinvoinnin ja ter-veydenedistämisen tukemiseksi, määriteltävä toimenpiteet ja vastuutahot. Myös tar-vittavista resursseista on tehtävä arvio. Kunnan on tehtävä yhteistyötä paitsi kunnan eri palvelualueiden kesken myös muiden toimijoiden (esimerkiksi seurakunta, järjes-töt) kanssa tavoitteisiin pääsemiseksi.

Vanhuspalvelut ovat erittäin tärkeä palvelukokonaisuus kunnan asukkaiden hyvin-voinnin kannalta. Myös talouden kannalta eettinen, toimiva palvelurakenne on kes-keinen onnistumisen edellytys. Sekä eettisesti että taloudellisesti on tärkeää, että palvelut kohdennetaan oikein ja ikääntynyt saa palvelunsa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kuten muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ehkäisevät, hy-vinvointia edistävät palvelut ovat keskeisiä.

Uudenkaupungin palvelurakenteen keskeinen ongelma on laitospainotteisuus ympä-rivuorokautisessa hoivassa. Suunnitelma on laadittu niin, että laitoshoidon vähentä-minen mahdollistetaan järjestämällä hyvinvointia ja terveyttä ylläpitäviä palveluita niin, että ne ovat nykyistä enemmän kaikkien saavutettavissa ja myös kotihoitoa ke-hittämällä entistä kuntouttavammaksi. Vanhusten asumisen monimuotoisuuden li-säämistä on suunnitelmassa myös mietitty. Laitoshoitopainotteisuuden vähentäminen ei käy käden käänteessä vaan kaikkia edellä kuvattuja palvelukokonaisuuksia on ke-hitettävä samanaikaisesti ja niihin on myös resursoitava, esimerkiksi tehostetun pal-veluasumisen paikkoja on lisättävä. Teknologian hyödyntäminen ja liikkuvat palvelut ovat myös tärkeitä keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Erittäin tärkeä onnistumisen edellytys on kotihoito ja sen laadukkuus erityisesti kuntoutuksessa.

Vanhuslaki painottaa iäkkäiden henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta oman elämänsä hallintaan ja päätöksentekoon. Moni ikääntynyt haluaa viettää myös elämänsä loppuvuodet kotonaan, mutta kun kotoa pitää siirtyä pois, pitää myös silloin asuinympäristön olla kodinomainen ja mahdollistaa edelleen itsenäisyyttä ja yksityi-syyttä. Hyvä ja arvokas ikääntyminen on uuden uusikaupunkilaisen ikääntyneen vä-estön palveluiden järjestämissuunnitelman keskeinen tavoite ja arvo.

2

2 Palvelurakenteen nykytilan kuvaus

2.1. Ikääntyneiden osallisuuden ja hyvinvoinnin mahdollistajat

2.1.1. Vanhusneuvosto Uudenkaupungin ikäihmisten neuvosto on perustettu vuonna 2001 ja nimi on muutet-tu vuoden 2014 alusta lukien Uudenkaupungin vanhusneuvostoksi. Neuvosto on ase-tettu ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistami-seksi. Uudenkaupungin vanhusneuvosto osallistuu ikääntyneen väestön hyvinvointia kos-kevan suunnitelman valmisteluun ja seuraa ohjelman toteutumista. Neuvosto osallis-tuu palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Neuvosto on lisäksi lain mukaan otet-tava mukaan kunnan eri toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan ikään-tynyttä väestöä koskevissa asioissa. Vanhusneuvosto ottaa kantaa ja antaa lausunto-ja asioista, joilla on vaikutusta ikääntyneen väestön elinoloihin tai iäkkäiden henkilöi-den palveluihin. Vanhusneuvoston tehtävänä on järjestää vanhustenviikon ja ulkoiluystävätoiminnan koordinointi. Vanhusneuvosto järjestää vuosittain ”Eläkeläisparlamentin”, joka toimii ikääntyvän väestön yhteistyö- ja neuvottelutilaisuutena. Vanhusneuvostosta ja sen taustajärjestöjen edustajista koostuva ”Ikäraati” kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ke-hittämään ja tukemaan neuvoston toimintaa.

2.1.2. Vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin toiminta Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöissä on mah-dollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Toiminta on vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä ja lisää sosiaalista pääomaa. Järjestötoiminta an-taa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.

Uudessakaupungissa toimii useita eri eläkeläisjärjestöjä ja -kerhoja, jotka järjestävät vapaa-ajan toimintaa, liikuntaryhmiä ja tuottavat toiminnallaan vertaistukea ja osalli-suuden kokemuksia. Vanhusneuvoston organisoimaa, eläkeläisjärjestöjen vapaaeh-toistyötä on ulkoiluystävä -toiminta, jossa on mukana noin 80 vapaaehtoista toimijaa. Ulkoiluystäväkoulutusta järjestetään yhteistyössä Uudenkaupungin ammatti- ja ai-kuisopisto Novidan kanssa. Ulkoiluystävien kohderyhmään kuuluvat mm kotihoidon sekä ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden asiakkaat. Uudenkaupungin A-kilta ry tarjoaa päivittäin päivätoimintaa ja mahdollisuuden ruokai-luun mielenterveys- päihdeasiakkaille, raitistuneille ja syrjäytyneille. Toiminnassa on mukana laaja vapaaehtoisten joukko. Vakka-Suomen Mielenterveysseura on Uudes-sakaupungissa toimiva kansanterveys- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää mielenterveyttä. Seura kouluttaa tukihenkilöitä kaikenikäisille.

3

Edellä mainittujen lisäksi Uudessakaupungissa toimii useita erilaisia sosiaali- ja ter-veysjärjestöjä, jotka toimivat sairauksien, vammaisuuden tai sosiaalisten ongelmien seurausten lievittämiseksi tai, jos mahdollista, poistamiseksi. Järjestöt tukevat ihmisiä selviytymään ensisijaisesti vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön avulla.

2.1.3. Seurakunta

Uudenkaupungin seurakunnan toimintaa ikääntyneiden parissa ohjaa kirkkolaki sekä kirkon vanhustyön strategia. Uudenkaupungin seurakunnan vanhuspalveluista vastaa pääsääntöisesti diakoniatyö, jonka asiakaskäynneistä kolmasosa on yli 74-vuotiaille. Asiakaskäynnit ovat koti- ja laitoskäyntejä tai käyntejä toimistolla. Seurakunta järjes-tää ikääntyneille suunnattua toimintaa Kalannissa, Lokalahdella, Pyhämaassa sekä keskustassa monissa eri toimipisteissä. Syntymäpäiväkäynti tehdään 90 vuotta täyt-tävien ikäihmisten luokse.

2.1.4. Sivistyspalvelut

Uudessakaupungissa koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa sivistyspalvelu-keskuksen toimintaa. Vakka-Suomen kansalaisopiston Uudenkaupungin osastolla on merkittävä rooli Uu-denkaupungin ikäihmisten koulutus- ja harrastustoiminnan järjestämisessä, sekä ikäihmisille suunnatun toiminnan kautta että kaikille avointen kansalaisopiston kurssi-en muodossa. Vuonna 2013 Uudenkaupungin osaston opiskelijoista n. 42 % oli yli 61-vuotiaita.

Uudenkaupungin opetustarjonnasta ikääntyneille on suunnattu mm. eläkeläisten naisten ja miesten liikuntaryhmät, eläkeläisten atk-kurssit, päiväsaikaan kokoontuvia kieltenryhmiä, käden taitojen ryhmiä, kuvataiteiden ryhmiä, kirjoittajapiiri "Muistot tal-teen kirjoittamalla", Runokamari, Ikäihmisten yliopisto sekä eri kuntakeskuksissa ko-koontuvat perinnepiirit, joiden osallistujat ovat pääosin eläkeikäisiä. Näiden päiväsai-kaan kokoontuvien ja eläkeläisille suunnattujen ryhmien lisäksi eläkeläiset osallistu-vat erittäin runsaslukuisasti myös opiston muuhun kurssitoimintaan.

Uudenkaupungin liikuntatoimen järjestämiä eläkeläisille suunnattuja vesi-, kunto-jumppa-, kuntotanssi- ja kuntosaliryhmiä kokoontuu viikottain eri puolilla Uuttakau-punkia. Eläkeläiset ovat ahkeria uimahallin käyttäjiä, vuonna 2013 asiakkaista 25 % oli eläkeläisiä. Joka kevät järjestetään eläkeläisten kevätretki liikuntaryhmiin aktiivi-sesti osallistuville.

Nuoriso- ja liikuntapalvelut järjestävät ikäihmisille suunnattuja kertaluoteisia tapahtu-mia. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi sauvakävelykurssi, Ikäihmisten terveyspäivä ja kuntotestauspäivä. Liikuntatoimen liikuntaneuvolassa annetaan liikunta- ja ravitse-musneuvontaa kaiken ikäisille uusikaupunkilaisille.

Ulkoliikuntamahdollisuuksia tulee lisäämään Ikäihmisten liikuntapuisto, jonka raken-nustyöt on aloitettu vuoden 2014 loppupuolella. Liikuntapuisto on Lions Club Uusi-kaupunki / Männäinen ja kaupungin yhteishanke.

4

2.1.5. Asuminen ja ympäristö

Uudenkaupungin alueiden käytön suunnittelussa ja kaupungin omistamien kiinteistö-jen kunnossapidossa, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Palvelut pyritään pitämään lähellä. Katutilojen, sisäänkäyn-tien ja rakennusten sisätilojen esteettömyys ja turvallisuus on tärkeää. Puistojen, ka-tujen ja rakennusten hyvä ja kaunis valaistus edistävät turvallisuutta ja hyvinvointia.

Ikääntyvien ja iäkkäiden kotona asumista tuetaan antamalla ohjausta ja neuvontaa asuntojen muutostöissä. Asuntojen muutostöissä tehdään lisäksi yhteistyötä vam-mais-, vanhus- ja terveyspalveluiden kanssa. Vanhusneuvoston aloitteesta on Uuteenkaupunkiin perustettu sosiaalilautakunnan päätöksellä 19.11.2014 § 90 moniammatillinen työryhmä viemään senioritalohanketta eteenpäin.

2.2. Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelut

2.2.1. Vanhustyön toiminta-ajatus ja arvot

Vanhustyön tehtävänä on järjestää ikääntyneille hyvinvointia edistäviä ja tukevia pal-veluja sekä iäkkään asiakkaan tarvitsemat palvelutarpeen arviointiin perustuvat oi-kea-aikaiset ja riittävät avo- ja laitoshoidon palvelut.

Kaikkea työtä ohjaa ajatus ikääntymisestä luonnollisena osana elämää. Työ pohjau-tuu vanhustyön yhteisiin arvoihin, jotka ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja luotettavuus.

Uudenkaupungin vanhustenpalvelut koostuvat kotona asumista tukevista palveluista ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Palvelujen tuottamisessa tärkein resurssi on iäk-käiden hoivasta ja huolenpidosta vastaava ammattitaitoinen henkilökunta. Vuonna 2014 vanhustyön palveluksessa oli 156,22 työntekijää. Oman palvelutuotannon lisäk-si palveluja järjestetään yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä ostopalveluina ja palveluseteleillä. Liitteessä 4 on kuvattu vanhustenpalvelujen palvelurakenne tau-lukkona vuoden 2013 tilipäätöstietojen mukaan. Systemaattista laatutyöskentelyä SHQS-laatuohjelman avulla on toteutettu vuodesta 2008, jolloin terveyspalvelut ja vanhustenpalvelut hankkivat SHQS-laadunarvioin-tikriteeristön. Vuonna 2011 saatu laaduntunnustus on uudistettu 15.12.2014.

2.2.2. Kotona asumista tukevat palvelut

Kotona asumista tukeviin palveluihin kuuluvat vanhuspalvelulain 12§ mukaiset hyvin-vointia edistävät palvelut. Uudessakaupungissa näitä palveluja tarjoavat vanhusneu-vola Kompassi ja Sakunkulman päiväkeskus. Muita kotona asumista tukevia palvelu-

5

ja ovat omaishoito, vanhustyön fysioterapeutin palvelut, kotihoito ja tukipalvelut sekä tavallinen palveluasuminen ja perhehoito. Tukipalveluista kaikille 65 vuotta täyttäneil-le tarkoitettu kutsutaksi lisää uusikaupunkilaisten ikääntyneiden mahdollisuuksia itse-näiseen suoriutumiseen ja palveluiden käyttöön asuinpaikasta riippumatta.

2.2.3. Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito

Ympärivuorokautista pitkä- ja lyhytaikaishoitoa järjestetään Uudessakaupungissa te-hostettuna palveluasumisena ja laitoshoitona vanhainkodeissa ja hoivaosastoilla. Te-hostettua palveluasumista on oman toiminnan lisäksi järjestetty ostopalveluna ja 1.9.2014 uudistetulla tehostetun palveluasumisen palvelusetelillä. Laitoshoitoa järjes-tetään omana toimintana vanhainkodeissa ja hoivaosastolla ja lisäksi ostopalveluna (sisäinen).

2.2.4. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa

Vanhustyö tekee yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa eri muodoissa. Kotihoidon asiakkaiden hoitoon on varattu yhden kokopäiväisen lääkärin työaika. Kyseinen lää-käri erikoistuu geriatriaan ja kehittää opiskeluunsa liittyen kotihoidon potilaiden vuosi-kontrollijärjestelmää. Geriatrian ylilääkäri vastaa muistiprosessista ja muistityöstä myös käytännössä. Sekä potilaiden diagnosoinnissa, että seurannassa tehdään yh-teistyötä vanhustyön kanssa. Geriatrinen konsultointi on arkipäivää. SAS-toiminta (selvitä-arvioi-sijoita) on moniammatillista toimintaa, jossa tehdään päätöksiä iäkkäi-den asiakkaiden sijoituksista ja omaishoidontuen myöntämisestä.

Suunterveydenhuolto tekee yhteistyötä ympärivuorokautisenhoidon yksiköiden kans-sa suuhygienistin vuositarkastuskäyntien muodossa. Vanhusneuvolassa kiinnitetään 70 vuotiaiden terveystarkastuksien yhteydessä huomiota suunterveyteen ja ohjataan tarvittaessa hammashoitolan palvelujen piiriin.

6

3 Palveluiden järjestämissuunnitelma vuoteen 2017

Uusikaupunki on ikärakenteeltaan Suomen toiseksi nopeimmin ikääntyvä kaupunki. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Uudenkaupungin asukasluku vähenee vuo-desta 2015 vuoteen 2030 mennessä 713:llä asukkaalla ja samanaikaisesti 75- 84 vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu (Liite 1, taulukko 1).

Ikääntyneelle väestölle suunnattavien palveluiden palvelurakennetta suunniteltaessa on erityisesti huomioitava muistisairauksien palveluille asettamat haasteet. Dementia on ikääntyneillä henkilöillä tärkein yksittäinen tekijä, joka johtaa toimintakyvyn heik-kenemiseen, avun tarpeeseen ja laitoshoitoon 65–75 vuotiaista keskivaikeaa tai vai-keaa dementiaa esiintyy 4,2 %:lla ikäryhmästä, 75–84 –vuotiaista 10,7 %:lla ja 85 vuotta täyttäneistä 35 %:lla (Liite 1, taulukko 2).

Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi ovat valtakunnalliset tavoitteet, joita kunnan on tavoitteita asettaessaan tarkasteltava suhteessa asukkaiden tarpeisiin (Laatusuositus 2013, 39). Uudessakaupungissa omaishoidon tukea saavien osuus on huomattavasti alle suosituksen ja ympärivuoro-kautinen hoito painottuu liikaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon (Liite 2, taulukko 3).

Laatusuosituksen mukaisia ikääntyneen väestön hyvinvointia kuvaavia seurantaindi-kaattoreita ovat mm. yksin asuminen, oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin, oikeus eri-tyiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi sekä sairaalahoitoon joutuminen vammo-jen ja myrkytysten vuoksi (Liite 2, taulukko 4). Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä asuntoväestöstä on Uudessakaupungissa hieman suu-rempi kuin koko maassa, mutta samaa tasoa kuin Varsinais-Suomessa yleensä.

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaa-vanikäisestä väestöstä on Uudessakaupungissa pienempi kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Psykoosin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Uudessakaupungissa hieman suurempi kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Indikaattoria voi käyttää vaikean mielenterveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena.

Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lie-vää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin. Uudessakaupungissa ollaan näiden suhteen hieman alle koko maan ja Varsinais-Suomen lukujen.

7

3.1. Palvelurakenteen kehittämisen tavoitteet, toimenpiteet ja tarvittavat resurssit

3.1.1. Hyvinvointia edistävät palvelut – ikääntyminen terveenä ja toimintakykyisenä

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

Yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa

Nimetään vapaaehtoistyön koordinaattori

Toteutuu / ei toteudu

2015 loppuun mennessä.

Vanhustyönjohtaja Vanhusneuvoston puheenjohtaja ja sihteeri.

Hyvinvointi- ja turvateknologian hyödyntäminen ikääntyneen väestön tukemisessa

Tehdään suunnitelma hyvinvointi- ja turvateknologian laaja-alaisesta hyödyntämisestä Uudessakaupungissa

Toteutuu / ei toteudu

Suunnitelma tehdään heinäkuun 2016 loppuun mennessä.

Vanhustyön johtaja

Hyvinvointia edistävien palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta

Vanhusneuvola Kompassin ja vanhustyön fysioterapeutin jalkautuminen kaupungin eri osiin

Toteutuu / ei toteudu.

2015 aikana tehdään vastaanottoja ja ryhmätoimin-taa pilottihankkeina

Sakunkulman päiväkeskusohjaaja Vanhusneuvolan Terveydenhoitaja Vanhustyön fysioterapeutti

8

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

Sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen diagnoosi Muistisairaan palvelu-polku – toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen, geriatriset kokonaisarviot

Prosessien mukainen toiminta, koulutus Prosessien mukainen toiminta, koulutus

Käyntimäärät ja hoitopäivät tk / esh verrattuna maan keskiar-voon

Vuosittain

Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmä Geriatrian ylilääkäri

Monimuotoisten asumismahdollisuuksi-en lisääminen ikääntyville uusikaupunkilaisille

Moniammatillinen työryhmä vie senioritalohanketta eteenpäin yhteistyössä esim. Kotosalla Säätiön kanssa

Hanke-palaverien määrä / v

Suunnitelma senioritalon rakentamisesta valmis 2016 loppuun mennessä

Sosiaali-lautakunnan 19.11.2014 § 90 nimeämä työryhmä

9

3.1.2. Kotiin annettavat palvelut – kotona pidempään

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

Kotihoidon uusi toimintamalli ns. kolmiportainen kotihoito: 1. Toimintakykyä

tukeva kotihoito

Palvelutarpeen selvittämiseen yhtenäinen toimintatapa ja kriteeristöjen päivitys Hoito, palvelu ja kun-toutussuunnitelman, HO-PA-KU tekeminen kotihoidon kuukau-siasiakkaille. Sisältää liikuntasopimukset. Vuosikontrollijärjestel-män kehittäminen kotihoidon asiakkaille

Toteutuu / ei toteudu Suunnitelmat ovat ajan ta-salla 90 %. Satunnais-otokset ½ vuoden vä-lein. Seurataan toteutumispro-senttia

Suunnittelu, ke-hittäminen ja toteutus 2015–2016, uusi toi-mintamalli käy-tössä 2016 lop-puun mennessä Vuoden 2015 aikana Vuoden 2015 aikana

Laitoshoidon vähentämises-tä vapautuva henkilöstö-resurssi koti-hoitoon, siirty-vät palkkaus-määrärahat yhteensä 406 000 €

Vanhustyön johtaja, asiantuntijaryhmä Kotihoidon esimiehet, tiiminvetäjät Kotihoidon esimiehet, lääkäri ja tiiminvetäjät

10

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

2. Tehostettu kotihoito 3. Kotisairaalatoiminta

Kuntoutus /kotiutumistiimin toiminnan kehittäminen ja käynnistäminen. Toisen fysioterapeutin palkkaaminen vanhustyöhön Ympärivuorokautinen kotihoito omana toimintana Suunnittelu ja toteutus yhteistyössä sosiaali- ja terveyskeskuksen ja TYKS- Vakka-Suomen sairaalan kanssa

Toteutuu / ei toteudu Toteutuu / ei toteudu Toteutuu / ei toteudu Toteutuu / ei toteudu

Kevät 2015 2016 Suunnittelu käynnistetään 2016 Suunnittelu käynnistetään 2015

35 000 € mi-käli toteute-taan henkilös-töresurssin lisäyksenä

Vanhustyön johtaja, asiantuntijaryhmä Sosiaali- ja terveys-johtaja Vanhustyön johtaja Sosiaali- ja terveys-johtaja vanhustyön johtaja Sosiaali- ja terveys-johtaja, ylilääkärit, vanhustyön johtaja

Kotihoidon tehokkuuden ja välittömän työajan lisääminen ja siirtyminen aikaperus-teiseen laskutukseen

Mediatrin kotihoito-osion, Mobiili- ja toiminnanoh-jausjärjestelmän han-kinta ja käyttöönotto

Toteutuu / ei toteudu Toteutuu / ei toteudu

vuoden 2015 aikana. vuoden 2016 aikana.

15 000 € 50 000 €

Vanhustyön johtaja, vanhustyön ohjaaja Kotihoidon esimie-het

11

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

Omaishoitajien jaksamisen tukeminen

Omaishoitajilla on mahdollisuus valita palkkio rahana tai palvelusetelinä. Lähihoitaja sijoitetaan toimimaan omaishoitajien vapaiden ”lomittajana” Omaishoitajien terveystarkastukset, työparina lääkäri ja terveydenhoitaja

Tyytyväisyys-kysely omais-hoitajille Toteutuu / ei toteudu Toteutuu / ei toteudu

Vuoden 2015 aikana Vuoden 2015 aikana Vuoden 2015 aikana aloite-taan yli 80 vuotiaista omaishoitajista. Seuraavina vuosina tarkoi-tus laajentaa kaikkiin.

Omaishoidosta vastaava viranhaltija, vanhustyön johtaja Omaishoidosta vastaava viranhaltija, vanhustyön johtaja Vanhustyön johtaja vanhusneuvolan terveydenhoitaja

12

3.1.3. Ympärivuorokautinen hoiva – enemmän kodinomaista hoivaa

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

Vähennetään pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta ympärivuorokautisessa hoidossa ja hillitään vanhustyön kustannusten kasvua. Liite 5 Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen laskennallinen tarve

Matleenan osaston toimintaa supistetaan 32 paikasta 18 paikkaan. Paikkoja vähenee 14. Vastaavat hoitopaikat järjestetään tehostet-tuna palveluasumise-na, joko omana toimin-tana tai tarjoamalla asiakkaalle tehostetun palveluasumisen pal-veluseteli. Vapautuva henkilökun-ta, sijoittuu työhön muualle vanhustenpal-veluissa (13 työnteki-jää). Kaksi lähihoitajan tehtävää muutetaan fysioterapeutin tehtä-väksi ja yksi toimintate-rapeutin tehtäväksi.

Hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä 12,5 henkilöstö- mitoitus 0,69 hoitajaa / asiakas Ympärivuoro-kautista hoitoa järjestetään korkeintaan 9 %:lle yli 75 vuotiaista, lai-toshoitoa 3 %:lle ja tehos-tettua palvelu-asumista 6 %:lle

Vuoden 2015 kuluessa Vuodesta 2015 alkaen Vuoden 2015 kuluessa

Matleenan osaston kus-tannukset vä-henevät 670 000 €/v Palvelu- setelillä järjestettynä kustannukset 490 000 €/v Siirtyvän henkilöstön palkkakulut 406 000 €/v

Vanhustyön johtaja Matleenan osas-tonhoitaja Vanhustyön ohjaaja /SAS-työryhmä Sosiaali- ja terveys-johtaja Henkilöstöpäällikkö

13

Lyhytaikaisen laitos-hoidon kehittäminen kotikuntoutusta ja omaishoitoa tukevaksi.

Kuntoutus-, arviointi- ja seurantayksikön (8 lyhytaikaispaikkaa) perustaminen Matlee-nan osastolle Omia, olemassa olevia ympärivuorokautisen laitoshoidon paikkoja käytetään enemmän lyhytaikaishoitoon

Toiminta on / ei ole alkanut 6 / 2016 mennessä. 2015 21 paikkaa 2016 25 paikkaa 2017 30 paikkaa

Suunnitelma toiminnan kehittämisestä vuoden 2015 aikana, uuden toiminnan käynnistäminen vuoden 2016 aikana 2015 alkaen

Kaksi fysioterapeut-tia ja yksi toi-mintaterapeut-ti, sisäisin teh-tävämuutoksin vanhustenpal-veluissa

Työryhmä Sosiaali- ja terveys-johtaja, vanhustyön johtaja Vanhustyön ohjaaja /SAS-työryhmä

14

3.2. Asiakkaiden osallisuus

3.2.1. Ikääntyvät mukaan päätöksentekoon

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

Vanhusneuvosto toiminnan tunnetuksi tekeminen

Laaditaan vanhusneuvoston esite Yhteydenpito kaupungin päättäjiin ja eri toimialoihin

Toteutuu / ei toteudu Vanhus-neuvoston tapaamiset päättäjien ja eri toimialojen kanssa vuosittain

Vuoden 2015 aikana Jatkuvaa

Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto

Ikääntyneille tarkoitettu-jen palveluiden tunnet-tavuuden lisääminen

Kootaan Ikäihmisten palveluopas, joka toteutetaan yhteis-työssä paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa.

Toteutuu / ei toteudu

2015 loppuun mennessä.

Päiväkeskusohjaaja Terveydenhoitaja

15

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

Parannetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia saada tietoa palvelujen myöntämisen perusteista

Laaditaan / päivite-tään ja julkaistaan perusteet / kriteerit palvelujen myöntä-miseksi

esitteet

nettisivut

Toteutuu / ei toteudu

2015 aikana

Yksiköiden esimiehet

Parannetaan iäkkään asiakkaan mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksen tekoon

Palvelutarpeen selvittämisen toimintatapojen kehittäminen

Asiakas-tyytyväisyys-kyselyn tulokset

2015–2016

Vanhustyön asiantuntijaryhmä

16

3.3. Henkilöstön hyvinvointi

3.2.1. Hyvinvoiva henkilökunta – vanhusten palvelujen tukipilari

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

Ammattitaitoinen, moti-voitunut ja sitoutunut henkilökunta

Henkilöstön työtyyty-väisyyskyselyt Täsmäkoulutusta tarpeisiin (selvitetään kehityskeskustelujen ja/tai osaamiskartto-jen avulla) Sekä avo- että laitoshoidon henkilö-kunnan kuntou-tusosaamisen vah-vistaminen ja lisää-minen oppisopimus-koulutuksena yhteistyössä Uuden-kaupungin ammatti- ja aikuiskoulutuskes-

Täydennyskou-lutus- päivien määrä /vuosi Säännöllisten kehitys-keskustelujen toteutuminen Haipro-ilmoitusten lukumäärä Asiakaspalaut-teet

2015 → noin 3 vuoden välein Vuosittain Syksy 2015

300 € / työnte-kijä

Henkilöstöpäällikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet Vanhustyön johtaja, henkilöstöpäällikkö

17

kus Novidan kanssa

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

Ikäjohtamisen kehittä-minen

Henkilöstön vaiku-tusmahdollisuudet omaan työhönsä ja työvuoroihinsa Työnkierron mahdol-listaminen ja työn-kiertoon kannustami-nen Yhteistyö työterveys-huollon kanssa Työkaarityökalun käyttöönotto

Varhaiseläköi-tymisen luku-määrä/vuosi Työnkiertoon osallistuneiden työntekijöiden määrä / vuosi Säännölliset terveystarkas-tukset Osa-aikaeläkkeet Tyky-ohjelmat

Vuosittain

Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet Henkilöstöpäällikkö

Henkilöstön työkyvyn edistäminen

Varhainen tuki Mahdollinen työko-keilu Osasairauspäiväraha

Sairauspoissa-olot / yksikkö / vuosi

Vuosittain

Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet Työterveyshuolto

18

3.4. Palveluiden tuottaminen ja hankinta

3.4.1. Painopiste omassa toiminnassa

Tavoitteet

Keinot

Mittarit

Aikataulu

Resursointi

Vastuuhenkilö

Toteutuma

Kotihoidosta 90 % tuo-tetaan kaupungin oma-na toimintana Tehostetusta palvelu-asumisesta yli 50 % tuotetaan kaupungin omana toimintana.

Henkilöstöresurssien uudelleen sijoittami-nen laitoshoidosta kotihoitoon Omaa tehostettua palveluasumista lisä-tään ja järjestetään esim. vuokratiloissa. Tutkitaan yhteistyö-mahdollisuudet Vehmaan kunnan kanssa tehostetun palveluasumisen suhteen

Toteutuu / ei toteudu

Vuoden 2015 kuluessa

Terveyspalvelujen johtaja ja sosiaali- ja terveysjohtaja yhdessä

19

4 Järjestämissuunnitelman seuranta ja toteutus

Sosiaali- ja terveyslautakunnat seuraavat suunnitelman toteutumista vuosittain. Suunnitelmasta laaditaan tarkempi toteuttamisohjelma vuosikellon muotoon. Näin vanhustyön toimijat saavat selkeän ohjeistuksen työlleen.

20

Liite 1

Taulukko 1. Ikääntyneen väestön määrän kehitys Uudessakaupungissa vuosina 2013–2030 (Tilastokeskus, viimeisin päivitys 28.9.2012).

2013 2014 2015 2016 2017 2020 2030

Väestö yhteensä 15 492 15 413 15 341 15 273 15 212 15 049 14 628

65-74 v. 2 281 2 398 2 482 2 554 2 642 2 750 2 274

75-84 v. 1 135 1 192 1 216 1 277 1 306 1 501 2 314

85- v 447 464 480 482 491 551 877

Yli 65 v. yhteensä 3 863 4 054 4 178 4 313 4 439 4 802 5 465

Yli 75 v. yhteensä 1 582 1 656 1 696 1 759 1 797 2 052 3 191

Yli 85 v. yhteensä 447 464 480 482 491 551 877

Taulukko 2. Arvio keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyydestä Uudessa-kaupungissa ikäryhmittäin vuosina 2014–2017 ja 2020 sekä 2030 (Laatusuositus 2013, 38). Lievät sairaudet saadaan määriin mukaan kertomalla yhteissumma 1,5:llä.

Ikäryhmä 2014 2015 2016 2017 2020 2030

65-74 101 104 107 111 116 96

75-84 126 130 137 140 161 248

85- 162 168 169 172 193 307

Yhteensä 389 402 413 423 470 651

kaikki muistisairaat, kun

lievätkin laskettu mukaan

584 603 620 635 705 977

21

Liite 2

Taulukko 3. Uudenkaupungin vanhuspalveluiden kattavuus vuosina 2012 ja 2013 verrattuna valtakunnallisiin palvelurakenneindikaattoreihin, arvio indikaattorien mu-kaisten asiakasmäärien kehityksestä eri palveluissa vuodesta 2014 vuoteen 2020.

75 vuotta

täyttäneet

Uki 2012

Uki 2013

Valt.kun. tavoite v 2017

Uki 2014

Uki 2015

Uki 2016

Uki 2017

Uki 2020

Kotona tai tavallisessa palveluasumisessa asuvien osuus

91,6 % (1394)

91,4 %

(1453)

91-92 % 1507- 1524

1543-1560

1601-1618

1635-1653

1867-1888

Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus 30.11. + palvelusetelias.

12,4 % (189)

13,1% (208)

13-14 % 215-232

220-237

229-246

234-252

267-287

Omaishoidon tukea saavien osuus / vuosi

3 % (46)

3,2 % (51)

6-7 % 99-116

102-119

106-123

108-126

123-144

Tehostetussa pal-veluasumisessa asuvien osuus 31.12

3,3 % (50)

3,6 % (58)

6-7 % 99-116

102-119

106-123

108-126

123-144

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus 31.12

5,1 % (77)

5 % (79)

2-3 % 33-50 34-51 35-53 36-54 41-62

Ympärivuorokauti- sessa hoidossa olevien osuus 31.12.

8,4 % (127)

8,6 % (137)

8-10 % 132-166

136-170

141-176

144-180

164-205

Väestöennuste 1656

1696 1759 1797 2052

Taulukko 4. Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laa-tusuosituksen seurantaindikaattoreita (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet).

Seurantaindikaattorit

Uusikaupunki Varsinais-Suomi Koko maa

2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013

Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä

50,1 50,3 50,1 50,9 50,5 50,2 48,8 48,6 48,2

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,

% vastaavanikäisestä väestöstä

56,3 58,3 57,5 57,2 58,8 58,4 61,7 63,2 62,6

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,

% vastaavanikäisestä väestöstä

2,9 3,1 3,0 2,5 2,4 2,4 2,9 2,8 2,8

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaa-lassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet,

% vastaavanikäisestä väestöstä

2,4 2,2 2,8 2,6 2,8 2,9

22

Liite 3

Lähde: Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Uusikaupunki 14.4.2014, Heikki Miettinen, Fin-

nish Consulting Group (PowerPoint esitys).

23

Liite 4 Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

Vanhustyö/ K.R-P

päivitetty 13.10.2014

VANHUSTENHUOLLON PALVELURAKENNE 2013 tilinpäätöstietojen mukaan

Asiakas- Suorite Suorite- Henkilöstön hoitohlöstö

YKSIKÖT (kustannusp.) määrä määrät 2013 hinta määrä mitoitus

Yhteisetpalvelut = toimisto - - - 3 -

Sakunkulma ka 55 eri as/pv 235 toimitapv. 11,51 3,55 -

ohjaus- ja neuvonta

harrastuspiirit

luennot, juhlat, retket

kotihoito Sakun asukkaille 6 asukasta 854 palvelupv

Tukipalvelut: pyykkihuolto 420 koneell

saunotus 410 käyntiä

lounas 2 888 ateriaa

Tullikammari / tukiasunto 21 hlöä 10 kertaa

5hlöä/kerta

Kompassi 1 -

terveydenhoitajan vastaanotto 728 1514 käyntiä

70v. Terveystarkastukset 112 (139/195) 75v. Hyvinvointia edistävät kotik. 75 (103/144)

ryhmätoiminta 4 luentotil.

Kotihoito 28 €/käynti 57 -

kotihoito 318 84 363 käyntiä

tukipalvelukäynnit 130 2 066 käyntiä

fysioterapeutin käynnit 617 käyntiä 1

ostettu kotihoito 49 1 467 käyntiä

kotihoidon palveluseteli 41 12 436 käyntiä

Tukipalvelut 467 eri asia-kasta -

kotiinkuljetetut ateriat 176 22 200 ateriaa

kutsutaksi [org. Sakulta) 158 5 100 matkaa

pyykkihuolto 60 815 koneell

saunotus 36 954 kertaa

turvapuhelin 159

kauppapalvelu 88 1 819 käyntiä

kauppapalveluseteli 32 1 548 käyntiä

siivousapuseteli 8 67 käyntiä

Omaishoidontuki 64 asiakasta/v 25€/vrk 1 -

ka 51asiak/kk

Ostettu tavallinen palveluas. 14 3 774 pv - -

99€/hpv

Ostettu tehostettupalveluas. 40,5 15 011 pv -

palvelusetelit 6 1 625 pv

24

Kalannin Palvelukeskus 22 99€/hpv 11 0,57

tavallinen palveluasuminen 4 1 177 palve-

lupv

tehostettu palveluasuminen 18 5 372 palve-

lupv

Tukipalvelut: lounas 8 1 964 ateriaa

pyykkihuolto 12 271 koneell

saunotus 8 368 käyntiä

Kalannin vanhainkoti 21 7 464 hoitopv 118€/hpv 14,5 0,57

(+ 2,5 varah)

Merituulikoti 43 14 972 hoitopv 134€/hpv 29 0,57

(+ 3,5 varah)

Matleenan osasto 32 11 042 hoitopv 159€/hpv 24 0,65

(+ 3 varah)

Ostettu laitoshoito 9 1 944 hoitopv 105€/vrk -

Vehhoi

25

Liite 5

YMPÄRIVUOROKAUTISTEN HOITOPAIKKOJEN LASKENNALLINEN TARVE

Paikat 2012 arvio

2012 31.12-

2013 arvio

2013 31.12

2014 arvio

2014 1-8

2015 2016 2017 2020

Yli 75 vuotiaille Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshoito

137 9 %

135 8,9 %

58* 77

143 9 %

146 9,2 %

67* 79

149 9 %

148 9 %

64 84

153 9 % 102

51

158 9 % 106

52

162 9 % 108

54

185 9 % 123

62

65-74 vuotiaille Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshoito

15 17

11* 6

15 17

9* 8

15 13

10 3

15

10 5

15

10 5

16

11 5

17

11 6

Lyhytaikaishoito

18 14 19 15 20 18

21 25 30 35

Yhteensä (talousarvio)

170 (164)

166 177 (174)

178 184 (174)

179 189 198 208 237

Väestöennuste

1656 1696 1759 1797 2052

’) Luvuissa mukana Rinnekoti Jäsperlä

26

Liite 6 Suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi valmistellut työryhmä nimettiin 30.4.2014 ja siihen kuului-vat: Rantanen Sari, sosiaali- ja terveysjohtaja puheenjohtaja Honkanen Henna, suunnittelija sihteeri

Syvänen Piia, talous- ja henkilöstöpäällikkö Lanne Marika, terveyspalveluiden johtaja (30.9.2014 asti) Uusitalo Tarja, geriatrian ylilääkäri Routi-Pitkänen Kirsi, vs vanhustyön johtaja Aitta Jaana, vs vanhustyön ohjaaja Nurmi Outi, vanhustyön fysioterapeutti Rakkolainen Pirjo, päiväkeskus ohjaaja Rostén Tiina, vanhainkodin johtaja Nuutila Anna-Liisa, vanhusneuvoston pj Valkeinen Matti, sosiaalilautakunta pj Järvinen Jukka, sosiaalilautakunta j Nikula Ulla-Maija, sosiaalilautakunta j Sjölund Janne, terveyslautakunta pj Työryhmä kokoontui kuusi kertaa ja se toimi ohjausryhmänä kolmelle nimeämälleen pien-ryhmälle. Pienryhmät kokoontuivat 2-3 kertaa työstäen ohjausryhmän antamia tehtäviä. 1. Hyvinvointia edistävät palvelut Rakkolainen Pirjo, päiväkeskusohjaaja, pj/sihteeri Mäkinen Lea, vanhusneuvolan terveydenhoitaja Nuutila Anna-Liisa, vanhusneuvoston pj Lanne Marika, terveyspalveluiden johtaja Vuori Heidi, liikuntaneuvola Melos Rauno, kulttuuripalvelut Nurmi Heli, Uudenkaupungin seurakunta 2. Kotiin annettavat palvelut Aitta Jaana, vs vanhustyön ohjaaja, pj Rostén Tiina, vanhainkodin johtaja / omaishoidontuki, sihteeri Nurmi Outi, vanhustyön fysioterapeutti Kostiainen Johanna, vs kotihoidon esimies Uusitalo Tarja, geriatrian ylilääkäri Blomqvist Harri, V-S Hoitopalvelut Sari Mykrä, V-S Hoitopalvelut 3. Ympärivuorokautinen hoito Routi-Pitkänen Kirsi, vs vanhustyön johtaja, pj/sihteeri Valkeinen Matti, sosiaalilautakunnan pj Rytkölä Pirjo, osastonhoitaja Österman Elina, palveluvastaava, Espericare/Villa Maria Arvela-Hellen Leena, kaupungin arkkitehti